OPISKELIJAOHJAUKSEN HYVÄT KÄYTÄNTEET

Transkriptio

1 KOKKOLAN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISTO OPISKELIJAOHJAUKSEN HYVÄT KÄYTÄNTEET Työssäoppiminen ja ohjattu harjoittelu Kokkolan terveyskeskuksen harjoitteluympäristössä

2 1 (29) SISÄLTÖ JOHDANTO I YLEINEN OSIO 2. TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN 2.1 Keskeisiä käsitteitä 2.2 Vaitiolo ja työturvallisuus 3. OHJAUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT 3.1 Ohjaajana toimiminen 3.2 Ohjaus ja ongelmaperustainen oppiminen (PBL) 3.3 Verkko-ohjaus harjoittelussa 3.4 Ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnon suorittaminen lähihoitajatutkinnossa 4. TYÖSSÄOPPIMINEN JA OHJATTU HARJOITTELU 4.1 Ennakko- ja alkuvalmistelu 4.2 Perehdytys 4.3 Alkukeskustelu 4.4 Opiskelun eteneminen 4.5 Loppuarviointi / palautekeskustelu 4.6 Laatukriteerit ja mittarit II KOKKOLAN TERVEYSKESKUS OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 5.1 Kokkolan terveyskeskus Arvot, toiminta-ajatus, visio 2015, johtaminen ja hallinto 5.2 Käytännön ohjeita opiskelijan työelämäjaksolle 5.3. Vastaanotot ja päivystys 5.4 Toimenpideyksikkö 5.5 Seniorien terveyspiste Daalia 5.6 Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 5.7 Osastot 5.8 Kotisairaala 5.9 Palliatiivinen poliklinikka 5.10 Fysioterapia 5.11 Röntgen 5.12 Suun terveydenhuolto LÄHTEET LIITTEET

3 2 (29) 1 JOHDANTO Koulutuksen ja työelämän yhteistyö ja niiden väliset suhteet ovat nousseet kehittämisen kohteeksi Suomessa ja muualla maailmassa eri koulutusasteilla. On korostettu tietoon perustuvaa osaamista, mutta katsottu toisaalta, että oppilaitoksissa tarjottavan opetuksen ohella aidoissa työympäristöissä hankitut taidot ovat välittömästi sovellettavissa työelämään ja edistävät opiskelijoiden työllistymistä. Suomessa ovat antaneet suosituksia työssä oppimisen ja ohjatun harjoittelun laadun kehittämiseksi sekä STM (2003) että OPM (2006). Terveysalan ammatillisen koulutuksen työssäoppimisessa ja ammattikorkeakoulutuksen ohjatussa harjoittelussa opiskelijat perehtyvät terveydenhuollon toimintaan ja arvoperustaan. Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden ensisijaisena tehtävänä on asiakkaiden ja potilaiden palveluiden tuottaminen. Opiskelijoiden ohjauksessa yksiköiden tehtävänä on varmistaa, että jokainen harjoittelujakso tarjoaa riittävästi ja tarkoituksen mukaisia oppimismahdollisuuksia opiskelijoille sekä, että ohjaus vastaa opiskelijan tarpeita ja jaksolle asetettuja vaatimuksia. Koulutusorganisaatioiden tehtävänä on varmistaa, että terveydenhuollon säänneltyihin ammatteihin valmistuvilla on potilasturvallisuuden ja terveyspalveluiden laadun edellyttämät valmiudet. Harjoittelun toteutuksessa on tärkeää hyvä informaation vaihto ja tiedonkulku koulutus- ja toimintayksiköiden välillä, harjoittelun riittävä resursointi ja työnjaosta sopiminen. (STM 2004) Ohjauksessa on keskeistä opiskelijalähtöisyys ja opiskelijan tukeminen teoriassa ja käytännössä opitun yhteensovittamiseen. Työssäoppiminen /ohjattu harjoittelu on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua, joka tuo ajankohtaista tietoa toiminnan kehittämiseksi. Kokkolan terveyskeskuksen eri työpisteissä harjoittelee myös kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita, jotka ovat käytännön harjoittelussa esim. Erasmusohjelman mukaisesti 3 kuukautta. Kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita ja englanninkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevia opiskelijoita koskevat samat ohjeet ja käytänteet kuin suomenkielisissä koulutusohjelmissa opiskelevia. Työssäoppimis-/ohjatun harjoittelun paikkoja oppilaitoksille jaettaessa etusijalle asetetaan Kokkolan koulutusorganisaatioiden opiskelijat. Mikäli sovittujen varauskäytäntöjen jälkeen yksiköille jää vapaita opiskelijapaikkoja, voivat osastonhoitajat hyväksyä työssäoppimis-/harjoittelujaksoja alueen ulkopuolisten oppilaitosten opiskelijoille. Tämä opiskelijaohjauksen Hyvät käytänteetlaatukäsikirja on laadittu yhteistyössä Kokkolan terveyskeskuksen, myöhemmin käytetään käsitettä terveyskeskus, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun hyvinvoinnin ja kulttuurinyksikön, ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opiston kanssa. Molemmista käytetään myöhemmin käsitettä koulutusorganisaatio. Tässä julkaisussa työssäoppimisesta ja ohjatusta harjoittelusta käytetään virallisten termien lisäksi yhteisnimenä termiä harjoittelu, kun viitataan molempiin koulutusasteisiin (Heinonen 2004). Terveyskeskus ja koulutusorganisaatiot vahvistavat molempien osapuolten allekirjoittamalla sopimuksella opiskelijaohjauksen ehdot. SoTe:n strategiassa vuodelle yhtenä strategisena päämääränä on osaava henkilöstö ja uudistuminen. Opiskelijaohjauksen laadun kehittäminen tukee terveyskeskuksen strategian tavoitteiden saavuttamista ja auttaa turvaamaan ammattitaitoisen henkilökunnan saatavuuden tulevaisuudessakin. Käsikirjan tavoitteena on tehostaa opiskelijoiden työssä oppimista ja harjoittelua. Yhteinen näkemys

4 3 (29) ohjauksesta helpottaa opiskelijan sopeutumista työssäoppimispaikkaan ja edistää opiskelijoiden työpaikalla tapahtuvan oppimisprosessin laatua. Opiskelijaohjauksen laatu määritellään tässä yhteydessä tutkimustietoon ja kokemukseen perustuvien hyvien käytäntöjen ja mitattavien tavoitteiden toteutuksen seuraamisena ja kehittämisenä. Laatukäsikirja on otettu käyttöön ja se päivitetään joka toinen vuosi toukokuussa. Päivityksen vastuuhenkilö terveyskeskuksessa on hoitotyön johtaja ja yhteyshenkilöinä koulutusorganisaatioissa yksikön johtaja ja rehtori. I YLEINEN OSIO 2 TYÖPAIKALLA TAPAHTUVA OPPIMINEN 2.1 Keskeisiä käsitteitä Työssäoppiminen = ammatillisen koulutuksen käyttämä termi opiskelijoiden harjoittelusta työelämässä (laki L 630/1998 ja asetus A 811/1998, Opetushallitus 2001) = on tavoitteellista ja ohjattua opiskelua, jossa osa tutkinnon tavoitteena olevasta ammattitaidosta opitaan, aidoissa työelämän tilanteissa työpaikan säännöin. Työssäoppimisen ohjaaja ohjaa ja arvioi opiskelijan oppimista työpaikalla sekä saa yleisiä valmiuksia työelämää ja elinikäistä oppimista varten. Ohjattu harjoittelu= ammattikorkeakoulun käyttämä termi opiskelijoiden harjoittelusta (ammattikorkeakoululaki L 351/2003 ja asetus A352/2003) = Harjoittelu ammattikorkeakoulussa on aina ohjattua. Harjoittelun ohjauksen vähimmäisvaatimuksena on, että opiskelija kokee saavansa ohjausta sitä tarvitessaan. Ohjauksen toteutuminen johdonmukaisesti ja laadukkaasti vaatii ammattikorkeakoulun ja työelämän kiinteää yhteistyötä ja yhteistä näkemystä ohjauksen tavoitteesta ja toimintatavoista. Liite 1 Ohjatun harjoittelun suositukset ammattikorkeakoulussa Opiskelijan harjoittelusuunnitelma = Jokainen opiskelija laatii ennen harjoittelun alkamista tavoitteellisen harjoittelusuunnitelman. Suunnitelmaa laadittaessa harjoittelupaikka on tiedossa ja suunnitelman tekoa ohjataan koulutusorganisaatiosta. Harjoittelusuunnitelman hyväksyvät ohjaajat koulutusorganisaatiosta ja harjoittelupaikalta. Liite 2 Opiskelijan harjoittelusuunnitelma AMK ohjeet/klast/opiskelusuunnitelma.doc Harjoittelusopimus/ Puitesopimus = Koulutuksen järjestäjä ja työpaikan edustaja sopivat aina kirjallisesti sopimuksen harjoittelun järjestämisestä tietylle määräajalle tai toistaiseksi. Puitesopimuksessa sovitaan osapuolten tehtävistä, vastuista, ohjauksesta, arvioinnista ja työnantajalle mahdollisesti maksettavista korvauksista. Lisäksi jokaisesta lähihoitajaopiskelijasta tehdään erillinen opiskelijasopimus. Oma ohjaaja = Jokaiselle opiskelijalle nimetään henkilökohtainen työssäoppimisen/ harjoittelun ohjaaja, Alkukeskustelu = Opiskelijan oppimista ohjataan jatkuvalla palautteella ja arviointikeskusteluin, joita järjestetään vähintään harjoittelun alkuvaiheessa ja loppuvaiheessa. Oma ohjaaja ja opettaja vastaavat opiskelijan itsearviointiin pohjautuvista arviointikeskusteluista. Arviointi tehdään myös kirjallisesti. Työpaikkaohjaajakoulutus = Opetushallitus on antanut työpaikkaohjaajakoulutuksen perusteet vuonna Ko. koulutuksen laajuus on kaksi opintoviikkoa. (Oph moniste 2/2004) Koulutus antaa valmiuksia työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Harjoittelun ohjaajien koulutus = Ammattikorkeakoulut toteuttavat vuosittain harjoittelun ohjaajien perus- ja täydennyskoulutusta. Ammattikorkeakoulut edellyttävät, että jokaisessa harjoittelupaikassa ainakin opiskelijoiden ohjauksesta

5 4 (29) vastaavat henkilöt ovat suorittaneet harjoittelun ohjaajien peruskoulutuksen. (STM 2004) Näyttötutkintojen arvioijakoulutus = Tutkinnon järjestäjän tehtävänä on kouluttaa arvioijat (1 ov). Koulutuksen tulee antaa valmiudet ammattitaitovaatimukset kattavaan näytön suunnitteluun, näytön toteuttamiseen, kirjallisen ja suullisen arvioinnin antamiseen sekä arvosanan muodostamiseen. 2.2 Vaitiolo ja työturvallisuus Opiskelijaa sitoo vaitiolovelvollisuus koko harjoittelun/työssäoppimisen/tutkintotilaisuuden ajan ja sen jälkeen. Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työtekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan 3 OHJAUKSEN PARHAAT KÄYTÄNNÖT 3.1 Ohjaajana toimiminen KUVIO 1. Ohjaajan toimintarooleja harjoittelussa (Heinonen 2004, 30). Ohjaajan tehtävät ja rooli vaihtelevat jakson aikana. Opintojen alkuvaiheessa on keskeistä turvallisuuden tunteen antaminen oppijalle, keskivaiheessa tilan antaminen oppimiseen ja loppuvaiheessa ammattialan olemuksen ymmärtämisen yhteinen pohtiminen (Heinonen 2004, 31).

6 5 (29) Harjoittelun alussa opiskelijan ja ohjaajan yhteistyö ja vuorovaikutus on tiivistä. Opiskelija ei myöskään tunne hyvin asiakkaita ja suhde heihin on vasta syntymässä. Harjoittelun loppua kohden opiskelijan työskentelystä tulee itsenäisempää ja ohjaaja voi olla enemmän taka-alalla. Ohjaajalla on aina päävastuu asiakkaista koko harjoittelun ajan. Hänen tulee seurata opiskelijan työskentelyä jatkuvasti ja arvioida opiskelijan kykyä työskennellä itsenäisesti. Ohjaajan tulee muistaa, että opiskelijan itsenäisyys ja oma-aloitteisuus on yksilöllistä ja vaihtelee opiskelijasta toiseen. 3.2 Ohjaus ja ongelmaperustainen oppiminen (PBL) Ongelmaperustainen oppiminen käynnistyy aidoista hoitotyön ongelmatilanteista ja perustuu tiimissä oppimiseen. Ongelmaperustaisessa opetuksessa opetustyön painopiste siirtyy opettamisesta oppimiseen, opettaja muuttuu tiedonjakajasta oppimisen mahdollistajaksi. Tärkeintä ei ole enää se, mitä ja miten opettaja opettaa, vaan mitä opettaja tekee saadakseen oppijan oppimaan. Opettaja/harjoittelun ohjaaja järjestää opiskelijalle oppimistilanteita sekä tukee opiskelijoiden itsenäistä tiedonhankintaa ja ongelman ratkaisutaitoja. Ongelmaperustainen pedagogiikka on uudenlainen tapa oppia ja opettaa (Nummenmaa & Virtanen 2003, 166). PBL:n onnistumisen edellytyksenä on, että harjoitteluympäristössä on mahdollisuus tiedon hankintaan(näyttöön perustuva tieto). 3.3 Verkko-ohjaus harjoittelussa Verkko-ohjauksella tarkoitetaan tietoverkkopohjaisia ratkaisuja oppimisprosessin tukemiseksi. Verkkoopetusta voidaan käyttää hyväksi harjoittelussa, jolloin palautteen antajana ja reflektioon ohjaavissa keskusteluissa ohjaajina voivat toimia opettajien lisäksi työelämäohjaajat. Se edellyttää yhteensopivia oppimisalustoja ja niiden käytön osaamista, riittävästi tietokoneita työpaikoilla ja toimivia internet-yhteyksiä. 3.4 Ammattiosaamisen näytöt ja näyttötutkinnon suorittaminen lähihoitajatutkinnossa Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja, voidaan suorittaa joko opetussuunnitelman perusteiden mukaisessa koulutuksessa ns. nuorten koulutuksena, johon sisältyy osana opiskelijan arviointia ammattiosaamisen näytöt tai näyttötutkintojärjestelmässä näyttötutkintona, joka suoritetaan osoittamalla ammattitaito työelämässä järjestettävissä tutkintotilaisuuksissa. (lähihoitajatutkinnossa 4 tutkintotilaisuutta/120 ov tutkinto). Kumpikin perustutkinnon suoritustapa antaa valmiudet samanlaisiin tehtäviin työelämässä. Ammattiosaamisen näytöt ovat ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa osa opiskelija-arviointia. Ammattiosaamisen näyttö on työtilanne tai työprosessi, jossa opiskelija osoittaa osaamistaan ja työelämän edellyttämää ammattitaitoa tekemällä käytännön työtehtäviä työpaikoilla tai oppilaitoksissa. Ammattiosaamisen näytöillä varmistetaan, että opiskelijalla on entistä enemmän työelämän tarpeita vastaavaa osaamista hänen valmistuessaan. (Ammattiosaamisen näytöt käyttöön ) Näytössä arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden tavoitteissa määritettyä ammatillista osaamista muun arvioinnin ohella. Jokaisen opintokokonaisuuden keskeinen osaaminen tulee arvioida näytöillä. Näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan oppilaitosten ja työelämän yhteistyönä. Näytön arviointi perustuu arviointikeskusteluun, johon osallistuvat opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija. Arviointi on tavoitelähtöistä ja kriteeriperustaista. Arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määrätty opetussuunnitelman perusteissa

7 6 (29) Koulutuksen järjestäjät asettavat monijäsenisen toimielimen, joka ohjaa ja valvoo näyttöjen toteuttamista. Tutkintotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä. Tutkintotodistus sisältää päättö- ja näyttötodistuksen. Päättötodistuksen allekirjoittavat koulutuksen järjestäjän edustaja ja opettaja. Näyttötodistuksen allekirjoittaa toimielimen puheenjohtaja. (Ammattiosaamisen näytöillä kansallista arviointitietoa kehittämishanke , Ammattiosaamisen näytöt käyttöön ) Aikuiset suorittavat lähihoitajatutkinnon pääsääntöisesti näyttötutkintona. Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa määritelty ammattitaito tutkinnon osittain työelämässä järjestettävissä tutkintotilaisuuksissa (ent. näyttö). Lähihoitajan näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan on osallistuttava myös tutkintoon valmistavaan koulutukseen tai oppisopimuskoulutukseen ja työssä oppimiseen potilasturvallisuuden ja palvelujen laadun turvaamiseksi. Tutkinnossa ja koulutuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan aina tutkinnon suorittajan/opiskelijan aikaisempi osaaminen. Tutkinto ja koulutus toteutetaan henkilökohtaistamissuunnitelman mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen tavoitteena on lisätä opiskelijan ammattitaitoa siltä osin, mikä vaje hänen ammattitaidossaan on suhteessa tutkinnon perusteissa vaadittavaan ammattitaitoon. Työssä oppiminen on osa valmistavaa koulutusta, jonka aikana tutkinnon suorittajalla on oikeus opiskella sitä ammattitaitoa, johon hän tarvitsee lisää osaamista. Työssä oppimisjaksolla tutkinnon suorittaja on opiskelijan roolissa, jolloin hänen oikeuksiinsa kuuluu saada opiskelijalle kuuluvaa ohjausta ja opetusta. Tutkintotilaisuus sisältää normaaliin työpäivään kuuluvia tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten mukaisia tehtäviä ja se kestää henkilökohtaistetusti yhteisissä tutkinnon osissa 3 5 työvuoroa ja valinnaisessa tutkinnon osassa vähintään 5 työvuoroa. Tutkintotilaisuus järjestetään pääsääntöisesti työssä oppimisjakson päätteeksi. Tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittaja ei enää ole opiskelijan roolissa eikä hän siten saa enää opiskelijalle kuuluvaa ohjausta ja opetusta. Tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittaja osoittaa itsenäisesti työtoverina ammattitaitonsa suhteessa tutkinnon perusteiden ammattitaitoon. Tutkintotilaisuuden aikana arvioijien tehtävä on tehdä havaintoja tutkinnon suorittajan ammattitaidosta. Tutkintosuorituksen arviointi pohjautuu tutkintotoimikunnan vahvistamiin arvioinnin kohteisiin ja arviointikriteereihin. Tutkintosuorituksen arvosanasta, joka on samalla tutkintotodistuksen arvosana, päätetään kolmikantaisesti yhteispäätöksellä (työnantaja, työntekijä ja opettaja). Tutkintotilaisuudet järjestetään lähihoitajan tutkintotoimikunnan hyväksymän järjestämissuunnitelman mukaisesti. Tutkintotoimikunnat ovat monijäsenisiä toimielimiä, jotka vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä, ohjauksesta, valvonnasta ja kehittämisestä. Tutkintotoimikunta vahvistaa tutkintosuoritukset ja antaa tutkintotodistukset. LIITE 1 Lähihoitajan ammattiosaamisen näyttöjen ja näyttötutkintojen tutkintotilaisuuksien eroavaisuuksia. 4 TYÖSSÄOPPIMINEN / OHJATTU HARJOITTELU 4.1 Ennakko- ja alkuvalmistelut Tavoite: Ennakko- ja alkuvalmistelut mahdollistavat työssäoppimisen ja ohjatun harjoittelun toteutumisen. Sopimuksen mukainen suunnitelma seuraavan lukukauden opiskelijamääristä/näyttötutkinnon suorittajamääristä opiskelujaksoista ja keskinäisestä työnjaosta on yhteisesti hyväksytty koulutusorganisaatioiden ja terveyskeskuksen yksiköiden kesken. Ilmoituslistassa ovat harjoitteluun tulevien opiskelijaryhmien koodit selityksineen. On tärkeää tuoda esille myös onko lähihoitajaopiskelijoilla kyseessä ammattiosaamisen näyttö vai näyttötutkinto. Lisäksi on maininta, tuleeko ryhmä opiskelun alkuvaiheen orientoivaan/perusharjoitteluun, opiskelun keskivaiheen ammatilliseen harjoitteluun vai loppuvaiheen syventävään harjoitteluun (HARKE 2006).Opiston puolella merkintä perushoito, koulutusohjelma/ tutkintotilaisuus.

8 7 (29) Huhtikuussa sovitaan elokuu-tammikuun harjoittelujakson, lokakuussa helmi- kesäkuunharjoittelujakson opiskelijamäärät, osastonhoitajat vahvistavat opiskelijamäärät. Jos opiskelija joutuu perumaan harjoittelujakson, ilmoittaa opettaja tai harjoittelukoordinaattori peruutuksen vähintään 2 viikkoa ennen jakson alkua. Suunnitelman ulkopuolisista opiskelijoista neuvotellaan osastonhoitajan kanssa erikseen vähintään kaksi viikkoa ennen mahdollista harjoittelujaksoa. Koulutusorganisaatioiden ilmoituksen jälkeen osastonhoitajat ottavat yhteyttä oppilaitoksen harjoittelukoordinaattoreihin ja vahvistavat sovitut opiskelijamäärät saatekirjeessä olevaan päivämäärään mennessä. Hoitotyön johtaja tai palvelupäällikkö perehdyttää lukukauden alussa koko lukukauden opiskelijat, aika sovitaan harjoittelukoordinaattoreiden kanssa. Osastonhoitajaa informoidaan erikseen opiskelijoista, joiden ohjauksesta tai näyttötutkinnon tutkintosuorituksen arvioinnista ei laskuteta oppilaitosta. Opettaja - Hyväksyy opiskelijan harjoittelupaikan. - Valvoo, että harjoittelusopimus on tehty - Tarkastaa, että opiskelija on täyttänyt opiskelun aloittamiseen liittyvien edeltävyysehtojen suorittamisen esim. lähihoitajaopiskelija perushoidon teoriaosuuden, lääkehuollon ja hoidon hygienian ja lääkelaskut hyväksytysti - On tarvittaessa yhteydessä harjoittelupaikkaan ja ohjaajaan ja huolehtii opintosuunnitelman tiedottamisesta harjoittelupaikalle. - Sopii alustavasti ohjauksen toimintatavasta. - Sopii opiskelijaryhmän tulo- ja perehdytysajan osastonhoitajan kanssa. - Näyttötutkinnon opettaja-arvioija varmistaa, että yksikössä on näyttötutkinnon arvioijakoulutuksen käynyt arvioija ja hyväksyy osoitetun osaamisen dokumentit yhdessä työelämän arvioijien kanssa Osastonhoitaja/ Opiskelijaohjauksesta vastaava - osallistuu henkilökuntaa kuultuaan sijoitussuunnitelman laadintaan - esittelee suunnitelmat henkilökunnalle - sopii opettajien kanssa yhteiset toimintatavat, aikataulut ja muut käytännön asiat - vastaa,että henkilökunta on tietoinen tulevien opiskelijaryhmien lähtötasosta ja opiskelutavoitteista sekä ammattiosaamisen näytöistä ja tutkintotilaisuuksista - suunnittelee ja vastaa, että opiskelijoiden ohjaajat on nimetty ennen jakson alkua ja näyttötutkinnon arvioijat nimetty riittävän ajoissa ja viimeistään viikkoa ennen työssä oppimisjaksoa. Oma ohjaaja - on osallistunut työpaikkaohjaajakoulutukseen (2 ov, lähihoitajakoulutus) - tutkintosuorituksia arvioivat hoitajat ovat osallistuneet näytön arvioijakoulutukseen (1 ov) - amk-opiskelijoita ohjaavat suorittavat taitava ohjaaja koulutuksen( 2 op). - on perehtynyt opiskelijan opiskelusuunnitelmaan ja tavoitteisiin Näyttötutkinnon työntekijä-arvioija - näyttötutkintoa arvioivat hoitajat ovat osallistuneet näyttötutkinnon arvioijakoulutukseen (1 ov) Opiskelija - opiskelija on osallistunut koululla annettavaan ennakko informaatiotilaisuuteen, työssäoppimisen/ammattiosaamisen näytön infoon 2h (työssäoppimisen opettajat) ja näyttötutkinnon tutkintotilaisuusinfoon 2 h (näyttötutkintomestarit + opettajat) - opiskelija kirjoittaa itsestään CV:n/ esittelyn osastonhoitajalle /opiskelijavastaavalle 2 viikkoa ennen harjoittelun alkua - jokainen opiskelija ja tutkinnon suorittaja huolehtii harjoittelun aloittamiseen liittyvien edeltävyysehtojen suorittamisen lääkehoidon osalta ja muuten harjoitteluohjeiden mukaisesti. Liite 2 Ohjatun harjoittelun ohjeita sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille, K-P AMK Perehdytys Tavoite: opiskelijalla on riittävät tiedot oppimisympäristöstä ja opiskelumahdollisuuksista ja hän on motivoitunut aloittamaan ohjatun harjoittelun/ työssäoppimisjakson. Opettaja - perehdyttää osastonhoitajan tai ohjaajan ennakkoon ryhmän lähtötasoon ja tavoitteisiin

9 8 (29) - vastaa, että osastolla on käytössä opiskelijoiden opetussuunnitelmat ja ryhmien ja opiskelujaksojen tavoitteet sekä arviointi- ja hylkäämiskriteerit - vastaa, että opiskelijoiden käytössä on ajan tasalla olevat kirjalliset tiedotteet - vastaa, että opiskelijat ovat saaneet opiskelujaksoon liittyvän alkuinfon ennen jakson alkamista - sopii mahdollisen opiskelijoiden ryhmäkohtaisen ennakkoperehdytyksen ajankohdan osastonhoitajan kanssa - tutustuttaa tarvittaessa opiskelijat opiskelupaikkaan Osastonhoitaja/ Opiskelijaohjauksesta vastaava - vastaa, että perehdytyskansiossa on henkilökunnan yhteisesti sopima ennakkoperehdytyksen sisältö ja vastuualueet määriteltynä - sopii ryhmäkohtaisen alkuperehdytyksen ajankohdan ja toteuttaa sen osaltaan - huomio opiskelijaryhmien vaihtumisen, perehdytysten ajankohdat sekä viikoittaiset yhteiset toiminnat ja tapahtumat - vastaa, että opiskelijoiden ohjaajat on nimetty ennen harjoittelun alkua, työvuorot laaditaan harjoittelun ensimmäisinä päivinä sekä näytön arvioijat nimetään viikkoa ennen näytön alkua. Oma ohjaaja - on tietoinen perehdytyksen toteuttamisesta ja vastuunjaosta ja tekee opiskelijan työvuorosuunnitelman yhdessä opiskelijan kanssa omien työvuorojensa mukaisesti - toteuttaa perehdytyksen vastuualueensa puitteissa - huolehtii osaltaan, että perehdytyskansio on ajan tasalla Opiskelija - osaa määritellä harjoittelun merkityksen osana opintojensa kokonaisuutta - on perehtynyt kirjallisiin tiedotteisiin sekä opiskelijaohjauksen laatukäsikirjaan ennen jakson alkamista - - on tietoinen työvuorosuunnitelman perusteista jossa huomioidaan ensisijaisesti osaston toiminnan edellyttämä henkilöstövahvuus. - opiskelija noudattaa ensisijaisesti oman ohjaajan työvuoroja - huolehtii, että työvuorosuunnitelma on esillä yksikössä

10 9 (29) 4.3 Alkukeskustelu Tavoite: Yhteiset toimintasäännöt opiskelujaksolle ja ohjaussuhteelle on sovittu luottamuksellisessa ilmapiirissä Opettaja - sopii alkukeskustelun ajankohdan opiskelijan oman ohjaajan kanssa - tapaa opiskelijan oman ohjaajan ja opiskelijan työssäoppimisen / ohjatun harjoittelun pituudesta riippuen vähintään kaksi kertaa työssäoppimisen/ ohjatun harjoittelun aikana - vastaa, että harjoittelu- ja opiskelutavoitteet sekä tehtävät tulevat täsmennetyksi opetussuunnitelman mukaisesti sekä opiskelijan työvuorot tarkennettua - kertaa opiskelijalle ja ohjaajalle arviointikriteerit ja -käytännöt harjoittelun alkaessa - vastaa keskustelun kulusta ja tekee yhteenvedon käydystä keskustelusta ja arvioi sen merkitystä yhdessä opiskelijan ja ohjaajan kanssa - edistää omalla toiminnallaan myönteisen opiskeluilmapiirin luomista Osastonhoitaja /Opiskelijaohjauksesta vastaava - osallistuu tarvittaessa alkukeskusteluun Oma ohjaaja - perehtyy opiskelijan lähtötilanteeseen - varaa aikaa sovittua keskustelua varten ja huolehtii, että keskustelupaikka on rauhallinen - tarkastaa että opiskelija on täyttänyt harjoittelun aloittamiseen liittyvien edeltävyysehtojen suorittamisen mm. työturvallisuuden, lääkehoidon ja lääkelaskut hyväksytysti opetussuunnitelmansa mukaisesti - esittää omat odotuksensa opiskelijan opiskelusta - huolehtii osaltaan, että palaute/arviointi menettelytavoista ja harjoittelun kokonaisuuden seurannasta ja yhteistyömuodoista on selkeästi sovittu - edistää omalla toiminnallaan myönteisen opiskeluilmapiirin luomista Opiskelija - valmistautuu keskusteluun täyttämällä kirjallisesti työssäoppimisen/ opiskelusuunnitelman ja huomioi sovitun alkukeskustelun ajankohdan - esittää harjoittelun tavoitteet, tehtävät ja odotukset omalle ohjaajalle - sitoutuu harjoittelun aikana sovittuihin sääntöihin ja käytäntöihin - sopii tarvittaessa opiskelusuunnitelmansa täydentämisestä ja tarkentamisesta 4.4 Harjoittelun eteneminen Tavoite: Opiskelija saavuttaa tavoitteensa oppimista tukevassa opiskeluilmapiirissä Opettaja - koordinoi opiskelijoiden kehittämistehtäviä yhdessä harjoittelun ohjaajan kanssa - Ottaa yhteyttä harjoittelujaksoon liittyvissä ongelmatilanteissa ohjaajaan ja osastonhoitajaan ja osallistuu niiden käsittelyyn - hyväksyy ammattiosaamisen näyttösuunnitelman ennen näyttöä Osastonhoitaja/ Opiskelijaohjauksesta vastaava - huomioi työvuorojen alussa ilman omaa ohjaajaa olevien opiskelijoiden ohjauksen tarpeen - osallistuu ristiriitatilanteiden käsittelyyn - seuraa ja arvioi harjoittelun etenemistä - antaa jakson kuluessa palautetta opiskelijoille ja ohjaajille - edistää omalla toiminnallaan myönteistä opiskeluilmapiiriä Oma ohjaaja - sitoutuu ottamaan vastuun oman opiskelijan ohjauksesta - huomio työvuoron puitteissa tilapäisesti ilman omaa ohjaajaa olevien opiskelijoiden ohjauksen tarpeen - suunnittelee, toteuttaa ja arvioi hoitotyötä yhdessä opiskelijan kanssa osaston keskeisten toimintaperiaatteiden mukaisesti - tukee opiskelijan ammatillista kasvua sovittujen tavoitteiden mukaisesti - arvioi opiskelijan kehittymistä tavoitteiden mukaisesti harjoittelun kuluessa, antaa jatkuvaa palautetta

11 10 (29) - hyväksyy ammattiosaamisen näyttösuunnitelman allekirjoituksellaan ennen näyttöä ja sopii opiskelijan kanssa näytön ajankohdan - ottaa harjoitteluun liittyvissä ongelmatilanteissa yhteyttä opettajaan ja osallistuu ristiriitatilanteiden käsittelyyn - edistää omalla toiminnallaan myönteistä opiskeluilmapiiriä Opiskelija - toimii aktiivisesti työryhmän jäsenenä ja ottaa vastuun harjoittelunsa tavoitteiden mukaisesta etenemisestä - noudattaa työaikoja ja sopii työvuoromuutoksista henkilökunnan kanssa - ilmoittaa poissaolosta yksikköön ja opettajille sekä merkitsee poissaolon työvuorosuunnitelmaan - sopii korvausmenettelyistä opettajan ja ohjaajan kanssa - noudattaa toiminnassaan ja opiskelutehtävien tekemisessä salassapito-/vaitiolo-velvollisuutta - noudattaa toiminnassaan yksikön ja oppilaitoksen toimintaperiaatteita ja harjoittelun ohjeita - arvioi jakson aikana tavoitteellisesti omaa toimintaansa palautteen perusteella - osallistuu ristiriitatilanteiden käsittelyyn - edistää omalla toiminnallaan myönteistä opiskeluilmapiiriä - tekee ammattiosaamisen näyttösuunnitelman ja huolehtii, että opettaja ja ohjaaja saavat sen sovittuna ajankohtana ennen näyttöä, sopii näytön ajankohdan sekä toteuttaa näytön. - näyttötutkintoon valmistavan työssä oppimisen aikana opiskelijalla on oikeus harjoitella tutkintotilaisuudessa osoitettavaa ammattitaitoa, johon hän tarvitsee lisää osaamista - näyttötutkintoon valmistavan työssä oppimisen aikana opiskelijalla on oikeus käyttää 14 tuntia työajasta suunnitelman laatimiseen ammattitaitonsa osoittamiseksi. 4.5 Loppuarviointi Tavoite: Opiskelija, oma ohjaaja ja opettaja käyvät opiskelijan itsearviointiin perustuen läpi jaksolle asetetut tavoitteet ja saavutetut oppimistulokset. Opiskelija saa suullisen ja kirjallisen palautteen rakentavassa ilmapiirissä. Opettaja - sopii loppukeskusteluajat viimeistään viikkoa ennen jakson päättymistä ohjaajan kanssa - vastaa harjoittelun arvioinnin toteutumisesta ennakkoon sovittuna ajankohtana - huolehtii, että kaikki osapuolet antavat ja saavat palautetta - vastaa arvioinnin yhteenvedon tekemisestä keskustelun pohjalta ja päättää lopullisesta arvioinnista/arvosanasta yhdessä ohjaajan kanssa - päättää yhdessä työssäoppimisen ohjaajan kanssa opiskelijan valmiudesta näyttötutkinnon tutkintotilaisuuteen - vastaa ammattiosaamisen näytön ja opiskelusuoritusten dokumentoinneista oppilaitoksessa sovitulla tavalla Näyttötutkinnon opettaja-arvioija - hyväksyy näyttötutkinnon suorittajan näyttösuunnitelman, näyttöympäristö kuvauksen ja työaikasuunnitelman. - Ilmoittaa hyväksytyistä asiapapereista sovitulla tavalla työelämän arvioijalle ennen tutkintotilaisuutta. - ohjaa työelämän arvioijia koskien kyseessä olevaa näyttötutkintoa Osastonhoitaja/ Opiskelijaohjauksesta vastaava - perehtyy arviointiohjeisiin ja kriteereihin ja edistää niiden yhtenäistä soveltamista yksikössään - käy keskustelua omaohjaajan kanssa ennen loppukeskustelua ja osallistuu tarvittaessa loppukeskusteluun - vastaa sovittujen opiskelijapalautteiden keräämisestä jakson ajalta Oma ohjaaja - perehtyy arviointiohjeisiin ja tavoitteisiin perustuviin arviointikriteereihin (opetussuunnitelma/ tutkinnon perusteet) ja edistää niiden yhtenäistä soveltamista käytännössä - kokoaa arviointitietoa kattavasti koko työyhteisöltä omasta opiskelijasta - varaa loppukeskusteluajan huomioiden yksikön toiminnan ja huolehtii, että keskustelupaikka on rauhallinen

12 11 (29) - kannustaa ja tukee opiskelijaa itsearvioinnin tekemiseen - kykenee antamaan kriittistä, motivoivaa ja kannustavaa palautetta opiskelijalle - päättää yhdessä ohjaavan opettajan kanssa opiskelijan näyttötutkinnon valmiudesta ko. näyttöön - päättää ammattiosaamisen näytön arvosanasta yhdessä työssäoppimisen ohjaavanopettajan kanssa Näyttötutkinnon työelämäarvioija - perehtyy/hyväksyy näyttötutkinnon suorittajan suunnitelman ammattitaitonsa osoittamiseksi tutkintotilaisuudessa, yksikkökuvauksen ja työaikasuunnitelman sekä dokumentit ja ilmoittaa siitä sovitulla tavalla näyttötutkinnon opettaja-arvioijalle ennen tutkintotilaisuutta. Opiskelija - toimittaa kirjallisen itsearvioinnin ohjaajalleen ennen loppuarviointia - esittää tavoitteisiin ja ohjauksen laatuvaatimuksiin pohjautuvan itsearvioinnin - antaa ohjaajalleen palautteen ohjauksesta - arvioi osaston toimintaa ja osastoa oppimisympäristönä sähköisen palautelomakkeen avulla - antaa palautetta koulutuksessa saamistaan valmiuksista harjoittelujaksoa koskien - oppii ottamaan palautetta toiminnastaan ja arvioimaan sitä - tuo avoimesti esille harjoitteluun ja loppuarviointiin liittyvät myönteiset ja kielteiset kokemukset ja osallistuu niiden käsittelyyn Näyttötutkinnon suorittaminen /tutkintotilaisuus: Arvioijien ja tutkinnon suorittajan tehtävät Opettaja-arvioija (= eri opettaja kuin työssäoppimisen ohjaava opettaja) - perehtyy tutkinnon suorittajan näyttöympäristöön - perehtyy kyseessä olevan tutkinnon perusteisiin - perehtyy tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin - perehtyy tutkinnon suorittajan laatimaan suunnitelmaan ammattitaitonsa osoittamiseksi, yksikkökuvaukseen ja työaikasuunnitelman, arvioi niiden käyttökelpoisuutta antaen tarvittaessa yksilöohjausta tarvittavan määrän sekä hyväksyy ne ennen tutkintotilaisuutta - keskeyttää tutkintotilaisuuden/tutkintosuorituksen tarvittaessa - arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja päättää tutkintosuorituksen arvioinnista yhdessä työntekijä-arvioijan kanssa - huolehtii omasta ammattitaidostaan tutkintosuoritusten arvioinnissa - vastaa näytön dokumentoinneista opistossa sovitulla tavalla Työntekijä-arvioija (= eri henkilö kuin työssä oppimisen ohjaaja) - perehdyttää näyttötutkinnon suorittaja näyttöympäristönä toimivaan työyksikköön - perehtyy tutkinnon perusteisiin - perehtyy tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin - perehtyy tutkinnon suorittajan laatimaan suunnitelmaan ammattitaitonsa osoittamiseksi, yksikkökuvaukseen ja työaikasuunnitelman sekä hyväksyy ne ennen tutkintotilaisuutta - tiedottaa työyhteisölle tutkinnon suorittajasta sekä tutkintosuorituksen arviointiperusteista - työskentelee tutkinnon suorittajan työparina tutkintotilaisuuden ajan - kirjaa päivittäisistä työsuorituksista perusteita arvioinnille ja antaa palautetta koko tutkintotilaisuuden ajan - keskeyttää tutkintotilaisuuden/tutkintosuorituksen tarvittaessa, esimerkiksi potilasturvallisuuden vaarantuessa - arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa suhteessa tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin ja päättää tutkintosuorituksen arvioinnista yhdessä opettaja-arvioijan kanssa - huolehtii omasta ammattitaidosta tutkintosuoritusten arvioinnissa Tutkinnon suorittaja - laatii suunnitelman ammattitaitonsa osoittamiseksi kirjallisesti (lisää tarvittaessa kirjalliset dokumentit), kuvaa kirjallisena yksikkökuvauksen ja työaikasuunnitelman, palauttaen ko. asiapaperit opettaja-arvioijalle ja työntekijä-arvioijalle viisi vuorokautta ennen tutkintotilaisuutta. - tutkinnonsuorittaja saa suunnitelman laatimiseen 2 x 7 h itsenäistä työskentelyä (laskien sen työaikaan) viikkoa ennen tutkintotilaisuutta - saatuaan luvan molemmilta arvioijilta, hän aloittaa ammattitaitonsa osoittamisen