Ympäristöpolku Puijon alueen luonto- ja kulttuuriympäristö

Transkriptio

1 Kuopion kulttuuripalvelukeskus Kuopion Kulttuuripolku Ympäristöpolku Puijon alueen luonto- ja kulttuuriympäristö Meeri Koski Timo Perätie ja Jouni Hoffren Kuopion kaupungin ympäristönsuojelutoimisto

2 Sisällys OPETTAJALLE 3 Keskeiset sisällöt 3-4 Lisäarvo opetukselle 5 Tehtävät 5 PUIJON LUONNONYMPÄRISTÖ 6 Lehtoja ja vanhoja kuusimetsiä 6-7 Puijon runsas eläimistö 8-9 PUIJON KULTTUURIYMPÄRISTÖ 10 Kaskimaata ja mäkiasutusta Puijon tornit 12 Puijon urheiluhistoriaa 13 PUIJON LUONTOPOLUT 14 TEHTÄVÄT 15 Virittäytymistehtäviä ja luontoleikkejä metsä- ja luontoretkelle 16 Aistit auki 16 Havaintoja metsässä 16 Tuntoaistin varassa 16 Missä on etelä? 17 Etsi luonnosta Sanaleikkejä 17 Tehtäviä metsässä 18 Kasviruudut 18 Puun korkeuden mittaaminen 18 Kasvillisuuskartta 19 Jokamiehenoikeudet luonnonsuojelualueella 20 Sallittua vai kiellettyä? 20 Puijon luonnon monimuotoisuus 21 Kartta tutuksi 21 Puijon muuttuvat polut Muurahaistutkimuksia 24 Ilmansuuntien määritys luonnonmerkkejä käyttäen 24 Puijon tornissa 25 Puijon puut 26 Puuystävä 27 Ravintoketjut 27 Puijon luonnon ravintoketjut 28 Elinympäristö eläimen silmin - roolipeli Retken päätteeksi 30 Jatkotyöskentelyideoita kouluun ja lähiluontoon 31 Lähiluonto tutuksi 31 Maataidetta syksyn lehdillä 31 Lähiympäristön arviointi 32 Matematiikka ravintoketjuista 33 Biologian tutkimus luonnon ilmastoinnista 33 Lähteet 34 Liitteet

3 Opettajalle Puijon alueen luonnon- ja kulttuuriympäristöä käsittelevä opetusmateriaali on osa Kuopion kaupungin Kulttuuripolku-hanketta. Ympäristöpolun Puijon alueen oppimateriaalia voidaan hyödyntää monessa oppiaineessa. Se on suunniteltu vastaamaan 5. luokan opetussuunnitelman tavoitteisiin. Aineisto sopii monen oppiaineen opiskeluun. Tavoitteena on tarkastella omaa lähiympäristöä itse havainnoiden, tutkien ja kokeillen, kokonaisvaltaisesti eri lähtökohdista eri oppiaineissa. Materiaalin suunnittelun lähtökohtana ovat olleet havainnot. Oppilaiden kanssa havaintojen tekemistä voidaan harjoitella lähiympäristössä, mutta Puijon alueen luonto luo hienot puitteet tarkkailla ja havainnoida luontoa omaleimaisessa ympäristössä. Puijo on luonnon aarreaitta keskellä kaupunkia. Luonnonsuojelullisesti arvokkaissa, vanhoissa metsissä elää monia harvinaisia ja uhanalaisia lajeja. Oman lähiympäristön tarkkailemisen, havainnoinnin ja kokemisen tavoitteena on, että oppilas oppii huomaamaan oman lähiympäristönsä piirteitä ja sitä kautta kasvaa vastuulliseksi ja ympäristöään arvostavaksi toimijaksi. Keskeiset sisällöt oman lähialueen keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja tunteminen tutustuminen kasvien ja eliöiden elinympäristöihin luonnonsuojelu sekä metsän virkistyskäyttö luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus ja ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa liikkuminen luonnossa, luonnon havainnointi, karttataidot, jokamiehenoikeudet Luonnon tutkimista ja havainnointia voidaan integroida moneen oppiaineeseen. Opetusmateriaalin suunnittelussa on otettu huomioon opetussuunnitelman perusteissa (2004) mainittuja keskeisiä sisältöjä 5. vuosiluokan osalta eri oppiaineista. 3

4 Biologia ja maantieto lähialueen keskeisen eliölajiston tunnistaminen tutustuminen erilaisiin elinympäristöihin ravintoketjut metsien virkistyskäyttö kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen luonnon monimuotoisuuden ymmärtäminen luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus ja ihmisen aiheuttamat muutokset luonnossa karttataidot tilastot, diagrammit ja kuvat luonnossa liikkuminen, havainnointi ja tutkiminen, jokamiehen oikeudet Äidinkieli kertominen, selostaminen, vuorovaikutus ilmaisuharjoitukset tiedon etsiminen, tiedon käyttö Historia oman kotiseudun historia muistelut, kirjoitukset, esineet, kuvat, rakennettu ympäristö oman perheen tai kotiseudun historian muutosten kuvailu ja tunnistaminen Matematiikka suurennos, pienennös mittakaava pinta-ala mittaaminen, mittayksiköt tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen taulukot ja diagrammit keskiarvo Kuvataide omien havaintojen, ajatusten ja mielikuvien ilmaiseminen kuvallisin keinoin luonnon ja rakennetun ympäristön vuorovaikutuksen tarkastelua esteettisesti, eettisesti ja ekologisesti ja suunnittelun näkökulmasta Liikunta luonnossa liikkuminen, virkistäytyminen suunnistus, retkeily vastuullinen toiminen ryhmässä 4

5 Lisäarvo opetukselle Lähiympäristö tarkoittaa aluetta, jossa ihminen liikkuu ja elää päivittäin. Se muuttuu ihmiselle ajan myötä niin itsestään selväksi, ettei sen erityispiirteitä enää erota. Luonnonympäristöön kuuluvat niin korpimetsät kuin kaupunkipihat. Ihminen vaikuttaa omalla toiminnallaan luonnonympäristöön. Perinnemaisemat ovat hyvä esimerkki kulttuurin vaikutuksesta luonnonympäristössä. Rakennettu ympäristö on pitkäikäistä ja se on näkyvä osa koko kulttuuriperintöä. Kulttuuriympäristössä näkyy ajallinen kerroksellisuus aikaan sidottuine arvoineen ja tuon ajallisen jatkumon ymmärtäminen auttaa meitä näkemään itsemme osana suurta kulttuuriperintöä. Oman lähiympäristön tunteminen lisää turvallisuuden ja tuttuuden tunnetta sekä kasvattaa yhteenkuuluvuutta ihmisen ja ympäristön välillä. Yhteenkuuluvuus lisää vastuullisuutta ja halua huolehtia yhteisestä ympäristöstä. Kotiseutu ja sen luonto näyttäytyvät arvokkaana ja tärkeänä paikkana ja asiana ihmisen elämässä. Ympäristöpolun havainnointi- ja tutkimistehtävillä pyritään lisäämään oppilaiden taitoa nähdä ja katsoa omaa lähiympäristöään ja sen erityispiirteitä sekä hahmottaa ympäristön ajallinen kerroksellisuus ja luonnon monimuotoisuus. Tavoitteena on kasvattaa oppilaiden arvostusta lähiympäristöään kohtaan ja tukea vuorovaikutussuhteen syntymistä oppilaan ja ympäristön välille. Tehtävät Tehtäviä on kahdenlaisia. Osa tehtävistä on suunniteltu siten, että ne voidaan tehdä paikan päällä luontopoluilla retken yhteydessä. Toiset taas ovat jatkotyöskentelyideoita, joihin voidaan paneutua luontoretken jälkeen. Tehtäviä ei ole teemoiteltu oppiainekohtaisesti. Ajatuksena on, että opettaja voi muodostaa tehtävistä omalle luokalleen sopivimman kokonaisuuden. Tehtävien tarkoituksena on innostaa oppilaita oman lähiympäristön ja luonnon havainnointiin ja tutkimiseen, mutta myös kriittiseen ajatteluun ja pohdintaan. Opettajan on hyvä tutustua tehtäviin etukäteen. Luontoretkellä käsiteltäviä aiheita on hyvä pohjustaa jo koulussa. Luonnossa aiheeseen tutustuminen kannattaa aloittaa virittäytymistehtävien avulla. Ne ovat aisteja ja tunteita herätteleviä luontoleikkejä ja -tehtäviä. Virittäytymistehtävät herkistävät ja motivoivat sekä oppilaat että opettajan uuteen asiaan. Niiden tavoitteena on antaa käsiteltävästä aiheesta omakohtainen tunnekokemus ja elämys. Näin tuetaan oppilaan ymmärryksen kehittymistä ja tiedon omaksumista. Aisti- ja tunnetehtävät helpottavat ympäristön arviointia, jäsentämistä ja niiden avulla voidaan kokea tuttukin ympäristö uudella tavalla. Tehtävät, jotka liittyvät olemassa olevien asioiden arvioimiseen ja uusien ehdotusten suunnitteluun kehittävät oppilaan taitoa nähdä oma ympäristönsä sekä vaikuttaa siihen. Oppilaalla on mahdollisuus arvioida ja arvottaa ympäristöään ja näin jättää oma jalanjälkensä luonnon- ja kulttuuriympäristöön seuraavien sukupolvien arvioitavaksi. 5

6 Puijon luonnonympäristö Puijon luonto on omaleimainen. Maisemaltaan alue on vaihteleva ja monipuolinen. Puijon korkein kohta kohoaa 232 metriä merenpinnan yläpuolelle ja noin 150 metriä Kallaveden pinnan yläpuolelle. Puijolla on erityyppisiä lehtoja sekä iäkkäitä lähes luonnontilaisia metsiä. Alueella elää myös monia harvinaisia tai uhanalaisia eliölajeja. Suurin osa suojelualueesta kuuluu Natura 2000-verkostoon, jonka tavoitteeena on suojella koko Euroopan unionissa tärkeitä luontotyyppejä ja lajeja. Puijon luontotyypeistä merkittävimpiä ovat lehdot ja vanhat metsät. Puijon mäen etelärinteellä oleva vanha luonnonsuojelualue rauhoitettiin jo vuonna 1928 yhtenä maamme ensimmäisistä luonnonsuojelualueista. Nykyinen Puijon luonnonsuojelualue on jo 208 hehtaarin laajuinen. Lehtoja ja vanhoja kuusimetsiä Puijon selänteellä lehtomaisia metsiä on poikkeuksellisen runsaasti. Puijo kuuluu Pohjois-Savon lehtokeskukseen. Valtaosa Kuopion lehdoista on kuusivaltaisia. Lehtojen syntymiseen vaikuttavista tekijöistä maaperällä on suuri merkitys. Maaperä sitoo ravinteita ja kosteutta ja antaa kasveille ja eliöille hyvän kasvualustan. Lehtojen ravinteikkaassa maaperässä kasvaakin runsaasti kasveja, joita ei ole muualla. Lehtojen sammalpeite on harvahko, mutta ruohoja, heiniä, saniaisia ja pensaita on runsaasti. Rehevän ja monilajisen kasvillisuuden myötä lehdoissa on paljon muutakin elämää. Maaperässä on runsaasti maaperäeläimiä kuten lieroja, hyppyhäntäisiä, kovakuoriaisia ja punkkeja. Myös linnusto on monipuolinen, sillä lehdoista löytyy pesäpaikkoja ja ravintoa. Satulanotko on Kokonmäen ja Puijonsarven välillä oleva purolaakso. Alue on yksi Pohjois-Savon tärkeimmistä lehdoista. Satulanotkon kasvillisuus on rehevämpää kuin missään muualla Puijolla. Alueen kasvistoon kuuluu useita vaateliaita lajeja, joista näkyvimpiä ovat kotkansiipi ja muut suursaniaiset. Kotkansiipivaltaisessa puronvarsilehdossa viihtyvät myös hajuheinä, korpisorsimo, lehtotähtimö, lehtopähkämö ja velholehti. Myös alueen linnusto on runsas ja monipuolinen. Muun muassa vaateliaita lintuja kuten kuusitiaisia ja sirittäjiä esiintyy runsaasti. Puijolta löytyy myös aarnialueita. Aarnialueeksi sanotaan suojelualuetta, joka säilytetään koskemattomana näytteenä alkuperäisluonnosta. Puijolla on noin kolmen hehtaarin suuruinen aarnialue, jossa ei ole tehty metsänhoitotoimia ainakaan vuoteen. Aarnialue ei kuitenkaan ole täysin luonnontilainen, koska sieltä, niin kuin muualtakin Puijolta, puuttuvat kookkaat lehtilahopuut. Lahoavat puut ovat merkittäviä luonnon monimuotoisuuden lisääjiä. Lahopuu on välttämätöntä lukuisille sienille ja hyönteisille. Myös monet linnut löytävät syötävää ja pesäpaikkoja lahoavista puista. Käävät ja muut lahottajasienet hajottavat puuainesta ja tekevät metsästä hyvän elinympäristön monille muille eliöille. Ilman lahottajasieniä metsät täyttyisivät maahan kaatuneesta puusta. Lahottajasienet muuttuvat puuaineksen vaikeasti sulavan selluloosan ja ligniinin sellaiseen muotoon, joka kelpaa toisille lahottajasienille, maaperän mikrobeille, hyönteisille ja lopulta kasveillekin. Vuosikymmeniä kestävän lahoamisprosessin aikana lahoavalla puulla voi elää satoja eliölajeja. Mitä järeämpää lahoava puu on, sitä monipuolisempi lajisto sillä voi elää. Myös maapuut ovat tärkeitä. Niissä elää oma kääpälajistonsa. Monet lahopuusta riippuvaiset lajit ovat harvinaistuneet. Puijon alueelta on löydetty muun muassa valtakunnallisesti uhanalaiset mesipillikääpä, sitkankääpä ja silokääpä. 6

7 Puijon luonnonympäristö 7

8 Puijon luonnonympäristö Puijon runsas eläimistö Puijon vanhat metsät lahopuineen ovat ihanteellinen elinympäristö monille linnuille. Puijolla pesii selvästi enemmän lintuja kuin talousmetsissä. Linnuston valtalaji on peippo. Muita yleisiä pesimälintuja ovat punarinta, laulurastas, hippiäinen ja vihervarpunen. Puijon luonnonsuojelullisesta arvosta kertovat kololintujen ja vanhan metsän lintujen runsaus. Luonnontilaisissa metsissä viihtyviin lajeihin kuuluvat mm. pohjantikka, pikkusieppo ja idänuunilintu. Myös peukaloista ja puukiipijää on Puijon vankkapuustoisissa metsissä poikkeuksellisen paljon. Puijolla asustaa joukko nisäkkäitä. Näistä tutuimpia ovat metsäjänis, rusakko ja orava. Hyvinä myyrävuosina metsässä vilistelee myyriä, hiiriä ja päästäisiä. Suurin osa nisäkkäistä liikkuu öiseen aikaan, minkä vuoksi niitä näkee vain harvoin. Monet eläimet ovat varovaisia ja väistävät ihmistä. Hämärän tultua voi onnekas kulkija kohdata Puijon poluilla vaikka supikoiran, ketun tai ehkä mäyränkin. Uhanalaisen liito-oravan reviirejä on löydetty Puijolta, myös monet lepakkolajit viihtyvät Puijon metsissä. Eläinten elämää pääsee Puijolla seuraamaan läheltä ainakin muurahaispesän vierellä. Muurahaiset elävät suurissa yhdyskunnissa, joissaa saattaa asua jopa puoli miljoonaa yksilöä. Muurahaispesä on toimiva ja älykäs yhteisö, joka toimii kuin koneisto. Kuningattaren tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon jälkeläisiä. Työläiset ovat naaraita, jotka huolehtivat pesän toiminnasta. Urospuolisten kuhnurien työnä on pariutua mahdollisimman monen kuningattaren kanssa neitsytlennon aikana. Pesää puolustavat sotilaat ovat suurikokoisia työläisiä. 8

9 Puijon luonnonympäristö 9

10 Puijon kulttuuriympäristö Puijo on monipuolinen ulkoilu- ja virkistysalue aivan keskellä kaupunkia. Se tunnetaan myös kauniista maisemistaan, rikkaasta luonnostaan sekä kulttuurihistoriastaan. Puijo on yksi Suomen tunnetuimmista ja vanhimmista maisemamatkailukohteista. Puijolta avautuvat maisemat ovat vuoroin innostaneet kuvataiteilijoita ja kirjailijoita, mutta myös Kuopioon saapuvia matkailijoita sekä kuopiolaisia itse. Kaskimaata ja mäkiasutusta Perinnemaisemat ovat monimuotoisia elinympäristöjä. Niittyjen, hakamaiden ja metsälaitumien ylläpito ovat luoneet omaleimaisen kasvi-, sieni ja hyönteislajiston. Perinnemaisemat ovat myös maiseman kohokohtia kukkivine niittyineen ja laiduntavine eläimineen. Ne ovat kuitenkin harvinaistuneet maatalouden muuttuessa. Monet kasvi- ja hyönteislajit ovat sen myötä taantuneet tai jopa uhanalaistuneet. Konttilan tilaa ympäröivät niityt ja puustoiset hakamaat antavat hyvän mahdollisuuden tutustua kulttuurivaikutteiseen eliölajistoon. Kaskiviljelyä pidetään Pohjois-Savon asuttamisen yhtenä perustana. Kaskeaminen tarkoittaa sitä, että maan puusto poltetaan viljelykäyttöä varten, jolloin ravinteet vapautuvat viljelyskasvien käyttöön. Puijolla on kaskettu 1600-luvulta 1900-luvun alkupuolelle saakka. Tällöin selänne on kaskettu lähes kauttaaltaan. Kaskialueille tyypillinen heleä koivikko kuitenkin puuttuu Puijolta lähes kokonaan. Syynä tähän lienevät ylärinteiden lumituhot sekö koivun hakkaaminen kaupunkilaisten polttopuuksi. Puijon metsiä on myös käytetty karjan laitumena. Laidunnus kiellettiin pian luonnonsuojelualueen perustamisen jälkeen Perinnemaisemia on kuitenkin säilynyt Puijolla liikkujien iloksi. Asutus on Puijolla pysynyt vähäisenä. Puijon alue kuului 1500-luvun puolivälistä lähtien Kuopion maaseurakunnan Iso-Pappilan maihin. Pappilan lukuisista torpista Puijon laella sijaitsivat Puijon ja Kokonmäen torpat. Torpat itsenäistyivät 1920-luvulla ja talot saivat tällöin asukkaidensa mukaiset nimet. Puijon torpasta tuli Antikkalan tila ja Kokonmäestä Konttilan tila. Antikkalan tilan rakennusten rippeitä on vielä nähtävillä. Tila purettiin 1980-luvulla. Konttilan tilan rakennukset on entisöity Puijolla liikkujien käyttöön. Antikkala ja Konttila ovat hyviä esimerkkejä Itä-Suomelle tyypillisestä mäkiasutuksesta. Puustoinen hakamaa on ollut entisaikaan avoin niitty. Hakamaalla kasvaa edelleen monipuolista kasvillisuutta. 10

11 Puijon kulttuuriympäristö Konttilan tilan niityt ovat osa perinnemaisemaa. Antikkalan tilan raunioilla on runsaasti kasvilllisuutta. 11

12 Puijon kulttuuriympäristö Puijon tornit Puijo kuuluu tunnetuimpiin ja suosituimpiin maisemamatkailukohteisiin Suomessa. Jo 1800-luvun alkupuolella Puijosta tuli suosittu näköalapaikka kuopiolaisten keskuudessa. Tuolloin Puijon laelta avautuvia järvi- ja metsämaisemia ihailtiin ilman tornia. Vuonna 1856 kauppias ja tehtailija C.R. Dahlström rakennutti Puijolle ensimmäisen näkötornin. Torni oli rakenteeltaan puinen ja se oli noin 16 metriä korkea. Vuonna 1906 puisen Puijon tornin rinnalle nousi tiilinen näkötorni. Sen rakennutti Suomen matkailijayhdistyksen Kuopion osasto. Tiilitorni purettiin, kun nykyinen, 75 metriä korkea betonirakenteinen näkötorni valmistui vuonna Tornin pyörivä yläosa sai vaikutteita muotiin tulleista keskieurooppalaisista pyörivistä TV- ja näköalatorneista. 12

13 Puijon kulttuuriympäristö Puijon urheiluhistoria Urheilu kuuluu olennaisesti Puijon nykypäivään, mutta myös sen historiaan. Kuopiolla ja Puijolla on merkittävä asema suomalaisen hiihtourheilun kehityksessä. Puijolla on harrastettu niin hiihtoa, kelkkailua, mäkihyppyä kuin lasketteluakin. Kelkkailukisoja on pidetty Puijolla 1910-luvulta lähtien. Kelkkamäki noudatteli Puijon vanhaa tietä, joka nousee nykyisen Puijon tien vieressä, vanhalla luonnonsuojelualueella luvulla kelkkailu kiellettiin vaarallisena lajina; ainakin kahden kelkkailijan tiedetään saaneen surmansa kelkkailuonnettomuuksissa. Puijon ensimmäinen hyppyrimäki sijaitsi Peipposenrinteen puolella, jonne se nousi 1910-luvulla. Tämän jälkeen Puijon tornin tuntumaan on rakennettu isompia hyppyreitä. Viimeisin on 120 metrin suurmäki, joka valmistui vuonna Keskeisen sijaintinsa ansiosta Puijo on kuopiolaisille yhä merkittävä ulkoilu- ja virkistysalue. Ulkoilureitistöjä risteilee Puijon selänteellä tiheänä verkostona. Runsas virkistyskäyttö näkyy Puijolla polkuverkostoina ja kasvillisuuden kulumisena, mikä on osaltaan uhka alueen arvokkaalle luonnolle. 13

14 Puijon luontopolut Puijon alueella kulkee kolme n. 2 kilometrin mittaista luontopolkua, joilla saa hyvän käsityksen alueen monipuolisesta luonnosta sekä rikkaasta kulttuurihistoriasta. Maastossa on opasteita ja luontotauluja, jotka johdattavat polulla eteenpäin. Ennen retkelle lähtöä voit suunnitella, mihin luontopolkuun haluatte tutustua. Luontoretkeen kannattaa varata aikaa enemmän kuin yksi oppitunti. Yhden polun kiertäminen rauhassa tehtävineen vie aikaa. Kaikkien polkujen kiertäminen yhdellä kertaa ei siis välttämättä ole mielekästä. Puijolle kannattaa tulla useammankin kerran. Puijolla liikkuttaessa tulee huomioida, että alueen luonto on herkkä kulutukselle. Liikuttehan mieluiten merkityillä poluilla. Alla näet, millaisia aiheita luontopolkujen varrella voidaan käsitellä. Konttilan kierto (punainen reitti) mäkiasutus kulttuurivaikutteista lajistoa ja perinnemaisemaa hyviä sammaleisiä metsiä puron jälkeen runsas kasvillisuus Kokonmäen kierto (vihreä reitti) tuore lehtometsä ja Satulanotkon saniaislehto hakamaan jäänteet lepakkojen elinympäristöä vanhoja haapoja, liito-oravien elinympäristöjä kääpäpuita ja muhkurakuusia Puijon polku (sininen reitti) muurahaispesiä polun varrella tai lähettyvillä paljon kaatuneita puita, lahopuita Puijon virkistys- ja urheilukäyttö, kulttuurihistoria runsas kasvilajisto: lajintunnistus 14

15 Tehtävät Luonnossa liikkujan muistilista Kulje mieluiten merkityillä reiteillä ja poluilla. Kunniota luontoa. Ethän tallo ja katko turhaan kasveja ja puiden oksia. Annathan myös eläimille rauhan. Muistathan kerätä mukanasi tuomat roskat. Hiljaa hiiviskellen pääset näkemään enemmän luonnon elämää, kuin mölyten ja huutaen. Pukeudu sään mukaan. Innostunut ja tarkkaavainen luonnossa kulkija yllättyy varmasti! 15

16 Virittäytymistehtäviä ja luontoleikkejä metsä- ja luontoretkelle Aistit auki Valitse polun varrelta itsellesi mieluisa kohta. Tarkkaile ympäristöäsi. Mitä puita ja pensaita näet? Mikä puulaji on yleisin? Mitä eläimiä tai eläinten jälkiä löydät läheltäsi? Mitä kasveja löydät? Millaisia ne ovat? Mitkä niistä tunnistat? Millaisia vesialueita paikassa on? (puro, joki, lähde, noro) Hiljenny kuuntelemaan metsän ääniä samalla paikalla. Mitä luonnonääniä kuulet? Mitä ihmisen aikaansaamia ääniä kuulet? Onko paikka meluisa vai hiljainen? Mitä ajattelet kuulemistasi äänistä? Sulje silmäsi ja haistele ympäristön tuoksuja ja hajuja. Haistele metsän tuoksuja. Mitä tuoksuja erotat? Millaisia tuoksut ovat? Havaintoja metsässä 1. Etsi polun vierestä puu, jonka juureen voit käydä istumaan tai makaamaan. Tarkastele, miltä puu näyttää alhaalta päin katsoen. Mitä mielikuvia ja ajatuksia näkymä sinussa herättää? Miltä puu näyttää tästä näkökulmasta? 2. Valitse pari ja johdata hänet silmät sidottuna jonkun puun luokse. Parisi tutustuu puuhun eri aistien avulla. Kuljeta parisi takaisin lähtöpaikkaan, missä hän saa avata silmänsä. Pyydä pariasi etsimään äsken tunnustelemansa puu. Pyydä häntä kertomaan, millä perusteella hän sen tunnisti. Tuntoaistin varassa Tutustukaa lähiluontoon tuntoaistin avulla. 1. Etsi polun varrelta viisi asiaa, esim. kivi, käpy, irronnut oksa. Ota tämän jälkeen itsellesi pari, joka peittää silmänsä huivilla. 2. Kuljeta hänet löytämiesi esineiden luokse ja pyydä pariasi tunnustelemalla, silittelemällä tai haistelemalla arvaamaan, mistä esineestä on kyse. Huomioithan, ettet revi kasvavia kasveja tai puun oksia. Valitse mielummin maassa valmiiksi irrallaan olevia esineitä. 3. Vaihtakaa osia ja tehkää sama uudelleen. 4. Keskustele parisi kanssa lopuksi, miltä tuntui havainnoida ympäristöä pelkän tuntoaistin avulla. Korostuivatko muut aistit, kun ei nähnyt? Miltä tuntui olla opastettavana? Entä opastajana? 5. Miettikää, mitkä eläimet toimivat tuntoaistin varassa? Mikä aisti korostuu esim. pöllöllä, lepakolla, hiirellä, kaloilla? 16

17 Virittäytymistehtäviä ja luontoleikkejä metsä- ja luontoretkelle Missä on etelä? Tarvikkeet: narua, pyykkipoikia 1. Rajaa narulla metsässä nelikulmio. 2. Jaa pyykkipojat. 3. Käy kiinnittämässä pyykkipoika siihen kohtaan, missä luulet ilmansuunnista etelän sijaitsevan. 4. Keskustelkaa yhdessä, miten päädyitte ratkaisuihinne. 5. Pohdi, miten etelä voidaan määritellä metsässä. esim. puunlatvan muodosta, rungon jäkälästä, muurahaispesistä. Myös kaupungeissa huomaa, missä etelä on; lautasantennit ovat usein suunnattu etelään päin. Etsi luonnosta... Tarkkaile ympäristöäsi ja etsi seuraavan listan mukaisia asioita. Kirjoita ylös tai piirrä. Aikaa luonnonesineiden etsimiseen sinulla on 10 min. jotain lämmintä jotain ihmiselle hyödyllistä jotain eläimelle hyödyllistä jotain keltaista jotain epätavallista jotain kaunista jotain inhottavaa rakennusaineeksi kelpaavaa jne... Tutustukaa toistenne kokoelmiin ja keskustelkaa niistä. Muistathan, ettei luontoa saa kuluttaa liikaa. Ota mielummin jo irtonaisia luonnonesineitä. Sanaleikkejä Keksi mahdollisimman monta samalla kirjaimella alkavaa sanaa. Aiheet voivat olla esimerkiksi lintuja tai kasveja. Esimerkiksi P:llä alkavia lintuja: peippo, palokärki, pikkusieppo, pohjantikka, pikkutikka, peltopyy, jne. 17

18 Tehtäviä metsässä Kasviruudut Tarvikkeet: kasvikirja, ruutupaperia, värikynät, 4 metrin pituinen lanka. Tehkää retki lähimetsään. Huomaattehan, että Puijolla kasviruutuja voi tehdä vain polun varsilla, muttei kuitenkaan luonnonsuojelualueella. 1. Valitse metsässä sopiva tutkimuskohta. 2. Rajaa langalla tutkimusalue, joka on kooltaan 1mx1m. Saat kasviruudun. 3. Piirrä ruutupaperiin 10 x10 ruudukko. Yksi ruudun sivu vastaa 10 cm:ä luonnossa. 4. Tarkastele, mitä kasveja kasviruudussasi on ja kirjaa ne ylös. Käytä apunasi kasvikirjaa. Anna jokaiselle kasville oma väri. 5. Arvioi silmämääräisesti, miten suuri osuus kutakin kasvia esiintyy kasviruudussasi. Väritä 100-ruudukosta. 6. Laadi koulussa havainnoistasi raportti (esim. taulukko) ja esittele se muille. Puun korkeuden mittaaminen Tarvikkeet: metrin mittainen suora keppi, muistiinpanovälineet Valitse mitattavaksi yli kaksi metriä korkea puu, joka sijaitsee tasaisessa maastossa. Puijolla puun korkeuden mittaaminen on hankalaa maastonmuotojen vuoksi. Mittaaminen: 1. Ota kiinni kepin keskikohdasta. 2. Laita toisella kädellä kepin toinen pää keppikäden puoleisen silmän alle. Pidä keppi vaakatasossa. 3. Ota kädellä kepistä kepistä niin kaukaa kiinni kuin käsivarsi suorana kurkottamatta yletät. Pidä keppiä tästä kohdasta kiinni koko mittauksen ajan! 4. Nosta keppi pystysuoraan ja pidä käsi suorana. Älä muuta otetta. 5. Suuntaa katseesi mitattavan puun keskelle. Pidä pää suorana. 6. Siirry kauemmas tai lähemmäs puuta niin, että puun latva on näyttää olevan kepin yläpään tasalla ja puun tyvi kepin alapäässä, peukalosi kohdalla. Pidä keppi koko siirtymisen ajan pystysuorassa ja käsivarsi suorana. 7. Nyt olet puun korkeuden etäisyydellä puusta. Arvioi etäisyytesi puusta ja tarkista sitten mittakeppisi avulla. Tämä etäisyys on sama kuin puun korkeus. 18

19 Tehtäviä metsässä Kasvillisuuskartta Puijon selänne on monipuolinen kasvillisuudeltaan. Tutki Puijon selänteen kasvillisuustyyppikarttaa. 1. Mitä eri kasvillisuustyyppejä Puijon alueella kartan perusteella on? 2. Mikä kasvillisuustyyppi on Puijon selänteellä a. yleisin? b. harvinaisin? c. yleisin koulusi läheisyydessä? (jos koulusi sijaitsee Puijon alueella) 3. Etsi oma sijaintisi kartalta. Millaiseen kasvillisuustyyppiin se kartan mukaan kuuluu? 4. Katsele ympärillesi ja tarkkaile. Mitä kasveja löydät ympäriltäsi? Kirjaa ylös. 19

20 Tehtäviä metsässä Jokamiehenoikeudet luonnonsuojelualueella Jokamiehenoikeus tarkoittaa, että jokaisella Suomessa oleskelevalla on mahdollisuus käyttää luontoa riippumatta siitä, kuka omistaa alueen. Jokamiehenoikeudet ovat yleisesti hyväksytty maan tapa. Jokamiehenoikeuksista nauttimiseen ei tarvita maanomistajan lupaa eikä siitä tarvitse maksaa. Jokamiehenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä. Luonnonsuojelualueilla oikeudet ovat vähän rajoitetummat. Suurimmalla osalla Puijon selännettä voit liikkua vapaasti jokamiehenoikeudet muistaen. Muun muassa marjastus ja sienestys ovat koko Puijon alueella sallittuja. Luonnonsuojelualue kuitenkin rajoittaa liikkumista ja toimimista. Esimerkiksi maastopyöräily on sallittu luonnonsuojelualueella vain ulkoilureiteillä. Luonnonsuojelualueella kiellettyä: rakentaminen maaperän vahingoittaminen ja maa-aineksen ottaminen kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen eläinten tappaminen, pyydystäminen ja pesien vahingoittaminen tulenteko, telttailu ja leiriytyminen ratsastus ja maastopyöräily tiestön ulkopuolella moottoriajoneuvolla liikkuminen Sallittua vai kiellettyä? Tarvikkeet: väittämät, koontipaperi, sinitarraa Tutustukaa jokamiehenoikeuksiin väittämien (liitteenä) avulla. 1. Leikkaa väittämät irti etukäteen ja jakakaa jokaiselle oppilaalle/oppilasparille oma väittämä. 2. Oppilaat miettivät, onko väittämä jokamiehenoikeus vai ei, ja vievät sitten väittämänsä otsikon sallittua tai kiellettyä alle. 3. Tarkastelkaa vastauksia ja keskustelkaa jokamiehenoikeuksista. 4. Pohtikaa yhdessä, miten luontopolulla tulee käyttäytyä. 5. Mikä on sallittua? Mikä kiellettyä? Mitä sinun tulee ottaa huomioon Puijon alueella liikkuessasi? 20

21 Tehtäviä metsässä Puijon luonnon monimuotoisuus Luonnon biologinen monimuotoisuus eli biodiversiteetti tarkoittaa kasvien, eläinten, sienten ja mikro-organismien sekä niiden elinympäristöjen moninaisuutta ja vaihtelua. Monimuotoisuus voi tarkoittaa: Luonnonalueiden monimuotoisuutta eli millaisia ekosysteemejä alueeseen sisältyy. Esimerkiksi Puijon alueella on sekä lehtoja, tuoreita kankaita että puroja ja noroja. Lajien monimuotoisuutta eli alueen lajisto on vaihtelevaa ja lajeja on paljon. Perinnöllistä monimuotoisuutta eli esim. eläinrotuja tai kasvien alalajeja on runsaasti. Luonnon monimuotoisuutta pyritään säilyttämään osaksi luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojelulain kautta. Puijon alueesta 208 hehtaaria on luonnonsuojelualuetta ja se kuuluu Natura 2000-verkostoon, joka on Euroopan unionin alueen luonnon monimuotoisuutta säilyttävä ohjelma. Pohtikaa yhdessä: Mitä tarkoittaa luonnonsuojelualue? Mitä luonnonsuojelualueella saa tehdä? Mitä ei? Miksi luonnonsuojelualueita on olemassa? Mikä merkitys on, että luonto säilyy monimuotoisena? Mitä tapahtuu, jos lajisto yksipuolistuu? Mitä sinä itse voit tehdä säilyttääksesi oman lähialueesi luonnon monimuotoisena? Kartta tutuksi Tarvikkeet: kartta, viivotin, muistiinpanovälineet 1. Tutki Puijon alueen karttaa (liitteenä) 2. Mitä tuttuja paikkoja löydät kartalta? Kirjoita ylös. 3. Voitko päätellä kartan avulla, missä suunnassa on pohjoinen? Miten päättelit? 4. Etsi kartalta sen hetkinen sijaintisi. Tutki karttaa ja etsi lyhin reitti polkuja tai teitä pitkin: a) Puijon tornille b) Puijon hyppyrimäelle c) Konttilaan d) takaisin koulullesi 5. Arvioi reittien pituuksia. Mittaa sitten viivottimella reitin pituus ja muuta kartan mittakaavaa vastaavaksi. Esim. a) polkuja tai teitä pitkin? b) linnuntietä? c) Laske matkojen erotus. 6. Etsi kartalta seuraava kohteenne. Arvioi sinne kuljettavan matkan pituus. Voit tarkistaa mittaamalla. 21

22 Tehtäviä metsässä Puijon muuttuvat polut Tutki ja tarkastele karttoja (3 kpl) Puijon maankäytöstä, tiestöstä ja polustosta luvulta tämänhetkiseen tilanteeseen. 1. Mitä tuttuja paikkoja, kohteita tai asioita löydät kustakin kartasta? Kirjaa ylös tai keskustele parisi kanssa. 2. Vertaile karttoja keskenään. Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä löydät niistä? Mikä on muuttunut? Mikä on pysynyt ennallaan? 3. Tarkastele tarkemmin polkujen määrää ja pituutta? Mitä muutoksia huomaat niissä? 4. Mitä on karttojen mukaan tapahtunut pelloille? Entä rakennuksille? Ovatko ne lisääntyneet vai vähentyneet? 5. Pohtikaa yhdessä, millaisia vaikutuksia ihmisen toimilla on ollut Puijon luontoon. Miten sinä voisit auttaa omilla teoillasi Puijon luontoa säilymään? 22

23 Tehtäviä metsässä 23

24 Tehtäviä metsässä Muurahaistutkimuksia Tarvikkeet: pala sokeria, paperia, juustoa ja pippureita, lankaa, muistiinpanovälineet, kello 1. Laita muurahaispesän viereen kostutettu sokeripala, paperipala, juustopala, pippureita. Tarkkaile, mikä/mitkä maistuvat muurahaisille parhaiten. Miksi? 2. Tarkkaile pesän ympärillä hyöriviä muurahaisia. Mitä ne tekevät? Mitä ne kantavat pesään tai sieltä ulos? 3. Tarkastele muurahaispesien sijoittumista. Mihin ilmansuuntaan pesä on rakennettu? Miksi? 4. Tutki muurahaisten kulkureittejä. Minne polut menevät? 5. Rakenna oksista ja langasta pieni portti muurahaisten polulle. Tarkkaile muurahaisliikennettä: Arvioi, kuinka monta muurahaista kulkee portin läpi minuutin aikana. Katso kellosta aika ja laske muurahaisten kulkua. Kuinka monta muurahaista kulkee minuutin aikana keolta poispäin? Kuinka monta muurahaista kulkee minuutin aikana takaisin keolle? Kuinka monta muurahaista kulkee yhteensä? Laske, mikä on muurahaisten keskinopeus. Keskinopeus = kuljettu matka jaettuna matkaan käytetyllä ajalla. Ilmansuuntien määritys luonnonmerkkejä käyttäen Tarvikkeet: kompassi, kello 1. Tutki alueelta seuraavia ilmansuunnan näyttäjiä. Päättele niiden avulla, missä on etelä. puut ovat yleensä pohjoispuolelta paljaampia ja karumpia kuin eteläpuolelta sammal, naava ja jäkälä viihtyvät paremmin kivien, kantojen ja puiden pohjoispuolella muurahaispesät ovat yleensä puun eteläpuolella ja loivin sivu viettää etelään 2. Tarkista ilmansuunnat lopuksi kompassilla. 3. Myös kellon ja auringon avulla voi määrittää etelän, kun aurinko on näkyvillä. Aseta kellon tuntiviisari kohti aurinkoa. Etelä jää puoliväliin kello kahtatoista ja aurinkoa. 24

25 Tehtäviä metsässä Puijon tornissa Tarvikkeet: muistiinpanovälineet, kirjoitusalusta, piirustuspaperia ja lyijykynä. Tee tutustumiskäynti Puijon torniin. 1. Katsele ja tarkastele edessäsi avautuvaa maisemaa. Millaisia tuntemuksia se sinussa herättää? Kerro ajatuksiasi parillesi. 2. Tarkastele maisemaa ja sen kohteita tarkemmin. Ympyröi listasta kohteet, jotka tunnistat maisemasta. Kuopion tuomiokirkon torni Kuopio-halli Valkeisenlampi Kallansillat Magnum-areena Neulamäen masto Kuopion matkustajasatama Väinölänniemen stadion oma koulu oma koti 3. Korkealta katsoen paikkojen välisten etäisyyksien hahmottaminen voi olla hankalaa. Miten kaukana Puijon tornista arvioisit seuraavien kohteiden sijaitsevan: a) Kallan sillat b) Kuopio-halli c) Kuopion tuomiokirkon torni Kuinka kauas näkyy Puijon tornista? 4. Puijolle on kautta aikojen tultu ihailemaan maisemia. Tätä tarkoitusta varten Puijolle on rakennettu näkötorneja. Torneja on historian aikana ollut kolme: puinen, tiilinen ja betoninen. Käytä mielikuvitustasi ja suunnittele seuraava Puijon torni. Tee suunnitelmasi piirtäen. Voit koululla toteuttaa suunnitelmasi rakentamalla pienoismallin kierrätysmateriaaleista. Mitä muita tuttuja kohteita löydät? 25

26 Tehtäviä metsässä Puijon puut 1. Tarkastele ensin taulukkoa. Minkä ikäistä puustoa luonnonsuojelualueella on eniten? Miksi sen ikäisiä puita on eniten? Minkä ikäistä puustoa on vähiten? Mistä voisit päätellä sen johtuvan? Mitä luulet puuston tilavuuden (m 3 ) kertovan puiden koosta? Millaiseksi luonnehtisit Puijon luonnonsuojelualueen puustoa sen iän perustella? Minkä näköisiä puita odotat näkeväsi Puijolla? 2. Tee havaintoja puuston iästä paikan päällä metsässä. Mistä voit päätellä puun iän? Osaatko arvioida tai laskea jonkun valitsemasi tai näkemäsi puun iän? Millaisia ovat vanhat puut? Kuvaile adjektiivein. Ovatko maassa makaavat puut vanhoja vai nuoria? Mistä päättelet? Jos löydät paikan päältä kaadetun puun kannon, voit jäljentää puun vuosirenkaat paperille. Aseta paperi kannon päälle ja väritä varovasti lyijykynällä. Lähde: Pohjois-Savon ympäristökeskus. Puijon Natura-2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. 26

27 Tehtäviä metsässä Puunystävä 1. Valitse parisi kanssa puu, johon tutustutte tarkemmin. 2. Ottakaa selvää, mitä puulajia puunne edustaa. 3. Antakaa puullenne nimi. 4. Tutustukaa puunne ulkonäköön: korkeus, rungon leveys, lehtien muoto, oksien määrä, väritys, jne. 5. Keksikää puun elämäntarina: milloin puu on syntynyt ja mitä kaikkea se on elämänsä aikana nähnyt. 6. Kertokaa tarinat toisillenne. Voitte myös kirjoittaa tarinat. Ravintoketjut Ravintoketjussa on kolme osaa: tuottajat, kuluttajat ja hajottajat. Vihreät kasvit kuuluvat tuottajiin, koska ne pystyvät sitomaan auringon energiaa. Kuluttajat ovat niitä, jotka syövät kasveja (kasvinsyöjät) ja toisia eläimiä (pedot). Hajottajat puolestaan käyttävät ravintonaan kuolleita kasveja ja eläimiä. Tämän harjoituksen avulla ravintoketju konkretisoituu. Liitteenä on erilaisia ravintoketjun osia. Voit hyödyntää niitä tai keksiä omat. 1. Leikkaa ravintoketjujen osaset irti, sekoita ja jaa oppilaille. 2. Oppilaat lähtevät liikkeelle ja alkavat muodostaa ravintoketjuja tarttumalla toisiaan kädestä kiinni. 3. Millaisia ravintoketjuja saatte? Mitä kasveja ja eläimiä niissä on? Kuinka pitkiä ne ovat? 4. Pohtikaa yhdessä, mitä tapahtuisi: a. jos tuottajia (kasveja) olisi enemmän kuin kuluttajia (kasvinsyöjiä ja lihansyöjiä)? b. jos kasvinsyöjiä ei olisi kuluttajissa? Mitä tapahtuisi lihansyöjille? 5. Tarvitsevatko lihansyöjät kasveja selvitäkseen elossa? 27

28 Tehtäviä metsässä 28

29 Tehtäviä metsässä Elinympäristö eläimen silmin - roolipeli Tehtävän tavoitteena on tarkastella metsän mahdollisuuksia elinympäristönä eläimen tai eliölajin näkökulmasta. Harjoituksessa eliölajit kertovat elintavoistaan ja elinympäristöstään. 1. Jakautukaa ryhmiin ja arpokaa ryhmälle eliö ja sen kertomus. 2. Lukekaa kertomus ääneen ryhmässänne. 3. Arvioikaa metsää eläimen/eliön silmin. Olisiko sen hyvä elää tässä metsässä? Miksi? Miksi ei? Miettikää perusteluja. 4. Esitelkää eläimenne/eliönne isolle ryhmälle ja kertokaa perusteluineen, valitsiko eläimenne metsän elinympäristökseen. Liito-orava Valitsen pesäpaikakseni aina mieluiten suuren ja vanhan haavan, jossa on kolo. Pohjantikan kaivertamat kolot ovat hyviä. Jos sellaista ei löydy, voin suostua pesimään pönttöönkin. Mutta haapoja pitää joka tapauksessa olla, sillä ne ovat tärkeimpiä ruokailupuitani. Syön mielelläni haavan kukintoja ja etenkin nuoret lehdet ovat herkkuani. Kelpaavat minulle myös siemenet, silmut ja versot. Haapojen ympärillä pitää olla kuusia, sillä niiden suojassa on hyvä olla ja liidellä pedoilta suojassa. Avoimia paikkoja kammoan, sillä olen maassa aikalailla avuton. Lepakko Olen yöeläin ja saalistan hyönteisiä. Vanhoissa kuusikoissa viliseekin ravinnokseni sopivia hyönteisiä. Päivisin piiloudun puunkoloihin tai rakennuksiin nukkumaan, mutta on minulle ripustettu puihin pönttöjäkin asuntopulaa lievittämään. Vanhoissa metsissä on kuitenkin enemmän piilopaikkoja. Olen arka valolle ja säikyn helposti kirkkaita valoja. Siksi suosin asuinalueenani hämärämpiä ja suojaisempia notkelmia. Syksyllä etsin sopivan kivikasan, luolan tai onkalon, jonne menen horrostamaan. Saan yleensä yhden poikasen vuodessa. Pohjantikka Viihdyn havupuuvaltaisissa metsissä, mutta minut tapaa varmimmin vanhasta metsästä, jossa on paljon kuusia. Pesäkoloni kaivan vuosittain kuolleeseen kuuseen. Pesä sijaitsee melko matalalla, mutta olen hyvä piileksijä. Syön mieluusti hyönteisiä, mutta myös mahlaa. Herkkuani ovat kovakuoriaisten toukat. Lahoissa puissa ravintoa löytyykin runsaasti. Elinympäristöäni uhkaa vanhojen metsien häviäminen ja pirstoutuminen. 29

30 Tehtäviä metsässä Silokääpä Olen kääpälaji, joka viihtyy vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä. Varsinaisesti olen sieni ja saan ravintoni puuta lahottamalla. Valitsen kasvupaikakseni yleensä hyvin lahon lehtipuun ja kasvatan siihen itiöemän. Elinympäristöäni uhkaa se, ettei maassa makaavia lehtipuita juuri ole. Usko tai älä, mutta monet metsän eliölajit tarvitsevat minua. Olen ravintoketjun tärkeä osa. Ilman meitä kääpiä ja lahottajasieniä metsät täyttyisivät maahan kaatuneesta puusta. Metsäjänis Me metsäjänikset sopeudumme monenlaisiin ympäristöihin. Kaikenlaisten metsien lisäksi viihdymme soiden ja muiden kosteiden paikkojen liepeillä. Niissä nimittäin kasvaa erilaisia heiniä, jotka kuuluvat kesäravintoomme. Talvella syömme pajuja ja nuoria lehtipuita. Metsässä popsimme mielellämme mustikanvarpuja. Toisinaan käymme pelloilla ja niityillä herkuttelemassa. Poikasista huolehtiminen on meillä helppoa hommaa, kun ne syntyvät tuuheassa karvassa, silmät auki ja valmiina liikkumaan. Riittää kun emo käy imettämässä niitä joitakin kertoja päivässä, muuten poikaset saavat olla itsekseen. Kaarnakuoriainen Me kaarnakuoriaiset olemme kovakuoriaisia ja me elämme puun kuoren alla. Toukkina jyrsimme puun jälsikerrosta ravinnoksemme. Meistä ei oikein aina pidetä, koska saamme aikaan melko järeää jälkeä! Puu saattaa kuolla pystyyn meidän jäljiltämme. Varsinkaan talousmetsissä meitä ei kaivata. Luonnontilaisissa metsissä sen sijaan osallistumme luonnon ravinnon kiertokulkuun, vaikkakin saatamme hyökätä terveenkin puun kimppuun. Meidän jälkeemme yleensä puun valloittavat lahottajasienet. Retken päätteeksi Täydennä lauseet. Lukekaa sitten kokemuksianne koko luokalle. Mukavinta oli... Tylsintä oli... Jännittävintä oli... Erikoisin havaintoni oli... En ennen tiennyt, että... Opin, että... Nyt osaan... 30

31 Jatkotyöskentelyideoita kouluun ja lähiluontoon Lähiluonto tutuksi Millainen on lähiluontosi? Tutki ja kartoita koulun ja kotisi lähiympäristöä. 1. Valitse ja rajaa kartalta pienehkö alue, jonka ominaisuudet kartoitat. Esim. koulunpiha on sopivan kokoinen alue. 2. Kartoita alueelta: puistot, metsät, istutukset, puut, pihat, kalliot, kivet, lammikot, vedet, ojat, ym. kulttuurihistorialliset kohteet: kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, puistot, kiinnostavat rakennukset; teollisuusalueet, kauppakeskukset, urheilukentät jne. lintujen talviruokintapaikat, siilin pesät, linnunpöntöt, salapaikat ja piilot 3. Merkitse havaintosi karttaan ja kirjoita pieni raportti kartoittamasi alueen piirteistä. Maataidetta syksyn lehdillä 1. Kerää maahan pudonneita, erivärisiä lehtiä. 2. Kokoa ne yhteen paikkaan. 3. Rajaa sopivan kokoinen alue esim. kepeillä 4. Sommittele parisi kanssa / pienessä ryhmässä lehdistä maataideteos Sommitteluvinkkejä: vaaleimmasta tummimpaan suurimmasta pienimpään lehtien muodon mukaan lehtien koon mukaan Tallenkaa teokset kameralle. 4. Kootkaa havaintonne yhteen ja laatikaa havaintojanne pohjalta biokartta, johon merkitään kaikki kartoituksen kohteet. Voit tutkia myös ympäristön lähihistoriaa haastattelemalla Millainen ympäristö oli vuotta sitten? Millainen se voisi olla vuoden kuluttua? Millaisen haluaisit sen olevan? 31

32 Lähiympäristön arviointi Jatkotyöskentelyideoita kouluun ja lähiluontoon 1. Valitse alue tai ympäristö, jota arvioit. Kohde voi olla esim. pihapiirisi, koulun piha, koulumatkasi tai vaikkapa lähimetsäsi. Arvioi valitsemaasi ympäristöäsi antamalla sille arvosanoja eri kohteista. Tarkastele taulukon asioita ja anna jokaiseen kohtaan se arvosana, joka mielestäsi parhaiten kuvaa ympäristöä, jossa sinä viihtyisit erinomaisesti 7-8 hyvin 6 neutraali/ei merkitystä 5 huonosti 4 erittäin huonosti 2. Laske, mikä arvosana tulee arvioimasi alueen keskiarvoksi. 3. Mitkä ovat mielestäsi alueen parhaimmat puolet? Huonoimmat? 4. Mitkä ovat pahimmat uhkat? 5. Miten uhkia voisi torjua tai ennaltaehkäistä? 32

33 Jatkotyöskentelyideoita kouluun ja lähiluontoon Matematiikkaa ravintoketjuista On laskettu, että tasapainoisessa metsässä kasvinsyöjät voivat kuluttaa vain kymmenesosan kasvimassasta, muuten tasapaino häiriintyy. Samat laskelmat osoittavat, että kuluttajista pedot saavat käyttää ravinnokseen vain kymmenesosan kasvinsyöjistä. Voit käyttää tehtävissä apuna laskinta. 1. Ilves poikasineen tarvitsee ravinnokseen kaksi jänistä päivässä. Jos ilvesperhe söisi pelkkiä jäniksiä, kuinka monta jänistä se tarvitsisi vuodessa? 2. Jotta jäniskanta säilyisi, sen pitäisi olla kymmenkertainen ilvesperheen syömiin jäniksiin verrattuna. Kuinka monta jänistä alueella pitäisi vuodessa olla, otta tasapaino säilyisi? 3. Jos aikuinen jänis söisi 200 grammaa heinää, lehtiä, puunkuorta ja siemeniä päivässä, kuinka paljon yksi jänis tarvitsee ravintokasveja vuodessa? 4. Kuinka paljon kaikki ilvesperheen ravintojänikset syövät kasviravintoa vuodessa? 5. Hae lähimetsästä 200 grammaa jänikselle sopivaa ravintoa. Arvioi, mahtuisiko jäniksen vuotuinen ruokamäärä omaan luokkaasi? Biologian tutkimus luonnon ilmastoinnista Tarvikkeet: lämpömittari, muovipusseja, kuminauhoja, pikkukivi, mittalasi Selvittäkää, kuinka paljon kosteutta puu luovuttaa vuorokauden aikana. 1. Pujota pieni muovipussi kasvavan lehden ympäri. Laita muovipussiin painoksi pikkukivi, joka pitää pussiin valuvan veden tallessa. Sido pussi tiukasti kiinni oksaan kumilenkillä. Kirjoita ylös, mistä puulajista on kyse ja kuvaile sen kasvupaikka. Mittaa ilman lämpötila ja kirjoita muistiin. Merkitse myös, onko päivä aurinkoinen vai pilvinen. Anna pussin olla oksassa vuorokauden. Seuraa ja havannoi, mitä pussissa tapahtuu vuorokauden aikana. 2. Irrota pussi varovasti lehden ympäriltä seuraavana päivänä samaan aikaan. Tee pieni reikä pussiin ja anna veden valua mittalasiin. Mittaa vesimäärä ja kirjoita ylös. Kuinka paljon vettä puun lehti haihdutti vuorokauden aikana? 3. Tarkastele puuta ja arvioi, miten monta lehtiä yhdessä oksassa on. Laske sitten, kuinka paljon yksi oksa haihduttaa vettä vuorokaudessa. Voit laskea myös puun oksat, jolloin saat koko puun haihduttaman vesimäärän selville. 4. Arvioi ja laske kuinka paljon vettä koulupihasi lehtipuut haihduttavat. 6. Päättele miksi ilveksellä täytyy olla suuri reviiri (=asuinalue). Lähde: Holste, M. & Wass, S

34 Lähteet Fagerstén, R Puijon selänteen lehtisammalet. Kulumus 14/2005. Kuopion luonnontieteellisen museon sarja. Holste, M. & Wass, S Ravinnon kiertokulku. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Kauppinen, J. & Ukkonen, M Puijon pesimälinnusto. Kulumus 3/1982. Kuopion luonnontieteellinen museon sarja. Koivunen, V., Koivunen, H., Leinonen, S., Tanninen, P. & Taskinen, K Jäniksen selässä repullinen luontoleikkejä. WSOY Kuopion kaupungin ympäristökeskus Kuopion maasto-opetus. ja luontokohteita. Kuopion kaupunki Puijon liito-oravaselvitys Kärkkäinen, J. & Grönlund, A Puijon Natura-2000 alueen hoito- ja käyttösuunnitelma. Pohjois-Savon ympäristökeskuksen raportteja 5/2007. Raitio, K. (toim.) Metsä huutaa mitä vastaat? Nuorten metsäopetuskansio. Luonto-Liitto & Maan Ystävät. Kuvat: Meeri Koski Lauri Marjanen I.K. Inha U. Jälänne Museovirasto Kuopion kulttuurihistoriallinen museo Piirrokset: Helena Rönkä Kartat: Jari Kärkkäinen Anne Grönlund Kuopion kaupungin ympäristökeskus Suomen Partiolaiset ry Tärppihieveri. Rauma: Partiokirja Oy. Vauhkonen, M Kuopion Puijon pesimälinnustoselvitys Kuopion kaupunki. Ympäristökeskus. Vihervaara, P & Virtanen, T Puijon ja Karhonsaaren lepakkokartoitus. Ympäristöministeriö Puijo. Valtion ympäristöhallinto. 34

35 Jokamiesoikeudet Saat liikkua jalan, hiihtäen tai pyöräillen luonnossa muualla kuin pihamaalla sekä muilla kuin sellaisilla pelloilla, niityillä tai istutuksilla, jotka voivat kulkemisesta vahingoittua oleskella tilapäisesti esimerkiksi telttailla riittävän etäällä asumuksesta siellä, missä liikkuminenkin on sallittua poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia onkia ja pilkkiä kulkea, uida ja peseytyä vesistössä sekä kulkea jäällä Et saa aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia häiritä poroja ja riistaeläimiä kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta tehdä avotulta toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla roskata ympäristöä ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia Lähde: Ympäristöministeriö 35

36 Jokamiesoikeudet Saan liikkua luonnossa jalan, hiihtäen tai pyöräillen muualla kuin pihamaalla tai pelloilla. Saan telttailla, kunhan pysyn riittävän kaukana asumuksesta. Saan poimia luonnonmarjoja, sieniä ja kukkia. Saan onkia ja pilkkiä. Saan kulkea, uida ja peseytyä vesistössä. Saan kulkea jäällä. Saan aiheuttaa häiriötä tai haittaa toisille. Saan häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia. Saan häiritä poroja ja riistaeläimiä. Saan kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita, ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta, varpuja, sammalta tms. toisen maalta. Saan tehdä avotulen toisen maalle ilman pakottavaa tarvetta. Saan häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähelle asumuksia tai meluamalla. Saan roskata ympäristöä. Saan ajaa moottoriajoneuvolla maastossa ilman maanomistajan lupaa. Saan kalastaa ja metsästää ilman lupia. 36

37 Sallittua 37

38 Kiellettyä 38