Antibakteeriaineiden
|
|
- Kaarina Korpela
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TEEMANA ANTIBIOOTIT Antibakteeriaineiden profylaktinen käyttö hammashoidossa ERNÖ GUTSCHIK Hammaslääkärin profylaktinen antibioottien käyttö perustuu kokemukseen. Oikeiden päätösten tekeminen edellyttää riskiryhmän potilaiden taudinkuvan tuntemista, samoin on tunnettava antimikrobisen profylaksian periaatteet. Kirjoituksessa arvioidaan myös juridisia näkökohtia, koska ohjeita seuraamalla voidaan varmistaa, että hammashoidon aiheuttamat komplikaatiot vältetään niin pitkälti kuin mahdollista. Artikkelissa annetut ohjeet perustuvat kansainvälisiin suosituksiin, erityisesti ohjeet, jotka koskevat niiden potilaiden hammashoitoa, joilla on infektioperäisen endokardiitin riski tai heikentynyt puolustusvaste. Kaikki verekkäät hammashoitotoimenpiteet voivat aiheuttaa bakteremian, joka on lyhytaikainen ja harmiton terveillä, mutta voi aiheuttaa henkeä uhkaavan infektion, kuten endokardiitin, alttiilla potilailla. Suositusta kerta-annoksena annettavasta antibioottiprofylaksiasta on helppoa ja käytännöllistä noudattaa. Tilanne on hankalampi potilailla, joiden puolustusvaste on heikentynyt, ja jokainen tapaus on harkittava erikseen anamneesin perusteella. Kirjoituksessa kuvaillaan riskitekijöitä sekä annetaan suosituksia profylaktisen valmisteen valinnasta hammashoidossa ja potilaan mahdollisesta lähettämisestä erikoishammaslääkärille tai sairaalahoitoon. Antimikrobisten aineiden profylaktinen käyttö hammashoidossa, kuten myös infektioperäisten komplikaatioiden hoito, on yleensä kokemusperäistä. Se on ymmärrettävää, koska mikrobiologinen viljelytutkimus ja resistenssin määritys ovat käytännössä mahdottomia monesta syystä. Suun normaali mikrofloora on monimuotoinen ja käsittää enemmän kuin 300 lajia (1). On vaikeaa ottaa edustava näyte infektiofokuksesta ilman, että siihen sekoittuu asiaankuulumattomia bakteereja. Mikrobiologisen vastauksen pit- källisen odotuksen lisäksi voi vastauksen tulkinta olla vaikeaa. Antibioottiprofylaksia ja hoito perustuvat siksi kokemukseen. Oikeat valinnat edellyttävät kuitenkin, että hammaslääkäri tuntee riskipotilaiden taudinkuvan, kuten myös antimikrobiaineiden profylaksiakäytön periaatteet. Pahin mahdollinen suun toimenpiteen komplikaatio on infektioperäinen endokardiitti alttiilla potilaalla (2). Hammaslääketieteellisen ongelmatilanteen aiheuttavat myös potilaat, joilla on heikentynyt puolustusvaste pahanlaatuisen sairauden, sytostaattihoidon ym. seurauksena. Nämä potilaat saavat usein akuutteja suuinfektioita ja lisäksi suun bakteerien aiheuttamia infektioita muualle elimistöön (3). Kirjoituksen ohjeet keskittyvät näihin ongelmiin. Infektioperäinen endokardiitti ja suun bakteerifloora Infektioperäisen endokardiitin kehittymiseen vaikuttavat (4): infektion aiheuttaja infektion kulkureitti ja locus minoris resistentiae. Infektion aiheuttavat yleensä suun streptokokit, jotka ovat syypäitä yli puoleen endokardiittitapauksista. Kulkureitti on myös tunnistettavissa, koska kyse on suun streptokokeista, pääosin viridans-tyypin streptokokeista. Locus minoris resistentiae on vahingoittunut sydänläppä, johon streptokokit voivat tarttua ja aiheuttaa infektion. Ei ole epäilystäkään siitä, että suun mikrofloora on usein syyllinen tähän vakavaan tilaan, joka hoitamattomana johtaa aina kuolemaan ja jossa kuolleisuus on % parhaasta mahdollisesta lääketieteellisestä hoidosta huolimatta. Tanskassa on vuosittain noin 60 endokardiittitapausta, joista suun bakteeri aiheuttaa 30 tapausta (4). Emme kuitenkaan tiedä varmuudella, kuinka moni endokardiittitapaus on seurausta spontaanista bakteremiasta, erityisesti potilailla, joilla on huono suuhygienia, ja kuinka moni tapaus on yhteydessä hammashoitoon riskipotilailla, joilla on locus minoris resistentiae. 456 Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002
2 TEEMANA ANTIBIOOTIT Taulukko 1. Infektioperäisen endokardiitin riskin aiheuttavat perussairaudet tai tilat. Endokardiittiriski Ei endokardiittiriskiä Sydämen läppäproteesi, myös bioproteesit ja homograftit Aikaisemmin sairastettu endokardiitti Kaikki synnynnäiset sydänviat, joita ei ole korjattu, poikkeuksena sydämen eteisen ja väliseinän sekundaarinen defekti tai eristynyt keuhkovaltimoläpän ahtauma Hankittu läppävika, kuten mitraaliläppäprolapsi, jossa käänteisvirtausta, ja hypertrofinen ahtauttava kardiomyopatia Sydämen ohitusleikkaus Tahdistin tai asennettu defibril - laattori Sydämensisäinen stentti Sydänsiirre Korjattu synnynnäinen sydänvika ilman vajaatoimintaa Mitraaliläppäprolapsi ilman käänteisvirtausta Aikaisempi reumaattinen kuume ilman läppävikaa Sydämen toiminnallinen sivuääni Hammashoidon aiheuttama bakteremia Kuten aikaisemmin on mainittu, infektioperäinen endokardiitti kehittyy, kun verenkiertoon joutuneet bakteerit tarttuvat vahingoittuneeseen sydänläppään. Hammashoito, erityisesti verekkäät toimenpiteet, aiheuttaa usein bakteerikylvön verenkiertoon. Nykyaikaiset veriviljelymenetelmät osoittavat äärimmäisen tehokkaasti veren bakteerit, joten pystymme osoittamaan bakteremian lähes kaikkien toimenpiteiden yhteydessä (5, 6). Infektioriski muualla elimistössä, erityisesti endokardiitin kehittymisen riski, on yhteydessä bakteremian kestoon ja bakteerien määrään (Colony Forming Units; CFU) millilitrassa verta (6, 7). Heimdahl ym. (8) osoittivat potilailla bakteremian hampaan poiston yhteydessä 100 prosentilla, hampaiden puhdistuksen yhteydessä 70 prosentilla, viisaudenhampaan leikkauksellisen poiston yhteydessä 55 prosentilla ja juurihoidon yhteydessä 20 prosentilla. Kymmenen minuutin kuluttua toimenpiteestä väheni bakteerien määrä selvästi. Viridans-tyypin streptokokit olivat tavallisimpia eristettyjä bakteereita. Tämä työ on epäsuora osoitus siitä, että hammashoidolla on edellytykset aiheuttaa infektioperäinen endokardiitti. Suorat todisteet on hankkinut Fiehn ym. (9), joka osoitti ribotyypityksen avulla saman streptokokin kahden endokardiittipotilaan sekä suusta että verestä tehdystä eristyksestä. On olemassa kansainvälinen konsensus (10, 11, 12, 13, 14) siitä, mitkä sydänsairaudet aiheuttavat riskin ja mitkä sydänsairaudet tai tilat eivät sitä aiheuta (taulukko 1). Aikaisemmin sairastettua endokardiittia ja sydämen tekoläppää pidetään nykyään riskitekijöinä (10). Erilaiset sydämen tekoläpät esitetään taulukossa 2. Aiheuttaako hammashoito riskipotilaiden endokardiitin? Monet julkaisut kertovat, että 6 62 % infektioperäisistä endokardiiteista aiheutuu hammashoidosta tai muusta invasiivisesta toimenpiteestä (15), mutta koskaan ei ole tehty selvän vastauksen antavaa kontrolloitua kliinistä tutkimusta tarpeeksi suurella aineistolla. Eräs harvoista prospektiivisista, koko maan kattavista epidemiologisista tutkimuksista on tehty Hollannissa. Se osoitti, että viridans-tyypin streptokokkiendokardiitti esiintyi 4,9 kertaa tavallisemmin potilailla, joille oli tehty edeltävää hammashoitoa ja joilla oli omat hampaat sekä riskitekijänä sydänläpän sairaus, kuin potilailla, joilla ei ollut näitä edellytyksiä. Suurin tapaus-verrokkitutkimus on tehty hiljattain Yhdysvalloissa (16). Siinä ei löydetty yhteyttä hammashoidon ja infektioperäisen endokardiitin välillä, ei edes riskipotilailla. Tähän tutkimukseen osallistui 287 infektioperäistä endokardiittia sairastavaa potilasta 54 sairaalassa ja 273 potilaan vertailuryhmä. Valitettavasti tässä tutkimuksessa on tyypin II tilastovirheen mahdollisuus, emmekä ole vielä saaneet selville tutkimusasetelmaa. Taulukko 2. Erilaiset sydämen läppäproteesit. 1. Mekaaninen läppä: materiaalina metallilejeerinki, jolla pitkä käyttöikä. Kaikilla potilailla on elinikäinen antikoagulanttihoito (INR 2,0 3,0) (33). Käytetään sekä nuorilla että vanhemmilla potilailla. 2. Biologinen läppä: materiaalina yleensä eläimen sydänpussi. Käyttöikä rajallinen (10 15 vuotta). Sopii iäkkäille potilaille. Antikoagulanttihoito vain kolmen ensimmäisen kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. 3. Aorttaläppä ilman stenttiä: kuten biologinen läppä, mutta pidempi käyttöikä. Ei antikogulanttihoitoa, vain magnyylitabletti kolmen kuukauden ajan leikkauksen jälkeen. 4. Homografti: materiaali ihmisestä peräisin, säilytetään pakastettuna käyttöön saakka. Tavallisesti läpällistä aortan seinämää, jota käytetään aortan asennon korjausleikkauksessa. 5. Ross-toimenpide (omakudossiirre): koko keuhkovaltimorunko läppineen siirretään aortan paikalle ja korvataan homograftilla. Vaihtoehto nuoremmille potilaille, myös lapsille. Etuna on, että siirre on elävä ja kasvaa lapsilla ja nuorilla. Ei antikoagulanttihoitoa. Suomen Hammaslääkärilehti 8/
3 TEEMANA ANTIBIOOTIT Taulukko 3. Antibioottiprofylaksia. Farmakokineettisen ja farmakodynaamisen tehon ehdot. Pohjoismaissa suositellaan antibioottia kerta-annoksena. Seuraavien ehtojen on toteuduttava, jotta vältytään toistetuilta annoksilta: Antibiootin suuri pitoisuus säilyy koko suutoimenpiteen ajan. Beetalaktaamiantibiootin (penisilliini, ampisilliini tai keftriaksoni), klindamysiinin tai vankomysiinin pitoisuuden on pysyttävä suun streptokokkien vaatiman MIC-arvon¹ yläpuolella vähintään 10 tuntia toimenpiteen jälkeen. Uusien tutkimustulosten mukaan voidaan profylaktinen antibiootti antaa vielä kaksi tuntia² toimenpiteen alkamisen jälkeen. Antibiootilla ei vaikutusta enää annettuna myöhemmin kuin kaksi tuntia toimenpiteen alkamisesta. ¹MIC = Minimal Inhibitory Concentration ²Suun kautta nautitulla antibiootilla tehokas pitoisuus saavutetaan vasta tunnin kuluttua sen nauttimisesta. Antibioottiprofylaksian periaatteet Kansainvälisesti hyväksytty antibioottiprofylaksisuositus on ollut olemassa luvulta asti (10, 11, 12, 13, 14, 15, 16, 17). Kymmenen viime vuoden aikana eläimillä tehtyjen endokardiittikokeiden perusteella saatu uusi tieto on kuitenkin tuonut muutoksia. Tiedämme nyt, että antibiooteilla ei voi kokonaan häätää bakteereita verenkierrosta, kuten aikaisemmin luultiin (17, 18). Ei myöskään voida estää bakteerien tarttumista vahingoittuneeseen endoteeliin (19, 20, 21, 22, 23), mutta antibiooteilla voidaan estää vahingoittuneeseen sydänläppään tarttuneiden bakteerien lisääntyminen. Veren valkosolut eivät otaksuttavasti osallistu antibioottien vaikutukseen joutuneiden bakteerien poiskuljetukseen läpän pinnalta, mutta mahdollisesti verihiutaleet osallistuvat siihen (24, 25). Heti tarttumisen jälkeen bakteerit ovat eräänlaisessa horrostilassa, jossa ne kokoavat voimia lisääntymiseen; antibiootit voivat häätää bakteerit tässä vaiheessa. Tärkeä edellytys profylaksialle on siis, että veren antibioottipitoisuus (beetalaktaamiantibiootit, klindamysiini tai vankomysiini) pysyy suurena 10 tunnin ajan bakteremian aiheuttaneen toimenpiteen jälkeen (taulukko 3). Toinen tärkeä edellytys on, että antibiootti annetaan juuri ennen hammashoitotoimenpidettä (taulukko 4). Hammaslääkärin on kuitenkin poikkeustapauksessa mahdollista antaa tehokas profylaksia 1 2 tuntia hammashoidon aloituksesta (7, 26) (taulukko 3). Kyseessä on hätäjarrutilanne, jota voidaan käyttää ennen kuin bakteerien lisääntyminen alkaa ja johtaa tilanteeseen, josta ei ole paluuta (26). Hammashoidon antibioottiprofylaksian periaatteet ovat perustellut. Lähiaikoina odotetaan, että suositusten muutoksissa ennen kaikkea huomioidaan oikeat riskipotilaat (taulukko 5). Antimikrobiaineen valinta ja annostus Taulukon 4 suuntaviivat on laadittu kansainvälisten suositusten perusteella (10, 11, 12, 13, 14, 15). Kuitenkin vain harva antibiootti täyttää vähintään kymmenen tunnin tehokkaan seerumipitoisuuden vaatimuksen kertaannoksen jälkeen. Siksi esimerkiksi pivampisilliini (amoksisilliini) ja vankomysiini ovat käyttökelpoisia, mutta V-penisilliini ja erytromysiini eivät käy. Pohjoismaissa tulisi ensisijaisesti valita pivampisilliini (markkinoilla vain Pohjoismaissa ja Kanadassa), vaikka kansainvälisesti suositellaan amoksisilliinia (10). Monien tärkeiden etujen takia pivampisilliini on amoksisilliinia suositeltavampaa (27, 28, 29, 30) (suun kautta annosteltuna): Pivampisilliini imeytyy paremmin, siksi sama annos pivampisilliinia ja amoksisilliinia ovat yhtä tehokkaita (17). Pivampisilliinilla saavutetaan nopeammin maksimaalinen seerumipitoisuus (17). Vähän tai ei ollenkaan vaikutusta suun ja suoliston ekosysteemiin (28, 29, 30): pivampisilliini on lääkeainemolekyylin epäaktiivinen muoto (prodrug) vailla antibioottista aktiviteettia ennen kuin se hydrolysoituu ampisilliiniksi ja imeytyy nopeasti suolikanavasta (28). Syljessä on pivampisilliinin nauttimisen jälkeen vain pieniä määriä ampisilliinia, mahdollisesti siksi, että ampisilliini tunkeutuu amoksisilliinia huonommin biologisiin kalvoihin (30). Profylaksian lisänä voidaan suositella 0,2-prosenttista klooriheksidiiniliuosta paikallisesti tai suuhuuhteluna ennen verekästä toimenpidettä mahdollisesti verenkiertoon joutuvien bakteerien määrän vähentämiseksi (3). Pohjoismaissa on huomattavan paljon henkilöitä, jotka mahdollisesti tarvitsevat antibioottiprofylaksiaa hammashoidon yhteydessä. Tanskan asukkaista arvion mukaan :lla on sydämen tekoläppä ja useilla kymmenillä tuhansilla jonkinlainen sydänläpän ongelma, kuten aikaisemmin sairastettu endokardiitti. Heikentynyt puolustusvaste ja hammashoito Profylaktista antimikrobista kemoterapiaa ei voida suositella rutiininomaisesti potilaille, joiden puolustusvaste on heikentynyt, vaan hoito on päätettävä yksilöllisesti. Sekä käytännön syistä että juridisista syistä on hammaslääkärin kirjattava potilaan lääkitys ja erityistilanteissa kysyttävä neuvoa potilaan lääkäriltä (taulukko 6) tai lähetettävä potilas sairaalahammaslääkärille. Tämä on erityisen tärkeää niiden potilaiden kohdalla, jotka saavat jaksottaista sytostaattihoitoa, joka aiheuttaa granulo- ja trombosytopenian hoidon päivänä. Tuona aikana on infektioiden ja verenvuotojen riski suurin, ja suurempia hammashoitotoimenpiteitä on mahdollisuuksien mukaan lykättävä. Kliinisten ja mikrobiologisten tutkimusten perusteella on osoitettu, että sepsiksen primaarifokus löytyy suusta kolmanneksella potilaista, joilla on pahanlaatuinen hematologinen sairaus (3). Tavallisimmat akuutit limakalvoinfektiot ovat akuutti sieni-infektio, akuutti gingiviitti ja tulehtu- 458 Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002
4 TEEMANA ANTIBIOOTIT Taulukko 4. Kerta-annoksena annettavan antibioottiprofylaksian valinta. Suun kautta tuntia ennen toimenpidettä Penisilliiniä sietäville Aikuiset: 3 g tabl. pivampisilliinia¹ Lapset: 50 mg/kg pivampisilliinia¹ (enintään 2,25 g) Laskimonsisäisesti yleisanestesiassa minuuttia ennen toimenpidettä Penisilliiniä sietäville Aikuiset: 2 g ampisilliinia², lisäksi gentamisiinia 2 mg/kg Lapset: 50 mg/kg ampisilliinia, lisäksi gentamisiinia 2 mg/kg Penisilliiniallergisille Aikuiset: 600 mg kaps. klindamysiiniä Lapset: mg/kg klindamysiiniä (enintään 500 mg) Penisilliiniallergisille Aikuiset: keftriaksonia injektiona 2 g; vaihtoehtoisesti vankomysiiniä injektiona 1 g Lapset: vastasyntyneille keftriaksonia injektiona 20 mg/kg, toinen annos 15 mg/kg, lisäksi gentamisiinia 2 mg/kg. Vaihtoehtoisesti vankomysiini-injektio 20 mg/kg, joka ruiskutetaan 100 minuutin aikana ¹Pivampisilliini voidaan korvata samalla annoksella amoksisilliinia. ²Ampisilliini poistuu verestä nopeammin kuin suun kautta annosteltu pivampisilliini tai amoksisilliini. Siksi suositellaan toista annosta ampisilliinia 1 g iv aikuisille ja lapsille 25 mg/painokilo kuuden tunnin kuluttua ensimmäisestä annoksesta. Taulukko 5. Kannanotto riskipotilaiden antibioottiprofylaksian tarpeesta hammashoidossa. Endokardiittiprofylaksiaa suositellaan Endokardiittiprofylaksia ei tarpeen Hampaiden poistot Parodontaaliset toimenpiteet, kuten kirurgia ja mekaaninen puhdistus Implantin asettaminen tai irronneen hampaan replantaatio Juurihoito ja/tai juurenpään kirurgia Antibioottia sisältävän materiaalin vieminen ientaskuun Ortodonttisen renkaan paikoilleenasettaminen (ei braketit) Paikallispuudutus parodontaalirakoon Verenvuotoa aiheuttava hampaiden ja implanttien puhdistus Karieksenpoisto ja muut verettömät korjaavat toimenpiteet Paikallispuudutus, jota ei tehdä parodontaalirakoon Kofferdamin asettaminen Ompeleiden poisto Proteettisen tai ortodonttisen laitteen asettaminen tai poistaminen Hammasröntgen tai jäljennösten ottaminen Fluorikäsittely Normaali hampaiden vaihtuminen lapsilla Verenvuotoa aiheuttavat toimenpiteet tarvitsevat profylaksiaa. Odottamattoman verenvuodon sattuessa on mahdollista antaa antibioottiprofylaksia (ks. taulukko 3). neet suuhaavat. Suun mikrofloora on myös merkittävästi muuttunut näissä tilanteissa. Tilannetta voi edesauttaa hoito H 2 -reseptori-antagonisteilla tai happopumpun estäjillä, tavallisimmin steroidihoitoa saavilla potilailla (taulukko 6). Limakalvomuutosten lisäksi on kserostomialla huomattava altistava merkitys, kun mikrobien määrä syljessä kaksinkertaistuu (3). Suuhun kuulumattomia mikrobeja esiintyy usein: Enterobacteriaceae-lajeja, kuten Escherichia coli ja Klebsiella, sekä muita, kuten Pseudomonas aeruginosa, Staphylococcus aureus, koagulaasi-entsyymiä erittävät stafylokokit, enterokokit ja Candida-lajit (3). Uusi ja vakava ongelma ovat viridans-streptokokkien aiheuttamat sepsikset, myös penisilliiniresistentit tyypit, joita on raportoitu ulkomailla (31, 32), huolimatta profylaktisesta hoidosta kinoloni-antibiooteilla ja/tai penisilliinillä. Seuraavia yleisiä profylaktisia toimenpiteitä voidaan suositella potilaille, joiden puolustusvaste on heikentynyt: bakteeripeitteiden ja hammaskiven mekaaninen poisto, klooriheksidiini-suuhuuhtelut päivittäin, vaikean kserostomian kausina suuta kostuttavien valmisteiden käyttö, sieniprofylaksia suun paikallislääkkeillä tai systeeminen hoito flukonatsolilla (mieluiten spesialistin hoidossa tai sairaalassa), Suomen Hammaslääkärilehti 8/
5 TEEMANA ANTIBIOOTIT Taulukko 6. Potilaat, joiden puolustusvaste heikentynyt. Riskitekijä ja päätöksenteko. Riskitekijöitä Hammaslääkärin toimia Sytostaattihoito mukaan lukien steroidit Granulosytopenia, trombosytopenia Antikoagulanttihoito H 2 -reseptoriantagonisti Hoito happopumpun estäjällä Potilaan lääkityksen kirjaaminen Potilasta hoitavan lääkärin konsultointi Viruslääkkeet, sieniprofylaksia, plakinpoisto, klooriheksidiini-suuhuuhtelut Antibioottiprofylaksian valinta Lähettäminen sairaalahammaslääkärille uusiutuvien herpesinfektioiden hoito viruslääkkeillä (asikloviiri tai pensikloviiri) paikallisesti tai systeemisesti (aina spesialistin hoidossa tai sairaalassa). Hammashoidon yhteydessä: antibiootit kuten endokardiittiprofylaksiassa, mutta suun flooraan kohdistuvan vaikutuksen, erityisesti penisilliiniresistenttien streptokokkien valikoitumisen takia, on pivampisilliini parempi kuin amoksisilliini (taulukko 3). Hoitoa voidaan toisinaan täydentää gramnegatiivisiin sauvoihin kohdistetulla antibiootilla, kuten mesillinaamilla (800 mg suun kautta kerta-annoksena, lapsille 20 mg/kg kerta-annoksena). Kinoloni-antibiootteja tulisi välttää. Antikoagulanttihoitoa saavat potilaat on tavallisesti lähetettävä hoitavalle lääkärille veren hyytymistason säätelemiseksi ennen verekkäitä toimenpiteitä (33). Harvoissa tapauksissa, joissa antikoagulanttihoito on yhdistetty sytostaattihoitoon, on hammashoito aina tehtävä sairaalaolosuhteissa. Antimicrobial prophylaxis in dental practice In almost all cases, the decision concerning antimicrobial prophylaxis will be empirical. The right decision is conditional upon proper knowledge of the clinical presentation of patients at risk and the general principles of selection and prophylactic use of antimicrobial agents. The purpose of this article is to update the existing recommendations for the Nordic and other countries in the light of the changing epidemiology and the availability of the most suitable drugs. During dental treatment, especially in case of bloody procedures, bacteraemia of short duration and without harm to healthy persons will frequently occur. Although there is no final proof that dental treatment is a risk factor for development of infectious endocarditis in susceptible patients, oral streptococci are still a major aetiology, and single-dose prophylactic treatment is recommended in patients at risk. Patients on immunosuppressive treatment are also at risk for local or generalised infections. Recommendations for identification of current risk factors in connection with dental work are presented, with proposals for prophylactic measures. Key words: antibiotics; prevention Kirjallisuus 1. Marsh P, Martin MV. The mouth as a microbial habitat. In:Marsh P, Martin MV (ed.). Oral microbiology. 4th ed. Reed Educational and Professional Publishing Ltd, Oxford 1999: Gutschik E. Infektiøs endocarditis: den værst tænkelige komplikation ved indgreb i mundhulen. Tandlægebladet 1999; 103: Bergman O. Oral infections in haematological patients (thesis): Lægeforeningens Forlag, København Gutschik E, Kjeldsen K, Egeblad H. Endocarditis infectiosa. I: Lorenzen I, Bendixen G, Hansen NE (red.). Medicinsk Kompendium. 15 udg. Nyt Nordisk Forlag Arnold Busck, København 1999: Roberts GJ, Holzel HS, Sury MR, Simmons NA, Gardner P, Longhurst P. Dental bacteremia in children. Pediatr Cardiol 1997; 18: Hall G, Heimdahl A. New trends in antibiotic prophylaxis of infective endocarditis in patients undergoing surgery in the oral cavity. Swed Dent J 1989; 13: Hall G, Heimdahl A, Nord CE. Bacteremia after oral surgery and antibiotic prophylaxis for endocarditis. Clin Infect Dis 1999; 29: Heimdahl A, Hall G, Hedberg M, Sandberg H, Söder PO, Tuner K, et al. Detection and quantitation by lysisfiltration of bacteremia after different oral surgical procedures. J Clin Microbiol 1990; 28: Fiehn N-E, Gutschik E, Larsen T, Bangsborg JM. Identity of streptococcal blood isolates and oral isolates from two patients with infective endocarditis. J Clin Microbiol 1995; 33: Moreillon P. Endocarditis prophylaxis revisited: experimental evidence of efficacy and new Swiss recommendations. Schweiz Med Wochenschr 2000; 130: Leport C. The Endocarditis Working Group of the International Society of Chemotherapy. Antibiotic prophylaxis for infective endocarditis. Clin Microbiol Infect 1998; 4: S Gutschik E. Update on infective endocarditis: diagnosis, treatment and prevention. Everyday Problems Clin Cardiol 1998; 8: Dajani AS, Taubert KA, Wilson W, Bolger AF, Bayer A, Ferrieri P, et al. Prevention of bacterial endocarditis. Recommendations by the American Heart Association. Circulation 1997; 96: Leport C, Horstkotte D, Burckhardt D. Antibiotic prophylaxis for infective endocarditis from an international group of experts towards a European consensus. Group of Experts of the International Society for Chemotherapy. Eur Heart J 1995; 16 (Suppl B): Van der Meer JT, Thompson J, Valkenburg HA, Michel MF. Epide- 460 Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002
6 TEEMANA ANTIBIOOTIT miology of bacterial endocarditis in The Netherlands. II. Antecedent procedures and use of prophylaxis. Arch Int Med 1992; 152: Strom BL, Abrutyn E, Berlin JA, Kinman JL, Feldman RS, Stolley PD, et al. Dental and cardiac risk factors for infective endocarditis. A population-based, case-control study. Ann Intern Med 1998; 129: Dajani AS, Taubert KA, Wilson W, Bolger AF, Bayer A, Ferrieri P, et al. Prevention of bacterial endocarditis. Recommendations by the American Heart Association. J Am Dent Assoc 1997; 128: Durack DT, Petersdorf RG. Chemotherapy of experimental streptococcal endocarditis. I. Comparison of commonly recommended prophylactic regimens. J Clin Invest 1973; 52: Glauser MP, Francioli P. Successful prophylaxis against experimental streptococcal endocarditis with bacteriostatic antibiotics. J Infect Dis 1982; 146: Glauser MP, Bernard JP, Moreillon P, Francioli P. Successful single-dose amoxicillin prophylaxis against experimental streptococcal endocarditis: evidence for two mechanisms of protection. J Infect Dis 1983; 147: Bernard JP, Francioli P, Glauser MP. Vancomycin prophylaxis of experimental Streptococcus sanguis. Inhibition of bacterial adherence rather than bacterial killing. J Clin Invest 1981; 68: Scheld WM, Zak O, Vosbeck K, Sande MA. Bacterial adhesion in the pathogenesis of infective endocarditis. Effect of subinhibitory antibiotic concentrations on streptococcal adhesion in vitro and the development of endocarditis in rabbits. J Clin Invest 1981; 68: Lowy FD, Chang DS, Neuhaus EG, Horne DS, Tomasz A, Steigbigel NH. Effect of penicillin on the adherence of Streptococcus sanguis in vitro and in the rabbit model of endocarditis. J Clin Invest 1983; 71: Gutschik E. New development in the treatment of infective endocarditis and infective cardiovasculitis. Int J Antimicrob Agents 1999; 13: Dhawan VK, Bayer AS, Yeaman MR. Thrombin-induced platelet microbicidal protein susceptibility phenotype influences the outcome of oxacillin prophylaxis and therapy of experimental Staph-ylococcus aureus endocarditis. Antimicrob Agents Chemother 2000; 44: Berney P, Francioli P. Successful prophylaxis of experimental streptococcal endocarditis with singledose amoxicillin administered after bacterial challenge. J Infect Dis 1990; 161: Verbist L. Triple crossover study on absorption and excretion of ampicillin, pivampicillin, and amoxycillin. Antimicrob Agents Chemother 1974; 6: Sjövall J, Huitfeldt B, Magni L, Nord CE. Effect of beta-lactam prodrugs on human intestinal microflora. Scand J Infect Dis 1986: 49 (Suppl) : Grahn E, Holm SE. Penicillin concentration in saliva and its influence on bacterial interference. Scand J Infect Dis 1987; 19: Jensen KR, Sørensen TM. Farmakokinetisk og -dynamisk undersøgelse af ampicillin, pivampicillin og amoxicillin i spyt (specialeafhandling). Danmarks Farmaceutiske Højskole Krupova Y, Novotny J, Sabo A, Mateicka F, Kremery V Jr. Etiology, cost of antimicrobial therapy and outcome in neutropenic patients who developed bacteraemia during antimicrobial prophylaxis: a case-control study. Int J Antimicrobial Agents 1998; 10: Spanik S, Trupl J, Kunova A, Botek R, Sorkovska D, Grey E, et al. Viridans streptococcal bacteraemia due to penicillin-resistant and penicillin-sensitive streptococci: analysis of risk factors and outcome in 60 patients from a single cancer centre before and after penicillin is used for prophylaxis. Scand J Infect Dis 1997; 29: Lippert S, Gutschik E. Heart valve prosthesis patients and their dentists view on anticoagulation therapy. Scand J Dent Res 1994; 102: Ernö Gutschik, gæsteprofessor, MD, Dr.Sci. Afdeling for oral mikrobiologi, Odontologisk institut Det sundhedsvidenskabelige fakultet Københavns universitet Nørre Allé 20 DK-2200 København N Danmark E-post: erno-gutschik@inet.uni2.dk Suom. PM Suomen Hammaslääkärilehti 8/
Bakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotOvatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotAntibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini)
Antibioottiherkkyysmääritys Cubicin (daptomysiini) Johdanto Cubicin (daptomysiini) on syklinen lipopeptidiantibiootti, joka tehoaa grampositiivisiin bakteereihin, ja se on tarkoitettu seuraavien infektioiden
LisätiedotAorttaläpän ahtauma. Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta
Aorttaläpän ahtauma Tietoa sydämen anatomiasta sekä sairauden diagnosoinnista ja hoidosta Potilaan kokemuksia aorttaläpän ahtaumasta En ikinä unohda sitä hetkeä, kun lähdin pois kardiologini vastaanotolta
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotAntikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä
Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima
LisätiedotESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa
ESBL kantajuus Suomessa kliinisen tutkimuksen satoa FT, yliopisto-opettaja Lääketieteellinen Mikrobiologia ja Immunologia Turun yliopisto Pitääkö olla huolissaan? Lähde: Review on Antimicrobial Resistance
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Vaikuttava aine: Kefaleksiini (kefaleksiinimonohydraattina)
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Tsefalen 1000 mg tabletti, kalvopäällysteinen koiralle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi kalvopäällysteinen tabletti sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiini
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotHevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille
Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille Lääkepäivä 22.5.2013 ELK Merita Määttä Kuva: Merita Määttä Keskeiset asiat Suomessa hevosilla yleisimmin esiintyvät bakteerit Hevosilla esiintyvien
LisätiedotHysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen. Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011
Hysteroskopian komplikaatiot - ja niiden välttäminen Riikka Aaltonen TYKS naistenklinikka GKS 2011 Hysteroskopiankomplikaatiot Anestesia Asento Itse toimenpide tai liitännäistoimenpide Hysteroskopiankomplikaatiot
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotTekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS
Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,
LisätiedotSydänpurjehdus 8.10.2013. Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus
Sydänpurjehdus 8.10.2013 Sepelvaltimotauti todettu - Milloin varjoainekuvaus, pallolaajennus tai ohitusleikkaus? Juhani Airaksinen TYKS, Sydänkeskus Oireet RasitusEKG - CT Sepelvaltimoiden varjoainekuvaukset
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Valmistetta ei saa antaa kanille, marsulle, hamsterille, gerbiilille eikä muille pienille jyrsijöille.
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Amovet vet 150 mg/ml injektioneste, suspensio VALMISTEYHTEENVETO 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Amoksisilliinitrihydraatti (172,1 mg) vastaten
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8
Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Sivu 1 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8 MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN AMINOGLYKOSIDIT Gentamisiini Koira Enterobacteriacae,
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotSuun sairaudet yleissairauksien hoidossa. Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi
Suun sairaudet yleissairauksien hoidossa Urpo Silvennoinen Ylihammaslääkäri/LKS HLT, Suukirurgi Sydän tai aivoinfarktin syy? Tupakka Korkea verenpaine Keskivartalolihavuus II tyypin diabetes Kohonnut kolesteroli
Lisätiedotevira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg
Sivu 1 Evira 3484/liite2/2019 VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotCubicin (daptomysiini) injektio- tai infuusiokuiva-aine liuosta varten
Cubicin tusohje Cubicin (daptomysiini) injektio- tai infuusiokuiva-aine liuosta varten Käyttöaiheet 5 : Cubicin on tarkoitettu seuraavien infektioiden hoitoon (ks. valmisteyhteenvedon kohdat 4.4 ja 5.1):
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotLeikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi. KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys
Leikkauspotilaan hampaiston ja leukojen statuksen arviointi KIRURGIAN RUNKOKOULUTUSTILAISUUS 4.2.2011 Suu- ja leukakirurgian EHL, LL Satu Yli-Petäys Hoitokriteerit Leukakirurgia Kiireellisen hoidon kriteerit,
LisätiedotVeriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö
Veriviljelypositiiviset infektiot TAYS:ssa 1.10.2013 Reetta Huttunen, ayl, infektiolääkäri, TAYS, Infektioyksikkö Miksi? SIRO-tulosten analysointi sairaalainfektioiden seurantaa varten Tutkimusintressi
LisätiedotIäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS-TULES
Iäkkään elektiivinen kirurgia - miten arvioidaan kuka hyötyy? Petri Virolainen TYKS- Milloin potilas tulisi leikata? Potilas tulisi leikata silloin kun hänelle on leikkauksesta enemmän hyötyä kuin haittaa
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotCLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotYleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa
Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet
LisätiedotMikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2. Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja. *Osoitettu In vitro
Mikromuotoutuva ja bakteereja tappava* 1,2 Hopeaa sisältävien sidosten välillä on eroja *Osoitettu In vitro Suurimmat haasteet Bakteerikasvun hallitseminen on suuri haaste haavan infektioriskin pienentämisessä.
LisätiedotPienen vatsan ystävä. Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä.
Vatsan ystävä Pienen vatsan ystävä Sanotaan, että hyvä olo tuntuu ihan vatsanpohjas sa asti. Hyvinvointi lähtee vatsasta myös perheen pienimmillä. Reladrops on vauvan oma maito happobakteerivalmiste. Sen
LisätiedotMitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä
Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä 9.11.2010 Katariina Kivilahti-Mäntylä 1. Mikrobilääkkeiden kulutus eläimille Suomessa 2010-10-09 Antibioottipäivä KKM 2 Kokonaiskulutus Suomessa
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö lapsilla
Mikrobilääkkeiden käyttö lapsilla Terhi Tapiainen, dos. Lastentautien el, lasten infektiolääkäri 22.8.2018 Rovaniemi Suun terveydenhoidon jatkokoulutus Oulun yliopisto Lastentautien klinikka Sisältö Yleistä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Leikkausalueen infektiot ortopediassa vuosina 1999 2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 19/2007 Leikkausalueen infektiot ortopediassa, 1999-2005 Tiivistelmä Yleistä
LisätiedotProscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotLEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT
LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 17 1 Huom! MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä mukana myös Keski-Pohjanmaan, Länsi-Pohjan ja Kainuun seulontalöydöksiä. Kliiniset näytteet tarkoittavat muita
LisätiedotSiipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012. Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz
Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen 22.3.2012 Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz Saksa, Nordrhein-Westfalen 11/2011 962 tuotantopolven broilerikasvatuserää 182 eri tilalta Helmi-kesäkuu
LisätiedotSYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy
INTO-Infektioiden torjuntapäivät 7.11.2018 SYNNYTTÄJIEN SEULONTA: Vastasyntyneiden varhaisen GBS-taudin ehkäisy Verna Björklund Lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, HYKS lasten ja
LisätiedotKirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos potilaalle
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotHammasperäisten tekonivelinfektioiden ehkäisy
Katsaus tieteessä Jukka H. Meurman professori, ylilääkäri HYKS, Kirurginen sairaala, suu- ja leukasairauksien klinikka jukka.meurman@helsinki.fi Pekka Paavolainen ortopedi, professori h.c. Sairaala Orton,
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotSomaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski
+ Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski LINNEA KARLSSON + Riskitekijöitä n Ulkonäköön liittyvät muutokset n Toimintakyvyn menetykset n Ikätovereista eroon joutuminen
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa. Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista
Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys pihkajalosteen antimikrobisista ominaisuuksista Rainer Peltola Täsmätietoa Lapin luonnontuotteista maakunnalle 2016 Pihkauutteen mikrobiologiaa Perusselvitys
LisätiedotMitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta
Mitä tietoa sairaalan johto tarvitsee infektioiden torjunnasta Hygieniahoitajien valtakunnalliset koulutuspäivät 18.-19.5.2017 Infektiolääkäri Jaana Leppäaho-Lakka Keski-Suomen keskussairaala Mitä hoitoon
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotHIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun
HIV-tartuntaan liittyvien munuaisongelmien koulutusesite, joka sisältää myös kreatiniinin poistuman mittatikun HIV-positivisilla potilailla on suurentunut munuaisten vajaatoiminnan riski, joka edellyttää
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotJulkisen yhteenvedon osiot
Daptomycin STADA 350 mg ja 500 mg injektio /infuusiokuiva aine liuosta varten 4.5.2017, versio V1.3 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden
LisätiedotVancomycin Orion. 18.6.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Vancomycin Orion 18.6.2015, Versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Vancomycin Orion on laskimonsisäisesti annettava glykopeptidiantibiootti. Se on tarkoitettu
LisätiedotInhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset
Inhalaatioanesteettien sydän- ja verenkiertovaikutukset Teijo Saari, LT, Dos. Kliininen opettaja, erikoislääkäri Anestesiologia ja tehohoito/turun yliopisto teisaa@utu.fi Ennen anesteetteja, muistin virkistämiseksi
LisätiedotMiksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus?
Miksi meidän kannattaa ottaa kausi-influenssarokotus? Kausi-influenssarokotus on tehokas keino ehkäistä influenssan leviämistä Henkilökunnan influenssarokotuksille on vahvat perusteet Henkilökunta on merkittävä
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotLÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI
LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI THORAXKIRURGIAN ALKU RINTAONTELON AVAUS ENSIMMÄINEN INEN PERFUUSIO ENSIMMÄINEN INEN KONE -55 SYDÄNSIIRTO lion heart HEART
LisätiedotLeikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen
Leikkausalueen infektioiden ehkäisy, WHO:n ohjeiden soveltaminen INTO-päivät, 6.11.2018 Dipoli Kaisa Huotari LT, Infektiolääkäri HUS, Tulehduskeskus, Peijaksen sairaala Tässä esityksessä jätän vähemmälle
LisätiedotLabquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)
Labquality-päivät 5.2.2009 OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO) Eivät ainakaan ulkomailla Moniresistenssin murheenkryynit Moniresistentti
LisätiedotPihkauutteen mikrobiologiaa
Pihkauutteen mikrobiologiaa 1. Taustaa Lapin ammattiopiston toimeksiannosta tutkittiin pihka / kasvisöljyseoksen antimikrobista tehoa. 2. Tutkimusmenetelmä Antimikrobinen teho arvioitiin sovelletulla agardiffuusiomenetelmällä
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
LisätiedotOnko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta
Onko sydämestäsi kuultu sivuääniä? Tietoa läppäviasta Läppävikapotilaan kokemuksia Muutama kuukausi sitten menin lääkäriin, koska minua huimasi ja henkeäni ahdisti. Lääkäri kuunteli sydäntäni stetoskoopilla
LisätiedotSairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot
Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2006 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 20/2007 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot, 1999 2006 Tiivistelmä
LisätiedotLäpimurto ms-taudin hoidossa?
Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin
LisätiedotVeriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002
Kansanterveylaitoksen julkaisuja KTL B10/2004 Veriviljelypositiiviset sairaalainfektiot vuosina 1999 2002 Tiivistelmä Yleistä Vuosina 1999 2002 sairaalainfektio-ohjelmaan (SIRO) osallistui 7 sairaalaa.
LisätiedotNAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE
NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE Mari Heinonen HY/ELTDK, Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto Sikojen sairauksien ja terveydenhuollon professori Sikatalouden tulosseminaari 2017 13/03/2017 1 NAPATYRÄN
LisätiedotSisältö. Taustaa 8.11.2010. Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi
Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset Merja Rantala, ELT Tarttuvien eläintautien erik.ell Kliininen opettaja (mikrobiologia) ELTDK/HY ja FINRESVet työryhmä Antibioottipäivä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla
Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla Jari Jalava, FT 7.4.2017 1 Mikrobilääkeresistenssin seurantamekanismit FiRe - Finnish Study Group for Antimicrobial Resistance Tartuntatautirekisteri
LisätiedotVeriviljelypositiivisten infektioiden aiheuttama tautitaakka lisääntymässä Suomessa
Alkuperäistutkimus tieteessä Kirsi Skogberg LT, infektiosairauksien erikoislääkäri HYKS, Jorvin sairaala kirsi.skogberg@hus.fi Jukka Ollgren FM, tilastotutkija -torjunnan osasto, tartuntatautien torjuntayksikkö
LisätiedotTässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.
Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella
LisätiedotPäivitetty Antibioottiopas. Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle
Päivitetty 15.2.2019 Antibioottiopas Empiirisen mikrobilääkkeen valinta sairaalapotilaalle 1 Hyvä kollega, Tämä opas on tarkoitettu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin sairaalalääkäreiden käyttöön. Ohje on tarkoitettu
LisätiedotLIITE. Tieteelliset osat
LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200
LisätiedotPULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ. Tee tilaa. kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon
PULLO PÄIVÄSSÄ RIITTÄÄ Tee tilaa kolesterolia alentavalle täydennykselle potilaittesi ruokavalioon Lähteet 1. Catapano et al. ESC/EAS Guidelines for the management of dyslipidaemias. Atherosclerosis 2016;
LisätiedotMikä puuttuu. potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta?
Mikä puuttuu potilaasi kolesterolia alentavasta ruokavaliosta? Alentaa 1-4 kolesterolia todistetun tehokkaasti Terveysvaikutteiset elintarvikkeet, joihin on lisätty kasvistanolia*, tarjoavat tehokkaan
LisätiedotPLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0
PLENADREN RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VERSIO 3.0 VI.2 VI.2.1 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT Tietoa sairauden esiintyvyydestä PLENADREN-valmistetta käytetään lisämunuaisten vajaatoiminnan
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotMikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa
Katsaus tieteessä Veli-Jukka Anttila LT, dosentti, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, medisiininen tulosyksikkö veli-jukka.anttila@hus.fi Mikrobilääkeprofylaksi leikkauksissa Mikrobilääkeprofylaksi
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Ei saa käyttää tapauksissa, joissa esiintyy yliherkkyyttä penisilliineille, kefalosporiineille tai apuaineille.
VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI KEFAVET VET 50 mg/ml rakeet oraalisuspensiota varten 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS 1 ml sisältää: Vaikuttava aine: Kefaleksiinimonohydraatti vastaten
Lisätiedot