Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011"

Transkriptio

1 Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011

2 Johdanto Sisällysluettelo: Johdanto 2 Aluksi 3 Ja sitten hieman alueen historiaa 4 Ruissalon kallioperä 4 Ruissalon ainutlaatuinen kasvillisuus 6 Ruissalon maisemanhoitotyöläiset 7 Lampaita 8 Hei, sehän liikkuu 9 Ruissalon nisäkkäät 9 Mikä siellä lentää? Ruissalon linnusto 14 Ruissalon kasvitieteellinen puutarha 15 Ruissalo on yksi Turun seudun mielestämme bioversiteetiltään suurimmista ja kauneimmista alueista. Alueena se ei ole kovin suuri, eikä siellä pitkiä vaelluksia pidetä, mutta nopeasti mäntymetsään tottuneelle se tuntuu hieman eksoottisemmalta kuin se takapihan männikkö. Ruissalon retkeilyreittien luonto ei ehkä ole sitä Suomen koskemattominta luontoa, mutta ainakin kovin se on yritetty saada siltä vaikuttamaan. Projektissa tutkimme siis Ruissalon luontoa, eli sen eri kasvieläin- ja jossain määrin kala- ja hyönteislajeja, sekä maaja kallioperää. Projektin aikana etsimme tietoa eläin- ja kala ja hyönteislajeista pääosin tiedot kirjoista sekä Internetistä, mutta kasvillisuudesta pyrimme keräämään suurimman osa tiedoista tutkimusretkellämme Ruissalon luontopoluille. Retkipäivän aikana kiersimme kolme polkua, kaksi luontopolkua, ja puutarha polun joka ei syksyllä ollut parhaimmillaan. Halusimme tutkia nimenomaan Ruissaloa, sekä sen luontoa, sillä luonto on suuri osa Suomen kulttuuria, olemme tottuneet siihen, ja emme osaa kuvitella elämää ilman metsää ympärillämme. Ruissalolla on varsinkin Turkulaisten kaupunkilaisten sydämmissä suuri paikka ja siellä moni opiskelija ja perhe viettää kesällä aikaa uiden ja samoillen kauniissa lehto maisemissa. Saarella on myös erinomaiset mahdollisuudet vertailla eri metsätyyppejä ja oppia kunnioittamaan luonnon bioversiteettiä, eli monimuotoisuutta. 2

3 Suomelle ainutlaatuisista lehdoista, jotka kuuluvat kansalliseen lehtojen suojeluohjelmaan. Lisäksi koko saari liitettiin Natura verkostoon vuonna Ennen Natura-verkkoon littymistä saarelle oli perustettu kaksi luonnonsuojelualuetta, Ruissalon ja Marjaniemen luonnonsuojelualueet, joiden pinta-ala yhteensä on noin 85 hehtaaria. Koko saaren pinta-ala on noin 23 km². Luonnonsuojelualuiden polkujen ulkopuolella liilkkuminen on kielletty välisenä aikana. (5.) Aluksi Ruissalo on saari, joka sijaitsee aivan Turun keskustan tuntumassa, Varsinais-Suomessa. Ruissalon on Turun suosituimpia virkistysalueita, sillä Ruissalossa on runsaasti palveluita, kahvioloita, golf-kenttä, Ruissalon kylpylä, leirintäalue ja Saaroniemen uimaranta sekä Kasvitieteellinen puutarha on saaren alkupäässä. Helpointa Ruissaloon on tutustua polupyörällä, mutta sinne pääsee keskustasta myös linja autolla sekä kesällä vesiteitse veneellä. Saarelle on mahdollista kulkea myös autolla, mutta se ei ole suositeltavaa, sillä eläimet saattavat häiriintyä. Ruissalon lounaispuolella avautuu kauniit maisemat Airistoon ja Pohjoisessa sekä idässä pitkä ja kapea Pohjoissalmi erottaa sen mantereesta. Hirvensalosta sen erottaa kaakossa kapea Pukinsalmi, jossa kulkee laivaväylä Turun satamasta avomerelle. (4) Luonnonvaraisten alueiden, kuten lehtojen, lisäksi Ruissalossa on Turun kasvitieteellinen puutarha sekä jonkun verran viljeltyä maata ja luvun vaihteessa saaren rannoille rakennettiin myös muutamia edelleen asuinkäytössä olevia huviloita, kuten Vila Roma ja Vila Ekars. Uudempia rakennuksia ei juurikaan ole rakennuslupien saamisen vaikeuden takia. (7) Ruissalo on arvokas alue Suomessa myös kulttuurihistorialtaan, mutta erityisesti 3

4 oli avoimen meren lähettyvillä. Nykyisin peltoina käytettävät alueet olivat tuolloin vielä merenpohjaa. Vielä 1900-luvun alkuun saakka Kolkanniemi oli saari, jonka erotti muusta Ruissalosta kapea salmi. Vuosisadan alussa rannikonsuuntaisten merivirtojen salmeen kasaama hiekka nopeutti maa yhteydensyntymistä muuhun Ruissaloon. Ja sitten hieman alueen historiaa Tulevaisuudessa, arviolta noin 200 vuoden kuluttua, arvellaan maankohoamisen myötä Ruissalon kiinnittyvän mantereeseen, jolloin Ruissalo muuttuu saaresta niemeksi, mutta on myös mahdollista, että laivojen kulkua varten salmet halutaan pitää auki ruoppaamalla. Ruissalo oli Litorinakauden alussa kokonaan meren peitossa, ja saaren luonnon historia alkoi vuotta sitten kun jääkauden jälkeisen maankohoamisen seurauksena nykyisen Kallanpään alue nousi merestä. Ruissalon kallioperä Ruissalon kallioperän vanhimman osan (ikä jopa 2 miljardia vuotta)muodostavat kintsigiitit, amfiboliitit ja leptiitit. Nämä kivilajit ovat syntyneet osaksi savikerrostumista, osaksi tulivuorten purkaustuotteista. Silloin Kallanpää oli vain pieni ulkosaariston luoto, ja vuotta sitten esiin oli noussut muutamia luotoja lisää, mutta ei yhtäkään Iso-Pukin ja Pikku-Pukin kaltaista merkittävää saarta, jotka ilmestyivät näkyviin noin 3100 vuotta sitten. Noin 2200 vuotta sitten saaren keski-, länsi-, ja itäosa rakentuivat muutamasta isommasta saaresta, joiden reunoilla oli pieniä luotoja. Sisäsaaristoon Ruissalo alkoi kuulua viikinkiajan loppupuolella, jolloin vain Saaronniemi 4

5 sulamisvesien kerrostamista matalista harjuista, jotka liittyvät harjulaaksoon, joka sijaitsee Airiston selän itärannalla. (8) Ruissaloon on mannerjäätikön mukana kulkeutunut suuria siirtolohkareita, jotka ovat kivilajiltaan useimmiten amfiboliittia tai gneissiä, eli muuttuneita eli metamorfisia kivilajeja(9). Taulukosta näkee hyvin miten ruissalon seudun kallioperä kostuu. Ainakin Ruissalossa, emme tiedä miten pätee muualla, näyttäisi kallioperä olevan hieman raidallista Raidat kulkevat samaan suuntaan. Epäilimme aiheuttajaksi jääkautta, joka on raapinut pinnalta uudempia kivilajeja pois ja paljastanut vanhaa, kovassa paineessa ollutta kallioperää, joka raidoittunut. Kuvalähde. Penalandia (5) Ruissalosta voit lyötää paljastunutta kallioperää muualtakin kuin korekimmilta mäiltä. Pienempiä alueita kalliopaljastumaa saatat löytää myös lehtoalueilta, mikä tekee saaren kasvillisuuden vaihtelevammaksi. Rantaalueilta löytyy silokallioita esim. Marjaniemessa, Saaronniemessä ja Kansanpuiston alueilla. Silokaalioiden pinnasta saatat vielä löytää jääkauden jättämiä uurteita, jotka kertovat minne päin jäätikkö on ruissalon kohdalla liikkunut. Ruissalossa nämä uurteet kulkevat luoteesta kaakkoon. Kuten jo kerroimme, Ruissalon korkeimmat huiput nousivat merestä jo 5400 vuotta sitten. Ne olivat kallioisia mäkialueita, jotka olivat olleet meriveden huuhtomia kareja, ja osittain puuttomia. Huuhtoutunut moreeni on kasautunut mäkien rinteille niin kutsutuiksi rantakerrostumiksi, joita löydät esim. Kuuvasta ja Kallanpäästä. Kuvassa Suomen suurin selkeästi näkyvissä oleva siirtolohkare, ja se ulottuu 12 metriä vedenpinnan yläpuolelle ja 5 metriä sen alapuolelle sekä kivilajiltaan se on harmaata graniittia (10). Länsipuolelta Ruissaloa löydät myös vähän karkeaa, pyöreäkivistä soraa sekä hiekkaa, jota tulee esiin Santalan alueen tieleikkauksessa, Lähellä Ruissalon hotellia. Tämä hiekka on peräisin mannerjäätiköiden 5

6 Matalimmat osat Ruissalosta ovat savipohjaisia laaksoja. Ne ovat syntyneet osittain jääkauden aikana syntyneitä, ja osaksi Litorianan meren aikaisia liejusavikoita. Ruissalon ainutlaatuinen kasvillisuus Ruissalossa on kaksi eri metsätyyppiä: lehtometsä sekä kuiva kangas. Ne ovat jakautuneet suunnilleen niin, että kuin tullaan Ruissaloonkeskustasta päin, oikealla puolella on lehtimetsää ja vasemmalla puolella on kuivaa kangasta. Niiden keskellä menee tie ja metsien ero näkyy aika hyvin. Kuiva Kangas metsä on yleisin Suomessa. Suomen eteläisissä osissa voi kuitenkin havaita lehtometsän. Melkein koko Eurooppa on peitetty lehtimetsillä. 6

7 Ruissalon maisemanhoitotyöläiset ( Ylämaankarjaa (Highland) käytetään hyödyntämään luonnonlaitumia, joutomaita ja hakamaita, sillä se on tehokas laiduntaja. Sitä käytetään monissa Euroopan maissa niiden luonnonsuojelualueiden hoitamiseen, jotka ovat kasvillisuudeltaan herkkiä. Laji selviytyy olosuhteissamme hyvin ulkona ympärivuoden, kunhan tarjolla on aina puhdasta (ja sulaa) juomavettä, suojakatos ja syötävää. Luonteeltaan se on lempeä, säyseä, ja utelias. Ylämaankarjaa käytetään myös lihan tuotannossa, sillä sen liha on tummaa, maukasta ja marmoroitua. Eräs yliopistotasoinen maaseutuoppilaitos on tutkinut Ylämaankarjan lihaa, ja todennut, että sen lihassa on vähemmän kolesterolia ja rasvaa ja enemmän proteiineja ja rautaa kuin keskivertaisessa naudanlihassa. (11.) Ruissalossa Ylämaankarjaa käytetään lähinnä maisemanhoitotyöhön. Kuvassa Ruissalon 7

8 ylämaankarjaa, tarkasti Highland Cattle- nimistä rotua. (12.) sitten lamman karva oli mutaatioinut ja sen seurauksena lamman villa nyt sopii käytettäväksi vaikka neulomiseen. Suomen yleislammas rotu on suomenlammas, joka on 60% kaikista Suomessa olevista lammaista. Suomenlampaan esivanhemmat ovat rautakaudella (noin 1000 jaa.) hävinnyttä lammastyyppiä. (13-15) Lampaita Saarella lampaita aloitettiin kasvattamaan vuonna Lampaita saa vieläkin nähdä Rantapromenadin viereisellä rantaniityllä. Lampaat ovat laumaeläimiä ja syövät parhaiten lehtevää ja nuorta kasvustoa. Lammasta tehtiin kotieläimen n vuotta sitten Lähiidässä. Tutkimuksen mukaan Suomessa vuonna 2007oli noin lampaita. Suomessa yleisimmät paikat, joissa saa nähdä lampaita, ovat maatiloija, maaseutunäyttelyä(kuten Kuralan Kylämäki) ja kotieläinpuistoja. Lampan keskielinikä vuotta. Aluksi lampaita kasvatettiin lihan ja maidon saamisen vuoksi, koska lampaan päällyskarva oli kova, ja päällyskarvan alla oli vaan lyhyt aluskarva vuotta 8

9 rusakko pitää enemmän heinästä, apilasta, sekä kaivaa niitä talvellakin lumen alta. (21, 22) Hei, sehän liikkuu Ruissalon nisäkkäät Ruissalo sijaitsee melko lähellä kaupunkia, ja lisäksi toki Varsinais-Suomessa, joten ei toivoakaan, että törmäät siellä susiin, saatikka karhuihin. Sinne päästäkseen niiden tulisi juosta vilkasliikenteisen sillan yli, tai uida saarelle. Rusakkoja saarella on eniten jäniseläinten ryhmästä, mutta kuitenkin rusakko on metsäjäniksen lähisukulainen. Rusakko on suurempi verrattuna metsäjänikseen, sen paino voi olla jopa 8 kiloa. Rusakko tykkää eniten pelloilla kuin metsistä, kun taas metsä jänis mieluummin olisi ollut metsässä kuin peltoaukeissa. Myös ravinto on eroaa: 9

10 Ruissalossa on paljon eläimiä, esimerkiksi jäniksiä ja hirviä. Kun olimme retkellä Ruoissalossa olimme nähnyt kahden metsäjäniksen. Metsäjänis on yleinen eläin Euraasiassa (Euroopan ja Siperian pohjoisissa osissa, myös jänisten populaatioita voi havaita: Irlannissa, Alpeilla, Hokkaidossa, Walesissa ja Skotlannissa) ja se on hyvin sopeutunut kylmyyteen, se on ainoa jänis joka pystyy selviytymään alle -38 C pakkasessa. Metsäjänis elää jopa 13-vuotiaaksi. Metsäjänis pystyy juoksemaan 60 kilometrin tuntinopeudella ja sillä on hyvä uimataito. Suurimmaksi osaksi metsäjänikseen ravintoon kuuluu talvella lehtipuiden ja pensaiden oksia ja kuorta sekä kesällä ruohokasveja, varpuja, varsia ja lehtiä 10

11 Metsäjänistä saalistavat monet eläimet, jotka haluavat syödä sitä kuten kettu ja monet petolinnut. (16-18, 20) 11

12 Valkohäntäpeura on kokonaan hävinnyt, kun hirvi on aloittanut viettämään elämänsä ympärivuoden Ruissalossa. Hirvitiheys oli aiheuttanut ongelmia, koska Ruissalossa niiden tiheys saarella oli monta kerta suurempi kuin normaaliin verrattuna. Hirvet söivät tehokkaasti istutettuja lehtipuita, erityisesti tammi on niiden suosittu ravinto. Kun hirvien määrä tulee liian, ongelma ratkaistaan harventamalla. Ruissaloon kokeiltiin istuttamaan saksanhirviä vuonna 1562, mutta niitä ei saarella enää ole, koska viimeiset saksanhirvet vietettiin pois saarelta 37 vuoden kuluttua. Myös Suomessa ei ole saksanhirviä. 12

13 Ruissalossa on myös nähty pikkupedoista lumikko, kärppä, minkki ja näätä. Myyristä vakioasukkaita ovat pelto-, metsä- ja vesimyyrä, hiirten sukukuntaa edustavat metsä-, vaivais- ja kotihiiri, hyönteissyöjiä metsä-, vaivais- ja vesipäästäinen. Näiden lisäksi hyönteissyöjistä ja jyrsijöistä siili, orava, piisami ja rotta kuuluvat saaren lajistoon.(20, 25) 13

14 Mikä siellä lentää? Ruissalon linnusto Ruissalon linnusto vaihtelee rikkaan ja monimuotoisen kasvillisuuden mukaisesti, lehdon ja tiheiden ruovikoiden lajeista karuilla rannoilla pesiviin ranta- ja vesilintuihin. Ruissalossa on havaittu yli 250 eri lintulajia (Suomessa säännöllisesti pesii melkein 235 lajia), mutta kuitenkin vaan 95 lajia kuuluu pesimälinnustoon. Nokkavarpunen, lehtopöllö, uuttukyyhky, kultarinta ja harmaapäätikka ovat harvinaisia lajeja Suomessa, mutta yleisiä Ruissalon saarella. Saaren lintuparien keskitiheys on neljä kertaa suurempi kuin tavallisella lounaissuomalaisessa metsässä eli noin 1000 paria/km². Vanhoissa metsissä monet linnut löytävät itselleni pesäpaikkoja ja ravintoa. Myös kolopuut ovat tärkeitä, koska tammivyöhykkeen alueilla 40% linnuista pesii luonnonkoloihin. Saarella on myös lintuja häiritseviä tekijöitä luvulla 17 lintulajia on kuollut sukupuuton, joista monet tulivat uhriksi peltoympäristön muutoksista. Turun ympäristönsuojeluntoimisto oli huomannut erittäin negatiivista vaikutusta Ruisrock - rockfestivaalista linnustoon, kova musiikki häiritsee lintujen pesimistä. (110) Peippo, pajulintu, kirjosieppo sekä sinitiainen ovat lintuja, joita saa havaita saarella eniten. Sinitiaiset olivat harvinaisia luvun alussa, mutta sitten niiden määrä on selvästi kasvanut. 14

15 Ruissaloon on peseytynyt ensimmäisiä Suomessa lajia, kuten lehtopöllö v.1878, rytikerttunen v.1922 sekä valkoposkihanhi v Viimeisen vuosisadan aikana monet linnunlajit ovat yleistäneet selkeästi. Esimerkiksi mustarastaiden määrä Ruissalossa 1930-luvulla oli vaan pari paria, mutta nyt niitä oli pesinyt 100 paria Ruissalossa on myös uhanalaisia lajeja. Valkoselkätikka esiintyi saaressa vielä 1950-luvulla, vaikka se on valtakunnallisesti tosi uhkanalainen. Melkein hävinnyt kuusi lajia, 18 lajin pesimäkanta on viimeisinä kahdenkymmenen vuoden aikana romahtanut alle puoleen aiemmasta. Hömötiaisen ja käenpiikan pesimäkanta on laskenut jopa 95 %. Yleiset syyt lintulajien vähenemiseen ovat maatalouden nopea kehittäminen, rantaniittyjen umpeenkasvu, lisääntynyt liikenne ja häirintä, vedenkorkeuden vaihtelut laivaliikenteen takia, metsien käsittely sekä talvehtimisalueilla tapahtuneet muutokset.(27) Ruissalon kasvitieteellinen puutarha Saarella sijaitsee Ruissalon kasvitieteellinen puutarha, jossa on ulko- ja sisäpuutarha. Siellä kasvatetaan yli 5000 lajia, joita on maapallon eri ilmastovyöhykkeissä.( gia/puutarha/etusivu.htm). Ulkopuutarha on rajoitettu aidalla, ja siellä kasvavat monenlaisia kasveja, muutamat ovat yleisiä suomalaisessa luonnossa(kuten mänty) ja jotkut harvinaisia (esimerkiksi Alppiruusut). Ulkopuutarhan alueella on myös lampi, jonka yli mene silta ja meidän mielestämme se on kaunis paikka. 15

16 jossa kasvavat viktorian lumpeita ja uivat kauniit kultaiset kalat. Myös siellä on kaksi papukaijaa, joilla on siellä häkki, mutta ne myös saavat lentää vapaasti huoneessa. Ruissalon hyönteisiä Muurahaiset Ruissalosta voi löytää ainakin kolmea eri muurahaislajia, keltiäistä, verimuurahaista ja niittykekomuurahaista. Sisäpuutarhaan sisämaksu aikuisille on 5 ja lapsille 3, mutta kuitenkin suosittelemme käydä siellä. Sisäpuutarha on jaettu kuuteen osaan(aavikko, subtrooppinen, sademetsä, välimeri ja talvipuutarha), joissa on tehty mahdollisimman samanlaiset olot kasveille, kuin ne olisivat kasvaneet aidossa luonnossa. Siellä aina kukkii ainakin muutama kasvi, riippumatta vuodenajasta, esimerkiksi kaktukset, banaanit, ananas tai mandariinipuita. Sademetsän alueella sijaitse pieni allas, 16

17 parveilupäivinä. Maan alta se saa melkein kaiken tarvitsemansa ravinnon, ja pääasiassa se erilaisten kasviel juurilla vihtyvän kirvon erittämää mesikastetta. Lisäksi se saattaa napata välipalaksi muutaman pienen maaperäeläimen. Sen elinympäristöä ovat niityt, metsänlaidat ja kalliot. Keoiksi se rakentaa suuria, jopa puolimetrisiä maakumpuja. Verimuurahainen on nimetty syvänpunaisen värinsä puolesta, ja se rakentaa kekonsa usein kallioisille, lämpimille paikoille, mutta kekoja saattaa myös löytää niityiltä, tai reheviltä metsänreunoilta. Verimuurahainen on erikoistunut siihen, että se rakentaa talveksi toisen pesän, ja keväällä se muuttaa taas takaisin varsinaiseen pesään. Lisäksi työläisjoukon vajeen uhatessa verimuurahainen marssii muiden lajien pesiin, ja vahvistaa joukkiotaan nappaamalla sieltä työläisten kotiloita. Kun erilaijinen työläinen sitten kuoriutuu, se toimii ja työskentelee yhtä päättäväisesti ja ahkerasti, kuin olisi omassa pesässään. Keltiäsen työläiset ovat keltaisia, sekä kuningattaret ruskeita. Maan pinnalla keltiäistä ei juurikaan tapaa muulloin, kuin uusien kuningattarien ja koiraiden Nittykekomuurahainen taas pesii useimmiten metsien reunoilla, monesti jopa useita metrejä metsän ulkopuolella. Keot ovat havoin suuria, suurimmatkin pesät yleensä halkaisijaltaan alle metrin luokkaa. Yhteen niittykekomuurahais yhteiskuntaan kuuluu yleensä vain yksi kuningatar sekä yksi pesä. (29) 17

18 Perhoset Ruissalon perhoslajisto on, Suomeen yleiseen perhoslajiston verrattuna, epätavallinen. Pelkästään saaren tammissa elää yli 50 erilaista perhoslajia. Ruissalossa on havaittu melkein 600 erilaisia perhoslajeja. Kun olemme jo sanoneet, saaressa on rikas ja monipuolinen kasvillisuus, joka antaa monille perhoslajeille hyvät mahdollisuudet lisääntyä. Suurimaksi osaksi Ruissalon perhoset ovat yleisiä koko Lounais- Suomessa esiintyviä lajia. Mutta on myös harvinaisia lajeja, jotka esiintyvät kesällä, esimerkiksi: kampasarvinen juuriperhonen, monenlaiset allaskehrääjät, monet harvinaisemmat mittarit (tammiritariyökkönen) sekä yökköset (hämypensasyökkönen). (28) Kärpäset Ruissalosta on löydetty kaikkiaan 727 eri kärpäslajia, 55 eri heimosta. Seitsemän lajeista oli uusia Suomen faunalle eli eläimistölle uusia, sekä 25 Varsinais-Suomen maakunnalle uusia. Lajeista kaksi oli täysin uusia, ja niihin törmättiin ensimmäistä kertaa. Yhdeksän lajeista on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Moni Ruissalon biotoopeista on arvokkaita, ja niistä lehdot tunnetaan ehkä parhaiten. Monet harvinaisista ja ehkä uhanalaisista lajeista ovat riippuvaisia lahoavasta puusta ja sitä kautta Ruissalon metsistä, jotka ovat vanhoja. Juuri Ruissalon merenlahtien matalat rannat sekä kosteat niityt ovat tärkeitä elinympäristöjä monille kärpäslajeille, ja niissä on mahdolisesti suurempi bioversiteetti kuin monissa paljon kuivemmissa metsissä. (30) Muut hyönteiset Ruissalon Suomelle ainutlaatuisen ympäristön takia Ruissalossa esiintyy paljon erilaisia kaupunkilaisille tuntemattomia lajeja. Esimerkiksi Isojuoksiainen, jolla on esiintymä Ruissalossa ainoana Lounais- Suomessa. Lisäksi esim. Erakkojäärä sekä Vennajäärä ovat Suomessa uhanalaisia lajeja. 18

19 Ruissalon tulevaisuus Moni tekijä muuttaa Ruissalon maisemaa. Maankäyttö on suurin maisemaa muuttavista tekijöistä Ruissalossa, sillä se on hyvin suosittu virkistysalue luvulta nykypäivään ulottuva diagrammi kuvaa hyvin ihmisten vaikutusta Ruissalon maisemaan. Kuninkaankartano perustettiin saarelle 1500-luvulla ja saari toimi silloin Juhana herttuan omana metsästyspuistona sekä yhtenä kalastajien tukikohdista luvuilla Ruissalon maatalous tehostui, kun alue oli maaherrojen palkkatilaa.avoimet maisematyypit, kuten pellot ja niityt, kasvattivat pinta-alaansa saarella luvun puolivälistä, huvilakulttuurin myötä, Ruissalosta tuli virkistyskäytön kohde, ja karjanpito väheni saarella. Pellot sekä niityt jäivät silti osaksi Ruissalon maisemaa, mutta osan niistä on vallannut metsät luvun alussa luonnonsuojelupyrkimykset rajoittuvat kaikkein intensiivisintä maankäyttöä varsinkin metsäalueilla. Suuri osa Ruissalon pinta-alasta on kuitenkin säilynyt ihmisten muutoksilta. Lounaisen ja itäisen ruissalon rantojen maisemaa on muutettu vähän, tai kohtullisesti, alueittain maisemaa on muutettu runsaasti. Nämä aleet ovat suurimmaksi osaksi peltoa, joka on sitten kasvanut umpeen, ja myöhemmin otettu asumiskäyttöön. Nämä alueet sijaitsevat kutakuinkin kaikki Ruissalon jonkin matkan päässä rannoilta. Teitä Ruissalossa ei juurikaan hirveesti ole, suurimmat päälystetyt tiet sijaitsevat Saaren keskellä, sekä muutamia päätiestä poikkeavia teitä. Idässä päätie jakaantuu kahdeksi, kun saaren itäpäässä saari muodostaa kaksi saareketta. Saarella kulkee myös päällystetty pyörätie. (33.) Tällä hetkellä suurinta osaa Ruissalon pinta-alasta peittävät metsät. Peltojen peittämä ala on viimeisen 50 vuoden aikana laskenut, ja vastaavasti metsä on vallannut tämän alan. Rakennuksien määrä on laskenut, ja jäljellä on enää vain muutamia huviloita sekä pari uudempaa asuinrakennusta. Moni huviloista ei ole enää asumiskäytössä, vaan esim. yritysten kokoustiloina, tai mökkeinä. ( 32) 19

20 Lähdeluettelo Ensimmäisen sivun taustakuva: 1 : XGyBmCUE-tdcNCiQxVavwiLgew 2: a.net/blogi/?p=1258 3: : &rls=en&biw=1366&bih=637&tbm=isch&prmd=imvns&tbnid=d6zfwuqlymerj M:&imgrefurl= wamg7hdmwbrm&w=600&h=450&ei=lyygtropcmrf4qtr8nihdw&zoom=1 &iact=rc&dur=184&page=2&tbnh=123&tbnw=168&start=18&ndsp=21&ved= 1t:429,r:11,s:18&tx=4&ty= Kolme lammasta Kaksi lammasta. Lampaan poikanen Kolme lammasta Rusakko talvella Rusakko kesällä Metsäjänis talvella. nis 12. Metsäjänis kesällä. 4nis.html 13. Kettu Huuhkaja Kanahaukka Yksi hirvi, makaamassa ruohon päällä Saksanhirvi Lumikko Minkki Näätä Sillan kuva. en-puutarha-turussa.html 22.Valkoposkihanhi Pikkulepinkäinen. ve.html 20

21 24.Sinitiainen Mustarastas Hömötiainen Käenpiika. ja Kasvitieteellinen puutarha Muurahaiset (3kpl) Tammiritariyökkönen Hämypensasyökkönen. a_berbera.jpg 33. Erakkokuoriainen %C3%A4rangattomista Kuvat otettu: ( ellei toisin mainita) Lähteettömät kuvat itse Ruissalonretkellämme otettu. Kirjallisuuslähteet: (1.) Keskitalo, R. Laakso, K. Leivo, K. Petrelius M. Rissanen M. Saarilahti, M. Valtiala, S. Väärä, A.: Avara Suomi, WSOYpro, (2.) (3.) kkran: Vallas, H.: Maailman kaunein saaristo, Tammi, 2008 s.81 Internetlähteet: s&mit%c3%a4s+sitten+s%c3%b6isin%2c+sanoi+citykani /rusakko/ s&mit%c3%a4s+sitten+s%c3%b6isin%2c+sanoi+citykani

22 TEKS hyönteiskerho ry 31. etuista_selk%c3%a4rangattomista Tiedot otettu lähteistä , ellei toisin mainita Muut lähteet. Yleisesti käytetty tekstin pohjana: Ruissalon luontopolkujen infotaulut. 22

Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011

Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011 Jessica Rantanen ja Maria Goncharova 9 Turun Normaalikoulu 2011 Johdanto Sisällysluettelo: Johdanto 2 Aluksi 3 Ja sitten hieman alueen historiaa 3 Hei sehän liikkuu! 5 Ruissalo on yksi Turun seudun mielestämme

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

Kalkkikallion luonnonsuojelualue

Kalkkikallion luonnonsuojelualue Kalkkikallion luonnonsuojelualue Vantaa 2013 Komeaa geologiaa, vaihtelevia elinympäristöjä Kuninkaalassa sijaitseva Kalkkikallio on saanut nimensä alueen kallioperästä löytyvän kalkkikiven mukaan. Kalkkikallion

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

1. Saaren luontopolku

1. Saaren luontopolku 1. Saaren luontopolku Ulvilan Saarenluoto on vanhaa Kokemäenjoen suistoa, joka sijaitsi tällä seudulla 1300-luvulla. Maankohoamisen jatkuessa jääkauden jälkeen suisto on siirtynyt edemmäs, Porin edustalle.

Lisätiedot

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1

++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K ++Luontop 2.5.2002 15:04 Page 2 PL 32, 90015 OULUN KAUPUNKI www.ouka.fi/tekninen PL 124, 90101 OULU, puh. (08) 315 8300 www.vyh.fi/ppo/ppo.htm OULUN

Lisätiedot

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009

Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Kristiinankaupungin Dagsmarkin alueen linnustoselvitys 2009 Maarit Naakka LuK Marika Vahekoski Luk 0 Kuva1. Lapväärtin joki virtaa Dagsmarkin halki. Kannen kuvassa on joen eteläpuolista vanhaa asutusta.

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009

PUIJO. Kuopion kaupunki 2009 uijon näkötornista voi ihailla Kallaveden saariston kauniita maisemia. Noin kilometrin päässä näkötornista on Konttilan vanha torppa, jossa on uijon luonnosta kertova näyttely ja kahvila. uijon laen palveluista

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5

UIMAVESIPROFIILI. 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja yhteystiedot Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5 UIMAVESIPROFIILI 1. YHTEYSTIEDOT 1.1 Uimarannan omistaja ja Turku kaupunki, PL 355 Turku Puolalankatu 5 1.2 Uimarannan päävastuullinen hoitaja ja Turku Touring: Yhteyshenkilö leirintäaluepäällikkö Toivonen

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 0-1 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004

Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Kaj Karlsson 30.08.2004 TUUSULAN JOKIPELLONPUISTON-KOSKENMÄEN VÄLISEN ALUEEN LINNUSTO KEVÄÄLLÄ 2004 Koskenmäensillalta etelään Kaj Karlsson 30.08.2004 Sisällysluettelo..2 Johdanto 3 Tarkasteltavan kohteen

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto:

LUONTO. Vesistö. Kuvia joista. Kuvaaja Pasi Lehtonen. Sanasto: LUONTO Vesistö Suomen luonto on rikas. Suomessa on noin 60 000 järveä. Suomessa on myös paljon lampia, jokia ja koskia. Suurin järvi on Saimaa, jossa elää Saimaan norppa. Se on eläin, joka elää vain Suomessa.

Lisätiedot

Retinranta Nallikarissa

Retinranta Nallikarissa KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Retinranta Nallikarissa Sijainti: Retinrannan luontopiste on Nallikarista Toppilansaareen merenrannan tuntumassa johtavan pyörätien varressa. Sinne löytää helpoiten Nallikarinranta-nimisen

Lisätiedot

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011

Kuvat: Petri Kuhno ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Pesinnän merkit. Lasten lintuviikko 30.5.-5.6.2011 Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010

Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä. Jukka Kauppinen 2010 Vesilintujen runsauden muutoksia seurantaa, syitä Jukka Kauppinen 2010 Vesilinnuston pitkäaikaisseurantaa ik i Pohjois-Savon järvien linnustokehityksestä on seuranta-aineistoa 1930-luvun puolivälistä alkaen.

Lisätiedot

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon

llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue 2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006 Halimasjärven

Lisätiedot

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE

TEHTÄVÄMONISTE LUOKKALAISILLE TEHTÄVÄMONISTE 5. 6. -LUOKKALAISILLE 1. OMA ELÄINSUHDE A) Mikä eläin? Kirjoita viivalle. B) Mitä tunteita eläin sinussa herättää? Piirrä ympyrään hymiö: C) Mitkä eläimet eivät elä Suomessa? Ympyröi. D)

Lisätiedot

Rantojen kasvillisuus

Rantojen kasvillisuus Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi

Talvinen luonto -tehtävärastit. Avainsanat: biologia, talvehtiminen. Luokkataso: 5.-6. lk. Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 5.-6. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi Suvi Saarnio ja Merja

Lisätiedot

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ

LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Koivusaaren luontopolku

Koivusaaren luontopolku KARTTAESITE Koivusaaren luontopolku 100 m Koivusaaren luontopolku sijaitsee Ounasjoen suistosaaressa, 2,3 km Rovaniemen keskustasta pohjoiseen. Pitkos tetun ja helppokulkuisen polun pituus on 2,5 km. Opasteet

Lisätiedot

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti

Lisätiedot

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT

TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT TUULIPUISTON LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SAUVO STENINGEN VARSINAIS-SUOMEN LUONTO- JA YMPÄRISTÖPALVELUT 2013 SISÄLLYS 1. Johdanto 2. Uusi rakennuspaikka 3. Rakennuspaikan kuvaus 4. Lepakot 5. Johtopäätökset

Lisätiedot

Keski-Suomen luontomuseo

Keski-Suomen luontomuseo Keski-Suomen luontomuseo Tehtävät 1-2 lk. Tässä näet museon pohjapiirroksen. Se on meidän karttamme tällä kierroksella. Hei! Olen oppaasi Kalle. Kun teet ristikon saat tietää, mikä eläin minä olen. 1.

Lisätiedot

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus

Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263SP 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Lähtötietoraportin täydennys Sisällysluettelo 1 LINNUSTO...2 2 ARVOKKAAT KALLIOALUEET...2 3 RAKENNUSPAIKAT...4

Lisätiedot

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy.

Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! Varmasti viihtyy. Ikimuistoinen leirikoulumatka Hangossa! 1 Majoittuminen Hangosta löytyy monta majoituskohdetta, jotka sopivat leirikoulu ryhmälle. Valitsetko motellin

Lisätiedot

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno

Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA. Kuvat: Petri Kuhno Pesinnän merkit ESITYKSEN KUVIA EI SAA OTTAA MUUHUN KÄYTTÖÖN ILMAN LUPAA Keväällä on aika pesiä! Keväällä ja kesällä on paras aika pesiä. Miksi? on paljon ruokaa (esimerkiksi ötököitä) poikasille ja emoille

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET Kedot ja perinnebiotoopit 35. Päiväänniemi Päiväänniemeen pääsee Vesilahdentietä pitkin. Itse kalmistossa on helppokulkuisia polkuja ja informaatiotauluja, jotka opastavat kulkua. Päiväänniemen pohjoispuolella

Lisätiedot

Kuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane.

Kuule, Imatra kaupunki. Mis sie tarvisset oikei hyvvää suojeluesityst? Täs siul on sellane. Imatran seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Paperharjuntie 22a 55400 Imatra 050 364 3693 23.10.2017 Imatran kaupunki (valtuutetut, kaupunkikehitysjohtaja, kaupunginjohtaja, kaavoitus) Uutisvuoksi Yle KAUPUNGIN

Lisätiedot

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki

Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys Espoon kaupunki Espoon Miilukorven liito-oravaselvitys 2015 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 10.11.2015 Rauno Yrjölä Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Miljöforskning Yrjölä Ab Alv. rek. PL 62 Postbox 62 Kaupparekisteri

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Suot ja kosteikot Suot ja kosteikot 47. Mantereenrahka Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 4,2 ha Hulaus Yksityinen Arvokas luontokohde Kyllä Mantereenrahka sijaitsee Hulausjärven rannalla Vesilahden ja

Lisätiedot

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti

5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti 5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet

Lisätiedot

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha

Arvoluokka: 1 Pinta-ala: 342,2 ha 3514000 3515000 3516000 TUU-11-098 7264000 7265000 7266000 7267000 7267000 7266000 7265000 7264000 ARVOKKAAT TUULI- JA RANTAKERROSTUMAT Tuura -alue Natura 2000 -alue 0 500m Karttatuloste Geologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20.

Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan voi tutustua päivittäin klo 8 20. Turun yliopiston kasvitieteellinen puutarha Sijainti: Turku, Ruissalo Omistaja: Turun yliopisto Aukioloajat: Kasvitieteellinen puutarha on avoinna päivittäin klo 10 17. Talvikaudella klo. 10 16. Ulkopuutarhaan

Lisätiedot

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS

KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on

Lisätiedot

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta ja IBA-verkoston päivitys Kuva: Margus Ellermaa Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 9.2.2019 IBA = Important Bird and Biodiversity Areas Maailmanlaajuinen

Lisätiedot

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta Malmin lentokenttä luontoharrastajan Ilkka Lyytikäinen 20.10.2007 Kentän luontoarvot 2 3 Siipiparatiisi Luonnonomainen niitty, joka niitetään säännöllisesti Niitty - pensaisto - metsä muodostavat kokonaisuuden,

Lisätiedot

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000 Kuva: Micha Fager Tero Toivanen, lintulaskijatapaaminen 10.2.2019 BirdLifen vuoden linnut 2000-2018 2000: Käenpiika 2001: Peltosirkku 2002: Pikkulepinkäinen 2003: Selkälokki

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuudesta. Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö

Helsingin luonnon monimuotoisuudesta. Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö Helsingin luonnon monimuotoisuudesta Kaupunkiekologi Kaarina Heikkonen Kaupunkiympäristön toimiala Ympäristönsuojeluyksikkö 26.10.2018 Kaarina Heikkonen 2 Helsinki on perustettu monimuotoiselle paikalle

Lisätiedot

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014. VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi LINNUSTOSELVITYS 16X170594 07.01.2014 VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi Sisältö 1 JOHDANTO JA MENETELMÄT 1 2 TULOKSET 2 2.1 Yleiskuvaus 2 2.2 Suojelullisesti huomionarvoiset

Lisätiedot

Myskihärkä, Ovibos moschatus

Myskihärkä, Ovibos moschatus Myskihärkä, Ovibos moschatus MYSKIHÄRKÄ ON SOPEUTUNUT AINUTLAATUISESTI KAIKKEIN ANKARIM- PIIN ARKTISIIN OLOSUHTEISIIN. EI IHME, ETTÄ SE SELVIYTYI HENGISSÄ JÄÄKAUDESTA. AIKOINAAN MYSKIHÄRKÄ ON ELÄNYT KAIKKIALLA

Lisätiedot

Metsästys ja riistanhoito saaristossa

Metsästys ja riistanhoito saaristossa Metsästys ja riistanhoito saaristossa KALVOSARJA 4 Haapana kuuluu metsästettäviin riistalajeihin. Metsästykseen kuuluu lajintunnistaminen. Sorsilla eri lajien naaraat muistuttavat usein toisiaan. Lisäksi

Lisätiedot

NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU

NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU Luontoon! NOKIAN RETKEILYREITIT RUUTANA HAKAVUORI KIVIKESKU LUOTO MAATIALANHARJU Nokian järvimaisemat kutsuvat tutustumaan luontoon. Järvien kainalossa ja koskien kupeessa sijaitsee Nokian kaupunki, jonka

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Rataskadun alueen liitooravaselvitys

Rataskadun alueen liitooravaselvitys Rataskadun alueen liitooravaselvitys 2017 Huittisten kaupunki 21.3.2017 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Liito-oravaselvitys. 3 2.1 Yleistä liito-oravasta 3 2.2

Lisätiedot

Tunnista lajit ja logot

Tunnista lajit ja logot Tunnista lajit ja logot Tehtävässä testataan kuinka monta lähiympäristön eläin- tai kasviasukasta oppilaat tuntevat. Tarkoituksena on sen jälkeen miettiä, miksi näistä (ja muista) lajeista on syytä välittää.

Lisätiedot

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI

PAKKANEN ILVES VARPUSHAUKKA HIRVI. Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU ORAVA JÄNIS TEERI PAKKANEN Pakkanen yrittää saada kaikkia eläimiä kiinni. Jos eläimellä on joku näistä korteista, eläin pelastuu: TALVIKARVA TALVIPESÄ PARVI SUOJAA LUMIPEITE ILVES Sinun täytyy metsästää 4 eläintä: KETTU

Lisätiedot

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMANTIEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi TYÖN

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää?

Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelu Miksi luonnonsuojelu on tärkeää? BIOS 3 jakso 3 Luonnonsuojelussa suojellaan alkuperäistä luontoa Luonnonsuojelun tarkoituksena on varjella alkuperäistä luontoa ja sen monimuotoisuutta.

Lisätiedot

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset

Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset Kantasairaalan kaavarunko Luontoselvitykset hämeenkylmänkukka Ahveniston keto Heli Jutila 5.11.2018 klo 17-19 Ahveniston vanhan sairaalan juhlasali, A-rakennus, 3.krs Kasvillisuus, kasvisto ja luontotyypit

Lisätiedot

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue

Kytäjä-Usmi Ulkoilualue Kytäjä-Usmi Ulkoilualue 1 Tervetuloa Kytäjä-Usmi ulkoilualueelle Kytäjä-Usmi ulkoilualueen luonto ja alueella sijaitsevat retki kohteet tarjovata loistavat mahdollisuudet lenkkeilyyn, pyöräilyyn, grillaukseen,

Lisätiedot

FAKTAT M1. Maankohoaminen

FAKTAT M1. Maankohoaminen Teema 3. Nousemme koko ajan FAKTAT. Maankohoaminen Jääpeite oli viime jääkauden aikaan paksuimmillaan juuri Korkean Rannikon ja Merenkurkun saariston yllä. Jään paksuudeksi arvioidaan vähintään kolme kilometriä.

Lisätiedot

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Helsingin luonnon monimuotoisuus Kääpien merkitys luonnon toiminnassa Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta Luonnontilaisessa metsässä on paljon lahopuuta ja runsaasti kääpiä. MARKKU HEINONEN

Lisätiedot

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski

Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Aliketolan tilan luontoarvoselvitys Kokemäki 27.10.2015 Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski 2 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Yleistä selvitysalueesta... 3 2.1 Ranta-alue... 3 2.2 Piha-alue... 4

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet Ilmajoen kunta Kaavoitustoimi 1.4.2016 Sisällysluettelo Luontoselvityksen tarkoitus Tuulivoima-alueet Alueiden sijainti 4 Topografia 5 Kallioperä 6 Maaperä 7 Maanpeite 8 Pohjavesialueet 9 Tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Rahjan saaristoluonto

Rahjan saaristoluonto Rahjan saaristoluonto KALVOSARJA 4 Ulkosaaristo Ulkosaaristossa maata ja vettä on jokseenkin yhtä paljon ja merenkäynti on täällä heikompaa kuin merivyöhykkeellä. Lohkare-, kivikko- ja kalliorannoilla

Lisätiedot

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista

KONKAKUMPU. Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsista KONKAKUMPU Tarjolla hyvä elämä Fiskarsissa! Kuvittele että voisit saada parhaat palat sekä maaseudusta että kaupungista. Luonto ja historia olisivat lähellä,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde,

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Lehdot ja korvet. 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Lehdot ja korvet 26. Päivölän lehtometsäalue (Linturi-Laurilan lehto) Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status: Metso soveltuvuus: 3,5 ha Perälä Yksityinen Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde, Kyllä Vanha

Lisätiedot

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti.

0 0,5 1 2 Kilometriä. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Näppisen ja Lieviön peltoaukeat ovat vuosisataista viljelymaisemaa. pelto alue Lieviön peltomaisemat Näppisen kantatilojen vanhat rakennusryhmät. Tarra ja Soltti. Tarra ja Soltti. Alue tulee säilyttää

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta

LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta LUMO ja PEBI korvausta maisemanhoidosta PUHTIA MAATALOUTEEN YMPÄRISTÖNHOIDOSTA Ahlman 13.10.2011 Jutta Ahro, maisemasuunnittelija, Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset PEBI eli perinnebiotooppi Perinnebiotooppi

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi

Tampereella, 28.6.2009 www.biologitoimisto.fi Pirkkalan Komperinmäen linnustoselvitys 2009 Sisällys 1. Johdanto... 2 2. Alueet ja menetelmät... 2 3. Tulokset... 3 4. Yhteenveto ja johtopäätökset... 5 Lähteet... 6 Liite I: Komperinmäen ja lähiympäristön

Lisätiedot

Littoistenjärven lammikkikartoitus

Littoistenjärven lammikkikartoitus Littoistenjärven lammikkikartoitus Lieto ja Kaarina 2012 Varsinais-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus KTP:n Kasvintarkastuspalvelut Avoin yhtiö Suutarintie 26 69300 Toholampi Yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Riistakannat 2011. Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 Riistaseurantojen tuloksia Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakannat 2011 seurantojen tärkeimmät tulokset Hirvikannan koko ja vasatuotto 2010 Metsäpeurat 2011 Suurpetojen lukumäärä

Lisätiedot

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén

Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT. Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén Kolin kansallispuiston luontopolut ENNALLISTAJAN POLKU OPETTAJAN JA OPPILAAN AINEISTOT Toimittaneet Eevi Nieminen, Kalle Eerikäinen ja Lasse Lovén ENNALLISTAJAN POLKU KARTTA Pohjakartta Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa

Aloite Iso-Heikkilän entisen kasvitieteellisen puutarhan huomioinnista Linnakaupungin osayleiskaavan mukaisissa kehityssuunnitelmissa Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 29.10.2015 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Jussi Lampinen Puh. 044-9712701 Sähköposti: jilamp@utu.fi http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Turun kaupungin ympäristötoimiala,

Lisätiedot

Yliopiston puistoalueet

Yliopiston puistoalueet Yliopiston puistoalueet Kasvitieteellinen puutarha Tanja Koskela, intendentti tanja.koskela@jyu.fi Jyväskylän yliopiston museo, luonnontieteellinen osasto www.jyu.fi/erillis/museo/ Kuvat: Tapani Kahila

Lisätiedot

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4

RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 RÖÖLÄN TAAJAMAOSAYLEISKAAVA LIITE 4 OHJEITA RAKENTAMISEEN JA MAISEMANHOITOON KYLÄALUEELLA Röölän taajamaosayleiskaavan alueella tulee noudattaa Rymättylän kunnan rakennusjärjestystä ellei osayleiskaavassa

Lisätiedot

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti

Lisätiedot

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä Annika Uddström Suomen lajien uhanalaisuusarvioinnin 2019 julkistus 8.3.2019 Säätytalo, Helsinki Uhanalaiset lajit eri elinympäristöissä Uhanalaisten lajien

Lisätiedot

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä)

Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) KAUPUNKILUONNON HAVAINNOINTIPISTE Hämäläntien pökkelömetsä (Pateniemessä) Sijainti: Hämäläntien päästä lähtee polku merenrantaan. Kulkiessasi rantaan päin oikealle jää kuusimetsää. Käänny jollekin kuusivaltaiseen

Lisätiedot

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria

SUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio LINTURETKELLE Napapiirin retkeilyalueen maastossa on monia hyviä lintujen tarkkailupaikkoja. Jokivarressa, Könkäänsaarissa ja Kivalonaavalla voi tavata peräpohjalaisessa suo- ja metsäluonnossa viihtyviä

Lisätiedot

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen

Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Ötökkäystävällinen kaupunkiluonto Vinkkejä oman puutarhan hoitamiseen Oppaaseen on koottu vinkkejä, joilla voit auttaa mm. pölyttäjien ja muiden hyötyhyönteisten elinoloja. Leena Luoto, kuvat Heikki Luoto

Lisätiedot

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa

Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Pörinää ilmassa, möyrimistä maassa - madot ja hyönteiset luonnossa Jarkko Niemi, Luonnonvarakeskus Lasten Yliopisto, Seinäjoki, 16.4.2016 Luennon sisältö Mitä ovat hyönteiset ja madot Mikä on niiden rooli

Lisätiedot

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi

Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi Rasonhaan metsäalueen perustaminen perintömetsäksi SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2 2. PERINTÖMETSÄSOPIMUS...2 3. PERINTÖMETSÄN SIJAINTI...3 4. KAAVATILANNE...3 5. LUONTOARVOT...3 6. ALUEEN METSÄT...4 7.

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2001 Iso-Saares, Ikaalinen, Pirkanmaa Sijainti Iso-Saareksen alue sijaitsee Ikaalisten itäosassa, Ylöjärven (Kurun) rajan

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle

Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu uhka rannikon kasvillisuudelle Kurtturuusu (Rosa rugosa) on Koillis-Aasian rannikolta 1900-luvun alussa Suomeen tuotu vieraslaji, joka leviää erityisesti

Lisätiedot