Kokoustiedot. Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Kaupunginvaltuusto. Aika maanantai klo 18:00-18:40

Transkriptio

1 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Julkinen Kokoustiedot Aika maanantai klo 18:00-18:40 Paikka Valtuusto-virastotalo, valtuustosali, Suokatu 42 Saapuvilla olleet jäsenet Markku Rossi, puheenjohtaja (Suomen Keskusta) Irja Sokka, 2. varapuheenjohtaja (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Sirpa Alho-Törrönen (Kansallinen Kokoomus), klo Iris Asikainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Harri Auvinen (Vihreä liitto), klo Marja Berg (Vihreä liitto) Nelli Berg-Väänänen (Kansallinen Kokoomus) Björn Cederberg (Suomen Kristillisdemokraatit) Aleksi Eskelinen (Suomen Keskusta) Pirjo Eskelinen (Perussuomalaiset) Upi Heinonen (Kansallinen Kokoomus), varajäsen, klo Pirjo Hentelä-Aho (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Marja-Leena Hublin (Vihreä liitto) Isto Huttunen (Perussuomalaiset) Markku Huttunen (Suomen Kristillisdemokraatit) Jorma Häiväläinen (Suomen Keskusta) Atik Ismail (Vasemmistoliitto) Pekka Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Tiina Kaartinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Hannu Kananen (Suomen Keskusta) Pekka Kantanen (Kansallinen Kokoomus) Veijo Karkkonen (Suomen Keskusta) Kalevi Kauhanen (Kalevi Kauhasen valtuustoryhmä) Kalle Keinänen (Vasemmistoliitto) Markku Kiljander (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Antti Kivelä (Suomen Keskusta) Kimmo Kivelä (Perussuomalaiset) Hilkka Kontiainen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Riitta Korhonen (Kansallinen Kokoomus) Allu Koskinen (Kansallinen Kokoomus) Jaakko Kosunen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Erkki Kukkonen (Kansallinen Kokoomus) varajäsen, klo Anton Laakso (Vihreä liitto), varajäsen klo Mikko Lankinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Heikki Mensonen (Suomen Keskusta) Pekka Niiranen (Kansallinen Kokoomus) Anna Olkkonen (Suomen Keskusta) Marjatta Parviainen (Suomen Keskusta) Anne Paulo-Tuovinen (Vihreä liitto) Esa Pitkänen (Suomen Keskusta) Pekka Pollari (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Jukka Pulkkinen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Pia Punkki (Perussuomalaiset) Varpu Puskala (Suomen Keskusta) Ilkka Raninen (Kansallinen Kokoomus)

2 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Julkinen Saana Rantonen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Minna Reijonen (Perussuomalaiset) Pauli Ruotsalainen (Perussuomalaiset) Hetti Rytsy (Suomen Keskusta) Olli-Pekka Ryynänen (Kansallinen Kokoomus) Kaija Räsänen (Perussuomalaiset) Krista Rönkkö (Perussuomalaiset) Neeta Röppänen (Suomen Sosialidemokraattinen Puolue) Annu Saukko (Suomen Keskusta) Jukka Savolainen (Kansallinen Kokoomus) Leila Savolainen (Suomen Keskusta) Markku Söderström (Vasemmistoliitto) Tero Taipale (Kansallinen Kokoomus) Veikko Tiihonen (Kansallinen Kokoomus) Tapio Tolppanen (Suomen Keskusta) Taisto Toppinen (Kansallinen Kokoomus) Matti Vanhanen (Perussuomalaiset), varajäsen Erkki Virtanen (Vasemmistoliitto) Keijo Voutilainen (Suomen Keskusta) Eero Wetzell (Kansallinen Kokoomus) Veera Willman (Vihreä liitto), varajäsen Poissa olivat esteen ilmoittaen seuraavat jäsenet Sirpa Kulin Sanna Mertanen Sari Raassina Puheenjohtaja oli kutsunut heidän tilalleen seuraavat esteettömät varajäsenet Upi Heinonen Matti Vanhanen Veera Willman - Piironen Pirkko-Liisa estynyt Poissa oli estettä ilmoittamatta Muut saapuvilla olleet Pauli Tolonen, eikä hänellä ollut varajäsentä Petteri Paronen, kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen, palvelualuejohtaja Markku Tervahauta, palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas, palvelualuejohtaja Raija Korhonen, viestintäpäällikkö Heikki Vienola, kaupunginsihteeri pöytäkirjanpitäjä Asiat 26-32

3 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Julkinen Allekirjoitukset Markku Rossi puheenjohtaja Heikki Vienola pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Saana Rantonen Veikko Tiihonen Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Kuopiossa, kaupunginkansliassa, Heikki Vienola Pöytäkirjanpitäjä Muutoksenhakukiellot Kuntalain 91 :n mukaan ei kunnallisvalitusta voi tehdä :ien 26 27, osalta, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Valitusosoitukset Pöytäkirjaan liitetään seuraava valitusosoitus :n 28 osalta liite K seuraava valitusosoitus :n 32 osalta liite L

4 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Julkinen Käsitellyt asiat Nro Liite/ viite* Otsikko 1 26 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat 6 Sivu Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta Kuopion kaupungin ja Maaningan kunnan yhdistymissopimuksen toteutumisen arviointi vuodelta Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Valtuustoaloite Puijon suunnitelmien toteuttamiseksi Asemakaavaehdotus / Hiltulanlahden länsiosa / Hiltulanlahti ja sekä liikenne-, katu-, virkistys-, erityis- ja vesialueita 20 Muutoksenhaku 28 Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus Liite L kaupunginvaltuusto / valitusosoitus kaava-asiat ja rakennusjärjestys 29

5 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Päätösehdotus Puheenjohtaja Kokous todetaan laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Kokous todettiin yksimielisesti laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

6 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Pöytäkirjantarkastajat Päätösehdotus Puheenjohtaja valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan kaupunginvaltuuston pöytäkirjan. Päätös Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin yksimielisesti valtuutetut Veikko Tiihonen ja Saana Rantonen.

7 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 28 Perusturva- ja terveyslautakunta Kaupunginhallitus Asianro 2832/ /2016 Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta Päätöshistoria Perusturva- ja terveyslautakunta Kuopion kaupungilla ja Tuusniemen kunnalla on ollut yhteistoimintasopimus kunnan perusterveydenhuollon palvelujen järjestämisestä vuoden 2009 alusta lukien. Nykyisen voimassaolevan sopimuksen Kuopion kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan :ssä 103. Sopimus on voimassa välisen ajan. Sopimuksen mukaan sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Sopimuksen mukainen seurantaryhmä kokoontui Neuvottelussa Tuusniemen kunnan edustajat totesivat, että kunta haluaa jatkaa sopimuksen voimassaoloaikaa kahdella vuodella. Kuopion kaupungin strategisista linjauksista poiketen myös Kuopion kaupungin edustajien taholta nähtiin, ettei sopimussuhteen jatkamiselle ole estettä. Neuvottelussa osapuolet päätyivät yksimielisesti esittämään valtuustoille, että sopimusta jatketaan vuoden 2018 loppuun saakka. Neuvottelujen lähtökohtana oli nykyinen voimassa oleva yhteistoimintasopimus, johon osapuolet ovat yhdessä tehneet muutamia täsmennyksiä ja muutoksia. Tuusniemen kunnan taholta esitettiin toiveena, että valtuustot hyväksyisivät sopimuksen kesäkuun kokouksissaan. Sopimukseen tulevat muutokset on tehty kohtiin 2, 5, 6.1, 15, 16 ja 17 seuraavasti: Kohdan 2 ensimmäiseen kappaleeseen on muutettu kuntalain pykäläksi 49 uuden kuntalain voimaantulon johdosta. Kohdasta 5 on poistettu ensimmäisestä kappaleesta tarpeettomana virke: Kuopion kaupunki on irtisanonut yhteistoimintasopimuksen päättymään ja korjattu päivämäärät vastaamaan nyt voimaan tulevaa sopimuskautta. Myös kohdan 6.1 toiseen kappaleeseen on tehty päivämääräkorjaus. Kohtaan 15 on korjattu oikeuspaikaksi Itä-Suomen hallinto-oikeus. Kohdassa 16 sopimuksen voimassaoloajaksi on kirjattu vuodet Kohdan 17 ensimmäisestä kappaleesta on otettu pois sana tai ja lisätty kokonaan uutena toinen kappale, koska Sote-uudistus tullee voimaan vuoden 2019 alusta lukien. Neuvottelussa osapuolet olivat yksimielisiä siitä, että siirtoa suunnitellessa ja valmistellessa puhevaltaa käyttää Kuopion kaupunki kuultuaan Tuusniemen kuntaa, koska sopimuksen voimassaoloaikana sopimuksen mukainen järjestämisvastuu on kaupungilla ja myös

8 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 28 työntekijät ovat kaupungin palveluksessa. Varhaiseläkeperustetta koskevaan kappaleeseen ei ole tehty muutosta. Se jää voimaan sellaisenaan. Muutokset ovat kohtien 16 ja 17 osalta tarkasti todettuna seuraavat: 16. Sopimuksen voimassaolo Voimassa olevassa sopimuksessa kohta kuuluu seuraavasti: Tämä sopimus on voimassa välisen ajan. Sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. Sopimuskohta kuuluu tarkistetussa sopimuksessa seuraavasti: Tämä sopimus on voimassa välisen ajan. Sopimuksen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa sopijakuntien valtuustojen yhtäpitävillä päätöksillä. 17. Sopimuksen päättyminen Voimassa olevassa sopimuksessa kohta kuuluu seuraavasti: Sopimuksen päätyttyä kumpikin sopimuksesta irtaantuva kunta ottaa vastuulleen alueellaan toimivan yhteistoiminnan henkilöstön ja käyttöomaisuuden liikkeenluovutuksena tai Kuopion kaupunki siirtää henkilöstön ja käyttöomaisuuden liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti vastaavia tehtäviä jatkavalle toiselle organisaatiolle. Sopimuskohta kuuluu tarkistetussa sopimuksessa seuraavasti: Sopimuksen päätyttyä kumpikin sopimuksesta irtaantuva kunta ottaa vastuulleen alueellaan toimivan yhteistoiminnan henkilöstön ja käyttöomaisuuden liikkeenluovutuksena. Kuopion kaupunki siirtää henkilöstön ja käyttöomaisuuden liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti vastaavia tehtäviä jatkavalle toiselle organisaatiolle. Mikäli järjestäminen ja tuottaminen siirtyvät kolmannelle osapuolelle, Kuopion kaupunki käyttää tähän liittyvää suunnittelu- ja neuvotteluvaltuuttaan. Kaupunki kuulee asiassa Tuusniemen kuntaa. Liitteenä on Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta. Liitteet 2832/2015 Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta sopimus Valmistelija Terttu Ruotsalainen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

9 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 28 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Markku Tervahauta Perusturva- ja terveyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että se hyväksyy Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välisen yhteistoimintasopimuksen terveydenhuollosta, joka on voimassa ajalla Päätös Perusturva- ja terveyslautakunta hyväksyi yksimielisesti palvelualuejohtajan ehdotuksen. Kaupunginhallitus Liitteet 2832/2016 Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle perusturva- ja terveyslautakunnan esityksen hyväksyttäväksi. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet /2016 Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välinen yhteistoimintasopimus terveydenhuollosta Päätösehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy Kuopion kaupungin ja Tuusniemen kunnan välisen yhteistoimintasopimuksen terveydenhuollosta, joka on voimassa ajalla Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen. Merkittiin, että asiakohdan käsittelyn jälkeen varavaltuutettu Erkki Kukkonen poistui paikaltaan ja että hänen sijalleen kokoukseen saapui valtuutettu Sirpa Alho-Törrönen.

10 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 29 Maaninka-neuvottelukunta Kaupunginhallitus Asianro 1253/ /2016 Kuopion kaupungin ja Maaningan kunnan yhdistymissopimuksen toteutumisen arviointi vuodelta 2015 Päätöshistoria Maaninka-neuvottelukunta Kuopion kaupunki ja Maaningan kunta yhdistyivät vuoden 2015 alusta. Yhdistymissopimuksessa on todettu mm., että Maaninka-neuvottelukunta seuraa yhdistymissopimuksen toteutumista ja antaa vuosittain lausunnon kaupunginhallitukselle yhdistymissopimuksen toteutumisesta. Keskeiset yhdistymissopimuksessa ja sen liitteessä mainitut asiat on koottu yhteen ja pyydetty palvelualueilta selvitystä yhdistymissopimuksen toteutumisesta. Johtavien viranhaltijoiden, valtuutettujen ja lautakuntien jäsenten arvioista ja lausunnoista on koottu yhteenveto. Liitteet 1253/2016 Maaninka-neuvottelukunta lausunto Valmistelija Ritva Rytkönen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Hallintosihteeri Ritva Rytkönen Liitteenä oleva lausunto annetaan kaupunginvaltuustolle Maaninkaneuvottelukunnan arviona Maaningan alueen kehityksestä ja palveluiden tilasta vuodelta Päätös Päätösesitys hyväksyttiin yksimielisesti.

11 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 29 Kaupunginhallitus Liitteet 1253/2016 Maaninka-neuvottelukunta lausunto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi ja saattaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle. Päätös Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet /2016 Maaninka-neuvottelukunta lausunto Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedoksi. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

12 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 30 Kaupunginhallitus Asianro 880/ /2016 Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Päätöshistoria Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Kimmo Kivelä ja 8 muuta valtuutettua Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoite kielten opiskelun lisäämisestä ja monipuolistamisesta. Tähän pyritään käynnistämällä alueellisia kokeiluita siitä, että vieraan kielen opiskelu aloitetaan jo ensimmäisellä luokalla ja mahdollistetaan alueellinen kokeilu kielivalikoiman laajentamisesta eduskunnan hyväksymän ponnen "Eduskunta kehottaa valtioneuvostoa selvittämään lainsäädännälliset edellytykset alueellisiin kokeiluihin kielivalikoiman laajentamiseksi ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua" mukaisesti. Suomalaisten kielitaidon vahvistaminen tukee voimakkaasti maamme tulevaisuuden kasvu- ja kansainvälistymistavoitteita. Oppilaiden kieliosaamisen yhdistelmiä tulisikin monipuolistaa jo koulupolun varhaisessa vaiheessa. Peruskoulu antaa tällä hetkellä kahta vierasta kieltä opiskeleville käytännössä mahdollisuuden vain englanti-ruotsi -yhdistelmälle. Myös muut yhdistelmät kuten englanti-saksa, englanti-venäjä ym. tulee mahdollistaa. Ruotsin kielen osaaminen ei ole nykyaikana yleissivistyksen ja elämässä menestymisen ehto, eikä se ole kaikille suomalaisille välttämätöntä. Ruotsinkielisistä viranomais- ja muista palveluista voidaan huolehtia ilman jokaiselle ikäluokalle pakollisia ruotsinkielen opintoja. Perustuslaki velvoittaa julkista valtaa huolehtimaan suomenkielisen väestön ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samojen perusteiden mukaan. Kielikokeilu, jossa ruotsin kielen voisi oppilaan ja huoltajien tahdon mukaisesti vaihtaa toiseen vieraaseen kieleen, olisi osoitus kaupunkimme kehittämistahdosta ja -kyvystä. Niillä oppilailla, jotka valitsevat toiseksi vieraaksi kieleksi jonkin muun kielen kuin ruotsin, tulisi olla halutessaan mahdollisuus opiskella ruotsia viimeistään lukiovaiheessa. Kokeilussa olisi viisaasti jätettävä myös ruotsinkielisten oppilaiden ja kotien kielivalinnat yksityisasiaksi. Valtiovallan vastuulle jäisi mm. varmistaa erityissäädöksin, ettei kodin valinta estä oppilaan myöhempiä mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja uraa julkisella sektorilla sekä perustuslain noudattaminen.

13 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 30 Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupunki: 1. Alkaa välittömästä valmistella alueellista kielikokeilua, jossa kielivalikoimaa laajennetaan ilman velvoittavaa toista kieltä. 2. Tekee ensi sijassa kokeilun suunnittelua, lupahakemusta ja kokeilun toimeenpanoa varten selvityksen oppilaiden huoltajien käsityksistä siitä, mitä vierasta kieltä heidän lapsensa opiskelisi siinä tapauksessa, että toisen kotimaisen kielen opiskelun velvoittavuudesta voitaisiin heidän kohdallaan luopua. 3. Selvittää lähikuntien kiinnostuksen ja mahdollisuudet osallistua seudulliseen kielikokeiluun ja käynnistää yhteistyön, mikäli lähikunnat suhtautuvat tähän myönteisesti. 4. Laatii kielikokeilua koskevan esityksen ja anoo OKM:ltä lupaa kokeiluihin, joissa esim. saksan, ranskan, venäjän tai muun kolmannen kielen lukija voisi olla opiskelematta ruotsia, jos huoltajat ja oppilas näin hyväksi katsovat. Lausunto Kuopion kaupunginhallitukselle / Valtuustoaloite alueellisesta kielikokeilusta Opetusjohtaja Leena Auvinen Perusopetuksen tukipalvelut Kuopion kaupunginvaltuusto on kokouksessaan (8 ) käsitellyt valtuutettu Kimmo Kivelän ja kahdeksan muun valtuutetun jättämää valtuustoaloitetta alueellisesta kielikokeilusta ja päättänyt lähettää aloitteen kaupunginhallitukselle valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus on pyytänyt asiasta lausuntoa Kasvun ja oppimisen palvelualueelta. Hallitusohjelmaan on kirjattu kuusi osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Kärki-hanke 1 Uusi oppimisympäristö ja digitaaliset materiaalit kouluihin sisältää kolme toimenpideohjelmaa. Toimenpide 3 sisältää tavoitteen lisätä ja monipuolistaa kieltenopiskelua alueellisten kokeilujen kautta. Toimenpideohjelman mukaan kokeilut kohdistuvat vieraan kielen opiskelun aloittamiseen jo ensimmäisellä luokalla ja kielivalikoiman laajentamiseen ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua. Valtuustoaloite koskee kokeilua kielivalikoiman laajentamisesta ilman velvoittavaa toisen kansalliskielen opiskelua, mikä Kuopion kaupungissa ja lähialueilla tarkoittaa, että perusopetuksen oppilas voisi jättää ruotsin kielen pois opinto-ohjelmasta ja valita sen asemesta jonkun muun vieraan kielen. Valtuustoaloitteessa edellytetään alueellisen kielikokeilun valmistelun aloittamista, selvityksen tekemistä oppilaiden ja huoltajien käsityksistä siitä, mitä vierasta kieltä he opiskelisivat siinä tapauksessa, että ruotsin kielen opiskelusta voitaisiin luopua, lähikuntien kiinnostuksen selvittämistä sekä kokeiluanomuksen laatimista opetus- ja kulttuuriministeriölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö on toimenpideohjelmassaan aikatauluttanut ja vaiheistanut kärkihankkeet. Ministeriön mukaan suunnitteluvaiheessa selvitetään lainsäädännölliset edellytykset kokeilulle sekä lainsäädäntömuutoksia koskevat tarpeet.

14 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 30 Lisäksi OKM selvittää perusoikeuksien toteutumiseen liittyviä asioita yhteistyössä oikeusministeriön kanssa. Nämä selvitystyöt ovat vielä kesken. Ministeriö ei ole myöskään julkistanut vielä tarkempia hakukriteereitä tai -ohjeita. Paikallisen tai alueellisen suunnittelun osalta voidaan todeta, että muun muassa valtuustoaloitteen edellyttämä selvitys huoltajien käsityksistä voidaan tehdä vasta, kun on tiedossa, mitä vaikutuksia kokeilulla on mukana olevien oppilaiden kokeiluvaiheen jälkeisiin opintoihin toisella ja korkea-asteella ja myöhemmin työelämässä tai miten lainsäädäntöä aiotaan muuttaa tältä osin. Esitän, että alueelliseen kielikokeiluun osallistumista tarkastellaan sen jälkeen, kun lainsäädäntöön liittyvät selvitykset ovat valmistuneet ja ministeriö on linjannut kokeiluun osallistumisen tarkemmat kriteerit. Valmistelija Leena Auvinen puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen.

15 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 31 Kaupunginhallitus Asianro 2124/ /2016 Valtuustoaloite Puijon suunnitelmien toteuttamiseksi Päätöshistoria Kaupunginhallitus Valtuustoaloite Ilkka Raninen ja 23 muuta valtuutettua: Puijon urheilualuetta koskevia suunnitelmia ja päätöksiä on tehty lukuisia 2010 luvulla. Mikään näistä suunnitelmista ja päätöksistä ei ole johtanut konkreettisiin toimenpiteisiin. Miksi toimenpiteisiin ei ole ryhdytty? Tässä esimerkkejä viimeisistä suunnitelmista ja päätöksistä, joita ei ole ryhdytty toteuttamaan. hyväksyi Puijo koskevan kävijätutkimukseen perustuvan hoito- ja käyttösuunnitelman. Suunnitelman mukana Ylä- Antikkalaan johtavaa tietä levennetään ja pysäköintialueita laajennetaan useissa kohteissa. Pysäköintialueiden vähäinen määrä ja sijainti Puijon lakialueella haittaa mm. Puijon tornin/majan ja Konttilan liiketoimintaa sekä Ylä- Antikkalassa hiihtäjiä. Suunnitelmassa on mukana myös Puijoa kiertävä "Helppo hiihtolatu". Viiden vuoden aikana esitystä ladun toteuttamiseksi ei ole tehty. Miksi? hyväksyi alueen jatkosuunnittelun pohjaksi Puijosuunnitelman, jossa yhtenä tehtävänä on selvittää mm. hissiyhteyttä urheilulaaksosta lakialueelle. Myös toisen laskettelurinteen avaamista ja lumetusjärjestelmän rakentamista Antikkalaan tulee selvittää. Nämä toimenpiteet eivät ole edenneet. Miksi? Puijon urheilulaakson yleissuunnitelma on laadittu Kuopion hyvinvoinnin edistämisen palvelualueen toimeksiantona vuonna Suunnitelma hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kaupunginhallitus liitti Puijon alueen kaupunkipuistohankeselvitykseen. Viimeisimpänä käänteenä ja osoituksena alueen kehityslinjojen suunnitelmattomuudesta on hyvinvointilautakunnan päätös vuoden 2016 käyttösuunnitelmasta Käyttösuunnitelmassa esitetään Puijon golfkentän ja Antikkalan laskettelukeskuksen yksityistämistä tai poistamista palvelualueverkostosta.

16 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 31 Puijon alue on helposti saavutettava alue kymmenille tuhansille kuopiolaisille. Alue on tarkoitettu kaikille kuntalaisille sekä turisteille, vapaa-ajan liikkujille, luonnosta nauttiville ja urheilijoille. Kuntalasten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta alueella on tärkeä merkitys. Puijo on kaupungin vetovoimatekijä ja imagon luoja. Eri hallintokuntien on yhdessä ryhdyttävä määrätietoisesti kehittämään Puijon aluetta. On pohdittava, pitäisikö alueen kehittämisvastuun koordinaatio keskittää jollekin taholle esim. samaan tapaan kuin Savilahtiprojektissa on tehty. Kuopion kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 2 luvun 5 nojalla me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Kuopion kaupungin organisaatioissa ryhdytään pikaisesti valmistelemaan konkreettisia esityksiä jo tehtyjen suunnitelmien sekä päätöksien pohjalta Puijon kehittämistoimenpiteiksi ja aikatauluttaa ne sekä tuomaan ne päätettäväksi. Lausunto Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen ja palvelualuejohtaja Pekka Vähäkangas Valtuustoaloitteessa on kiinnitetty huomiota siihen, että lukuisista Puijon kehittämistä koskevista päätöksistä huolimatta Puijon toiminnallisten kehittämishankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen on jäänyt vähäiseksi. Lisäksi on kiinnitetty huomiota Puijon suureen merkitykseen Kuopiolle ja kuopiolaisille niin liikunnan, ulkoilun, matkailun kuin luonnon monimuotoisuudenkin suhteen. Ratkaisuehdotuksena Puijon suunnitelmien ja toteutuksen edistämiseen on esitetty pohdittavaksi kehittämisvastuun keskinäisen koordinaation keskittämistä esim. samaan tapaan kuin Savilahti-projektissa on tehty. Lisäksi valtuustoaloitteessa on esitetty Puijolle tehtyjen päätösten mukaisten suunnitelmien laatimista, niiden aikatauluttamista ja päätettäväksi tuomista. Puijoa koskeva valtuustoaloite on hyvin ajankohtainen. Puijo on Kuopion tärkein virkistysalue, minkä merkitys niin kuopiolaisille kuin matkailijoillekin on suuri. Puijo on pinta-alaltaan niin laaja, että siellä on tilaa hyvin monimuotoiselle liikunnalle, ulkoilulle kuin luonnon monimuotoisuuden edistämisellekin. Kysymys on viime kädessä erilaisten Puijon toimintojen ja tavoitteiden yhteensovittamisesta eri osa-alueilla. Tähän on viime vuosina pyritty monin tavoin. Puijon kehittämisen vauhdittamiseksi koottiin laaja Puijon täytäntöönpanoryhmä 2012 palvelualuejohtajien Pirhonen ja Vähäkangas toimesta. Ryhmän kokoonpanossa otettiin erityisesti huomioon tunnistettu monialaisuus ja yhdessä tekemisen tavoite. Ryhmä panosti erityisesti vuorovaikutteisuuteen asukkaiden kanssa: kesäkuussa 2012 järjestettyyn Puijo-foorumiin osallistui yli 100 Puijon kehittämisestä kiinnostunutta asukasta. Työryhmän esittämä täytäntöönpanokokonaisuus tuli pääosin hyväksyttyä kaupunginvaltuustossa. Puijon kävijämäärän lisäämisen kannalta jäi keskeisiä osia toteutuspäätöksen ulkopuolelle. Kehittämiskokonaisuuden hyväksyminen vain osittain on näkynyt Puijon lakialueen kipeästi tarvitsemien yksityisten investoijien ainakin tilapäisesti vähentyneenä kiinnostuksena aluetta kohtaan. Yksityisten investointien saaminen olisi välttämätöntä, jotta kaupungin omaisuuden erityisesti Puijon Maja ja torni kunto voitaisiin turvata.

17 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 31 Lautakunnat ovat vieneet asioita eteenpäin valtuuston myöntämien resurssien puitteissa. Puijolla on viimeisen noin kymmenen vuoden aikana tehty seuraavia toimenpiteitä: kunnostettiin kaupungin toimesta mm. Puijon torni ja maja, peruskunnostettiin Konttila, rakennettiin uusi pesäpallokenttä, uusittiin luontopolkuja, parannettiin opastusta sekä peruskunnostettiin entiset hiihtolatujen pohjat kesäkäyttöön soveltuviksi ulkoilureiteiksi. Viimeisimpänä Puijon urheilualueelle on kunnostettu ensilumen latu sekä rakennettu rullahiihtoreitti, pieni hyppyrimäki (Matti Hautamäen mäki) ja suksihuoltotilat yksityiselle toimijalle. Puijonsarven alueelle on uusittu laavu ja nuotiopaikka. Muutoin Puijolla on keskitytty olemassa olevien urheilualueen rakennusten, rakenteiden ja reittien kunnossapitoon sekä peruskunnostukseen. Esitys Puijon golfkentän kehittämisestä tasoituskelpoiseksi kentäksi ei edennyt kaupunginvaltuustossa. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päätyi Puijon golfkentän ja Antikkalan laskettelukeskuksen toiminnoista luopumiseen sovittaessaan vuoden 2016 käyttösuunnitelman kaupunginvaltuuston asettamaan talousarvioraamiin. Toiminta alueilla voi jatkua yksityisten toimijoiden toimesta, mikä on edennyt Antikkalan osalta kaupungin yrityspalvelujen toimesta kuluneen kevään aikana. Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta päätti kokouksessaan muuttaa golfkentän käyttötarkoituksen frisbeegolfkentäksi. Puijon pesäpallokentän ja Antikkalan laskettelukeskuksen välinen hiihtoreitti palautui valmisteluun kustannusarvion kasvettua varattua määrärahaa suuremmaksi, kun suunnittelussa otettiin huomioon asukkaiden toiveet ja alueen luontoarvot. Puijon urheilulaakson osalta on laadittu yleissuunnitelma, jonka kaupunginhallitus hyväksyi toukokuussa Yleissuunnitelman mukainen toteutussuunnittelu on käynnistynyt vuonna Tavoitteena on yleissuunnitelman toteuttaminen vaiheittain, mikä edellyttää kaupungin valtuuston vuosittaista investointirahoitusta sekä määrärahojen varaamista käyttötalouteen. Suunnitelmassa on otettu huomioon hissiyhteydet myös Puijon laelle. Hissiyhteydet edellyttävät tarkempaa suunnittelua ja erillistä päätöksentekoa. Suuri haaste on Puijon koko lakialueen ympärivuotinen toiminnallinen suunnittelu Puijon tornilta aina Konttilaan asti sekä kyseisen alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyt. Ympäristönsuojelupalveluissa on meneillään yhteistyössä eri tahojen (kaupungin yksiköiden, Metsähallituksen, Ely-keskuksen ja luontojärjestön edustajat) kanssa Puijon luonnonsuojelualueiden hoito- ja käyttösuunnitelman tarkistaminen. Sen hyväksyy Ely-keskus. Hoito- ja käyttösuunnitelma tarkentaa rauhoitusmääräyksiä ja sen toimenpideosa sisältää mm luonnonhoidonperiaatteet alueen eri osissa sekä ulkoilureittien varsien hoidon periaatteita turvallisuuden näkökulmasta. Rakentaminen luonnonsuojelualueelle vaatii aina erillisen suunnitelman ja Ely-keskuksen hyväksymispäätöksen. Luonteenomaista Puijon kehittämiselle on, että median ja yleisön reaktiot näyttävät vaikeuttavan sekä valmistelijoiden että päättäjien linjakasta etenemistä. Valtuuston vuonna 2010 hyväksymässä Puijon hoito- ja käyttösuunnitelman kävijätutkimuksessa tuli selkeästi esille ne lukuisat ja erilaiset odotukset mitä kohdistuu Puijoa kohtaan. Puijoa koskevat kehittämisnäkemykset ovat usein keskenään ristiriitaisia, mikä vaikeuttaa riittävän tahtotilan muodostamista päätöksenteossa. Myös valmistelijoiden näkemykset Puijon kehittämisestä poikkeavat paljon toisistaan johtuen tehtäväalueiden erilaisista näkökulmista ja vastuista.

18 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 31 Kaupungin tavoitteena on Puijon toiminnallisen suunnittelun ja toteutuksen edellytysten parantaminen. Meneillään oleva toimintatapojen ja organisoinnin uudistaminen selkeyttää vastuita ja päätöstentekoa, vaikka viranomaisluonteisten lupien vastuut jakautuvat jatkossakin eri viranomaisille. Tulevissa talousarvioissa Puijoa koskevat toimenpiteet ja investoinnit ovat ulkoilu- ja virkistysalueiden kehittämisen painopisteinä. Puijoa koskevien suunnitelmien ja toteutuksen aikatauluttamiseen sekä niistä tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota, jotta Puijon kokonaiskehitystä olisi mahdollista seurata ja arvioida nykyistä paremmin. Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen. Liitteet /2016 Äänestystulos kv Valmistelija Jarmo Pirhonen puh Pekka Vähäkangas puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginhallitus merkitsee saadun selvityksen tiedoksi vastauksena valtuustoaloitteeseen. Päätös Merkittiin, että varavaltuutettu Upi Heinonen saapui kokoukseen asiakohdan käsittelyn aikana. Lisäksi merkittiin, että varavaltuutettu Anton Laakso poistui paikaltaan ja että hänen tilalleen kokoukseen saapui valtuutettu Harri Auvinen. Keskustelun kuluessa valtuutettu Ilkka Raninen esitti valtuutettujen Eero Wetzell, Erkki Virtanen, Riitta Korhonen, Kimmo Kivelä, Aleksi Eskelinen, Pekka Niiranen, Pauli Ruotsalainen, Minna Reijonen, Kalle Keinänen, Pekka Kantanen ja Jukka Savolainen kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Perustelut palautukseen: "Vastauksesta puuttuu konkreettinen esitys, kuinka varmistetaan Puiijon suunnitelmien toteuttaminen käytännössä. On tärkeää, että jokin taho tai henkilö nimetään koordinointivastuuseen Puijon kehittämiseksi. Tämä on välttämätöntä, jotta Puijon kehittäminen olisi hallittua eikä kehittäminen jäisi eri hallintokuntien päätösten odotteluksi ja selvittelyksi. Ei

19 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 31 ole uskottavaa, että aloitteeseen saadussa vastauksessa mainittu toimintatapojen ja organisoinnin uudistaminen selkeyttäisi vastuita ja päätöksentekoa Puijon kohdalla." Puheenjohtaja totesi, että on tehty kannatettu palautusehdotus, josta on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti äänestettäväksi asiassa siten, että ne, jotka ovat asian käsittelyn jatkamisen kannalla äänestävät JAA ja ne, jotka ovat valtuutettu Ilkka Ranisen tekemän palautusehdotuksen kannalla äänestävät EI. Äänestysehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Äänestyskoneella suoritetussa äänestyksessä annettiin kahden valtuutetun poissa ollessa 18 jaa-ääntä ja 45 ei-ääntä, joten kaupunginvaltuusto oli päättänyt palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi. Äänestystulos liitettiin pöytäkirjaan. Liite 3.

20 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 32 Kaupunginhallitus Asianro 6066/ /2014 Asemakaavaehdotus / Hiltulanlahden länsiosa / Hiltulanlahti ja sekä liikenne-, katu-, virkistys-, erityis- ja vesialueita Päätöshistoria Kaupunginhallitus Päätöshistoria Kaupunkirakennelautakunta Va. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Tiivistelmä: Kaava-alue Asemakaavalla kaavoitetaan Hiltulanlahteen, moottoritien länsipuolelle, uusi pientalovaltainen asuntoalue. Samalla oleva loma- ja ympärivuotinen asutus liitetään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelualue käsittää 258 omakotitonttia, joista 228 on rakentamatonta sekä 8 rivitalotonttia, joista viidelle on asumisen lisäksi mahdollista sijoittaa esimerkiksi päiväkodin kaltaisia julkisia palveluja. Suunnittelualue on kooltaan n. 130 hehtaaria ja sinne tulee noin asukasta. Kaupunkirakennelautakunnalle esitetään, että se hyväksyy ehdotuksen ja siihen liittyvän sitovat tonttijaot nähtäville asetettavaksi. Suunnittelualue sijaitsee Hiltulanlahdessa km Kuopion torilta etelään. Alue rajautuu pohjoisessa Matkusjärveen, lännessä Savon rataan, etelässä Korsumäkeen sekä Vt 5 moottoritien itäpuoleiseen Hiltulanlahden 1. asemakaava-alueeseen. Laadintaperusteet, päätökset ja suunnitelmat Strategisten tavoitteiden ja vuonna 2012 voimaan tulleen Hiltulanlahden osayleiskaavan mukaisesti laadittu asemakaava tarvitaan lähivuosien omakotituotantoa varten. Kaavatyö on sisältynyt vuosien 2014 ja 2015 kaavoituskatsauksiin ja asemakaavoitusohjelmiin. Kaavoitustilanne Kuopion seudun maakuntakaavassa, joka on vahvistettu , suunnittelualue on pääosin taajamatoimintojen aluetta. Alueen länsipuolella on kaksiraiteinen nopean liikenteen rataosa. Alueen eteläpuolelle tulevat päävesijohto- ja pääviemärilinjat Kurkimäen suunnasta. Matkusjärven etelärantaa myöten on esitetty viheryhteystarve Vanuvuoren suuntaan. Vanhaa ratalinjaa pitkin Matkusjärven suuntaan on osoitettu moottorikelkkailureitti.

21 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 32 Hiltulanlahden voimaan tulleessa osayleiskaavassa alue on pääosin pientalovaltaista asuntoaluetta. Alueen halkaisee moottoritien ylittävä, Matkukseen johtava kokoojakatu. Suunnittelualueella on viheralueita sekä suojaviheralueita, joille on osoitettu meluntorjuntatarve. Viheralueilla on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeitä alueita. Matkuksenjärven rannalla on venevalkama. Ranta-alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistorialliset ja maisemalliset arvot. Ainolan tilan pihapiiri ja Possakkala pyritään säilyttämään. Nykyinen tilanne Laajuudeltaan n. 130 hehtaarin kokoinen suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Matkusjärveen, lännessä Savon rataan, etelässä Korsumäkeen ja idässä Vt 5 moottoritien itäpuoleiseen Hiltulanlahden 1. asemakaava-alueeseen. Hiltulanlahden länsiosa on osa laajempaa Hiltulanlahden asuntoaluetta. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee nykyinen kyläkeskus, jossa on jo voimassaoleva asemakaava. Asemakaavoitus etenee suunnitteilla olevan länsiosan kaavoituksen jälkeen Hiltulanlahden osayleiskaavan mukaisille eteläisimmille alueille. Hiltulanlahden peltomaisema kumpareineen on merkittävä paikallinen kulttuurimaisema ja suunnittelualue onkin aiemmin ollut pääasiassa maanviljelysaluetta. Suunnittelualueeseen sisältyy idässä Kuopion Pitkälahti- Hiltulanlahti moottoritieosuus. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevan Hiltulanlahden eritasoliittymän tuntumasta erkanee etelään yhdystienä Puutossalmentie, jonka kautta on yhteys Vehmersalmelle. Alueen tiet ovat yksityisteitä. Suunnittelualue rajautuu lännessä Savon rataan. Alueella ei ole vesihuolto-, sähkö- eikä kaukolämpöverkkoa. Suunnittelualueella on ympärivuotista asutusta ja pari loma-asuntoa. Vuonna 2014 suunnittelualueella oli noin 80 vakituista asukasta. Maanomistus Asemakaavaehdotus Suunnittelualue on pääosin Kuopion kaupungin omistuksessa. Yksityisessä omistuksessa on 32 alueen tiloista. Alueella on myös kaksi vuokralla olevaa peltoaluetta. Vesialueen omistaja on Hiltulanlahden osakaskunta. Asemakaavalla muodostetaan Hiltulanlahteen uusi pientalovaltainen asuntoalue, joka tukeutuu Pyörön, keskustan, Matkuksen sekä tulevaisuudessa enemmän myös oman alueen palveluihin. Suunnittelualue on uuden Hiltulanlahden asuntoalueen toinen osa, ja alueelle tulee 258 omakotitonttia, joista 228 on uusia ja 8 rivitalotonttia, joista viidelle voi asumisen vaihtoehtona sijoittaa esimerkiksi päiväkodin kaltaisia julkisia palveluja. Alueen asukasluku tulee olemaan noin Hiltulanlahden länsiosan asemakaavan perusrakenne noudattaa ja tarkentaa Hiltulanlahden osayleiskaavan periaatteita. Alueen viherverkosto noudattaa osayleiskaavan verkostovarauksia. Suunnittelualueen pohjoisosassa on varaus venevalkamalle (lv) soutuveneiden säilytystä varten, ja toinen ohjeellinen aluevaraus (lv-6), jonne voidaan tarvittaessa sijoittaa puisto- ja aarnivenepaikkoja. Suunnittelualuetta rajaa idässä Vt 5 moottoritie, jonka aiheuttamaa liikennemelua vastaan on kaavoitettu suojaviheralue (EV), jonne rakennetaan maavalleja alueen ylijäämämaista (mmt-2). Vallit toimivat pääasiassa ylijäämämaiden sijoituspaikkoina, mutta niillä voidaan myös vaimentaa osittain asuntoalueille kohdistuvaa melua.

22 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 32 Vesistöhaittojen estämiseksi pääasiassa Nuolimäen ja Kaunismäen harjanteilta tulevia hulevesiä viivytetään pienvaluma-alueittain nykyisillä hulevesiä viivyttävillä alueilla sekä kaavaan merkittyjen virkistysalueiden (VL) kosteikkoalueilla (hule-5). Ainolan tilan päärakennus ja Possakalan piiri on osoitettu suojelumerkinnöillä (sr-25 ja sr-32). Ranta-alue on osoitettu osayleiskaavan mukaisesti kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaaksi alueeksi (kma-1), joka tulee säilyttää avoimena. Käsittelyvaiheet Kaavatyö on sisältynyt vuosien 2014 ja 2015 kaavoituskatsauksiin ja asemakaavoitusohjelmiin. Kaavatyö on käynnistynyt elokuussa Asemakaavan vireilletuloaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi Vireilletuloaineisto on ollut nähtävänä vireilletulokuulutuksen nähtävänäolon yhteydessä Vireilletulosta on tiedotettu suunnittelualueen kiinteistöjä ja muita keskeisiä osallisia kirjeellä. Asukkaille on järjestetty yleisötilaisuus Nähtävänäoloaikana ei jätetty mielipiteitä. Asemakaavan valmisteluaineisto on annettu kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi , ja valmisteluaineisto on ollut julkisesti nähtävänä Valmisteluaineiston nähtävänäolosta on lähetetty tiedote suunnittelualueen kiinteistöille ja aineistoa on esitelty asukastilaisuudessa Valmisteluaineistosta on järjestetty info- ja keskustelutilaisuus lausunnonantajille Valmisteluaineistosta saatiin kaksi lausuntoa ja neljä mielipidettä. Ehdotusvaiheessa suunnittelualueeseen on sisällytetty kiinteistö 5-79 sekä osittain kiinteistöt ja kokoojakatuun tarvittavan alueen osalta. Lausunnoissa ja mielipiteissä esitetyt kannanotot (kaavaselostuksen liite 21) on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon kaavatyössä. Ehdotusaineisto on laadittu saatujen kannanottojen ja käytyjen neuvottelujen pohjalta. Jatkotoimenpiteet Kaupunkirakennelautakunnan hyväksymä asemakaavaehdotus ja sitova tonttijako asetetaan julkisesti nähtäville. Hyväksyvä viranomainen Vaikutusten arviointi Hanke ei hajauta, vaan tiivistää kaupunkirakennetta ja tukeutuu oleviin liikenneyhteyksiin, mahdollistaa osaltaan liikenneverkkojen kehittämisen, niin kevyen liikenteen kuin ajoneuvoliikenteenkin, olosuhteiden ja houkuttelevuuden osalta. Näin ollen hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivisia. Hiltulanlahteen sijoittuvat julkisten palvelujen, liike- ja toimistorakennusten korttelit mahdollistavat nykyisten palvelujen säilymisen ja palvelutarjonnan lisääntymisen sekä luovat uusia työpaikkoja. Rivitalokorttelit lisäävät keskeisen alueen tehokkuutta ja koko alueen asukasmäärää siten, että syntyy kattavampi pohja palveluiden, joukkoliikenteen ja kaukolämmön järjestämiselle.

23 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 32 Suunnittelualueen asukasmäärän lisääntyminen, väestörakenteen ja asuntokannan monipuolistuminen lisäävät palvelujen kysyntää. Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Esitys Esitän, että kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavaehdotuksen asetettavaksi MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi. Samalla asetetaan nähtäville asemakaavaehdotuksen yhteydessä sitovalla tonttijaolla muodostuvan Kuopion kaupungin 36. kaupunginosan (Hiltulanlahti) kortteleiden tontit. Mikäli ehdotukseen ei muistutuksissa tai lausunnoissa esitetä muutoksia, kaavaehdotus esitetään edelleen kaupunginhallitukselle ja kaupunginvaltuustolle hyväksyttäväksi. Ehdotusaineisto toimitetaan tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristöja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon pelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto lähetetään tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle ja liikennevastuualueelle. Viiteaineisto /2014 pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen /2014 havainnekuva /2014 valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen /2014 kaavaselostus ilman liitteitä (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 viistohavainnekuvat (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 kaavaselostuksen liitteet 1-4 (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 kaavaselostuksen liitteet 5-10 (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 kaavaselostuksen liitteet (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 kaavaselostuksen liitteet (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 liikenneverkkosuunnitelma (ei jaeta, julkaistaan internetissä) /2014 vesihuollon yleissuunnitelma (ei jaeta, julkaistaan internetissä) Asiakirjoissa: selostus liitteineen, asemakaavakartta 1:2000, havainneaineisto, liikenneverkkosuunnitelma, vesihuollon yleissuunnitelma, ote ajantasakaavasta ja poistokartta, Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Kuopion Veden lausunnot sekä Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys ry:n ja yksityishenkilöiden mielipiteet (kopiot), hulevesiselvitys Hiltulanlahden asemakaava-alueella (2016), Hiltulanlahden luontoselvitys (2013), selvitys Hiltulanlahden noroista ja kevätlinnunsilmäesiintymistä 2012 (ei julkinen), Hiltulanlahden länsiosan luontoarvojen koontikartta (2015) (ei julkinen), Kuopion liito-oravaselvitykset 2013 (ei julkinen), liito-oravatilanne Hiltulanlahdessa (2014) (ei julkinen), Kuopion Hiltulanlahden länsiosan arkeologinen inventointi (2015), nykyisen rakennuskannan kuvaus (2015), Ainolan ja Possakkalan inventointi (2015), valmistelu- ja vireilletuloaineisto, tonttijakokartat Valmistelija Virpi Lindell puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi

24 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 32 Päätösehdotus Palvelualuejohtaja Jarmo Pirhonen Lautakunta hyväksyy va. suunnittelujohtajan esityksen. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Vs. suunnittelujohtaja Martti Lätti Asemakaavoitus Asemakaavan muutosehdotuksen käsittelyvaiheet Lausunnot ja muistutukset Muutokset asemakaavan muutosehdotukseen Kaupunkirakennelautakunta hyväksyi asemakaavaehdotuksen Kaavaehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä Aineisto on lähetetty tiedoksi mahdollista lausuntoa varten ympäristö- ja rakennuslautakunnalle sekä Pohjois-Savon pelastuslautakunnalle. Lisäksi aineisto on lähetetty tiedoksi Pohjois-Savon ELY-keskuksen Ympäristö ja luonnonvarat sekä Liikenne vastuualueille. ELY-keskuksen kuukausikokouksessa neuvoteltiin asemakaavaehdotuksen liito-oravamerkinnöistä, jonka pohjalta sovittiin kaavaehdotukseen tehtävistä täsmentävistä merkintäkorjauksista. Näin ollen Pohjois-Savon ELY-keskus ei antanut ehdotusvaiheessa erillistä lausuntoa, eikä ehdotusvaiheessa ollut tarpeen pitää viranomaisneuvottelua. Ehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, minkä vuoksi kaavaehdotus viedään hyväksymiskäsittelyyn ilman uutta kaupunkirakennelautakunnan käsittelyä. Kaavaehdotuksesta saatiin lausunto myös Kuopion Vesi Liikelaitokselta. Lausunto sisälsi lähinnä huomioita kaavatyön aikana esille tuoduista asioista ja tarpeista. Lausunnossa ei tuotu esille asioita, jotka olisivat aiheuttaneet muutoksia asemakaavaehdotukseen. Lausunto on esityslistan liitteenä. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Asemakaavaehdotusta on muutettu siten, että Matkuksen kannaksen liitooravamerkintä on korjattu s-14:stä s-7:ään ja tontilla 56-2 ollut merkintä pl-11 on korjattu merkinnäksi pl-23. Lisäksi Kaunismäen puistossa ollut s-7 - merkintä on tarpeettomana poistettu. Matkusrinteen ohjeellinen leikkipaikka on siirretty tontin 61-1 eteläpuolelle ja rannassa olevaa ohjeellista luo merkintää on laajennettu. Kaavamerkintöjen sisältö ja tarkoitus eivät ole sinänsä muuttuneet, vaan aiempaa merkintämenettelyä on täsmennetty.

25 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 32 Muutoksia on selostettu tarkemmin kaavaselostuksen kohdissa ja Vaikutusten arviointi Hanke ei hajauta, vaan tiivistää kaupunkirakennetta ja tukeutuu oleviin liikenneyhteyksiin mahdollistaen liikenneverkkojen kehittämisen kevyen liikenteen ja ajoneuvoliikenteen olosuhteiden sekä houkuttelevuuden osalta. Näin ollen hankkeen ilmastopoliittiset vaikutukset ovat positiivisia. Hiltulanlahteen sijoittuvat julkisten palvelujen, liike- ja toimistorakennusten korttelit mahdollistavat nykyisten palvelujen säilymisen ja palvelutarjonnan lisääntymisen sekä luovat uusia työpaikkoja. Rivitalokorttelit lisäävät keskeisen alueen tehokkuutta ja koko alueen asukasmäärää siten, että syntyy kattavampi pohja palveluiden, joukkoliikenteen ja kaukolämmön järjestämiselle. Suunnittelualueen asukasmäärän lisääntyminen, väestörakenteen ja asuntokannan monipuolistuminen lisäävät palvelujen kysyntää. Hankkeen yritysvaikutukset ovat positiiviset. Esitys Kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle esitetään, että se hyväksyy kaavaehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon. Ehdotukseen tehdyt muutokset eivät ole olennaisia, joten kaavaehdotusta ei tarvitse asettaa uudelleen nähtäville. Viiteaineisto 6066/2014 kaavaselostus ilman liitteitä 6066/2014 kaavaselostuksen liitteet 6066/2014 kaavaselostuksen liitteet /2014 kaavaselostuksen liitteet /2014 kaavaselostuksen liitteet /2014 kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen 6066/2014 pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen 6066/2014 Kuopion Vesi Liikelaitoksen lausunto Asiakirjoissa: selostus liitteineen, asemakaavakartta 1:2000, havainneaineisto, Kuopion Vesi Liikelaitoksen lausunto (kopio), kaupunkirakennelautakunnan päätös , kuulutus nähtävänäolosta, asemakaavoituksen esitys liitteineen ja asiakirjoineen, valmistelu- ja vireilletuloaineisto Valmistelija Virpi Lindell puh etunimi.sukunimi(at)kuopio.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Petteri Paronen Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy asemakaavaehdotuksen ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon. Päätös Keskusteltuaan kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti kaupunginjohtajan tekemän päätösehdotuksen.

26 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) 32 Liitteet /2014 kaavaselostus ilman liitteitä /2014 kaavaselostuksen liitteet /2014 kaavaselostuksen liitteet /2014 kaavaselostuksen liitteet /2014 kaavaselostuksen liitteet /2014 kaavakartta merkintöineen ja määräyksineen /2014 pienennös kaavakartasta merkintöineen ja määräyksineen /2014 Kuopion Vesi Liikelaitoksen lausunto Päätösehdotus Kaupunginhallitus hyväksyy asemakaavan ja siihen liittyvän sitovan tonttijaon. Päätös hyväksyi yksimielisesti kaupunginhallituksen tekemän päätösehdotuksen. Hallintolain 51 :n mukainen kirjoitusvirheen korjaus / lisätty korjattu liite Kirje Laura Helin

27 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Muutoksenhakuohje Liite K kuntalain mukainen valitusosoitus (28 ) Valitusoikeus ja valitusperusteet Kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Valitusviranomainen Itä-Suomen hallinto-oikeus Postiosoite PL 1744, KUOPIO Käyntiosoite Puistokatu 29 Puhelin (vaihde) Faksi Sähköposti ita-suomi.hao(at)oikeus.fi Virka-aika Valitusaika Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Valituskirjelmän sisältö ja liitteet Valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava valittajan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero päätös, johon haetaan muutosta miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjelmän, siinä on mainittava myös laatijan nimi, kotikunta, postiosoite ja puhelinnumero. Valituskirjelmään on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

28 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (30) Muutoksenhakuohje Asiamiehen on liitettävä valituskirjelmään valtakirja sen mukaan kuin hallintolainkäyttölain 21 :ssä säädetään. Valitusasiakirjojen toimittaminen valitusviranomaiselle Oikeudenkäyntimaksu Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa valitusviranomaiselle ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä. Valitusasiakirjat voi toimittaa myös telekopiona (faksina) tai sähköpostina. Sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä, eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Valitusasiakirjat toimitetaan aina omalla vastuulla. Postiin valitusasiakirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Tuomioistuin voi periä muutoksenhakuasian käsittelystä tuomioistuinmaksulain 2 :n (1455/2015) oikeudenkäyntimaksun.