17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "17 KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT"

Transkriptio

1 Finnwell-ohjelma TAPPO-projekti KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET LAITOS- JA ASUMISPALVELUT Antti Alho Reijo Kekäläinen Erkki Vauramo Sara Viitala

2

3 Finnwell-ohjelma Terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjaus (TAPPO) -projekti Antti Alho, Reijo Kekäläinen, Erkki Vauramo, Sara Viitala KAINUUN VANHUSTEN YMPÄRIVUOROKAUTISET ASUMISPALVELUT Teknillinen korkeakoulu HEMA-instituutti 2009

4 Julkaisutiedot Teknillisen korkeakoulun HEMA-instituutin julkaisuja nro 17 Finnwell-ohjelma, TAPPO-projekti Kainuun vanhusten ympärivuorokautiset asumispalvelut ISBN ISSN ; 17 Raportti on julkaistu pdf-muodossa osoitteessa Teknillinen korkeakoulu, HEMA Kansi ja taitto Sara Viitala Valokuvat Erkki Vauramo

5 1 YLEISTÄ Tappo-hanke on Teknillisen korkeakoulun terveydenhuollon tutkimuksen kärkihanke ja se toimii jatkona aiemmille Terveydenhuollon prosessit ja logistiikka -hankkeille (TePro I & II). Tutkimuksen tavoitteena on kehittää työkaluja ja malleja alueellisen palvelujärjestelmän suunnittelemiseksi ja tuotannon ohjaamiseksi. Tähän pyritään tutkimalla kolmea toisiinsa linkittyvää osa-aluetta: prosesseja terveydenhuollon verkostoissa, alueellisia palvelurakenteita sekä kustannuslaskentaa ja toiminnan mittarointia terveydenhuollon johtamisen apuvälineenä. Hankkeessa tehdään tutkimusta yhteistyössä sekä kotimaisten että kansainvälisten toimijoiden kanssa. Kainuun vanhusten ympärivuorokautiset asumispalvelut on osa Tappo-projektia. Tavoitteena oli saada yleiskuva palveluista. Menettelemänä oli asiantuntijoiden tutustuminen laitoksiin tiiviillä aikataululla. Kainuun maakuntayhtymä järjesti liitteenä olevan ohjelman mukaisesti käynnit eri laitoksissa. Teknillisen korkeakoulun edustajina olivat projektipäällikkö, DI Antti Alho, arkkitehti sairaalasuunnittelun dosentti (emr.) Reijo Kekäläinen ja tutkija, professori (h.c.) Erkki Vauramo. Maakuntayhtymän edustajana oli hallintolääkäri Esa Ahonen ja vanhushuollon edustajia. Kohteet oli valittu kattavasti siten, että niihin kuuluivat terveyskeskussairaalat, vanhainkodit, tehostetut palveluasunnot ja tavalliset palveluasunnot. Tilasto-osiossa on 1

6 Kainuun maakunta käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Sen purkaminen eri laitosten kesken johtaa pieniin lukuihin, jolloin kokonaisuus kärsii. Siksi mukana ovat myös terveyskeskusten akuutti-osastot, vaikka ne eivät varsinaisesti kuulu tarkastelun piiriin. 1.1 Kainuun väestöennuste Kainuun väestönennuste vuosille lupaa vanhusväestön kasvua. Se alkaa voimakkaana vasta vuoden 2020 paikkeilla eli noin viisi vuotta myöhemmin kuin maassa keskimäärin. Vanhusten tukipalvelujen tarve kasvaa vuosien välillä ja merkitsee noin 1,8-kertaista kasvua tämän päivän tilanteeseen. 2

7 Taulukko 1. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain. Väestöennuste 2007 iän ja sukupuolen mukaan alueittain Sukupuolet yhteensä Kainuun SHP - Kajanalands SVD Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 1,9..Hyrynsalmi Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,1 1,3 1,5 1,6 1,6..Kajaani - Kajana Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,2 1,3 1,6 1,9 2,1 2,1..Kuhmo Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,2 1,3 1,6 1,8 1,9 1,9..Paltamo Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,0 1,1 1,4 1,6 1,8 1,9..Puolanka Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,1 1,3 1,4 1,5 1,5..Ristijärvi Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,0 0,9 1,1 1,2 1,4 1,5..Sotkamo Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,2 1,5 1,7 1,9 2,0..Suomussalmi Ikäluokat yhteensä Kerroin ,0 1,1 1,1 1,4 1,6 1,7 1,7 Väestöennuste on synkkä. Veroa maksava keski-ikäinen väestö vähenee ja vanhusmäärä kasvaa. Hyrynsalmella, Puolangassa ja Ristijärvellä on tämän ennusteen mukaan vähäisempi vanhusmäärän kasvu kuin muualla. 3

8 1.2 Kainuun vanhuspalvelujärjestelmä Asiakkaiden sijoittuminen ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan yksiköihin Asiakkaat sijoittuvat Kainuun maakunta -kuntayhtymässä hoitokoteihin ja laitoshoidon yksiköihin moniammatillisen työryhmän (SAS-ryhmä) arvioinnin ja suosituksen perusteella. Asiakkaan palveluiden tarvetta ja sijoituspaikkaa arvioitaessa otetaan huomioon hänen toimintakykynsä, asumismuodon tai hoivan tarkoituksenmukaisuus sekä asiakkaan ja/tai omaisen toive. Lähtökohtana tehostettuun palveluasumiseen / laitoshoitoon siirtymiseen on se, että kaikki kotona asumista tukevat palvelut on käytetty ja arvioitu. Pääsääntöisesti etusijalla ovat asiakkaat, jotka odottavat jatkohoitopaikkaa terveyskeskussairaaloissa tai lyhytaikaishoidossa ja jotka eivät voi kotiutua kotihoidon turvin. Pitkäaikaiseen hoitopaikkaan jonottavien asiakkaiden määrä koko kuntayhtymän alueella vaihteli vuoden 2008 aikana ajankohdasta riippuen 46 asiakkaasta 59:ään. Pitkäaikaispaikkaa odottavat asiakkaat ovat joko hoitokotien lyhytaikaispaikalla tai terveysasemien vuodeosastoilla. Ympärivuorokautisiin hoitopaikkoihin sijoittui vuoden 2008 aikana 206 asiakasta, joista kuntayhtymän omiin hoitokoteihin 85, yksityisiin hoitokoteihin 47 ja laitoshoitoon 74 asiakasta Asiakkailta perittävät maksut hoitokodeissa ja yksityisissä hoitokodeissa sekä laitoshoidossa Hoitokodit ovat avohoidon yksikköjä, joissa asukkaat ovat vuokrasuhteessa ja maksavat tarvitsemansa palvelut. Hoitokodeissa asuminen rinnastetaan kotona asumiseen ja asiakas saa Kelan maksamat etuudet: asumistuen, hoitotuen ja korvaukset lääkkeistä ynnä muista hoidoista. Kainuun maakunta -kuntayhtymän hoitokotien ja yksityisissä palvelukodeissa olevien kuntayhtymän sijoittamien asiakkaiden palvelumaksujen laatimisessa on lähdetty siitä, että maksut ovat kainuulaisille yhdenmukaiset riippumatta heidän asuinpaikastaan. Asukkailta peritään palvelu- ja hoitomaksuna asiakasmaksulain mukainen jatkuvasta ja säännöllisestä kotihoidosta perittävä korvaus, joka on 35 % asukkaan bruttotuloista sen jälkeen, kun tuloista on ensin vähennetty 484. Lisäksi asukkaalta peritään erilaisia tukipalvelumaksuja, joista tavallisimmat ovat: - Asiointi- ja saattajapalvelu hoitokodin ulkopuolella 5 /kerta - Siivousmaksu vähintään 34 /kk 4

9 - Vaatehuoltomaksu 40 /kk - Palveluasumisen perusmaksu, joka vaihtelee asukkaan tulojen mukaan /kk Vuokra määräytyy huoneen koon mukaan ollen yleensä /kk (kalleimmassa yksityisessä hoitokodissa suurimmista asunnoista vuokrat ovat noin 600 ). Ateriakustannukset vaihtelevat /kk. Yksityisissä hoitokodeissa julkiseen asumispalveluun yksityiseen hoitokotiin sijoittuneet asukkaat maksavat ateriapalvelut ja vuokran suoraan yksityiselle palveluntuottajalle. Lääkekuluista asukas vastaa itse ja saa niihin sairausvakuutuskorvauksen. Mikäli asukkaan rahavarat eivät riitä maksuihin, julkiseen asumispalveluun määriteltyyn hoito- ja peruspalvelumaksuun voidaan anoa maksunalennusta/poistoa. Suurin osa yksityisissä hoitokodeissa olevista asukkaista on kuntayhtymän sinne sijoittamia. Mikäli asiakas itse hakeutuu yksityiseen hoitokotiin, hän vastaa kaikista omista maksuistaan ja sopii niistä palvelun tuottajan kanssa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa hoivaosastoilla olevilta potilailta peritään maksukyvyn mukaan määräytyvä maksu, joka on 82 % hoidossa olevan kuukausituloista. Maksu voi olla kuitenkin enintään sen suuruinen, että hoitoa saavan henkilön henkilökohtaiseen käyttöön jää kuukausittain vähintään 90. Perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Laitoshoidon maksu sisältää kaiken hoivaan liittyvän palvelun kuten lääkkeet, hoitotarvikkeet, ateriat, puhtaanapidon jne Yksityisten hoitokotien kuntayhtymältä perimät maksut Yksityiset palveluntuottajat on valittu kilpailutuksen kautta; nykyiset puitesopimukset ovat voimassa elokuuhun 2009 asti, jonka jälkeen on optioaika helmikuuhun 2011 saakka. Yksityisten hoitokotien kuntayhtymältä perimät hoivamaksut vaihtelevat /vrk (tämä maksu sisältää myös tukipalvelumaksut, siivouksen ja vaatehuollon). Keskimääräinen hoivapäivämaksu on noin 85. Kainuun maakunta -kuntayhtymän omissa hoitokodeissa hoitopäivän hinnat vaihtelevat /vrk. Hinnassa tulee ottaa huomioon se, että nämä hoitopäivähinnat ovat kokonaishintoja ja sisältävät myös vuokrat ja ateriapalvelut, kun taas yksityispuolella hoitopäivämaksuun ei sisälly vuokra- eikä ateriakustannuksia, jotka asukas maksaa itse suoraan palveluntuottajalle. 5

10 1.3 Laitospaikkojen tarve Aluksi tarkastellaan OECD Health Datan avulla, mitä vanhustenhuollosta tiedetään. Taulukko Longterm care beds Per population aged 65 years old and over 2006 Other hospital beds Per population aged 65 years old and over 2006 LTC beds in nursing homes Per population aged 65 years old and over 2006 LTC recipients, institut. Per population aged 65 years old and over Total 2006 Long-term care beds and istitutions Per population aged 65 years old and over 2006 LTC recipients, at home Total, Per population aged 65 years old and over Countries Australia 40, Austria 2,8 3, Belgium 1,0 2,2 69, Canada 0, Czech Republic 10,0 3,08 15, Denmark 22, Finland 23,3 31, France 6,7 9,25 39, Germany 10, Greece Hungary 4,9 7,73 54, Iceland 9, Ireland 1,04 46, Italy 0,9 2,07 17, Japan 14,0 0,42 26, Korea 9,5 0,52 8, Luxembourg 2,68 44, Mexico 0, Netherlands 0,0 0, New Zealand Norway 60, Poland 2,8 5,75 18, Portugal 0, Slovak Republic 7,1 1,46 0, Spain 0,31 21, Sweden 1,5 86, Switzerland Turkey 1, United Kingdom 3,1 0, United States 0,98 43, Suomi sijoittuu vertailuryhmään Pohjoismaat ja vanhat EU-maat. Poikkeavaa on pitkäaikaissairaalan paikkojen suuri määrä: 23,3 paikkaa tuhatta yli 65-vuotiasta kohti. 6

11 2 VANHUSASUMISEN LAATUSUOSITUKSET Valtakunnallisia vanhusasumisen laatusuosituksia ei tähän asti ole ollut. Sosiaalisektorilla on ollut STM:n työryhmämuistio 1990-luvulta, joka mitoittaa yhden hengen huoneen 12 m²:ksi ja kahden hengen huoneen 16 m²:ksi. Lisäksi edellytetään oleskelu- ja ruokailutiloja. Tätä suositusta tarkistetaan parhaillaan STM:n Valvontamuistiotyöryhmässä. Kelalla on omat suosituksensa pinta-aloista, jotka voidaan hyväksyä Kelan asumistuen piiriin. Helsingin kaupunki on tehnyt omat suosituksensa vuodeosastojen minimivaatimuksiksi. Yleensä suositusten mukaiset tilat ovat liian ahtaita eikä vanhuksen ole mahdollista ylläpitää niissä kuntoaan omatoimisesti. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kuntaliitto ovat antaneet Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen Oleellisena osana laatusuositusta on mm. laitoshoidon rajoittaminen 3 prosenttiin yli 75-vuotiaista vanhuksista. Laitoshoidolla ymmärretään tässä yhteydessä sekä terveyskeskusten vuodeosastoja että vanhainkoteja. Lisäksi suositus sisältää useita muita näkökohtia, kuten yhden hengen huoneiden suosimisen useamman hengen huoneiden sijaan. Vanhusten laitosten tilavaatimuksista on olemassa useita suosituksia. Niiden tavoitteena on tuottaa paranemista edistävä kuntouttava ympäristö, joka on toimiva ja viihtyisä, ja jossa vanhuksen itsehoitoisuus toteutuu. Näistä suosituksista mainittakoon: - Stakesin raportti: Häggman-Laitila, Kotilainen: Tämäkö on nyt sitten se paras ratkaisu? Stakes Britannian NHS:n standardin sovellusohje: Care Homes for Older People, UK Department of Health Verkkoraportti - Building under the AWBZ, 2007 Performance Requirements; Netherlands Board for Health Care Facilities ISMB Käyttökelpoinen yhteenveto on Interreg 3 A:n tuottama Uudistettu vanhushuolto - malliksi muille, joka on verkkojulkaisuna saatavissa sekä Culminatumin että Teknillisen korkeakoulun HEMAn verkkosivuilta. Seuraavat vaatimukset koskevat laitostiloja, kuten terveyskeskusten pitkäaikaishoidon vuodeosastoja, vanhainkoteja ja eritasoisia palveluasuntoja, joissa vanhus on pysyvästi sijoitettuna yli yhden kuukauden Asuintilat ja kalusteet Asukkaiden omiin tiloihin kuuluvat asuinhuone ja hygieniatila. Asuinhuoneet ovat pääasiallisesti yhden hengen huoneita. Tilojen mitoitusperustana on käsikäyttöisen pyörätuolin käytön vaatima tilantarve ja avustamistilanteissa tarvittava tila. Asuinhuoneeseen on voitava sijoittaa peruskalusteiksi: 7

12 - sänky tai sairaalasänky - yöpöytä - pöytä ja kaksi mukavaa tuolia - vaatekaappi - hyllyjä ja säilytystilaa, tv - omaisen sänky tilapäiseen yöpymiseen Kalusteet ovat pääsääntöisesti asukkaan omia, ne on voitava sijoittaa huoneeseen siten, ettei niitä tarvitse siirtää avustamis- tai hoitotoimenpiteitä tehtäessä eikä asukkaan liikkuessa apuvälineillä. Huoneen koon on oltava m². Lisäksi tarvitaan tavallista komerotilaa noin 1 m²/henkilö. Asukkaan oman hygieniatilan koko on noin 4,5 m². Kahden hengen huoneet on ensisijaisesti toteutettava yhdistämällä kahden huoneen tila huoneistomaiseksi kokonaisuudeksi, jossa toinen huone toimii makuuhuoneena ja toinen oleskelutilana. Standardihuoneisiin perustuvassa järjestelmässä tämän muutoksen voi toteuttaa vaivattomasti. Asuinhuoneisiin, hygieniatiloihin ja yhteistiloihin on voitava kiinnittää tarvittavat tukikahvat tai -kaiteet. Huoneissa on oltava riittävästi päivänvaloa sekä normien mukainen yleis- ja kohdevalaistus, joka on säädettävissä. Muita vaatimuksia ovat riittävä ilmanvaihto ja tuuletettavuus. Pääosa huoneista on varustettava huonekohtaisella keittomahdollisuudella Solukohtaiset yhteiset tilat Asuintilat muodostavat soluja, joiden koko on 6-8 huonetta. Soluihin liittyvät yhteiset olohuone- ja ruokailutilat. Tarvittavia muita tiloja ovat lähivarastotilat ja huuhteluhuone, jonka yhteydessä voi mahdollisesti olla sauna, tila omaisille, henkilökunnan sosiaali- ja toimistotilat, varasto- ja huoltotilaa sekä pyykki- ja ruokahuollon tarvitsemat tilat. Osa näistä palveluista voidaan järjestää muualla Laitoksen yhteiset tilat Tilat kalustetaan hotellien lobby- ja ruokailutilaperiaatteella. Yhteistiloihin kuuluvat oleskelutilat päivittäistä virkistys- ja harrastustoimintaa varten sekä ruokailutilat. Lisäksi yhteistiloihin tulisi kuulua kirjasto- ja vihernurkkaus sekä ulko-oleskelua varten lasitettu parveke tai terassi. Yhteistilojen tilantarve on noin 4-5 m² jokaista asukasta kohden. Vanhusten laitoksiin on saatava elämää. Sitä ei saada pelkästään laitoksen henkilökunnan toimenpitein. Hyvä ratkaisu tähän on sijoittaa laitoksen yhteyteen toimintaa, 8

13 joka päättyy noin klo 20. Toimintaa saadaan parhaiten huolehtimalla siitä, että ympäristön eläkeläisten yhdistys-, kerho- ja harrasteryhmät saavat toimitiloja laitoksesta ja että laitoksen vanhukset voivat mahdollisuuksiensa mukaan osallistua toimintaan. Lisäksi tila voi toimia yhteisön olohuoneena, jossa voi esimerkiksi viettää juhlia. Laitoksen ruokalan on kyettävä palvelemaan joustavasti erisuuruisia kävijämääriä. Sen tulee kyetä tarjoamaan viikonloppuisin sukulaislounaita ja jatkuvasti kahvia ja leivonnaisia. Vanhusten oma osallistuminen ruuanlaittoon ja esillepanoon on parasta toimintaterapiaa ja vireyden ylläpitoa. Yhteistiloihin kuuluvat myös esimerkiksi henkilökunnan tilat ja vastaanottotilat. Kokonaistilantarve Kokonaistilantarve muodostuu seuraavaksi: Yhteistilat vähintään (m²/henkilö) 4-6 Asuintilaa vähintään (m²/henkilö) 24,5 Vuoteellisen huoneen tilavaatimus vähintään (m²/vuode) 14 Muun kalustuksen tilavaatimus vähintään (m²/huone) 3 Säilytystilat vähintään (m²/henkilö) 2 Komerotilat vähintään (m²/henkilö) 1 Hygieniatilat vähintään (m²/huone) 4,5 Tilantarve käytävätilat mukaan lukien vähintään 55 Lisäksi tarvitaan hoito- ja vastaanottotiloja, ellei palveluita ole muuten järjestetty Laitoksen ympäristö Laitosten ympäristösuosituksia on esimerkiksi opetusministeriön liikuntapaikkojen suositusraportissa Iäkkäiden ihmisten liikuntapaikkojen suunnittelu - Arki- ja terveysliikunnan tilat palvelu- ja hoivaympäristössä (Lehmuspuisto & Åkerblom 2007). Nämä suositukset on kirjoitettu Etelä-Suomen asutuskeskuksia varten, mutta pari näkökohtaa kannattaa tarkistaa Laitoksen sijainti ja vanhusten tukiverkostot Sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat noin 20 % vanhuksen tukiverkostoista ja epäviralliset verkot, kuten omaiset ja ystävät, eläkeläiskerhot, tutut kaupat, kirkko, elokuvat ja muut keskustoiminnot noin 80 %. Epävirallisten verkostojen rooli on säilytettävissä sijoittamalla palvelut julkisella liikenteellä saavutettaviksi lähelle keskustaa. Vanhusten kotiuttaminen sairaalasta on usein vaikeaa, koska vanhukset asuvat yksin ilman lähellä olevia tukipalveluja. Naapuriapu ei aina toimi eikä omaishoitajajärjestelmää voida kehittää. Tämän vaihtoehtona ei välttämättä ole täysihoito sairaalan 9

14 vuoteessa lakanoiden välissä tai 24 tunnin hoitovalmius täysihoitokodissa. Ratkaisuna tulee sen sijaan olla vanhusten palveluasumisjärjestelmä, jossa on eritasoisia asukkaita varten erilaisia mahdollisuuksia. Tässä ratkaisussa vanhus muuttaa viime vuosikseen asumaan asutuskeskuksen keskustaan, jossa on tähän sopivia asuntoja. Nämä asunnot ovat täysin kalustettuja yksiöitä tai kaksioita, jotka ovat vuokrattavissa tai saatavissa käyttöön muulla järjestelyllä. Järjestelmään kuuluu se, että jossakin lähistöllä on palvelupiste, josta hälytyksen saapuessa tullaan katsomaan, mikä on hätänä. Tämä merkitsee sitä, että palvelupiste sijaitsee kävelymatkan päässä vanhuksen kodista. Jotkut tarvitsevat 24 tunnin aikana useaan kertaan apua, toisille riittää mahdollisuus hälyttää tarvittaessa. Kainuussa osa kuntakeskuksista sijaitsee niin hajallaan, että kaikki vanhusten liikkuminen edellyttää autoa. Jos ja kun ikärakenne vaatii lisää palveluasuntoja, tulisi ne sijoittaa osaksi keskustatoimintoja ja harkita, miten niillä saadaan keskusta elävöitettyä. Rakennuksen on oltava kävelymatkan päässä muusta asutuksesta, mieluummin lähellä kaupunginosakeskusta tai kunnan keskustaa. Tavoitteena on yhteisten palvelujen käyttö ja vanhojen kontaktien säilyttäminen. Rakennuksen lähelle olisi päästävä julkisella kulkuneuvolla, korkeintaan noin 100 metrin kävelymatkan päähän. Edellä oleva suositus on yleinen, eikä sen kaikkia tavoitteita voida toteuttaa joka kunnassa. Innovatiiviset ratkaisut kuten vanhainkodin ja matkahuollon tai postin tai kukkakaupan yhdistäminen on mahdollista. Vastaavia suosituksia on muuallakin Euroopassa. Ne ovat periaatteessa samansuuntaisia, mutta niiden olennainen ero Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen on se, että vanhusten palveluasunnoille ja vastaaville tiloille annetaan minimirajat. Nämä minimirajat ovat olennaisesti suomalaisia ratkaisuja suuremmat. 10

15 3 KAINUUN VANHUSPALVELUJÄRJESTELMÄ VERRATTUNA KOKO MAAHAN 3.1 Potilas- ja asiakaslaskenta Vuoden lopussa suoritetaan kaikissa maamme laitoksissa potilas- tai asiakaslaskenta. Aluksi tarkastellaan Kainuun palvelujärjestelmää HILMO-rekisterin avulla. Käytettävissä on vuosien 2005, 2006 ja 2007 tilanne, yli 75-vuotiaiden osalta vain vuoden 2006 tilanne. Kainuu on nyt keskellä rakennemuutosta. Siksi vaikeutena on, että vuoden2007 potilaslaskentatiedot ovat jo vanhentuneita ja osa taulukoista kuvaa Kainuun eilisiä hoitokäytäntöjä. Myöhempiä tietoja on ollut käytettävissä rajoitetusti ja ne viittaavat rakennemuutoksen jatkumiseen. Terveydenhuollossa ei hallita vielä kaikkia kustannuslaskennan näkökohtia, joista eräs keskeisimpiä on sidotun pääoman arvo. Sitä voidaan tarkastella laskemalla, paljonko resursseja on sitoutunut meneillään olevaan hoitoon. Tämä voidaan tehdä, kun tiedetään potilaslaskennassa hoidon alkupäivä ja keskimääräinen hoitopäivän hinta. Näistä voidaan laskea laskentapäivään mennessä kertyneen hoidon kustannus. Osastojen toimintaa tarkastellessa käytetään yleensä keskimääräistä hoitoaikaa. Käsite on siinä mielessä hankala, että se ei paljasta laitoksen todellista luonnetta. Keskimääräinen hoitoaika on helposti yhdestä kahteen vuotta, vaikka laitoksen pääasialliset kustannukset muodostuvat niistä potilaista, jotka ovat palvelun piirissä 4-6 vuotta tai pidempään. Seuraava kuva selventää tilannetta. Koska keskimääräinen hoitoaika ei kerro kaikkea, ryhmiteltiin potilaat ja asukkaat jo Poistoilmoitusanalyysi-projektin yhteydessä 1990-luvun alussa hoidon keston mukaisiin luokkiin. Tämä luokittelu toi esille pitkät ja vuosia kestävät hoitojaksot jotka katoavat keskiarvoisen hoitoajan taakse. Näiden kustannusvaikutukset ovat merkittävät ajatellen resurssien suuntausta, kuten seuraavassa tulemme näkemään. Vuoden 2007 laskentaan perustuvien HILMO -tulosten näkökulmina ovat potilaiden tai asiakkaiden määrä, jakson kesto sairaalaan tulosta, keskimääräinen hoitoaika kussakin hoitoaikaryhmässä, jakson hinta, hoitoaikaryhmään kertynyt kustannus sekä kustannus yli 75-vuotiasta asukasta kohti. Lisäksi tarkastellaan kustannusten prosentuaalisia jakaantumia. Hoitoaikakäsitettä selvennetään vielä seuraavalla kuvalla. Hoitoaika lasketaan jakson alkamisesta alkaen jakson päättymiseen. Se on eri asia kuin vuoden aikakana potilaisiin kohdistuneen hoidon kesto tai poistettujen potilaiden keskimääräinen hoitopäivämäärä. 11

16 Hoitoaikakäsite eri tavoin tarkasteltuna A B C Hoitoaika jakson alusta vuosia Kuva 1 Hoitoaika käsitteen selvennys Kun hoitoilmoitus tehdään, Lasketaan siihen potilaan tai asiakkaan hoidon kesto tarkasteluvuonna (2007) sekä aikaisempina vuosina ( ). Hoitoa ei siis katkaista vuosien mittaisiin pätkiin ja unohdeta aikaisempi hoito. Vuosi-ilmoituksissa tarkastellaan tavallisesti vuoden aikana tuotettuja hoitopäiviä, ja jaetaan se hoidettujen potilaiden määrällä. Tätä kuvaa tummennettu hoitopäivä alue sekä lyhytaikaiset potilaat vaiheessa A ja pitkäaikaiset potilaat alueella B.. Vaiheessa A voidaan hoitaa esimerkiksi 10 vuorokauden hoitoajalla yhdellä paikalla 36 potilasta. Vuodessa 100 paikkainen laitos tuottaa siis 100 x 365 hoitopäivää. Jos laitoksessa on ollut 100 potilasta, on hoitoaika 1 vuosi. Kun huomioidaan sisällä olleet 100 potilasta ja vuodeaikaiset lyhyet potilasjaksot (A) esimerkiksi 40 paikkaa hoitoajalla 5 vuorokautta vastaa noin 1400 hoidettua potilasta, saadaan hoidettujen potilaiden määräksi 1500 ja hoitoajaksi 24 vrk. Tällä laskenta tavalla ei saada koskaan yli vuoden mittaista hoitoaikaa esille., koska täyden sairaalan hoitoaika on määritelmästä johtuen yksi vuosi. Kolmas käsite on poistettujen potilaiden hoitoaika. Edellyttäen, että hoitopäivät on laskettu jakson alusta, kuten Hilmo ilmoituksessa tehdään, hoitoaika on todellinen. Jos poistettuja hoitopäiviä on enemmän kuin vuoden aikana tuotettuja, vapautuu kapasiteettia, kuten Kainuussa nyt tapahtuu. Jos taas tuotetaan enemmän kuin poistetaan, kasvaa pitkäaikaisten osuus. 12

17 Taulukko 3. Potilas- ja asiakaslaskenta ryhmiteltynä hoidon alusta laskentapäivään kestäneen hoitoajan mukaan. Potilaslaskenta , koko maa Potilaita tai asiakkaita Jaksoja 1000 as. kohti Potilaslaskenta , Kainuu Potilaita tai asiakkaita Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti , , , , , , , , ,87 Yhteensä ,77 Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Jaksoja 1000 as. kohti Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti , , , , , , , , ,35 Yhteensä ,33 Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Laitosjaksoja on Kainuussa muuta maata enemmän. Niiden määrä painottuu lyhyisiin jaksoihin ja yli kymmenen vuotta kestäneeseen palveluasumiseen, joita on 2,5- kertainen määrä muun maan tasoon verrattuna. 13

18 Taulukko 4. Potilas- ja asiakaslaskenta Hoitopäivät jaksojen alusta alkaen laskentapäivään hoitoaikaluokittain. Potilaslaskenta , koko maa Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta lähtien Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Hoitopäiviä 1000 as. kohti Yhteensä Potilaslaskenta , Kainuu Kertyneet hoitopäivät hoidon alusta lähtien Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Yhteensä Hoitopäiviä 1000 as. kohti Yhteensä Kainuu on investoinut hoitoon noin 4000 hoitopäivää tuhatta asukasta kohti muuta maata enemmän. Yli 75-vuotiaita on maassa 7,7 % väestöstä ja Kainuussa 9,3 %. Jos tämä huomioidaan, jää erotukseksi vielä noin 2000 hoitopäivää (16 %) tuhatta asukasta kohti. Seuraavaksi tarkastellaan jakson kestoa tulopäivästä laskentapäivään. 14

19 Taulukko 5. Hoitojakson keskimääräinen kesto tulopäivästä laskentapäivään. Potilaslaskenta , koko maa Jakson keskimääräinen kesto, vrk Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Kaikki Yhteensä Potilaslaskenta , Kainuu Jakson keskimääräinen kesto, vrk Kesto alusta (vrk) Tksairaala Vanhainkoti Tehostettu palv. as. Palv.as. Kaikki Yhteensä Ryhmässä 7 ( vrk), jossa jakson kesto on yli 2 vuotta ja alle 10 vuotta, hoitojaksot ovat kestäneet noin vuorokautta vastaten noin 4-5 vuotta. Vastaavasti yli kymmenen vuotta laitoksessa merkitsee noin vuoden keskimääräistä laitosaikaa. Tähän ryhmään kuuluu noin suomalaista. 15

20 Seuraava laskelma on jossain määrin heuristinen, koska ei ole saatavissa tarkkoja tai edes keskimääräisiä luotettavia hoitopäivähintoja. Tässä yhteydessä on käytetty terveyskeskussairaalan hoitopäivähintana 140 euroa, vanhainkodin hintana 110 euroa, tehostetun palveluasunnon hintana 90 euroa ja palveluasunnon hintana 50 euroa/vrk. Todettakoon, että halvassakin hotellissa on vaikeuksia saada täysihoitoa 80 eurolla/vrk. Taulukko 6. Hoitojakson keskimääräinen hinta tulopäivästä laskentapäivään. Potilaslaskenta , koko maa Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Tksairaala 140 /vrk Vanhainkoti 110 /vrk Tehostettu palv. as. 90 /vrk Keskimäärin ( /vrk) Kesto alusta (vrk) Palv.as. 50 /vrk Yhteensä Potilaslaskenta , Kainuu Jakson keskimääräinen hinta laskentapäivään Tksairaala 140 /vrk Vanhainkoti 110 /vrk Tehostettu palv. as. 90 /vrk Kesto alusta (vrk) Palv.as. 50 /vrk Keski-määrin ( /vrk) Yhteensä

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta?

Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta? Miten Keski-Suomi selviää ikääntyvästä väestörakenteesta? Click Erkki to Vauramo edit Master subtitle style Professori Hennu Kjisik TkT, Arkkitehti 14.1.2009 Vanhus - Kaste Terveydenhuollon vaikea ongelma

Lisätiedot

Lapin psykiatria. Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo

Lapin psykiatria. Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo Lapin psykiatria Levi 23.4.2009 Erkki Vauramo Terveydenhuollon vaikea ongelma Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku Toiminta-alue kustannukset Kuntien kantokyky Sosiaaliset

Lisätiedot

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013 Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen nykytila

Ikäihmisten palvelujen nykytila Ikäihmisten palvelujen nykytila Leena Forma Tutkijatohtori 28.9.2015 Vanhojen ihmisten palvelujen tutkimus Tampereen yliopistossa Terveystieteiden yksikkö: Yleistyvä pitkäikäisyys ja sosiaali- ja terveyspalvelujen

Lisätiedot

Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto 14.1.2014

Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto 14.1.2014 Millainen vanhusten hoitokulttuuri voisi olla? Erkki Vauramo Aalto-yliopisto Sotera-instituutti Etelä-Pohjanmaan opisto 14.1.2014 MISSÄ SUOMI SIJAITSEE KANSAINVÄLISESSÄ VERTAILUSSA? Henkilökunta / 1000

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013

Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Ikäihmisten palvelurakenteen haasteet ja kehittämiskohteet väestöennusteiden ja nykyisen palvelurakenteen näkökulmasta 31.1.2013 Tuula Kärkkäinen sh yamk Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja johtaminen

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos

Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Professori Teemu Malmi Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos Säästöjä tehostamalla ja rakenteita uudistamalla ilman että laatu kärsii utopia? Aalto-yliopisto Laskentatoimen laitos 19.3. AGENDA Taloustilanne: Miksi julkisin varoin rahoitettu SOTEsektori ei voi enää

Lisätiedot

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi

SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN. Professori Teemu Malmi SOTE-LAKI JA SEN VAIKUTUKSET JULKISEEN TALOUTEEN SISÄLTÖ Havaintoja Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmästä Ajatuksia säästöpotentiaalista ja keinoista Ajatuksia sote-sektorin ohjauksesta,

Lisätiedot

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli

Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Laitoshoidosta omaan kotiin -laskentamalli Tuula Pehkonen-Elmi KTM, TtM (Terveystaloustiede) Aija Kettunen VTT Marjo Pulliainen TtM (Terveystaloustiede) 19.3.2014 1 Selvityksen toimijat Tilaaja ARA Toteuttaja

Lisätiedot

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut

9. Sosiaalihuoltolain mukaisen asumispalvelun maksut LAIHIAN KUNTA Sivu 1 / 6 ASIAKASMAKSUT 1.6.2015 LUKIEN Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b.

Lisätiedot

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet

Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet Perusturvalautakunta 17.12.2013 167, Liite 2. Kiteen kaupunki Ikäihmisten asumispalvelut ja myöntämisperusteet 1 Ikäihmisten asumispalvelut Lyhytaikainen asuminen Lyhytaikaisella asumispalvelulla pyritään

Lisätiedot

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT

VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN KRITEERIT Sallan kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta SAS-työryhmä 2015 VANHUSTEN PALVELUASUMISEEN JA YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON PÄÄSYN

Lisätiedot

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa

Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Ikääntyvä yhteiskunta - siirtyminen taloajattelusta kokonaisiin kortteleihin ja kaupunginosiin nyt! Erkki Vauramo 9.4.2013 Forssa Aluksi Valtiosihteeri Hetemäki 5.2.2013 Sitran hoiva forumissa: MUUTOS

Lisätiedot

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008

Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa. Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 2008 Hoitotakuun toteutuminen suun terveydenhuollossa terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille, maaliskuu 28 Suun terveydenhuollon hoitotakuukysely maaliskuussa 28, vastanneet terveyskeskukset

Lisätiedot

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut

Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ikäihmisten koti- ja tukipalveluiden, sekä asumispalveluiden maksut Ensisijaisena toimenpiteenä ennen hoitomaksun alentamista edellytetään aina, että asiakas anoo Kelalta ne etuudet, joihin yleensä kotihoidon

Lisätiedot

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Väestöennuste 2012 mikä muuttui? mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.

Lisätiedot

Elämää PISA:n varjossa

Elämää PISA:n varjossa Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1

Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä. 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja. Järvenpään kaupunki 1 Miten onnistutaan palvelurakenteen keventämisessä 30.9.2010 Eeva Laine Kotihoidon johtaja 1 30.9.2010 Miksi tarvittiin palvelurakenteen keventäminen? Kaupunginhallitus päätti v. 2007, että kaikkien hoidon

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhus- ja vammaispalvelut 2013 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,20 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,20 Kotiin toimitettu

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk

11-20 tuntia/kk. 5-10 tuntia/kk JUUPAJOEN KUNNAN SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 1.1.2015 (keltaisella merkityt muutoksia/tarkennuksia) Sosiaalihuoltolain (388/2008) mukaisista palveluista perittäviä maksuja, korvauksia ja vuokria

Lisätiedot

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä

Lisätiedot

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051

Kotihoidon asiakkaat yhtenä päivänä joulukuussa 2001/poikkileikkaustilanne. Säännöllisen kotipalvelun asiakkaat 6 217 933 852 2 333 1 716 12 051 ESPOO/HELSINKI/TAMPERE/TURKU/VANTAA Vanhuspalvelut 2001 LIITE 1 HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2002 559 718 216 836 179 856 173 686 197 853 1 327 949 KOKO VÄESTÖ

Lisätiedot

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT

VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT VANHEMMAN IHMISEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELU- MAKSUT KESÄKUU 2006 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 2 HAKEMISTO A sivu Apuvälineet 3 F Fysioterapia 3 H Hoitotarvikkeet 3 K Kotihoidon

Lisätiedot

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri 27.9.2012 Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrakenne Keski-Suomessa 2 Lähteet: 1) Tilastokeskus, THL, Kuntien sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2006 560 905 231 704 187 281 174 868 204 337 128 962 1 488 057 KOKO VÄESTÖ 560 905 231 704 187 281 174 868 204

Lisätiedot

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti

Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Miten soteuudistus toteutetaan? Rovaniemi 30.10.2015 Erkki Vauramo Professori (h.c.) Aalto-yliopisto, Sotera -instituutti Tunnuslukuprojekti Osapuolet: Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon. Kanta-

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.

Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1. Ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakenne Servisstruktur för åldrande samhälle? Erkki Vauramo Aalto yliopisto Sotera instituutti Billnäs 30.1.2014 Ikääntymistä johtaa Saksa, mutta Suomi on hetkellisesti lähellä

Lisätiedot

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020

Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 2007 sekä ennuste vuoteen 2020 Lapin läänin kuntien ikä ja palvelurakenteen kuvaus vuonna 27 sekä ennuste vuoteen 22 Lapin seniori ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke 27 29 Sauli Juupaluoma Timo Nurmela SISÄLLYS Johdanto Kaavion numero

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa

Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa Maakuntavaltuusto 43 07.06.2010 Sosiaali- ja terveyslautakunta 248 06.10.2010 Maakuntahallitus I 220 01.11.2010 Valtuustoaloite: Ruokapalveluiden hintatason selvittämiseksi ja järjestämiseksi vanhustenhuollossa

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET LIITE 1(1) HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2007 564 521 235 019 189 711 175 354 206 368 130 178 1 501 151 KOKO VÄESTÖ 564 521 235 019 189 711 175 354 206

Lisätiedot

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET

HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE VIISIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2004 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 KOKO VÄESTÖ 559 330 224 231 184 039 175 059 200 966 1 343 625 0-64-vuotiaat

Lisätiedot

Elämisen ympäristö aktiivisen vanhuuden edellytyksenä. Erkki Vauramo 7.4.2009 Seinäjoki

Elämisen ympäristö aktiivisen vanhuuden edellytyksenä. Erkki Vauramo 7.4.2009 Seinäjoki Elämisen ympäristö aktiivisen vanhuuden edellytyksenä Erkki Vauramo 7.4.2009 Seinäjoki Terveydenhuollon vaikea ongelma Väestön odotukset Henkilökunnan käsitykset Vaalilupaukset Selviämispolku Toiminta-alue

Lisätiedot

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen?

Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Ikäihmisten pitkäaikaishoidon kustannusten vertailu palveluntuottajalähtöisesti vai asiakastasolla yli palvelurakenteen? Joonas Sakki, tutkija RAI-seminaari 4.4.2013 4.4.2013 Joonas Sakki, Ikäihmisten

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

LAIHIAN KUNTA. Perusturvan asiakasmaksut 1.3.2015 lukien. Sisällys AVOPALVELUMAKSUT. 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu

LAIHIAN KUNTA. Perusturvan asiakasmaksut 1.3.2015 lukien. Sisällys AVOPALVELUMAKSUT. 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu Sivu 1 / 5 Sisällys AVOPALVELUMAKSUT 1. Kotona annettava säännöllinen palvelu 2. Kotona annettava tilapäinen palvelu 3. Vanhusten asumispalvelut a. vuokra b. palvelumaksu c. peruspalvelumaksu d. hygieniamaksu

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelut

Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut Ikäihmisten palvelut sisältävät palveluohjauksen, kotihoidon tukipalveluineen, omaishoidontuen, palveluasumisen ja terveyskeskussairaalan palvelut ja ennakoivan ja kuntouttavan toiminnan

Lisätiedot

Hoivakoti Kielo Juuan kunta

Hoivakoti Kielo Juuan kunta Hoivakoti Kielo Juuan kunta TOIMINTA-AJATUS Tarjoamme turvallista asumista viihtyisissä tiloissa sekä yksilöllistä ja asukkaan voimavaroja ja hyvinvointia tukevaa hoivaa juukalaisille ikäihmisille. Hoivakoti

Lisätiedot

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A

13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS. Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A 13 U LVILAN VANHUSTENHUOLLON TULEVAISUUS Antti Autio Erkki Vauramo Irma Verhe H E M A Teknillinen korkeakoulu Sosiaali- ja terveydenhuollon tekniikan ja rakentamisen instituutti SOTERA ULVILAN VANHUSTENHUOLLON

Lisätiedot

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT

KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Asiakasmaksut 1 Vanhuspalvelut 2015 KOTIHOIDON TUKIPALVELUMAKSUT Ateriapalvelut Lounas koulussa/päiväkodissa 5,40 Lounas päiväkeskuksessa/palveluasumisessa 6,50 Kotiin toimitettu kylmä

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016

Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Ikääntyneiden palvelut Asiakasmaksut 2016 Kotihoidon asiakasmaksut Kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1301/2014) 19 :n ja kotisairaanhoidon järjestäminen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja

Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kyl määki yhres koto Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen 22.9.2014 Hannu Heikkilä Ylilääkäri, Fysiatria ja Kuntoutus SATSHP Monialainen kuntoutusselvitys teemat Kuntoutusosaamiseen

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut

IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut IKÄIHMISTEN PALVELUT Asumispalveluiden ja vanhainkotihoidon palvelusisällöt ja maksut Tampereen kaupunki, Tilaajayksikkö Ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Asumispalvelut ja laitoshoito

Lisätiedot

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.

Hoidonporrastuksen kriteerit JJR 10.3.2010. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3. KOTIHOIDON JA HOIDONPORRASTUKSEN KRITEERIT 2010 JJR KUNNISSA Hyv./ perusturvalautakunta 18.3.2010 YLEISTÄ Kotona asumista tuetaan ensisijaisesti tukipalvelujen avulla (ateria-, turva- ja kuljetuspalvelu).

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut

Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut Sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksut 1.1.2014 Tehostettu palveluasuminen on tarkoitettu henkilölle, joka ei selviydy omassa kodissaan tehostetun kotihoidon turvin. Asukkaan maksut koostuvat

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat

Turku: kotihoidon asiakkaat (sisältää myös kotipalvelun palveluseteli- ja. Säännöllisen kotihoidon (kotipalvelun ja kotisairaanhoidon) asiakkaat HELSINKI ESPOO VANTAA TURKU TAMPERE OULU KUUSIKKO HUOMAUTUKSET VÄESTÖTIEDOT 1.1.2008 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585 1 513 837 KOKO VÄESTÖ 568 531 238 047 192 522 175 286 207 866 131 585

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 30.4.2010 Erikoissairaanhoidon hoitoonpääsy - 30.4.2010 tilanne 1 Yleistä 30.4.2010 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN

TERVETULOA PALVELUKESKUS JOUSEEN Sitten, kun en enää muista nimeäni, sitten, kun tämä päivä on sekoittunut eiliseen, sitten, kun aikuiset lapseni ovat kasvaneet muistoissani pieniksi jälleen, sitten, kun en enää ole tuottava yksilö. Kohdelkaa

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 30.11.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 16/2010 1 322 9.11.2010 pöydälle pantu asia LAUSUNTO VANHUSTEN HOITOPAIKKOJEN SÄILYTTÄMISTÄ JA LISÄÄMISTÄ KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-2346 Esityslistan asia

Lisätiedot

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat

Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Palveluasumisen linjaukset, sisältö ja järjestämistavat Kuntamarkkinat 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen kunnissa va. sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Sami Uotinen Asumispalvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014. vastaanottokohtaiset tulokset Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa 2014 vastaanottokohtaiset tulokset Yksityisen sektorin työvoimaselvitys loka-marraskuussa 2014 Tutkimus tehtiin yhteistyössä KT Kuntatyönantajien ja sosiaali- ja

Lisätiedot

Koko kunta ikääntyneen asialla

Koko kunta ikääntyneen asialla 1 Kuka hoitaa ikäihmiset tulevaisuudessa? 21.9.2010 Rita Oinas palvelujohtaja Vanhuspalvelut Oulun kaupunki Koko kunta ikääntyneen asialla 2 Oulun kaupungin vanhustyötä ohjaa kaupungin strateginen tavoite,

Lisätiedot

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40

Lisätiedot

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu

Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 erityisasiantuntija Yrjö Lahtinen Suomen Kuntaliitto Terveyden huollon i kavakioitu kustannusvertailu SUOMEN KUNTALIITTO Sairaalapalvelut

Lisätiedot

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00. Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 3.10.2012 Julkaisuvapaa 13.12.2011 klo 11.00 Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto Terveyskeskusten lääkäritilanne 2012 Kyselytutkimus terveyskeskusten johtaville

Lisätiedot

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014

Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen

2015 - Sosiaali- ja terveystoimi. Resurssit ja johtaminen 2015 - Sosiaali- ja terveystoimi Resurssit ja johtaminen Oma valtuustokauden tavoite Tulostavoite / tavoite Mittari / arviointikriteeri Seuranta 30.4. Työn tuottavuus Sote-palveluissa paranee Tuottavuus

Lisätiedot

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa Oulu: OKS

Lisätiedot

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014

LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 Kunnanhallitus 9.12.2013 LAUKAAN KUNNAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUMAKSUT 1.1. 31.12.2014 1. Soveltamisala: Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittävistä maksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015

Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Erityisasumisen toimeenpano-ohjelma 2016-2019 Päivitys 8.10.2015 Ikääntyvien asumispalvelut Pitkäaikaisen laitoshoidon vähentäminen aloitettiin, kun Senioripihan tehostetun asumispalvelun yksikkö valmistui.

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa

Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Hoitoonpääsy terveyskeskuksissa Kysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille lokakuu 2009 10.12.2009 Tieto/PATI 1 Tiedonkeruu syksyllä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten johtaville lääkäreille toteutettiin

Lisätiedot

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN

LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN SOSIAALI- JA TERVEYSJOHTAJA PIA NURME PORVOON KAUPUNKI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LAADUKKAILLA PALVELUILLA PERUSTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUSSÄÄSTÖIHIN Sosiaali- ja terveysjohtaja Pia Nurme

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 10.12.2013 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2014 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut

Kotihoito kotona asumisen tueksi. Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito kotona asumisen tueksi Kotihoito ja tukipalvelut Kotihoito Kotihoitoon kuuluvat kotipalvelu ja kotisairaanhoito. Kotihoito auttaa silloin, kun turvallinen kotona asuminen edellyttää sosiaali-

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2010 lopussa Suositus, 2008 Asui

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tilanne 31.8.2009 Erikoissairaanhoidon hoitoon pääsy - 31.8.2009 tilanne 1 Yleistä 31.8.2009 tiedonkeruussa kysyttiin tietoja sekä kiireettömien että kiireellisten

Lisätiedot

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET

YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIVAN PALVELUT JA MYÖNTÄMISPERUSTEET Hyväksytty 17.2.2016 23 Päivitetty Sijainti http://www.nokiankaupunki.fi/palvelut/perusturva_ja_terveys/vanh uspalvelut/asumispalvelut/ YMPÄRIVUOROKAUTISEN

Lisätiedot

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa

Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Ikäihmisten asumisen uudet tuulet Pohjois Karjalassa, case Lieksa Miten kustannuksia voidaan vähentää ja palvelun laatua parantaa? Paikka: Pohjois Karjalan rajavartioston tila, Onttola Aika: 17.2. 2011

Lisätiedot

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista

Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista 1 Suomen Sairaankuljetusliitto Selvitys ensihoidon järjestämisen kustannuksista Tiivistelmä 17.8.2011 Selvitystyön lähtökohdat Terveydenhuoltolain muutos vaikuttaa radikaalisti toimintaympäristöön ensihoitoalalla

Lisätiedot

Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä

Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä Arkkitehtuurin laitos Sotera-instituutti Visioita lähitulevaisuuden palvelujärjestelmästä Loppuraportti ikääntyvän yhteiskunnan palvelurakennukset -projektista Hannu Huttunen, Reijo Kekäläinen, Teemu Kurkela

Lisätiedot

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001.

Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu on perustettu kolmen sisaren toimesta vuonna 2001. Hoitokoti Päiväkumpu tarjoaa ympärivuorokautisia elämäniloa tuottavia hoito- ja hoivapalveluja turvallisissa ja kodinomaisissa ryhmäkodeissa.

Lisätiedot

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta

Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kuukausimaksu, Palveluseteli Ylittävältä osalta Liite Peruspalvelulautakunta 11.12.2014 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos Jyta SOSIAALIPALVELUIDEN ASIAKASMAKSUT 2015 1. Säännöllinen kotihoito Henkilömäärä

Lisätiedot

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas! SILMÄNPOHJANIKÄRAPPEUMANALUEELLINEN ESIINTYVYYSSUOMESSA1998 2012 EliasPajukangas Syventävienopintojenkirjallinentyö Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö Elokuu2015 Tampereenyliopisto Lääketieteenyksikkö

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot