Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvitys

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvitys"

Transkriptio

1 Porvoon kaupunki Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvitys

2 1 Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvitys SISÄLLYS 1 JOHDANTO SELVITYSALUE KAAVOITUS TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT Kirjallinen aineisto Maastoinventointi Arvokkaiden alueiden valintaperusteet Suojelualueet Luonnonsuojelulain ja metsälain suojeltavat luontotyypit Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat ranta-alueet Uhanalaisuusluokitus Maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet ja alueet Maisema-ekologinen rantaluokitus MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET Ilmasto Kallioperä ja maaperä Maisemakuva Vesiolot Alueen luonnon kehityshistoria Eläimistö Kalat ja pohjaeläimet Linnut Nisäkkäät Uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet Kasvillisuus ja kasvisto Metsät Vesi- ja rantakasvillisuus Suot Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvit Huomionarvoiset kasvit SAARISTON VYÖHYKEJAKO LUONNOSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Suojelualueet Muut luonnonsuojelullisesti merkittävät kohteet Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet MAISEMASUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Luonnonmaisema-alueet...33

3 2 9.2 Luonnonmaisemakohteet Kulttuurimaisema-alueet SUOSITUKSET JA MAISEMAEKOLIGINEN RANTALUOKITUS LÄHTEET LIITTEET...38

4 1 Onaksen saariston luonto- ja maisemaselvitys 1 JOHDANTO Maankäyttö- ja rakennuslaissa 1 asetetaan ranta-alueille suunnitteluvelvoite eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta. Rantayleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa ympäristöhaittojen vähentäminen, rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 2. Erityisesti rannikkoalueiden maakäytönsuunnittelussa on huomioitava maisema- ja luontoarvot, koska rannikkoalue on geomorfologisesti monimuotoinen, sekä eläin- ja kasvilajistoltaan rikas kokonaisuus. Selvitys liittyy Onaksen saariston osayleiskaavan laatimiseen. Porvoon kaupunki aloitti kaavatyön vuonna Tarkoitus on selvittää Porvoon Onaksen saariston osayleiskaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat, suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet sekä esittää suositukset maankäytöstä. Selvityksen teki Suunnittelukeskus Oy:n Kuopion toimistosta biologi Jari Kärkkäinen. 2 SELVITYSALUE Selvitysalue käsittää Svartbäckin kylästä Kalvön saaren lähisaarineen sekä Onaksen kylän (kuva 1). Onaksen saaristo sijaitsee Porvoon kaupungin lounaspuolella. Alue on laajuudeltaan noin ha. 1 MRL 72 Suunnittelutarve ranta-alueella: Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 2 MRL 39 Yleiskaavan sisältövaatimukset: Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: -- 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; -- 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. MRL 73 Ranta-alueiden loma-asutusta koskevan yleis- ja asemakaavan erityiset sisältövaatimukset: Laadittaessa yleiskaavaa tai asemakaavaa (ranta-asemakaava) pääasiassa lomaasutuksen järjestämiseksi ranta-alueelle on sen lisäksi, mitä yleis- tai asemakaavasta muutoin säädetään, katsottava, että: 1) suunniteltu rakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu rantamaisemaan ja muuhun ympäristöön; 2) luonnonsuojelu, maisema-arvot, virkistystarpeet, vesiensuojelu ja vesihuollon järjestäminen sekä vesistön, maaston ja luonnon ominaispiirteet otetaan muutoinkin huomioon; sekä 3) ranta-alueille jää riittävästi yhtenäistä rakentamatonta aluetta.

5 2 Kuva 1. Onaksen saariston rantayleiskaava-alue. 3 KAAVOITUS Itä-Uudenmaan seutukaavayhdistelmässä (päivätty ) on esitetty Onaksen alueelle seuraavat luonnonsuojelualuevaraukset (SL): - Timmervikin pohjoispuolella oleva nimetön luoto (linnusto) - Linholmsörenin luoto (linnusto) - Fåfänghällarna (linnusto) - Stora Fårholmenin luonnonsuojelualue - Andersholmenin edustan nimetön luonto (linnusto) - Blyören (linnusto) - Mellanklobben (linnusto) - Stenören (linnusto) - Söderskärin luonnonsuojelualue - Långören (kasvillisuus ja eläimistö) - Larsskär Storhället ja Kalkskär (linnusto) Merkinällä SL-4 (= pääasiassa rakennuslain 135 :n nojalla annetulla määräyksillä suojeltavaksi tarkoitettu alue) on osoitettu seuraavat alueet: - Viinaluoto - Kalkskärs Storhälletin Larskärin alue - Örskärin ja Gråkobbshällarnan alue - Svartskär

6 3 - Havören - Lillaören - Kristiansstenen, Ådhället ja Sternskär Maa- metsätalousvaltaisiksi alueiksi, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja, on varattu: - Bjökrholmen Onaksen etäosa. - Fåfängholmen ja Halsholmen. - Brännskär, Linholmen ja Långön itäosa ja eteläkärki. Maakuntakaavassa (hyväksytty , vahvistettu ) on Onaslandetin kaakkoiskulma osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR 4365). Onaksen alueella on muutamia vahvistettuja rantakaava-alueita. Ne sijoittuvat seuraavasti (suluissa vahvistusvuosi): - Bodön lounaskärki (1980). - Onaksen eteläkärki (1993). - Kalvön eteläranta (1996). - Kalvö pohjoinen (1997) - Svartbäck, Svartholmen (1997) - Svartbäck, Pedars (2000) Tredjeholmenin ja Bodön pohjoisosa on palstoitettu vuonna TYÖN SUORITTAMINEN JA MENETELMÄT Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella sekä maastokäynneillä. Maastotyöt tehtiin elokuussa 2000 ja toukokuussa Selvitys työstettiin kartoille ja lyhyeksi raportiksi Kirjallinen aineisto Työn kannalta keskeisimmät kirjalliset lähteet olivat: - Henriksson, M & Myllyvirta 1995: Onaksen saariston pohjavesi intensiivitutkimus. Itä-Uudenmaan ja Porvoon vesien- ja ilmansuojeluyhdistys. - Henriksson, M & Myllyvirta 1991: Itä-Uudenmaan saariston bioindikaattoritutkimus, Itä-Uudenmaan ja Porvoon vesien- ja ilmansuojeluyhdistys. - Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto 1988: Ympäristönhoitoinventointi yhteenveto Itä-Uudenmaan seutukaavaliitto 1988, julkaisu 7. - Lindén C. 1993: Porvoon seudun kalastusalue. Käyttö- ja hoitosuunnitelma. - Museovirasto ja ympäristöministeriö 1993: Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt. Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisu 16.

7 4 - Museovirasto 2001: Onaksen saaristo ja Kalvö. Selvitys Porvoon läntisen ulkosaariston kulttuuriympäristöistä. Rakennushistorian osasto Pietikäinen 1983: Porvoon mlk:n luontoinventointi Suomen geologinen kartat, kallio- ja maaperä (1: ), lehdet 2034, 3012, ja Suomen kartasto 1990, Geologia, vihko Uudenmaan saariston suojelutyöryhmä mietintö 1981: Luonnonsuojelu Uudenmaan saaristossa. - Uudenmaan ympäristökeskus 1996: Söderskärin ja Långörenin saaristo alueen Natura ohjelman inventointitiedot. - Vesi-Hydro Oy 1993: Porvoon edustan merialueen kalataloudellinen yhteistarkkailu Jsau/MerK trk. - Ympäristöministeriö Arvokkaat maisema-alueet. Mietintö 66/ Maastoinventointi Selvitysalueen rannat inventoitiin veneellä, jolla liikuttiin rannan tuntumassa rantautuen etukäteen valituilla kohdilla tai tarvittaessa. Kasvillisuus- ja maisemainventoinnin tavoitteena oli saada yleisluontoinen kuva alueen kasvillisuudesta ja maisemasta sekä tärkeimmistä kasvillisuus- ja maisemakohteista. Rantautumiskohdat oli valittu kartta-aineiston perusteella kohteisiin, joilla arveltiin olevan ekologisesti merkittäviä arvoja. Näitä kohteita ovat eritoten rantaniityt, suonotkot, luhtarannat ja lehtivaltaiset metsät. Pitemmät rakentamattomat rannat tutkittiin myös tarkkaan. Maastossa tarkkailtiin alueiden kasvillisuutta sekä maiseman, maaperän ja kallioperän ominaisuuksia. Alueen linnusto inventoitiin Lisäksi vierailtiin vielä erikseen alueen länsiosassa Fårholmenien alueella. Linnustoinventoinnin tavoitteena oli saada yleisluontoinen kuva alueen linnustosta sekä tärkeimmistä lintukeskittymistä ja -kolonioista. Käytännössä kartoituksessa keskityttiin pienillä saarilla ja luodoilla esiintyvään vesi- ja rantalinnustoon, ja maalinnusto sekä suurempien saarien linnusto jäi vähemmälle huomiolle. Kartoituksen yhteydessä pyrittiin kiertämään kaikki linnustoltaan potentiaalisesti arvokkaat saaret ja luodot veneellä ja selvittämään niiden lajisto ja parimäärät mahdollisimman tarkkaan. Kartoitus oli ajoitettu siten, että varhaisimmilla pesijöillä olisi jo poikueet, ja myöhäisimpienkin lajien parit olisivat jo reviireillään, jolloin useimpien lajien esiintymisestä voitaisiin saada jonkinlainen kuva. Yhdellä kartoituskerralla ei kuitenkaan ole mahdollista saada täysin kattavaa kuvaa alueen linnustosta. Siksi monien lajien parimäärät voivat olla havaittua suurempia ja joitakin lajeja on voinut jäädä kokonaan havaitsematta, erityisesti suuremmissa saarissa. Säätila ja havainnointiolosuhteet kartoituksen aikana olivat vaihtelevat, tuuli ja sade haittasivat ajoittain havainnointia. Maastokartoituksen lisäksi lisätietoja alueen linnustosta saatiin alueella paljon liikkuneelta Gustav Nordenswanilta.

8 5 4.3 Arvokkaiden alueiden valintaperusteet Suojelualueet Suojelualueita ovat perustetut suojelualueet, luonnonmuistomerkit sekä valtakunnallisten suojeluohjelmien ja Natura 2000 verkoston alueet Luonnonsuojelulain ja metsälain suojeltavat luontotyypit Vuoden 1997 alusta voimaan tullut luonnonsuojelulaki ( /1096) määrittelee yhdeksän suojeltavaa luontotyyppiä. Lain tavoitteena on niiden luonnonarvojen säilyttäminen myös talouskäytössä olevilla alueilla. Nämä kohteet ovat yleensä hyvin pienialaisia. Luonnonsuojelulain suojeltavat luontotyypit (LsL 29 ) on lueteltu alla. Näihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteet vaarantuvat. 1) luontaisesti syntyneet, merkittäviltä osin jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt. 2) pähkinäpensaslehdot. 3) tervaleppäkorvet. 4) luonnontilaiset hiekkarannat. 5) merenrantaniityt. 6) puuttomat tai luontaisesti vähäpuustoiset hiekkadyynit. 7) katajakedot 8) lehdesniityt. 9) avointa maisemaa hallitsevat suuret yksittäiset puut ja puuryhmät. Luonnonsuojeluasetuksessa ( /160) on kuvattu luontotyyppien ominaispiirteet tarkemmin (liite 1). Luontotyypin suojelu tulee voimaan kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat (LsL 30 3 ) Metsälaissa ( /1093) on säädetty velvoite säilyttää metsien hoidossa ja käytössä metsien monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät elinympäristöt. Nämä elinympäristöt ovat yleensä pienialaisia. Elinympäristöjä ei saa hävittää metsänkäytöllä ja niitä koskevat hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Erityisen tärkeitä elinympäristöjä (MeL 10 ) ovat: 1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt Kiellon voimaantulo: Edellä 29 :n 1 momentissa tarkoitettu kielto tulee voimaan, kun alueellinen ympäristökeskus on päätöksellään määritellyt suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antanut päätöksen tiedoksi alueen omistajille ja haltijoille. Kielto annetaan julkipanon jälkeen ja siitä on kuulutettava kunnan ilmoitustaululla siten kuin julkisista kuulutuksista annetussa laissa säädetään.

9 6 2) ruoho- ja heinäkorvet, saniaiskorvet sekä lehtokorvet ja Lapin läänin eteläpuolella sijaitsevat letot. 3) rehevät lehtolaikut. 4) pienet kangasmetsäsaarekkeet ojittamattomilla soilla. 5) rotkot ja kurut. 6) jyrkänteet ja niiden välittömät alusmetsät. 7) karukkokankaita puuntuotannollisesti vähätuottoisemmat hietikot, kalliot, kivikot, louhikot, vähäpuustoiset suot ja rantaluhdat. Metsäasetuksessa ( /1200) on kuvattu erityisen tärkeiden elinympäristöjen ominaispiirteet tarkemmin (liite 2). Metsäkeskuksen tehtävänä on valvoa lain noudattamista Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat ranta-alueet Muita huomioitavia arvokkaita luontokohteita ranta-alueella ovat: 1) Geologisesti arvokkaat muodostumat. 2) Arvokkaat vesialueet. 3) Perinnemaisemien luontotyypit. 4) Erityisesti suojeltavien lajien esiintymät. 5) Muiden uhanalaisten lajien esiintymät. 6) Luontodirektiivin liitteen VI(a) lajien esiintymät. 7) Vesilain 1 luvun 15a ja 17a :ssä mainitut luontotyypit. 8) Muut luonnonsuojelullisesti arvokkaat kohteet, kuten vanhat metsät. Kohteiden arvotuskriteereinä käytettiin kohteen, edustavuutta 4, luonnontilaisuutta, harvinaisuutta ja uhanalaisuutta, luonnon monimuotoisuutta lajitasolla sekä millainen toiminnallinen merkitys kohteella on lajistolle. Alueen arvoa myös nostaa jos alue toimii eläimistön lisääntymis- tai ravinnonhankinta-alueena ja mitä harvinaisemmista ja uhanalaisemmista lajeista on kyse, sitä arvokkaammasta alueesta on kyse. Metsien luonnontilaisuutta on arvoitu Etelä-Suomen vanhojen metsien inventointiohjeita noudattaen. Tällöin on huomioitu metsän metsähoidollinen tila, lahopuujatkuvuus ja lahopuun määrä sekä elävän puuston rakenne ja puulajisuhteet. 4 Edustavuudella tarkoitetaan alueen tai kohteen kykyä kuvastaa tietyn luontotyypin tai - ilmiön erikoispiirteitä ja alue edustaa eliömaantieteellistä luontoa parhaimmillaan. Alueen arvoa nostaa jos alueella esiintyy tai on harvinainen ja/tai uhanalainen laji tai biotooppi.

10 7 4.4 Uhanalaisuusluokitus Uhanalaisuusluokitus pohjautuu uhanalaisten lajien II seurantatyöryhmän esitykseen (Suomen ympäristökeskus: Suomen lajien uhanalaisuus 2000), joka on laadittu IUCN:n uusien uhanalaisuusluokkien ja kriteerien mukaisesti. Uhanalaisia ovat äärimmäisen uhanalaiset (CR), erittäin uhanalaiset (EN) ja vaarantuneet (VU) lajit. Silmälläpidettävät (NT) lajit eivät ole uhanalaisia lajeja. Uhanalaisten eliöiden esiintymispaikat on esitetty liitekartoissa Kartoissa on vain niiden lajien esiintymispaikat, joiden esiintymispaikkatiedot ovat olleet riittävän tarkat. Karttoihin ei ole merkitty erityisesti suojeltavien lajien esiintymispaikkoja eikä niiden esiintymispaikkoja ole tuotu tekstissä tarkasti esille, koska näiden lajin tarkkoja esiintymispaikkatietoja ei saa esittää julkisuudesta ilman ympäristöviranomaisten suostumusta (luonnonsuojeluasetus 3 sekä julkisuuslaki 24 ). Erityisesti suojeltavien lajien säilymisen tärkeän esiintymispaikan hävittäminen tai heikentämien on kielletty. Uhanalaisiksi lajeiksi on myös huomioitu ne lajit, jotka on mainittu luonnonsuojeluasetuksessa (LsA 21 ) vaikka laji ei ole uuden luokituksen mukaan uhanalainen tai silmälläpidettävä. Alueellisesti uhanalaisia lajeja ei jaeta eri uhanalaisiin luokkiin. Alueellisesti uhanalaisten lajien (RT) tarkastelu perustuu alustavaan päivättyyn listaan. Uudessa alueellisten uhanalaisten lajien tarkastelussa ei aluejaon pohjana ole enää hallinnollinen lääninjako, vaan aluejako pohjautuu metsäkasvillisuus-vyöhykkeisiin. Porvoo kuuluu eteläboreaaliseen (Lounaismaa ja Pohjanmaan rannikko) -vyöhykkeeseen (2a). 4.5 Maisemansuojelun kannalta arvokkaat kohteet ja alueet Luonnonmaisemaltaan merkittäviä rantaosuuksia ovat näkyvillä sijalla olevat maiseman erityiskohteet ja näkymältään edustavat rantamaisemat sekä näkymäalueiden rajapinnat. Tälläisiä alueita ovat esimerkiksi niemen kärjet, rantakalliot, pienet saaret ja jyrkät rantarinteet. Arvokkaiksi alueiksi on myös mielletty edustavimmat pienvesien pienmaisemat. Kulttuurimaiseman puolesta arvokkaiksi kohteiksi on valittu arvokkaiksi todetut kulttuurimaisema-alueet. 4.6 Maisema-ekologinen rantaluokitus Inventointi- ja muun aineiston perusteella alueen ranta-alueet luokitettiin kolmeen maisemaekologiseen rantaluokkaan. Luokitus perustuu rantaalueiden maisemaekologiseen kapasiteettiin. Maisemaekologiseen kapasiteettiin vaikuttavat mm. rannan kallioisuus, rantavyöhykkeen jyrkkyys, rannan soistuneisuus, rantapuuston harvuus ja kalliokasvillisuuden vähäinen kulutus-

11 8 kestävyys. Edellä mainitut tekijät ovat maiseman kapasiteettia alentavia tekijöitä. Myös edustava ranta-, metsä-, suo- ja vesikasvillisuus sekä uhanalaisten lajien esiintyminen vaikuttaa maisemakapasiteettiin alentavasti. Rantaluokitus on seuraava: I Rakentamista ei suositella Näillä rannoilla on huomattavia ekologisia tai maisemallisia arvoa. Ne ovat maisemakapasiteetiltään erittäin heikkoja tai heikkoja, eivätkä kestä rakentamista ilman, että alueen luonne muuttuisi merkittävästi. Ympäristövaikutukset ovat merkittäviä. Tähän ryhmään kuuluvat luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittävät kohteet, kuten rantaluhdat, puronotkelmat, laajat avokalliot, kalliojyrkänteet ja lehdot. II Rantarakentamista tulisi rajoittaa Tähän kuuluvat rannat, joilla on ympäristöllisiä tai maisemallisia erityispiirteitä. Erityispiirteet näillä rannoilla ovat esimerkiksi soinen ranta, kallioisuus ja harva mäntypuusto. Ympäristövaikutukset voivat olla merkittäviä. Maisemaekologiselta kapasiteetiltään nämä rannat ovat jokseenkin heikkoja tai kohtalaisia. Vaikutuksia voidaan vähentää rakennuspaikkojen sijoituksella tai mitoituksella. III Soveltuu rantarakentamiseen Ympäristöltään nämä rannat ovat tavanomaista rantaa. Ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Maisemakapasiteetti on hyvä tai kohtalainen. Nämä rannat soveltuvat parhaiten rantarakentamiseen ja muuhun maankäyttöön. 5 MAANKÄYTTÖSUOSITUKSET Suojeluohjelmiin, Suomen Natura 2000 suojeluverkostoon kuuluvat alueet sekä luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut alueet merkitään kaavaan luonnonsuojelualuiksi (SL). Poikkeuksena tästä voivat olla maa-aineslain nojalla suojeltavat kallio- ja harjualueet. Luonnonsuojelulain mukaiset suojeltavat luontotyypit esitetään merkittäväksi myös kaavaan merkinnällä SL. Metsälain luontotyypit ja muut arvokkaat luontokohteet huomioidaan maankäytössä siten, että kohteen lähiympäristöt jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Kaavaan luontokohteet suositetaan pääsääntöisesti merkittäväksi arvokkaiksi luontokohteiksi (sl). Arvokkaat kulttuurimaisemaalueet esitetään merkittäväksi kaavaan merkinnällä km. Maankäyttösuositusmerkinnät: VR = Virkistysalue MY = Maa- ja metsätalousalue, jolla on ympäristöarvoja. MU = Maa- ja metsätalousalue, jolla on ohjattava virkistyskäyttöä. SL = Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettava alue sl = Arvokas luontokohde km = Arvokas kulttuurimaisema

12 9 6 LUONNON JA MAISEMAN YLEISPIIRTEET 6.1 Ilmasto Porvoo kuuluu etelä- ja lounasrannikon ilmastoalueeseen (Solantie 1980). Tällä ilmastoalueella vuoden keskilämpötila on vajaa +5 C ja kylmimmän kuukauden, helmikuun -8 C (Heino & Hellsten 1983). Kesällä meri ei juuri viilennä Uudenmaan saaristoa, joten alueen ilmasto ei sanottavasti eroa kesän osalta sisämaasta (Kalliola 1973). Heinäkuussa keskilämpötila on noin 17 C. Kasvien kannalta merkityksellisen kasvukauden vuorokausiminimilämpötilan osalta Onaksen saaristoalue on suotuisassa asemassa, mikä johtuu meren ja siis yleensä vesistön lämpötilan laskua hidastavasta vaikutuksesta. Kasvukauden pituus on noin 170 vuorokautta (Heino & Hellsten 1983). Vuoden sademäärä on alueella noin mm (Kolkki 1969). Alkukesästä keskimääräinen haihdunta ylittää keskimääräisen sademäärän ja maa kuivuu voimakkaasti kesällä, koska haihdunta ylittää sademäärän elokuun alkuun asti (Solantie 1980). Talven keskimääräinen maksimilumensyvyys on cm. 6.2 Kallioperä ja maaperä Onaksen seudun kallioperä on pääosin graniittia, joka kuuluu postsvekokarjalaisiin syväkiviin (Laitila 1984 ja 1991). Graniitti on ns. Onaksen graniittia, joka on homogeeninen ruskehtavan punainen keskikarkea kivilaji (ks. kuva 11). Onaksen graniittimassiivi on laajuudeltaan noin 300 km 2. Tummempaa emäksistä Onaksen graniittimuunnosta on Rågskär ja Långön alueella. Andersholmenin itäpuolella on migmatiittista graniittia. Muista isoista saarista poiketen Bödön ja Pirttisaaren kallioperässä on amfiboliittia ja sarvivälkegneissiä sekä Pirttisaaressa lisäksi kvartsi- ja granodioriittia. Gabroa on hieman Andersholmin länsipuolella. Söderskärin alueen saarten kallioperä on kiillegneissiä. Onaksen saariston maaperän hallitsevana ominaisuutena on kallioisuus ja ohut moreenipeite. Siellä täällä on hiekkaa ja soraa sekä turvetta. Alueet suot ovat pieniä ja ohutturpeisia. Moreeni verhoaa maaperää ohuesti jättäen kalliokohoumien lakiosat paljaaksi. Jäätikkö on kasannut paksuimmat moreenikerrostumat kallioiden suojapuolella eli niiden kaakkois-eteläpuolelle (Punakivi ym. 1977). 6.3 Maisemakuva Onaksen selvitysalueen maisema muuttuu selvästi etelästä pohjoiseen avomereltä sisämaahan päin. Pirttisaaren ja Onaksen saaren eteläosasta avautuu merivyöhyke (liite 3), missä rantojen luonteeseen kuuluvat laakean kallioiset ja kiviset rannat (kuva 2-3). Tällä vyöhylkeellä vain suurimmilla saarilla kasvaa puita.

13 10 Puusto on harvaa ja kitukasvuista mäntyä. Söderskärin ja Långörenin saaristo koostuu pienistä kallioluodoista ja saarista. Söderskärissä on toiminut majakka ja sen lähellä on vanha luotsisaari. Majakkasaari ja viereinen luotsisaari on luokitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Onaksen saariston keskiosat ovat ulkosaaristovyöhykettä, missä rannat eivät ole niin avonaisia kuten merivyöhykkeellä. Ulkosaaristovyöhykkeelle rannat ovat yleensä hiekka-, kallio-, ja kivikkorantoja. Pieniä rantaniittyjä on paikoittain. Rantapuusto on mäntyvaltaista. Siirryttäessä sisäsaaristovyöhykkeelle ensimmäinen huomio on se, että rannoilla on paikoittain ruovikkoa ja laajempia rantaniittyjä. Sisäsaaristovyöhykkeeseen kuuluvat Pirttisaaren sisäosat, Kalvön ja Onaksen suojaiset saaristo-osat. Isompien saarten sisäosalle on tyypillistä louhikkoisuus ja kallioisuus sekä matalat moreenimäet. Alueen suuremmat saaret Onas ja Pirttisaari muodostavat sekä maisemallisesti että kulttuurihistoriallisesti merkittävän kokonaisuuden sisä- ja ulkosaariston vaihettumisalueella. Onas ja Pirttisaari ympäröivine pikkusaarineen ovat luonnonpiirteiltään kallioisia, mutta varsin reheväkasvustoisia, pienipiirteisten ja sokkeloisen kokonaisuuden muodostava saariryhmä. Saarten kulttuurihistoria liittyy kiinteästi luotsaukseen ja kalastukseen. Kuva 2. Merivyöhykkeen puuttomia kalliosaaria ja -luotoja Söderskärin länsipuolelta.

14 11 Kuva 3. Pirttisaaren eteläkärjen komea rantakallio. Ympärivuotinen asutus sijoittuu vain Pirttisaaren ympäristöön (kuva 4), jossa on säilynyt harvinaislaatuinen perinteinen ja eheä saaristolaismaisema. Pirttisaaren asutus on keskittynyt saaren sisäosiin työntyvän lahden rannoille sekä Lästholmenin ja Bastön saarten itäpuolelle. Rakennukset ovat eri-ikäisiä ja niiden muodostamasta kokonaisuudesta voi edelleen nähdä saaren perinteiset elinkeinot ja asumismuodot. Saaristotilojen lisäksi Pörtövikenin rannoilla on kalastajien ja luotsien tupia sekä venevajoja. Ne muodostavat edustavan rakennuskokonaisuuden. Pörtön kylämiljöö on luokitettu valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi. Aikanaan myös Onasvikenin Södergårdin ja Norrgårdin sekä Andersholmin tiloilla asuttiin vakinaisesti, mutta nykyään nämä tilat ovat lomakäytössä. Onasvikenin tilojen rakennukset ovat 1800-luvulta ja osa aittarakennuksista on 1700-luvulta. Onaksvikenin tiloilla ympärivuotinen asutus päättyi noin 20 vuotta sitten. Andersholmin tila on vanha kalastajatila, joka 1800-luvun puolella lunastettiin valtiolle luotsitoimintaa varten. Myöhemmin, luotsitoiminnan lakattua saarella, pääelinkeino oli jälleen kalastus. Ympärivuotinen asutus päättyi 1900-luvun alussa. Onaksvikenin ja Andersholmin saaristo- ja kalastajatilat ovat valtakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita. Kesämökkien rakentaminen saarille alkoi varsinaisesti luvulla. Lomaasutus jakaantuu pääosin Rävholmenin, Pirttisaaren, Kälvön ja sen lähisaarten sekä Bodön saarten rannoille. Paikoin loma-asutus on hyvin tiheää ja luonnontilaista rantaa on jäljellä vain vähän. Pitempiä luonnontilaisia rantaosuuksia on enää jäljellä Onaksen saaressa ja sen lähisaarissa (Kaivokari, Fåfängholmen, Björkholmen ja Halsholmen sekä Långön).

15 12 Kuva 4. Pirttisaaren Storhälletin kulttuurimaisema. 6.4 Vesiolot Onaksen selvitysalue sijaitsee voimakkaasti kuormitetulla Porvoon edustan merialueella. Porvoon edustan merialueeseen vaikuttavat monet tekijät. Porvoonjoki ja Mustijoki tuovat ravinnekuormitusta erityisesti maataloudesta, mutta myös jokivarsien asutuksesta. Porvoonjoki laskee Haikkoonselälle, kun taas Mustijoki laskee Svartbäckinselän pohjoispuolelle. Svartbäckinselkä on Onaksen saariston pohjoispuolella. Mustijoen kuormitus vaikuttaa Svartbäckinselän keskiosiin saakka. Aluetta kuormittavat lisäksi Fortum Oyj:n kemiallinen teollisuus ja Stora Enso Oyj:n Tolkkisten saha. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty Mustijoen virtaaman kuukausikeskiarvo sekä mereen kulkeutuva fosfori- typpimäärät kuukausittain vuosina

16 13 Kuva 5. Mustijoen virtaaman kuukausikeskiarvo sekä mereen kulkeutuva fosforimäärä kuukausittain vuosina Kuva 6. Mustijoen virtaaman kuukausikeskiarvo sekä mereen kulkeutuva typpimäärä kuukausittain vuosina Porvoon kaupungin jätevedet johdetaan nykyään mereen Svartbäckinselälle, johon tulevat myös Nesteen Porvoon tuotantolaitosten jäte- ja jäädytysvedet. Porvoon uusi jätevedenpuhdistamo on valmistunut 2001 ja sille on asetettu myös typenpoiston vaatimus. Onaksen alueen vedenlaatu kuvastaa hyvin Suomenlahden yleistä tilaa. Vedenlaatu paranee rannikolta merelle päin siirryttäessä (kuva 7). Veden laatu on tyydyttävä alueen pohjois- ja keskiosassa, eteläosassa veden laatu on jo hyvä (Uudenmaan ympäristökeskus 2001a). Uimaveden laatu on koko alueella hyvä. Levien määrä ja fosfori- ja nitraattitypen pitoisuudet vaihtelevat voimakkaasti vuoden aikojen mukaan. Emäsalon kärjen lounaispuolella olevan havaintopaikan levien määrän (klorofylli-a), pintaveden fosfaattifosforin (PO 4 -P) ja nitraattitypen (NO 3 -N) pitoisuudet on vuosina on esitetty kuvissa 8 ja 9 (Uudenmaan ympäristökeskus 2001b).

17 14 Kuva 7. Veden laatu Onaksen saariston alueella. Kuva 8. Klorofyllipitoisuus vuosina Emäsalon kärjen lounaispuolella.

18 15 Kuva 9. Pintaveden liukoiset ravinteet vuosina Emäsalon kärjen lounaispuolella. Alueen happiolosuhteet ovat pääosin hyvät. Normaalia happipitoisuuden heikentymistä tapahtuu kevättalvella, ennen jäiden lähtöä, sekä loppukesästä, ennen syyskiertoa. Huonosta happitilanteesta kärisivät syvännealueet sijoittuvat Kälvön etelä- ja kaakkoispuolelle, Björkholmenin itäpuolelle, Fåfängholmenin lounaspuolelle, Rävholmen pohjois- ja länsipuolelle, Kaivokarin länsi- ja kaakkoispuolelle sekä Onaksen itäpuolelle (Henriksson & Myllyvirta 1995). Eräs syy syvänteiden heikkoon happitilanteeseen on huono syvännevesien vaihtuvuus. Onaksen saariston muoto ja topografia estävät tehokkaasti veden vaihtuvuuden. Nämä alueet ovat herkkiä ravinnekuormitukselle. Alueen vesien suolapitoisuus on (Lindén 1993 ja Henriksson & Myllyvirta 1991). Onaksen alueella ilmenee ajoittain voimakkaita sinileväkukintoja. Ne häiritsevät virkistyskäyttöä ja kalastusta. Kukintojen valtalajeina ovat sinilevät Chroococales sp ja Aphanizomenon sp. Sinileviä on yleisöilmoitusten perusteella eniten rannikkovesissä heinäkuun lopulla ja elokuun alussa (Uudenmaan ympäristökeskus 2001b). 6.5 Alueen luonnon kehityshistoria Salpausselkien eteläpuolinen rannikkoalue oli jääkauden jälkeen Baltian jääjärven vesien peittämänä ja vielä Litorinameren aikana pääosa Porvoon rannikkoalueesta oli veden alla (Eronen 1990). Tästä syystä alue on maaperägeologialtaan nuorta (Punakivi ym. 1977). Litorinamerivaihe alkoi vuotta sitten ja sen katsotaan päättyneen vuotta sitten. Ekologisesti Itämeressä tapahtui Litorinamerivaiheessa suuri ekologinen muutos. Itämereen pääsi suolaista merivettä ja tuotanto lisääntyi lämpimän ilmaston takia. Näiden yhteisvaikutuksesta vesi rehevöityi ja biologinen tuotanto kasvoi voimakkaasti (Eronen 1990).

19 16 Litorinameren korkein rantataso, jolla tarkoitetaan sitä korkeinta tasoa mistä löytyy suolaisen veden, murtoveden kerrostumia (Donner 1978, Eronen 1990), on Porvoon seudulla löydettävissä 30 metrin korkeustasolta meren pinnasta (Punakivi ym. 1977). Tämä ranta muodostui Litorinatransgressiovaiheessa 5, joka alkoi vuotta ennen nykyhetkeä ja sen kulminaatio oli Kaakkois-Suomessa vuotta sitten. Onas oli tällöin veden alla. Transgressiovaiheessa meren pinta nousi Kaakkois-Suomessa useita metrejä ja Helsinki - Espoo seudulla muutaman metrillä. Transgressiovaiheessa vesi ulottui Etelä-Suomessa aikaisemman Itämeren pinnan yläpuolelle ja näin mm. Porvoon Bastuberget (28,5 m mpy), joka kuroutui omaksi altaaksi noin vuotta sitten, joutui Litorinameren transgressiovaiheessa veden peittoon ja sen lopullinen kuroutumien tapahtui vasta vuotta sitten. Onaksen saaristo oli transgressiovaiheessa veden alla. Transgressiovaiheen jälkeen maankohoaminen viimeisen vuoden aikana alentanut meren pintaa tasaisesti, vähitellen hidastuvaa vauhtia ja selvitysalueen muodot ovat muodostuneet tällä ajalla. Nykyään maankohoaminen on tällä alueella noin 3 mm vuodessa. 6.6 Eläimistö Kalat ja pohjaeläimet Alueen vedet ovat varsin karuja. Kevätkutuisten suomukalojen lisääntymispaikoiksi sopivia ruovikkolahtia on näin vähän (Lindén 1993). Onaksen alueelta (Onaksen saaren lähiympäristöstä) on tehty laaja pohjavesieläinten tutkimus (Henriksson & Myllyvirta 1995). Lajisto on tyypillistä itäisen Suomenlahden saaristolle. Valtaosalla alueella on luonnontilainen pohjaeläimistö, mutta Onaksen saaren ympäristön länsi-, pohjois- ja itäpuolen syvänteiden pohjaeläimistöt ja myös Onaksen saariryhmän sisäosissa sijaitsevien paikallisten syvänteiden pohjaeläimistöt, ovat voimakkaasti köyhtyneitä (Henriksson & Myllyvirta 1995). Myös Kalvön lähivesien pohjaeläimistö on häiriintynyttä (Henriksson & Myllyvirta 1991). Häiriintynyt alue on kokonaisuudessaan kooltaan noin 5-7 km 2. Onaksen saaren eteläpuoliset ranta- ja syvännealueet ovat luokitettu luonnontilaiseksi. Pohjaeläimistö on runsain ja monipuolisin Onaksen alueen matalilla vesialueilla, joissa veden vaihtuvuus on hyvä ja vesivirrat ulottuvat pohjaan saakka. Hallitsevina lajeina ovat puhtaan veden lajit, kuten sydänsimpukka, limamato, merisiirat, leväkatkat, raakkuäyriäiset. Häiriintyneillä ja kuormitetuilla vesialueilla hallitsevia lajeja ovat harvasukamadot, surviaissääsken toukat ja itämerensimpukka. Yli 24 metrin syvänteissä lajisto voimakkaasti vähenee ja 25 metriä syvemmällä ei esim. itämerensimpukkaa enää tavata. 5 Transgressio = vedenpinnan kohoaminen, rannan siirtyminen maalle päin.

20 Linnut Alueen linnusto on pääpiirteiltään tyypillistä saaristolinnustoa. Tavallisimpia vesilintuja ovat kokosukeltajat kuten telkkä (Bucephala clangula), tukkasotka (Aythya fuligula), tukkakoskelo (Mergus serrator), isokoskelo (M. merganser) sekä haahka (Somateria mollissima). Puolisukeltajat, kuten sinisorsa (Anas platyrhynchos), tavi (A. crecca) ja haapana (A. penelope) esiintyivät vähälukuisempina niille sopivien elinympäristöjen ollessa harvalukuisia. Maastoinventoinnin aikana monien kokosukeltajien (lähinnä isokoskelo, tukkasotka ja telkkä) koiraslinnut esiintyivät suurehkoissa parvissa, jotka ovat tyypillisiä pesinnän alkamisen jälkeen. Haahkalla tavattiin puolestaan jo yleisesti naaraiden seurassa poikueita. Onaksen alueella on kaksi aluetta, joilla on selvästi muita alueita suurempi merkitys vesilintujen lepäily- ja ruokailualueina. Myös alueiden pesimälinnusto on kohtalaisen monipuolinen mm. ruovikoiden esiintymisen vuoksi. Toinen alueista on Onasviken - Vikuddenin alue ja toinen Linholmenin, Risholmenin ja Langön välinen vesialue. Alueilla oli maastotöiden aikana mm. runsaasti isokoskeloita ja tukkasotkia, ja niiden pesimälinnustokin oli varsin monipuolinen, vaikka parimäärät eivät kaikkien lajien kohdalla erityisen korkeiksi nousseetkaan. Hieman harvalukuisista vesilinnuista mainittakoon kanadanhanhi (Branta canadensis), pilkkasiipi (Melanitta fusca) ja kyhmyjoutsen (Cygnus olor). Alueella pesii lähes kymmenkunta kyhmyjoutsen paria sekä elää useita pesimättömiä yksilöitä. Kanadanhanhia pesi myös alueella. Tämä alunperin Pohjois-Amerikasta riista- ja puistolinnuksi tuotu laji on runsastunut luonnossa erityisen nopeasti 1980-luvulta alkaen. Pilkkasiipi pesii Onaksen alueella harvalukuisena (mm. kaksi yksittäistä paria pesii Långholmenin pohjoispuolella sekä yksi pari Pirttisaaren kaakkoispuolella). Merihanhia (Anser anser) tavattiin vain Ålskäriltä, missä oli kaksi lintua. Kyseessä oli ilmeisesti pesimätön kihlapari etsimässä tulevaa pesimäpaikkaa. Merihanhi on levittäytynyt takaisin vanhoille pesimäseuduilleen Suomenlahdelle 1980-luvulta alkaen, mistä se aikaisempina vuosikymmeninä mm. metsästyksen ja häirinnän vuoksi katosi. Lokkilinnuista yleisinä esiintyvät kalalokki (Larus canus) ja harmaalokki (L. argentatus) sekä kalatiira (Sterna hirundo) ja lapintiira (S. paradisaea). Kahlaajista yleisimpiä ovat monenlaisilla rannoilla viihtyvä rantasipi (Actitis hypoleucos) sekä pikkusaarilla ja luodoilla pesivä karikukko (Arenaria interpres). Sen sijaan esimerkiksi meriharakka (Haematopus ostralegus) ja punajalkaviklo (Tringa totanus) ovat varsin harvalukuisia, johtuen osin rantaniittyjen vähälukuisuudesta. Monipuolisin kahlaajalajisto on Träskesholmsörenillä, missä havaittiin meriharakoita yksi, punajalkavikloja kaksi ja karikukkoja 2-3 paria.

21 18 Ruovikoita on alueella varsin vähän, ja niistä riippuvaiset lajit (esim. silkkiuikku (Podiceps cristatus) ja ruokokerttunen (Acrocephalus schoenobaenus) ovatkin alueella harvalukuisia. Myös rantaniittyjen määrä on vähäinen. Valtaosa kaava-alueesta on sisäsaaristoa, ja ulkosaaristolle tyypillisiä lajeja tavattiin sen vuoksi vähän. Maalinnustoa ei erityisesti tämän kartoituksen yhteydessä selvitetty. Erikseen voidaan kuitenkin mainita mm. teeren (Tetrao tetrix), palokärjen (Dryocopus martius) ja käen (Cuculus canorus) esiintyvän alueen sisäsaaristossa. Brunnskärin eli Kaivokarin metsissä oli huomioarvoista niiden kohtalainen luonnontilaisuus, minkä vuoksi Brunnskärillä on selkeästi merkitystä mm. kolopuita ja pökkelöitä vaativien lajien pesimäalueena. Petolinnusta alueella elää nuolihaukka (Falco subbuteo), jolla on alueella kaksi pesimäpaikkaa: Flakaskär ja Lästholmen ja kalasääksi. Nuolihaukka on muiden jalohaukkojen tapaan harvalukuinen, ja sen pesimäpaikat sijoittuvat vesien äärelle. Pesivän kalasääksen lisäksi Onaksen saaristossa ruokailee mantereen puolella pesiviä kalasääksiä Nisäkkäät Alueelta olevat nisäkästiedot ovat niukat ja hajanaiset. Saarissa elää varsin tyypillinen saaristometsälajisto, kuten jänis, kettu, metsämyyrä ja metsähiiri. Lisäksi Onaksen alueelta on tavattu saukko ja mäyrä (Pekka Salmi suul. tieto 2001). Harmaahylkeitä Söderskärillä nähdään joka kevät, mutta pysyvää kantaa ei ole (Laurila 1997). Yksittäisiä itämerennorppia on myös nähty, ei tosin viimeaikoina (Laurila 1997) Uhanalaiset ja silmälläpidettävät eläimet Räyskä (Sterna caspia) Kartoitusten yhteydessä havaittiin kolmena päivänä yhteensä viisi kiertelevää räyskää Brunnskärin - Linholmenin alueella. Pesimäpaikkoja ei kuitenkaan löydetty, ja linnut pesinevätkin jossain kaava-alueen länsipuolella. Räyskä on kuitenkin aikaisemmin pesinyt selvitysalueella. Aikaisemmin räyskä on pesinyt Kalvön kaakkoispuolella olevilla Fåfängshällarna luodoilla, ja ne ovat yhä räyskän potentiaalisia pesimäluotoja (Stjernberg, kirjallinen tiedonanto 2001). Räyskä voi joinain vuonna pesiä muuallakin kuin Fåfängshällarna luodoilla yksittäispareina Onaksen alueella. Räyskä on luokitettu vaarantuneeksi lajiksi. Kannan taantuman syyksi on esitetty vainoa, häirintää ja minkkiä. Laji on Euroopassa myös vaarantunut (Euroopan suojelustatus on SPEC 3). Sen Suomen keskikannaksi on arvioitu

22 pariksi. Räyskä pesii ulkosaaristossa. Räyskä on luonnonsuojelulain tarkoittama erityisesti suojeltava laji. Naurulokki (Larus ridibundus) Alueelta on yksi naurulokkikolonia Kalvön länsipuolella sijaitsevalta nimettömällä luodolla, missä pesi kesällä 2001 noin 55 naurulokkiparia. Tämän lisäksi havaittiin kierteleviä yksilöitä eri puolilla kartoitusaluetta. Naurulokki on viime vuosikymmeninä tapahtuneen kantojen jyrkän taantuman vuoksi luokiteltu maassamme nykyään uhanalaiseksi (vaarantunut). Kannanmuutoksen syitä ovat minkin ja harmaalokin runsastuminen, kaatopaikkojen hoidon parantuminen ja tehomaatalous. Sen Suomen keskikanta on noin paria. Kalasääksi (Pandion haliaetus) Kalasääski havaittiin alueella kahdella paikalla: yksi lintu Björkholmenilla sekä yksi kiertelevä lintu Bodön pohjoispuolella. Björkholmenin havainto lienee koskenut mantereella pesivien parien emoja, mutta Bodön lintu lienee saaressa pesivän parin emoa. Harvalukuinen kalasääski on luokiteltu maassamme silmälläpidettäväksi lajiksi, ja sen pesäpuut on lailla suojeltu. Kalasääksi on luonnonsuojelulain tarkoittama uhanalainen laji. Sääksen Suomen keskikanta on paria. Riskilä (Cepphus grylle) Riskilä on ulkosaariston pesimälintu, joka löydettiin kartoituksissa pesivänä neljältä saarelta: Blyören, Stomskär, Rönnskär ja Ålskär. Pareja oli kaikilla saarilla 1-3. Laji on silmälläpidettävä. Riskilän Suomen keskikanta on paria. Selkälokki (Larus fuscus) Selkälokki pesii harvalukuisena kartoitusalueella. Esimerkiksi Träskesholmsören on lajin perinteinen pesimäpaikka. Laji on taantunut viime vuosikymmeninä voimakkaasti, ja se onkin luokiteltu maassamme uhanalaiseksi (vaarantunut). Esimerkiksi läheisellä Söderskärin alueella selkälokkikanta taantui vuoden 1960 jälkeen kolmessakymmenessä vuodessa alle neljännekseen. Lajin Suomessa pesivän nimirodun (Larus fuscus fuscus) maailmankannasta suurin osa pesii Suomessa. Kivitasku (Oenanthe oenanthe) Laji on silmälläpidettävä. Kivitaskun Suomen keskikanta on paria. Teeri (Tetrao tetrix) Teeri elää mm. Kaivokarin metsissä ja isommilla saarilla. Teeri on silmälläpidettävä laji. Lajin Suomen keskikanta on paria. Käki (Cuculus canorus) Käki viihtyy alueen suurimmilla saarilla. Suomen keskikanta on noin paria.

23 Kasvillisuus ja kasvisto Inventoinnin yhteydessä ei ollut mahdollista tehdä yksityiskohtaisia kasviston ja kasvillisuuskartoitusta alueen laajuuden vuoksi. Eräät kasvupaikat, kuten puronvarret, lehtipuuvaltaiset rantametsiköt, rantaniityt ja suot on pyritty selvittämään keskimääräistä tarkemmin kuten myös rakentamattomat rantaosuudet ja saaret Metsät Suurempien saarten (yli 10 hehtaaria) metsäkasvillisuutta luonnehtivat matalat kalliomänniköt, notkelmien ja alavampien maiden tuoreet kuusisekametsät ja kuivahkot havumetsät. Pienemmissä saarissa metsäkasvillisuus on pääosin kalliomännikköä ja kuivahkoa mäntykangasta. Ulkosaarilla metsäkasvillisuutta on vähän ja metsät ovat yleensä kalliomännikköjä. Myös pienialaisia kuusikkoja esiintyy muutamilla saarilla. Lehtoja ja lehtomaisia kankaita on alueella hyvin vähän. Alueen lehdot sijoittuvat Pirttisaareen ja Onakseen Vesi- ja rantakasvillisuus Onaksen saaristoalueen ranta- ja vesikasvillisuuden ulkoinen olemus on niukka, koska rantoja luonnehtivat kivikot, sileät kalliot ja louhikot. Kalliorannoille eri yksivuotiset rihmamaiset rusko- ja viherlevät muodostavat kasvukauden aikana vaihtelevan laajuiset kasvustot. Ahdinparta on valtalajina. Muita makroleviä, kuten suolilevää, kasvaa niukasti (Henriksson & Myllyvirta 1991). Rakkoleväkasvustot ovat näiden levien alapuolella. Rakolevän esiintyminen painottuu Onaksen saariston eteläosiin. Alueen matalille kivisille rantaosille, joihin kohdistuu jään säännöllinen kuluttava vaikutus, on kehittynyt merenrantaniittykasvillisuutta. Merenrantaniityt ovat etupäässä suhteellisen pienalaisia ja esiintyvät kapeana vyönä rantametsän ja rantaviivan välillä. Niittykasvillisuutta esiintyy yleensä kivien välissä mosaiikkimaisesti, ja laajat ja matalakasvustoiset niityt uupuvat alueelta. Vaikka kivikkorannoilla kasvipeite on laikuittaisesti, voidaan silti sen todeta olevan vyöhykkeistä. Kivikkoisten merenrantaniittyjen yleisimmät kasvit ovat ruohosipuli, keltamaite, pietaryrtti, virmajuuri, suola-arho, meriputki, meriasteri, merihanhikki, meriratamo, rantakukka, mesiangervo, punanata, ruokonata, isorölli ja ruokohelpi. Laajin merenrantaniitty on Flakaholmenin eteläkärjessä. Kivikkorannoilla kasvaa myös leviä mm. ahdinpartaa. Onaksen alueella on varsin vähän hiekkarantoja ja ne ovat varsin pienialaisia. Ne sijoittuvat suojaisten lahtien pohjukkoihin. Niiden kasvipeite on epäyhtenäinen ja virkistyskäytön takia hiekkarantojen kasvipeite on kulunut.

24 21 Alueen laajin hiekkaranta on Björkholmenin länsirannalla (hiekkaranta on noin 50 metriä pitkä ja noin 15 metriä leveä). Hiekkarannoilla yleisimmät kasvit ovat rantavehnä, ruokohelpi, meriputki, merivalvatti, meriratamo, rantakukka, hevonhierakka, merihanhikki, rönsyrölli, hietakastikka, rantasinappi, pietaryrtti, merinätkelmä ja virmajuuri. Alueen rehevät järviruokokasvustot sijoittuvat vain suojaisimmille ja matalille rannoille. Laajimmin ruovikkokasvillisuutta on Onasvikenin rannoilla sekä Långönin, Risholmenin ja Linholmenin saarien muodostamalla sisäsaaristo-osalla. Suojaisissa lahdissa kasvaa kelluslehtisiä (ulpukka, ahven- ja uistinvita) Suot Alueen suot ovat geologisesti nuoria. Ne ovat iältään muutaman tuhannen vuoden ikäisiä. Suot ovat suurelta osin karuja, pienialaisia kallionotkoihin kehittyneitä rämeitä. Vain Onaksen ja Bodön saarissa on rämeiden lisäksi pienialaisia keskiravinteisia korpia. Bodössä osa soista on ojitettu. Luhtasoita on vähän. Ne ovat pääasiassa tervaleppäluhtia. Alueen edustavin tervaleppäluhta on Pirttisaaressa Perinne- ja kulttuurikasvillisuus 6 Asutuksen myötä perinne- ja kulttuurikasvillisuutta muodostui Onaksen Norrgårdin ja Södergårdin pihapiiriin sekä Pirttisaaren Byvikenin, Hamnholmenin ja Svartvikenin alueille. Perinteinen maankäyttö, kuten laidunnus, piti pihapiirien ympäristön avoimena. Onaksen alueella viljelty ala oli suurimmillaan luvun alussa (30 hehtaaria). Perinteinen maankäyttö on alueella hiipunut viime vuosikymmenien aikana ja nykyään pelto- ja niittyaukeamat ovat jo lähes kasvaneet tai kasvamassa umpeen. Lisäksi kesäasutuksen lisääntymisen myötä leikatut nurmet ovat yleistyneet vanhojen rakennusten pihapiireissä. Kuitenkin paikoittain vanhojen asuinpaikkojen ympäristöistä ohuthumuksisilta kallio-osilta on vielä löydettävissä kuivaa niitty- ja ketokasvillisuutta Uhanalaiset ja silmälläpidettävät kasvit Alueelta on esiintymistieto vain yhdestä uhanalaisesta kasvista. Kirkiruoho (Gymnadenia conopsea) 6 Perinnekasvillisuudella tarkoitetaan niitä kasvillisuusaloja, jotka ovat kehittyneet karjan laidunnuksen myötä ja niitä ylläpidetään perinteisin laidunnustavoin. Näitä ovat niityt, metsälaitumet ja haka-alueet. Kulttuurikasvillisuuteen kuuluvat jatkuvaa hoitoa kaipaavat tai muuta maankäyttöä vaativat kasvillisuusalat kuten pihat, nurmet, puistot, pellot ja kesantopellot.

25 22 Onaksen saari, meren ranta, Karlsson, B H. Esiintymän tarkka kasvupaikka ei ole tiedossa. Ilmeisesti on kyseessä ahokirkiruoho (Gymnadenia conopsea var. conopsea), joka esiintyy Etelä-Suomessa kuivahkoilla niityillä ja ahoilla. Laji on Suomessa vaarantunut Huomionarvoiset kasvit Nämä lajit eivät ole valtakunnallisesti sekä alueellisesti uhanalaisia tai silmälläpidettäviä, mutta Porvoon alueella ne ovat harvinaisia, ja siitä syystä huomionarvoisia. Verikurjenpolvi (Geranium sanguineum) Lajin kasvupaikka on Bodön ja Lilla Bodön välisellä kannaksella. Kasvupaikkana on merenrantaniitty luvun alussa kasvoi niityllä yksi verikurjenpolviyksilö. Kesällä 2000 lajia ei enää löydetty. Keihäsvuohennokka (Scutellaria hastifolia) Lajin esiintymä on Söderskärin Jussinkarin saarella. Keltakynsimö (Draba nemorosa) Lajin esiintymä on Söderskärin majakkasaarella. 7 SAARISTON VYÖHYKEJAKO Saaristo on luonnonolosuhteiden nojalla jaettavissa vyöhykkeisiin, jotka kapasiteetiltaan ja siten sietokyvyltään mm. rakentamistarkoituksiin eroavat toisistaan (Uudenmaan saariston suojelutyöryhmän mietintö 1981). Onaksen saaristoalue jakaantuu seuraaviin vyöhykkeisiin (liite 3): 1. Merivyöhyke (Söderskär-Kalkskär-Ytterbådan). Tämä on vyöhykkeistä uloin. Sen luonteeseen kuuluvat pienet, puuttomat saaret, sekä kallioiset ja kiviset rannat. Luonto on erityisen arkaa eikä vyöhykkeen maisemaekologinen kapasiteetti ole hyvä. 2. Ulkosaaristo (Pirttisaaren, Bodön Onaksen ja Kalvön saarten ulko-osat ja useimmat pienemmät saaret). Ulkosaariston rajana on metsän esiintyminen. Pieniä saaria on runsaasti, lahtia ja salmia on paljon. Rannat ovat pääasiassa kallio- ja kivikkorantoja. Rantaniittyjä on paikoin. Maisemaekologinen kapasiteetti on merivyöhykettä parempi. 3. Sisäsaaristo (Pirttisaaren, Bodö, Onaksen ja Kalvön sisäosat). Tähän vyöhykkeeseen kuuluvat vain isompien suurten saarten suojaiset lahdet. Suojaisissa lahdissa on pieniä hiekkarantoja, rantaniittyjä ja ruovikkokasvillisuutta. Rantarakentamiskapasiteetti on suhteellisen hyvä.

26 23 8 LUONNONSUOJELUN KANNALTA ARVOKKAAT ALUEET Suojelualueet Luonnonsuojelualueet Onaksen saariston alueella on seuraavat luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetut luonnonsuojelualueet: 1. Söderskärin luonnonsuojelualue (47 ha maata/2074 ha vesialuetta). Alue on rauhoitettu lääninhallituksen päätöksellä vuonna Valtiomaata. (liitekartan kohteella LK-33) 2. Stora Fårholmenin suojeltu saari- ja luotoryhmä (Fårholmsklobben, Långören ja Fårholmshällarna). Alue on rauhoitettu vuonna 1982 ja rauhoitusalueen rajoja on muutettu lääninhallituksen päätöksellä Yksityisomistuksessa). Luodoilla pesii harmaalokki, kalalokki ja tiiroja (liitekartan kohde LK-34). 3. Långören saaret ja luodot (29 ha maata/120 ha vesialuetta). Alue on rauhoitettu asetuksella vuonna 1970 (asetus n:o 339/1970). Valtiomaata. (liitekartan kohde LK-14) Söderskärin ja Långörenin saaristo Natura 2000 alue (liitekartan kohteet LK 14 ja LK 33) Söderskärin ja Långörenin luonnonsuojelualueet ympäröivine vesialueineen ovat osa Söderskärin ja Långörenin saaristo nimistä Natura -aluetta (FI ). Siihen kuuluvat lisäksi selvitysalueen ulkopuolelle sijoittuvat Kölhällen ja Stora Kölhällen vesialueineen, osa Pellingin ulkosaaristoa, Tunnholmenin luonnonsuojelualue sekä Sandkallan, Yttre Hällkallan, Yttergrundet, Storgrundet ja Inre Hällkallan ympäröivine vesialueineen. Naturaalueen kokonaispinta-ala ha ja suojelu perustuu luonto- ja lintudirektiiviin. Söderskärin ja Långörenin ovat merkittäviä saaristolintututkimuksen kohteita ja Suomenlahden ulkosaaristovyöhykkeen runsaslintuisimpia alueita. Runsaan pesimälinnuston lisäksi alueet ovat merkittäviä muuttolintujen levähdysalueita. Söderskärin alueen suurimmilla saarilla kasvaa katajikkoa ja pieniä haapa-kuusimetsiköitä, pienimmät ovat paljaita kallioluotoja. Alueella kasvaa keihäsvuohennokka (Scutellaria hastifolia). Långören on edustava harjusaari, jossa kasvillisuuden primäärisukkessio on edennyt jo pensaikkovaiheeseen (Uudenmaan ympäristökeskus 1996).

27 24 Söderskärin ja Långörenin saaristo -aluetta on ehdotettu myös liitettäväksi linnustoltaan kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen luetteloon eli ns. Ramsar-kohteeksi. Samoin aluetta on ehdotettu Itämeren suojelusopimuksen nojalla Helsingin komission (HELCOM) rannikko- ja merialueiden suojelualueverkostoon eli BSPA-alueeksi (= Baltic Sea Protection Areas). Söderskärin ja Långörenin saaristoalue on kansainvälisesti arvokas lintualue eli ns. IBA alue (Porvoon ulkosaaristo IBA 077) ja sen lisäksi saaristoalue on osa Itäisen Suomenlahden saaristo nimistä FINIBA aluetta (FINIBA = Suomen tärkeät lintualueet) (kuva 10). Kuva 10. Itäisen Suomenlahden saariston FINIBA alue ( Muut luonnonsuojelullisesti merkittävät kohteet Nämä kohteet ovat vasta mahdollisia luonnonsuojelulain tai metsälain mukaisia suojeltavia kohteita. Niiden suojelu tulee voimaan vasta kun alueellinen ympäristö- tai metsäkeskus ovat todenneet, että kohde on luonnonsuojelulain mukainen 29 :n suojeltava luontotyyppi tai metsälain 10 :n mukainen erityisesti suojeltava elinympäristö. Kohteen nimen jälkeen suluissa on liitekartan kohdenumero. Flakaholmenin merenrantaniitty (LK-4) Pinta-ala: 0,6 ha Maankäyttösuositus: SL Flakaholmenin eteläkärjessä on selvitysalueen edustavin merenrantaniitty. Niitty on kivinen ja alueella kasvaa muutama mänty (kuva 11). Kasvillisuus on mosaiikkimaista ja vyöhykkeistä. Niityllä kasvaa tyypillinen merenrantojen lajisto, muun muassa rentohaarikko, keltamaite, isorantasappi, rantahirvenjuuri, isomaltsa, nurmikohokki, rantatädyke, syysmaitiainen, pietaryrtti, rantatädyke, isomaksaruoho, rantakukka, särmäputki, keltaängelmä, siankärsämö, kannusruoho, merikaisla, meriratamo, meriputki, merivehnä, merisuolake, ruoholauk-

28 Porvoon kaupunki 25 ka, mesiangervo, ketohanhikki, heinätähtimö, pujo, voikukka, ja ruokohelpi. Pietaryrttiä kasvaa paikoin hyvin runsaana. Kohde on luonnonsuojelulain mukainen suojeltava luontotyyppi. Kuva 11. Flakaholmenin vyöhykkeinen. merenrantaniitty. Kasvipeite on selvästi Onas, Mosskärret (LK-7) Pinta-ala: 1,1 ha Maankäyttösuositus: sl Pieni suokokonaisuus ja siihen liittyvä laskupuro. Suon keskiosa on sarakorpea ja laidoilla kasvillisuus on luhtaista tervaleppäkorpea. Sarakorven puusto koostuu tervalepästä, männystä, hieskoivusta ja kuusesta. Lisäksi sarakorvessa on kuolevia yksittäisiä kuusia. Tervaleppäkorpi on mättäinen. Suurimmaksi osaksi korven kasvillisuus on välipinnan kasvillisuutta. Pullosara on valtalajina. Vehkaa kasvaa paikoin runsaana. Tervaleppäkorpi ei täysin vastaa luonteeltaan luonnonsuojelulain mukaista tervaleppäkorpea. Kohde on metsälain mukainen erityisen tärkeä elinympäristö. Suon lähiympäristössä on tehty hakkuita. Laskupuron puusto on nuorta. Onasviken lehto ja merenrantaniitty (LK-8) Pinta-ala: 1,4 ha Maankäyttösuositus: merenrantaniitty SL/lehto sl Onasvikenin pohjukassa on pienialainen tervaleppälehto (0,5 ha). Sen kasvillisuutta luonnehtivat hiirenporras, metsäalvejuuri, mesiangervo, nokkonen, rantayrtti, käenkaali, rentukka, ojakellukka, virmajuuri ja koiranvehnä. Leh-

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013

Lisätiedot

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS FCG Finnish Consulting Group Oy Viitasaaren kaupunki MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS Luonto- ja maisemaselvitys 0703-D4235 1.11.2009 FCG Finnish Consulting Group Oy Luonto- ja maisemaselvitys I 1.11.2009

Lisätiedot

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

TAIPALSAARI. ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari TAIPALSAARI ILKONSAARTEN (Itäinen) JA MYHKIÖN RANTAYLEISKAAVA YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 YLEISKUVAUS 4 TULOKSET... 4 1. Myhkiö. 4 2. Ilkonsaaret (itäinen)..

Lisätiedot

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskus Kuva: Tero Taponen Kosteikkoluontotyyppien jakautuminen uhanalaisuusluokkiin (koko maa) 100 % 10 12 21 17 70 14 n 90 % 80

Lisätiedot

Liite 4. Luonnonsuojelu

Liite 4. Luonnonsuojelu Liite 4. Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueet (SL) Kohteen nimi Kohdeluokka Arvo Inventointi 1 Koukkurahka Puuttomat suot Luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu, alue kuuluu Natura Kangasalan kunta 2000

Lisätiedot

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa.

Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. Ranta-alueella käytettävät mitoitusperusteet poikkeamispäätösten valmistelussa. - Taustalla 1.4.2016 voimaan tulleenmaankäyttö- ja rakennuslain muutos, jossa poikkeamistoimivalta on siirtynyt kunnille.

Lisätiedot

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... TYÖNUMERO: E27125.00 KITTILÄN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS YLÄ-KITTILÄN NIITTY SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Matalan ranta-asemakaava Luontoselvitys 2014, täydennys 2015 Antti Karlin Yleistä Luontoselvitys on tehty käymällä Matalan ranta-asemakaavassa oleva venevalkaman alue maastossa läpi kesällä syksyllä 2014

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys

Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys Raportti 67030416 8.7.2003 Kuva: Pasi Halme Lehtimäen kunta Valkealammen luontoselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 2 2 SUUNNITTELUALUE 2 3 MENETELMÄT JA AINEISTO 2 3.1 Suunnittelutyön vaiheet 2 3.2 Suunnitteluaineisto

Lisätiedot

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari

PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI. Jouko Sipari PUUMALA REPOLAHTI ITÄOSIEN YLEISKAAVAN MUUTOKSET LUONTOINVENTOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 INVENTOITU ALUE... 3 1. Repolahden perukka. 3 LIITTEET Kansikuva: Repolahden perukan rantaa

Lisätiedot

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki

NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018. Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys Pekka Rintamäki NOKIAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUYKSIKÖN JULKAISUJA 1/2018 Markluhdanlahden pesimälinnustoselvitys 2018 Pekka Rintamäki 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä... 5 2. Johdanto... 6 3. Tutkimusalue ja menetelmät...

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

Koivusaaren luontotiedot

Koivusaaren luontotiedot Koivusaaren luontotiedot Rauno Yrjölä & Sirkka Helminen, Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Johdanto Tähän yhteenvetoon olemme koonneet tietoa Koivusaaren maanpäällisestä luonnosta tällä hetkellä. Tärkein lähde

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS

RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS Ranta-asemakaava R 63 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS 18.2.2016 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot PORVOO, ONAS MODERNI SAARISTOKYLÄ, ONAS GUSTAVS Ranta asemakaavalla muodostuu ranta asemakaavan

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO

SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 30.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO SENAATTI KERAVAN VANKILA-ALUEEN LUONTOARVIO Päivämäärä 30.11.2017 Laatija

Lisätiedot

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa

Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue

Lisätiedot

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki

Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista Taru Heikkinen Kaavoitus Jyväskylän kaupunki Tikkalan osayleiskaava-alueen luontoarvoista 18.6.2009 Tämän työn tarkoituksena oli tarkentaa Korpilahden Tikkalan kylän alueella vuonna 2003 tehdyssä luontoselvityksessä (Anna-Riikka Ihantola) havaittujen

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset

Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Luonnonsuojelulaki ja sen keskeiset suojelusäännökset Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma 2017-2018, jakso 5 Hallitussihteeri Johanna Korpi, ympäristöministeriö Luonnonsuojelulain (1096/1996) tavoitteet

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

Ramoninkadun luontoselvitys

Ramoninkadun luontoselvitys Ramoninkadun luontoselvitys Elina Lehtinen Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 7.4.2016 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työmenetelmät... 3 2.1 Esiselvitys... 3 2.2 Maastotyöskentely... 3 2.3

Lisätiedot

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet:

LIITE 10. 5.5.2014, lisätty 18.11.2015. Uudet/Muuttuneet luonnonsuojelualueet: LIITE 10 Kemiönsaaren kunta Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan muutos Luonnonsuojelukohteet Aineiston alkuperä: http://wwwp3.ymparisto.fi/lapio/lapio_flex.html# Lataus pvm. 5.5.2014, lisätty

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS

KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS KUUSAMON KAUPUNKI HAKOJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS LUONTOSELVITYS Yhteystiedot: Jari Hietaranta, Ekotoni Ky LY tunnus 1016290-0 Vitikkalantie 4, 21570 SAUVO 0400-479740 jari.hietaranta@pp.inet.fi

Lisätiedot

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat

Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Luonto- ja linnustoselvitys 2016 Lieksan Pitkäjärven laajennusosat Ari Parviainen Johdanto Tämän linnustoselvityksen kohteina oli kaksi pientä, erillistä aluetta Pitkäjärvellä, noin 20 km Lieksan kaupungista

Lisätiedot

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 PARAINEN. KIRJAIS RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 205 Maanmittari Oy Öhman/Mikko Siitonen 205 JOHDANTO Selvitysalue sijaitsee Paraisten saaristossa, Nauvon Kirjaisissa. Selvitysalueeseen kuuluu

Lisätiedot

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13

Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 Inkoo, Zonation-aluetunnus 13 INKOO (13) Alue sijaitsee Inkoon lounaisosissa Finnpadan kylällä. Se on monimuotoinen alue sisältäen kosteikoita, niittyjä, metsiä, peltoja ja asutusta. osalta erityisesti

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 30.10.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus 67050263.SU Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys

Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Tikkalan päiväkoti-koulun itäisen metsikön luontoselvitys Anni Mäkelä Jyväskylän kaupunki Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö 25.7.2018 1. Selvitysalue Selvitysalue (1,6 ha) sijaitsee Tikkalassa päiväkoti-koulun

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS

SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 1 SOMERHARJUN LIIKEKESKUKSEN ASEMAKAAVA -ALUEEN LUONTOSELVITYS 2013 Juha Saajoranta 2 Sisällysluettelo 1. Luontoselvityksen toteutus 3 2. Asemakaava-alueen luonnon yleispiirteet..3 3. Kasvillisuus- ja

Lisätiedot

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys

LIITO-ORAVASELVITYS 16X KALAJOEN KAUPUNKI. Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys LIITO-ORAVASELVITYS 23.6.2015 KALAJOEN KAUPUNKI Hiekkasärkkien liikuntapuiston alue Liito-oravaselvitys 1 Sisältö 1 JOHDANTO 1 2 LIITO-ORAVASELVITYS 2 3 TULOKSET 3 4 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 5 VIITTEET 5 Kannen

Lisätiedot

Loviisa, LUO-aluetunnus 58

Loviisa, LUO-aluetunnus 58 Loviisa, LUO-aluetunnus 58 LOVIISA (58) LUO-alue sijaitsee Loviisan lounaisosissa Kärpnäsin kylän ympäristössä. Paria mökkikeskittymää lukuunottamatta alue on asumatonta metsäseutua ja paljolti rakentamatonta

Lisätiedot

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012 Osa Vähäjärven länsipään pienestä naurulokkikoloniasta. Samalla kohdalla osmankäämikössä esiintyy myös viitasammakko. Kuva Pekka Rintamäki.

Lisätiedot

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU

Luettelo luontokohteista. Naantalin kaupunki. Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus SU Luettelo luontokohteista 67050263.SU 3.3.2008 Naantalin kaupunki Luonnonmaan ja Lapilan ym. saarien osayleiskaavan tarkistus Sisältö 1 1 LUONTOKOHTEIDEN LUOKITTELU YLEISKAAVASSA 2 2 LUONNONSUOJELUALUEET

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

SELVITYSALUEEN SIJAINTI

SELVITYSALUEEN SIJAINTI Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18 B 20520 Turku Muuramen kunta Kivijärven ranta-asemakaava Luontoselvitys, luonnos Päiväys 31.8.2007 Viite Sivu 1 (4) Yhteyshlö Soile Turkulainen Puh. 010 33 31525 soile.turkulainen@poyry.com

Lisätiedot

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY

Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II. Luontoselvitys. Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19) Nurmon kunta/ tielinjaus II Luontoselvitys Suunnittelukeskus OY Itäinen ohikulkutie (Vt 19), Nurmon kunta - tielinjauksen II vaihtoehto Luontoselvitys 1. Yleistä Tämän luontoselvityksen

Lisätiedot

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö

METSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu

Lisätiedot

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys

Ympäristöselvitykset Kaava-apu. Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA Luonto- ja maisemaselvitys LIITE 2 Ympäristöselvitykset Kaava-apu Markku Kokko KAAVAMUUTOS TILALLE KOKKOLA 167-417-7-13 Luonto- ja maisemaselvitys 14.07.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 2 3 SELVITYSALUEEN YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala

Tuuliwatti Oy. Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas. Luontoselvitys 09.08.2010. FM biologi Minna Tuomala Tuuliwatti Oy Simon tuulivoimalat Onkalo ja Putaankangas Luontoselvitys 09.08.2010 FM biologi Minna Tuomala Putaankankaan tuulivoimalat 1 3 2 Putaankankaan tuulivoimalat Tuulivoimala 1 Avohakkuuala, jonka

Lisätiedot

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka)

338. Vaara-Kainuun kansallispuistoesityksen suojelemattomat kohteet luonnonpuiston koillispuolisia alueita lukuun ottamatta (Hyrynsalmi, Puolanka) Kansallisomaisuus turvaan valtion omistamia suojelunarvoisia metsä- ja suoalueita WWF Suomi, Luonto-Liitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Greenpeace ja BirdLife Suomi 2012 wwf.fi/metsat 338. Vaara-Kainuun

Lisätiedot

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen Luontoselvitykset 2009 Marko Vauhkonen 28.10.2009 1 JOHDANTO Valtatien 7

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET VIRKISTYSALUEET OSA I SAARISTO JA RANNIKKO TAAJAMARAKENTEEN ULKOPUOLISET ALUEET Loviisan kaupunki Arkkitehtitoimisto syksy 2007

Lisätiedot

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016 Kotolahti kuvattuna lahden koillisrannalta. Kuva Pekka Rintamäki Pirkkalan kunta Ympäristönsuojelu Pirkanmaan Lintutieteellinen

Lisätiedot

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Taustaa puustoisista perinneympäristöistä Laitila 4.- 5.9.2012 Hannele Kekäläinen ylitarkastaja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue Maatalousympäristöt Suomen viidenneksi

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa

Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Lintujen lentokonelaskennat merilintuseurannassa ja merialueiden käytön suunnittelussa Turun yliopisto Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus Asko Ijäs 26.3.2013 1. Johdanto Ulkomeren puolelle sijoittuvat

Lisätiedot

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat

Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 6A1 TIEDOT TOIMINNAN SIJAINTIPAIKASTA, YMPÄRISTÖOLOSUHTEISTA, YMPÄRISTÖN LAADUSTA JA ASUTUKSESTA SEKÄ SELVITYS ALUEEN KAAVOITUSTILANTEESTA 1 SIJAINTIPAIKKA

Lisätiedot

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio

Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio 1 Sami Mäkikyrö 10.10.2013 Ainolanvainion asemakaavan laajennus, Pirkkiö, Tornio Luontoselvitys, Natura-tarveharkinta 2 SISÄLLYS 1. Johdanto....3 2. Suojelualueet ja -ohjelmat..3 2.1.Luonnonsuojeluohjelmat....3

Lisätiedot

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso

Lisätiedot

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys

PIHTIPUTAAN KUNTA. Niemenharjun alueen maisemaselvitys PIHTIPUTAAN KUNTA Niemenharjun alueen maisemaselvitys FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P33004P003 Maisemaselvitys 1 (8) Kärkkäinen Jari Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Käytetyt menetelmät... 1 3 Alueen

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Harjut ja kalliot Harjut ja kalliot 52. Sotavallan harju Pinta-ala: Kylä: Omistaja: Status Metso soveltuvuus: 10,7 ha Sotavalta Yksityinen Arvokas harjualue, Pohjavesialue, Opetuskohde, Arvokas luontokohde Kyllä Merkittävä

Lisätiedot

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu

Eteläinen rantamaa, Suomenlahden rannikkoseutu 1. PERUSTIEDOT KOHTEESTA 1.1. Maisema-alueen nimi Tammio 1.2. Maisema-alueen uusi nimi Tammion saaristokylämaisema 1.3. Kunta Hamina 1.4. Pinta-ala noin 300 ha 1.5. Aikaisemmat inventoinnit [tekijä, vuosi,

Lisätiedot

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava

Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava Iisveden ja Miekkaveden rantaosayleiskaava Info 20.6.2017 16.6.2017 Page 1 Suunnittelualue 16.6.2017 Page 2 16.6.2017 Page 3 Lainsäädännöllinen perusta 72 Suunnittelutarve ranta-alueella Meren tai vesistön

Lisätiedot

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen

Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy

Lisätiedot

Storträsket-Furusbacken

Storträsket-Furusbacken Storträsket-Furusbacken Pinta-ala: 19,1 ha Omistaja: Mustasaaren kunta Kaavatilanne: Tuovila-Granholmsbacken osa-yleiskaavassa alue on virkistysaluetta (V/s), suurin osa on myös osa-yleiskaavan luo-aluetta.

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi

KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi liite: laajennusalue KUUSAMON KAUPUNKI Oivanginjärvi JOKOSLAHDEN RANTA_ASEMAKAAVA LAAJENNUSALUE Rantalahden alue Nuorta männikköä suunnittelualueen länsirajalla. KIMMOKAAVA EKOTONI KY JOKOSLAHDEN RANTA-ASEMAKAAVA

Lisätiedot

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta

Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Yhteenveto erityisistä luonnonarvoista kevään (17.5.2011) työpajasta Aira Kokko Suomen ympäristökeskus Kokemuksia luonnontilaisuusasteikon soveltamisesta ja erityisistä luonnonarvoista - seminaari 13.12.2011,

Lisätiedot

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus

suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Suojelukohteiden lainsäädännöllistä pohjaa ja vaikutuksia Liite 7.8b suojelustatus lainsäädännöllinen pohja vaikutus Natura 2000 verkosto Lakisääteinen rauhoitus. Luontodirektiivin mukaiset SCI-alueet

Lisätiedot

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA

SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA FCG Planeko Oy Sipoon kunta SAARISTON JA RANNIKON OSAYLEISKAAVA Luontoarvot Yhteenveto 630-C8968 3.3.2008 FCG Planeko Oy Luontoarvot yhteenveto I 3.3.2008 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto... 1 2 Kohteiden arvottaminen...

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset

Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Liite 2. Toimenpidealueiden kuvaukset Toimenpidealue 1 kuuluu salmi/kannas-tyyppisiin tutkimusalueisiin ja alueen vesipinta-ala on 13,0 ha. Alue on osa isompaa merenlahtea (kuva 1). Suolapitoisuus oli

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040 Simo Takalammi Maakuntakaavan merkitys MRL:n kaavajärjestelmän korkein kaavataso eli suurpiirteinen Ohjaa yleis- ja asemakaavoitusta Hyvä maakuntakaava on mahdollistava

Lisätiedot

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007

Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Raportti 67070228.BJ 25.10.2007 Nurmijärven kunta Kaavoituskohteiden luontoselvitys 2007 Osa 3/3: Rajamäki 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on laadittu Nurmijärven kuntaan Rajamäen alueelle Vahtolampi-

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Ajankohtaista luonnonsuojelussa Ajankohtaista luonnonsuojelussa Kaavoituksen ajankohtaispäivä Ruissalo 6.6.2013 Luonnonsuojeluyksikkö, ylitarkastaja Leena Lehtomaa Luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä

Lisätiedot

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY

YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO. Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 TM VOIMA OY S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A TM VOIMA OY YLIVIESKAN PAJUKOSKEN TUULIVOIMAPUISTO Luontoselvityksen täydennys muuttuneille voimalapaikoille ja maakaapelireitille LIITE 3 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA

Lisätiedot

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS

KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS Vastaanottaja Voimavapriikki Oy Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä 7.9.2012 KIIMASSUON TUULI- PUISTO TÄYDENTÄVÄ LUON- TOSELVITYS KIIMASSUON TUULIPUISTO TÄYDENTÄVÄ LUONTOSELVITYS Tarkastus Päivämäärä 07/09/2012

Lisätiedot

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi

SULKAVA. Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden. Ympäristöarviointi SULKAVA Kuumienkivien, Ruunanpäänniemen ja Vilkalahden asemakaava-alueiden Ympäristöarviointi Jouko Sipari 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO.... 3 2. TUTKIMUSMENETELMÄT... 3 3. INVENTOINNIN TULOKSET...

Lisätiedot

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS KEMPELEEN SARKKIRANNAN KASVIHUONEENTIEN LUONTOSELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Sarkkirannan osa-alueen Kasvihuoneentielle laaditaan asemakaavan

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA METSOKOHTEET NURMEKSEN SEURAKUNTA Nurmeksen seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti

Lisätiedot

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari

SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI. Jouko Sipari SAVITAIPALE MARTTILAN ALUEEN YMPÄRISTÖARVIOINTI Jouko Sipari 2 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.. 3 MENETELMÄT 3 OSA-ALUEET... 4 1. Osa-alue 1. 4 2. Osa-alue 2. 5 3. Osa-alue 3. 5 4. Osa-alue 4. 6 5. Osa-alue

Lisätiedot

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä.

Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärvi on yksi eteläisen Suomen hienoimmista lintujärvistä. Vesijärven tilan muutokset ovat heijastuneet järven pesimälinnustoon. Järvelle pesimään kotiutuneet linnut kertovat siitä, millaista ravintoa

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten

Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Väinölän tilan luontoselvitys kaavoitusta varten Pia Kangas Luontokartoittaja ERP Turve ja Lumi OY 30.06.2013 1 1. Tausta ja tavoite Tämä luontoselvitys on laadittu Pelkosenniemellä Pyhäjärven rannalla

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 19.2.2019 1 (11) 1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta Kuva 1.1. Hankkeen vaikutusten yhdyskuntarakenteeseen arvioidaan ulottuvan enintään kilometrin

Lisätiedot

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA

METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA METSOKOHTEET LIEKSAN SEURAKUNTA Lieksan seurakunta on suojellut Metsien suojeluohjelman (METSO) mukaisesti Ympäristöministeriön päätöksellä yksityiseksi luonnonsuojelualueiksi tässä oppaassa lyhyesti esitellyt

Lisätiedot

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ

LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ Vaasan kaupunki, kaavoitus LAAJAMETSÄN SUURTEOLLISUUSALUEEN LIITO-ORAVA- JA VIITASAMMAKKOESIINTYMÄ TILANNE 18.6.2018 1. YLEISTÄ Vaasan Laajametsän suurteollisuualueen yleis- ja asemakaava-alueille on tehty

Lisätiedot

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.

Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet. 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14. Perjantai 28.8. teema: metsän arvokkaat luontokohteet 8-9 luento 9.15 lähtö 10.00 -> Aitolahti 12.30 -> Vuores 14.30 kotimatka alkaa Luento 3: Metsän arvokkaat luontokohteet Luentorunko 1. Luonnon monimuotoisuus

Lisätiedot

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Planeko Oy Jyväskylän kaupunki MADEKALLION RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Luontoselvitys 0121-D2885 1.11.2009 FCG Planeko Oy Luontoselvitys I 1.11.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT

Lisätiedot

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS

KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS KINKOMAAN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 2019 Kinkomaa AK 2019 1 (8) Sisältö 1 Tehtävän sisältö ja selvitysalue... 2 2 Selvitysalueen kuvaus ja menetelmät... 2 3 Tulokset ja karttarajaukset... 4 4 Johtopäätökset

Lisätiedot

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua Riistan elinympäristöjen parantaminen Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua 26.11.2013 Luonnonhoitohankkeet ja METSO-ohjelma keinoja riistan suoelinympäristöjen parantamiseen Metsäluontoneuvoja Riitta Raatikainen

Lisätiedot

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys

As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys As Oy Pirkkalan Loukonsäpin tontin liito-oravaselvitys Pirkkala Heikki Holmén 23.3.2017 23.3.2017 1 (7) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 2.1 Lähtöaineisto ja aiemmat selvitykset...

Lisätiedot

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206

HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 Luhangan kunta HEPOLUHDAN ALUEEN LUONTOSELVITYS 488- C8206 11.1.2007 SUUNNITTELUKESKUS OY Luhangan kunta 1 11.1.2007 Luontoselvitys 488- C8206 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSMENETELMÄT JA KÄYTETYT

Lisätiedot

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016

LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 TUTKIMUSRAPORTTI LIITO-ORAVAN ESIINTYMINEN SIPOON POHJOIS- PAIPPISTEN OSAYLEISKAAVA-ALUEELLA VUONNA 2016 Tekijä: Rauno Yrjölä Sisällys: 1 Johdanto... 3 2 menetelmä... 3 3 Tulokset... 4 4 Yhteenveto ja

Lisätiedot

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013

Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Erityispiirteinen Puruvesi Natura 2000-vesistönä PURUVESI-SEMINAARI 20.7.2013 Esityksen sisältö Puruveden erityispiirteet suojeluohjelmissa Natura 2000 suojelun toteuttaminen Suuntaviivoja Puruveden vesiensuojeluun

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot