17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT"

Transkriptio

1 Finnwell-ohjelma TAPPO-projekti KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT Antti Alho Reijo Kekäläinen Erkki Vauramo Sara Viitala

2

3 Finnwell-ohjelma Terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjaus (TAPPO) -projekti Antti Alho, Reijo Kekäläinen, Erkki Vauramo, Sara Viitala KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET ASUMISPALVELUT Teknillinen korkeakoulu HEMA-instituutti 2009

4 Julkaisutiedot Teknillisen korkeakoulun HEMA-instituutin julkaisuja nro 17 Finnwell-ohjelma, TAPPO-projekti Kainuun vanhusten ympärivuorokautiset asumispalvelut ISBN ISSN ; 17 Raportti on julkaistu pdf-muodossa osoitteessa Teknillinen korkeakoulu, HEMA Kansi ja taitto Sara Viitala Valokuvat Erkki Vauramo

5 1 YLEISTÄ Tappo-hanke on Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksen kärkihanke ja se toimii jatkona aiemmille Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka -hankkeille (TePro I & II). Tutkimuksen tavoitteena on kehittää työkaluja ja malleja alueellisen palvelujärjestelmän suunnittelemiseksi ja tuotannon ohjaamiseksi. Tähän pyritään tutkimalla kolmea toisiinsa linkittyvää osa-aluetta: prosesseja terveydenhuollon verkostoissa, alueellisia palvelurakenteita sekä kustannuslaskentaa ja toiminnan mittarointia terveydenhuollon johtamisen apuvälineenä. Hankkeessa tehdään tutkimusta yhteistyössä sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kainuun vanhusten ympärivuorokautiset asumispalvelut on osa Tappo-projektia. Tavoitteena oli saada yleiskuva palveluista. Menettelemänä oli asiantuntijoiden tutustuminen laitoksiin tiiviillä aikataululla. Kainuun maakuntayhtymä järjesti liitteenä olevan ohjelman mukaisesti käynnit eri laitoksissa. Teknillisen korkeakoulun edustajina olivat projektipäällikkö, DI Antti Alho, arkkitehti sairaalasuunnittelun dosentti (emr.) Reijo Kekäläinen ja tutkija, professori (h.c.) Erkki Vauramo. Maakuntayhtymän edustajana oli hallintolääkäri Esa Ahonen ja vanhushuollon edustajia. Kohteet oli valittu kattavasti siten, että niihin kuuluivat terveyskeskussairaalat, vanhainkodit, tehostetut palveluasunnot ja tavalliset palveluasunnot. Tilasto-osiossa on 1

6 Kainuun maakunta käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Sen purkaminen eri laitosten kesken johtaa pieniin lukuihin, jolloin kokonaisuus kärsii. Siksi mukana ovat myös terveyskeskusten akuutti-osastot, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu tarkastelun piiriin. 1.1 Kainuun väestöennuste Kainuun väestönennuste vuosille lupaa vanhusväestön kasvua. Se alkaa voimakkaana vasta vuoden 2020 paikkeilla eli noin viisi vuotta myöhemmin kuin maassa keskimäärin. Vanhusten tukipalvelujen tarve kasvaa vuosien välillä ja merkitsee noin 1,8-kertaista kasvua tämän päivän tilanteeseen. 2

7 Taulukko 1. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Sukupuolet yhteensä Kainuun SHP - Kajanalands SVD Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 1,9..Hyrynsalmi Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,1 1,3 1,5 1,6 1,6..Kajaani - Kajana Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,2 1,3 1,6 1,9 2,1 2,1..Kuhmo Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,2 1,3 1,6 1,8 1,9 1,9..Paltamo Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,0 1,1 1,4 1,6 1,8 1,9..Puolanka Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,1 1,3 1,4 1,5 1,5..Ristijärvi Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,0 0,9 1,1 1,2 1,4 1,5..Sotkamo Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 2,0..Suomussalmi Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,1 1,4 1,6 1,7 1,7 Väestöennuste on synkkä. Veroa maksava keski-ikäinen väestö vähenee ja vanhusmäärä kasvaa. Hyrynsalmella, Puolangassa ja Ristijärvellä on tämän ennusteen mukaan vähäisempi vanhusmäärän kasvu kuin muualla. 3

8 1.2 Kainuun vanhuspalvelujärjestelmä Asiakkaiden sijoittuminen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan yksiköihin Asiakkaat sijoittuvat Kainuun maakunta -kuntayhtymässä hoitokoteihin ja laitoshoidon yksiköihin moniammatillisen työryhmän (SAS-ryhmä) arvioinnin ja suosituksen perusteella. Asiakkaan palveluiden tarvetta ja sijoituspaikkaa arvioitaessa otetaan huomioon hänen toimintakykynsä, asumismuodon tai hoivan tarkoituksenmukaisuus sekä asiakkaan ja/tai omaisen toive. Lähtökohtana tehostettuun palveluasumiseen / laitoshoitoon siirtymiseen on se, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on käytetty ja arvioitu. Pääsääntöisesti etusijalla ovat asiakkaat, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa terveyskeskussairaaloissa tai lyhytaikaishoidossa ja jotka eivät voi kotiutua kotihoidon turvin. Pitkäaikaiseen hoitopaikkaan jonottavien asiakkaiden määrä koko kuntayhtymän alueella vaihteli vuoden 2008 aikana ajankohdasta riippuen 46 asiakkaasta 59:ään. Pitkäaikaispaikkaa odottavat asiakkaat ovat joko hoitokotien lyhytaikaispaikalla tai terveysasemien vuodeosastoilla. Ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin sijoittui vuoden 2008 aikana 206 asiakasta, joista kuntayhtymän omiin hoitokoteihin 85, yksityisiin hoitokoteihin 47 ja laitoshoitoon 74 asiakasta Asiakkailta perittävät maksut hoitokodeissa ja yksityisissä hoitokodeissa sekä laitoshoidossa Hoitokodit ovat avohoidon yksikköjä, joissa asukkaat ovat vuokrasuhteessa ja maksavat tarvitsemansa palvelut. Hoitokodeissa asuminen rinnastetaan kotona asumiseen ja asiakas saa Kelan maksamat etuudet: asumistuen, hoitotuen ja korvaukset lääkkeistä ynnä muista hoidoista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitokotien ja yksityisissä palvelukodeissa olevien kuntayhtymän sijoittamien asiakkaiden palvelumaksujen laatimisessa on lähdetty siitä, että maksut ovat kainuulaisille yhdenmukaiset riippumatta heidän asuinpaikastaan. Asukkailta peritään palvelu- ja hoitomaksuna asiakasmaksulain mukainen jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta perittävä korvaus, joka on 35 % asukkaan bruttotuloista sen jälkeen, kun tuloista on ensin vähennetty 484. Lisäksi asukkaalta peritään erilaisia tukipalvelumaksuja, joista tavallisimmat ovat: - Asiointi- ja saattajapalvelu hoitokodin ulkopuolella 5 /kerta - Siivousmaksu vähintään 34 /kk 4

9 - Vaatehuoltomaksu 40 /kk - Palveluasumisen perusmaksu, joka vaihtelee asukkaan tulojen mukaan /kk Vuokra määräytyy huoneen koon mukaan ollen yleensä /kk (kalleimmassa yksityisessä hoitokodissa suurimmista asunnoista vuokrat ovat noin 600 ). Ateriakustannukset vaihtelevat /kk. Yksityisissä hoitokodeissa julkiseen asumispalveluun yksityiseen hoitokotiin sijoittuneet asukkaat maksavat ateriapalvelut ja vuokran suoraan yksityiselle palveluntuottajalle. Lääkekuluista asukas vastaa itse ja saa niihin sairausvakuutuskorvauksen. Mikäli asukkaan rahavarat eivät riitä maksuihin, julkiseen asumispalveluun määriteltyyn hoito- ja peruspalvelumaksuun voidaan anoa maksunalennusta/poistoa. Suurin osa yksityisissä hoitokodeissa olevista asukkaista on kuntayhtymän sinne sijoittamia. Mikäli asiakas itse hakeutuu yksityiseen hoitokotiin, hän vastaa kaikista omista maksuistaan ja sopii niistä palvelun tuottajan kanssa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoivaosastoilla olevilta potilailta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka on 82 % hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voi olla kuitenkin enintään sen suuruinen, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 90. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Laitoshoidon maksu sisältää kaiken hoivaan liittyvän palvelun kuten lääkkeet, hoitotarvikkeet, ateriat, puhtaanapidon jne Yksityisten hoitokotien kuntayhtymältä perimät maksut Yksityiset palveluntuottajat on valittu kilpailutuksen kautta; nykyiset puitesopimukset ovat voimassa elokuuhun 2009 asti, jonka jälkeen on optioaika helmikuuhun 2011 saakka. Yksityisten hoitokotien kuntayhtymältä perimät hoivamaksut vaihtelevat /vrk (tämä maksu sisältää myös tukipalvelumaksut, siivouksen ja vaatehuollon). Keskimääräinen hoivapäivämaksu on noin 85. Kainuun maakunta -kuntayhtymän omissa hoitokodeissa hoitopäivän hinnat vaihtelevat /vrk. Hinnassa tulee ottaa huomioon se, että nämä hoitopäivähinnat ovat kokonaishintoja ja sisältävät myös vuokrat ja ateriapalvelut, kun taas yksityispuolella hoitopäivämaksuun ei sisälly vuokra- eikä ateriakustannuksia, jotka asukas maksaa itse suoraan palveluntuottajalle. 5

10 1.3 Laitospaikkojen tarve Aluksi tarkastellaan OECD Health Datan avulla, mitä vanhustenhuollosta tiedetään. Taulukko Longterm care beds Per population aged 65 years old and over 2006 Other hospital beds Per population aged 65 years old and over 2006 LTC beds in nursing homes Per population aged 65 years old and over 2006 LTC recipients, institut. Per population aged 65 years old and over Total 2006 Long-term care beds and istitutions Per population aged 65 years old and over 2006 LTC recipients, at home Total, Per population aged 65 years old and over Countries Australia 40, Austria 2,8 3, Belgium 1,0 2,2 69, Canada 0, Czech Republic 10,0 3,08 15, Denmark 22, Finland 23,3 31, France 6,7 9,25 39, Germany 10, Greece Hungary 4,9 7,73 54, Iceland 9, Ireland 1,04 46, Italy 0,9 2,07 17, Japan 14,0 0,42 26, Korea 9,5 0,52 8, Luxembourg 2,68 44, Mexico 0, Netherlands 0,0 0, New Zealand Norway 60, Poland 2,8 5,75 18, Portugal 0, Slovak Republic 7,1 1,46 0, Spain 0,31 21, Sweden 1,5 86, Switzerland Turkey 1, United Kingdom 3,1 0, United States 0,98 43, Suomi sijoittuu vertailuryhmään Pohjoismaat ja vanhat EU-maat. Poikkeavaa on pitkäaikaissairaalan paikkojen suuri määrä: 23,3 paikkaa tuhatta yli 65-vuotiasta kohti. 6

11 2 VANHUSASUMISEN LAATUSUOSITUKSET Valtakunnallisia vanhusasumisen laatusuosituksia ei tähän asti ole ollut. Sosiaalisektorilla on ollut STM:n työryhmämuistio 1990-luvulta, joka mitoittaa yhden hengen huoneen 12 m²:ksi ja kahden hengen huoneen 16 m²:ksi. Lisäksi edellytetään oleskelu- ja ruokailutiloja. Tätä suositusta tarkistetaan parhaillaan STM:n Valvontamuistiotyöryhmässä. Kelalla on omat suosituksensa pinta-aloista, jotka voidaan hyväksyä Kelan asumistuen piiriin. Helsingin kaupunki on tehnyt omat suosituksensa vuodeosastojen minimivaatimuksiksi. Yleensä suositusten mukaiset tilat ovat liian ahtaita eikä vanhuksen ole mahdollista ylläpitää niissä kuntoaan omatoimisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto ovat antaneet Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen Oleellisena osana laatusuositusta on mm. laitoshoidon rajoittaminen 3 prosenttiin yli 75-vuotiaista vanhuksista. Laitoshoidolla ymmärretään tässä yhteydessä sekä terveyskeskusten vuodeosastoja että vanhainkoteja. Lisäksi suositus sisältää useita muita näkökohtia, kuten yhden hengen huoneiden suosimisen useamman hengen huoneiden sijaan. Vanhusten laitosten tilavaatimuksista on olemassa useita suosituksia. Niiden tavoitteena on tuottaa paranemista edistävä kuntouttava ympäristö, joka on toimiva ja viihtyisä, ja jossa vanhuksen itsehoitoisuus toteutuu. Näistä suosituksista mainittakoon: - Stakesin raportti: Häggman-Laitila, Kotilainen: Tämäkö on nyt sitten se paras ratkaisu? Stakes Britannian NHS:n standardin sovellusohje: Care Homes for Older People, UK Department of Health Verkkoraportti - Building under the AWBZ, 2007 Performance Requirements; Netherlands Board for Health Care Facilities ISMB Käyttökelpoinen yhteenveto on Interreg 3 A:n tuottama Uudistettu vanhushuolto - malliksi muille, joka on verkkojulkaisuna saatavissa sekä Culminatumin että Teknillisen korkeakoulun HEMAn verkkosivuilta. Seuraavat vaatimukset koskevat laitostiloja, kuten terveyskeskusten pitkäaikaishoidon vuodeosastoja, vanhainkoteja ja eritasoisia palveluasuntoja, joissa vanhus on pysyvästi sijoitettuna yli yhden kuukauden Asuintilat ja kalusteet Asukkaiden omiin tiloihin kuuluvat asuinhuone ja hygieniatila. Asuinhuoneet ovat pääasiallisesti yhden hengen huoneita. Tilojen mitoitusperustana on käsikäyttöisen pyörätuolin käytön vaatima tilantarve ja avustamistilanteissa tarvittava tila. Asuinhuoneeseen on voitava sijoittaa peruskalusteiksi: 7

12 - sänky tai sairaalasänky - yöpöytä - pöytä ja kaksi mukavaa tuolia - vaatekaappi - hyllyjä ja säilytystilaa, tv - omaisen sänky tilapäiseen yöpymiseen Kalusteet ovat pääsääntöisesti asukkaan omia, ne on voitava sijoittaa huoneeseen siten, ettei niitä tarvitse siirtää avustamis- tai hoitotoimenpiteitä tehtäessä eikä asukkaan liikkuessa apuvälineillä. Huoneen koon on oltava m². Lisäksi tarvitaan tavallista komerotilaa noin 1 m²/henkilö. Asukkaan oman hygieniatilan koko on noin 4,5 m². Kahden hengen huoneet on ensisijaisesti toteutettava yhdistämällä kahden huoneen tila huoneistomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa toinen huone toimii makuuhuoneena ja toinen oleskelutilana. Standardihuoneisiin perustuvassa järjestelmässä tämän muutoksen voi toteuttaa vaivattomasti. Asuinhuoneisiin, hygieniatiloihin ja yhteistiloihin on voitava kiinnittää tarvittavat tukikahvat tai -kaiteet. Huoneissa on oltava riittävästi päivänvaloa sekä normien mukainen yleis- ja kohdevalaistus, joka on säädettävissä. Muita vaatimuksia ovat riittävä ilmanvaihto ja tuuletettavuus. Pääosa huoneista on varustettava huonekohtaisella keittomahdollisuudella Solukohtaiset yhteiset tilat Asuintilat muodostavat soluja, joiden koko on 6-8 huonetta. Soluihin liittyvät yhteiset olohuone- ja ruokailutilat. Tarvittavia muita tiloja ovat lähivarastotilat ja huuhteluhuone, jonka yhteydessä voi mahdollisesti olla sauna, tila omaisille, henkilökunnan sosiaali- ja toimistotilat, varasto- ja huoltotilaa sekä pyykki- ja ruokahuollon tarvitsemat tilat. Osa näistä palveluista voidaan järjestää muualla Laitoksen yhteiset tilat Tilat kalustetaan hotellien lobby- ja ruokailutilaperiaatteella. Yhteistiloihin kuuluvat oleskelutilat päivittäistä virkistys- ja harrastustoimintaa varten sekä ruokailutilat. Lisäksi yhteistiloihin tulisi kuulua kirjasto- ja vihernurkkaus sekä ulko-oleskelua varten lasitettu parveke tai terassi. Yhteistilojen tilantarve on noin 4-5 m² jokaista asukasta kohden. Vanhusten laitoksiin on saatava elämää. Sitä ei saada pelkästään laitoksen henkilökunnan toimenpitein. Hyvä ratkaisu tähän on sijoittaa laitoksen yhteyteen toimintaa, 8

13 joka päättyy noin klo 20. Toimintaa saadaan parhaiten huolehtimalla siitä, että ympäristön eläkeläisten yhdistys-, kerho- ja harrasteryhmät saavat toimitiloja laitoksesta ja että laitoksen vanhukset voivat mahdollisuuksiensa mukaan osallistua toimintaan. Lisäksi tila voi toimia yhteisön olohuoneena, jossa voi esimerkiksi viettää juhlia. Laitoksen ruokalan on kyettävä palvelemaan joustavasti erisuuruisia kävijämääriä. Sen tulee kyetä tarjoamaan viikonloppuisin sukulaislounaita ja jatkuvasti kahvia ja leivonnaisia. Vanhusten oma osallistuminen ruuanlaittoon ja esillepanoon on parasta toimintaterapiaa ja vireyden ylläpitoa. Yhteistiloihin kuuluvat myös esimerkiksi henkilökunnan tilat ja vastaanottotilat. Kokonaistilantarve Kokonaistilantarve muodostuu seuraavaksi: Yhteistilat vähintään (m²/henkilö) 4-6 Asuintilaa vähintään (m²/henkilö) 24,5 Vuoteellisen huoneen tilavaatimus vähintään (m²/vuode) 14 Muun kalustuksen tilavaatimus vähintään (m²/huone) 3 Säilytystilat vähintään (m²/henkilö) 2 Komerotilat vähintään (m²/henkilö) 1 Hygieniatilat vähintään (m²/huone) 4,5 Tilantarve käytävätilat mukaan lukien vähintään 55 Lisäksi tarvitaan hoito- ja vastaanottotiloja, ellei palveluita ole muuten järjestetty Laitoksen ympäristö Laitosten ympäristösuosituksia on esimerkiksi opetusministeriön liikuntapaikkojen suositusraportissa Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu - Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoivaympäristössä (Lehmuspuisto & Åkerblom 2007). Nämä suositukset on kirjoitettu Etelä-Suomen asutuskeskuksia varten, mutta pari näkökohtaa kannattaa tarkistaa Laitoksen sijainti ja vanhusten tukiverkostot Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat noin 20 % vanhuksen tukiverkostoista ja epäviralliset verkot, kuten omaiset ja ystävät, eläkeläiskerhot, tutut kaupat, kirkko, elokuvat ja muut keskustoiminnot noin 80 %. Epävirallisten verkostojen rooli on säilytettävissä sijoittamalla palvelut julkisella liikenteellä saavutettaviksi lähelle keskustaa. Vanhusten kotiuttaminen sairaalasta on usein vaikeaa, koska vanhukset asuvat yksin ilman lähellä olevia tukipalveluja. Naapuriapu ei aina toimi eikä omaishoitajajärjestelmää voida kehittää. Tämän vaihtoehtona ei välttämättä ole täysihoito sairaalan 9

14 vuoteessa lakanoiden välissä tai 24 tunnin hoitovalmius täysihoitokodissa. Ratkaisuna tulee sen sijaan olla vanhusten palveluasumisjärjestelmä, jossa on eritasoisia asukkaita varten erilaisia mahdollisuuksia. Tässä ratkaisussa vanhus muuttaa viime vuosikseen asumaan asutuskeskuksen keskustaan, jossa on tähän sopivia asuntoja. Nämä asunnot ovat täysin kalustettuja yksiöitä tai kaksioita, jotka ovat vuokrattavissa tai saatavissa käyttöön muulla järjestelyllä. Järjestelmään kuuluu se, että jossakin lähistöllä on palvelupiste, josta hälytyksen saapuessa tullaan katsomaan, mikä on hätänä. Tämä merkitsee sitä, että palvelupiste sijaitsee kävelymatkan päässä vanhuksen kodista. Jotkut tarvitsevat 24 tunnin aikana useaan kertaan apua, toisille riittää mahdollisuus hälyttää tarvittaessa. Kainuussa osa kuntakeskuksista sijaitsee niin hajallaan, että kaikki vanhusten liikkuminen edellyttää autoa. Jos ja kun ikärakenne vaatii lisää palveluasuntoja, tulisi ne sijoittaa osaksi keskustatoimintoja ja harkita, miten niillä saadaan keskusta elävöitettyä. Rakennuksen on oltava kävelymatkan päässä muusta asutuksesta, mieluummin lähellä kaupunginosakeskusta tai kunnan keskustaa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen käyttö ja vanhojen kontaktien säilyttäminen. Rakennuksen lähelle olisi päästävä julkisella kulkuneuvolla, korkeintaan noin 100 metrin kävelymatkan päähän. Edellä oleva suositus on yleinen, eikä sen kaikkia tavoitteita voida toteuttaa joka kunnassa. Innovatiiviset ratkaisut kuten vanhainkodin ja matkahuollon tai postin tai kukkakaupan yhdistäminen on mahdollista. Vastaavia suosituksia on muuallakin Euroopassa. Ne ovat periaatteessa samansuuntaisia, mutta niiden olennainen ero Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen on se, että vanhusten palveluasunnoille ja vastaaville tiloille annetaan minimirajat. Nämä minimirajat ovat olennaisesti suomalaisia ratkaisuja suuremmat. 10

15 3 KAINUUN VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄ VERRATTUNA KOKO MAAHAN 3.1 Potilas- ja asiakaslaskenta Vuoden lopussa suoritetaan kaikissa maamme laitoksissa potilas- tai asiakaslaskenta. Aluksi tarkastellaan Kainuun palvelujärjestelmää HILMO-rekisterin avulla. Käytettävissä on vuosien 2005, 2006 ja 2007 tilanne, yli 75-vuotiaiden osalta vain vuoden 2006 tilanne. Kainuu on nyt keskellä rakennemuutosta. Siksi vaikeutena on, että vuoden2007 potilaslaskentatiedot ovat jo vanhentuneita ja osa taulukoista kuvaa Kainuun eilisiä hoitokäytäntöjä. Myöhempiä tietoja on ollut käytettävissä rajoitetusti ja ne viittaavat rakennemuutoksen jatkumiseen. Terveydenhuollossa ei hallita vielä kaikkia kustannuslaskennan näkökohtia, joista eräs keskeisimpiä on sidotun pääoman arvo. Sitä voidaan tarkastella laskemalla, paljonko resursseja on sitoutunut meneillään olevaan hoitoon. Tämä voidaan tehdä, kun tiedetään potilaslaskennassa hoidon alkupäivä ja keskimääräinen hoitopäivän hinta. Näistä voidaan laskea laskentapäivään mennessä kertyneen hoidon kustannus. Osastojen toimintaa tarkastellessa käytetään yleensä keskimääräistä hoitoaikaa. Käsite on siinä mielessä hankala, että se ei paljasta laitoksen todellista luonnetta. Keskimääräinen hoitoaika on helposti yhdestä kahteen vuotta, vaikka laitoksen pääasialliset kustannukset muodostuvat niistä potilaista, jotka ovat palvelun piirissä 4-6 vuotta tai pidempään. Seuraava kuva selventää tilannetta. Koska keskimääräinen hoitoaika ei kerro kaikkea, ryhmiteltiin potilaat ja asukkaat jo Poistoilmoitusanalyysi-projektin yhteydessä 1990-luvun alussa hoidon keston mukaisiin luokkiin. Tämä luokittelu toi esille pitkät ja vuosia kestävät hoitojaksot jotka katoavat keskiarvoisen hoitoajan taakse. Näiden kustannusvaikutukset ovat merkittävät ajatellen resurssien suuntausta, kuten seuraavassa tulemme näkemään. Vuoden 2007 laskentaan perustuvien HILMO -tulosten näkökulmina ovat potilaiden tai asiakkaiden määrä, jakson kesto sairaalaan tulosta, keskimääräinen hoitoaika kussakin hoitoaikaryhmässä, jakson hinta, hoitoaikaryhmään kertynyt kustannus sekä kustannus yli 75-vuotiasta asukasta kohti. Lisäksi tarkastellaan kustannusten prosentuaalisia jakaantumia. Hoitoaikakäsitettä selvennetään vielä seuraavalla kuvalla. Hoitoaika lasketaan jakson alkamisesta alkaen jakson päättymiseen. Se on eri asia kuin vuoden aikakana potilaisiin kohdistuneen hoidon kesto tai poistettujen potilaiden keskimääräinen hoitopäivämäärä. 11

16 Hoitoaikakäsite eri tavoin tarkasteltuna A B C Hoitoaika jakson alusta vuosia Kuva 1 Hoitoaika käsitteen selvennys Kun hoitoilmoitus tehdään, Lasketaan siihen potilaan tai asiakkaan hoidon kesto tarkasteluvuonna (2007) sekä aikaisempina vuosina ( ). Hoitoa ei siis katkaista vuosien mittaisiin pätkiin ja unohdeta aikaisempi hoito. Vuosi-ilmoituksissa tarkastellaan tavallisesti vuoden aikana tuotettuja hoitopäiviä, ja jaetaan se hoidettujen potilaiden määrällä. Tätä kuvaa tummennettu hoitopäivä alue sekä lyhytaikaiset potilaat vaiheessa A ja pitkäaikaiset potilaat alueella B.. Vaiheessa A voidaan hoitaa esimerkiksi 10 vuorokauden hoitoajalla yhdellä paikalla 36 potilasta. Vuodessa 100 paikkainen laitos tuottaa siis 100 x 365 hoitopäivää. Jos laitoksessa on ollut 100 potilasta, on hoitoaika 1 vuosi. Kun huomioidaan sisällä olleet 100 potilasta ja vuodeaikaiset lyhyet potilasjaksot (A) esimerkiksi 40 paikkaa hoitoajalla 5 vuorokautta vastaa noin 1400 hoidettua potilasta, saadaan hoidettujen potilaiden määräksi 1500 ja hoitoajaksi 24 vrk. Tällä laskenta tavalla ei saada koskaan yli vuoden mittaista hoitoaikaa esille., koska täyden sairaalan hoitoaika on määritelmästä johtuen yksi vuosi. Kolmas käsite on poistettujen potilaiden hoitoaika. Edellyttäen, että hoitopäivät on laskettu jakson alusta, kuten Hilmo ilmoituksessa tehdään, hoitoaika on todellinen. Jos poistettuja hoitopäiviä on enemmän kuin vuoden aikana tuotettuja, vapautuu kapasiteettia, kuten Kainuussa nyt tapahtuu. Jos taas tuotetaan enemmän kuin poistetaan, kasvaa pitkäaikaisten osuus. 12

17 Taulukko 3. Potilas- ja asiakaslaskenta ryhmiteltynä hoidon alusta laskentapäivään kestäneen hoitoajan mukaan. Potilaslaskenta , koko maa Potilaita tai asiakkaita Jaksoja 1000 as. kohti Potilaslaskenta , Kainuu Potilaita tai asiakkaita Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti , , , , , , , , ,87 Yhteensä ,77 Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Jaksoja 1000 as. kohti Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti , , , , , , , , ,35 Yhteensä ,33 Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Laitosjaksoja on Kainuussa muuta maata enemmän. Niiden määrä painottuu lyhyisiin jaksoihin ja yli kymmenen vuotta kestäneeseen palveluasumiseen, joita on 2,5- kertainen määrä muun maan tasoon verrattuna. 13

18 Taulukko 4. Potilas- ja asiakaslaskenta Hoitopäivät jaksojen alusta alkaen laskentapäivään hoitoaikaluokittain. Potilaslaskenta , koko maa Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta lähtien Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Hoitopäiviä 1000 as. kohti Yhteensä Potilaslaskenta , Kainuu Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta lähtien Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Hoitopäiviä 1000 as. kohti Yhteensä Kainuu on investoinut hoitoon noin 4000 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti muuta maata enemmän. Yli 75-vuotiaita on maassa 7,7 % väestöstä ja Kainuussa 9,3 %. Jos tämä huomioidaan, jää erotukseksi vielä noin 2000 hoitopäivää (16 %) tuhatta asukasta kohti. Seuraavaksi tarkastellaan jakson kestoa tulopäivästä laskentapäivään. 14

19 Taulukko 5. Hoitojakson keskimääräinen kesto tulopäivästä laskentapäivään. Potilaslaskenta , koko maa Jakson keskimääräinen kesto, vrk Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Kaikki Yhteensä Potilaslaskenta , Kainuu Jakson keskimääräinen kesto, vrk Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Kaikki Yhteensä Ryhmässä 7 ( vrk), jossa jakson kesto on yli 2 vuotta ja alle 10 vuotta, hoitojaksot ovat kestäneet noin vuorokautta vastaten noin 4-5 vuotta. Vastaavasti yli kymmenen vuotta laitoksessa merkitsee noin vuoden keskimääräistä laitosaikaa. Tähän ryhmään kuuluu noin suomalaista. 15

20 Seuraava laskelma on jossain määrin heuristinen, koska ei ole saatavissa tarkkoja tai edes keskimääräisiä luotettavia hoitopäivähintoja. Tässä yhteydessä on käytetty terveyskeskussairaalan hoitopäivähintana 140 euroa, vanhainkodin hintana 110 euroa, tehostetun palveluasunnon hintana 90 euroa ja palveluasunnon hintana 50 euroa/vrk. Todettakoon, että halvassakin hotellissa on vaikeuksia saada täysihoitoa 80 eurolla/vrk. Taulukko 6. Hoitojakson keskimääräinen hinta tulopäivästä laskentapäivään. Potilaslaskenta , koko maa Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Tksairaala 140 /vrk Vanhainkoti 110 /vrk Tehostettu palv. as. 90 /vrk Keskimäärin ( /vrk) Kesto alusta (vrk) Palv.as. 50 /vrk Yhteensä Potilaslaskenta , Kainuu Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Tksairaala 140 /vrk Vanhainkoti 110 /vrk Tehostettu palv. as. 90 /vrk Kesto alusta (vrk) Palv.as. 50 /vrk Keski-määrin ( /vrk) Yhteensä

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN SISÄLTÖ Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta,

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015

Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 Kuuden suurimman kaupungin vanhusten sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten vertailu 2015 1 75 vuotta täyttäneen väestön määrän absoluuttinen ja suhteellinen kehitys Kuusikossa 31.12.2011 31.12.2015

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT

KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT KUORTANEEN KUNTA PERUSTURVA ASIAKASMAKSUT 2014 1. SOVELTAMISALA Sosiaali- ja terveyspalveluista perittäviä maksuja koskevat säännökset ovat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetussa laissa

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen

Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Hämeenlinnan kaupunki: Kotihoidon palveluntuotannon vaikuttavuuden ja käyttäjälähtöisyyden kehittäminen Selvitystyön loppuraportti 19.02.2015 Vetovoimainen hyvinvointiala Hämeenlinnassa - hanke Johdon

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Aluksi Valtiosihteeri Hetemäki 5.2.2013 Sitran hoiva forumissa: MUUTOS

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa

Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa Maakuntavaltuusto 43 07.06.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 248 06.10.2010 Maakuntahallitus I 220 01.11.2010 Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Kotihoidon asiakasmaksut Kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n ja kotisairaanhoidon järjestäminen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128

Espoon kaupunki Pöytäkirja 128 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4410/2016 02.05.00 128 Kotihoidon palvelusetelien nimistä ja arvoista päättäminen sekä muistisairaiden päivätoiminnan palvelusetelin käyttöönotto Valmistelijat / lisätiedot: Raija

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut vuoden 2016 alusta alkaen Palveluasumisesta perittävä hoitomaksu hoitosuus/ravatar 0-2,5 2,51-3 yli 3,01 tuloraja 573 36% 40% 44% Palveluasumisesta peritään

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella Selvitys: Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat 1.11.201430.3.2015

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007-2011 Erasmus-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Country 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 AT - Austria 239 242 230 264 BE - Belgium 88 102 109 124 BG - Bulgaria 8 15

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 10.12.2013 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2014 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

Asumispalvelujen hankinta

Asumispalvelujen hankinta Asumispalvelujen hankinta Vammaispalvelut Kehitysvammapalvelut Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 2 mukainen Asiakasmäärä n. 70 -> Hankinnan arvo n. 18M Ajalle 1.3.2017-28.2.2021, + 2 v (optio)

Lisätiedot

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Tunnuslukuprojekti Osapuolet: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon. Kanta-

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia

Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pirkanmaa Mitä asioita huomioida, kun valitsee hoitokotia Pienet asiat merkitsevät paljon Aila Suoanttila 2015 2 1 JOHDANTO Tämän vertailulistan tarkoitus on auttaa vanhusta ja hänen omaisia valitsemaan

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA?

MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA? MIUN SOTE KUINKA ASUN VANHANA? Aalto-yliopiston havaintoja Pohjois-Karjalan vanhusten palvelurakennuksista. professori (h.c.) Erkki Vauramo arkkitehti Jonna Taegen 31.8.2016 Vanhusten laitoshoito, Pohjois-Karjala

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Hyväksytty 17.2.2016 23 Päivitetty Sijainti http://www.nokiankaupunki.fi/palvelut/perusturva_ja_terveys/vanh uspalvelut/asumispalvelut/ YMPÄRIVUOROKAUTISEN

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) % (317 hlöä) SAVUKOSKI 2. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 1 103 28 % (317 hlöä) 986 943 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 315 (28 %) 453

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton Suomessa toimiville yksityishammaslääkärijäsenille, joiden sähköpostiosoite

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5)

PALVELUASUMINEN PALVELUASUMINEN 1 (5) 1 (5) Päivitetty 7/2016 Kemin kaupunki tuottaa palveluasumista itse, ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Palveluasumiseen haetaan hakemuksella. Luotsi- työryhmä tekee päätöksen palveluasumisesta. Hakemuksia

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA

ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA 1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992)

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT 1.1.2016 LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) 14.1.2016/ch SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ASIAKASMAKSUT LUKIEN (AMA = Asiakasmaksuasetus 912/1992) Sosiaali- ja terveyslautakunta 15.12.2015, 114 MUUT ASIAKASMAKSUT / Koti- ja laitoshoito LYHYTAIKAINEN

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016

Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 Vanhus- ja vammaispalvelut 2016 VANHUS- JA VAMMAISPALVELUT vanhus- ja vammaispalveluiden johtaja Soili Partanen HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT palvelupäällikkö Kirsi Oksanen PALVELUOHJAUS RUORI Ateriapalvelu

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (2617 hlöä) KEMIJÄRVI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 7 892 31,9 % (2617 hlöä) 6 517 6 068 Ikääntynden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 2 544 (32%) 2 901 (45%) kasvu

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

Kun palveluasumisen asuinhuoneistossa asuu enemmän kuin yksi asukas, asuinhuoneistosta perittävä vuokra jaetaan asukkaiden kesken.

Kun palveluasumisen asuinhuoneistossa asuu enemmän kuin yksi asukas, asuinhuoneistosta perittävä vuokra jaetaan asukkaiden kesken. Tehostetun palveluasumisen maksut Tehostetun palveluasumisen asukasmaksu koostuu seuraavista osa-alueista: 1) Vuokra 2) Hoidon ja hoivan kuukausimaksu 3) Ateriamaksu 4) Tukipalvelumaksu 5) Muut asukkaan

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN

KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1.2012 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...

Lisätiedot

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa:

OSTOPALVELUSOPIMUS. Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: 1 OSTOPALVELUSOPIMUS Sopimuksen osapuolet Asiakas Kittilän kunta ja Mikeva Oy (myyjä) ovat sopineet Mikeva Haukiputaan asumispalvelun tuottamisesta seuraavaa: Asukas: xxxxxxxxxxxxxxxxx Henkilötunnus: xxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxxx

Lisätiedot

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen

Voutilakeskus Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Voutilakeskus 23.2.2017 Vuokko Lehtimäki ja Eija Vento Jokinen Asumispalvelussa (hoitomaksun + 60 /kk lisäksi) asuva asiakas maksaa itse vuokran ja muut asumismenot (mm. sähkö, vesi, kotivakuutus). Vuokran

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen

Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Kysely jälkiasennushissien rakentamisen arvioidusta vaikutuksesta ikääntyneiden ihmisten kotona asumisen mahdollistamiseen Yhteenveto 5.2.2014 Global Research & Data Services Kyselyn tarkoitus Tämän kyselyn

Lisätiedot

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin!

Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakoti ja Hopeahovi Pielaveden vanhustyönkeskus Tervetuloa Emiliakotiin / Hopeahoviin! Emiliakodissa ja Hopeahovissa asuu muistisairaita vanhuksia. Monilla asukkaista on eriasteisia käytösoireita.

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Toimenpideohjelman laatiminen ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten jonotusajan rajaamiseksi alle kolmeen kuukauteen

Valtuustoaloite: Toimenpideohjelman laatiminen ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten jonotusajan rajaamiseksi alle kolmeen kuukauteen Maakuntavaltuusto 80 15.06.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 269 14.10.2009 Maakuntahallitus I 257 26.10.2009 Valtuustoaloite: Toimenpideohjelman laatiminen ympärivuorokautiseen hoitoon jonottavien vanhusten

Lisätiedot

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS

KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS KIVIPUISTON MONIPALVELUKESKUS SÄÄTIÖN TARKOITUS Säätiön tarkoituksena on edistää ja kehittää vanhusten, vammaisten ja muiden erityispalveluja tarvitsevien erityisryhmien asumispalveluja sekä elinolosuhteita

Lisätiedot

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006)

lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2007 Kyselytutkimus kaikille Hammaslääkäriliiton yksityishammaslääkärijäsenille (2267 kpl, 41 vähemmän kuin 2006) Tutkimuksen

Lisätiedot

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON

TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON TERVEYDEN- JA VANHUSTENHUOLLON UUDISTAMISOHJELMA Päivitetty 13.9.2013 Hyväksytty: Kaupunginhallitus 15.10.2013 249 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...1 Työskentelyn vaiheet... 2 2 UUDISTAMISOHJELMAN PÄÄLINJAT...3 2.1

Lisätiedot

Kotiutuksessa huomioitavia asioita

Kotiutuksessa huomioitavia asioita Kotiutuksessa huomioitavia asioita Sujuvampaa hoitoa lonkkamurtumapotilaalle 4.2.2015 Maarit Virtanen Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Akuutti ortopedinen kuntoutusosasto Onnistunut kotiutus Onnistuneet

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille

Aktiivinen ikääntyminen ikäystävällisellä Kallion alueella suunnitelma vuosille 1. Kallion kuntien ikääntyvän väestön määrä ja ennusteita Taulukko 1. Ikääntyvän väestön määrä Kallion kunnissa 31.12.2012 ja 31.12.2013 (ennakkoväkiluku) sekä ennuste vuosille 2014-2016, 2020, 2025, 2030

Lisätiedot

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille

HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille HILMO-tietoa ja koulutusta sosiaalihuollon tiedontuottajille 29.9.2010 29.9.2010 Riikka Väyrynen 1 Esityksen sisältö THL tilastoviranomaisena HILMO-kokonaisuus Sosiaalihuollon hoidon päättymisilmoitukset

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,1 % (544 hlöä) MUONIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 ennuste 2030 ennuste 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 2 375 22,1 % (544 hlöä) 2 313 2 297 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 527 (22%) 658

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä

IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI TILANTEESSA. Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä IKÄIHMISTEN PALVELUKETJUN ANALYYSI 18.4.16 TILANTEESSA Terveys- ja hoivapalveluiden johtoryhmä 12..16 Ikäihmisten palveluiden strategiassa 12-1-2 on pidetty palveluketjun kehittämistä ohjaavana valtakunnallista

Lisätiedot

Vanhusten perhehoito osaksi palveluvalikkoa 16.5.2012

Vanhusten perhehoito osaksi palveluvalikkoa 16.5.2012 Vanhusten perhehoito osaksi palveluvalikkoa 16.5.2012 Perhehoitoselvitys Välisuomen Ikäkasteen Pekka hankkeen osana tehtiin perhehoitoselvitys. Perhehoitoselvityksessä kartoitetaan ja kuvataan valtakunnallisen

Lisätiedot

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A 13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA ULVILAN VANHUSTENHUOLLON

Lisätiedot

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen

OMAISKYSELY. 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa. 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä. 3. Ruokailun järjestäminen OMAISKYSELY 1. Kuinka hyvin omaisesi viihtyy hoivakodissa 1=heikosti 2=välttävästi 3=tyydyttävästi 4=hyvin 5=erinomaisesti Keskiarvo: 3,4 2. Omat huomioni omaiseni viihtymisestä Vastaajien määrä: 4 - Juuri

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 24.1.2017 Liisa Niiranen 10,1 % 9 % 7,5 % 11,3 % Timo Aro 2016 Lapin väestöennuste Ennuste 2040 Ennuste 2030 Ennuste 2020

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa Pohjois-Suomen energiafoorumi Yli-insinööri Petteri Kuuva Poliittiset linjaukset syöttötariffista Vanhasen II hallituksen

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Kotihoidon uudet tuulet Anja Noro THT, Dosentti, Tutkimusprofessori Projektipäällikkö I&O kärkihanke, STM

Kotihoidon uudet tuulet Anja Noro THT, Dosentti, Tutkimusprofessori Projektipäällikkö I&O kärkihanke, STM Kotihoidon uudet tuulet Anja Noro THT, Dosentti, Tutkimusprofessori Projektipäällikkö I&O kärkihanke, STM Parasta aikaa seminaari 11.10.2016 Finlandiatalo, Helsinki 1 Sisältö Johdattelua Tilastotietoa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 12/2010 1 274 MUUTOSVAATIMUS PITKÄAIKAISHOITOMAKSUPÄÄTÖKSESTÄ Terke 2010-1366 Esityslistan asia TJA/20 TJA Terveyslautakunta päätti hylätä tämän päätöksen liitteessä mainitun

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja

Laitoshoidosta omaan kotiin Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja Kustannusselvitys - laskentakaava Kunnan näkökulmia Liisa Rosqvist vanhustenhuollon johtaja 19.3.2014 Valtakunnallinen tavoite laitoshoidon vähentäminen Kunnat tarvitsevat suunnittelussa taloudellisten

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa Elämäniloa tuottavia hoito- ja asumispalveluja. Viihtyisät yksiköt on tarkoitettu päivittäisissä toiminnoissaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti)

Espoon kaupunki Pöytäkirja 24. 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) 31.10.2012 Sivu 1 / 1 4537/05.01.00/2012 24 Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 (Kuusikko-raportti) Valmistelijat / lisätiedot: Tossavainen Titta,

Lisätiedot

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen

Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA. Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Leppävaaran elä ja asu seniorikeskus LEA Pitkäaikaishoidon aluepäällikkö Tiina Jekkonen Yleistä Järjestyksessä toinen elä ja asu seniorikeskus. Ensimmäinen avattu Kauklahdessa 2012 Sijainti Säterinkatu

Lisätiedot