Joutsan kunta. Joutsan rantayleiskaavan laajennus Laajennus koskee osa-alueella 4 Ruorasmäen kylässä Sipilän emätilasta muodostuneita tiloja:

Transkriptio

1 Kaavaselostus Joutsan kunta Joutsan rantayleiskaavan laajennus Laajennus koskee osa-alueella 4 Ruorasmäen kylässä Sipilän emätilasta muodostuneita tiloja: HALLASAARI MARJASAARI KIVIRIKKO PIRTTINIEMI KESÄNIEMI RIITINKI LEHTOKALLIO KUIKKALAHTI MÄNTYNIEMI SATUMAA INKERINMAA SAARELA KAMPINSELÄN SAARET SIPILÄ. Kaavaselostus Koskee päivättyä kaavaehdotusta

2 1 Yhteenveto Joutsan rantayleiskaavan osa-alueet 1 ja 2 hyväksyttiin Joutsan kunnanvaltuustossa ja osa-alueet 3 ja Kaavoista valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset ja päätöksillään ja hylännyt osan valituksia ja osaksi kumonnut em. kunnanvaltuuston päätökset. Päätöksistä on tehty alueellisesti suppeaa jatkovalitusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Tämän yleiskaavatyön tarkoituksena on ollut laatia Joutsan rantayleiskaava uudelleen niiltä alueilta, joilta Hämeenlinnan HO on kaavan kumonnut. Jyväskylässä Pöyry Environment Oy

3 Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO Suunnitteluorganisaatio 3 2 LÄHTÖKOHDAT Alueen määrittely ja rajaus 3 3 SELVITYKSET Luonnonympäristö ja maisema Vesistöt Rakennettu ja kulttuuriympäristö Maanomistus Emätilatarkastelu Rannan pituus Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Rantojensuojeluohjelma Natura Seutukaava Maakuntakaava Yleiskaava Rakennusjärjestys 7 4 TAVOITTEET Yleistavoitteet Sektorikohtaiset tavoitteet Ympäristön hoito ja suojelu Loma-asutus Yleinen virkistys, matkailu ja veneily Pysyvä asutus Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rakennusoikeuden laskentaohjeet 9 5 MAAKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen muodostumisperiaatteet ja kuvaus Laatimisvaiheen kuuleminen 11 6 YLEISKAAVA Kaavaratkaisun kuvaus Kokonaisrakenne ja mitoitus Maankäyttö Yleiset määräykset ja suositukset 14

4 6.4 Vertaileva tarkastelu Nykytilanne Valtakunnalliset ja seudulliset intressit Tavoitteet Voimassaolevat suunnitelmat 15 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET Ympäristövaikutukset Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset 18 8 TOTEUTTAMINEN Kunnan toimenpiteet 19 9 SUUNNITTELUVAIHEET Viranomaisten ohjausvaikutus ja aikataulu 19 2 Liitteet Liite 1 Mitoitustaulukko Erillinen liiteraportti Joutsan rantayleiskaavan luontoselvitys (Maa ja Vesi Oy) Erillinen liiteraportti Joutsan rantayleiskaava, Vaikutukset Natura 2000-verkoston alueisiin (Maa ja Vesi Oy) Kartat Yleiskaavakartta ja merkinnät 1:10000

5 3 1 JOHDANTO Tarkoituksena on laatia Joutsan rantayleiskaavan täydennys Sipilän kantatilan osalta, jolta osin Hämeenlinnan hallinto-oikeus on kaavan kumonnut. Rantayleiskaavan laajennus koskee tiloja: HALLASAARI MARJASAARI KIVIRIKKO PIRTTINIEMI KESÄNIEMI RIITINKI LEHTOKALLIO KUIKKALAHTI MÄNTYNIEMI SATUMAA INKERINMAA SAARELA KAMPINSELÄN SAARET SIPILÄ 1.1 Suunnitteluorganisaatio Kaavoitustyötä on kunnan puolesta valvonut kaavatoimikunta. Kaavan laadinnasta on vastannut Pöyry Environment Oy. 2 LÄHTÖKOHDAT Joutsan rantayleiskaavan 3. ja 4. osa-alueet hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Kaava tuli voimaan muilta paitsi valituksenalaisilta osin, joten Sipilän tilan omistajien valituksen perusteella kaavaratkaisu jäi ko. emätilan osalta auki. Hallinto-oikeus kumosi Sipilän emätilan osalta kunnanvaltuuston hyväksymispäätöksen Rantayleiskaavoitus käynnistettiin Sipilän emätilan osalta uudestaan keväällä Alueen määrittely ja rajaus Joutsan rantayleiskaava on jaettu neljään osa-alueeseen. 1. Angesselkä- Puttolanselkä 2. Viheri- Jääsjärvi 3. Pohjois-Suontee 4. Etelä-Suontee Nyt laadittavat täydennys koskee osa-alueella 4 Ruorasmäen kylässä tilaa 4:73 Sipilä.

6 3 SELVITYKSET Luonnonympäristö ja maisema 3.2 Vesistöt Luonnonympäristön tilan selvitti Maa ja Vesi Oy karttamateriaalin, kirjallisuuden, maastokäyntien ja asiantuntijahaastattelujen perusteella. Alueella suoritettiin myös viistokuvaus pienkoneesta. Maastoinventointi tehtiin vuonna 1999 ja sitä täydennettiin Kohteet valittiin kartta-aineiston, viistokuvien ja aikaisempien inventointien pohjalta. Erityistarkastelu suoritettiin kohteissa tai aluekokonaisuuksissa, joilla arveltiin olevan ekologisesti merkittäviä arvoja. Suurin osa rantayleiskaavan laajennusalueesta kuuluu rantojensuojeluohjelma sekä Natura 2000 alueisiin. Alueiden arvoja on käsitelty erillisissä luonto- ja maisemaselvitys raportissa ( ) sekä Vaikutukset Natura 2000-verkoston alueisiin raportissa ( ). Suunnittelualueet sijaitsevat eteläisen Suonteen rannoilla. Suontee on poikkeuksellisen karu ja kirkasvetinen latvavesialueen vedenjakajaseudun järvi. Suonteen eteläosa eli Ylä-Suontee on luonnontilaisempi kuin Suonteen pohjoisosa eli Ala-Suontee. Kohde on runsaasti kallioisia pikkusaaria käsittävä kokonaisuus. Rannat ovat huomattavassa määrin kallio-, lohkare- ja kivikkorantoja. Alavimmilla rannoilla on myös hiekkarantoja. 3.3 Rakennettu ja kulttuuriympäristö Rakennuskanta on selvitetty rakennuslupatietojen, peruskarttojen ja asukaskyselyn pohjalta Joutsan rantayleiskaavan laatimisen yhteydessä. Alueella sijaitsee 17 loma-asuntoa. Alueelta ei sijaitse kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Rantayleiskaavaalueella tehtiin 2003 muinaismuistojen täydennysinventointi. Sipilän kantatilan alueelta tai sen läheisyydestä ei ole löytynyt muinaismuistokohteita. 3.4 Maanomistus Suunnittelualueen kiinteistöt ovat osittain yksityisomistuksessa, osittain valtion omistuksessa. Maanomistustiedot on saatu Keski-Suomen maanmittaustoimistolta. Valtio on hankkinut osan Sipilän kantatilan rantojensuojeluohjelma- ja Natura-aluetta haltuunsa vapaaehtoisin kaupoin 1994, 1996 ja Kaupoilla korvattiin myös aluilla ollut rantarakennusoikeus. 3.5 Emätilatarkastelu Maanomistajia kohdellaan tasapuolisesti noudattaen rantayleiskaavan yhtenäisiä mitoitusperusteita kiinteistökohtaisesti. Rakennusoikeuden tasapuolista mitoittamista

7 varten käytetään ns. kantatilatarkastelua, jossa tarkastellaan vuoden 1969 (rakennuslain rantakaavasäännösten voimaantulo) jälkeisen rakentamisen kehittymistä tilakohtaisesti. Kantatilavuoden valinta perustuu siihen seikkaan, että valtaosa lohkotiloista on muodostettu vuoden 1969 jälkeen ja ennen sitä on tehty valtaosa kantatilojen osituksista (esim. perinnönjaot, sisarusosuudet). 5 Käytännössä syksyn 1969 jälkeen tapahtuneet lomatonttien lohkomiset on luettu silloisen kantatilan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Aikaisemmassa kaavaehdotuksessa myös rantojensuojeluohjelma- ja Natura-alueen kaupoissa valtion korvaama rakennusoikeus luettiin emätilan käytettyyn rakennusoikeuteen, mutta hallinto-oikeuden päätöksen perusteella kaikissa kaupoissa ei rakennusoikeuden määrää voida tarkasti yksilöidä, joten uudessa ehdotuksessa valtionmaille on käytetyksi rakennusoikeudeksi määritetty rantayleiskaavan laskennallinen rakennusoikeus. Maanomistus on kantatilaa ja valtionmaita lukuun ottamatta jakaantunut pieniin yksiköihin. Kantatilatarkastelu turvaa jäljelle jääneen rakennusoikeuden oikeudenmukaisen ja tasapuolisen osoittamisen myös niille, jotka eivät ole aikaisemmin käyttäneet rakennusoikeuttaan. 3.6 Rannan pituus Rannan pituus on mitattu maanmittauslaitoksen numeerisesta kiinteistörajakartasta. Todellinen rantaviivan on rakennusoikeuden laskemista varten muunnettu ns. muunnetuksi rantaviivaksi vähentäen kapeikkojen, kapeiden niemien, kannasten ja lahtien todellista rantaviivaa. Rantaviivan muuntaminen on tehty 1: kiinteistörajakartalla käyttäen muuntoperusteena Etelä-Savon seutukaavaliiton muuntamiskertoimia.

8 3.7 Suunnittelutilanne Suunnittelutilanne on selvitetty seutukaavan, rantakaavojen, yleiskaavojen, asema- ja rakennuskaavojen sekä rantojensuojeluohjelman ja Natura 2000-ohjelmaesityksen osalta. Suunnittelualueella ei sijaitse ranta-asemakaavoja Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on tehnyt päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Päätös tuli voimaan Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnovarat 4. toimivat yhteysverkot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa Rantojensuojeluohjelma Natura Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesta rantojensuojeluohjelmasta. Ohjelmaan kuuluvat alueet ovat valtakunnallisesti arvokkaita ja täyttävät luonnonsuojeluarvoltaan luonnonsuojelulain vaatimukset. Ohjelman tarkoituksena on säilyttää monipuolisesti suomalaisen rantaluonnon eri tyyppejä luonnonmukaisina ja rakentamattomina. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet toteutetaan ensisijaisesti luonnonsuojelulain (1096/96) mukaisesti. Suurin osa nyt kaavoitettavasta alueesta kuuluu rantojensuojeluohjelmaan. Kaavakartalla rantojensuojeluohjelma on esitetty sinisellä pisterasterilla jota reunustaa sininen palloviiva. Suuri osa kaava-alueen rantojensuojeluohjelma-alueesta on jo hankittu valtiolle. Natura 2000-verkoston avulla pyritään vaalimaan luonnon monimuotoisuutta Euroopan unionin alueella. Suojelukohteiksi on valittu sekä arvokkaita luontotyyppejä että uhanalaisia eläin- ja kasvilajeja. Euroopan yhteisön luonto- ja lintudirektiiveihin perustuen ympäristöministeriö on valmistellut Suomen ehdotuksen Natura verkostoon sisällytettävistä alueista.

9 Suuri osa nyt kaavoitettavasta alueesta kuuluu Natura2000-verkostoon. Tältä osin Natura-alue poikkeaa vain vähän rantojensuojeluohjelma-alueesta. Rantayleiskaavan laajennusalueelle osuvat Natura2000 alueet: Suonteen eteläosa (FI ), pinta-ala 2625ha, Kunnat Joutsa ja Hirvensalmi, aluetyyppi SCI ja SPA. Poikkeuksellisen karu ja kirkasvetinen latvavesialueen vedenjakajaseudun järvi, jonka rannat huomattavissa määrin kallio-, lohkare- ja kivikkorantoja. Vesikasvillisuus on erittäin niukkaa, mutta rannoilla on luonnontilassa kehittyneitä lehtimetsiä. Alueen kuikkakanta on erittäin tiheä ja muutenkin alue on linnustollisesti merkittävä. Kaavakartalla Natura-alue on esitetty harmaalla pisterasterilla, jota reunustaa harmaa palloviiva. Suuri osa nyt kaavoitettavasta Natura-alueesta on jo hankittu valtiolle Seutukaava Keski-Suomessa on tällä hetkellä voimassa. Keski-Suomen seutukaavan 5. vaihekaava Alueelle ei ole osoitettu varauksia seutukaavassa. Seutukaava on voimassa kunnes se korvataan maakuntakaavalla. Seutukaavassa suurimmalle osalle aluetta on osoitettu luonnonsuojelualue Maakuntakaava Keski-Suomen maakuntakaava on parhaillaan vahvistamisvaiheessa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt kaavan Maakuntavaltuusto on esittänyt ympäristöministeriölle, että maakuntakaava tulisi voimaan välittömästi sen vahvistamisen jälkeen. Maakuntakaavassa suurimmalle osalle rantayleiskaavan laajennusaluetta on osoitettu luonnonsuojelualue ja Natura2000-verkostoon kuuluvat alueet. Lisäksi alueen pohjoisosaan on osoitettu veneväylä Yleiskaava Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Joutsan aiempi Etelä- Suonteen rantaosayleiskaava on oikeusvaikutukseton ja hyväksytty kunnanvaltuustossa Rakennusjärjestys Joutsan uudistettu rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanhallituksessa TAVOITTEET 4.1 Yleistavoitteet Pysyvä ja loma-asutus Rakennusoikeuden tasapuolinen osoittaminen Rakennuspaikkojen osoittaminen

10 Kaavan perustelujen selkeyttäminen 8 Ympäristön hoito ja suojelu, virkistys Riittävät vapaa-alueet Luonnonympäristön ja maiseman huomioon otto Suojeluohjelmien toteuttamisen edistäminen Palvelut, maa- ja metsätalous Elinkeinojen harjoitusmahdollisuuksien edistäminen 4.2 Sektorikohtaiset tavoitteet Ympäristön hoito ja suojelu Loma-asutus Yleinen virkistys, matkailu ja veneily Pysyvä asutus Rantojensuojeluohjelma alueen toteuttaminen Turvataan arvokkaiden alueen osien ja kohteiden säilyminen riittävän laajoilla ja määräyksiltään riittävän tiukoilla aluevarauksilla. Ohjataan yleinen virkistyskäyttö sopiville reiteille ja kohteille pois luonnontilaltaan herkiltä alueilta Annetaan tarpeelliseksi havaittavia suosituksia ympäristönhoidon edistämiseksi vapaaehtoisin keinoin Tutkitaan tasapuolinen maanomistajakohtainen loma-asutuksen määrä käyttäen myös kantatilaperiaatetta. Siirretään rakennusoikeutta luonnonsuhteiltaan herkiltä rannanosilta muille saman maanomistajan ranta-alueille Osoitetaan rantaosakohtaisesti sijoitettavissa olevien loma-asuntojen määrä Varaudutaan lisääntyvään veneilyliikenteeseen Jätetään riittävästi metsätalousrantoja, jotka ovat samalla perinteisiä jokamiehenoikeuden rantoja. Otetaan erityisesti huomioon jo olevan pysyvän asutuksen tarpeet osoittamalla riittävästi veneiden pitopaikkoja, uimapaikkoja yms. kohteita aikaisemman perinteen pohjalta.

11 Varaudutaan ympärivuotisen asumisen sijoittumiseen pääasiassa jo olevan pysyvän asumisen vyöhykkeille. Otetaan huomioon aikaisempi ranta-alueita koskeva perinne- ja kulttuurimaisemaan liittyvä selvitys- ja suunnittelutoimi Rakennusoikeuden määrittämisperusteet Rakennusoikeus lasketaan ja tutkitaan maanomistusyksiköittäin. Samalle maaomistajalle kuuluvia alueita käsitellään yhtenä yksikkönä, jolloin rakennusoikeutta voidaan siirtää saarista mantereelle ja alueelta toiselle. Rantaviivan mitoitusperusteena käytetään yleisesti käytössä olevaa muunnettua rantaviivaa. Laskentamalli huomioi saarten, niemien, lahtien, kannasten ja salmien kohdalla lähirannan aiheuttamia rajoituksia. Rakennusoikeus rantaviiva-km:ä kohti saattaa vaihdella. Perusteina vaihteluille ovat luontosuhteet, vesistön koko, saaren kokoluokka, tavoitekannanotot, maanomistajien hyväksyttävät esitykset tai muut yleispätevät seikat. Mitoituslaskelmilla ei ole vaikutusta olemassa olevien laillisesti rakennettujen loma-asuntojen peruskorjaamiseen eikä uudelleen rakentamiseen. Vahvistetut rantakaavat otetaan sellaisenaan huomioon. Jos rakentaminen sijoittuu etäämmälle rantaviivasta, voidaan sallia tavanomaista korkeampi rakentamistehokkuus. Tällöin erityisesti lomakylätyyppiseltä rakentamiselta tulee vaatia yksityiskohtaisempaa suunnittelua esimerkiksi ranta-asemakaavan muodossa. 4.4 Rakennusoikeuden laskentaohjeet Käytännön vesistökohtaista rakennusoikeuden määrittämistä varten luokitellaan suunnittelualueen vesistöt seuraavasti: RYHMÄ A mitoitus 3,5 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km Ympäristö- ja luontoarvoiltaan valtakunnallisesti arvokkaat tai muutoin luontoarvoiltaan erityisen arvokkaat alueet (geoekologinen suositusluokka III) Mitoitus normaalisti 3,5 loma-asuntoa / ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 3,0 4,0 loma-asuntoa / ranta-km RYHMÄ B mitoitus 5,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km

12 Normaalisti keskitason rannat, jotka edustavat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan alueen keskitasoa ajatellen lomarakentamista (geoekologinen suositusluokka II ja I). Mitoitus on normaalisti 5,0 loma-asuntoa / ranta-km,mutta voi vaihdella välillä 4,5-5,5 loma-asuntoa / ranta-km. 10 RYHMÄ C mitoitus 6,0 loma-asuntoa / muunnettu rantaviiva-km Rannat, jotka ovat sijainniltaan ja ympäristöarvoiltaan erityisen hyvin lomarakentamiseen sopivia (geoekologinen suositusluokka I). Mitoitus on normaalisti 6,0 loma-asuntoa / ranta-km, mutta voi vaihdella välillä 5,5-6,5 loma-asuntoja / ranta-km. RYHMÄ D mitoitus saaren pinta-alan mukaan Saarirannat alle 20 ha:n saarissa ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä saaren pinta-alaan perustuvana. Saaren koko alle 1,0 ha Rakennusoikeus Ei rakennusoikeutta 1-2 ha Yksi rakennuspaikka 2-20 ha Rakennusoikeus 1 rakennuspaikka kolmea ha:a kohti yli 20 ha Rakennusoikeus kuten mantereella RYHMÄ E mitoitus vesistön pinta-alan mukaan Pienvesistöt lammet alle 10 ha sekä alle 50 m levyisten jokien rannat ovat erityisrantoja, joiden mitoitus tulee tehdä erityisperustein. Mitoitus lampien osalta1 loma-asunto / 2,5 vesi-ha sekä pienten jokien osalta 2 loma-asuntoa / todellinen ranta-km. Ryhmäjako palvelee rakennusoikeuden laskentaohjeena. Mikäli ohjeiden soveltaminen johtaa selvästi kohtuuttomuuksiin, on niistä mahdollista erityisin perustein poiketa.

13 5 MAAKÄYTTÖVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen muodostumisperiaatteet ja kuvaus Lähtötilanne Loma-asutusta on muodostunut viime vuosikymmenten aikana runsaasti, aluksi suoraan rakennuslupamenettelyllä (1980-luvulla vahvistamattomiin rantaosayleiskaavoihin perustuen), sittemmin poikkeuslupien ja rantakaavojen kautta. Vahvistamattomien rantaosayleiskaavojen ansiosta uusi loma-asutus on muodostunut varsin keskitetysti vanhojen mökkien yhteyteen, jolloin jokamiehen virkistykseen ja veneretkeilyyn on jäänyt hyvin alueita. Oleellisiksi lähtötiedoiksi selvitettiin suunnittelualueen luontosuhteet aikaisempien tietojen, uusien ilmakuvien, asiantuntijahaastattelujen sekä maastokäyntien perusteella. Kaavaluonnos Rantayleiskaavoitukseen ryhdyttiin, koska lisääntynyt mökkirakentaminen vaati kokonaisvaltaista suunnittelua, jossa huomioitaisiin yksityisten rakennusoikeuksien lisäksi myös valtakunnallisesti tärkeät luonto- ja maisema-arvot sekä yleinen virkistyskäyttö. Kaavaluonnoksessa pyrittiin määrätietoisesti edelleen keskittämään uusia rakennuspaikkoja olevien mökkien yhteyteen kohtuullisen kokoisina ryhminä (3-6 rakennuspaikkaa). Lisäksi tonttien määrässä ja sijoituksessa huomioitiin laadittu luontoja maisemaselvitys sekä yleiset suunnitteluperiaatteet (tonttien sijoittelu, vapaa rantaviiva ja jokamiehenoikeudet). Luonto- ja maisemaselvitystä täydennettiin kesälläsyksyllä 2002 maastokäyneillä erityisesti Pohjois-Suonteella ja Etelä-Suonteella. Myös kaavaratkaisun perusteita selvitettiin maastokäynnein. Kaavaluonnos valmistui ja se oli nähtävillä Joutsan kunnan teknisellä osastolla. Kaavasta saapui määräaikaan mennessä kaksi mielipidettä. Mielipiteisiin on annettu kaavanlaatijan vastine. Kaavaehdotus Kaavaehdotus valmistui Laatimisvaiheen kuuleminen Kaavasta on kysytty mielipiteet alueen maanomistajilta. Maanomistajien ja asukkaiden ehdotukset ja mielipiteet rantojen käytöstä on huomioitu niin kuin se on ollut mahdollista yleiskaavalle asetettujen tavoitteiden ja tasapuolisuuden rajoissa.

14 6 YLEISKAAVA Kaavaratkaisun kuvaus Muutokset kaavaratkaisussa koskee Ruorasmäen kylässä tilaa 4:73 Sipilä. Hallintooikeuden kumoamaan kaavaratkaisuun nähden kaava on muuttunut seuraavasti: Pesäsaaren pohjoisempaa rakennuspaikkaa on laajennettu pohjoiseen Pienen Lehtisen itäisintä rakennuspaikkaa on laajennettu itään Lehtisensaaressa Lepolan vanha rakennuspaikka ulotetettu yhdestä kulmasta rantaan (samalla Natura-rajaa on tulkittu). Lehtisensaaressa Lehtisen niemeen osoitettua RA-aluetta on laajennettu länteen käsittämään pienen niemekkeen sekä itäisintä rakennuspaikkaa on siirretty idemmäs rakennettavuudeltaan paremmalle paikalle Torppasaaren itärannalta on siirretty länsirannalle kaksi korvattaviksi osoitettua rakennuspaikkaa. Konnassaaressa yksi rakennuspaikka on siirretty länsipuolelta saaren eteläkärkeen Käyrässaaren pohjoisosan länsirannalle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa. Kaavaluonnokseen nähden kaavaehdotus on muuttunut siten, että Konnassaaressa yhtä rakennuspaikkaa siirrettiin rakennettavuudeltaan paremmalle paikalle ja Lehtisensaaren Lehtisniemessä muutettiin rakennusalueen rajoja kahden rakennuspaikan osalta. Yleisesti uudet loma-rakennusalueet on pyritty osoittamaan rakentamiseen soveltuville alueille ja olevien yhteyteen sopiviin kokonaisuuksiin siten, että myös vapaata rakentamatonta rantaa on voitu osoittaa riittävästi. Rikkonaisen ja pienipiirteisen maaston vuoksi yhtenäisten useamman tontin käsittävien lomarakennusalueiden muodostaminen ei ole kuitenkaan ollut aina mahdollista. Suojeluohjelma-alueet ja jyrkkä topografia ovat pakottaneet sijoittamaan uutta lomaasutusta mm. kapeisiin salmiin.

15 6.2 Kokonaisrakenne ja mitoitus 13 OSA-ALUE 4: Etelä-Suontee / rantayleiskaavan laajennus MITOITUS KAAVA-ALUE YHT. Todellinen rantaviiva km 66 Muunnettu rantaviiva km 33 Laskennallinen rakennusoikeus 125 Olevat rakennuspaikat Uudet rakennuspaikat maatilat vakituiset loma vakituiset loma Aiemmin korvatut rakennuspaikat 41 Olevat Yhteensä Korvatut mukaan luettuna rakennuspaikkaa/todellinen rv km 0,26 1,27 1,84 rakennuspaikkaa/muunnettu rv km 0,52 2,55 3,79 Kokonaismitoitusta tarkasteltaessa tulee huomioida valtion ja maanomistajien välisillä vapaaehtoisilla kaupoilla valtion hankkimat rantojensuojeluohjelma- ja Natura-alue, joiden yhteenlaskettu laskennallinen rakennusoikeus on 41 rakennuspaikkaa. Keski-Suomen ympäristökeskuksen ilmoituksen mukaan ao. kaupoissa on korvattu kaikkiaan 43 rakennuspaikkaa, mutta tätä ei hallinto-oikeuden päätöksen (06/0440/2) perusteella huomioida kantatilan käytettyä rakennusoikeutta määrittäessä, koska kauppakirjoissa ei tuolloin ollut dokumentoitu riittävällä tarkkuudella korvattujen rakennuspaikkojen lukumäärää. 6.3 Maankäyttö Vakituinen asutus ja loma-asutus Uusi rakennusoikeus on kaavassa osoitettu loma-asutukseen (RA). Kaavaratkaisuun on esitetty loma-rakennuspaikkojen lukumäärä ja ohjeellinen sijainti. Rakennuspaikkojen koko on noin 5000 m². Loma-asutus on osoitettu omarantaisena, ellei erityisiä tarpeita muuhun ole ollut. Kaavamääräykset on laadittu vakiintuneen rakentamiskäytännön, kaavan tavoitteiden ja kunnan voimassa olevan rakennusjärjestyksen perusteella. Kantatilojen erilliset saunat Uusia saunarakennuksia ei ole osoitettu.

16 Maa- ja metsätalousalueet 14 Ne alueet, joihin ei ole tarpeen osoittaa mitään edellä määriteltyjä toimintoja, jäävät edelleen maa- ja metsätalouskäyttöön (M). Eräille alueille merkintään kohdistuu lisämäärittelyä luonnonympäristön tai maiseman vuoksi (MY- alueet). Suojelualueet Suojeluohjelma-alueet on kaavassa osoitettu suojelun toteuttamisperiaatteen perusteella SL-luonnonsuojelualueina (luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu tai rauhoitettavaksi tarkoitettu alue) tai MY-alueina (metsälain perusteella toteutettava alue). Aluerajausten sisällä olevat rakennetut rakennuspaikat on osoitettu loma-asuntoalueiksi (RA). Alueille on osoitettu uusia korvattavia rakennuspaikkoja, mikäli niitä ei ole voitu siirtää saman maanomistajan omistuksessa oleville rakentamisen mahdollistaville rantaosille. Natura 2000-alueet on osoitettu rantayleiskaavakartalla harmaalla pisterasterilla ja aluerajat harmaalla palloviivalla. Rantojensuojeluohjelmaan kuuluvat alueet on esitetty yleiskaavakartalla sinisellä pisterasterilla ja aluerajat sinisellä palloviivalla Yleiset määräykset ja suositukset Rakentamisessa on säästettävä arvokkaita kasvillisuuden reunavyöhykkeitä, maisemallisesti arvokkaita alueita ja harvinaisia luonnon esiintymiä. Rakennusten tulee sopeutua malliltaan, materiaaliltaan, mittasuhteiltaan ja väritykseltään olevaan rakennuskantaan ja maisemaan. Rantaan sijoittuvan uuden rakennuspaikan vesistön tai vesijätön vastaisen rajan pituuden tulee olla vähintään 40 metriä. Rantaviivan muokkaaminen ruoppaamalla tai pengertämällä on kielletty ilman asianmukaista lupaa. Rakennuspaikkojen vesi- jätevesi- ja jätehuollossa on noudatettava voimassa olevia viranomaismääräyksiä ja järjestettävä huolto siten, ettei synny vesistön eikä pohjaveden pilaantumisvaaraa. Tämä yleiskaava on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 72 :n tarkoittaman oikeusvaikutteisen yleiskaavana. Tämä tarkoittaa, että yleiskaavaa voidaan käyttää rakennuslupien myöntämisen perusteena kaavan RA- ja AP-alueilla, am-osa-alueilla sekä erillisten saunojen rakennuspaikoilla, ellei yleiskaavamääräyksistä tai muusta lainsäädännöstä muuta johdu. Muilta osin noudatetaan kunnan rakennusjärjestystä. Metsänhoitosuositukset Maisemallisesti merkittävien rantametsien käsittelyssä noudatetaan erityistä harkintaa.

17 Rantametsien käsittelykuviot suositellaan rajattaviksi sopivia maastonmuotoja noudattaen, jotta maisemanäkymä säilyisi yhtenäisenä. Rantavyöhykkeen leveys suositellaan rajattavaksi niin suureksi, että siitä muodostuu selkeä käsittely-yksikkö. Rantavyöhykkeelle pyritään jättämään lehtipuustoa mahdollisimman paljon. Maisemalle ja monille eläin- ja kasvilajeille tärkeiden lehtipuiden ja alikasvuston turhaa raivausta on syytä välttää. Uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti aina kun siihen on edellytyksiä. Laajoja avohakkuita ei ranta-alueella suositella. Uudisaloille suositellaan jätettäväksi kolo- ja maisemapuita. Pieniä saaria ja niemiä ei tule käsitellä avohakkuilla. Voimakasta lannoitusta tai maanmuokkausta tulee välttää. Metsäojiin on suunniteltava suojavyöhykkeet siten, etteivät ojat laske suoraan vesistöön. 6.4 Vertaileva tarkastelu Nykytilanne Joutsan vielä rakentamattomille rannanosille kohdistuu siinä määrin yksityisiä rakennuspaineita ja toisaalta luonnonympäristön, -maiseman, virkistys- ja muun yleisen käytön aiheuttamia maankäyttötarpeita ettei pelkän nykytilanteen huomioiva vaihtoehto voi tulla kyseeseen Valtakunnalliset ja seudulliset intressit Tavoitteet Valtakunnalliset ja seudulliset intressit on huomioitu rantayleiskaavassa voimassaolevien suunnitelmien ja päätösten sekä ao. viranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Rantayleiskaava säilyttää Joutsan ranta-alueiden maisema- ja virkistysarvoja sekä tukee ja kehittää paikallisen elinkeinoelämän, rannanomistajien sekä asukkaiden tarpeita ja hankkeita kestävän kehityksen periaatteiden pohjalta. Yleiskaavassa osoitetut uudet loma-asuntoalueet on pyritty sijoittamaan siten, että maisema- ja luonnonarvoiltaan arat alueet jäävät rakentamiselta vapaaksi. Rakentamisen ulkopuolelle jäävillä alueilla on peruselinkeinon harjoittamisen lisäksi merkitystä jokamiehen virkistyskäytölle Voimassaolevat suunnitelmat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti huomioitu ja niiden toteutumista on pyritty edistämään rantayleiskaavassa. 15

18 Seutukaavoitus 16 Yleiskaavaratkaisu noudattaa Keski-Suomen seutukaavoituksen periaatteita. Seutukaavan lisäksi muut alueelle laaditut suunnitelmat ja selvitykset sisältävät useita luonto- ja ympäristöseikkoihin liittyviä aluevarauksia. Nämä on käyty yksityiskohtaisesti läpi luontoselvitystyön yhteydessä ja otettu huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Yleiskaavoitus Joutsan aikaisempien rantayleiskaavojen suunnitteluperiaatteita on käytetty hyödyksi soveltuvin osin erityisesti tavoiteasettelun ja sijoitusperiaatteiden kohdalla. Rantojensuojeluohjelma ja Natura 2000-ohjelmaehdotus Suojeluohjelmat on huomioitu rantayleiskaavassa. Yksityisten omistuksissa oleville tiloille on laskettu rakennusoikeus samoilla perusteilla kuin koko kaava-alueelle. Keski- Suomen ympäristökeskus on neuvotellut suojelun toteuttamisesta maanomistajien kanssa. Natura 2000-alueella tapahtuva metsätalouden harjoittaminen tulee perustua kunnanhallituksen hyväksymään kokonaisvaltaiseen hoito- ja käyttösuunnitelmaan, joka ottaa huomioon Natura 2000-alueen suojelutavoitteet. Mikäli suunnitelma tai hanke voi todennäköisesti heikentää Natura 2000-verkostoon kuuluvan alueen luonnonarvoja, on suunnitelman hyväksyvän viranomaisen katsottava, että luonnonsuojelulain 10 luvun 65 :n mukainen Natura-arviointi on tehty ja sen jälkeen pyydettävä siitä alueellisen ympäristökeskuksen lausunto. 7 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET 7.1 Ympäristövaikutukset Luonnonympäristö Yleiskaavaratkaisu säilyttää suunnittelualueen luonto- tai ympäristöarvoja. Luonnonympäristöön kohdistuvia mahdollisesti haitallisia vaikutuksia on pyritty minimoimaan rakennuspaikkojen siirtämisellä pois herkemmiltä rantaosilta. Rantayleiskaavan vaikutuksia Suonteen eteläosan (FI ) -Natura alueeseen on arvioitu erillisessä vaikutusarvioraportissa. Natura-vaikutusten arviointi on tehty kaavaehdotuksen perusteella. Raportin johtopäätöksessä todetaan: Kaavahankkeiden vaikutuksia ja niiden merkittävyyttä on tarkasteltu perustekohtaisesti neljään Natura 2000-suojeluverkostoon liitettyyn alueeseen. Kaavahankkeella ei ole tarkasteluissa katsottu olevan sellaisia haitallisia vaikutuksia Natura-perusteisiin, että vaikutukset voitaisiin todeta merkittäviksi Euroopan komission ohjeiden mukaisesti. Keski-Suomen ympäristökeskus on antanut luonnonsuojelulain mukaisen viranomaislausunnon Natura-vaikutusten arvioinnista. Ko. lausunto on koskenut Natura-vaikutusten arviointia, joka on liittynyt valitusten johdosta kumoutuneeseen

19 Joutsan rantaosayleiskaavan neljänteen osaan, joka on käsittänyt myös tämän nyt kaavoitettavan alueen. Lausunnossaan Keski-Suomen ympäristökeskus on pitänyt Natura-vaikutusten arviointia riittävänä täyttämään luonnonsuojelulain 65 ja 66 :n mukaiset vaatimukset ja yhtyy arvioinnin johtopäätökseen siitä, ettei kaavalla merkittävästi heikennetä niitä luontoarvoja, joiden suojelemiseksi kohteet on sisällytetty Natura 2000-verkostoon. Lausunnossaan Keski-Suomen ympäristökeskus toteaa, Pesäsaaren, Lehtisensaaren itärannan (Lepolan vanha rakennuspaikka), Lehtisen saaren etelärannan, uusien rakennuspaikkojen kohdalta, että rakennuspaikkojen alle jäävän pinta-alan perusteella on arvioitu, ettei lisärakentaminen voi aiheuttaa merkittävää haittaa alueen lajistolle ja luontotyypeille. Kaavaselostuksen kohdassa 6.1 on lueteltu ne kohdat, joilta osin nyt käsiteltävää kaavaa on muutettu suhteessa kumottuun kaavaan. Natura-alueen sisällä tai sen rajoilla kaavaan tehdyt muutokset Pesäsaaren pohjoisempi rakennuspaikka on laajennettu pohjoiseen Lehtisensaaressa Lepolan vanha rakennuspaikka ulotetettu yhdestä kulmasta rantaan (samalla Natura-rajaa on tulkittu). Torppasaaren itärannalta on kaksi korvattaviksi osoitettua rakennuspaikkaa siirretty länsirannalle. Natura-alueen ulkopuolella kaavaan tehdyt muutokset Pieni Lehtisen itäisintä rakennuspaikkaa on laajennettu itään Lehtisensaaressa Lehtisen niemeen osoitettua RA-aluetta on laajennettu länteen käsittämään pienen niemekkeen Konnassaaressa yksi rakennuspaikka on siirretty länsipuolelta saaren eteläkärkeen Käyrässaaren pohjoisosan länsirannalle on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa Nyt käsiteltävänä olevassa kaavassa Natura-alueen sisällä tai sen rajoilla tehtyjen vähäisten muutosten ei voida katsoa aiheuttavan merkittävää haittaa alueen lajistolle ja luontotyypeille eikä niillä vähäisyytensä ja pienialaisuutensa vuoksi ole vaikutusta aiemmin laadittuun Natura-arviointiin. Myöskään Natura-alueiden ulkopuolella tapahtuneiden, rakennuspaikkojen vähäisten laajennusten, yhden rakennuspaikan siirron ja kahden uuden rakennuspaikan osoittaminen Käyrässaareen ei voida katsoa vaikuttavan heikentävästi Natura-alueiden arvoihin, joten uuden Natura-vaikutusarvioinnin tekeminen ei ole tarpeen. Yhteenvetona voidaan katsoa, ettei yleiskaavahanke ei muodosta sellaista vaikutustapaa Natura-alueen perusteisiin, että kyseessä olevan kaavahankkeen lisäksi voitaisiin katsoa 17

20 olevan olemassa muita Natura-perusteisiin vaikuttavia hankkeita, joilla olisi tässä käsiteltävän hankkeen kanssa oleellisia yhteisvaikutuksia. Yllä esitetty huomioiden voidaan todeta, että kaavahankkeen ei miltään osin voida katsoa aiheuttavan kaava-alueella tai sen lähistöllä sijaitseville Natura-alueille sellaista haittaa, joka olisi edellä esitettyjen Euroopan komission ohjeiden mukaan tulkittava merkittäväksi. Maisema ja kulttuuriperintö Kulttuurihistoriallisesti tai rakennustaiteellisesti arvokkaat rakennukset, pihapiirit ja miljööt on osoitettu yleiskaavakartalla säilytettäviksi ympäristöiksi tai suojeltaviksi rakennuksiksi. Tarkempia suojelumääräyksiä ei yleiskaavassa ole tarkoituksenmukaista antaa, vaan suojelu on määritettävä yksityiskohtaisemmin museoviranomaisten ja omistajien kesken. Rakennettu ympäristö ja yhdyskuntarakenne Osoitetut uudet vakituisen asumisen rakennuspaikat tukeutuvat jo toteutuneeseen vakituiseen asutukseen ja vahvistavat sitä. 7.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Yleisesti ottaen uudesta rakentamisesta aiheutuu myönteisiä taloudellisia vaikutuksia yhdyskunnalle mm. rakennusalan työllisyyden parantumisen, hyödykkeiden kysynnän kasvun ja verotulojen lisääntymisen muodossa. 7.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavoituksessa on pyritty myönteisiin sosiaalisiin vaikutuksiin toisaalta osallistuvalla, tasapuolisella suunnittelulla ja toisaalta huomioimalla kaavaratkaisussa yksityisten maaomistajien edun lisäksi myös kaikkien yksilöiden rannankäyttötarpeet ja toiveet. Maanomistajia on kohdeltu tasapuolisesti käyttäen rakennusoikeuden mitoituksessa yhtenäisiä mitoitusperusteilta ja kantatilatarkastelua. Suunnittelun eri vaiheissa on sekä maanomistajia että asukkaita kuultu eri tavoin ja saadut mielipiteet on otettu huomioon. Uusi rakentaminen on pääsääntöisesti sijoitettu olevan yhteyteen, mikä lisää asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja turvallisuuden tuntua. Jokamiehenoikeudet mahdollistava ja kaavassa osoitettuihin retkeily- ja virkistysalueisiin sekä kohteisiin perustuva maankäyttö takaa virkistysmahdollisuudet myös niille, jotka eivät omista rantaan rajoittuvia kiinteistöjä. 18

21 8 TOTEUTTAMINEN Valtion toimenpiteet Keski-Suomen ympäristökeskus vastaa suojeluohjelmien toteuttamisesta. Osa luonnonsuojelulakiperusteisista rantojensuojeluohjelma- ja Natura 2000-aluetta toteutetaan yhteistyössä valtion, paikallisten käyttäjien ja asukkaiden kanssa. 8.2 Kunnan toimenpiteet Lähinnä ulkoiluun ja retkeilyyn liittyvät hankkeet saattavat vaatia kunnan tukitoimenpiteitä yhteistyössä valtion, paikallisten käyttäjien ja asukkaiden kanssa. Oikeusvaikutteinen yleiskaava tulee olemaan ohjeena laadittaessa ranta-asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Rakennuslupia voidaan myöntää yleiskaavan mukaisesti. Asemakaava tai rantaasemakaava on kuitenkin tarpeen kyläalueilla, matkailupalvelualueilla tai taajaasutusmaisissa ja lomakylätyyppisissä ratkaisuissa. 9 SUUNNITTELUVAIHEET 9.1 Viranomaisten ohjausvaikutus ja aikataulu Rantayleiskaavan laajennuksen aikataulu: Rantayleiskaavan laajennuksen vireille tulon yhteydessä on pidetty viranomaisneuvottelu , työnaikainen viranomaisneuvottelu sekä työaikainen palaveri Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Rantayleiskaava luonnos on valmistunut päiväyksellä ja se on ollut kunnassa nähtävillä Kaavaehdotus on valmistunut päiväyksellä / tarkistettu , Pöyry Environment Oy Jyväskylän aluetoimisto Ora Nuutinen Dipl.ins. Arto Sipinen Ins. (AMK)