Nro 3/2012 SISÄLTÖ 3/ Uusi SFS 6000:2012 antaa säännöt myös sähköautojen latausjärjestelmien asennuksille

Transkriptio

1 Nro 3/2012 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista Uusi SFS 6000:2012 antaa säännöt myös sähköautojen latausjärjestelmien asennuksille SISÄLTÖ 3/2012 TOIMITUSJOHTAJALTA Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta vaarassa. Pienjännitesähköasennuksia koskevat standardit uudistuvat haaste kentälle. Riskienhallinta ja turvallisuus on standardoinnin vuositapahtuman 2012 teema...2 IEC:n uusi pääsihteeri Frans Vreeswijk...3 IEC lyhentää CDV-ehdotusten lausuntoaikaa...4 NOREK 40 vuotta pohjoismaista sähköteknistä standardointiyhteistyötä...5 Standardoinnin asiantuntija esittelyssä...6 AJANKOHTAISTA STANDARDEISTA Uudistettu sähköasennusstandardisarja SFS 6000 valmis...8 Materiaalideklaraatiostandardit helpottavat tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamista Led-standardit SFS-käsikirjoina Automaatiokäsikirjasarjan toinen osa valmiina EMC ja sähköasennukset: IEC/TR Dokumentaation jäsentelyyn SFS-käsikirja Ilmoituksensiirtojärjestelmien uudet vaatimukset: SFS-EN Koti- ja rakennusautomaation toiminnallisesta turvallisuudesta: SFS-EN UUTISIA, TAPAHTUMIA Nimitykset Kuulumisia Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit, SESKOn verkkosivut ja

2 Toimitusjohtajalta Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta vaarassa SESKOn jäsenyhteisön Teknologiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jorma Turunen puhui SESKOn hallituksen strategiaseminaarissa syyskuun alussa alan tilanteesta ja näkymistä sekä uusista mahdollisuuksista. Teknologiateollisuushan on viiden toimialan kokonaisuus: elektroniikka- ja sähköteollisuuden, kone- ja metalliteollisuuden, suunnittelun ja konsultoinnin, tietotekniikan sekä metallin jalostuksen. Nämä alat edustavat 60 % Suomen koko viennistä ja 80 % koko elinkeinoelämän tuotekehitysinvestoinneista. Alan yrityksissä työskentelee noin henkilöä ja välillisesti ne työllistävät ihmistä. Siis 30 % Suomen koko työvoimasta nousee tai kaatuu teknologiateollisuuden yritysten hyvän tai huonon menestyksen mukana. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus oli aiemmin alan valttikortti, mutta nyt se polkee paikallaan. Toimitusjohtaja Turunen maalaili synkkiä lähitulevaisuuden näkymiä ja kertoi, että teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat edelleen kaukana talouskriisiä edeltäneestä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta ovat laskussa. Suomen vaihtotaseen alijäämä uhkaa jäädä Euroopan kriisimaiden tasolle. Vastaavanlaista tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Koko euroaluetta uhkaa tänä syksynä taantuma ja se kiristää entisestään kilpailua harvenevista vientitoimituksista. Alan suomalaisyritysten henkilömäärä kehittyvissä maissa kasvaa vahvasti ja suurin osa näiden yritysten työntekijöistä työskentelee jo nyt muualla kuin Suomessa. Jorma Turunen esitti, että tilanne vain pahenee, jos rikkidirektiivi hyväksytään valmistellussa muodossaan. Sen määräysten täyttäminen vuonna 2014 tietää lisää menetettyjä työpaikkoja. Suomen teknologiateollisuus on paitsi jonkinlaisessa kustannuskilpailukriisissä myös uudenlaisessa rakennemuutoksessa. Yritysten pitää tunnistaa rakennemuutos, mutta myös julkisen rahoituksen pitää tiedostaa se tutkimusrahoituksen, koulutuksen ja työvoimapolitiikan päätöksissä. Yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta on parannettava ja vienti on saatava vetämään, sillä Suomen viennistä puuttuu vuositasolla miljardia euroa. Suomi ei voi pitkään paikata tätä aukkoa lainarahalla. Teknologiateollisuus arvioi lähitulevaisuuden kasvualoikseen ohjelmistopuolen ja konsultoinnin ohella cleantechin, kaivosalan, terveysteknologian ja energiatekniikan. Teollisten rakenteiden globaalit muutokset ovat yhä nopeampia. Menestykseksi luultu ala on voinut muutamassa vuodessa menettää asemansa ja työpaikat valua muualle, kuten elektroniikan ja tuulivoiman komponenttien kohdalla on nähty. Sen vuoksi vaikeaa tulevaisuuden ennakointia pitäisi terävöittää. Rohkeus tehdä kilpailukykyä lisääviä päätöksiä pitäisi olla tallella. Pienjännitesähköasennuksia koskevat standardit uudistuvat haaste kentälle Kansallinen pienjännitesähköasennuksia koskeva komitea SK 64 on valmistellut jo muutaman vuoden uudistuvia sähköasennusstandardeja. Komitean puheenjohtajana toimii Sähköinfon tekninen johtaja Esa Tiainen ja sihteerinä SESKOn tekninen johtaja Tapani Nurmi. Heidän johdollaan komitea on valmistellut 39 asennusstandardin muutostyön, joka julkaistaan tämän vuoden lokakuussa SFS käsikirjana Lisäksi Tapani Nurmi on valmistellut tähän mittavaan kolmiosaiseen SFS käsikirjasarjaan 600 osat 2 ja 3, joista toinen osa käsittää sähköturvallisuutta koskevia säädöksiä sekä sähkötyöturvallisuusstandardin ja kolmas osa sellaisia standardeja, joihin viitataan osan 1 asennusstandardeissa. Muutostyö aiheuttaa koulutusten järjestäjille suuren haasteen uusi tieto on jalkautettava mahdollisimman pian ja laajasti kentälle. Riskien hallinta ja turvallisuus standardisoinnin vuositapahtuma SESKO on yhdessä SFS:n ja sen muiden toimialayhteisöjen kanssa ollut järjestelemässä jo perinteeksi muodostunutta standardisoinnin vuositapahtumaa FORUM pidetään klo Finlandia-talossa ja sen aiheena on tällä kertaa Riskien hallinta ja turvallisuus. Kaikki SESKO-lehden lukijat ovat tervetulleita tilaisuuteen. Tilaisuus on osallistujille maksuton ja sinne voi ilmoittautua verkossa Sinikka Hieta-Wilkman, SESKO SESKO Ajankohtaista sähköalan standardoinnista. ISSN Luettavissa osoitteessa : JULKAISIJA: SESKO ry, Särkiniementie 3, 00210, HELSINKI, p , faksi , TOIMITUS: Päätoimittaja Sinikka Hieta-Wilkman. Toimitus ja taitto: Tinni Karakorpi. Paino: Valopaino Oy. Vuosikerta 4+1 nroa/2012. TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET: p , palaute(at)sesko.fi. Sisältöä saa lainata lähteen mainiten. 2 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

3 IEC:n uusi pääsihteeri esittelyssä Frans Vreeswijk Frans Vreeswijk ottaa IEC:n pääsihteerin ja pääjohtajan tehtävät vastaan Oslon yleiskokouksessa lokakuussa IEC:n apulaispääsihteeriksi hänet nimitettiin tämän vuoden maaliskuun alusta. Ennen siirtymistään IEC:n keskustoimistoon Vreeswijk työskenteli 30 vuotta teollisuudessa eri tehtävissä. Frans Vreeswijk on valmistunut Delftin yliopiston sähkötekniikan osastolta tekniikan maisteriksi vuonna Hän on työskennellyt Philipsillä viimeiset 15 vuotta erilaisissa tehtävissä, alkuunsa tutkijana Eindhovenin tutkimuslaboratoriossa sekä myöhemmin monissa kansallisissa ja monikansallisissa projekteissa johtajana. Tutkijanuransa jälkeen hän siirtyi Philipsin Wienin yksikköön, jossa hänen vastuualueellaan kehityspäällikkönä olivat mm. kulutuselektroniikan sekä digi- ja taulutelevisioiden kehitys. HD-televisiotekniikka oli tuolloin uusinta uutta. Työskentelyaikaansa kehityspäällikkönä Wienissä Vreeswijk pitää äärimmäisen mielenkiintoisena, koska tehtävät olivat lähellä tuotantoa. Hän kertoo oppineensa paljon käytännön työstä, tuotannosta, logistiikasta ja samalla myös hallinnon prosesseista. Vreeswijk on työskennellyt 1990-luvun lopulla Philipsin johtotehtävissä myös Tennesseessä ja New Yorkissa Yhdysvalloissa, mistä hän siirtyi 1999 takaisin Hollantiin taulutelevisioiden ja plasmanäyttöjen pariin. Tuona aikana yhtiössä kehitettiin ensimmäiset LCD-näytölliset televisot. Standardointi tuntui omalta heti Kun Philipsin kansainvälisestä standardoinnista vastaavassa IP & S (Intellectual Property ja standardit) -yksikössä tarjottiin paikkaa vuonna 2005, tunsin, että se oli juuri oikea tehtävä minulle. Vastuullani oli varmistaa, että Philipsiä kiinnostavat aiheet olivat standardoinnissa esillä ja yrityksemme mukana niiden kehittämisessä. Halusin, että asiantuntijamme olivat mukana komiteoissa ja pidin huolta siitä, että yrityksemme kokonaisstrategiassa otettiin alan standardointi huomioon, hän kertoo. IP & S -yksikössä Vreeswijk vastasi maailmanlaajuisesti yhtiön terveydenhuollon laitteiden aineettomien oikeuksien ja patenttien toiminnoista. edustanut kotimaataan kansainvälisessä ja YK:n alaisessa televiestintäorganisaatiossa ITUssa (International Telecommunication Union). ITU-edustus olikin hänen ensimmäinen kosketuksensa standardointiin. Hän on toiminut Hollannin sähköteknisen standardointiorgnisaation (NEN) puheenjohtajana sekä IEC:n hallituksen (Council Board) ja teknisen valiokunnan (Standardization Management Board) jäsenenä. Lisäksi hän on osallistunut standardien valmisteluun useissa IEC:n teknisissä komiteoissa (TC). Täytyy myöntää, että olin ensimmäisiin SMBkokouksiin osallistuessani hiukan hämmentynyt niistä monista yksityiskohdista ja laajoista prosesseista joita jäsenen tulee hallita. Niihin perehtyminen vaati aikaa, mutta samalla opin myös arvostamaan SMB:n ja IEC:n työtä entistä enemmän. Kun pääsihteerin paikan järjestössä ilmoitettiin olevan haettavana, oli ensimmäinen ajatukseni, että se oli liian aikaista minulle. Mutta kun yhä useammat ympärilläni alkoivat kysellä kiinnostuksestani tehtävään, harkitsin uudelleen ja lopulta ajattelin: "Miksipä ei?". Tällaiseen mahdollisuuteen on tartuttava silloin kun sitä tarjotaan. Tietysti keskustelin asiasta myös perheeni kanssa, kertoo Vreeswijk. Uuden pääsihteerin tuomiset IEC:lle Teollisuuden parista tulleena tiedän, että teollisuus voi aidosti hyötyä siitä mitä teemme IEC:ssä. Standardoinnin avulla tuotteilleen voi saada todellista lisäarvoa markkinoilla. Teollisuus on selkäranka ja alusta jossa toimimme. Meidän on huolehdittava siitä, että standardoinnin arvostus ja yhteys tuotantolaitoksiin pysyy ja entisestään vahvistuu. Odotan todella innokkaasti työskentelyä IEC:n johdon ja henkilöstön kanssa, mutta myös vuorovaikutusta koko IEC-yhteisön kesken. Suhtaudun tehtävääni intohimoisesti ja haluan olla varma siitä, että kaikilla meillä on yhteinen tavoite. Nimenomaan yhdessä toimien saamme aikaan merkittäviä tuloksia, painottaa Vreeswijk. Hallinnossa näkee työn merkityksen Tuleva pääjohtaja on ollut useissa luottamustehtävissä sähköteknisissä organisaatioissa kotimaassaan, Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. Frans Vreeswijk on Tinni Karakorpi LÄHDE: IEC e-tech April 2012: etech/2012/etech_0412/fam-1.htm Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 3

4 IEC IEC lyhentää CDV-ehdotusten lausuntoaikaa IEC:n SMB (Standardization Management Board), joka valvoo ja ohjaa teknisten komiteoiden toimintaa, on kesäkuun kokouksessaan päättänyt lyhentää CDV-ehdotusten lausunto- ja äänestysaikaa viidestä kolmeen kuukauteen. SESKO aloitteentekijänä Päätöksen taustalla on SESKOn Suomen kansallisena komiteana pari vuotta sitten tekemä ehdotus lausuntoajan lyhentämisestä. Aloite tuli eräältä SESKOn kansalliselta SK-komitealta. Lausuntoaikojen lyhentämistä on IEC:n hallintoelimissä viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana käsitelty silloin tällöin. Perusteluna lyhentämiselle on mainittu kehittyvän tietotekniikan mahdollistama dokumenttijakelun nopeutuminen ja muutenkin tietotekniikan hyödyntäminen standardointityössä. Vastustajat ovat olleet huolissaan ehdotusten kansallisille kielille kääntämisen vaatimasta ajasta sekä kansallisen päätöksenteon kankeudesta suurissa jäsenmaissa. Käännöstyön vaatiman ajan vuoksi erityisesti Ranska on sinnikkäästi vastustanut lausuntoajan lyhentämistä. Tiettävästi myös Saksassa ainakin osa ehdotuksista on käännetty lausuntokierroksia varten. Käännöstyö vaatii aikansa Lausuntoajan lyhentäminen ei välttämättä vaikuta kovin paljoa standardien valmisteluun kuluvaan kokonaisaikaan. Viime vuoden tilaston mukaan keskimääräinen valmisteluaika oli 34 kuukautta. Lyhentämispäätöksen yhteydessä päätettiin varata myös aikaa kansallisille käännöksille. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että saatuaan CDV-ehdotuksen englanninkielisen tekstin valmiiksi teknisen komitean sihteeri lähettää sen IEC:n keskustoimistoon jaettavaksi. IEC:n keskustoimisto tarjoaa tekstiä ensin niille kansallisille komiteoille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa tehdä käännöksen. Kääntämiselle varataan kaksi kuukautta, jonka jälkeen IEC:n keskustoimisto jakaa kaksikielisen (en/fr) CDV-ehdotuksen. Ilmeisesti tämä järjestely oli ainoa keino saada Ranska hyväksymään lausuntoajan lyhentäminen. Aikaisemmin käytäntö käännöksissä vaihteli. TC-sihteerin piti pyytää käännöstä erikseen Ranskalta ennen ehdotuksen lähettämistä IEC:lle. Tietyt IEC:n tekniset komiteat, kuten TC 100, oli vapautettu tästä velvollisuudesta. Ranskan piti ilmoittaa, pystyykö se toimittamaan käännöksen määrätyssä ajassa. Jos pystyi, jäätiin odottamaan, ellei pystynyt, lausunnolle lähetettiin englanninkielinen versio. Usein ranskankielinen teksti lisättiin ehdotukseen lausuntoajan kuluessa. Ennen muutosta CDV-ehdotusten lausuntoaika oli siis 5 kuukautta. Parhaassa tapauksessa tuo 5 kuukautta lähti juoksemaan siitä, kun tekninen komitea sai ehdotuksen valmiiksi. Nyt lausuntoaika on 3 kuukautta, mutta ennen sen alkamista odotellaan käännöstä kaksi kuukautta. Standardin valmisteluun liittyvä aika on edelleen viisi kuukautta, mutta ehdotuksen käsittelylle varattu aika lyheni viidestä kolmeen kuukauteen. Suomen ehdotuksen tavoitteena oli aidosti nopeuttaa standardien valmistelua. Tähän tavoitteeseen ei päästy. Käännöspolitiikka valitettavasti vesittää alkuperäisen tarkoituksen. CDV-lausuntoajan lyhentäminen astui voimaan heinäkuun 2012 alusta. Se ei ole ehdoton. Halutessaan ehdotuksen laatinut tekninen komitea voi päättää lausuntoajaksi myös viisi kuukautta. IEC/ CENELEC rinnakkaiskäsittelyssä myös CENELECin UAP-aika lyhenee vastaavasti. Eero Sorri, SESKO 4 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

5 NOREK NOREK 40 vuotta pohjoismaista sähköteknistä standardointiyhteistyötä Pohjoismainen sähkötekninen standardointiyhteistyö alkoi Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi perustivat yhteisen NOREK-foorumin 40 vuotta sitten. EU ei pystynyt selättämään standardointiyhteistyötä, vaan se jatkuu yhä elinvoimaisena. Poliittinen yhteistyö Pohjoismaiden yhteistyöllä on eri tasoilla pitkät perinteet, joiden juuret toisen maailmansodan jälkeen ulottuvat poliittisella ja hallitusten tasolla 60 vuoden päähän. Vuonna 1952 Tanska, Islanti, Norja ja Ruotsi perustivat Pohjoismaiden neuvoston (Nordic Council), johon Suomi liittyi vuonna Yhteistyö jatkui EFTAssa, johon Tanska, Norja ja Ruotsi liittyivät 1960 ja Suomi Islanti seurasi perässä vuonna Tanska jätti EFTAn 1973 ja liittyi EEC:hen. Suomi ja Ruotsi jättivät puolestaan EFTAn 1995, jolloin liittyivät EU:hun. Tuolloin ajateltiin, että pohjoismaista yhteistyötä ei enää tarvita. Teknisen yhdenmukaisuuden juurilla Vuosien välillä solmittiin Pohjoismaiden välillä useita yhteistyösopimuksia, jotka takasivat sähkölaitteiden ja -komponenttien yhdenmukaiset tekniset ja turvallisuustestit sekä arvioinnit. Jo ennen EU:ta Pohjoismaat pyrkivät eliminoimaan kansallisia poikkeuksia niin, että jokaisessa Pohjoismaassa olisi yhdenmukaiset vaatimukset IEC:n eri komiteoiden standardien pohjalta asennustarvikkeille, kotitalouden sähkölaitteille, elektronisille laitteille, lääkintälaitteille ja lampuille sekä niihin liittyville muille laitteille. NOREK yhteistyö Vuonna 1972 neljä pohjoismaata Norja, Ruotsi, Tanska ja Suomi perustivat NOREKin pohjoismaisen teknisen valiokunnan (The Nordic Technical Board) sähköteknisen standardoinnin yhteistyöelimeksi. Islanti liittyi pohjoismaiden sähkötekniseen standardointiperheeseen vuonna Pohjoismainen teknisen valiokunnan rooli NOREKilla oli aina vuoteen 1995 saakka, minkä jälkeen tällä foorumilla on käsitelty tulevaisuuden visioita, erilaisia stan- dardointiprosesseihin liittyviä kysymyksiä, hallinnollisia menettelyjä ja yhteistyömahdollisuuksia sekä benchmarkattu toimintoja. Tarvittaessa on perustettu yhteistyöryhmiä eri teknisten komiteoiden alueille kuten TC 13 (energiamittarit). Alun perin Pohjoismaisen teknisen valiokunnan ensisijaisena tarkoituksena oli tietojen vaihto ja koordinointi kansainvälisten järjestöjen IEC:n ja CENELin myöhemmin CENELECin asioissa. CENEL ja CENEL- COM fuusioituivat 1973 eurooppalaiseksi sähkötekniseksi standardointijärjestöksi CENELECiksi. Nykyisin vuosittaiseen NOREK Presidium-kokoukseen osallistuvat viiden Pohjoismaan sähköteknisten standardointijärjestöjen hallitusten puheenjohtajat ja toimitusjohtajat. Näitä kokouksia on 40 vuoden aikana järjestetty 39. Pohjoismaat isännöivät vuorotteluperiaatteella vuosikokouksia. Tänä vuonna NOREK Presidium pidettiin huhtikuussa Suomessa, Haikon kartanossa, jossa oli mukana myös IEC:n pääjohtajana lokakuussa 2012 aloittava Frans Vreeswijk. Seuraava NOREK-kokous järjestetään Islannissa. Nämä kokoukset ovat luonteeltaan nykyisin informatiivisia ja neuvoa-antavia. Lisäksi pohjoismaiden pysyvät jäsenet (Permanent Delegates) CENELECin Technical Boardissa (BT) tapaavat kolme kertaa vuodessa BT-kokouksen yhteydessä NOREK Minimötessä, jossa valmistellaan mahdollisia yhteisiä linjauksia BT-kokouksia varten Nordic Mafia Erilaiset yhteistyökuviot ovat hyvin tavallisia maailmanlaajuisessa toiminnassa eri yhteyksissä niin myös standardoinnissa. Usein tällaiset liittoumat nousevat maantieteellisistä alueista, kauppasuhteista tai jopa kielialueista. Käytäntö on osoittanut, että pohjoismaista yhteistyötä tarvitaan jatkossakin monilla eri tasoilla myös sähköteknisessä standardoinnissa. EU:hun liittyminen ei suinkaan poistanut tätä tarvetta. Standardointiyhteistyö pohjoismaisella tasolla aiheuttaa joskus kateellista palautettakin, kun joidenkin maiden edustajat enemmän tai vähemmän leikillisesti kuittailevat Nordic Mafiasta. Sinikka HIeta-Wilkman Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 5

6 Standardoinnin asiantuntija esittelyssä Voimakaapeleita - olkaa hyvät! osoittautui komitea SK 20 Energiakaapelit ja sen kansainväliset sisarkomiteat. Edeltäjäni, Harri Westerlund oli siirtynyt Sähkötarkastuskeskukseen ja sittemin TUKESiin. Sain hyvin positiivisen vastaanoton komiteoissa, kertoo Mika. IEC-ura alkoi kaapelikomiteassa 1991 ja CENELECissä Vuodesta 2000 alkaen Mika Mutru on ollut aktiivisena työryhmäjäsenenä IEC TC 20 WG 16:ssa (High-Voltage Cables) ja CENELEC TC 20 WG 9:ssä (Cables for Electricity Utilies). Työskentely energiakaapeleiden standardisoinnin aktiivisena vaikuttajana jatkuu edelleen, mm. kahdessa IEC TC 20 projektiryhmässä: Voimakaapeleiden valinta ja Metallilaminaattivaippojen vaatimukset ja testaus. Ammattiin liittyvistä luottamustehtävistä mainittakoon, että Mika Mutru on ollut Suomen Sähköinsinööriliitto ry:n (SIL) hallituksen jäsenenä ja hallituksen varapuheenjohtajana SESKOn Erkki Yrjölä -mitali hänelle ojennettiin kuluvana vuonna tunnustuksena erityisestä ansioitumisesta sähköteknisessä standardointitoiminnassa. Kaapeligeeni? Mika Mutru valmistui sähkövoimatekniikan insinööriksi Kuopiossa Ensimmäinen työpaikka oli Sähkötarkastuskeskuksen standardisoimistoimisto, jona nykyinen SESKO silloin toimi. Tänään hän toimii REKA Kaapeli Oy:ssä Hyvinkäällä 1 kv kv voimakaapeleiden tuotekehityspäällikkönä ja tuotesuunnitteluyksikön esimiehenä. Vastuualueeseen kuuluvat edelleen myös standardointiyhteydet. Oma ala löytyi heti Vastavalmistuneelle insinöörille SESKO oli loistava aitiopaikka sähköalalle. Vastuukomiteat standardisoimistoimistossa 1990-luvun alussa olivat SK 16 Tunnistamisjärjestelmät, SK 20 Energiakaapelit ja SK 59 Kotitaloussähkölaitteiden suorituskyky. Ammattiurani kannalta merkittävimmäksi niistä Olin pitkään nuorin kokousedustaja energiakaapelikomiteoissa. Alle kolmekymppisenä harmaatukkaisten heppujen joukossa siis. Kerrassaan hauskaa porukkaa, tuumin jo silloin, kun ensimmäisiin kokouksiin Kalevi Rudangon kanssa osallistuin. Rudanko kävi vetämässä nimen listaan ja minä jäin pitämään asioita järjestyksessä niin kuin oli SK 20:ssä sovittu. Suomessa pakkanen paukkuu ja kaapeleiden pitää kestää kylmää Se ainakin CENELECissä on tullut Suomen osalta selväksi. Hyvä henki, innostus ja tekemisen meininki on aina kaapelikomitean kokouksissa vallinnut. Lieneekö jokin erityinen geenivirhe pitkän linjan kaapelialan osaajilla, sillä joka maasta saman sorttista porukkaa eri yhtiöistä ja tehtävistä löytyy. Kun SESKOsta siirryin REKA Kaapeli Oy:n palvelukseen vuonna 1999 keski- ja suurjännitekaapeleiden tuotesuunnittelutehtäviin, oli standardointialan tuntemuksesta ja saaduista kontakteista merkittävää hyötyä ja niin on edelleen, kertoo Mutru. 6 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

7 Mika Mutru Suulakepuristetaan uusia osaajia Nyt jo varttuneempana tekijänä seuraan yrityksemme teknisen tuotekehittelyn nuoria insinöörejä arvioiden, josko siellä olisi ainesta standardointiasiantuntijaksi. Saattaa ollakin. Tarvitaan substanssi, mutta myös kokonaisvaltaisempi näkemys, jossa sekä kotimaisen teollisuuden että oman yrityksen näkökulma ovat sopivasti mukana. Kaapeliala on pitkälle standardoitua ja se on teknisissä asioissa otettava huomioon. Tehtävässä menestyy, kun osaa suodattaa olennaisen irti suuresta tietomäärästä ja poimia vaikka käytäväkeskustelusta ajatuksia jatkojalostettaviksi. Suunsa on myös kokouksissa osattava avata: oikeasta asiasta, perustellusti ja sopivalla hetkellä. Suomalaisuuden olen aina kokenut pelkästään eduksi. Kun puhutaan, puhutaan asiasta ja silloin tulee myös kuulluksi. Pienen maan edustajan on lisäksi välttämätöntä verkostoitua. Energiakaapeli on pitkä juttu Energiakaapeli on yhteiskunnan infrastruktuuria, osa yhteiskunnan toiminnan mahdollistavia rakenteita kaikkialla maailmassa. On hienoa olla mukana tällaista tuotetta kehittämässä. Näkökulmaani kehittämiseen on laajentanut komiteatyöskentely sekä kotimaassa että kansainvälisissä yhteyksissä. Eri puolilta maailmaa tulevien teknisten kaapeliasiantuntijoiden kanssa käydyt vapaamuotoiset keskustelut ovat olleet oiva tilaisuus benchmarkkaamiseen ja omien ideoiden testaamiseen. Yksin kotimarkkinoiden tuntemuksen ja ostovoiman varaan ei nykypäivän yrityksen tuotantoa rakenneta. Vain olennaista kannattaa standardoida Standardoinnin tulokset on voitava hyödyntää teknologiayrityksissä ja edelleen niiden liiketoiminnassa. Siksi kohteet on harkittava huolella. On asiantuntijoiden taidon ja ajan tuhlausta laatia ja vahvistella numeroituja papereita, joille yrityksissä ei kerta kaikkiaan ole käyttöä. Standardien kehitystyössä mukana olevan yrityksen edustajan on ymmärrettävä mitä siellä saatavana olevaa tietoa omassa yrityksessä tarvitaan ja voidaan aidosti hyödyntää. Vain silloin osallistuminen kannattaa ja tuottaa. Meille REKA Kaapelissa esimerkiksi testaus ja laadittavat testimenetelmät ovat yksi olennainen alue. En ole varma, ovatko standardoijat aina tietoisia teollisuuden usein nopeistakin tiedontarpeista. Peräänkuulutan dynaamista imagoa standardoinnille. Siinä on parantamisen varaa, sanoo Mutru painokkaasti. Herkkä hetki kaapelialalla Suomessa energiakaapelialalla ajankohtaisia kysymyksiä ovat säävarmuuden vuoksi laajempaan maakaapelointiin liittyvät vaatimukset sekä uuden rakennustuoteasetuksen myötä valmistautuminen kaapeleiden eurooppalaisen paloluokittelun käyttöönottoon. Molemmat ovat selkeitä haasteita, mutta lupaavat myös mahdollisuuksia liiketoiminnassa, muistuttaa Mutru. Purjelentoharrastuskin standardisoituu Harrastuksistani tärkein on ilmailu, tarkemmin sanoen purjelento. Aloitin lajin jo peruskoulupoikana Kuopiossa. Purjelentolupakirjan lisäksi kelpoisuudet purjelennonopettajaksi ja tarkastuslentäjäksi ovat myös voimassa. Räyskälän kenttä on tullut takavuosina tutuksi myös vaimolle ja 11-vuotiaille pojille, Mikolle ja Nikolle. Työ ja harrastus tukivat sattumalta toisiaan, kun vastuulleni tulivat lentokenttien kiitotievalaistuksen primääripiirin kaapelit. Tarvittiin aktiivista osallistumista lentokenttäkaapeleiden IEC-spesifikaation laatineeseen työryhmään TS Purjelentopuolella olen ollut aktiivinen vaikuttaja Suomen Ilmailuliiton lisäksi Euroopan Purjelentoliitto EGU:ssa. Sielläkin on CENELECstandardointityön kautta saadusta kokemuksesta ollut aivan selvää etua: säädösjärjestelmä ja sen valmistelu on kovin samanlainen olipa sitten kyse CPR-paloluokittelusta tai EASA-lentolupakirjavaatimuksista. Molempien yläpuolella ovat EU-parlamentti ja komissio. Todellinen substanssi ammattialalla ja mikä tahansa on mahdollista kunnes viimeinen paalu on lyöty, naurahtaa Mutru. Tinni Karakorpi Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 7

8 Ajankohtaista standardeista Uudistettu Sähköasennusstandardisarja SFS 6000 valmiina! SESKOn komitea SK 64 Pienjännitesähköasennukset on yli kaksi vuotta kestäneen valmistelun jälkeen saanut valmiiksi uuden version standardisarjasta SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. Uudet standardit yhteensä 39 kappaletta vahvistettiin elokuussa Koko standardisarja on koottu SFS-käsikirjaksi Sähköasennukset Osa 1: SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset, joka on saatavana lokakuun alussa. Samalla julkaistaan uutuutena käsikirja 600-2, jossa on SFS standardien käyttöä tukevia muita standardeja. Standardien avulla taataan sähköasennusten ja -laitteiden käytön turvallisuus Standardisarja SFS 6000 koskee sähköasennusten turvallisuutta normaalilla pienjännitteellä esim. asunnoissa, työpaikoilla, ulkotiloissa ja yleisissä jakeluverkoissa. Standardeissa määritellään miten asennukset pitää tehdä, jotta sähkön käyttö on turvallista. Asennuksissa käytetään laitestandardien mukaisia laitteita ja tarvikkeita. Asennusten pitää olla turvallisia normaalissa käytössä ja niiden pitää kestää ympäristön vaikutukset. Suojalaitteiden pitää katkaista sähkön syöttö silloin kun asennuksessa tai siihen liitetyssä laitteessa sattuu eristysvika. Standardeissa määritellään myös yksityiskohtaisia asennusvaatimuksia, esim. miten lähelle suihkua saa kylpyhuoneessa asentaa pistorasian. Standardisarja SFS 6000 perustuu pääasiassa eurooppalaisiin ja kansainvälisiin esikuvastandardeihin. Standardien sisältö valmistellaan sähköalan standardeille tyypillisen tapaan ensisijaisesti kansainvälisesti ja IEC standardit otetaan Euroopassa käyttöön harmonisointiasiakirjoina HD Low voltage electrical installations. SFS 6000:ssa on myös kansallisia lisäosia, joilla sen soveltamisalaa laajennetaan mm. jakeluverkkoihin, vanhojen asennusten saneeraustöihin ja maakaapeliasennuksiin. Standardeilla täytetään vaatimukset Sähköasennusten turvallisuutta ei koske mikään EU-direktiivi tai muu velvoittava kansainvälinen määräys. Useimmissa maissa on vastaava tilanne kuin Suomessa: sitovat määräykset ovat periaatteellisia ja noudattamalla standardeja katsotaan määräysten täyttyvän, mutta standardien käyttö ei ole pakollista. Käytännössä alan toimijat ovat sitoutuneet standardien käyttämiseen. Lähes kaikki Euroopan maat soveltavat nykyään HD sarjaan perustuvia kansallisia standardeja tai määräyksiä. Koska eurooppalaisen standardin julkaisumuoto on harmonisointiasiakirja, standardit otetaan käyttöön eri maissa omilla tunnuksillaan. Esimerkiksi Ruotsissa standardin tunnus on SS , Norjassa NEK 400, Isossa-Britanniassa BS 7671 ja Saksassa DIN/VDE Nämä standardit ovat omissa maissaan olleet standardijulkaisujen myyntilistojen kärjessä Suomessakin SFS-käsikirja 600 ja sen edeltäjä SFS 144 ovat myydyimmät SFS-julkaisut. IEC on myös Euroopan ulkopuolella hyvin laajasti käytössä kansallisten sähköasennusstandardien esikuvana. Standardisarjaa valmisteleva IEC-komitea TC 64 Electrical installations and protection against electric shock järjesti hiljattain kyselyn IEC sarjan käytöstä eri maissa. Tuloksista nähtiin, että lähinnä USA:ssa ja Kanadassa on käytössä kansalliset vaatimukset. Muissa maissa vaatimukset perustuvat IEC 60364:ään. Sellaisetkin maat kuin Afganistan ja Kongo ilmoittivat valmistelevansa IEC:hen perustuvien sähköasennusstandardien käyttöönottoa. IEC ja HD standardeja kehitetään koko ajan. Suomessa standardisarja SFS 6000 on viimeksi uudistettu vuonna Sittemmin on noin puolet esikuvastandardeista julkaistu uudistettuina. Ne otetaan nyt käyttöön Suomessa. Koska näiden standardien käyttäjäjoukko on suuri, aiheuttaa uusien standardien käyttöönotto laajan perehtymis- ja koulutustarpeen. Siksi uudistustahti pyritään pitämään maltillisena. SFS standardisarjan uudistusta esittelevät sivut avautuvat lokakuussa Standardisarjan ja -käsikirjojen tilaukset SFS:n verkkokaupasta: sales.sfs.fi 8 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

9 Ajankohtaista standardeista Keskeisiä muutoksia Vuonna 2007 standardit uudistettiin hyvin perusteellisesti, rakennetta myöten ja otettiin käyttöön vaatimus pistorasioiden suojaamisesta vikavirtasuojalla. Tällä kertaa kyse on pienemmästä muutoksesta, mutta uusia asioita on kuitenkin lukuisia: Vikavirtasuojausvaatimuksien täsmentäminen niin, että asunnoissa ja vastaavissa tiloissa lisäsuojaus voidaan jättää pois vain jääkaappeja ja pakastimia syöttävistä pistorasioista. Erilaisten elektronisten laitteiden käyttö on lisääntynyt. Samalla ovat lisääntyneet salamoista aiheutuneista ylijännitteistä johtuvat laiterikot. Siksi vaaditaan, että kaikki asennukset, joita syötetään ilmajohdoilla ja joissa on käytössä elektronisia laitteita, on suojattava ylijännitesuojalaitteilla, jotka suojaavat epäsuorilta, esim. syöttäviin sähköjohtoihin osuneiden salamoiden aiheuttamilta ylijännitteiltä. Useat maat, mm. Norja, vaativat nykyään ylijännitesuojauksen käyttöä kaikissa asennuksissa jakeluverkon tyypistä riippumatta. Suojausta suoralta salamaniskulta ei vaadita, mutta jos sellainen rakennetaan, pitää toteuttaa myös ylijännitesuojaus. Erikoisasennuksia koskevaan osaan 7 on lisätty sähköautojen lataamista koskeva osa. SESKOn komiteat SK 64 ja SK 69 ovat päättäneet, että Suomessa käytetään sähköautojen lataamiseen standardin EN mukaista pistorasiatyyppiä 2, joka on alun perin kehitetty Saksassa. Uudessa SFS 6000-standardisarjassa on säännöt myös sähköautojen latausjärjestelmien asennuksille Muita merkittäviä muutoksia ovat esim. uudistetut maadoitusvaatimukset ja turvajärjestelmien syöttöjä koskevat asiat. Sähkönjakeluverkoissa siirrytään entistä enemmän hajautettuun sähkönjakeluun ja maakaapeleiden käyttöön. Näistäkin asioista on nyt uudet kattavammat säännöt. Standardit ovat sähköasennuksissa välttämättömiä Sähkölaitteiden turvallisuus on varmistettu standardien avulla jo vuosikymmeniä. Sähköasennusten turvallisuusvaatimuksissa siirryttiin 2000-luvun alussa yksityiskohtaisista määräyksistä yleisluontoisiin määräyksiin, joiden vaatimukset täytetään noudattamalla standardeja. Tämä menettely on otettu hyvin vastaan ja SFS standardit ovat saavuttaneet hyvin vankan aseman. Koska samanlaiset standardit ovat käytössä eri puolilla maailmaa, helpottaa se suomalaisten sähkösuunnittelijoiden ja -urakoitsijoiden toimintaa kansainvälisillä markkinoilla. Toisaalta se helpottaa myös ulkomaisten urakoitsijoiden toimintaa Suomessa. Tapani Nurmi, SESKO Uutta virtaa ammattitaitoosi. Ota uusin tieto käyttöösi Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 9

10 Ajankohtaista standardeista Materiaalideklaraatiot helpottavat tuotteen vaatimustenmukaisuuden osoittamista Kuuden vaarallisen aineen käyttö elektroniikkatuotteissa kiellettiin EU:n RoHS-direktiivillä tietyin sallituin poikkeuksin. Direktiivi uusittiin viime vuonna, jolloin poikkeuksia karsittiin ja soveltamisala laajeni koskemaan lähes kaikkia sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Vastaavia rajoituksia sisältäviä lainsäädäntöjä on voimassa Kiinassa, tietyissä USA:n osavaltioissa ja Turkissa, ja niitä on tulossa Vietnamiin, Keniaan, Intiaan jne. Vastuu tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta on yrityksillä, jotka asettavat tuotteita markkinoille valmistajilla ja maahantuojilla. Voidakseen varmistua tuotteiden lainmukaisuudesta yritysten on pystyttävä todentamaan tuotteissa käytettävät materiaalit ja aineet hyvin aikaisessa vaiheessa. Tuotteiden vaatimustenmukaisuuden todentamiseen on maailmalla käytetty eri menetelmiä, joista esimerkkeinä on komponenttien ja osien testaaminen tai materiaalitason deklaraatio. RoHS- ja RoHS II-direktiivit sekä REACH ovat vain muutamia esimerkkejä niistä materiaalilainsäädännöistä, jotka rajoittavat aineiden käyttöä elektroniikkatuotteissa. Jotta yritysten olisi mahdollista vastata tulevaisuuden materiaalilainsäädäntövaatimuksiin ja rajoituksiin sekä asiakasvaatimuksiin, on niiden rakennettava menetelmä tuotteiden materiaalien todentamiseen. Siten yritykset pystyvät varmistamaan, että voivat toimittaa tuotteita kaikille markkina-alueillensa. Materiaalideklaraatiostandardi EN CENELEC on julkaissut materiaalideklaraatiostandardin EN 62474, joka tulee helpottamaan sähkö- ja elektroniikkateollisuuden käytäntöjä RoHS 2 -direktiivin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Mahdollisten kiellettyjen aineiden määrittäminen sähkö- tai elektroniikkalaitteista laboratoriomenetelmillä analysoimalla on vaikeaa ja erittäin kallista. Onkin loogista edellyttää, että komponenttitoimittaja raportoi laitevalmistajille komponentteihin sisältyvistä valvotuista aineista. Kukin laitevalmistaja voi sitten tuotekohtaisen osaluettelonsa pohjalta tarkistaa, ettei lopputuotteeseen tule kyseisiä aineita yli sallittujen rajojen. Komponenttitoimittajien ja laitevalmistajien välinen tiedonvaihto komponentteihin käytetyistä materiaaleista kannattaa standardoida, jotta vältytään erilaisten asiakaskohtaisten selvityspyyntöjen ja raportointiformaattien aiheuttamilta väärinkäsityksiltä, sekaannuksilta ja turhalta työltä.. Tähän tarkoitukseen on kehitetty standardi IEC Material declaration for products of and for the electrotechnical industry, johon tuo nyt julkaistu EN perustuu. Koska viranomaismääräykset valvottavista aineista muuttuvat eri puolilla maailmaa tiheämmin kuin standardia pystytään normaalilla muutaman vuoden päivitysaikataululla pitämään ajan tasalla, on raportoitavat aineet, raportointikynnys (esim. tietty massaprosentti) ja XML-schemaan perustuva raportointiformaatti erotettu itse standardista tietokannaksi. Tietokanta on vapaasti kaikkien käytettävissä osoitteessa Tietokantaa ylläpitää ja päivittää IEC:n teknisen komitean TC 111 Environmental standardization for electrical and electronic products and systems alaisuudessa toimiva validointitiimi, VT Myös eurooppalaiseen standardiin EN sovelletaan tuota IEC:n ylläpitämää maailmanlaajuista tietokantaa. Kriteereinä pakollisesti raportoitavien aineiden lisäämiseksi tietokantaan käytetään seuraavia ehtoja: 1. sähkötekniset tuotteet voivat sisältää kyseistä ainetta 2. kansallinen laki tai säädös missä tahansa IEC:n jäsenmaassa nimenomaisesti mainitsee kyseisen aineen tai aineryhmän, johon se kuuluu (kyseeseen voi tulla myös alikansallinen laki, jos sillä on huomattava merkitys markkinoihin tämä koskee lähinnä USA:n osavaltioiden lakeja) 3. laki tai säädös koskee sähköteknisiä laitteita, ja 4. laki tai säädös joko kieltää aineen käytön tai rajoittaa sen käyttöä sähköteknisissä tuotteissa, tai vaatii sen raportoimista tai ilmoittamista tuotteeseen kiinnitettävällä lapulla, tarralla tms. 10 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

11 Ajankohtaista standardeista Lisäksi tietokantaan voidaan lisätä valinnaisesti raportoitavia aineita, joiden raportoimiselle teollisuus kokee olevan yleistä tarvetta, esimerkiksi laajalti hyväksyttyjen teollisuudenalakohtaisten sopimusten tai standardien vuoksi, ympäristöriskien välttämiseksi tai harvinaisten aineiden talteenoton parantamiseksi kierrätyksen yhteydessä. Monikäyttöinen raportointiformaatti Yhä useammat yritykset, mukaan lukien Nokia, ovat alkaneet kerätä tiedot kaikista tuotteessa käytetyistä materiaaleista ja niiden pitoisuuksista (nk. Full Material Declaration, FMD), koska vain tällä tavoin voidaan vaatimusten muuttuessa käyttää aiemmin kerättyjä deklaraatioita varmistamaan tuotteiden kulloistenkin lakisääteisten vaatimusten täyttyminen. IEC tietokannassa määritelty raportointiformaatti soveltuu käytettäväksi myös muiden kuin tietokannassa määriteltyjen aineiden ja alle raportointirajojen olevien pitoisuuksien raportointiin. Käyttämällä CAS-koodia aineiden tunnistamisessa ne ovat yksikäsitteisesti identifioitavissa, vaikka tietokanta ei määrittele kaikkien aineiden tunnistetietoja. Standardi määrittelee tietokannassa mainitut aineet raportoitaviksi niiden ylittäessä tietyn raportointirajan. Mutta kerättäessä FMD-tason tietoa, kaikki aineet merkityksettömiä epäpuhtauksia lukuun ottamatta tulee raportoida vaikka pitoisuus jäisi alle raportointirajan. Kansalliseen lainsäädäntöön 2013 Haitallisten aineiden vähentämiseen tähtäävän RoHS-direktiivin uuden version RoHS II (2011/65/EU) mukainen kansallinen lainsäädäntö tulee voimaan Viimeistään siihen mennessä CENELECin odotetaan julkaisevan myös standardin EN Technical documentation for the assessment of electrical and electronic products with respect to the restriction of hazardous substances, joka mainitsee EN 62474:n mukaisten vähimmäisvaatimukset täyttävien materiaalideklaraatioiden käyttämisen yhtenä keinona direktiivin vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi. Jukka Alve, SESKO ry Tuula Pulkkinen ja Matti Rahko, Nokia Oyj Nokian toimintamalli Nokia on aloittanut nykyisen materiaalidatan hallintajärjestelmän rakentamisen toimittajakohtaisista kyselyistä. Yrityksen toimittua jonkin aikaa tällä menetelmällä havaittiin, että tietoa komponenteista ja osista piti pyytää jatkuvasti. Muuttuvat materiaalilainsäädännön vaatimukset ja rajoitukset aiheuttivat lisäkyselyitä. Nokia lähti yli 10 vuotta sitten kehittämään FMD-menetelmää (Full Material Declaration), jossa toimittajaa pyydetään ilmoittamaan kaikki tuotteessaan käytössä olevat materiaalit ja aineet läpi koko heidän toimitusketjunsa. Materiaalidatan keräämiseen panostaminen on antanut Nokialle mahdollisuuden reagoida nopeasti uusiin lainsäädännön vaatimiin muutoksiin. Full Material Declaration ITEM e.g. ASSEMBLY PDM 2.x ITEM Component or Assembly Manufacturer Full Material Declaration Subpart Homogeneous material Substance Declarable Substance (mandatory reporting req.) Homogeneous material Restriction Exemption (eg Rohs7(c)-I FMD-menetelmä on taannut sen, että Nokia on johtava teollisuusyritys tuotteissaan käytettyjen materiaalien ja aineiden hallinnassa. Tällä varmistetaan, että tiedetään mitä materiaaleja ja aineita Nokian tuotteissa käytetään, että Nokian tuotteet täyttävät paitsi globaalien lainsäädäntöjen vaatimukset myös Nokian omat vapaaehtoiset rajoitukset, että tuotteet vastaavat asiakkaiden vaatimuksia, ja että pystytään nopeammin reagoimaan uusiin materiaalilainsääntöihin (esim. analysoimaan REACH-lainsäädännön aierekisteriin tulevien aineiden käytön tuotteissa). Materiaalideklaaratioiden tietoa käytetään lisäksi myös elinkaarianalyysien laskennassa ja niiden avulla pystytään vastaamaan useisiin asiakkailta tuleviin kyselyihin tuotteiden materiaalisisällöstä. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 11

12 Ajankohtaista standardeista Viimeisin tieto led-valaistustuotteiden vaatimuksista käsikirjasarjana Ledien merkitys valonlähteinä korostuu jatkuvasti komponenttien ja valaistustuotteiden parantuvien ominaisuuksien ja laskevien hintojen vuoksi. IEC:n valaistustuotteita standardoivat komiteat ovatkin viime vuosina keskittyneet ledejä koskevien standardien valmisteluun. Nopeasti kehittyvässä led-teknologiassa laaditaan ensi vaiheessa myös IEC/PAS-julkaisuja. Ne ovat riittävän konsensuksen IEC:n jäsenmaiden kesken saavuttaneita esistandardeja, jotka ovat voimassa tietyn ajan (1-3 vuotta). Tämän koekäyttöjakson aikana julkaisuja kehitetään siten, että ne voidaan vahvistaa samannumeroisiksi IECstandardeiksi ja aikanaan edelleen kansallisiksi SFS-EN-standardeiksi. IEC/PAS-julkaisuja ei saateta eurooppalaisiksi standardeiksi niiden väliaikaisen luonteen vuoksi, mutta tämänhetkistä tekniikan tasoa edustavia esistandardeja voidaan soveltaa sellaisinaan ja niiden avulla voidaan ennakoida tulevia vaatimuksia. Useita IEC- ja EN-standardeja sekä IEC/PAS-julkaisuja on jo valmiina ja valaistustuoteteollisuuden hyödynnettävinä. Led-standardit SFS-käsikirjoina SESKO on koonnut ledejä koskevat IEC- ja ENstandardit (eli SFS-EN-standardit) sekä IEC/PAS -julkaisut SFS-käsikirjoiksi ja helpottamaan suomalaisten alan toimijoiden työtä. Tämä tietopaketti sisältää viimeisimmän tiedon ledtuotteiden kansainvälisistä vaatimuksista. Mukana on myös vuoden 2012 lopulla vahvistettava standardi IEC 62560, jonka yhteyteen on lisätty kansallinen ohjeistus siitä, miten EN-standardi tulee muuttumaan IEC-standardiin verrattuna ja mitä on otettava huomioon, jotta IEC-standardia voidaan soveltaa Euroopassa. Turvallisuus- ja suorituskykyvaatimukset SFS-käsikirjassa esitetään led-moduulien, -lamppujen, -liitäntälaitteiden ja -valaisimien turvallisuutta sekä suorituskykyä koskevat vaatimukset. Lamppujen kansainvälistä koodausjärjestelmää (ILCOS) koskeva standardi sisältyy käsikirjaan. Led-tuotteiden suorituskykyvaatimukset ja niiden mittausmenetelmät on toistaiseksi julkaistu IEC/ PAS-asiakirjoina led-liitäntälaitteiden velvoittavia vaatimuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi sisäisellä liitäntälaitteella varustettujen led-lamppujen suorituskykyvaatimuksia koskevassa julkaisussa IEC/PAS määritellään lamppujen syttymistä, tehoa, valovirtaa ja sen pysyvyyttä, värilämpötilaa, värintoistoindeksiä, elinikää sekä käyttökestävyyttä koskevat vaatimukset ja mittausmenetelmät. Sähkömagneettinen yhteensopivuus ja säteilyvaikutukset Myös led-tuotteiden on täytettävä kaikki niille asetetut sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) vaatimukset. SFS-käsikirja sisältää EMC-standardien lisäksi useita muita horisontaalisia standardeja, jotka asettavat vaatimuksia erilaisille valonlähteille sähkömagneettisten kenttien biologisten vaikutusten ja fotobiologisen säteilyn osalta. Valaisimien on täytettävä myös EMF-vaatimukset vuoden 2013 helmikuusta lähtien. Ledien värien määrittelyä, luokittelua ja koodaamista koskeva julkaisu sisältyy tähän osaan. Led-käsikirjat ja Käsikirjoihin sisältyvät standardit ja PAS-julkaisut ovat pääosin englanninkielisiä. Ainoastaan valaisimien yleinen turvallisuusstandardi SFS-EN on käännetty suomeksi. SFS-käsikirja Ledit. Valaisinten, ledmoduulien, ledlamppujen ja liitäntälaitteiden turvallisuus- ja suorituskykystandardit. 556 A4- kokoista sivua (fi/en), 174 (+ alv 9 %). SFS-käsikirja Ledit. Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC), sähkömagneettiset kentät ja fotobiologinen säteily. 329 A4-kokoista sivua (fi/en), 103 (+ alv 9 %). SFS-käsikirjat Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä, puh , sähköposti sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi. SESKOn valaisinkomitea SK 34 seuraa jatkuvasti käynnissä olevaa ledien ja muiden valaistustuotteiden standardisointia ja osallistuu kansainvälisten standardien laadintaan Suomen edustajana. Komiteassa on jäseninä valaisinteollisuuden, testausyritysten ja viranomaisten edustajia. Juha Vesa, SESKO 12 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

13 Ajankohtaista standardeista Automaatiokäsikirjasarjan toinen osa valmiina Toiminnallisen turvallisuuden standardisarjan IEC toisen painoksen ilmestyminen käynnisti SFS:n automaatiokäsikirjasarjan uudistamisen. Käsikirjasarjan tarkoituksena on tuoda joukko keskeisiä standardeja automaatioalalla toimivien asiantuntijoiden ja automaatioalaa opiskelevien käyttöön kätevänä kokoelmana. SFS-käsikirja Automaatio. Osa 2: Ohjelmointi ja dokumentointi, korvaa vuonna 2006 ilmestyneen automaatiokäsikirjan Käsikirja keskittyy nyt entistä selvemmin automaatiojärjestelmien ohjelmointiin ja ohjelmistojen dokumentointiin. Mukana on teollisuusprosessien mittaus- ja ohjaussovellusohjelmistojen dokumentointistandardi SFS-IEC 61506, joka on käännetty suomeksi. Uutena aihealueena on mukaan otettu ohjelmointiprojektiakin koskettavat automaatiojärjestelmän testauksen ja toimituksen eri vaiheisiin liittyvät standardit (englanninkielisinä). Sarjassa on jo julkaistu SFS-käsikirja Automaatio. Osa 1: Sanasto ja toiminnallinen turvallisuus. Vuoden 2012 lopulla ilmestyy sarjan kolmas osa, SFS-käsikirja 631-3, joka käsittelee teollisuusautomaation tietoturvaa. SFS-käsikirjassa on 591 sivua ja sen hinta on 155,00 (+ ALV). Kirja on tilattavissa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä, p , sähköposti sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja automaatioalan standardeista ja käsikirjoista antaa SESKOssa Jukka Alve, p , sähköposti jukka.alve(at)sesko.fi. Jukka Alve, SESKO SFS-käsikirjassa ovat mukana seuraavat standardit ja tekniset raportit: SFS-EN Programmable controllers. Part 3: Programming languages SFS-EN Programmable controllers. Part 7: Fuzzy control programming IEC/TR Programmable controllers. Part 8: Guidelines for the application and implementation of programming languages SFS-IEC Teollisuusprosessien mittaus ja ohjaus. Sovellusohjelmiston dokumentaatio SFS-EN Commissioning of electrical, instrumentation and control systems in the process industry. Specific phases and milestones SFS-EN Automation systems in the process industry. Factory acceptance test (FAT), site acceptance test (SAT) and site integration test (SIT) Sähkömarkkinasanastoon muutos Sähköteknilliseen sanastoon SFS-IEC Organisaatio/sähkömarkkinat on ilmestynyt muutos A1. Muutos sisältää neljä uutta termiä. Termit ovat suomen lisäksi englanniksi, saksaksi, ruotsiksi ja ranskaksi. Muutoksen hinta on 5,00 (+ ALV 23 %). Julkaisua myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, puh , sähköposti sales(at)sfs.fi tai verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja sanaston muutoksesta saa SESKOsta Sanna Koivulta, p , sähköposti sanna.koivu(at)sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 13

14 Ajankohtaista standardeista Sähköasennusten sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Dokumentaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja hallinta Julkaisu IEC/TR :fi kattaa sähkömagneettiseen yhteensopivuuteen liittyvät yleiset näkökohdat. Se sisältää ohjeita sähkömagneettisten vaikutusten minimoimiseen. Ohjeiden tarkoituksena on varmistaa sähkömagneettinen yhteensopivuus sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa että sähkölaitteistoissa, joiden asennusolosuhteiden ympäristö on teollisuus-, kaupallinen tai asuinympäristö. Soveltamisala Julkaisun IEC/TR :fi suositukset on tarkoitettu sähköasennusten EMC-ominaisuuksien huomioimiseen. Suositukset eivät liity sähköasennusten sähköturvallisuuteen tai sähkölaitteiston energiatehokkaaseen kykyyn siirtää tehoa. Kuitenkin nämä kaksi tärkeää ominaisuutta on huomioitu EMC:hen liittyvien suositusten valmistelussa. Sähköasennusten sähköturvallisuus ja sähkömagneettinen yhteensopivuus voidaan toteuttaa yhdessä huomioiden herkkien laitteiden tai laitteistojen EMC-ominaisuudet ilman ristiriitoja, noudattamalla IEC/TR :fi esitettyjä suositeltavia toteutustapoja ja oleellisia sähköturvallisuuteen liittyviä vaatimuksia kuten standardia SFS 6000 Pienjännitesähköasennukset. Koska jokainen asennus on ainutkertainen, asennuksen suunnittelija ja asentaja ovat vastuussa suositusten noudattamisesta sähkölaitteiston asennuskohteessa. Kohderyhmä Julkaisu on tarkoitettu sähkösuunnittelijoille, -urakoitsijoille, -asentajille ja sähkölaitteiston käyttäjille. Erityisen hyödyllinen se on niille laitevalmistajille, joiden tuotteet ovat sellaisia herkkiä sähkö- tai elektroniikkalaitteita tai laitteistoja, joiden päästötasot voivat vaikuttaa ympäristön sähkömagneettisiin olosuhteisiin heikentävästi. Julkaisussa IEC/TR :fi on 27 sivua ja se on tilattavissa hintaan 44,30 (alv 0 %) Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä, puh , sähköposti sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja julkaisusta antavat SESKOssa Arto Sirviö, p ja Eero Sorri, p SFS-käsikirja 618 sisältää sähkölaitteiston tai sähkölaiteen dokumentaation laadintaan liittyvät keskeiset standardit, kun tarkastellaan dokumentaation jäsentelyä, standardoituja dokumenttityyppejä sekä dokumenttien hallintaa. Näiden standardien tunteminen sekä niissä esitettyjen menetelmien ja vaatimusten soveltaminen käytännön työssä on tärkeä osa sähkösuunnittelijan ammattitaitoa. Tämän käsikirjan standardeihin viitataan useissa laite- ja asennusstandardien vaatimuksissa. Käsikirjan on laatinut SESKO ja se on välttämätön sähkö-, tele- ja automaatiosuunnittelijan perustyökalu. Lisäksi se soveltuu opetusmateriaaliksi sähköalan koulutusta antavissa oppilaitoksissa. Käsikirjasta on saatavana myös oppilaitospainos, josta saa lisätietoja SFS:stä. Teknisen dokumentoinnin SFS-käsikirjasarjassa on aiemmin julkaistu kaksi osaa: SFS-käsikirja 616 Tekninen dokumentointi. Viitetunnusjärjestelmä ja sovellutukset SFS-eKäsikirja 617 Sähkökaavioissa käytettävät piirrosmerkit. Nyt ilmestynyt SFS-käsikirja 618 Tekninen dokumentointi - Dokumentaation jäsentely, dokumenttien luokittelu ja hallinta sisältää seuraavat suomenkieliset standardit: SFS-EN Teknisen informaation ja dokumentaation jäsentely (fi) SFS-EN Laitosten, järjestelmien ja tuotteiden dokumentaation luokittelu ja tunnukset (fi) SFS-EN Dokumenttien hallinta. Osa 1: Periaatteet ja menetelmät (fi) SFS-EN Dokumenttien hallinta. Osa 2: Metadataelementit ja informaation viitemalli (fi). SFS-käsikirjassa 618 on 222 sivua ja se on tilattavissa hintaan 96,00 (alv 0 %) Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä, p , sähköposti sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja SFS-käsikirjasta antaa SESKOssa Arto Sirviö, p Arto Sirviö, SESKO Arto Sirviö, SESKO 14 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

15 Ajankohtaista standardeista Uudet vaatimukset ilmoituksensiirtojärjestelmille Turvasovellusten ilmoitustensiirtoon on julkaistu uusi standardi SFS-EN Ilmoituksensiirtojärjestelmät ja laitteet. Osa 1: Yleiset vaatimukset ilmoituksensiirtojärjestelmille. Se korvaa seuraavat standardit: SFS-EN Yleiset vaatimukset ilmoituksensiirtojärjestelmille SFS-EN Vaatimukset sovelluskohtaisille siirtoteille SFS-EN Analogiset puhelinverkkoa käyttävät siirtotiet SFS-EN Digitaaliset puhelinverkkoa käyttävät siirtotiet SFS-EN Vaatimukset pakettikytkentäisille verkoille (PSN). SFS-EN vs SFS-EN VALVOTTU KOHDE TURVAJÄRJESTELMÄ Palonilmaisu Murtovalvonta Turvapuhelin SPT Kulunvalvonta SIIRTOVERKKO HÄLYTYSKESKUS RCT SFS EN soveltamisala SPT valvotun tilan lähetin vastaantotin (esim. pren ) RCT hälytyskeskuksen lähetin vastaantotin (esim. pren ) AE hälytysten käsittelyjärjestelmä (esim. pren ) ilmoituksensiirtotien päätepiste AE Verrattuna edellämainittuihin korvattuihin standardeihin on tähän laitokseen tehty seuraavat tekniset muutokset: uudistetut järjestelmävaatimukset esitetään teknologiasta riippumattomassa muodossa uudet suorituskykykategoriat SP1 SP6 yksitiejärjestelmille, DP1 DP2 kaksitiejärjestelmille uudet käsitteet: ilmoituksensiirtopalveluverkko ja ilmoituksensiirtopalvelun tarjoaja vaatimukset järjestelmän suorituskyvyn tarkastamiselle ja valvonnalle. Soveltamisala Kuva 1. Periaatekaavio ilmoituksensiirtojärjestelmästä Standardi määrittelee vaatimukset ilmoituksensiirtojärjestelmille, jotka välittävät hälytyssanomia valvottavassa tilassa sijaitsevan hälytysjärjestelmän ja hälytyskeskuksessa sijaitsevien ilmoituslaitteiden välillä. Standardia sovelletaan kaikenlaisia hälytyssanomia välittäviin siirtojärjestelmiin, joita ovat esim. paloilmoitus, murtoilmoitus, kulunvalvonta, turvapuhelin, jne. Ilmoituksensiirtojärjestelmä voi käyttää erityyppisiä siirtoverkkoja. Sen tarkoitus on määritellä yleiset vaatimukset ilmoituksensiirtojärjestelmien suorituskyvylle, luotettavuudelle, palautumiskyvylle ja tietoturvallisuudelle sekä varmistaa ilmoituksensiirtojärjestelmien soveltuvuus käytettäväksi erityyppisten hälytysjärjestelmien ja ilmoituslaitteiden kanssa. Jos ilmoituksensiirtojärjestelmän toiminnat integroidaan hälytysjärjestelmään tai ilmoituslaitteisiin, on noudatettava tämän standardin vaatimuksia. Kohderyhmä Tämän standardin kohderyhmä käsittää ilmoituksensiirtopalvelujen tuottajat, hälytyskeskusten käyttäjät, palolaitokset, vakuutusyhtiöt, televerkko-operaattorit, internetpalvelujen tuottajat, laitteiden valmistajat, turva-alan yritykset, loppukäyttäjät, jne. SFS-EN :2012 on julkaistu 60-sivuisena, kaksikielisenä (fi/en) painoksena ja sen hinta on 64,40 (alv 0 %). Julkaisu on tilattavissa Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä, p , sähköposti sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja julkaisusta antaa Arto Sirviö, p , sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi. Arto Sirviö, SESKO Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 15

16 Ajankohtaista standardeista Koti- ja rakennusautomaation toiminnallinen turvallisuus Tuore standardi SFS-EN sisältää turvallisuuteen liittyviä perusvaatimuksia, joita sovelletaan koti- ja rakennusautomaatiojärjestelmiin (HBES/BACS) liitetyille laitteille. Se määrittelee toiminnallisen turvallisuuden vaatimukset HBES/ BACS järjestelmille, jotka perustuvat standardin SFS-EN mukaisen riskianalyysiin. Standardin vaatimukset pätevät myös koti- ja rakennusautomaatioväylään kytkettyjen laitteiden hajautetuille toiminnoille silloin, kun ei ole olemassa muuta soveltuvaa toiminnallisen turvallisuuden standardia. SFS-EN on tuoteperhestandardi ja se on tarkoitettu sovellettavaksi yhdessä soveltuvan tuotestandardin kanssa, jos sellainen on olemassa. HBES/BACS-järjestelmä Asuinrakennusten ja vastaavien ympäristöjen palvelut tarvitsevat useita erityyppisiä elektroniikkalaitteita. Kun nämä laitteet yhdistetään toisiinsa digitaalisen siirtoverkon kautta, tätä järjestelmää kutsutaan kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmäksi (HBES) tai rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmäksi (BACS). Mainittuja järjestelmiä kutsutaan myös kotiautomaatio-, kodinohjaus- tai sähköautomaatiojärjestelmäksi. HBES/BACS -sovelluksia ovat esimerkiksi valaistuksen, lämmityksen, veden kulutuksen, paloilmoitusten, varjostimien ja erilaisten turvallisuussovellusten hallinta, jne. HBES/BACS -verkko voi rakentua eri viestinsiirtomediasta, kuten tiedonsiirto sähköverkossa (PLC), parikaapeli, koaksiaalikaapeli, radiotaajuus tai infrapunayhteys. Se voi olla kytkettynä ulkoisiin verkkoihin, esim. puhelin-, laajakaista-, kaapelitelevisio- tai sähkönjakeluverkkoon tahi ilmoituksensiirtojärjestelmiin. Perustuu standardiin SFS-EN Standardin SFS-EN esikuvana on käytetty toiminnallisen turvallisuuden päästandardia SFS-EN 61508, jonka periaatteita on sovellettu koti- ja rakennusautomaatioympäristöön. SFS-EN 61508:n mukainen analyysi näyttää, että toiminnallinen turvallisuus riippuu tuotteen suunnittelusta, valmistuksesta sekä tuotteen tarkoitetusta käytöstä järjestelmän osana. HBES/BACS-järjestelmän toiminnallinen turvallisuus Järjestelmän toiminnallinen turvallisuus riippuu sekä verkon suorituskyvystä että verkkoon kytkettyjen HBES/BACS-laitteiden suorituskyvystä. Järjestelmän yleiset toiminnallisen turvallisuuden vaatimukset ovat: Koko verkon tai minkä tahansa HBES/BACS -järjestelmän osan vikaantuminen ei saa aiheuttaa järjestelmän, tuotteiden tai ohjattavien laitteiden muuttumista vaarallisiksi. Turvallisen käytön varmistamiseksi yksittäiset HBES/BACS -tuotteet eivät saa nojata yksinomaan järjestelmän turvallisuuden valvontaan. Toimiessaan järjestelmän vuorovaikutus minkä tahansa järjestelmälaitteen kanssa ja minkä tahansa muun tuotteen kanssa ei saa aiheuttaa järjestelmään vaarallista toimintoa. Standardissa on lueteltu tyypillisiä HBES/BACS -sovellusympäristöön liittyviä vaaran lähteitä sekä vaarallisia tapahtumia, joihin tulee kohdistaa riskin alentamiseen tarkoitettuja keinoja. Standardi SFS-EN :2012 Yleiset vaatimukset kotien ja rakennusten elektroniikkajärjestelmille (HBES) sekä rakennusautomaatio ja ohjausjärjestelmille (BACS). Osa 4-1: Yleiset toiminnallisen turvallisuuden vaatimukset rakennusten elektronisiin järjestelmiin (HBES) ja rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmiin (BACS) integroitaville tuotteille, on julkaistu kaksikielisenä (fi/en) painoksena. Se on 56-sivuinen ja sen hinta on 64,40 (alv 0 %). SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS ry, p , sähköposti sales(at)sfs.fi, verkkokauppa sales.sfs.fi. Lisätietoja standardista SESKOsta Arto Sirviöltä, p , sähköposti arto.sirvio(at)sesko.fi. Arto Sirviö, SESKO 16 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

17 Nimitykset SESKOn hallitus on hyväksynyt seuraavat nimitykset: TC 2/MT 9 Converter fed AC motors Jukka Hannuksela, ABB Oy, Motors and Generators TC 2/WG 28 Performance as determined by tests (uusi jäsen) TC 2/WG 31 Efficiency classes SC 22G/MT 11 IEC : Adjustable speed electrical power drive systems. Part 5-1: Safety requirements. Electrical Thermal and energy Jens Köchel, Nemko Oy (uusi jäsen) TC 31/MT Maintenance of IEC Tuomo Ketola, ABB Oy (uusi jäsen) TC 31/WG 22 Responsible for MT , maintenance of IEV and other specific tasks assigned by TC 31 TC 31/WG 27 Electric Machines (motors and generators) Tom Eklöf ja Jukka Hannuksela, ABB Oy, Motors and Generators (uudet jäsenet) TC 57/WG 10 Power system IED communication and associated data models Timo Koskiahde, CTO, Flexibilis Oy (uusi jäsen) SC 65B/WG 9 Final control element: Process control valves Vesa Lempinen, Metso Automation (uusi jäsen) SC 65C/WG 15 High Availability Networks Timo Koskiahde, CTO, Flexibilis Oy (uusi jäsen) TC 119/AHWG 3 Equipment Kari Rönkä, VTT (uusi jäsen) TC 119/AHWG 4 TC 119/AHWG 5 Printability Parts, devices and products TC 22X/WG 06 Energy efficiency in power drive systems Juhana Jaatinen, ABB Oy Drives (uusi jäsen) TC 79/WG 05 Alarm transmission systems (annunciation equipment) Janne Murtomäki, SecCode Ky (uusi jäsen) CEN/CENELEC Working Group on Smart Charging Henri Makkonen, Lappeenrannan yliopisto (uusi jäsen) Diplomi-insinööri Mikael Sundholm alkaen SESKOon ryhmäpäälliköksi Sundholmin vastuualueelle sähkö- ja elektroniikka-alan standardointikomiteoissa ja seurantaryhmissä kuuluvat mm. sähköenergian mittaus, puolijohdekomponentit ja elektroniikkaliittimet, painettu elektroniikka ja nanoteknologia, viihde-elektroniikka sekä tietoliikennelaitteiden sähkötekniikka. Näiden lisäksi hän vastaa SESKOn uuden toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisestä ja ylläpidosta sekä eurooppalaisen standardointijärjestön, CENELECin jäsenkriteeristöön liittyvistä arvioinneista. Aiemmin Mikael Sundholm on toiminut mm. IC-piirien suunnittelijana, markkinoinnin tukitehtävissä ja teollisuussihteerinä. Ennen SESKOon tuloaan hän työskenteli pitkään Nokia Oyj:ssä mobiililaitteiden teknologiastrategioiden, tehonkulutuksen ja IC-teknologian parissa. Mikaelin tavoitat SESKOsta puhelimitse ja sähköpostitse mikael.sundholm(at)sesko.fi. Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 17

18 Ajankohtaista Suomen Standardisoimisliitto SFS ry:stä Vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvä standardisointi Kansainvälisen standardisoimisjärjestö ISOn komitean CASCO (Committee on conformity assessment) laatimissa vaatimustenmukaisuuden arvioinnin standardeissa esitetään yleiset periaatteet vaatimustenmukaisuuden arvioinnille ja vaatimukset mm. akkreditointi- ja sertifiointielinten, testaus- ja kalibrointilaboratorioiden sekä tarkastuslaitosten toiminnalle. SFS-EN ISO/IEC ISO julkaisi maaliskuussa 2012 standardin EN ISO/ IEC uudistetun version, jossa esitetään vaatimukset erityyppisten tarkastuslaitosten toiminnalle. Se julkaistiin toukokuussa englanninkielisenä SFS-standardina. Standardi julkaistaan suomeksi vuoden 2013 alkupuolella. SFS-EN ISO/IEC Standardissa SFS-EN ISO/IEC esitetään vaatimukset johtamisjärjestelmiä auditoiville ja sertifioiville elimille. ISO julkaisi standardista uuden painoksen vuonna Standardi on juuri julkaistu suomeksi. ISOn sivuilta osoitteesta (ks. kohta Resources for > Conformity assessment > Tutorial on ISO/IEC 17021:2011) on ladattavassa veloituksetta oppimateriaalia, jossa kerrotaan standardin muutoksista sen edelliseen painokseen. SFS-EN ISO/IEC Standardi SFS-EN ISO/IEC määrittelee vaatimustenmukaisuuden arvioinnin yleiset termit ja määritelmät. Se sisältää myös kuvauksen toiminnallisesta lähestymistavasta vaatimustenmukaisuuden arviointiin. Tarkoituksena on auttaa käyttäjiä ymmärtämään paremmin sekä vapaaehtoista että lakisääteistä vaatimustenmukaisuuden arviointia. Sanaston mukaisesti sertifiointi on kolmannen osapuolen toteuttama vahvistaminen, joka liittyy tuotteisiin, prosesseihin, järjestelmiin tai henkilöihin. Sertifiointi soveltuu kaikkiin vaatimustenmukaisuuden arviointikohteisiin, paitsi itse vaatimustenmukaisuuden arviointielimiin, joihin sovelletaan akkreditointia. Akkreditointi on kolmannen osapuolen antama vahvistus sille, että vaatimustenmukaisuuden arviointielin on muodollisesti osoittanut pätevyytensä toteuttaa määrättyjä vaatimustenmukaisuuden arviointitehtäviä. SFS-EN Standardissa SFS-EN esitetään standardisointia ja siihen liittyvää toimintaa koskevat yleiset termit ja määritelmät. Tarkoituksena on edistää standardisoinnissa toimivien tahojen keskinäistä ymmärrystä ja antaa käyttöön sopiva lähde opetusta ja viittauksia varten. Standardisointi on sanaston mukaisesti toimintaa, jolla laaditaan säännöksiä yleiseen ja toistuvaan käyttöön todellisten tai mahdollisten ongelmien suhteen optimaalisen järjestyksen saavuttamiseksi tietyssä tilanteessa. Standardisointiin osallistuminen SFS:n seurantaryhmä SR 201 vastaa vaatimustenmukaisuuden arviointiin liittyvästä eurooppalaisesta ja kansainvälisestä standardisoinnista. CASCOssa on valmisteilla standardien ja oppaiden uudistuksia, jossa määritellään tuotesertifioinnin perusteet sekä vaatimukset tuotteita ja henkilöitä sertifioiville elimille. Lisäksi valmistellaan teknisiä spesifikaatioita, joissa määritellään pätevyysvaatimukset ympäristö- ja laadunhallintajärjestelmien kolmannen osapuolen aditoinneille. Jos olet kiinnostunut saaman lisätietoa standardien laadinnasta, ota yhteyttä seurantaryhmän sihteeriin Katri Valliin tai puh ). Katri Valli, Suomen Standardisoimisliitto SFS 18 Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista

19 Standardoinnin vuositapahtuma FORUM 2012 Riskienhallinta ja turvallisuus , Finlandia-talo, Helsinki Standardien hyödyntäminen riskien- ja turvallisuuden hallinnassa. Uudet riskien ja toimitusketjun turvallisuuden hallintajärjestelmien standardit ISO ja ISO ym. Puheenjohtajana toimitusjohtaja Hanna Järvenpää, MetSta. Tilaisuuden ohjelma Ilmoittautuminen ja kahvi. Mahdollisuus tutustua eri toimialojen standardisointiin ja standardeihin Avaus toimitusjohtaja Pekka Järvinen, Suomen Standardisoimisliitto SFS ry Standardien merkitys ulkomaankaupalle ja sisämarkkinoille johtaja Jukka Ahtela, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Riskit hallintaan ISO riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen, Valtiokonttori Toimitusketjut kunnossa ISO turvallisuuspäällikkö Heikki Hernesmaa, Wärtsilä Oyj Kahvitauko Standardoinnin vastauksia turvallisuuden ja riskienhallinnan haasteisiin Koneiden ja sähkölaitteiden turvallisuus toimitusjohtaja Matti Sundquist, Sundcon Oy Automaatio- ja ohjelmistoturvallisuus tuotepäällikkö Janne Peltonen, VTT Expert Services Oy Toimintaympäristön turvallisuus markkinavalvonnan näkökulmasta, johtaja Tuiri Kerttula, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Yhteiskunnan turvallisuus, johtaja Pertti Woitsch, Mirasys Oy Pilvipalveluiden tietoturva, toimitusjohtaja Teemu Arina, Dicole Oy Kontaktitilaisuus ja cocktail buffet. Mahdollisuus tutustua eri toimialojen standardointiin ja standardeihin Tilaisuus on osallistujille veloitukseton, mutta edellyttää ilmoittautumista mennessä. ILMOITTAUTUMINEN -sivustolla, sähköpostilla: tai puhelimitse: Kansainvälinen standardien päivä Kansainvälistä standardien päivää vietetään vuosittain 14. lokakuuta. Päivällä halutaan tuoda esille tuhansien kansainvälisiä standardeja laativien asiantuntijoiden työtä. Vuonna 2012 päivän teemana on: Vähemmän jätettä, parempia tuloksia Standardit lisäävät tehokkuutta. World Standars Day julisteen on suunnitellut filippiiniläinen graafinen suunnittelija Aildrene Tan. Lisätietoja standardisoimisjärjestöjen yhteistyöelimen, WSC:n (World Standards Cooperation) web-sivustolla: Ajankohtaista sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista 19

20 M SESKO ry PL 134 Särkiniementie Helsinki Tutustu verkkosivuihimme: IEC-standardit sähköisinä SESKOsta SESKO välittää IEC-standardeja pdf-muodossa joko sähköpostilla tai CD-ROM-levyllä. Vanhat standardit ovat imagekuvina, joissa ei ole hakumahdollisuutta. Uudet standardit ovat hakukelpoisina pdf-versioina. Hinta on sama kuin painetuilla IECstandardeilla. Tilaukset puh: , faksi: , sähköposti: myynti(at)sesko.fi. Koulutusmateriaali Perustietoa sähkö- ja elektroniikka-alan standardoinnista ja standardien valmistelusta saat verkkosivultamme Ohjeita/Esitysaineistot-osasta. Jos tarvitset esityksiä PowerPoint-muodossa, voit pyytää niitä SESKOsta sähköpostilla: palaute(at)sesko.fi. tai puhelimitse Esityksiä saa käyttää vapaasti ja niitä saa tarvittaessa muokata. Lähde on kuitenkin aina mainittava. Lisäksi voit tilata seuraavia tuotteita: CENELEC-standardit. IEC:n ja CENELECin työpaperit. Catalogue of IEC Publications, päivitettävänä CD-levynä 40,76. CENELEC Catalogue, kahtena CD-levynä 70. Mainitut hinnat ovat verottomia. Toimitus 7 /lähetys. IEC Cataloguen toimitus 15. Mukaan komiteatyöskentelyyn? SESKOn komiteoiden työhön osallistuminen on avointa kaikille. Komitean jäsenyys avaa mahdollisuuden vaikuttaa myös kansainvälisten IEC- ja eurooppalaisten CENELEC-standardien sisältöön. Komiteajäsenyydestä peritään vuosittainen osallistumismaksu. Lisätietoa SESKOn verkkosivustolla. SESKO vastaanottaa ja lähettää verkkolaskuja Y-tunnus: Verkkolaskuosoite: Operaattori: NORDEA Välittäjän tunnus: NDEAFIHH ********************************************************** Kun haluatte vastaanottaa sähköisiä laskuja, pyydämme ilmoittamaan verkkolaskuosoitteenne Marva Metsänojalle, p , sähköposti marva.metsanoja(at)sesko.fi SFS-käsikirjat ja standardit SFS:n asiakaspalvelusta, puh , sähköposti: sales(at)sfs.fi Uudet vahvistetut ja julkaistut standardit Uusien julkaistujen ja vahvistettujen SFS-, IEC- ja CENELECin EN-standardien nimet ja tunnukset löytyvät standardointijärjestöjen verkkosivuilta. SFS-standardeja myy Suomen Standardisoimisliitto SFS, p , faksi , sähköposti: sales(at)sfs.fi, IEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p , faksi , sähköposti: palaute(at)sesko.fi CENELEC-standardeja myy SESKO ry, PL 134, Helsinki, p , faksi , sähköposti: palaute(at)sesko.fi syyskuu 2012_Tik Tulevaisuuden osaaja menestyy standardien avulla Oppilaitosportaalista tietoa standardeista ja oppilaitoskäsikirjoista. Runsaasti aineistoa opiskelun ja opetuksen avuksi.