IIN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014

Transkriptio

1 IIN KUNNAN TILINPÄÄTÖS 2014 Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto

2 2 SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Kunnan henkilöstö Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Ympäristötekijät 1.2. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä 1.3. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus 1.4.Rahoitusasema ja sen muutokset 1.5.Kokonaistulot ja menot 1.6.Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut 1.7. Keskeiset liitetiedot 1.8.Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen 2.2. Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallintopalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Opetus- ja varhaiskasvatuspalvelut Tekniset palvelut Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta 3. Tilinpäätöslaskelmat 3.1. Tuloslaskelma 3.2. Rahoituslaskelma 3.3. Tase 3.4. Konsernilaskelmat Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase 4. Tilinpäätöksen liitetiedot 5. Ii-Instituutti liikelaitoksen tilinpäätös 6. Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen tilinpäätös 7. Iin Vesiliikelaitoksen tilinpäätös 8. Liikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen 8.1. Liikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostumiseen 8.2. Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen 9. Luettelot kirjanpitokirjoista ja tositelajeista 10. Allekirjoitukset ja merkinnät

3 3 1. Toimintakertomus 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Vuosi 2014 oli soten ja kuntarakenteen uudistamista, joka eteni nihkeästi. Epävarmuus leimasi tulevaisuuden suunnittelua ja kulunutta vuotta leimasi valtava kokoustaminen, turhien lausuntojen antaminen ja ennakoiva valmistelu ilman päämäärää. Iin kunta oli myös mukana rakennelain mukaisessa kaupunkiseutujen selvityksessä Oulun ja Oulun seudun kuntien kanssa. Selvitys ei tuonut kuntaliitosesityksiä, vaan selvityksessä nousi esiin kuntien välisen yhteistyön syventäminen. Kuntien valtuustot ottavat kantaa selvitykseen keväällä Sote-palvelujen selvitystä vietiin pakonomaisesti eteenpäin ja lopulta se kaatui keväällä perustuslaillisiin ongelmiin ja siirtyi uudelle hallitukselle. Iin kunta on noudattanut Paras-lain määräyksiä ja järjestänyt omat sote-palvelut yhteistyössä Oulunkaaren kuntien kanssa. Oulunkaaren tehokkaan ja taloudellisen toiminnan ansiosta kunnat ovat saaneet perustason sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset hallintaan. Oulunkaaren tuottamien Iin kunnan sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen asukaskohtainen kustannuskehitys on ollut todella maltillista. Sosiaali- ja terveystoimen oman toiminnan asukaskohtaisten nettokustannusten kehitys

4 4 Erikoissairaanhoidon asukaskohtaisten nettokustannusten kehitys (Sairaankuljetus/ensihoito oikaistu erikoissairaanhoitoon vertailun mahdollistamiseksi vuosilta ) Iin kunnan lautakunnat ja liikelaitokset alittivat talousarvionsa ja liikelaitosten toiminta oli vastuullista ja kustannustietoista. Oulunkaari ylitti talousarvionsa ,82 :lla, joka johtui erikoissairaanhoidon kustannusten ylittymisestä, oma toiminta pysyi arviossa. Iin kunnan kokonaistalous pysyi edelleen positiivisena, mutta taloudelliset uhkakuvat kuntauudistus, sote-palvelujen järjestäminen, valtionosuusuudistus, valtionosuusleikkaukset jne tuovat suuria haasteita tulevaisuudessa. Iin kunnan ylivoimaisesti suurin haaste on työllisyyden negatiivinen kehitys, joka lähentelee 20%. Toimintatuotot 8,117 milj olivat 1,595 milj suuremmat kuin ta:ssa Toimintakulut - 60,259 milj olivat 0,170 milj pienemmät kuin ta:ssa Verotulot 30,307 milj olivat 0,480 milj suuremmat kuin ta:ssa Valtionosuudet 26,464 milj olivat 0,025 milj pienemmät kuin ta:ssa Jokikylä koulun öljyvahingon hoitamiseen varauduttiin miljoonalla :lla, joka näkyy teknisissä palveluissa toimintatuloissa ja menoissa maankäytön suunnittelussa. Vuosikatetta kertyi 4,2 milj ja poistojen ja varausten muutosten jälkeen ylijäämäksi jää noin 1,9 milj, joka lisää kertyneen kumulatiivisen ylijäämän määrän noin 5,5 milj :oon.

5 5 Tilinpäätöksessä huomiot kiintyvät verotulojen 4,7 %:n kasvuun, joka selittyy kunnallisverotulojen kasvulla 0,8 milj. euroa ja kiinteistöverotulojen kasvulla 0,3 milj. euroa. Yhteisöverotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 0,2 milj. euroa. Valtionosuuksia kertyi 0,3% enemmän kuin vuonna Vuoden 2014 investoinnit olivat nettona noin 3,0 milj tasolla. Iin kunnassa uusiutuvan energian kehittäminen on ollut kunnan kehittämisen painopiste ja Iissä onkin saavutettu hyviä tuloksia energian säästössä, uusiutuvan energian käytön ja tuotannon lisäämisessä. Näkyvimmät tulokset on saatu tuulivoiman rakentamisessa Olhava Myllykangas alueella, jonne on vireillä kaksi uutta puistohanketta ja yksi hanke on vireillä Pahkakosken yhteismetsän alueelle. Energian säästö ja uusiutuvan energian hankkeet ovat tuoneet hyviä tuloksia ja näkyvyyttä Iin kunnalle. Sähköautot otettiin käyttöön kuluneen vuoden aikana ja uutena hankittiin yksi sähköinen pakettiauto Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen käyttöön. Kunnan tehtävä on luoda yritystoiminnalle mahdollisuuksia sijoittua Iihin ja kasvaa Iissä. Uusi kuntastrategia valmistui ja strategian linjaukset huomioitiin 2015 talousarviovalmistelussa. Kiitän Iin kunnan eri organisaatioiden ja Oulunkaaren henkilöstöä hyvin tehdystä työstä Iin kunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Markku Kehus kunnanjohtaja

6 6

7 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Tilivelvolliset toimielimet, toimielinten tilivelvolliset jäsenet ja tilivelvolliset viranhaltijat vuonna 2014: Kunnanhallitus: Johannes Tuomela, puheenjohtaja Teijo Liedes, 1. vpj. Risto Säkkinen, 2. vpj. Riikka Ruonala Veli Paakkola Helka Tapio Hannes Hekkala Aili-Marja Alaraasakka Leena Tiiro Oili Kaleva Petri Tervonen Tarkastuslautakunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Koistinen, varapuheenjohtaja Anna Turtinen Matti Haatainen Anne Paaso-Rantala Aila Paaso Tekninen lautakunta: Mika Hast, puheenjohtaja Matti Kumpulainen, 1 vpj. Pentti Kurttila, 2 vpj Ritva Jokela-Lantiainen Anne Hakoköngäs Petri Tervonen Arja Heinikoski Paula Juopperi Matti Kaakkuriniemi Iin vesiliikelaitoksen johtokunta: Jouni Mähönen, puheenjohtaja Mika Hast, varapuheenjohtaja Maire Turtinen Pekka Parviainen Tauno Kova Ritva Jokela-Lantiainen Paula Hyry Ilkka Pakonen Annastiina Junnila Ii-Instituutti-liikelaitoksen johtokunta: Timo Hand, puheenjohtaja Veera Kuha, varapuheenjohtaja Sirpa Varanka Tellervo Jyrkkä Ari Rautakoski Jesse Alanikula, saakka Taisto Orajärvi, alkaen Väinö Klasila Pertti Huovinen Keskusvaalilautakunta: Risto Säkkinen, puheenjohtaja Tellervo Jyrkkä, varapuheenjohtaja Reino Aaltonen Mika Jeronen Paula Juopperi Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta: Reijo Kehus, puheenjohtaja Leena Tiiro, 1 vpj. Annastiina Junnila, 2 vpj. Jaakko Höyhtyä Minna Paakkola Mika Koistinen Susanna Illikainen Petteri Mäenpää Tapio Rissanen Valvontalautakunta: Ilkka Pakonen, puheenjohtaja Sauli Keltamäki, 1 vpj Ville Nikkinen, 2 vpj Sonja Alaraasakka Arto Junes Leila Kehus Marja-Leena Liimatta Saku Kaakinen Tiina Vuononvirta Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtokunta: Tauno Kivelä, puheenjohtaja Merja Jeronen, varapuheenjohtaja Helka Tapio Ritva Liedes Risto Paaso Kalevi Stenberg Taisto Orajärvi Hilkka Kalliorinne Anu Mäenkoski

8 8 Maria-Liisa Halonen Tilivelvolliset viranhaltijat v. 2014: kunnanjohtaja Markku Kehus hallintojohtaja Erkki Taskila opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö Vesa Anttila tekninen johtaja Markku Vitikka Tilivelvolliset liikelaitoksissa v. 2014: Ii instituutti liikelaitoksen johtaja Tarja Rahkola Iin ateria- ja tilapalveluliikelaitoksen johtaja Jaana Honkanen Iin vesiliikelaitoksen johtaja Pekka Paaso Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Kunnan työllisyys- ja väestökehityksestä Iissä/seutukunnassa keskimäärin kuukausittain avoimet työpaikat työttömyysaste 16,2 17,8 työttömät työnhakijat alle 25-v. tyött. työnhakijat yli 50 v. tyött. työnhakijat yli vuoden työttömänä olleet työttömyysaste seutukunnassa 15,5 16,5 työttömät työnhakijat seutukunnassa (Lähde: ELY-keskus) Väestökehitys vv arvio 2017 väestö arv arv arv uusi Iin kunta muutos hlö muutos% 1,1 0,9 0,3 0,5 0,5 0,5 0, Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Iin kunnan vuoden 2014 tilinpäätös on hyvä, sillä osoittaahan tilikauden tulos noin 1,9 miljoonan euron ylijäämää. Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa tilanne näytti huomattavasti toisenlaiselta, kuten alkuperäisen talousarvion mukainen euron alijäämäinen tulosennuste osoittaa. Mitkä tekijät muuttivat tilannetta taloudellisesti parempaan suuntaan? 1) Toimintakulujen toteutuminen: Henkilöstökulut toteutuivat noin 1milj. euroa budjetoituja pienempinä. Kustannussäästön syynä on tilapäisen henkilöstön (määräaikaiset työsuhteet/sijaiset) arvioitua pienempi palkkaamistarve. Tämän lisäksi myöskään kaikkia vuoden aikana avoimiksi tulleita virkoja/työsuhteita ei ole täytetty. Avustuksiin varatuista määrärahoista jäi käyttämättä euroa ja muiden palveluiden ostoon käytettiin euroa arvioitua vähemmän. 2) Toimintatuotot

9 Vuoden 2013 joulukuussa tapahtui Jokikylän koululla öljyvahinko, joka johtui öljysäiliöiden ylitäytöstä. Lähes täysiin öljysäiliöihin pumpattiin litraa kevyttä polttoöljyä. Öljyvahingon vuoksi koulurakennus vahingoittui siinä määrin, että sen korjaamisen vaihtoehtoina nousivat esiin uuden koulurakennuksen rakentaminen tai se, ettei vanhaa koulua korjata eikä uutta rakenneta, vaan vakuutusyhtiö maksaa Iin kunnalle euron kertakorvauksen. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan valita viimeisenä mainitun vaihtoehdon. Vakuutusyhtiön suorittama kertakorvaus näkyy tilinpäätöksessä toimintatuottojen lisääntymisenä eurolla. 3) Verotulot Vuoden 2014 talousarviota laadittaessa verotulojen kasvu arvioitiin verotuloennustekehikon mukaan siten, että verotulojen kasvuksi laskettiin tuloveroprosentin tarkistuksen jälkeen 3,2 %. Verotulojen kasvu oli kuitenkin kauttaaltaan (ansiotulo-, yhteisö- ja kiinteistöverot) suurempaa (4,7 %), mikä euromääräisesti tarkoittaa, että verotuloja kertyi vuoden 2014 aikana euroa arvioitua enemmän. Verotulot (1000 euroa): tilivuosi/verolaji kunnallisvero muutos% ,2 % ,2 % ,7 % osuus yhteisöveron tuotosta muutos% ,2 % ,7 % ,5 % kiinteistövero muutos% ,2 % ,0 % ,8 % yhteensä muutos% ,53 % ,74 % ,2 % Kunnan henkilöstö Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden viimeisen kalenteripäivän mukainen henkilöstömäärä vertailuvuosina. Henkilöstömäärä Henkilöstö muutos vakinaiset määräaikaiset 155** työllistetyt oppisopimuksella yhteensä ** määräaikaisissa sivutoimisia opettajia 55 Palkkamenojen kehitys on esitetty alla olevassa taulukossa; luvut sisältävät liikelaitokset. Palkkamenojen kehitys v muutos ero % vakinainen henkilöstö ,19 % määräaikainen henkilöstö ,55 % sairaus- ja äit.lomasijaiset ,30 % muut sijaiset ,37 % erilliskorvaukset ,25 % muut korvaukset ,74 %

10 10 palkkatuki ,94 % tuntipalkat ,92 % opettajat kuel ,38 % opettajat vel ,84 % jaksotetut palkat ,18 % yhteensä ,10 % Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Vuoden 2014 talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnanvaltuusto on hyväksynyt myös kunnan riskienhallintasuunnitelmaan liittyvät koko kunnan toiminnan kannalta merkittävät riskit. Näitä riskejä ovat: talousriski, palvelutuotantoriski, henkilöstöriski, konserniriski, tietoturvariski ja toimitilariski. Riskeistä talousriski on kunnan perustoimintojen kannalta kaikkein merkittävin riski ja tämän vuoksi tässä paneudutaan ensisijaisesti kunnan talouskehityksen ja sen tulovirroissa tapahtuvien muutosten tarkasteluun ja muutosten vaikutuksista talousriskin todennäköisyyteen. Suunnitelmassa esitetään talousriskin ilmenemismuotoina mm. menojen suunniteltua nopeampaa kasvua ja toisaalta tulojen kasvun pysähtymistä. Lisäksi riskin ilmenemistä lisää lainojen koron mahdollinen nousu ja yleinen taloudellinen epävarmuus, valtionosuusmuutokset, verotulojen kasvun hidastuminen sekä pakollisten investointimenojen kasvu. Iin kunnan tulot muodostuvat toimintatuottojen lisäksi verotuloista ja valtionosuuksista, joista viimeksi mainitut muodostavat kunnan käyttötalouden päätulolähteet. Iin kunnan verotulot ovat kasvaneet viime vuosina tasaisesti myönteisen väestökehityksen ja Oulun seudun hyvän työllisyystilanteen vuoksi. Nykyisen taloustaantuman vaikutus ja työllisyystilanteen voimakas heikkeneminen ovat alkaneet näkyä Iin kunnan verotulokehityksessä. Kun vuonna 2013 verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 8,7 %, oli kasvu vuonna 2014 enää 4,7 % veroprosentin 0,75 %:n korotuksesta huolimatta. Yhtenä syynä edellä esitettyyn kehitykseen on Iin kunnan työllisyystilanteen nopea heikkeneminen. Vuonna 2013 kunnan keskimääräinen työttömyysaste oli 16,02 %. Vuotta myöhemmin lukema vaihteli siten, että vähimmillään työttömiä oli (toukokuussa) 16,2 % ja enimmillään (joulukuussa) 20,4 %. Koko vuoden keskiarvon ollessa 17,8 %. Koska yleisessä taloudellisessa kehityksessä ei liene odotettavissa kovin nopeaa käännöstä parempaan suuntaan, voidaan arvioida, että Iin kunnan työllisyystilanne pysyy vaikeana myös tulevina vuosina. Tämän seurauksena verotulojen kasvu tulee pysähtymään mahdollisesti jo vuoden 2015 aikana. Toinen suuri tuloerä eli valtionosuudet eivät ole kasvaneet samalla tasolla verotulojen kanssa, vaan vuoden 2013 tasosta kasvua on vain 0,8 %. Kehitys selittyy valtionosuuksien leikkauksilla, joita on tehty vuodesta 2012 lähtien, ja jotka on jo päätetty toteuttaa vuoteen 2017 asti. Vuoden 2014 leikkaus merkitsi Iin kunnan valtionosuuksien kokonaismäärän vähenemistä noin kahdella (2) miljoonalla eurolla. Iin kunnan investointiohjelma on kunnan taloustilanteeseen nähden varsin raskas, eikä kunnalla ole mahdollisuuksia kattaa uusinvestointeja pelkästään tulorahoituksella, vaan vieraan pääoman tarve on todellinen. Myönteistä asiassa on se, että lainojen korkotaso on pysytellyt jo pitkään ennätyksellisen alhaisella tasolla, eikä merkkejä korkotason nopeasta noususta ole näköpiirissä. Iin kunnassa on kuntaliitoksesta (2007) lähtien investoitu erityisesti peruspalveluiden toimitilojen uudistamiseen ja peruskorjaamiseen. Tästä huolimatta riskikartoituksen mukaan toimitilariskin ilmeneminen on varsin todennäköinen. Toimitilariski ilmenee tilojen huonona kuntona tai niiden

11 11 riittämättömyytenä. Lisäksi toimitilojen huonoon kuntoon liittyy usein sisäilmaongelmia, joiden laajuus ja merkittävyys saattavat tulla yllätyksenä aiheuttaen ennalta arvaamattoman investointitarpeen. Kuten tilinpäätöksen luvut osoittavat, Iin kunnan talous on tällä hetkellä kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kuitenkin edellä olevista tiedoista voidaan päätellä, että kunnan tulojen kasvu tulee lähiaikoina pysähtymään menojen kasvusta huolimatta. Jotta kuntatalous saadaan pysymään tasapainossa eli tulot riittämään käyttömenojen kattamiseen ja osaksi myös investointeihin, tulee lähivuosina tehdä sellaisia rakenteellisia ratkaisuja, jotka tuovat peruspalveluiden tuottamiseen lisää tehokkuutta ja taloudellisuutta Ympäristötekijät Siirtoviemäri välillä Ii Haukipudas Oulu pumppaamoineen oli toiminnassa ensimmäisen täyden vuoden. Se on toiminut suunnitelmien mukaisesti eikä jäteveden ohijuoksutuksiin ole ollut tarvetta. Sääolosuhteet ja suoritetut viemäreiden saneeraustoimet ovat pienentäneet pumpattavien jätevesien määrää ja jätevesien käsittelyn kustannukset ovat alittuneet arvioidusta. Kunta on edelleen aktiivisesti mukana Hinku- ja Kuntien energia säästö ohjelmissa. Vuoden 2014 aikana toteutettiin mm. katuvalojen ohjauksen uusiminen, uusiutuvan energian kuntakatselmus, katuvalo selvitys sekä aurinkokeräin voimalan asennus Micropoliksen katolle. Lisäksi kunta toteutti sähköautopilotin jossa kunnan ja kunta konsernin käyttöön hankittiin 6 täyssähköautoa ja rakennettiin näille latausverkosto. Iistä on kolme koulua (Kuivaniemen, Aseman ja Ojakylän koulut) mukana Euroopan laajuisessa Euronet 50/50 MAX hankkeessa. Siinä on mukana 500 koulua 13 eri Euroopan maasta; Suomi: Helsinki 7 koulua, Espoo 10 koulua, Vaasan kaupunginkirjasto sekä Iin 3 koulua. Hankkeen päätavoitteena on vähentää energiankulutusta vähintään 80 % aikaisemmasta ja taistella siten ilmastonmuutosta vastaan. Kunta palauttaa koululle 50 % siitä rahallisesta säästöstä, jonka nämä ovat säästöillään saavat mahdollisesti aikaan. Koulut saavat itse päättää tämän rahan käytöstä. Hanke toteutetaan Iissä vuosina 2014 ja Vuoden aikana kouluissa saavutettiin 5-10 %:n säästöjä. Jokikylän koululla tapahtui vakava öljyvahinko , joka havaittiin koulun joululoman johdosta Koulun kellarin lattian kautta pääsi maahan noin 4000 l kevyttä polttoöljyä. Osa öljystä pääsin myös salaojiin ja viemäriverkostoon ja niitä kautta sekaviemärikaivoihin. Kaivojen purkuputken kautta öljyä pääsi Kuivajoen rantaan ja edelleen jokeen. Aktiiviset torjuntatyöt aloitettiin Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johdolla, joka samana päivänä luovutti torjuntatöiden johdon Iin kunnalle. Öljyvahinko oli niin vakava, että se johti koulurakennuksen purkamiseen ja maa-ainesten vaihtamiseen rakennuksen alta ja sen lähiympäristöstä. Torjuntatyöt saatiin päätökseen joulukuussa 2014 ja meneillään on jälkiseuranta, joka toteutetaan ottamalla pohjavesinäytteitä vahinkopaikalta. Vakuutusyhtiö Pohjola on korvannut öljyntorjunnasta aiheutuneet kustannukset Iin kunnalle. Iin keskustaajaman osayleiskaavan laatiminen on vireillä ja se on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten. Kaavaselostuksessa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti kaavan toteutumisen vaikutuksia ympäristöön. Iin ydinkeskustaan aloitettiin 4-kerroksisen asuinkerrostalon rakentaminen. Uusi rakennus tiivistää keskustan ilmettä ja korostaa kuntakeskusta. Ii kuuluu Oulun Jätehuollon toiminta-alueeseen ja sen kaikki jätteiden vastaanottopaikat ja ekopisteet ovat iiläisten käytössä. Iin jäteaseman, os.alarannantie 83, palvelee kuntalaisia arkitorstaisin klo Lisäksi Iin alueella sijaitsee neljä ekopistettä. Jätehuoltoon liittyvän valvonnan ja lupa-asiat hoitaa Oulunkaaren ympäristöpalvelut. Pakollisiin varauksiin on varattu 1,0 milj.euroa kaatopaikkojen maisemointiin Simon Maliininkankaalle ja Iin Sääskenharjuun.

12 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu kuntalakiin ja kunnan sisäisen valvonnan ohjeisiin sekä muihin sääntöihin, määräyksiin ja ohjeisiin ja niissä määriteltyihin tehtäviin, toimivaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Iin kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja kunnanhallitus on hyväksynyt Iin kunnan sisäisen valvonnan ohjeen. Ohjeen mukaan sisäisellä valvonnalla tarkoitetaan sitä osaa johtamista, jolla riskejä tunnistetaan, ennaltaehkäistään ja hallitaan. Sisäisen valvonnan tarkoitus on varmistaa toiminnan tuloksellisuus, varojen ja resurssien turvaaminen, lakien ja johdon ohjeiden mukainen toiminta sekä riittävä ja luotettava tieto. Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja sekä muut tilivelvolliset ovat vastuullisia sisäisen valvonnan ja siihen kuuluvan kokonaisvaltaisen riskienhallinnan järjestämisestä ja asianmukaisesta toimivuudesta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Hyvä hallintotapa toteutuu palvelualueilla lakien, sääntöjen ja ohjeiden noudattamisella asioiden valmistelussa, päätöksenteossa ja toimeenpanossa. Toiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys. Kunnan uusien liikelaitosten käyttöönoton jälkeen on toimivaltaa, vastuita ja tehtäviä selkiytetty, mutta toiminnan kehittäminen jatkuu edelleen. Kunnan hallintosääntö päivitettiin ja hyväksyttiin kunnanvaltuustossa Lautakuntien ja johtokuntien päätökset on pantu täytäntöön päätösten mukaisesti viivytyksettä. Joistakin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tekemistä opettajien valintapäätöksistä on valitettu. Delegointipäätökset on tehty ja niitä on noudatettu. Viranhaltijapäätökset kirjataan dynasty-asiakirjahallinta ohjelmaan. Yksi korvausvaatimus on käsittelyssä tasa-arvolain perusteella. Sisäinen tarkastus Sisäiset tarkastajat ovat tehneet tarkastuksia viime vuoden aikana kaikkiin liikelaitoksiin, ja lautakuntiin. Tarkastajat ovat käyneet läpi mm. lautakunnan/johtokunnan pöytäkirjoja ja viranhaltijapäätöksiä sekä niiden täytäntöönpanoa. Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan tarkastajat kävivät lisäksi läpi sijaisuuksia. Vesiliikelaitoksen tarkastajat ovat tarkastaneet lisäksi toiminnallista tehokkuutta ja organisaation tarkoituksenmukaisuutta sekä antaneet suosituksia toiminnan kehittämiseksi. Controller on raportoinut kunnanhallitukselle viime vuoden toimenpiteistä ja tarkastushavainnoista. Kokonaisvaltainen riskienhallinta Riskikartoitus päivitettiin vuoden 2014 talousarvion laadinnan yhteydessä ja väliraportoinnissa käytiin läpi tehdyt toimenpiteet riskien pienentämiseksi tai poistamiseksi. Tilinpäätöksen 2014 yhteydessä käydään myös läpi tehdyt toimenpiteet. Riskienhallinta on jatkuvaa toimintaa ja talousarvion 2015 valmistelussa on riskit arvioitu ja priorisoitu uudestaan. Toimenpiteet riskien hallitsemiseksi käsitellään vuosittain väliraportoinnissa ja tilinpäätöksessä. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuoden 2014 aikana. Kokonaisvaltaisen riskien kartoituksen ja hallinnan omaksuminen osaksi talouden ja toiminnan suunnitteluprosessia on Iin kunnassa saatu alulle, mutta asian käytännöksi tuleminen vaatii edelleen koulutusta ja suunnitteluprosessin kehittämistä. Viime vuonna ei tapahtunut mitään erityisen suurta vahinkoa, mutta Jokikylän koulun öljyvahingon korjaukset tapahtuivat pääosin vuoden 2014 aikana. Vakuutusyhtiö korvasi kaikki kunnalle

13 aiheutuneet ylimääräiset kulut. Uutta koulua ei rakennettu puretun Jokikylän koulun tilalle vaan Iin kunta on päättänyt ottaa vakuutuskorvauksen rahana, joka on huomioitu tulona tilinpäätöksessä. Toiminnan ja talouden tavoitteet Talouden seuranta on ollut säännöllistä kaikilla toimialoilla. Budjetoidut määrärahat ylittyivät huomattavasti sosiaali- ja terveystoimessa, joka johtui erikoissairaanhoidon ylityksestä. Myös kunnan omassa toiminnassa oli ylityksiä henkilöstöhallinnossa, kunnallistekniikassa ja opetuspalveluissa. Talouden kehitystä on seurattu säännöllisesti toimielimissä. Talousseurannalla ja tarkalla talouden hoidolla saatiin kustannukset kokonaisuudessaan pysymään talousarviossa ja menot alittuivat budjetoidusta. Viime vuonna tehtiin talouden väliraportointi tilanteesta ja se esitettiin valtuustolle Investointeihin on otettu vuoden aikana lisämäärärahoja ja investointien toteutumaa on seurattu säännöllisesti. Myös toteutetut investoinnit ovat pääsääntöisesti pysyneet budjetissa, mutta muutamia ylityksiä on tullut hankkeiden sijoittuessa vuoden vaihteeseen. Ylitykset on raportoitu tarkemmin investointien toteuma kohdassa. Laskujen hyväksyjät vuodelle 2014 on hyväksytty kaikissa lautakunnissa ja johtokunnissa. Ostolaskut on käsitelty Rondo-ostolaskuohjelmalla, joka päivitettiin vuoden 2014 aikana. Samalla käytiin läpi kaikki käyttäjät ja heidän oikeudet ohjelmaan. Liikelaitoksien johtajille ja työntekijöille on määritelty vastuut ja velvollisuudet. Hankinnoissa noudatetaan Iin kunnan hankintasääntöä ja hankinnat on kilpailutettu hankintaohjeiden mukaisesti. Lisäksi hankinnoissa on noudatettu vahvistettuja hankintarajoja, lakia julkisista hankinnoista, kuntalain säännöksiä sekä Kuntaliiton julkaisemia yleisiä hankintaohjeita. Hankinnat on kilpailutettu Oulun hankintarenkaan kautta. Muista, kuin hankintarenkaan kautta tapahtuneista hankinnoista ja kilpailutuksesta, ovat vastanneet palvelualueet. Lakien säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne, tms. vaatimus tai oikeusseuraamus ei ole kunnan toimielinten tai liikelaitosten tiedossa. Käyttöomaisuuden hankinnassa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Vuoden 2014 aikana ostettiin palveluna yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kanssa arvonlisäverotarkastus. Tarkastuksessa ei löytynyt huomattavia puutteita ostolaskujen arvonlisäveron käsittelyssä. Tämän vuoden aikana tehtiin myös Kevan tarkastus. Havaitut puutteet korjattiin ja laitettiin hallintokunnille ohjeet YEL-todistusten hankkimisesta elinkeinonharjoittajilta ja toiminimen alla toimivilta toimittajilta. Iin kunnan sisäinen tarkastus on controllerin tehtävänä. Työaika jakaantuu taloussihteerin tehtävät 50 % ja 50 % controllerin tehtävät. Päävastuu controllerilla on taloushallinnon kehittämisessä ja muissa kiireelliseksi tunnistettavissa tehtävissä. Hankinnat ja ostolaskut ovat jatkuvan seurannan kohteena. Kaikista näihin liittyvistä havainnoista ei aina tehdä erillistä raporttia vaan huomiot raportoidaan joko suoraan toimialoille tai suullisesti kunnanjohtajalle. Hankintoihin liittyvistä puutteista on tehty sisäisiä tiedotteita. Controller raportoi havainnoistaan suullisesti ja kirjallisesti suoraan kunnanjohtajalle. Controller raportoi myös säännöllisesti kirjallisesti kunnanhallitukselle. Talouden seurantaa ja valvontaa toimielimet tekevät säännöllisesti. Investointien talouden toteutumaa tulee vielä kehittää ja sisäistä valvontaa tulee tehostaa hankinnoissa. 13

14 14

15 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön 9 12 Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 2 12 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -5-2 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut 0 0 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 13,47 12,42 Vuosikate/Poistot, % 183,25 195,16 Vuosikate, /asukas 439,63 442,52 Asukasmäärä Toimintatuottojen ja kulujen erotus on toimintakate, joka osoittaa kuinka suuri osuus toimintakuluista katetaan verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kaikissa kunnissa negatiivinen. Iin kunnan toimintatuotot kattoivat 13,47 % toimintakuluista. Toimintakate oli vuonna ,132 milj. euroa, joka heikkeni edellisestä vuodesta 1,4 milj.euroa. Toimintatulot kasvoivat kokonaisuutena edellisestä vuodesta 0,925 mijl. euroa. Toimintatulojen kasvu johtui tiliryhmästä muut toimintatuotot, jotka kasvoivat edellisestä vuodesta n. 0,958 milj.euroa. Muihin toimintatuloihin sisältyy 1,2 milj. euroa Jokikylän koulun öljyvahinkoon liittyviä korvauksia vakuutusyhtiöltä. Avustukset laskivat 0,110 milj. euroa edellisestä vuodesta. Avustuksia saatiin vähemmän Ely-keskukselta projekteihin ja opetushallitukselta opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnalle ryhmäkoon pienentämiseen. Toimintakulut kasvoivat 2,332 milj. euroa, joka on prosentteina 4,0 %. Toimintakuluihin sisältyy Jokikylän koulun öljyvahingosta kirjattuja kuluja viime vuodelle 0,714 milj. euroa, joista on saatu vakuutuskorvaus. Kokonaisuutena kunnan oma toiminta pysyi talousarviossa, mutta sosiaali- ja terveyspalveluihin sisältyvä erikoissairaanhoito ylitti budjetoidun n. 0,595 milj. eurolla. Verotulot ja valtionosuudet Verotuloja kertyi 30,307 milj. euroa ja verotulot kasvoivat 4,7 %:a edellisestä vuodesta. Valtionosuudet kasvoivat 0,225 milj. euroa edellisestä vuodesta, joka on prosentteina 0,9 %. Viime

16 16 vuoden toimintakulujen kasvu pysyi maltillisena verrattuna verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun. Vuosikate Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulojen riittävyyttä. Vuosikatteeseen lasketaan toimintakate, verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja kulut. Iin kunnan vuosikate pieneni edellisestä vuodesta kolmetuhatta euroa. Vuoden 2014 vuosikate oli 4,249 milj. euroa, joka kattaa poistot 183,25 %:a. Tunnusluku heikkeni hieman edellisestä vuodesta, mutta tunnusluvun arvo ollessa vähintään 100 % tulorahoituksen tulkitaan olevan riittävä. Tällöin kuitenkin investointien pitäisi olla poistojen suuruiset. Iin kunnan investointitarve on kuitenkin useana vuonna ollut suurempi kuin poistojen määrä. Viime vuonna investoinnit ylittivät poistot 0,641 milj. eurolla. Iin kunnan poistosuunnitelma noudattaa kirjanpitolautakunnan antamaa uutta ohjeistusta. Rahoitustuottoihin kirjaan mm. lainojen korot. Viime vuoden korkokulut olivat 0,250 milj. euroa pienemmät kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2013 kirjattiin muihin rahoitustuottoihin tulona Oulun seudun koulutuskuntayhtymän kunnalle palauttama ylijäämä 0,391 milj. euroa. Tästä johtuen muut rahoitustuotot ovat tänä vuonna huomattavasti pienemmät kuin edellisenä vuonna. Tämän vuoden kertymä on 0,036 milj. euroa. Kaikkiaan rahoituskulut ovat 0,190 milj. euroa suuremmat kuin vuonna Tilikauden tulos ja ylijäämä Iin kunnan tilikauden tulos oli 1,816 milj. euroa ylijäämäinen, edellisenä vuonna tulos oli 2,073 milj. euroa. Tilikauden tuloksessa on huomioitu kaikki tilikaudelle kuuluvat tulot ja menot sekä tilikauden poistot. Poistot vuonna 2014 olivat 2,433 mil. euroa. Poistot nousivat edellisestä vuodesta 0,254 milj. euroa. Nousu joutui poistosuunnitelman muutoksesta ja siitä, että viime vuosina on valmistunut suuria investointeja. Kertaluotoisiin poistoihin kirjattiin arvottomaksi todettuja kohteita 0,114 milj. eurolla. Poistoeron vähennykseen kirjattiin 0,075 milj. euroa, jonka jälkeen tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,891 milj. euroa.

17 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma osoittaa onko toiminnan ja investointien rahavirta ylijäämäinen vai alijäämäinen. Rahoituksen rahavirralla osoitetaan, miten alijäämäinen toiminnan rahavirta on rahoituksellisesti katettu tai miten ylijäämä on käytetty rahoitusaseman ja investointien muuttamiseen. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät, netto 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oma pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 0-8 Vaihto-omaisuuden muutos -7 1 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, ,9-519,0 Investointien tulorahoitus, % 136,18 33,31

18 18 Pääomamenojen tulorahoitus, % 60,45 21,68 Lainanhoitokate 1,08 0,67 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta osoittaa kuinka paljon kunta on pystynyt toiminnan (käyttötalouden) avulla saamaan rahavaroja toimintaedellytysten säilyttämiseen, investointeihin ja lainojen takaisinmaksuun nostamatta uutta lainaa. Tulorahoitus lasketaan vuosikatteesta, mukaan huomioidaan mahdolliset satunnaiset erät. Näiden lisäksi huomioidaan tulorahoituksen kirjanpidolliset korjauserät. Kunnan tulorahoitus v oli 4,272 milj. euroa. Tulorahoitusta kertyi 0,373 milj.euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Investointien rahavirta koostuu käyttöomaisuuden investointimenoista, rahoitusosuuksista ja myyntituloista. Kunnan v nettoinvestointimenot olivat 3,0 miljoonaa euroa, johon sisältyy vesiliikelaitoksen nettoinvestoinnit 0,26 miljoonaa euroa. Investointeja käsitellään tarkemmin luvussa 2. Talousarvon toteutuminen. Toiminnan ja investointien rahavirta oli n. 1,2 milj euroa ylijäämäinen. Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä ilmaisee positiivisena sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainaukseen, lainojen lyhennykseen ja kassan vahvistamiseen. Vuonna 2013 toiminnan ja investointien rahavirran kertymä oli positiivinen, joka osoitti että investointeja on katettu lainanotolla. Investointien tulorahoitus-prosentti tunnusluku osoittaa, että investoinnit pystyttiin kattamaan tulorahoituksella. Rahoituksen rahavirta Uutta lainaa nostettiin 4,0 miljoonaa euroa ja vanhoja lainoja lyhennettiin 3,9 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisia lainoja oli vuoden vaihteessa 2,3 euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Näin ollen kunnan nettolainanotto osoittaa ettei uutta lainaa otettu vaan maksettiin lainoja vähemmäksi 2,182 miljoonaa euroa. Lainan hoitokate oli tilikaudella 1,08. Tällä tunnusluvulla mitataan tulorahoituksen riittävyyttä vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on tyydyttävä, kun tunnusluvun arvo on alle kahden. Tulorahoitus on riittävä lainojen hoitoon, kun tunnusluvun arvo on yli 1 tai suurempi. Kassavarojen muutos Rahavarat vähenivät vuoden alusta 0,915 miljoonaa euroa. Kassan riittävyys päivässä tunnusluku kertoo kuin monen päivän kassasta maksut voidaan kattaa vuoden viimeisen päivän rahavaroilla.

19 1.4. Rahoitusasema ja sen muutokset Kunnan rahoitusaseman rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoitusasemassa tilikauden aikana tapahtuneet muutokset kuten sijoitukset, pääoman lisäykset ja palautukset käyvät ilmi rahoituslaskelmasta. 19

20 Kunnan kokonaistulot ja menot TULOT 1000 % Toiminta Toimintatuotot ,65 Verotulot ,21 Valtionosuudet ,23 Korkotuotot 2 0,00 Muut rahoitustuotot 36 0,06 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot 23 0,04 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 195 0,30 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 46 0,07 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,23 Lyhytaikaisten lainojen lisäys ,79 Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä ,00 % MENOT Toiminta Toimintakulut ,46 - Valmistus omaan käyttöön 9-0,01 Korkokulut ,65 Muut rahoituskulut -5 0,01 Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät +/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot ,09 Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,65 Lyhytaikaisten lainojen vähennys ,84 Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä ,00 % Iin kunnan kokonaistulojen määrä (toimintatulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustuotot, lainannosto) vuonna 2014 oli yhteensä 64,190 milj. euroa. Kokonaistuottojen määrä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 4,056 milj. euroa. Verotulot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 milj. euroa ja valtionosuudet 0,225 milj. euroa. Iin kunnan kokonaismenot olivat 65,174 milj. euroa, jotka laskivat edellisestä vuodesta 4,5 %:a. Suurimmat toimintamenojen menojen kasvut olivat palvelujen ostoissa 7,6 % euroina nousu oli 2,5 milj euroa ja aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa kasvu oli yhtä suuri 7,6 %, joka on euroina 0,245 milj. euroa.

21 Kuntakonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt Muut yhtiöt Osuuskunnat Yhdistykset Säätiöt Kuntayhtymät Osakkuusyhteisöt yhdistely konsernitilinpäätökseen yhdistelty (kpl) ei yhdistelty (kpl) 2 1 Muut omistusyhteysyhteisöt yhteensä Konsernin toiminnan ohjaus Iin kunnan konserniohjaus on keskitetty kunnanhallitukselle ja vuoden 2014 aikana kunnanhallitus on kutsunut tytäryhtiöiden toimitusjohtajat tavoite- ja tuloskeskusteluun Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Iilaakso Oy:n tilinpäätös osoittaa :n tappiota, joka johtuu toimitilojen vajaakäytöstä. Elinkeinostrategian linjausten mukaisesti elinkeinojen kehittämistoiminta ja kuntamarkkinointi on keskitetty Micropolis Oy:öön ja Iilaakso Oy toimii kiinteistöyhtiönä. Kuivaniemen Merihelmi Oy ajautui loppu vuodesta taloudellisiin vaikeuksiin maksamattomien vuokrien tähden ja kunnanhallitus päätti omistajaohjauslinjauksena Kuivaniemen Merihelmi Oy.n sulauttamisesta Iilaakso Oy:öön.

22 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Iin kunnan konsernin tuloslaskelma Tuloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta 34 5 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Rahoitustuotot ja kulut yhteensä Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet TILIKAUDEN YLI/ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Toimintatuotot/Toimintakulut, % 56,08 56,14 Vuosikate/Poistot, % 141,23 132,72 Vuosikate, /asukas 754,45 689,35 Asukasmäärä

23 23 Iin kunnan konsernin rahoituslaskelma Toiminnan rahavirta Vuosikate Korjauserä Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyöd. luovutukset Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 3-9 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT: Investointien tulorahoitus, % 71,59 74,08 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Lainanhoitokate 1,15 1,09 Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

24 24

25 Keskeiset liitetiedot Kaikki liitetiedot on esitetty kohdassa 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Kuntalain 69 mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja toimenpiteistä kattamattoman alijäämän tasapainottamiseksi taloussuunnitelmakaudella. Iin kunnan tilikauden tulos ennen poistoeron muutosta on ,11 euroa ylijäämäinen. Tulokseen sisältyvät myös kunnan liikelaitosten tulokset, jotka käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa kirjanpidoissa. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: 1) Peruskunnan poistoeroa vähennetään ,27 euroa: - Kuivaniemen koulu, rivitalojen peruskorjauksen poistoeron vähennys 9.755,76 - Vatungin kehittämisen II-vaiheen poistoeron vähennys 3.194,04 - Kuivaniemen sosiaali- ja terveyskeskuksen poistoeron vähennys ,64 - Myllykankaan infran poistoeron vähennys 5.147,40 - Kuivaniemen koulun peruskorjauksen poistoeron vähennys ,29 - Vatungin kalasataman jätevedenpuhdistamon poistoeron vähennys 8.939,60 - Yhdysvesijohto Oijärvi-Kuivaniemi poistoeron vähennys 5.606,26 - Kaakkurinniemen tiestö 5.061,72 - Kaakkuriniemen teiden valaistus 637,56 Poistoeron vähennys yhteensä ,27 2) Edellä olevien poistoeron vähennyksien jälkeen Iin kunnan tilikauden ylijäämäksi muodostuu ,38 euroa ja kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että se siirretään vapaaseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. Taseessa on edellisten vuosien ylijäämä ,14 Vuoden 2014 tilikauden ylijäämä ,38 Kertynyt ylijäämä ,52 3) Esitystä talouden tasapainottamiseen ei tilikauden tuloksen perusteella tarvita, koska taseessa ei ole aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä. 2. Talousarvion toteutuminen 2.1. Tavoitteiden toteutuminen Iin kunnan talouden tasapainottamisessa on onnistuttu. Kunnan, Oulunkaaren ja kunnan liikelaitosten toiminta on ollut taloudellista ja kustannustietoisuus on kasvanut. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivitetyn elinkeinostrategian ja vuoden 2014 aikana päivitettiin kunnan strategia Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallintopalvelut

26 26 Palvelualueet: Yleishallinto Elinvoimapalvelut Asia- tieto- ja talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Työllistäminen Talousarviovuotta koskeneet sitovat tavoitteet ja perustelutekstit: Yleishallinto: Terve kuntatalous; talouden tasapainotussuunnitelman laatiminen vuosille Kuntakonsernin omistajaohjauksen tehostaminen; tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kuulemiset säännöllisiksi Iin kuntastrategia asiakirjan laatimisprosessin käynnistäminen Euroopan Parlamentin vaalien toimittaminen ja ennakkoäänestyksen, , toteuttaminen toimistotiimin henkilöstön voimin Maankäytön suunnittelu: Iin keskustaajaman osayleiskaavan saaminen kaavaehdotusvaiheeseen. Elinvoimapalvelut: Iin elinvoimapalveluista vastaavat toimijat toteuttavat Iin elinkeino-ohjelman tavoitteita. Iissä tavoitellaan kasvun jatkumista, työllisyyden lisäämistä sekä uusiutuvan energian tuotannon lisäämistä ja edelleen tehostuvaa resurssien käyttöä. Asia- tieto- ja talouspalvelut Etäpalvelun valtakunnalliseen käyttöönottoon osallistuminen (=VM:n Etäpalveluhanke) Yhteispalvelupisteen kehittäminen yhteispalvelu- ja etäpalvelupisteeksi Iin kunnan taloussäännön uudistaminen uutta ohjeistusta vastaavaksi Henkilöstöpalvelut Parempi työyhteisö kyselyn tulosten analysointi, johtopäätösten teko ja toimenpiteet Työn vaativuuden arviointiprosessin (TVA) aloittaminen Esimieskoulutus (3-4 pv) kaikille toimialajohtajille ja esimiehille Yhteistoimintamenettelyn kehittäminen; säännölliset yt ja työsuojelutoimikunnan kokoukset (4 x vuodessa) Työllistäminen Iin kunnassa työttömyysprosentti alle Pohjois-Pohjanmaan keskiarvon kunta työllistää pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia ja nuoria palkkatuella yhteensä 24 henkilötyövuoden verran avustetaan työttömiä työllistäviä yhdistyksiä :lla ja paikallisia yrityksiä palkkatukeen oikeutettujen alle 25-vuotiaiden nuorten työllistämisessä :lla nuorten kesätyöllistäminen: työllistetään 120 vuonna syntynyttä nuorta kunnan toimipisteisiin ja tuetaan 90 nuoren työllistymistä yrityksiin ja yhdistyksiin työpajatoimintaa tarjotaan 60 henkilölle (Iipaja, starttipaja, seinätön työpajatoiminta) oppilaitosyhteistyön, työpajatoimintojen opinnollistamisen ja seinättömän työpajatoiminnan kehittäminen hankerahoituksella matalan kynnyksen kuntouttavan työtoiminnan ryhmätoimintojen kehittäminen yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa yli 500 päivää työttömänä olleiden määrän vähentäminen ja aktivointiasteen nostaminen

27 27 Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen: Yleishallinto: Kunnan talousarvion toteutumista seurattiin säännöllisesti kuukausittain. Kuntaneuvotteluja käytiin (=Oulunkaaren kuntayhtymän talouden ja toiminnan seuranta) Oulunkaaren kuntayhtymän johdon kanssa neljä kertaa vuoden 2014 aikana. Ii 2020 kuntastrategia asiakirjan valmistelu aloitettiin keväällä 2014 valtuuston kokousten yhteydessä pidetyillä työpajoilla, joissa mukana olivat valtuutettujen lisäksi kunnan johtoryhmän jäsenet ja edustajat henkilöstöjärjestöistä, yrittäjäjärjestöistä, Oulunkaaren kuntayhtymästä, Iin seurakunnasta, Iin nuorisovaltuustosta, eläkeläisjärjestöistä sekä Iin eri kylistä. Ulkopuolisina asiantuntijoina olivat konsultit Teijo Räsänen ja Matti Koskinen Innotiimi Oy:stä. Ii 2020 kuntastrategia asiakirja oli kunnanhallituksen käsittelyssä ja valtuusto hyväksyi sen kokouksessaan Tytäryhtiöiden toimitusjohtajien kuulemiset kunnanhallituksessa toteutettiin syksyn 2014 aikana. Europarlamenttivaalit 2014 toteutuivat suunnitelmien mukaan. Iin kunnassa äänestysprosentti oli valtakunnallista keskiarvoa ( 41,0%) alhaisempi eli 35,6 %. Maankäytön suunnittelu: Kunnanhallitus on antanut kaavoituskatsauksen tammikuussa 2014, jossa on esitelty vireillä olevia kaavoitushankkeita. Merkittävimpänä kaavahankkeena keskustaajaman osayleiskaava on ollut luonnoksena nähtävillä keväällä ja lukuisten muutosten johdosta toistamiseen loppuvuodesta Tämän vuoksi kaavan ehdotusvaihe on siirtynyt vuodelle Elinvoimapalvelut: Kasvu Kuntamarkkinointi Päämarkkinointitapahtumana kuntaa markkinoitiin huhtikuussa Oulun Rakentajamessuilla, uutena Kemi-Tornio alueen rakentajamessuilla maaliskuussa. Iin Hyvät Tuulet -kuntatiedote julkaistiin 5 krt, tienvarsitaulut ovat olleet aktiivisessa käytössä mm. ajankohtaisten tapahtumien markkinoinnissa, www-sivuja on kehitetty tarpeen mukaan. Ii 640 -vuotta juhlavuoden tiedottaminen toteutettiin pääosin kuntamarkkinoinnin toimesta. Uusiutuvan energian brändiä vahvistettiin edelleen viestinnän avulla. Valtuustoaloitteen pohjalta aloitettiin kuntakonsernin viestintäsuunnitelman valmistelu. Laajakaista Kevään aikana teetettiin Iin valokuiden verkkosuunnitelma sekä selvitys Iin tietoliikenteen tarpeista ja nykyisten toimenpiteiden kustannuksista. Selvitysten tuloksena kunnan tietoliikennesopimuksia on selkeytetty ja kokonaiskuva kunnan tietoliikennejärjestelmästä on aikaisempaa parempi. Verkkosuunnitelman mukaisen koko Iin kattavan valokuituverkon rakentaminen tulisi maksamaan n. 7 M. Matkailun ja kulttuurin edistäminen Tavoitteena oli selvittää mahdollisuutta saada lihin yksityinen hotellitason investointi, johon myös mahdollinen KulttuuriKauppilan toisen vaiheen tarve sijoittuisi. Selvitys siirtyi toteutettavaksi vuodelle Matkailussa ollaan edelleen mukana Oulun Matkailu Oy:n toiminnassa. Työllisyyden lisääminen

28 28 Työllisyyden hoitoon on lähdetty rakentamaan iiläistä työllistämismallia, joka rakentuu yritysten, kunnan ja työnhakijoiden yhteistyöhön. lirekry -aktivointityön on käynnistetty, lirekry verkkosivusto ( on avattu ja rekrytointitilaisuus toteutettiin. Yritysten kanssa ideoitiin Iin Paras kesätyöpaikka 2015 kampanjaan nuorten työllistämisen edistämiseksi. Kampanja toteutetaan vuoden 2015 aikana. Nuorten valitsema paras kesätyöpaikka palkitaan kunniakirjalla. kampanjassa kiinnitetään huomiota reilun ja kannustavan työpaikan pelisääntöihin. Lisäksi on neuvoteltu ja luotu yhteistyöverkosto kunnan työllistämisen palvelukeskuksen ja kyläyhdistysten välille, tavoitteena työllistymisen edistäminen ja uusien työpaikkojen luominen kyliin hoitamalla ja kunnostamalla kylissä sijaitsevia luonto-, ulkoilu- ja virkistyskohteita. Kehittämisen tueksi on jätetty Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukseen ESR-hanke Työtä luonnosta Iissä. Hankkeessa pureudutaan myös pitkäaikaistyöttömyyden katkaisemiseen sekä uusien työnantajien valmentamiseen kylien yhdistyksistä ja yrittäjistä. Ii on toiminut aktiivisesti Yllätetään yhteiskunta verkoston jäsenenä ja Iissä järjestettiin syksyllä 2014 tilaisuus, jossa keskityttiin nuorten työllisyystilanteen parantamiseen liittyvien ideoiden ja toimenpiteiden synnyttämiseen. Tilaisuuteen osallistui n. 50 henkilöä kunnasta ja keskeisistä sidosryhmistä. Energia Toteutetuilla toimenpiteillä on lisätty uusiutuvan energian käyttöä sähkön ja lämmön tuotannossa. Iin on rakenteilla uusia isoja tuulivoimainvestointeja. Pohjois-Suomen suurin aurinkokeräinjärjestelmä investointiin Micropoliksen kiinteistöön. Syksyllä käynnistettiin aurinkoenergiajärjestelmien yhteishankintatilaus (valtuustoaloitteen pohjalta), tavoitteena on houkutella iiläisiä kiinteistöomistajia aurinkosähkön ja aurinkolämmön tuottajiksi. Energiasäästöä on saavutettu ennakoitua enemmän ja TEMin energiatehokkuussopimuksen mukaiset tavoitteet (v. 2016) saavutettiin vuoden 2014 aikana. Vuoden 2014 loppuun mennessä on energiaa säästetty vertailuvuoteen 2010 nähden yhteensä 4818 MWh (-13 %), joka vastaa n euron säästöä. Öljyä on kunnan kiinteistöissä käytetty v yli litraa vähemmän kuin v Korvaava energia tuotettiin paikallisella hakkeella (lämpölaitokset) ja sähköllä (maalämpökohteet). Vuoden 2014 aikana kunta aloitti kolmivuotisen sähköautopilotin ja otti työntekijöiden käyttöön sähköautoja ja vuoden aikana rakennettiin kunnan kiinteistöihin sähköautojen latausverkosto. Kokeilu on mittaluokassaan ainutlaatuinen koko Suomessa ja on saanut paljon huomiota tiedotusvälineissä. Edellä mainituista toimenpiteistä ja saavutetuista säästöistä ja päästöistä johtuen Iin kunta oli ehdolla Pohjoismaiden Neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinnon saajaksi. Palkintoehdokkuus on merkittävä tunnustus Iissä tehdystä energia- ja ilmastotyöstä. Elinkeinopalveluiden organisoituminen Elinkeinopalveluiden kokonaisuuden hallinta siirtyi vuoden 2014 alusta Iin Micropolis Oy:lle, lilaakso Oy on jatkossa kiinteistöjen kehitysyhtiö. Työllistäminen Iin työttömyysprosentti vuonna 2014 oli 17,8 %. Työttömyysaste on 1,9 % korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaalla keskimäärin. Kuntaan laadittiin työllistämissuunnitelma vuosille Kunta työllisti pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia ja nuoria palkkatuella yhteensä 26,6 henkilötyövuoden verran. Palkkatuetussa työssä kunnan eri toimipisteissä työskenteli yhteensä 88 henkilöä, joista velvoitetyöllistettäviä 12 ja alle 29-vuotiaita nuoria 10. Työkokeiluun osallistui 41 henkilöä ja kuntouttavaan työtoimintaan 69 henkilöä.