YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012
|
|
- Antero Hänninen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Pietarsaari
2 UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Yhtiön liiketoiminta jakaantuu kolmeen ryhmään: Energia ja sellu, Paperi sekä Tekniset materiaalit. UPM:n palveluksessa on noin 22 henkilöä. Yhtiöllä on toimintaa 67:ssä ja tuotantolaitoksia 17 maassa. Vuosittainen liikevaihto on yli 1 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM The Biofore Company Pietarsaaren sellutehtaan uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakennustyömaa syyskuun lopulla 212. Ylhäällä näkyy jo tulevan ilmastusaltaan pohjaa. Kansikuva: esiselkeyttimen rakentaminen aloitettiin huhtikuussa. Jätevesi johdetaan esiselkeyttimeen kuvan keskellä olevan putken kautta. UPM Pietarsaari UPM:n yksiköistä Pietarsaaren sellutehdas, Alholman saha ja UPM Metsän Pohjanmaan integraattialueen toimisto sijaitsevat UPM:n tehdasalueella Pohjanlahden rannalla Pietarsaaren Alholmassa. UPM Pietarsaaren ja Alholman sahan puunhankinnasta ja tehdasmittauksesta vastaa UPM Metsä. Puunkäsittelyn tehdasalueella hoiti vuoden 212 loppuun saakka Finn-Terpuu Oy. Sen jälkeen tehdasalueen puunkäsittelystä on vastannut Oy Adolf Lahti Yxpila Ab. Merkittävin muutos vuoden 212 aikana oli sellutehtaan yhteydessä vuodesta 1962 toimineen voimapaperitehtaan myyminen ruotsalaiselle BillerudKorsnäs Finland Oy:lle. Omistajavaihdoksen tuomat järjestelyt konkretisoituivat vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Kolmas muutos oli Alholman satamassa UPM:n tuotantoa laivaavan satamaoperaattorin omistusjärjestelyt. Aikaisemmin satamaoperaattorina toimi Oy Bothnia Shipping Ab, joka omistajavaihdoksen jälkeen jatkaa toimintaansa Alholmassa Euroports Pietarsaari Oy Ab -nimellä. Tämä ympäristöselonteko koskee UPM:n Pietarsaaren sellutehdasta ja Alholman sahaa. Metsän asioita käsitellään UPM Metsän selonteossa. UPM Pietarsaaren sellutehtaan 2 kuitulinjalla valmistetaan havuja lehtipuusellua. Purukeittämöllä keitetään purusellua, jota sekoitetaan havu- ja lehtipuuselluun. Osa tehtaalla valmistettavasta sellusta toimitetaan kuten ennenkin sulppuselluna paperitehtaalle, jonka nyt omistaa BillerudKorsnäs Finland Oy. Osa paperiteh- Tuotantokyky Henkilöstö Tuotteet Muut tuotteet Sellutehdas: 79 t Sellutehdas: 33 Sellutehdas: havu-, koivu- ja eukasellu Sellutehdas: mäntyöljy, tärpätti, höyry, sähkö ja kuori Alholman saha: 23 m 3 Alholman saha: 76 Alholman saha: kuusi- ja mänty sahatavara sekä jatkojalosteet Alholman saha: hake, puru ja kuori Sertifikaatit Laatujärjestelmä ISO 91 OHSAS 181 -työterveys-ja työturvallisuusjärjestelmä: UPM Pietarsaari Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä ISO 141 EMAS-ympäristöjärjestelmä Puun alkuperäketju FSC Puun alkuperäketju PEFC Sertifi kaatit löytyvät UPM:n internet-sivulta > Vastuullisuus > Periaatteet ja tunnusluvut > Sertifi kaatit > Hae sertifi kaatti > Tehdas > Paperi & Sellu > UPM Pietarsaari pulp mill PEFC/ PEFC/ Alholman saha 2
3 UPM:n YMPÄRISTÖselonteko 212 UPM:n sellu- ja paperitehtaat Tämä UPM Pietarsaaren Ympäristönsuojelun kehitys 212 on UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 212 tehdasliite. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristö selonteko yhdessä tehdasliitteiden kanssa muodostaa UPM:n yhteisen EMASselonteon. UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteko on saatavilla osoitteesta Seuraava UPM:n yhteinen EMAS-selonteko ilmestyy keväällä 214. taan tuotannosta myydään edelleen jalostettavaksi samalla tehdasalueella toimivalle Walkille. Myös Alholman sahalla toteutettiin 212 merkittäviä organisaatioon ja toimintaan liittyviä muutoksia. Sahan tavoitteena on täyskäynti ja mahdollisimman suuri kuusi- ja mäntysahatavaratuotanto. Noin neljännes sahan tuotannosta jatkojalostetaan. UPM:ssä aloitettiin 212 työturvallisuuden ryhtiliike, jonka tuloksena tapaturmataajuusluvut myös Pietarsaaren sellutehtaalla ja sahalla ovat laskeneet. Työturvallisuus kulkee käsi kädessä prosessien tehokkaan hallinnan ja ympäristövaikutusten minimoimisen kanssa. UPM:n Clean Run -toimintaohjelma aloitettiin myös Pietarsaaressa. UPM Pietarsaaren sellutehtaan ja Alholman sahan linjaorganisaatio vastaa omista ympäristöasioistaan. Niiden koordinointi ja yleinen seuranta on UPM Pietarsaaren tehtaan ympäristöpäällikön tehtävä. Tuotannon lisääntymisestä huolimatta sellutehtaan keskeinen ympäristötavoite on ympäristökuormituksen ja sen kasvun estäminen ja ympäristöluvassa määriteltyjen luparajojen alittaminen. Ympäristöselonteon kuvat kertovat sellutehtaan uuden jätevesien puhdistamon rakentamisen eri vaiheista 212 aikana. Investoinnin I vaiheessa rakennetaan uusi ilmastusallas (leveys 68 m, pituus 135 m, syvyys 12 m ja tilavuus 11 m 3 ), pumppaamo, kompressorihuone, esiselkeytin (halkaisija 6 m) ja suotonauhapuristin. Esiselkeytin ja suotonauhapuristin otettiin käyttöön lokakuussa 212. Ilmastusallas ja siihen liittyvät pumppaamo ja komressorit otetaan käyttöön toukokuussa 213. Toisessa vaiheessa nykyinen ilmastusallas modifi oidaan varoaltaaksi ja sen yhteyteen rakennetaan jäteveden tasausallas. Lisäksi jälkiselkeyttimet modernisoidaan ja uusi välppä otetaan käyttöön. Kaikki 2. vaiheen kohteet otetaan käyttöön vuoden 213 aikana. Projektin työllisyysvaikutus on noin 15 mies työvuotta. Kotimaiset ja paikalliset urakoitsijat ovat menestyneet hyvin kilpailussa eri urakoista: urakointi toteutetaan 1 %:sti kotimaisin voimin ja lähes kaikki toimijat tulevat lähitalous alueelta. Kuvat: Hannu Heikkilä ja Asko Hilmola 3
4 Vuoden 212 ympäristötavoitteiden saavuttaminen Tehtaan keskeisenä pitkänajan ympäristötavoitteena on tuotannon nostaminen määrällistä ympäristökuormitusta lisäämättä. Myös UPM on asettanut selluliiketoiminalleen ympäristötavoitteita, jotka on saavutettava vuoteen 22 mennessä. Vuoden 212 alussa saatiin yhtiöltä positiivinen päätös uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamisesta Pietarsaareen. Uusi jätevesien puhdistuslaitos rakennetaan vaiheittain. Uusi esiselkeytin otettiin käyttöön syksyllä 212 ja uusi ilmastusallas valmistuu keväällä 213. Syksyllä 213 valmistuu projektin toinen vaihe, jossa entinen ilmastusallas on muutettu tasausaltaaksi ja varoaltaaksi. Meesan huonon peseytymisen seurauksena meesauuniin menevän meesan rikkiyhdisteet lisäsivät tehtaan rikkipitoisten yhdisteiden päästöjä elokuun lopusta joulukuun alkuun. 211 ja varsinkin 212 alkupuolella tehtaalla vastaanotettiin useita meluvalituksia. Kesäkuussa paperitehtaan alipainejärjestelmän hönkätorviin asennettin äänenvaimentimet. Sen jälkeen tehtaalle ei vuoden loppuun mennessä tullut meluvalituksia. Sellutehdas Konsernin laajuinen ympäristönsuojelun tason tehostamis- ja parantamisohjelma Clean Run alkoi loppuvuodesta 211. Kiinteiden jätteiden hyötykäyttöselvitysten tekeminen aloitettiin. Tavanomaisten ja vaarallisten jätteiden keräilypisteiden ohjeistusta parannettiin paikoin. Projekti päätetään 213 aikana. Energiansäästösopimukseen perustuvan kehitysohjelman toteuttaminen jatkui. Tavoitteet 213 Clean Run -ohjelma jatkuu. Tavoitteena on lisätä ympäristöpoikkeamista tehtävien havaintojen määrää, jotta niihin voidaan puuttua ja ne voidaan korjata aikaisempaa systemaattisemmin. Ohjelman mukaisesti tehtaalla sallitaan enintään 2 merkittävää 3. luokan ympäristöpoikkeamaa. Uuden jätevesien puhdistuslaitoksen myötä varmistetaan sellu- ja paperitehtaan kehittämismahdollisuudet tehtaiden pitkänajan ympäristötavoitteet huomioon ottaen. Sellutehtaan määrälliset jätevesipäästöt olivat samaa tasoa kuin edellisvuonna. Ominaispäästöiksi laskettuna päästöt mereen olivat selvästi BAT-tasoa. Päästöt ilmaan olivat 212 edellisiin vuosiin verrattuna merkittävästi runsaammat. Talteenoton laiterikon seurauksena tehtaan kalkkikiertoon pääsi vieraita aineita, jotka heikensivät meesan suotautuvuutta. Sateisen syksyn seurauksena tehtaan raakaveden laatu huononi ja kalkkikiertoon pääsi kulkeutumaan vieraita aineita. Ne pitkittivät meesan suotautuvuuden heikkenemisestä aiheutuneita ongelmia. Keväällä 212 UPM:n kaikilla sellutehtailla otettiin ohjelman tiimoilta käyttöön yhteinen häiriöpäästöraportointiohjelma Clean Run. Sen mukaisesti myös Pietarsaaren sellutehtaalla kiinnitetään entistä enemmän huomiota satunnaispäästojen määrän vähentämiseen. Syysseisokissa otettiin onnistuneesti käyttöön uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakentamisen ensimmäisessä vaiheessa valmistunut esiselkeytin. Jätevesien puhdistuslaitoksen ilmastusaltaan ja pumppaamojen rakentaminen aloitettiin ja ne otetaan käyttöön keväällä 213. Jätevesien puhdistuslaitokseen liittyvän ympäristöraportoinnin kehittäminen aloitettiin 212 ja valmistuu keväällä 213. Uuden jätevesien puhdistuslaitoksen rakennustyöt saatetaan loppuun 213. Tavoitteena on ottaa ilmastusallas käyttöön häiriöttömästi ilman satunnaispäästöjä. Sellutehtaan ympäristöraportti päivitetään alkuvuodesta 214. Kiinteiden jätteiden hyötykäyttöselvitykset jatkuvat. Tavoitteena on kaatopaikkajätteen vähentäminen. Energiansäästösopimukseen perustuvan kehitysohjelman toteuttaminen jatkuu. Alholman saha Alholman sahan henkilöstö perehdytettiin kevään 212 koulutuksissa jätteiden lajitteluun. Keräysastiat, astioiden merkinnät 4
5 ja sijoituspaikat uusittiin pääosin 212 aikana. kesällä 212 (n. 2 % vähennys aikaisempaan). Toiminnassa syntyvän jätteiden lajittelua ja sen valvontaa parannetaan. Kuivaamoissa ja ulkoalueilla otettiin syksyllä käyttöön led-valaistus. Led-valaistusta on tarkoitus lisätä muuallakin, mikäli käyttökokemukset nykyisistä ovat hyvät. Sahan kuivaamoille tehtiin kuntokartoitus kesäseisokissa 212. Tukinkastelussa käytettävän veden määrää vähennettiin muuttamalla kastelusykliä Tavoitteet 213 Konsernin Clean Run aloitetaan Alholman sahalla. Tavoitteena on kaikkien havaittujen ympäristöpoikkeamien kirjaaminen ja käsittely. Mahdollisten hydrauliikkavuotojen leviämisen rajoittamiseksi kojeistohuoneisiin asennetaan kynnykset. Kesällä 213 uusitaan kuivaamoiden ohjausautomatiikka. Automatiikan käyttöönotto tehostaa energiatalouden seuraamista entistä tarkemmin. Kuivaamo-ovien tiivisteet käydään läpi seisokissa. Mikäli LED-valaistuksesta saadaan hyviä käyttökokemuksia, niiden määrää lisätään. Sininen hetki ilmastusallastyömaalla joulun tienoilla. Vas. sellutehtaan talteenottolaitos ja sen 152-metrinen piippu. 5
6 Esiselkeyttimen pohjatyöt olivat edenneet jo pitkälle heinäkuuhun tultaessa. Rakennukseen käytettiin noin 1 2 m 3 betonia. Esiselkeytin otettiin käyttöön lokakuussa. Päästöt ilmaan Sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitoksella ilmenneiden ongelmien seurauksena sähkön tuotanto oli edellistä vuotta vähäisempää. Kuten edellisvuosina sellutehdas oli sähköyliomavarainen pelkästään mustalipeän poltosta saatavalla energialla. Ylimääräinen sähkö myytiin UPM Energian kautta sähköverkkoon. Sellutehdas ja saha toimittivat tukkien ja kuitupuiden kuorinnasta saadut kuoret polttoaineeksi Alholmens Kraftille. Ominaispäästökertoimilla mitattuna päästöt ilmaan olivat hyvää BAT*-tasoa. Ominaispäästöinä ilmaistut lupamääräykset alitettiin. * BAT = Best Available Techniques = paras käytettävissä oleva tekniikka SELLUN TUOTANNON PÄÄSTÖT ILMAAN 212 Kiintoaine t/a Rikkidioksidi t SO 2 /a TRS t S/a Typen oksidit t NO 2 /a Klooriyhdisteet t Cl/a Soodakattila Meesauuni Hajukaasujen varapoltin (soihtu) 19 Valkaisu 1 4,4 Valkaisu 2,1 Hajapäästöt 27 Yhteensä ,5 HAJUKAASUJEN HÄVITYS, % ajasta Talteenottolaitoksen ongelmien takia määrälliset päästöt ilmaan olivat korkeammat kuin edellisenä vuonna lukuun ottamatta kiintoainepäästöjä. TRS-hajapäästöt ja ty pen ok si dien määrät olivat hieman edellisvuotta pienemmät. Rikkidioksidin päästöt olivat selvästi korkeammat kuin 211. Suunniteltujen ja suunnittelemattomien seisokkien ylös- ja alasajot aiheuttivat jonkin verran hajuhaittoja tehtaan läheisyydessä. Alkuvuoden normaalikäynnin aikana pitoisuusrajoina annettuja lupamääräyksiä ei ylitetty. Elokuun lopusta joulukuun alkuun meesauunin TRS:n pitoisuusraja ylittyi Poltto soodakattilassa 98,2 97,1 95,6 Poltto varapolttimessa (soihtu) 1 2,1 4,2 Ohitus savupiippuun,8,8,2 Syy TRS-pitoisuusrajan ylitykseen oli viherlipeäsuotimien laiterikko ja raakaveden laadun merkittävä heikkeneminen. Niiden seurauksena kemikaalien talteenoton kalkkikiertoon rikastui runsaasti epäpuhtauksia, jotka heikensivät meesan pesutulosta merkittävästi. Kun huonosti peseytynyttä meesaa poltettiin meesauunissa, savukaasuihin vapautui pitoisuusrajan ylittäneitä määriä TRS:ää. Fossiilinen hiilidioksidipäästö tuotettua sellutonnia kohti nousi yli tavoitteen, vaikka oli edelleen suhteellisen matala. Pitkän ajan tavoitteena on saavuttaa hiilidioksidineutraali sellu- ja paperitehdas. Biopolttoaineiden osuus sellunvalmistuksessa oli edellisten vuoden tapaan korkea eli 98,4 %. Hajukaasun poltto soodakattilassa onnistui alkuvuonna hyvällä aikahyötysuhteella. Loppuvuoden häiriötilanteiden takia väkeviä hajukaasuja jouduttiin polttamaan aikaisempaa useammin varapolttimessa. Sen johdosta tehtaan rikkidioksidipäästöt kasvoivat merkittävästi. Väkeviä hajukaasuja ohitettiin varajärjestelmien kautta 4,4 % ajasta. Vastaava luku 211 oli 2,9 %. Luku on edellistä vuotta merkittävästi korkeampi. Pietarsaaren ilmanlaatu Pietarsaaren seudun ilmanlaatua seurataan jatkuvasti kahdessa mittauspisteessä. Toinen sijaitsee Pohjanlahdentiellä keskustan tuntumassa ja toinen Luodon kunnan alueella Vikarholmenissa. Ilman epäpuhtaudet alittivat selvästi annetut ohje- ja raja-arvot hengitettäviä hiukkasia lukuun ottamatta (PM 1). Ne ylittivät 5 μg/m 3 raja-arvon 12 vuorokautena (sallittu 6
7 määrä 35 vuorokautta). Liikenteen aiheuttamat typenoksidien pitoisuudet olivat aikaisempien vuosien tapaan melko korkeat. Haiseville rikkiyhdisteille annettu vuorokausikeskiarvo (1 μg S/m 3 ) alittui kummassakin mittauspisteessä. Korkein haisevien rikkiyhdisteiden vuorokausikeskiarvo 3,3 μg S/m 3 mitattiin keskustan mittausasemalla elokuussa ja 1,6 μg S/m 3 Vikarholmenin mittausasemalla kesäkuussa. Korkeimmat tuntikeskiarvot mitattiin Pohjanlahdentien mittausasemalla elokuussa (13,3 μg S/m 3 ) ja Vikarholmenin mittausasemalla elokuussa (23,9 μg S/m 3 ) FOSSIILISEN HIILIDIOKSIDIN OMINAISPÄÄSTÖN KEHITYS PIETARSAAREN TEHTAALLA % (25 = 1) TYPEN OKSIDIT, NO 2 t/a KAASUMAISET RIKKIYHDISTEET t/a HIUKKASET t/a TRS SO Ilmastusaltaasta louhittiin 13 kuutiota kalliota, josta tehtiin 25 tonnia mursketta. Pohjan valuihin käytettiin 5 tonnia betonia. Ilmastusaltaan anturoiden muottityöt alkoivat lokakuussa. 7
8 Ympäristöasema tuotiin joulukuun pakkasilla paikoilleen Nordkapiin. Vesi Raakaveden hankinta UPM Pietarsaari ottaa tehtaalla käytettävän raakaveden Luodonjärvestä. Raakaveden kokonaiskulutus sellutehtaalla ja sahalla oli noin 47 m 3, josta vajaa puolet käytettiin jäähdytysvetenä ja loput prosessivetenä sellutehtaalla. Alholman sahan osuus raakaveden kokonaiskulutuksesta on merkityksetön eli alle,1 %. JÄTEVESIKUORMITUS 212 Vuosikeskiarvo 212 Tavoite Lupaehto (vuosikeskiarvo) COD, t/d BOD 7, t/d 1,1 2,8 3,6 Typpi, kg/d Fosfori, kg/d AOX, t/d,16,25,5 Kiintoaine, t/d 1,5 2,7 ei lupaehtoa Päästöt mereen Jätevesikuormituksen pitkän tähtäimen tavoitteena on pitää jätevesikuormitus vuosien tasolla tuotannon noususta huolimatta. Vuoden 212 aikana lupaehdot alitettiin ja tavoitteet saavutettiin. Tehdasalueen määrälliset jätevesipäästöt olivat edellisen vuoden tasoa. BIOLOGINEN HAPEN KULUTUS, BOD 7 t/d KEMIALLINEN HAPEN KULUTUS, COD t/d KIINTOAINE, TSS t/d TYPPI, N kg/d FOSFORI, P kg/d ORGAANISET KLOORIYHDISTEET, AOX t/d 1 1 1, ,2 6 6,9 4 4,6 2 2, Luparaja 8
9 Jätteet UPM Pietarsaaren kaatopaikka sijaitsee tehdasalueella. Vuonna 212 kiinteitä jätteitä muodostui t. Määrä oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Talteenoton ongelmien vuoksi kaatopaikalle toimitettiin viherlipeäsakkaa merkittävästi enemmän kuin 211. Tämä johtui sakan suodatusapuaineena käytettävän meesan suuresta määrästä. Vuoden loppupuolella jouduttiin uusimaan myös kalkkikierrossa ollutta kalkkia, jonka seurauksena välivarastoon toimitettiin runsaasti meesaa. Meesa tullaan käyttämään vuoden 213 aikana kalkitusaineena. Tavallisten ja vaarallisten jätteiden keräilypisteiden ohjeistusta on paikoin parannettu. Vuoden 213 aikana uusitaan jätteiden keruupisteiden kilpiä vastaamaan uutta ohjeistusta. Vaarallisia jätteitä toimitettiin muualle käsiteltäväksi 55 t. Niistä ohjattiin edelleen hyödynnettäväksi mm. jäteöljyjä ja voiteluaineita 44 t. KIINTEÄT JÄTTEET (kuivapaino, t/a) Kaatopaikalle Välivarastoon Hyötykäyttöön Kalkki ja meesa Viherlipeäsakka Oksarejekti 236 Kuorihiekka Puu ja kuorijäte Kierrätyspaperi ja pahvi 84 Lietteet 5 Kaapeli- ja metalliromu 567 Siivousjäte Rakennusjäte ja maa-ainekset Kiinteät jätteet yhteensä Kiinteät jätteet yhteensä Kaapeleita vedettiin 3 4 km. KAATOPAIKKAJÄTE kuivapaino, t/a
10 Ympäristötunnusluvut 212 Taulukossa esitetyt ympäristötunnusluvut perustuvat UPM Pietarsaaren sellutehtaan sellun ja Alholman sahan sahatavaran kokonaistuotantoon. Tuotantoa sekä raaka-aineiden ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212. Oheisesta taulukosta on jätetty pois paperitehtaan osuudet, eivätkä taulukon luvut ole kaikilta osin vertailukelpoisia edellisvuosien lukujen kanssa. Tuotantokapasiteetti Raaka-aineet ja kemikaalit Energia Päästöt ilmaan Sahatavara Sellu Puu Keitto- ja valkaisukemikaalit Muut Bio- ja fossiiliset polttoaineet Ostoenergia Kiintoaine Rikkidioksidi Hajurikkiyhdisteet TRS (S) Typenoksidit (NO 2 ) Hiilidioksidi, fossiilinen (CO 2 ) 23 m 3 79 Adt Katso UPM-konsernin ympäristöraportti Biopolttoaineet 98,4 % Fossiiliset polttoaineet 1,6 % Katso UPM-konsernin ympäristöraportti 93 t 149 t 41 t 921 t t Raakavesi Prosessi ja jäähdytysvesi m 3 Päästöt mereen Kiinteät jätteet kaatopaikalle (abs. kuivana) Jäähdytys ja sadevedet Puhdistettu jätevesi Biologinen hapenkulutus (BOD 7 ) Kemiallinen hapenkulutus (COD cr ) Kiintoaine Kokonaisfosfori (P tot ) Kokonaistyppi (N tot ) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Viherlipeäsakka Meesa Oksarejekti Rakennusjäte- ja maa-ainekset Muu jäte Yhteensä m m t t 552 t 1 t 121 t 58 t t 113 t 236 t 253 t 43 t t Liitäntäkaivon kaivuutyöt meneillään. Sateiseen syksyyn mahtui myös muutamia aurinkoisia työpäiviä! Kierrätettävä jäte Kalkki Paperi ja pahvi Metallijäte Kuorihiekka Puu- ja kuorijäte Muu jäte Yhteensä 1 45 t 84 t 567 t 38 t 1 62 t 15 t t Välivarastoitu jäte Kalkki ja meesa Kuorihiekka Rakennusjäte- ja maa-ainekset Yhteensä t 653 t 136 t t Vaaralliset jätteet 55 t Tehdasalue 21 ha 1
11 Ympäristön tila Vuoden 212 keskilämpötila (3, C) Kruunupyyssä oli lähellä vertailujakson keskilämpötilaa (3,4 C). Keskimääräistä kylmempiä kuukausia olivat tammi-, helmi- ja joulukuu, kun keskimääräistä selvästi lämpimämpiä kuukausia olivat maalis- ja marraskuu. Ilman lämpötila oli tavanomaiseen tapaan huhtikuusta heinäkuuhun Kallanissa viileämpi kuin Kruunupyyssä. Vuoden kokonaissadanta (744 mm) Kokkolan Korplaxissa oli noin 4 % normaalia (521 mm) suurempi. Erityisen sateisia kuukausia olivat helmi-, huhti-, touko-, elo- ja lokakuu. Esimerkiksi lokakuun sadesumma oli yli kaksinkertainen normaaliin lokakuuhun verrattuna. Runsaat sateet näkyivät Luodonjärven juoksutuksissa. Virtaamat olivat lähes kaksinkertaisia vertailujaksoon ( ) verrattuna. Ruskeiden ja humuspitoisten järvivesien vaikutus näkyi meriveden pintakerroksessa läpi vuoden. Pintaveden suolaisuus oli rannikon lähialueilla tasolla 2 2,5 ja syvemmissä vesikerroksissa ja ulompana koko vesipatsaassa tasolla 3 3,5. Kevättulva ajoittui huhti toukokuulle. Sen jälkeen Luodon- Öjanjärven ravinnepitoisia vesiä juoksutettiin mereen vuoden loppuun asti. Tehtaan jätevesien aiheuttama ravinnekuormitus oli lupamääräysten mukaista. Se lisäsi merialueen kuormitusta erityisesti kesällä. Merialueen fosforikuormitus oli noin kolmanneksen suurempi kuin aiemmin 2-luvulla. vaikuttavat ekologisen tilan arvioon. Tavoitteena on vesistön hyvä tila. Vedenlaadun luokkarajat on määritetty erikseen Perämeren sisemmälle (Ps) ja Perämeren ulommalle (Pu) rannikkoalueelle. Sisemmän rannikkoalueen (Ps) kaikki havaintopaikat sijoittuivat vuoden 212 vedenlaatutulosten perusteella luokkaan tyydyttävä. Sen sijaan kaikki ulomman rannikkoalueen (Pu) havaintopaikat sijoittuivat luokkaan hyvä. Pohjaeläinindeksien perusteella arvio merialueen ekologisesta tilasta on sisemmällä rannikkoalueella enimmäkseen tyydyttävä tai hyvä ja ulommalla alueella hyvä tai jopa erinomainen. Tilanne oli jokseenkin samanlainen kuin muutamana edellisenä vuonna. Pietarsaaren rannikon uimarantojen vedenlaatu oli valvontanäytteiden perusteella pääsääntöisesti hyvä. Ådön valtakunnallisessa leväseurantapisteessä havaittiin heinä elokuussa vähäisiä sinileväesiintymiä, mutta varsinaisia leväkukintoja alueelta ei raportoitu. Ympäristönsuojelun painopistealueet Sellutehtaan tärkeimmät ympäristötavoitteet ovat uuden jätevesien puhdistuslaitoksen onnistunut käyttöönotto ja ympäristöraportoinnin päivittäminen. Energiansäästösopimuksen mukaisesti sellutehtaan energiatehokkuuden jatkuva parantaminen Helmikuussa sekä Hästgrundetin että Gertrudsin tulvaluukut olivat kiinni, mutta kalatiet olivat auki. Loppuvuodesta juoksutukset ohjattiin mereen pääasiassa Gertrudsin kautta, jotta UPM:n vedenottamolle ei olisi jouduttu ottamaan erittäin runsashumuksista ja siten heikkolaatuista raakavettä. Talvella järvi- ja jätevedet leviävät ohuena kerroksena jään alla, mikä näkyy mm. pintaveden ruskeana värinä ja vähäsuolaisuutena. Kesällä sisä- ja ulkoalueiden ravinne- ja klorofyllipitoisuuksien eli rehevyyden välillä oli selvä ero. Järvi- ja jätevesien purkupaikkojen lähialueet sekä Luodon saariston matalat lahtialueet, joissa vesi vaihtuu huonosti, olivat rehevimpiä. Merivesi oli kesällä 212 järvi- ja jätevesien purkualueiden lähistöllä hieman tavallista rehevämpää ja ulommilla alueilla rehevyys oli normaalia vähäisempää. Kesän suurimmat klorofyllipitoisuudet, jotka kuvaavat vesialueen rehevyyttä, mitattiin purkualueiden lähellä elokuun alussa. Pietarsaaren edustan vedenlaatua arvioitiin myös valtakunnallisen ekologisen luokituksen mukaan. Ekologisen luokituksen perusteena on vesistön pohjaeläimistö ja muut biologiset tekijät. Myös monet muut tekijät, kuten talven ravinnepitoisuudet sekä avovesiajan näkösyvyys ja klorofyllipitoisuudet, Sahan painopistealueet ovat jätteiden keräyksessä ja siihen liittyvän ohjeistuksen parantamisessa sekä energiatehokkuuden parantamisessa Raaka-aineen ja energian kulutusta koskevat tunnusluvut on ilmoitettu kokonaislukuina konsernitasolla UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212. REG.NO. FI - 58 VAHVISTAMISPÄÄTÖS Inspecta Sertifiointi Oy on akkreditoituna todentajana (FI-V-1) tarkastanut UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmän sekä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportin ja UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteon 212 tiedot. Tarkastuksen perusteella on todettu että UPM Pietarsaaren ympäristöjärjestelmä, tämä Ympäristönsuojelun kehitys 212 raportti ja UPM Pietarsaarta koskevat tiedot UPM:n sellu- ja paperitehtaiden ympäristöselonteossa 212 täyttävät EU:n EMASasetuksen (EY) No 1221/29 vaatimukset. 11
12 UPM-Kymmene Oyj Pietarsaari PL Pietarsaari Lisätietoja: Kari Saari Ympäristöpäällikkö puh Outi Jokinen Viestintäpäällikkö puh UPM Fine, 14 g/m 2. Painettu 7/213.
YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Pietarsaari
YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Pietarsaari UPM Pietarsaari UPM Pietarsaaren sellu- ja paperitehdas sekä Alholman saha sijaitsevat Pohjanlahden rannalla Pietarsaaren Alholmassa. UPM Pietarsaaren ja
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Pietarsaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM
LisätiedotUPM Kajaanissa. UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit. UPM Brite UPM News. UPM, Kajaani
UPM, Kajaani Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Kajaani Tuotantokyky 61 paperia Henkilöstön määrä 6 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Smart UPM Cat sanomalehti- ja erikoissanomalehtipaperit
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 214 UPM Pietarsaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM
LisätiedotYmpäristönsuojelun kehitys 2016
Ympäristönsuojelun kehitys 216 UPM Pietarsaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM
LisätiedotKAJAANIN TEHTAAN VUODEN 2005 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
UPM, Kajaani, Ympäristönsuojelun kehitys 25 KAJAANIN TEHTAAN VUODEN 25 YMPÄRISTÖTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN UPM:n Kajaanin paperitehtaan tuotanto oli vuonna 25 pienempi kuin edellisenä vuonna ollen 498 921
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 215 UPM Pietarsaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Kymi
YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Kymi UPM, Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Tervasaari UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN. ENVIRONMENTAL performance kehitys in 2012. UPM Kaukas
YMPÄRISTÖNSUOJELUN ENVIRONMENTAL performance kehitys in 212 UPM Kaukas UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 212 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii
LisätiedotUPM Pietarsaari YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 2018
UPM Pietarsaari YMPÄRISTÖ- JA YHTEISKUNTA- VASTUU 218 1 UPM Pietarsaari UPM:n Pietarsaaren tehdasintegraatin muodostavat Pietarsaaren sellutehdas, Alholman saha ja UPM Metsän Pohjanmaan aluekonttori. Ne
LisätiedotUPM Pietarsaari. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017
UPM Pietarsaari Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 217 1 UPM Pietarsaari UPM:n Pietarsaaren integraatin muodostavat Pietarsaaren sellutehdas, Alholman saha ja UPM Metsän Pohjanmaan integraattialue. Ne sijaitsevat
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM, Tervasaari
YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM, Tervasaari UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM paper and pulp mills Tämä UPM, Tervasaari Ympäristönsuojelun kehitys 211 on UPM:n paperi- ja sellutehtaiden
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2012 UPM Kymi UPM:n Kymin tehdas sijaitsee Kouvolassa Kymijoen rannalla. UPM Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas.
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2 UPM Tervasaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Tervasaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2011 UPM Jokilaakson tehtaat
YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 211 UPM Jokilaakson tehtaat UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 211 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013 UPM Kymi UPM Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n Kymin tehtaaseen kuuluu paperi- ja sellutehdas. Kymin tuotantolaitokset muodostavat yhdessä nykyaikaisen
LisätiedotYmpäristönsuojelun kehitys 2016
Ympäristönsuojelun kehitys 216 UPM Tervasaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty
LisätiedotUPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD
UPM:N PIETARSAAREN TEHTAALLE! TILL UPM JAKOBSTAD Febr uary 1 UPM 2010 SELLU - huipputuote vai bulkkia? Veikko Petäjistö Tehtaanjohtaja UPM Pietarsaari UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2 UPM Tervasaari UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper
LisätiedotUPM, Tervasaari. UPM Tervasaari
UPM, TERVASAARI YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM Tervasaari Tuotantokyky 36 tonnia paperia 24 tonnia sellua (Sellutehdas pysähtynyt 18.12.28) Henkilöstön
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2 UPM Rauma UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Rafl atac, UPM Paper Asia,
LisätiedotMatkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET
Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa
LisätiedotYmpäristönsuojelun kehitys 2011
Ympäristönsuojelun kehitys 2 UPM, Kaukas UPM Kaukaalla Kaukaan tehtaat sijaitsevat Kaakkois-Suomessa Lappeenrannassa Saimaan rannalla. Tehdasalueella toimii useita UPM:n tuotantolaitoksia ja yksiköitä
Lisätiedotupm kuusankoskella UPM, Kymi
UPM, KYMI YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 YMPÄRISTÖRAPORTTI 28 UPM:N PAPERI- JA SELLUTEHTAAT UPM, Kymi Tuotantokyky 84 tonnia paperia 54 tonnia sellua Henkilöstön määrä 83 Tuotteet päällystetty ja päällystämätön
LisätiedotUPM Jämsänjokilaaksossa
UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 8 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia Henkilöstön
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2 UPM Rauma UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Rafl atac, UPM Paper Asia,
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2016 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI ILMANTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2015 Kaupunkirakenteen toimiala Rakentaminen ja Ympäristö Yleistä Tähän raporttiin on koottu yhteenveto Jyväskylän keskustan ja Palokan mittausasemien
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2013
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 213 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola, sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii
LisätiedotUPM, Tervasaari. UPM, Tervasaari
UPM, Tervasaari Ympäristönsuojelun kehitys 26 UPM, Tervasaari Tuotantokyky 46 tonnia paperia 24 tonnia sellua Henkilöstön määrä n. 8 Tuotteet Tarrapaperit (Base): UPM Blue UPM Brilliant UPM Brilliant pro
LisätiedotUPM, Kaukas. Henkilöstön määrä 1 845 Kaukas 998 Kaukaan saha ja jalostus 249 Kaukaan vaneritehdas 364 UPM Tutkimuskeskus 159 Muut 75
UPM, KAUKAS Ympäristönsuojelun kehitys 27 UPM, Kaukas Tuotantokyky 58 tonnia aikakauslehtipaperia 72 tonnia sellua, josta 41 tonnia havusellua ja 31 tonnia koivusellua 5 m 3 mäntysahatavaraa 5 m 3 sahatavarajalosteita
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 214 UPM Kaukas UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper
LisätiedotMAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS
MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2018 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. VERTAILUMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotYmpäristövuosi / 2012
2012 Ympäristövuosi / 2012 Vastuullisuus läpi linjan Käytännön tasolla kehitystyö tarkoittaa sitä, että hankimme teknologiaa, jolla voidaan vähentää melu-,vesi- ja ilmapäästöjä ja samalla pienentää yhtiömme
LisätiedotM-real Äänekoski Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006-2008 - päivitystiedot 2008
Sari Åkerlund 14.05.2009 1(7) Paper EMAS -ympäristöselonteko 2006- - päivitystiedot Viitaten Paper EMAS ympäristöselontekoon 2006- (rekisterinumero FI-000042) päivitämme keskeiset tiedot ympäristönsuojelun
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti maalis- ja huhtikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Kevään alku maaliskuussa oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen, mutta huhtikuussa
LisätiedotYmpäristövuosi.
7 7 Ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten hallinta ja minimointi ovat toimintamme kulmakiviä jotka määrittävät onnistumisemme ympäristöasioiden hoidossa ja ohjaavat toimintaamme. Yksi tärkeimmistä
LisätiedotUPM Raumalla. UPM, Rauma
UPM, RAUMA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 28 UPM, Rauma Tuotantokyky 1 28 tonnia paperia 15 tonnia revintämassaa eli fl uff-sellua Henkilöstön määrä 85 Tuotteet päällystämätön aikakauslehtipaperi UPM Max UPM
LisätiedotKestävä kehitys Metsä Fibressä
Kestävä kehitys ssä Sellua vastuullisesti valmistaa sellua uusiutuvasta raaka-aineesta, puusta, joka on peräisin kestävästi hoidetuista metsistä Kestävästi hoidetut metsät toimivat ilmastonmuutosta hidastavina
LisätiedotPowered by UPM BioVerno
Powered by UPM BioVerno vähäpäästöistä suomalaista dieseliä ja naftaa www.upmbiopolttoaineet.fi UPM Biopolttoaineet Alvar Aallon katu 1 PL 380 00101 Helsinki Finland Puh: +358 2041 5111 Sähköposti: biofuels@upm.com
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti tammi- ja helmikuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Alkutalven lauha säätyyppi jatkui tammi- ja helmikuussakin. Tammikuun keskilämpötila
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti syyskuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Syyskuussa syksy ei vielä edennyt kovin pitkälle, vaan säätyyppi pysyi varsin lämpimänä. Syyskuussa
LisätiedotMatkalle puhtaampaan maailmaan. Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa
Matkalle puhtaampaan maailmaan Jaakko Nousiainen, UPM Biopolttoaineet Puhdas liikenne Etelä-Karjalassa 30.1.2017 METSÄ ON TÄYNNÄ UUSIA MAHDOLLISUUKSIA Maailma muuttuu Rajalliset resurssit Globaalin talouden
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2015
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 215 UPM Kaukas UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper
LisätiedotPorvoon jalostamon ympäristötulos
Porvoon jalostamon ympäristötulos 2015 Sisältö Syötöt ja tuotanto Käytetyt polttoaineet Päästöt ilmaan Päästöt veteen Jäähdytysvesi Jätteet Energiatehokkuus Ympäristöinvestoinnit Vaikutukset ympäristöön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107. Ympäristölautakunta Sivu 1 / Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015
Ympäristölautakunta 08.12.2016 Sivu 1 / 1 77/2013 11.01.03 107 Suomenojan ja Viikinmäen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 Valmistelijat / lisätiedot: Ilppo Kajaste, puh. 043 826 5220 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotUPM Kaukas. Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017
UPM Kaukas Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 2017 1 UPM Kaukas UPM:n Kaukaan tehtaat sijaitsevat Kaakkois-Suomessa Lappeenrannassa Saimaan rannalla. Tehdasalueella toimii sellu- ja paperitehdas, biojalostamo
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 214 UPM Kymi UPM:n Kymin tehdas sijaitsee Kouvolassa, Kymijoen rannalla. UPM Kymi Kouvolassa, Kuusankoskella sijaitsevaan UPM:n pereiksi kopiointiin ja tulostukseen. Selluteh-
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti touko- ja kesäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Touko- ja kesäkuu olivat molemmat ajankohtaan nähden selvästi koleampia. Touko-
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Joulukuu oli varsin lauha talvikuukausi. Koska pakkasia oli varsin vähän, myös Ilmanlaatu
LisätiedotPorvoon jalostamon ympäristötulos 2017
Porvoon jalostamon ympäristötulos 2017 Soihdutusmäärä laski hieman vuodesta 2016 Normaalivuodeksi suuri soihdutusmäärä johtui huolloista ja käyntihäiriöistä jalostamolla. Soihdutuksiin liittyen saatiin
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotMETSÄN UUDET MAHDOLLISUUDET UPM BIOFORE YHTIÖ. ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen
UPM BIOFORE YHTIÖ ProSuomi-projektin päätösseminari 16.11.2012, Juuso Konttinen AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS 3. UUDET MAHDOLLISUUDET AGENDA 1. UPM BIOFORE YHTIÖ 2. UUSI METSÄTEOLLISUUS
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 2010 UPM, Jokilaakson tehtaat
YMPÄRISTÖNSUOJELUN KEHITYS 21 UPM, Jokilaakson tehtaat UPM CORPORATE ENVIRONMENTAL STATEMENT 21 UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdasprojekti
in biotuotetehdasprojekti 1 Biotuotetehdasprojekti etenee suunnitellusti YVA- ja ympäristölupaprosessit on käynnistetty ja saadaan päätökseen 2015 ensimmäisen neljänneksen aikana Yhteysviranomaisen (Keski-Suomen
LisätiedotOsapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden suojelemiseksi v 2013
Liite 4 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 52. kokouksen pöytäkirjaan Osapuolten yhteinen ilmoitus rajavesistöihin kohdistuneesta jätevesikuormituksesta ja toimenpiteet niiden
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 2017
KUOPION, SIILINJÄRVEN, SUONENJOEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti heinäkuulta 217 YHTEENVETO TULOKSISTA Heinäkuu oli yleisilmeeltään kolea. Sademäärä Pohjois-Savossa oli ajankohtaan nähden varsin
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas
Metsä Groupin biotuotetehdas 12.4.2017 Martti Asunta Metsä Group METSÄ GROUP Liikevaihto 4,7 mrd. euroa Henkilöstö 9 300 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 104 000 suomalaista metsänomistajaa
LisätiedotYMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 2014
YMPÄRISTÖNSUOJELUN kehitys 214 UPM Jokilaakson tehtaat UPM Jämsänjokilaaksossa UPM:n Jokilaakson tehtaat, Jämsänkoski ja Kaipola sijaitsevat Jämsänjokilaaksossa Keski-Suomessa. Jämsänkoskella tehdas toimii
LisätiedotAine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl
Aine-, energia- ja rahataseet prof. Olli Dahl Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Sisältö Johdanto Aine- ja energiatase Reaaliset rahavirrat, yritystaso rahatase Esimerkkejä: Kemiallisen massan eli sellun
LisätiedotBOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7
BOREAL BIOREF OY KEMIJÄRVEN BIOJALOSTAMON YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS LIITE 7 Kemijärven suunnitellun biotuotetehtaan jätevesien kulkeutuminen kuormituspisteeltä P8 Raportti 1.3.217 Arto Inkala,
LisätiedotUPM jämsänjokilaaksossa
UPM, ja Ympäristönsuojelun kehitys 27 UPM Tuotantokyky 87 tonnia paperia Henkilöstön määrä 75 Tuotteet UPM Max UPM Cat UPM Flex Papers UPM Face Papers UPM Base Papers UPM Tuotantokyky 7 tonnia paperia
LisätiedotResurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas. Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM
Resurssitehokkuus tuotannosta tuotteisiin case Kaukas Päättäjien Metsäakatemia 23.5.2013 Päivi Salpakivi-Salomaa Ympäristöjohtaja, UPM Sisältö 1. Biofore ja biotalous 2. Resurssitehokkuus 3. Esimerkkejä
LisätiedotYmpäristönsuojelun kehitys 2016
Ympäristönsuojelun kehitys 216 UPM Rauma UPM Paper ENA (Eurooppa ja Pohjois- Amerikka) on maailman johtava graafisten papereiden valmistaja, jolla on laaja tuotevalikoima papereita mainontaan ja julkaisuun
LisätiedotKESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER
KESTÄVIÄ PUUTUOTTEITA UPM TIMBER Laadukkaita ja ympäristöystävällisiä PUUTUOTTEITA UPM Timber valmistaa korkealuokkaista mänty- ja kuusisahatavaraa rakennus- ja puusepänteollisuuteen sekä useisiin muihin
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 2016
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti elokuulta 216 YHTEENVETO TULOKSISTA Elokuu oli Pohjois-Savossa sääolosuhteiltaan varsin tavanomainen. Kuopion ja Varkauden ilmanlaatu oli
LisätiedotÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS
ÄÄNEKOSKEN BIOTUOTETEHDAS Jyväskylä 13.2.2015 Niklas von Weymarn, tutkimusjohtaja, Metsä Fibre 1 1 Metsä Fibre - osa ia 2 Raakapuun viejästä kansainväliseksi konserniksi in kehitys 1934 2014 Metsäliitto
LisätiedotÄänekosken biotuotetehdas
Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Tiedätkö sinä, mikä biotuotetehdas? Biotuotetehtaan ydin on sellutehdas, mutta biotuotetehdas on paljon muutakin. Mitä biotuotteet ovat? Minkälainen
LisätiedotYmpäristö- ja yhteiskuntavastuu 2016
Ympäristö- ja yhteiskuntavastuu 216 UPM Kaukas UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM
LisätiedotVoiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni
Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö
LisätiedotEMAS-ympäristökatsaus Sappi Kirkniemi
EMAS-ympäristökatsaus 216 Sappi Kirkniemi Martti Savelainen tehtaanjohtaja Alkusanat K irkniemen tehdas on aktiivisesti kehittänyt toimintaansa ympäristökysymyksissä jo vuosikymmenten ajan. Panostamme
LisätiedotMetsä Groupin biotuotetehdas. Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre
Metsä Groupin biotuotetehdas Timo Merikallio, projektinjohtaja, Metsä Fibre Metsäteollisuuden suurin investointi Suomessa Investoinnin arvo 1,2 mrd. euroa Sellun vuosituotanto 1,3 milj. tonnia (nykyisin
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotPietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2013
Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2013 Heli Ratia Eeva-Kaarina Aaltonen Joni Virtanen Pietarsaari 2014 Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry Österbottens vatten och miljö rf PL/PB 87 68601 PIETARSAARI
LisätiedotPAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO. Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi.
PAPERI KESTÄVÄ VAIHTOEHTO Valitse vastuullisesti. Valitse UPM:n paperi. KESTÄVÄ KEHITYS ON MATKA 2 Kestävä kehitys tarkoittaa meille UPM:ssä matkaa. Kehitämme jatkuvasti ympäristö-, yhteisö- ja taloustehokkuuttamme.
LisätiedotYHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI
Valkeakosken kaupunki Ympäristönsuojelu PL 2 (Sääksmäentie 2) 3761 VALKEAKOSKI YHDYSKUNTAILMAN RAPORTTI HEINÄ-SYYSKUU 215 2 Yhteenveto ilmanlaadusta neljännesvuosijaksolla heinä-syyskuu: Valkeakosken kaupungin
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA
METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA OY JA FORCHEM OY ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Kuva: U P M Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa ASIANTUNTIJAPALVELUT
LisätiedotÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2017
ÄÄNEVOIMA OY ILMANSUOJELUN VUOSIRAPORTTI 2017 Sisällysluettelo 1. TUOTANTOTIEDOT 2. POLTTOAINETIEDOT 3. SAVUKAASUPÄÄSTÖT 3.1 BIOKATTILA 3.2 S40-KATTILA 3.3 HÖGFORS-KATTILA 4. YKSITTÄISMITTAUKSET 5. YHTEENVETO
LisätiedotHAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON
HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1 JOENSUUN VESI Hammaslahden jätevedenpuhdistamo VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2014 1. YLEISTÄ Hammaslahden jätevedenpuhdistamo
LisätiedotUPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset. Stefan Fors, UPM
UPM ForMi - selluloosa biokomposiitit ja käytännön sovellukset Stefan Fors, UPM 1 UPM UPM The Biofore Company VISIO UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 15 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2015 HEL 2016-009468 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi
LisätiedotTeollisuudelle turvattava varma ja kilpailukykyinen sähkö Suomessa. 26.11.2009 Fingridin käyttövarmuuspäivä Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj
Teollisuudelle turvattava varma ja kilpailukykyinen sähkö Suomessa 26.11.2009 Fingridin käyttövarmuuspäivä Anja Silvennoinen, UPM-Kymmene Oyj Rauma ET:n kuntatilaston mukaan Suomen 2. suurin sähkön käyttäjä
LisätiedotTERVETULOA KAUKAALLE!
TERVETULOA KAUKAALLE! 2013 Esityksen sisältö Turvallisuus ensin! UPM Kaukas tänään Kaukaan tehtaiden historia Ohjeita tehdaskierrokselle 2 UPM Public Sitoutuminen työturvallisuuteen - Työturvallisuuden
LisätiedotWiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014
Lausunto 8.5.2014 Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet 10.4.2014 Tausta: Kalastajat olivat 6.4.2014 tehneet havainnon, että jäällä oli tummaa lietettä lähellä Viitasaaren
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2017
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN BIOVOIMA
LisätiedotMetsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon. 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group
Metsäteollisuuden ratkaisut orgaanisen jätteen kaatopaikkakieltoon 7.10.2015 Ari-Pekka Heikkilä Metsä Group Metsä Group yhtiönä Jätteenkäsittely Orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto Sivutuotteet Haasteet
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotRikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 2016
Asiantuntijapalvelut, Ilmanlaatu ja energia 216 ILMANLAADUN SEURANTA RAUMAN SINISAARESSA Rikkidioksidin ja haisevien rikkiyhdisteiden pitoisuudet tammi-kesäkuussa 216 METSÄ FIBRE OY RAUMAN TEHTAAT RAUMAN
LisätiedotPietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 2014
Pietarsaaren edustan yhteistarkkailun tulokset 214 Marjut Mykrä Eeva-Kaarina Aaltonen Pietarsaari 215 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 1.1 Tarkkailun peruste 1 1.2 Aineistot ja menetelmät 2 1.3 Pintavesien
LisätiedotÄänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia
Äänekosken sellutehtaan lisätuotannon vaikutuksia Lisätuotanto max 800 000 t/v (+ 160 %), Kauko- Itään (läh. Kiinaan). Lisäpuun käyttö max 4,3 milj m3 (n. + 200 %) (lähdeluvut ehkä erilaisia). 6 kiinto-m3
LisätiedotMETSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET
METSÄTEOLLISUUDEN UUDET TUOTTEET Kuhmon Metsäpäivän Ideaseminaari 26.3.2014 Janne Seilo Aluejohtaja UPM Metsä Pohjanmaan integraattialue UPM tänään UPM Plywood Vaneri- ja viilutuotteet UPM Biorefining
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2017 1 (5) 8 Vantaanjoen jätevedenpuhdistamoiden toiminta vuonna 2016 HEL 2017-003570 T 11 00 02 Päätösehdotus Tiivistelmä Riihimäen puhdistamo päättää merkitä tiedoksi
LisätiedotKokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
LisätiedotYMPÄRISTÖRAPORTTI 2012
Ympäristöraportti YMPÄRISTÖRAPORTTI Sivu Tuotannon vedenkulutus 3 Apetit Pakaste Oy 3 Apetit Kala Oy 4 Mildola 5 Caternet 5 Energia Apetit Pakaste Oy 6 Apetit Kala Oy 6 Mildola 6 Caternet 6 Jätteet Apetit
LisätiedotKUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta helmikuulta 2018
KUOPION, SIILINJÄRVEN JA VARKAUDEN ILMANLAATU: Kuukausiraportti joulukuulta 17 - helmikuulta 18 YHTEENVETO TULOKSISTA Kuopion, Varkauden ja Siilinjärven ilmanlaatu heikkeni selvästi lauhan loppusyksyn
Lisätiedot