Hanko, Krogars. Luontoselvitys 2013

Transkriptio

1 Hanko, Krogars Luontoselvitys

2 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Sisältö 1. Johdanto Aineisto ja inventointimenetelmät Karttatarkastelu Elinympäristö- ja kasvistokartoitus Lajien ja luontotyyppien suojelu Raportissa käytetyt lyhenteet Selvitysalue Kuvioiden kuvaukset Tulokset Kasvit Arvokkaat lajit Erityissuojellut lajit Tiukasti suojellut lajit Muut havaitut lajit Arvokkaat luontokohteet Ympäristölakien suojaamat elinympäristöt Uhanalaiset luontotyypit Arvokkaat aluekokonaisuudet Arvokkaat aluekokonaisuudet läntinen osa Arvokas aluekokonaisuus itäinen osa Lähteet Liitteet: Taulukko 1: Putkilokasvit Taulukko 2: Muut havaitut eliölajit Kartta 2: Karttajako Kartta 3: Kuviojako, merkittävät kasviesiintymät, lähteet/läntisin osa Kartta 4: Kuviojako, merkittävät kasviesiintymät, lähteet/keskiosa Kartta 5: Kuviojako, merkittävät kasviesiintymät/itäosa Kansikuva: Pohjavesivaikutteinen rantaniitty (kuvio 40). (LL/ ) Selvityksen laatijoiden yhteystiedot: Firma Lotta Lindholm Lotta Lindholm Tyyskylänrinne 17 B 9 Heikinkatu Siuntio kk Karjaa Esko Vuorinen gsm gsm lotta@lottalindholm.fi esko.vuorinen@silvestris.fi

3 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) 1. Johdanto Luontoselvityksen kohteena on noin 105 hehtaarin laajuinen alue Hangon kaupungissa Hankoniemen pohjoisrannalla Krogarsissa. Alueen sijainti on esitetty kartalla 1. Luontoselvityksen tarkoituksena on tarjota riittävät tiedot alueen kaavoitusta varten. Toimeksiantajana on alueen kaavan laatija Maanmittari Oy Öhman. Selvityksestä vastaa luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen/Silvestris luontoselvitys oy. Luontoselvityksen maastotyöt ovat tehneet ja raportin laatineet luontokartoittaja (eat) Esko Vuorinen/Silvestris luontoselvitys oy ja luontokartoittaja (eat) Lotta Lindholm/Firma Lotta Lindholm. Kartta 1. Selvitysalue, joka on merkitty punaisella karttaan, sijaitsee Hankoniemen pohjoisrannalla. 2. Aineisto ja inventointimenetelmät 2.1. Karttatarkastelu Kesäkaudella 2013 alueelta tehtiin luontotyyppi- ja kasvillisuuskartoitus. Samalla tehtiin havaintoja alueen eläimistöstä. Ennen maastotyötä tehtiin kartta- ja ilmakuvatarkastelu. Näiden perusteella piirrettiin alustavat kuviot.

4 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) 2.2. Elinympäristö- ja kasvistokartoitus Elinympäristökartoituksen tekivät luontokartoittajat (eat) Lotta Lindholm ja Esko Vuorinen. Elinympäristökartoituksen yhteydessä inventoitiin alueen kasvisto. Maastotyö tehtiin heinäkuussa, yhteensä 6 päivänä (15.7., 18.7., ). Tällöin tarkastettiin koko kaava-alue kävellen. Tarkimmin tutkittiin luonnontilaltaan parhaat alueet, jotka oli tunnistettu kartta- ja ilmakuvatarkastelun perusteella. Näitä olivat mm. runsaspuustoiset metsät, ojittamattomat suot sekä oletettavasti luonnontilaiset norot sekä lähteet. Yleispiirteisemmin tutkittiin alueet, joiden luonnontila oli todettu heikentyneeksi. Näitä olivat mm. tuoreet avohakkuut ja nuoret taimikot. Rakentamattomien rantojen vesikasvillisuutta havainnoitiin maalta käsin. Maastossa havainnoitiin ensisijaisesti kasvillisuutta, jonkin verran myös eläimiä. Havaittuun lajistoon sekä elinympäristöjen rakennepiirteisiin perustuen määriteltiin luontotyypit sekä arvioitiin niiden edustavuutta ja harvinaisuutta. Samalla arvioitiin aluekohtaisesti niiden soveltuvuutta eläimistölle, erityisesti direktiivilajeille. Luonnonarvojen perusteella arvioitiin myös alueiden soveltuvuutta erilaiseen maankäyttöön. Kartoituksessa käytettiin karttaa 1:3000 ja GPS-paikanninta (Garmin 62s). GPS-paikantimen käyttämä koordinaattijärjestelmä WGS84 muunnettiin MapInfo-ohjelmaa varten EUREFIN-järjestelmään. Alueiden rajat on piirretty kartan, ilmakuvien ja GPS-paikantimella määriteltyjen pisteiden avulla Lajien ja luontotyyppien suojelu Selvityksessä havainnoitiin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lajeja ja elinympäristöjä seuraavien kansallisen ja EU:n lainsäädännön ja direktiivien pohjalta: - luonnonsuojelulain (LSL) 29 : n tarkoittamat suojellut luontotyypit - luonnonsuojelulain (LSL) 46 :n tarkoittamat uhanalaiset lajit - luonnonsuojelulain (LSL) 47 :n tarkoittamat erityisesti suojeltavat lajit - metsälain (ML) 10 :n tarkoittamat erityisen tärkeät elinympäristöt - vesilain (VL) 2. luvun 11 :n tarkoittamat kohteet - luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit - lintudirektiivin liitteen I lajit Elinympäristöjen uhanalaisuus on määritetty Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin (Raunio et al. 2008) mukaisesti. Lajien uhanalaisuusluokitus on uhanalaisarvioinnin (Rassi et al. 2010) mukainen.

5 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Lisäksi huomioitiin alueellisesti uhanalaiset lajit (Rassi et al & Rassi et al. 2010) ja Hankoniemellä paikallisesti harvinaiset lajit (Väre et al. 2013) 2.4. Raportissa käytetyt lyhenteet ML metsälaki LSL luonnonsuojelulaki VL vesilaki EU-D1 EU:n lintudirektiivin (79/409/ETY) liitteessä 1 mainittu laji EU-D4 EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä 4 a mainittu laji EN erittäin uhanalainen VU vaarantunut NT silmälläpidettävä RT alueellisesti uhanalainen (lounaisella rannikkomaalla eli 1bvyöhykkeellä uhanalainen laji) 3. Selvitysalue Selvitysalue sijaitsee Hangossa, Krogarsin alueella. Alue on Hankoniemen pohjoisrannalla, Sandöfjärdenin ja Krogarsvikenin rannalla. Selvitys koskee kolme aluetta; Anckars noin 27 hehtaaria, Viherlahti noin 42 hehtaaria ja Västervik noin 31 hehtaaria. Selvitysalueen länsipuolella, meren rannassa, sijaitsee pieni luonnonsuojelualue (ERA201399, Santala) jonka suojeluperusteena on erityisesti suojeltavan lajin esiintymä (merilettotähtimö, Stellaria crassifolia var. minor). Selvitysalueen rantaviivan metsäiset alueet ovat suurilta osin lehtomaisia. Lehtomaisuus vaihettuu sisämaahan kuiviin kangasmetsiin. Metsiköt ovat paikoin hyvin pieniä mökkirakennusten lomassa. Rantakaista on suurilta osin rakennettu tai virkistyskäytössä. Selvitysalueen maaperä koostuu pääasiallisesti karkeasta hiedasta ja hiekasta (GTK 2011, ). Alueen rantakaista kuuluu pohjavesialueeseen (Sandö-Grönvik, alue nro ) (Paikkatietoikkuna, Pohjavesialueet ). Tämän havaitsee myös maastossa, missä pohjaveden vaikutus näkyy monena ruostelähteenä ja alueina joissa pohjavesi tihkuu pintaan. Alue kuuluu hemiboreaaliselle kasvillisuusvyöhykkeelle (1b, Lounainen rannikkomaa).

6 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) 4. Kuvioiden kuvaukset Kuvio 1 Selvitysalue on tässä kuvattu 92 kuviona (liitteenä olevat kuviojakokartat 3, 4 ja 5, joiden karttajako on esitelty liitekartalla 2). Kuviojakokartoissa esitellään myös selvitysalueen merkittävät kasviesiintymät ja lähteiden paikat. Joka kuviosta on lyhyt kuvaus sekä luonnonarvoihin perustuva arvotus sekä maankäyttösuositus. Aluenumerot viittaavat liitekarttoihin. Arvoluokitus: 5 Kansallisesti arvokas. Ainutlaatuisen lajin esiintymä tai erittäin uhanalaisen lajin kansallisesti tärkeä esiintymä. Perustetut suojelualueet. Vaativat yleensä luonnonsuojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas. Uudellamaalla erityinen tai ainutlaatuinen elinympäristö tai uhanalaisen lajin tärkeä, elinvoimainen esiintymä. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii usein luonnonsuojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas. Kohde, jossa on erityisiä luonnonarvoja, uhanalaisen tai harvinaisen lajin esiintymä tai edustavan luontotyyppi, joka on erityisen hyvässä luonnontilassa. Luonnonarvojen säilyttäminen edellyttää usein jotain rajoituksia maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas. Kohteessa on joitain luonnonarvoja, joiden säilyttäminen saattaa vaatia jonkinlaisia rajoituksia maankäyttöön. 1 Vähäiset luonnonarvot. Tavanomaista luontoa. Kyseessä voi olla myös kohde, jonka luonnonarvot ovat tuhoutuneet ja arvoluokitusta voidaan nostaa kun arvot ennallistuvat kohtuullisessa ajassa (n v). Ei rajoituksia alueen käyttöön. 0 Ei luonnonarvoja. Ympäristö on tuhoutunut. Jos arvoluokitus on 2 tai enemmän, on perustelussa lueteltu lyhyesti ne luonnonarvot, joihin luokitus perustuu. Istutuskuusikko 0,18 ha Kuvion kuusikko on tiheä ja puut on istutettu riveihin. Kuuset ovat noin 30-vuotiaita. Puiden alaoksat ovat karsittu niin että alueella on puistomainen ilme. Latvakerros on tiheä ja aluskasvillisuutta on hyvin niukasti. Maanpinta on enimmäkseen karikkeinen. Niukka kasvillisuus koostuu tuoreen ja keskiravinteisen lehdon kasvillisuudesta (OMaT), kuten käenkaalista, metsäalvejuuresta, puna-ailakista sekä mustakonnanmarjasta, karhunputkesta, nokkosesta ja jänönsalaatista. Mustakonnanmarja (Actaea spicata) on Hankoniemellä harvinainen putkilokasvi (Väre et al. 2013). Kuvion läpi kulkee hiekkatie. Lahopuuta ei ole.

7 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 2 Istutusmännikkö / Kostea lehto (kuva 1) 0,57 ha Talousmetsikkö koostuu käenkaali-mesiangervotyypin (OFiT) ja saniaislehtotyypin (FT) kosteasta runsasravinteisesta lehdosta, jossa kasvaa kookasta mesiangervoa ja vadelmaa sekä hiirenporrasta ja ranta-alpia. Kuviolla kasvaa myös ojakellukkaa, käenkaalia ja jänönsalaattia. Puusto on noin 30-vuotiasta tasaikäistä mäntyä, jonka seassa saman ikäistä koivua. Kuvion pohjoispäässä puusto on koivuvaltainen. Lahopuuta on niukasti. Kuva 1. Lehdon puusto on tasaikäinen (kuvio 2). (LL/ )

8 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 3 Kuvio 4 Piha-alue 0,61 ha Hoidettuun piha-alueeseen kuuluu koivuvaltainen nurmikkoalue pohjoiseen kulkevan hiekkatien varrella. Koivut ovat tasaikäiset ja noin 30-vuotiaita. Kuviota ei inventoitu tarkemmin. Kostea lehto (kuvat 2 ja 3) 1,3 ha Kuviolla on kostea runsasravinteinen lehto, jonka pohjoisosa on mesiangervovaltaista suurruoholehtoa. Etelämpänä on paikoin reheviä hiirenporrasvaltaisia saniaislehtolaikkuja. Vadelma- ja rantaalpikasvustot ovat myös kookkaita. Kuviolla kasvaa myös lehtokortetta, valkovuokkoa, jänönsalaattia, rönsyleinikkiä, huopaohdaketta, karhunputkea sekä käenkaalia ja oravanmarjaa. Pensaskerros on runsas ja koostuu mm. tuomesta, mustaherukasta, vadelmasta, pajuista. Puusto koostuu eri-ikäisistä koivuista, haavoista, yksittäisistä kookkaista raidoista, seassa on muutama mänty ja kuusi. Lehtipuiden lahopuuta on runsaasti sekä pysty- että maapuuna. Kuviolla kasvaa muutama kalkkimaariankämmekkä (Dactylorhiza fuchsii)(nt, RT) joka on vaatelias kalkinsuosija. Laji on Hangossa hyvin harvinainen. Kuviolla kuului mm. kultarinta (Hippolais icterina), mustapääkerttu (Sylvia atricapilla) ja sirittäjä (Phylloscopus sibilatrix)(nt) jotka ovat hyvän lehdon ja lehtometsän ilmentäjälajeja. Kuvio on kostean, runsasravinteisen lehdon sekä eri-ikäisen puuston ja lahopuuston takia arvokas. Arvo: 3 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; vaarantunut luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto (VU); alueellisesti uhanalainen ja silmälläpidettävä laji: kalkkimaariankämmekkä (NT, RT); runsaasti lahopuuta. Suositus: Säilytetään luonnontilassa; kaavamerkintä luo.

9 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuva 2. Lehdon kasvillisuus on rehevä (kuvio 4). (LL/ ) Kuva 3. Kalkkimaariankämmekän kukka (kuvio 4). (LL/ )

10 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 5 Kostea lehto / Korpimuuttuma (kuva 4) 1,4 ha Koivuvaltaiseen lähes kokonaan luonnontilaiseen kosteaan keskiravinteiseen lehtoon (AthOT) lomittuneena on pieniä aloja ruohoturvekangasta (Rhtkg I) ja korpimuuttumaa. Koivut ovat eri-ikäisiä, ja seassa on runsaasti lähinnä koivun lahopuuta sekä maa- että pystypuina. Koivun lisäksi kuviolla kasvaa kuusta ja mäntyä. Kuvion itäosassa on tie. Tien molemmin puolin on sankka, tasaikäinen noin 30-vuotias kuusikko. Kuusikko on turvekankaalla jonka aluskasvillisuus on niukka valonpuutteen takia. Kuviolla näkyy vielä merkkejä ojituksesta, mutta ojat ovat olleet jo kauan lähes umpeenkasvaneet. Lajisto on tyypillinen kostean lehdon mm. hiirenporrasta, käenkaalia, sudenmarjaa, ojakellukkaa, jänönsalaattia, lehtokortetta, mesiangervoa, karhunputkea ja huopaohdaketta. Pensaskerros koostuu mm. tuomesta, vadelmasta, koiraheidestä ja taikinamarjasta. Kuvion itäpäässä on hiekkatie. Kuvio on luonnontilan kaltaisen kostean lehdon, runsaan lahopuuston ja luonnontilaisen kasvillisuuden takia arvokas. Arvo: 3 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; silmälläpidettävä luontotyyppi: kostea keskiravinteinen lehto (NT); runsaasti lahopuuta. Suositus: Säilytetään luonnontilassa. Kuusikko saa kehittyä luonnontilaan. Kaavamerkintä luo. Kuva 4. Pohjakerros on varjostuksen takia paikoin karikkeinen ja lahopuuta on runsaasti (kuvio 5). (LL/ )

11 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 6 Kuvio 7 Kuvio 8 Saniaislehto 0,06 ha Pihamaan tuntumassa on saniaislehtoaukko, joka on lähes puuton. Kuviolla kasvaa muutama noin 50-vuotias koivu. Lahopuuta on niukasti. Kuvio on luonnontilan kaltainen, mutta sen arvo laskee puiden vähäisen määrän takia. Perustelu: vaarantunut luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto (VU). Suositus: Voidaan jättää kehittymään luonnontilaiseksi. Sekapuumetsä 0,64 ha Kuviolla on lehtomaisen kankaan (OMT) ja tuoreen kankaan (MT) pieni metsäalue, talojen lomassa, missä mustikka on valtalajina, sekä mm. puolukkaa, oravanmarjaa, kangasmaitikkaa, vanamoa ja lillukkaa. Etelässä kuvio on vadelmavaltainen. Mäntyvaltaisen metsän puusto on eri-ikäinen. Puusto koostuu paitsi männyistä, myös kuusista ja paikoin järeistä koivuista. Tien varressa kasvaa haapaa. Pihlaja ja taikinamarja ovat pensaskerroksessa valtalajeja. Kuvion läpi kulkee hiekkatie ja rakennusten välisiä polkuja. Metsä on paikallisesti arvokas sekapuustoisuuden ja vanhan puuston takia. Arvo: 2 Perustelu: vanhoja koivuja ja mäntyjä. Suositus: Vanhojen puiden säästäminen lisää monimuotoisuutta. Voi jättää kehittymään luonnontilaan. Piha-alue 3,5 ha Hoidettuja piha-alueita ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä.

12 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 9 Kostea lehto (kuva 5) 2,9 ha Loivasti pohjoiseen viettävässä rinteessä on kosteaa, enimmäkseen saniaistyypin lehtoa. Pohjavesi on lähellä maanpintaa, vaikka varsinaiset lähteikkökasvit ja lähteet alueelta puuttuvatkin. Kosteaan lehtoon lomittuneena on kuivempaa lehtoa, joka edustaa tavanomaista käenkaali-oravanmarjatyyppiä. Valtapuina ovat koivut ja osalla alueesta kuusi. Kuusikkoisissa kohdissa aluskasvillisuus on varjoisuuden takia vähäisempää. Yksittäin esiintyy haapoja ja tervaleppiä. Puusto on noin 50-vuotiasta ja lahopuuta on niukasti. Pensaskerroksessa esiintyy mm. koiranheittä, taikinamarjaa, vadelmaa, tuomea, pohjanpunaherukkaa ja muutamia pieniä pähkinäpensaita. Tyypilliset kenttäkerroksen lajistoa ovat rönsyleinikki, valkovuokko, ojakellukka, metsäkorte, sudenmarja ja ahomansikka. Myös jänönsalaattia, rikkapalsamia ja puna-ailakkia esiintyy. Leimaaantavia ovat isot saniaiset, erityisesti metsä-, iso- ja etelänalvejuuri sekä hiirenporras. Etelänalvejuuri (Dryopteris dilatata) on Hangossa erittäin harvinainen ja lajilla on vain muutama esiintymä Hangonniemellä (Väre et al. 2013). Harvinaisempaa lajistoa edustavat myös, saniaisten katveessa kasvava, pienikokoinen velholehti (Circaea alpina) sekä kosteissa allikoissa alueen kaakkoisosassa esiintyvä kalkkimaariankämmekkä (NT, RT). Nämä molemmat ovat vaateliaita kosteiden lehtojen lajeja. Velholehteä ei ole havaittu Hankoniemellä (Lampinen et al. 2013). Kalkkimaariankämmekkä on niemellä erittäin harvinainen. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtavia hiekkateitä. Kuvio on luonnontilaisen kostean lehdon, pohjavesivaikutteisuuden, arvokkaiden putkilokasvien ja luonnontilaisen kasvillisuuden takia arvokas. Arvo: 3 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; silmälläpidettävä luontotyyppi: kostea keskiravinteinen lehto (NT); silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen laji: kalkkimaariankämmekkä (NT, RT); paikallisesti harvinaiset lajit: velholehti ja etelänalvejuuri. Suositus: Lehto jätetään kehittymään luonnontilaan. Kaavamerkintä: sl tai luo.

13 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuva 5. Velholehti on hentokasvuinen ja kukka vaatimaton (kuvio 9). (LL/ ) Kuvio 10 Kuvio 11 Mäntykangas 1,4 ha Kuivahkossa kangasmetsässä (VT) kasvaa noin 50-vuotiasta mäntyä. Seassa on myös yksittäisiä koivuja. Kenttäkerros koostuu lähinnä kangasmaitikasta, kanervasta, metsälauhasta ja puolukasta. Kangasmetsä vaihettuu pohjoisrajalla tuoreeksi ja lehtomaiseksi kankaaksi. Lahopuuta on niukasti. Piha-alue 1,0 ha Hoidettua piha-aluetta ei inventoitu tarkemmin.

14 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 12 Mäntymetsä (kuva 6) 0,81 ha Kuivahkossa kangasmetsässä on tasaikäistä, nuorehkoa mäntyä. Vähälajinen aluskasvillisuus koostuu kanervasta, mustikanvarvuista ja kangasmaitikasta. Kuvion läpi kulkee hiekkatie. Kuviota etelässä rajaavan päällystetien paahteisella pientareella kasvaa silmälläpidettävä hietikkonata (Festuca polesica) (NT). Hietikkonata on Hankoniemellä tavallinen heinä, mutta sen esiintymät keskittyvät Hankoniemen etelärannan tuntumaan - pohjoispuolella se on harvalukuinen. Kuva 6. Kangasmetsän valtapuuna on mänty (kuvio 12). (EV/ ) Kuvio 13 1,0 ha Lehtomainen kangas Kuusivaltaisessa lehtomaisessa kangasmetsässä on osittain tuoretta lehtoa. Puusto on nuorehkoa, noin 40-vuotiasta. Lahopuuta on niukasti. Sanajalka on putkilokasveista valtalaji. Aluskasvillisuus on tavanomaista. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtavia hiekkateitä.

15 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 14 Kuvio 15 Rantaniitty 0,47 ha Pohjavesivaikutteisella rantaniityllä kasvaa erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen merilettotähtimö (Stellaria crassifolia var. minor) (EN, LSL 47 ). Rantaniityllä kasvaa noin yksilöä melko kapealla, metsänreunapensaikkoon rajautuvalla kaistalla. Esiintymä on painottunut rannan itäosaan vaikka lajia kasvaa lähes koko rantaniityn pituudelta. Seuralaislajeina esiintyy mm. rönsyrölliä, kurjenjalkaa, isorantamataraa, meriluhtalemmikkiä ja niittyluhtalitukkaa. Niittyluhtalitukka (Cardamine pratensis ssp. pratensis) (NT, RT) on havaittu vain harvakseltaan Hankoniemellä (Väre et al. 2013). Varstasaraa (Carex pseudocyperus) havaittiin myös kuviolla. Sen esiintymiä on vain muutamia ja laji on erittäin harvinainen Hankoniemellä (Väre et al. 2013). Kuvio on erittäin uhanalaisen kasvin ja monen harvinaisen kasvin takia arvokas elinympäristö. Arvo: 5 Perustelu: erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen laji: merilettotähtimö (EN, LSL 47 ); silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen ja paikallisesti harvinainen laji: niittyluhtalitukka (NT, RT); paikallisesti harvinainen laji: varstasara. Suositus: Rantaniitty jätetään kehittymään luonnontilaan. Lähteisyyden säilyminen häiriöittä on merilettotähtimölle elinehto, mikä tulee ottaa huomioon myös viereisen kuvion (15) maankäytössä. Kaavamerkintä: SL. Harvennettu rantalehto (kuva 7) 1,2 ha Rantalehto on harvennettu noin kymmenen vuotta sitten, jolloin on jätetty jäljelle kaksi isoa saarnea (Fraxinus excelsior) (RT). Luonnonvarainen saarni on alueellisesti uhanalainen puulaji. Kuvion nuori taimikko koostuu pääosassa tervalepistä. Kasvillisuus on rehevä ja suuruoholehtotyyppinen. Tavalliset lajit ovat mesiangervo, ranta-alpi ja vadelma. Kuvio on pohjavesivaikutteinen ja pohjavesi tihkuu paikoin pintaan. Maastossa on vanhoja kaivettuja ojia ja altaita. Viereisellä pohjavesivaikutteisella rantaniityllä (kuvio 14) kasvaa erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen merilettotähtimö, jonka säilymiseen vaikuttaa oleellisesti kuvion pohjavesivalunnan säilyminen häiriöttä. Arvo: 3

16 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Perustelu: viereiselle kuviolle (14) tärkeä lähteisyys; alueellisesti uhanalainen laji: saarni (RT). Suositus: Kuvioon 14 yläpuolelta rajautuva noin 30 metriä leveä vyöhyke jätetään rakentamatta ja maanpinta säilytetään muokkaamatta, tämän kaistan kaavamerkintä: SL. Kuva 7. Harvennuksen yhteydessä on kuviolle jätetty kookkaita saarnia (kuvio 15). (EV/ ) Kuvio 16 Istutusmännikkö 3,7 ha Saniaislehdossa ja suurruoholehdossa kasvaa noin 40-vuotiasta istutusmäntyä. Seassa kasvaa runsaasti saarnentaimia. Puusto on harvennettu paitsi piha-alueen (kuvio 18) eteläpuolella. Täällä metsä on tiheää. Kuvion eteläreunalla kasvaa muiden saniaisten seassa etelänalvejuurta, joka on Hankoniemellä erittäin harvinainen laji (Väre et al. 2013).

17 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 17 Kuvio 18 Kuvio 19 Kuvio 20 Hakamainen metsikkö 0,62 ha Kuvion harvahko puusto koostuu pääosin koivuista, haavoista ja pihlajista. Osa puista on vanhempia ja kookkaita. Aluskasvillisuus on heinäistä ja siinä esiintyy jonkin verran tavallisia niittylajeja, kuten kissankelloa ja keltanoita. Myös keltamataraa (Galium verum) (VU, LSL 46 ) havaittiin kuviolla. Laji on luokiteltu luonnonsuojelulain mukaan uhanalaiseksi ja uhanalaisuusluokituksessa vaarantuneeksi. Itäosassa rehottaa rusopajuangervo laajenevana kasvustona. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtavia hiekkateitä. Arvo: 2 Perustelu: vanhoja lehtipuita; vaarantunut ja uhanalainen laji: keltamatara (VU, LSL 46 ) Suositus: Vanhojen lehtipuiden säästäminen lisää luonnon monimuotoisuutta. Voi jättää kehittymään luonnontilaan. Piha-alue 0,60 ha Hoidettua piha-aluetta ei inventoitu tarkemmin. Mäntymetsä 2,5 ha Talousmetsäkuvion puusto koostuu pääasiallisesti männyistä. Hiekkatien varressa kasvaa koivuja. Metsän itäosa on harvennettu. Aluskasvillisuus on tavanomaista varvikkoa. Itäosassa on kosteita kohtia missä kasvaa suopursua ja juolukkaa. Kuvion pohjoisrajalla kohti istutusmännikköä (kuvio 16) on aluskasvillisuus hietakastikkavaltainen. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtava hiekkatie. Taimikko 1,0 ha Kangasmetsän puusto on hakattu noin vuotta sitten. Taimikko on sekapuustoinen. Männyn, kuusen ja koivun taimet ovat samanikäiset.

18 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 21 Kuvio 22 Kuvio 23 Istutuskuusikko 1,6 ha Tasaikäisen kuusikon puusto on noin 40 vuotta vanha. Lehtomaisen kankaan aluskasvillisuus on varjoisuuden takia paikoin niukkaa ja metsäpohja karikkeinen. Kuvio vaihettuu pohjoisosassaan pohjavesivaikutteiseen alueeseen (kuvio 22). Perustelu: sisältää pohjavesivaikutteisen kuvion (22). Suositus: Pohjavesivaikutteisen alueen ympäriltä (kuvio 21) vältetään maanmuokkausta ja puusto jätetään rauhaan. Luonnonarvojen puolesta ei muuten rajoituksia alueen käytölle. Istutuskuusikko 0,23 ha Pohjavesivaikutteinen juotti ei eroa puustoltaan ympäröivästä (kuvio 21), eli se on 40-vuotiasta kuusikkoa. Rajausperusteena on lehtokasvillisuus. Maa on pohjavesivaikutteista, ja lähdevesi kihoaa pintaan matalissa ojissa. Kyseessä ei ole kuitenkaan vesilain tarkoittama lähde, koska luonnontilaisuus on ojien takia häiriintymätön. Kasvillisuus on ojien varrella lehtomaisen rehevää ja koostuu mm. velholehdestä ja mustakonnanmarjasta. Mustakonnanmarja on paikallisesti harvinainen (Väre et al. 2013) ja velholehteä ei ole havaittu Hankoniemellä (Lampinen et al. 2013). Arvo: 2 Perustelu: pohjavesivaikutteinen alue; paikallisesti harvinaiset kasvit: velholehti ja mustakonnanmarja. Suositus: Säilytetään puustoisena. Maanpintaa ei muokata. Jätetään kehittymään luonnontilaan. Istutusmännikkö (kuva 8) 1,6 ha Tuorean lehdon mäntymetsikkö vaihettuu koillisessa kosteaksi runsasravinteiseksi lehdoksi, jossa puusto tien itäpuolella on noin 60- vuotiasta. Mäntyjen seassa kasvaa myös koivua ja tervaleppää. Kuvio on harvennettu kallioalueen ympäriltä (kuvio 23). Kallioalueen itäpuolella kasvaa muutama haapa. Tien länsipuolen männikkö on nuorempaa, tasaikäistä, noin 40-vuotiasta talousmetsää. Kuvio sisältää tien länsipuolella olevan pienen kukkulan joka edustaa kuivempaa kangasmaata. Kuvion pohjoisosan pensaikko on hyvin tiheää ja koostuu mm. paatsamasta, raudus- ja hieskoivusta, tervalepästä, pihlajasta, tuomesta, raidasta ja vadelmasta. Kenttäkerros on myös runsas ja mm. sananjalka, mesiangervo ja hiirenporras kasvavat korkeiksi. Myös jänönsalaattia, mustakonnanmarjaa, hietakastikkaa, sudenmarjaa ja koiranheittä

19 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) kasvaa kuviolla. Mustakonnanmarja on Hankoniemellä harvinainen kasvilaji (Väre et al. 2013). Kuvion tenniskentän (25) ympäristössä esiintyy kuivan kedon kasvillisuutta kuten ahomansikkaa ja keltamataraa (VU, LSL 46 ). Keltamataran lähellä kasvoi myös piennarmataraa, joka on keltamataran ja paimenmataran yleinen risteymä. Hyvin todennäköistä on, etteivät kaikki keltamataratkaan ole enää geneettisesti kovin puhtaita. Palokärki (Dryocopus martius) (EU-D1), joka suosii lahopuustoisia alueita, kuului kuviolla. Lahopuuta on kuitenkin niukasti eikä lintu suurimmalla todennäköisyydellä pesi kuviolla. Laji voi kuitenkin pesiä kuvion lähimetsissä. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtava hiekkatie. Kuva 8. Tenniskentän ympäristössä kasvaa keltamataraa (kuvan etualalla) (kuvio 23 ja 25). (LL/ ) Kuvio 24 0,27 ha Kallio Karulla kallioalueella kasvaa noin vuotiaita mäntyjä sekä katajaa. Avoin kallioalue on metsälauhavaltainen. Puustoinen osuus on tuoretta kangasta.

20 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 25 Kuvio 26 Kuvio 27 Kuvio 28 Tenniskenttä (kuva 8) 0,07 ha Kuviolla on päällystetty vanha tenniskenttä jota ympäröi korkea verkkoaita. Arvo: 0 Kallio 0,23 ha Karulla kalliolla kasvaa katajaa. Kallion pintaa peittää lähes kokonaan metsälauhamatto. Laella on puukeinu, ja kallio on näin ollen pohjoispuolella olevan piha-alueen vapaa-ajan käytössä. Piha-alue 1,5 ha Hoidettuja piha-alueita ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä. Rantalehto (kuva 9) 0,57 ha Tuoreen keskiravinteisen lehdon koivuvaltainen rantametsikkö vaihettuu kohti rantaviivaa tervaleppävaltaiseksi. Kapealla rantakaistalla on suurruoholehdon kasvillisuutta ennen ruovikkoalueen alkamista. Metsikössä kasvaa myös vaahteraa ja kookkaita mäntyjä. Yksittäisiä puita on kaadettu lähellä rantaa. Metsikön pensasvyöhyke on tiheä ja koostuu mm. tuomesta, pajuista ja pihlajasta. Tuoreen lehdon kasvillisuudesta löytyy mm. ahomansikkaa, koiranheittä, käenkaalia, jänönsalaattia ja valkovuokkoa. Rantakaista on me-

21 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) siangervo- ja ranta-alpivaltainen. Kuvion rantaniityllä kasvaa alueellisesti uhanalainen vilukko (Parnassia palustris) (RT). Rannassa havaittiin myös rantaniityille tyypilliset isorantasappi ja hentosuolake. Lahopuuta on kohtalaisesti. Kuvion luonnontila on hyvä, lukuun ottamatta rantaviivan tuntumassa olevaa pientä, muutaman puun harvennusalaa. Arvo: 2 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku: vaarantunut luontotyyppi: tuore keskiravinteinen lehto (VU); alueellisesti uhanalainen laji: vilukko (RT); kuvion luonnontila on hyvä, iäkkäät männyt. Suositus: Jätetään luonnontilaan. Kaadetut puut voidaan jättää lahopuiksi. Kuva 9. Hentokasvuisella vilukolla on pieni valkoinen kukka (kuvio 28). (LL/ )

22 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 29 Kuvio 30 Piha-alue 0,54 ha Hoidettua piha-aluetta ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä. Lehto ja rantaniitty (kuva 10) 1,0 ha Tuore lehto vaihettuu kohti rantaa kosteaksi puna-ailakkityypin lehdoksi (LT). Lehdon kuivemmissa osissa kasvaa runsaasti sinivuokkoa. Puusto on tervaleppä- ja koivuvaltainen. Kuviolla kasvaa myös nuoria saarnia (RT) ja vaahteroita. Luonnonvarainen saarni on alueellisesti uhanalainen. Kuvion itäreunassa pyrkii puutarhakarkulainen pihlajaangervo valtaamaan alaa. Itärajalla on myös kookas mänty, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokas. Rantaniityllä kasvaa alueellisesti uhanalainen vilukko (RT). Kuviolla on runsaasti lahopuuta ja kuvion luonnontila on hyvä. Arvo: 3 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; vaarantunut luontotyyppi: tuore keskiravinteinen lehto (VU); alueellisesti uhanalaisia lajeja: vilukko (RT), saarni (RT); runsaasti lahopuuta, kuvion luonnontila on hyvä. Suositus: Lehto jätetään kehittymään luonnontilaan. Kaavamerkintä: luo.

23 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuva 10. Lehdossa kasvaa runsaasti sinivuokkoa (kuvio 30). (LL/ ) Kuvio 31 Kuvio 32 Piha-alue 2,3 ha Hoidettuja piha-alueita ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä. Jalopuulehto (kuva 11) 0,52 ha Suurruoho- jalopuulehdossa kasvaa eri-ikäisiä saarnia, yhteensä noin yksilöä. Osa ovat vanhempia ja järeitä. Luonnonvarainen saarni on paikallisesti uhanalainen laji (RT). Kuviolla kasvaa myös runsaasti vaahteroita, yhteensä noin kaksikymmentä yksilöä. Puustoon kuuluu myös järeitä tervaleppiä ja haapoja. Lahopuusto on runsas ja kuviolla on myös kolopuita. Pensaskerroksen lajistoon kuuluvat mm. heleäorjanruusu, taikinamarja, paatsama ja koiranheisi. Runsaslajisessa kenttäkerroksessa havaittiin mm. mustakonnanmarjaa, jänönsalaattia, sudenmarjaa, näsiää ja lehtokieloa. Lehtokieloa esiintyy vain maamme rannikkoseudulla. Näsiä (Daphne mezereum) on paikallisesti erittäin harvinainen Hankoniemellä (Väre et al. 2013).

24 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvion läpi kulkee asuinrakennukselle johtava hiekkatie. Arvo: 4 Perustelu: luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi (LSL 29 ): jalopuumetsikkö; metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; erittäin uhanalainen luontotyyppi: jalopuulehto/saarnilehto (EN); alueellisesti uhanalainen laji: saarni (RT); harvinainen laji: näsiä; runsaasti lahopuuta. Suositus: Lehto jätetään kehittymään luonnontilaan. Kaavamerkintä: S-1/SL. Kuva 11. Osa metsikön saarnista ovat kookkaita ja lahopuuta on runsaasti. Kenttäkerros on paikoin saarnentaimien peitossa (kuvio 32). (EV/ ) Kuvio 33 Lehto ja lehtokorpi (kuva 12) 0,64 ha Kuvio muodostuu kostean keskiravinteisen lehdon ja lehtokorven (LhK) mosaiikista. Lehtipuuvaltaisella kuviolla koivu on valtalajina. Myös tervaleppää ja kuusia kasvaa kuviolla. Pensas- ja kenttäkerroksessa kasvaa valtalajina hiirenporrasta, mesiangervoa, herukkaa, ranta-alpia, pieniä vaahterantaimia, pihlajaa ja tuomea. Lahopuuta on runsaasti.

25 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Arvo: 3 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku/rehevä korpi; erittäin uhanalainen luontotyyppi: lehtokorpi (EN); silmälläpidettävä luontotyyppi: kostea keskiravinteinen lehto (NT); runsaasti lahopuuta. Suositus: Lehto jätetään kehittymään luonnontilaan. Kaavamerkintä: luo. Kuva 12. Kuvion puusto on lehtipuuvaltainen ja hiirenporras on kenttäkerroksen valtalajeja (kuvio 33). (EV/ ) Kuvio 34 Korpinen koivikko (kuva 13) 1,7 ha Lehtipuuvaltaisella alalla on kuivissa kohdissa lehtoa ja pohjaveden kostuttamissa kohdissa korpea. Koivuvaltainen puusto on kehittynyt varsin luonnontilaiseksi. Kenttäkerroksessa korpisilla aloilla esiintyy peltokortetta, ojakellukkaa, sudenmarjaa, mesiangervoa, punakoisoa, herukoita ja koiranheittä. Saniaiset ovat runsaita. Lehtomaisin paikoin on samaa lajistoa, mutta saniaisia on vähemmän. Kuviolla sijaitsee vesilain tarkoittama (VL2:11) ruostelähde (okralähde). Ruostelähteen ruskean veden väri tulee rautapitoisen pohjaveden bakteerien vaikutuksesta. Kuvion läpi kulkee asuinrakennukselle johtava hiekkatie.

26 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Metsässä kuului sirittäjä (NT), joka on hyvän lehdon ja lehtometsän ilmentäjälaji. Arvo: 2 Perustelu: luonnontilainen lehto/korpi; erittäin uhanalainen luontotyyppi: lähteiköt (EN); lähde (VL 2:11). Suositus: Jätetään luonnontilaan. Kuva 13. Ruostelähteen vesi on ruskea (kuvio 34). (EV/ ) Kuvio 35 Tiheä sekametsä 0,50 ha Tuoreen kankaan tiheä sekapuumetsä on kuusivaltainen. Seassa kasvaa myös isoja mäntyjä ja koivuja. Varjostuksen takia kenttäkerros on paikoin aukkoinen. Arvo: 2 Perustelu: vanhat ja kookkaat puut. Suositus: Voi jättää kehittymään luonnontilaan.

27 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 36 Kuvio 37 Piha-alue 0,19 ha Hoidettua piha-aluetta ei inventoitu tarkemmin. Mäntykangas (kuva 14) 9,3 ha Kuviolla on kuivahkoa mäntykangasta, jolla kasvaa noin vuotiaita mäntyjä. Kenttäkerroksessa on tavanomaista kasvillisuutta kuten puolukkaa, kanervaa, kangasmaitikkaa ja sianpuolukkaa. Kankaalla on pieni käytössä oleva hiekkakuoppa. Kuviolla on myös sodanjälkeinen muistomerkki. Muistokivi on ajotien vieressä. Metsän läpi kulkee useammassa kohdassa pihamaille johtavia hiekkateitä. Lahopuuta on niukasti. Kuva 14. Hiekkakuoppa on pienialainen (kuvio 37). (LL/ )

28 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 38 Kuvio 39 Korpimuuttuma 3,1 ha Korpimuuttuma on mustikkaturvekangastyyppinen. Pohjoisosassa kulkee leveä oja. Puusto on harvahkoa ja koostuu noin 50-vuotiaasta männystä ja koivusta. Maasto on mätäs- ja välipintainen, mutta jo osittain hyvin kuivunut. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mustikkaa, oravanmarjaa, sananjalkaa, kangasmaitikkaa, metsäkortetta, riidenliekoa sekä pensaskerroksessa nuoria pihlajapensaikkoja ja paatsamaa. Lähellä pihamaita (kuvio 31) on aluskasvillisuus tuoreeltaan raivattu. Pihamaan tuntumaan on pensaikkoon istutettu kirsikkapuita. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtava hiekkatie. Lahopuuta on niukasti. Lehtometsä (kuva 15) 0,96 ha Lehtometsä vaihettuu etelärajan tiheäkasvuisesta tuoreesta keskiravinteisesta lehdosta loivassa pohjoisrinteessä kosteaksi keskiravinteiseksi lehdoksi ja runsasravinteiseksi suuruoholehdoksi. Etelärajan lähellä pohjavesi on lähellä maanpintaa ja purkautuu ruostelähteenä ympäristöön. Kuvion länsiosassa lähteikköalueen lähiympäristössä kasvaa kookkaita hiirenportaita. Pohjavesivaikutteisella alueella kasvaa muuten sananjalkaa, käenkaalia, jänönsalaattia, herukkaa, hiirenporrasta, mesiangervoa, ojakellukkaa, herukkaa, tuomea, pihlajaa, nokkosta ja etelänukonputkea. Puusto on koko kaistaleella lehtipuuvaltainen ja koostuu mm. eriikäistä koivuista, nuorista tervalepistä ja vaahteroista. Kuviolla kasvaa myös kookkaita mäntyjä. Puusto on paikoin aukkoinen ja paikoin tiheä. Lahopuuta on niukasti. Lähdevaikutteinen alue jatkuu itään kapeana kaistana kuvioiden ja pihojen välissä. Vesi tihkuu pintaan koko alueella ja muodostaa paikoin lähdealtaita. Mustapääkerttu, joka on hyvien lehtojen ilmentäjälaji, kuului kuviolla. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtavia hiekkateitä. Arvo: 2 Perustelu: erittäin uhanalainen luontotyyppi: lähteiköt (EN); lähde (VL 2:11); metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; vaarantunut luontotyyppi: tuore keskiravinteinen lehto, kostea runsasravinteinen lehto (VU); silmälläpidettävä luontotyyppi: kostea keskiravinteinen lehto (NT). Suositus: Jätetään kehittymään luonnontilaan.

29 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuva 15. Ruostelähdealtaiden ympärillä kasvaa mm. hiirenporrasta, ojakellukkaa ja peltokortetta (kuvio 39). (LL/ ) Kuvio 40 Hakamainen rantalehto, rantaniitty (kuva 16 ja kansikuva) 0,31 ha Tuoreen lehdon puusto ja pensaikko harvenee kohti pohjoista missä se kuivuu lehtomaiseksi kankaaksi ennen pohjavesivaikutteista rantaniittyä. Rantaviiva on pidetty avoimena ja on harvapuustoinen. Puusto koostuu mm. kookkaista männyistä, sekä koivuista ja vaahteroista. Lahopuuta on niukasti. Kenttäkasvillisuus on matalaa, ja koostuu eteläosassa mm. sinivuokosta, näsiästä, kielosta sekä sudenmarjasta. Rantaniitty, jonne pintavesi tihkuu, on upottava. Täällä kasvaa erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen merilettotähtimö (EN, LSL 47 ). Kasvustot ovat pienet ja yksittäiset. Rantaniityllä kasvaa myös mm. luhtalemmikkiä, rentukkaa, kurjenjalkaa, pikkumataraa, rantamataraa, niittyluhtalitukkaa, ranta-alpia ja terttualpia. Silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen niittyluhtalitukka (Cardamine pratensis ssp. pratensis) (NT, RT) on havaittu vain harvakseltaan Hankoniemellä (Väre et al. 2013). Arvo: 5 Perustelu: erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen laji merilettotähtimö (EN, LSL 47 ); silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen ja paikallisesti harvinainen laji: niittyluhtalitukka (NT, RT); paikallisesti harvinainen laji: näsiä.

30 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Suositus: Lehto ja rantaniitty jätetään kehittymään luonnontilaan. Kaavamerkintä: SL/ S-1 Kuva 16. Merilettotähtimön kasvuympäristö on pohjavesivaikutteinen (kuvio 40). (LL/ ) Kuvio 41 Hakamainen rantalehto 0,33 ha Kuvion eteläosan tuoreen lehdon puusto ja pensaikko harvenee kohti pohjoista missä se kuivuu lehtomaiseksi kankaaksi ennen pohjavesivaikutteista rantaniittyä. Rantaviiva on pidetty avoimena ja on harvapuustoinen. Lahopuuta on niukasti. Kenttäkasvillisuus on matalaa, ja koostuu eteläosassa mm. sinivuokosta ja sudenmarjasta. Mustakonnanmarja, joka on Hankoniemellä harvinainen putkilokasvi, havaittiin myös kuviolla (Väre et al. 2013). Viereisellä pohjavesivaikutteisella rantaniityllä (kuvio 40) kasvaa erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen merilettotähtimö, jonka säilymiseen vaikuttaa oleellisesti kuvion pohjavesivalunnan säilyminen häiriöttä. Lähteinen pohjavesialue (kuvio 39) sijaitsee rantalehdon eteläpuolella merelle kohti viettävässä loivassa rinteessä. Reuna-alueilla ei suositella kuivatuksia, kuten ojitusta. Arvo: 2 Perustelu: viereiselle kuviolle (40) tärkeä lähteisyys; viereinen arvokas lähdekuvio (39); paikallisesti harvinainen laji: mustakonnanmarja.

31 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 42 Kuvio 43 Kuvio 44 Suositus: Kuvion rajalle ei suositella ojitusta lähdekuvion ja merilettotähtimön esiintymän takia. Lähdealueen merkitys rantaniitylle ja merilettotähtimön elinympäristöön on oleellinen. Kuvioon 40 itäpuolelta rajautuva noin 30 metriä leveä vyöhyke jätetään rakentamatta ja maanpinta säilytetään muokkaamatta. Piha-alue 2,4 ha Hoidettuja piha-alueita ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä. Korpimuuttuma 1,9 ha Mustikkaturvekangaskuusikko on paikoin hyvin tiheä ja aluskasvillisuutta on niukasti. Koivua esiintyy myös. Puusto on tasaikäistä ja noin 40-vuotiasta. Itäosassa puusto on harvempaa kuin länsiosassa. Täällä kenttäkerros koostuu tavanomaisista lajeista kuten mustikasta, metsäkortteesta, oravanmarjasta ja metsätähdestä. Maastossa voi vielä nähdä vanhoja umpeenkasvaneita ojia. Kuvion länsiosassa on kosteita kuoppia tai lähdealtaita, jotka liittyvät vieressä olevaan lähteiseen alueeseen (kuvio 39). Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtava hiekkatie. Lahopuuta on niukasti, paitsi kuvion länsiosassa missä sitä on paikoin kohtalaisesti. Korpimuuttuma 0,41 ha Korpimuuttuma on pensaikkoinen. Siellä kasvaa nuoria koivuja ja noin seitsenvuotiaita mäntyjä. Taimikko on osittain aukkoinen vadelma, sananjalka ja hietakastikka kasvavat korkeina. Kuvion läpi kulkee vanhoja ojituksia. Lahopuuta on kuviolla niukasti.

32 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 45 Pensaikkoalue (kuva 17) 0,23 ha Tuoreen lehdon pensaikkoalueella kasvaa tiheästi tuomea ja pihlajaa sekä kentässä sudenmarjaa, nokkosta, ojakellukkaa, niittynätkelmää ja hietakastikkaa. Suuri osa kuviosta on avointa kosteata niittyä (mahdollisesti vanha pelto tai laidun), jolla kasvaa runsas ja kookas ruohoja heinäkasvusto. Kostealla niityllä esiintyy mm. ranta-alpia, ahdekaunokkia, hietakastikkaa, peltokortetta, pietaryrttiä. Lahopuuta on niukasti. Kuviolla näkyi mm. perhosia, kuten lanttuperhosia, sitruunaperhosia ja loistokultasiipiä sekä runsaasti kimalaisia. Arvo: 2 Perustelu: voi säilyttää avoimena pölyttäjiä varten. Suositus: Runsaskukkainen niittyalue ja tiheä pensaikko houkuttelevat perhosia ja muita pölyttäjiä sekä sudenkorentoja. Kuva 17. Loistokultasiipinaaras (kuvio 45). (LL/ )

33 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 46 Lehtometsä (kuva 18) 0,79 ha Lehtometsän eteläinen lehtomaisen kankaan mustikka-, metsäimarre-, valkovuokko- ja nuokkuhelmikkäkasvusto vaihettuu ravinteikkaampaan tuoreen lehdon kasvustoon missä kasvaa kieloa, vadelmaa, karhunputkea, jänönsalaattia ja näsiää. Kosteissa painanteissa on hiirenporrasta, vadelmaa ja rönsyleinikkiä. Rantaluhdassa kasvaa ruovikon lisäksi alueelle tavanomaisia rantakasveja kuten luhtalemmikkiä, kurjenjalkaa ja rantamataraa sekä harvinaisempi niittyluhtalitukkaa (NT, RT). Silmälläpidettävä ja alueellisesti uhanalainen niittyluhtalitukkaa on havaittu vain harvakseltaan Hankoniemellä. Myös näsiä on niemellä erittäin harvinainen laji (Väre et al. 2013). Pensaskerros koostuu pihlajasta ja tuomesta. Rantaviivan tuntumassa kenttäkerros on tiheän pensaskerroksen takia osittain aukkoinen. Metsikkö on koivuvaltainen. Tervalepät ovat nuoria. Lahopuuta on niukasti. Kuvion luonnontila on hyvä. Arvo: 2 Perustelu: vaarantunut luontotyyppi: tuore keskiravinteinen lehto (VU); silmälläpidettävä, alueellisesti uhanalainen ja paikallisesti harvinainen laji: niittyluhtalitukka (NT, RT); paikallisesti harvinainen laji: näsiä. Suositus: Jätetään luonnontilaan. Kuva 18. Näsiää kasvaa rantametsikössä (kuvio 46). (LL/ )

34 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 47 Kuvio 48 Kuvio 49 Kuvio 50 Piha-alue 1,2 ha Hoidettua piha-aluetta ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä. Perustelu: Pelto 0,24 ha Piha-alueen vieressä on viljelyksessä oleva pelto. Kuviota ei inventoitu tarkemmin. Korpimuuttuma / Lehtomainen kangas 2,2 ha Koivu- ja mäntyvaltainen turvekangasalue (korpimuuttuma) vaihettuu idässä lehtomaiseksi kankaaksi. Männyt ovat tasaikäiset, noin vuotiaita. Koivut ovat noin 50-vuotiaita. Lahopuuta on niukasti. Reheväkasvuinen ruohokasvusto koostuu mm. hietakastikasta, vadelmasta, sananjalasta, terttu-alpista, luhtavuohennokasta, mustaherukasta, vadelmasta, pajuista ja nuorista koivuista. Kuivilla mättäillä kasvaa mustikanvarpuja. Kosteimmissa painanteissa on hiirenportaita. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtava hiekkatie. Lehtometsikkö 0,44 ha Puna-ailakkityypin tuoreen keskiravinteisen lehtoalueen pohjoisosassa on nuorta tiheäkasvuista haapaa, joka on noin vuotiasta. Muuten kuviolla kasvaa tasaikäistä noin vuotiasta koivua ja saman ikäistä mäntyä. Lahopuuta on niukasti. Kenttäkasvillisuus on korkea ja koostuu mm. puna-ailakista, vadelmasta, sekä nokkosista, ranta-alpista, karhunputkesta, jänönsalaatista, sudenmarjasta, nurmitädykkeestä, syyläjuuresta. Pensaskerroksessa on musta- ja punaherukkaa, pihlajaa, terttuseljaa ja tuomea.

35 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 51 Suositus: Luonnonarvojensa puolesta ei rajoituksia alueen käytölle. Hakamainen metsikkö 0,45 ha Tuoreen keskiravinteisen lehdon valtapuuna on kookkaita koivuja sekä tervaleppää. Vadelma- ja nokkoskasvustot ovat runsaat. Kuvion puusto ja pensaikko on aukkoinen ja alue on mahdollisesti aikaisemmin ollut viljelyksessä. Perustelu: vanhoja lehtipuita. Suositus: Vanhojen lehtipuiden säilyttäminen lisää monimuotoisuutta. Luonnonarvojen puolesta ei muuten rajoituksia alueen käytölle. Kuva 19. Merilettotähtimön kasvusto oli tuuhea (kuvio 52). (LL/ ) Kuvio 52 Rantametsikkö (kuva 19) 0,43 ha Kuvio vaihettuu tuoreesta ja kosteasta keskiravinteisesta lehdosta kosteaan lehtoon ja rannan tuntumassa runsasravinteiseen lehtoon. Rantatörmä on tervaleppä- ja koivuvaltainen. Tuomi kasvaa paikoin tiheästi. Länsirajalla kasvaa paikallisesti erittäin harvinainen lehtotähtimö (Stellaria nemorum) (Väre et al. 2013). Lehdon luonnontila on hyvä.

36 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Vaikkakin rantaluhta oli heinäkuussa kuivahko, siellä kasvaa merilettotähtimöä (EN, LSL 47 ), jonka kasvusto oli heinäkuussa tuuhea. Laji on erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen. Rantaluhdalla kasvaa myös kurjenjalkaa, meriluhtalemmikkiä ja terttualpia. Rantakaista on muuten ruovikkoinen. Arvo: 5 Perustelu: erittäin uhanalainen, erityissuojeltu ja paikallisesti erittäin harvinainen laji: merilettotähtimö (EN, LSL 47 ); metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; silmälläpidettävä luontotyyppi: kostea keskiravinteinen lehto (NT); paikallisesti erittäin harvinainen laji; lehtotähtimö. Suositus: Jätetään luonnontilaan; kaavamerkintä SL. Kuvio 53 Piha-alue 43 Kuvio 54 0,88 ha Hoidettua piha-aluetta ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä. Kostea tervaleppälehto (kuva 20) 0,65 ha Kostea ja runsasravinteinen tervalepikko on tyypiltään suurruoholehtoa. Kookkaiden varttuneiden tervaleppien ohella esiintyy koivua. Kuvio on pohjavesivaikutteinen ja vesi tihkuu paikoin pintaan. Maasto koostuu kosteammista välipinnoista ja kuivemmista mättäistä. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. mesiangervoa, rentukkaa, terttu-alpia ja hiirenporrasta. Kuvion rannassa on vanha kaivettu venevalkama jonne johtaa pieni polku. Vanhat laiturit löytyvät rannasta. Venevalkamasta tuskin pääsee merelle tiheän, umpeenkasvaneen ruovikon takia. Rantaniityn ruovikko ja pensaikkoalue on korkeampaa venevalkaman itäpuolella. Länsipuolella rantaniitty on matalaa ja luhtakasvillisuus tavanomainen. Niityllä lensi hoikkatytönkorentoja (Ischnura elegans) jotka viihtyvät varsinkin merenlahdissa. Metsikkö on laajuudeltaan, verrattuna muihin metsäisiin rantaalueisiin, hyvin yhtenäinen ja edustava. Lehto on luonnontilainen. Lahopuuta on kohtalaisesti. Arvo: 3 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; vaarantunut luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto (VU); erittäin uhanalainen luontotyyppi: lähteikkö (EN); lähde (VL 2:11); kohtalaisesti lahopuuta.

37 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Suositus: Jätetään luonnontilaan. Kaavamerkintä: luo Kuva 20. Terveleppämetsikön kasvillisuus on rehevä (kuvio 54). (LL/ ) Kuvio 55 Kuvio 56 Vanha peltoalue 0,25 ha Vanhalla, kynnökselle jätetyllä peltoalueella kasvaa kookasta ja rehevää vadelmaa kahden piha-alueen välissä. Leikattu nurmipolku kulkee piha-alueelta toiselle. Tuore lehto (kuva 21) 2,0 ha Tuoreen keskiravinteisen lehdon koivut ovat noin 30-vuotiaita. Lahopuuta on niukasti. Kenttäkerroksen valtalajina kasvaa kookasta sananjalkaa, hietakastikkaa, puna-ailakkia sekä vadelmaa. Pensaskerroksessa on vaahteraa, koivua ja pihlajaa. Alueen koillisrajalla on lähteisyyttä. Lähdealuetta ympäröivät kookkaat hiirenportaat. Kuvion etelälaidalla on polun varrella kapea alue, jolla on hakamaisen niityn kasvillisuutta kuten nurmitädykettä, särmäkuismaa, niittysuo-

38 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) laheinää, ojakärsämöä, harakankelloa, kissankelloa, kultapiiskua ja ahomansikkaa. Kuvio vaihettuu etelärajallaan nopeasti kuivaan kankaaseen. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtavia hiekkateitä. Kuvion länsipuolessa oleva hiekkatien molemmin puolin on kapea vyöhyke tiheästi kasvavaa kuusta. Kuviolla lauloi sirittäjä (NT) ja mustapääkerttu, jotka ovat lehtometsien ilmentäjälajeja. Arvo: 2 Perustelu: erittäin uhanalainen luontotyyppi: lähteiköt (EN); lähde (VL 2:11). Suositus: Säilytetään puustoisena, maanpintaa ei muokata. Jätetään kehittymään luonnontilaan. Kuva 21. Lähdealuetta ympäröivät kookkaat hiirenportaat (kuvio 56). (LL/ ) Kuvio 57 Tuore kangas / Korpimuuttuma 1,4 ha Tuore kangas vaihettuu kohti pohjoista mustikkaturvekankaaksi. Valtapuuna on noin 50-vuotiasta koivua, sekä mäntyä, kuusta ja haapaa. Lahopuuta on niukasti. Pensaskerros koostuu mm. pihlajasta, paatsamasta ja koivusta. Maa peittyy mustikasta, jonka lomassa on paikoin suopursua ja juolukkaa, sekä tavanomaisia kangasmetsän ruohoja.

39 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Kuvio 58 Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtava hiekkatie. Saniaiskorpi 0,30 ha Luonnontilankaltaisessa saniaiskorvessa (SaK) kasvaa hiirenporrasta sekä mustikkaa ja vadelmaa. Puusto koostuu kookkaista kuusista, sekä yksittäisistä männyistä, koivuista ja pihlajasta. Niukassa pensaskerroksessa on tuomea, paatsamaa, vaahteraa ja pihlajaa. Korven luonnontila on hyvä. Arvo: 2 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): saniaiskorpi; erittäin uhanalainen luontotyyppi: saniaiskorpi (EN). Suositus: Voi jättää luonnontilaan. Kuvio 59 Piha-alue 46 Kuvio 60 4,0 ha Hoidettuja piha-alueita ei inventoitu tarkemmin. Rantaviiva on rakennettu ja asukkaiden käytössä. Kuvio sisältää etelässä raivattua metsäaluetta, jota ympäröi aitaus. Tervaleppälehto (kuva 22) 0,44 ha Tervaleppävaltaisessa, kosteassa ja runsasravinteisessa suurruoholehdossa on käytössä oleva venevaja. Vajalle johtaa pieni polku. Lepän lisäksi kuviolla kasvaa koivua ja pihlajaa. Etelärajalla on lehtomaista kangasta. Suurruoholehdossa kasvaa mesiangervoa, nokkosta, hiirenporrasta, rantakukkaa, suoputkea, punakoisoa, rönsyleinikkiä, ojakellukkaa, karhunputkea, rentukkaa ja rantayrttiä. Rantaluhdalla on tavanomaisia lajeja kuten kurjenjalkaa, rantamataraa, terttu-alpia ja jokapaikansaraa sekä järviruokoa. Lehdon luonnontila on hyvä ja kuvio on edustava. Lahopuuta on kohtalaisesti. Tervaleppälehto jatkuu selvitysalueen ulkopuolella itään laajempana yhtenäisenä, yhteensä noin kahden hehtaarin kokoisena rantalehtona. Itäosaa ei tutkittu tarkemmin. Selvitysalueen ulkopuolella oleva rantaniitty saattaa soveltua merilettotähtimön elinympäristöksi.

40 Maanmittari Oy Öhman Krogars luontoselvitys (70) Arvo: 3 Perustelu: metsälakikohde (ML 10 ): rehevä lehtolaikku; vaarantunut luontotyyppi: kostea runsasravinteinen lehto (VU); kohtalaisesti lahopuuta. Suositus: Jätetään luonnontilaan. Kaavamerkintä yhtenäiselle rantalehtoalueelle: SL Kuva 22. Kuvion valtapuulajina on tervaleppä (kuvio 60). (LL/ ) Kuvio 61 Korpinen koivikko (kuva 23) 0,81 ha Korpisella alueella kasvaa valtalajina noin 50-vuotiasta koivua sekä yksittäisiä kuusia ja kookkaita mäntyjä. Pihlajakasvusto on tiheä. Luontotyypiltään alue on mustikkakorpimuuttuma. Lahopuuta on niukasti. Kuvio on luonnontilan kaltainen. Kenttäkerroksen kasvillisuus koostuu mm. mustikasta, vadelmasta, metsätähdestä, oravanmarjasta ja metsäalvejuuresta. Kuvion läpi kulkee asuinrakennuksille johtava hiekkatie. Arvo: 2 Perustelu: sekapuustoinen; iäkkäät männyt. Suositus: Voi jättää kehittymään luonnontilaan.