Myyrmäessä alle kouluikäisten määrän kasvu näyttää muodostuvan hieman ennustettua suuremmaksi

Transkriptio

1 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Kotimaan muuttovoitto kasvoi alkuvuodesta, maahanmuutto väheni hieman Pääkaupunkiseudun väestön määrä on kasvanut vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana kutakuinkin saman verran kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Sen sijaan muualla Helsingin seudulla väestönlisäys on ollut alkuvuodesta viidenneksen pienempää kuin vuosi sitten. Helsingissä väestönkasvu on ollut hieman pienempää, Espoossa ja Vantaalla hieman suurempaa kuin vuotta aiemmin. Vantaalla ja Espoossa syntyneitä on alkuvuodesta ollut vähemmän kuin viime vuoden ensipuoliskolla, Helsingissä likimäärin saman verran. Kuolleita on kaikissa kolmessa kaupungissa ollut enemmän kuin tammi-kesäkuussa Myös muissa Helsingin seudun kunnissa syntyneitä on alkuvuodesta ollut viime vuoteen verrattuna vähemmän ja kuolleita enemmän. Maamme kymmenestä suurimmasta kaupungista maassamuutto oli alkuvuodesta voitollista vain Vantaalla, Espoossa, Helsingissä ja Lahdessa. Helsingin seudun muissa kunnissa maassamuutto oli tammikesäkuussa noin kolmanneksen pienempää kuin vuotta aiemmin. Maahanmuutto oli Pääkaupunkiseudun kunnissa hieman pienempää kuin vuosi sitten, muualla seudulla se oli samansuuruista. Alkuvuoden väestönkasvu ollut yhtä ripeää kuin viime vuosina Vantaalla asui Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kesäkuun 2009 lopussa asukasta. Kaupungin väkiluku on kasvanut vuoden ensimmäisellä puoliskolla henkilöllä, mikä on satakunta enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa. Muuttovoittoa on tullut joka kuukausi tappiollista huhtikuuta lukuun ottamatta. Muuttovoitosta kaksi kolmannesta on tullut poikkeuksellisesti kotimaasta. Kokonaisväestönlisäyksestä kolme viidennestä on seurausta syntyneiden enemmyydestä kuolleisiin nähden. Väkiluku kasvanut kaikilla suuralueilla, vähiten Tikkurilassa Ennakkotiedon mukaan väkimäärä on lisääntynyt alkuvuodesta kaikilla suuralueilla, eniten Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueilla. Tikkurilassa, Kivistössä ja Hakunilassa väestönkasvu oli vuoden alusta vain muutamia kymmeniä, kun se Myyrmäessä oli 490 henkeä. Myyrmäessä alle kouluikäisten määrän kasvu näyttää muodostuvan hieman ennustettua suuremmaksi Tammi-kesäkuussa alle kouluikäisten määrä on kasvanut kaikilla suuralueilla, vähiten Tikkurilassa. Tämän hetkisen arvion mukaan väestöennusteessa arvioitu alle kouluikäisten määrä ylittyy jonkin verran Myyrmäen suuralueella. Peruskouluikäisten lasten määrä on vähentynyt Aviapolista lukuun ottamatta kaikilla suuralueilla, lukumääräisesti eniten Tikkurilassa ja Hakunilassa. Tämän ikäryhmän kasvu jäänee Aviapoliksen suuralueella ennustettu hieman pienemmäksi, kun taas Myyrmäen suuralueella peruskoululaisten joukon pieneneminen ei lienekään aivan yhtä suurta kuin väestöennusteessa. Eläkeikään ehtineiden vantaalaisten määrä on kasvanut alkuvuodesta kaikilla suuralueilla, lukumääräisesti eniten Myyrmäessä ja Hakunilassa. Ikäryhmän kasvu lienee kaikilla alueilla väestöennusteen suuruista. Väestöennusteen mukaan Vantaan väkiluku kasvaa kuluvana vuonna noin asukkaalla, josta muuttoliikkeen osuuden on arvioitu olevan kolmannes. Työllisyysaste aleni hieman vuoden toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyysaste oli Vantaalla vuoden toisella vuosineljänneksellä 73,1 prosenttia. Työllisyysaste oli alentunut vajaalla prosenttiyksiköllä edellisestä vuosineljänneksestä. Sama suuntaus oli Espoossa, mutta Helsingissä ja koko maassa työllisyysaste vielä kohosi hieman alkuvuoden arvoon nähden. Helsingissä työllisyysaste olikin seudun kaupungeista korkein. Koko maassa työllisyysaste oli noin neljä prosenttiyksikköä alempi kuin pääkaupunkiseudulla.

2 2 Työttömiä oli kesäkuun lopulla enemmän kuin vuotta aiemmin, työttömyysaste Vantaalla seudun korkein, 8,9 prosenttia Vantaalla oli kesäkuun 2009 lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on yli kolmanneksen enemmän kuin vuoden 2008 kesäkuussa. Vantaan työttömyysaste (8,9 %) oli edelleen Helsingin seudun korkein. Alhaisin työttömyysaste oli seudulla Nurmijärvellä, Sipoossa ja Kauniaisissa, 4,8 prosenttia. Vantaan suuralueista työttömyysaste oli korkein Hakunilassa, 10,0 prosenttia, ja alhaisin Kivistössä, 5,5 prosenttia. Lomautettuna Vantaalla oli 670 henkilöä, mikä on 570 enemmän kuin vuotta aiemmin. Lomautettujen määrä ei ole kuitenkaan lisääntynyt viime kuukausien aikana. Pitkäaikaistyöttömien määrän väheneminen pysähtyi, nuorisotyöttömyys nopeassa kasvussa Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita oli Vantaalla 1 660, kuutisen kymmentä vähemmän kuin vuoden 2008 kesäkuun lopuilla. Pitkäaikaistyöttömien määrä ei ole juuri muuttunut muutamaan kuukauteen. Vähimmillään heitä oli viime vuoden lopulla, jolloin heitä oli alle Lähes joka toinen vantaalainen pitkäaikaistyötön on vähintään 55-vuotias. Suuralueista vähintään vuoden työttömänä olleiden osuus kaikista alueen työttömistä oli suurin Hakunilassa ja Korsossa, joissa se oli viidennes. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä on kaksinkertaistunut vuoden aikana: heitä oli kesäkuun 2009 lopussa kaikkiaan runsas Alle 25-vuotiaiden työttömien osuus alueen kaikista työttömistä oli suurin Tikkurilassa ja Korsossa. Avoimia työpaikkoja oli yli 50 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2008 kesäkuussa Avointen työpaikkojen määrä oli nyt 50 prosenttia pienempi kuin vuoden 2008 kesäkuussa. Suhteellisesti vähiten avoimien työpaikkojen määrä oli pienentynyt terveydenhuollon ja sosiaalityön toimialalla, muilla toimialoilla vähennys oli keskimäärin noin 60 prosentin luokkaa. Alkuvuodesta asuntoja on valmistunut vain runsas 600 Uusia asuntoja on valmistunut tammi-kesäkuussa 614 kpl, mikä on yli kaksi sataa vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Viidennes valmistuneista asunnoista on omakotitaloissa ja kaksi kolmannesta kerrostaloissa. Kaikista tammi-kesäkuussa valmistuneista asunnoista joka kolmas rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, lähes joka viides Myyrmäkeen ja joka kuudes Tikkurilaan. Vähiten uusia asuntoja valmistui Hakunilan (30), Kivistön (32) ja Korson (33) suuralueille. Kaupunginosista eniten asuntoja rakennettiin Pakkalan (106), Myyrmäen (105) ja Tammiston (92 uutta asuntoa) kaupunginosiin. Vuoden toisella neljänneksellä asuntojen rakentamiseen myönnettyjen lupien määrä kasvoi merkittävästi Asuntoja vuoden ensipuoliskolla myönnetyillä rakennusluvilla saa rakentaa 1 130, mikä on kuusi sataa enemmän kuin viime vuoden tammi-kesäkuussa myönnetyillä luvilla oli mahdollista rakentaa. Neljä viidestä alkuvuodesta myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista tehdään kerrostaloihin ja joka kahdestoista omakotitaloon. Myönnetyillä luvilla rakennettavista asunnoista kolme kymmenestä valmistuu aikanaan Aviapoliksen suuralueelle, lähes yhtä moni Myyrmäkeen ja lähes joka neljäs Tikkurilaan. Vähiten lupia asuntojen rakentamiseksi on myönnetty Kivistön (18) ja Hakunilan (29 asuntoa) suuralueille. Asuntoja on alettu alkuvuodesta rakentaa vähemmän kuin tammi-kesäkuussa 2008 Vain 579 uuden asunnon rakennustyöt on pantu alulle alkuvuoden aikana. Vuotta aiemmin vastaavana ajanjaksona asuntojen aloituksia oli 80 enemmän. Kerrostaloasuntojen aloituksia oli alkuvuoden aloituksista kolme neljäsosaa ja omakotiasuntojen aloituksia seitsemäsosa. Useampi kuin joka kolmas tammi-kesäkuussa Vantaalla aloitetuista asunnoista valmistuu Aviapoliksen suuralueelle ja joka kolmas Tikkurilaan. Vähiten asuntojen aloituksia oli tammi-kesäkuussa Hakunilan (10) ja Kivistön (15 uutta asuntoa) suuralueilla. Asuntoja oli kesäkuun lopussa rakenteilla kaikkiaan kpl, mikä on 160 asuntoa vähemmän kuin vuoden 2008 kesäkuun lopussa.

3 Kuluvana vuonna uusia asuntoja valmistunee vain tuhat 3 Myönnettyjen rakennuslupien sekä aloitettujen rakennustöiden perusteella näyttää siltä, että asuntoja valmistuu tänä vuonna vielä vähemmän kuin viime vuonna eli vain noin tuhat uutta asuntoa. Vanhojen asuntojen neliöhinnat Vantaalla liki samalla tasolla kuin vuotta aiemmin Vantaalla vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaani oli vuoden 2009 toiselle neljänneksellä lähes sama kuin vuotta aiemmin niin kerros- kuin rivitaloissakin. Rivitaloasuntojen neliöhinnat kohosivat kuitenkin kahdella prosentilla vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna. Kerrostaloissa neliöhintojen nousu edelliseen vuosineljännekseen verrattuna oli lähes 7,5 prosenttia. Eniten kohosivat kolmioiden ja sitä suurempien kerrostaloasuntojen hinnat. Helsingissä vanhojen asuntojen neliöhintojen mediaani oli talotyypistä riippumatta niin ikään lähes samansuuruinen kuin vuotta aiemmin. Espoossa rivitaloasuntojen neliöhinta oli laskenut hieman, mutta kerrostaloasuntojen neliöhinta vastaavasti kohonnut. Vuoden 2009 ensimmäiseen neljännekseen verrattuna neliöhinnan mediaani oli Helsingissä kohonnut rivitaloasunnoissa 4,5 prosentilla ja kerrostaloasunnoissa 6,9 prosentilla. Espoossa rivitalojen neliöhintojen mediaanin nousu alkuvuodesta oli 6,1 prosenttia ja kerrostaloasuntojen 9,3 prosenttia. Espoossa vanhat kerrostaloasunnot olivat neliöhinnaltaan keskimäärin 560 euroa (22 %) ja Helsingissä peräti euroa (60 %) Vantaan neliöhintoja korkeammat. Rivitaloasunnot olivat Espoossa 360 (14 %) ja Helsingissä 330 euroa (13 %) kalliimpia kuin Vantaalla. Liike- ja toimistotiloja valmistui alkuvuodesta lähes k-m 2, tästä on yli puolet liikenteen rakennuksissa Vantaalle valmistui toimitiloja kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa k-m 2, noin k-m 2 enemmän kuin vuoden 2008 tammi-kesäkuussa. Lähes kolme neljäsosaa tiloista rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle, kymmenesosa niin Tikkurilaan kuin Myyrmäkeenkin. Koivukylän, Korson ja Hakunilan osuus valmistuneesta toimitilakerrosalasta oli vain 2,6 prosenttia, vaikka näiden suuralueiden osuus Vantaalla asuvasta työvoimasta on 42 prosenttia. Valmistuneesta toimitilakerrosalasta yli puolet rakennettiin liikennettä palveleviin rakennuksiin ja runsas neljännes varastorakennuksiin. Lupia uusien toimitilojen rakentamiseksi on myönnetty melko runsaasti Lupia uusien toimitilojen rakentamiseen tai nykyisten tilojen laajennuksiin myönnettiin vuoden ensi puoliskolla runsas kerrosneliömetriä enemmän kuin vuosi sitten, k-m 2 :n verran. Runsas kolmannes myönnetystä kerrosalasta rakennetaan varastorakennuksiin ja toinen runsas kolmannes liike- ja toimistorakennuksiin. Tiloista yli puolet rakennettaan Aviapoliksen suuralueelle, neljännes Tikkurilaan ja vajaa kymmenesosa Myyrmäkeen. Koivukylän, Korson ja Hakunilan osuus lupien kerrosalasta on vajaa kymmenesosa. Aloituksia sen sijaan alkuvuodesta on ollut selvästi vähemmän kuin vuoden 2008 tammi-kesäkuussa Alkuvuodesta toimitiloja on alettu rakentaa kerrosaloissa mitattuna k-m 2 :n verran, mikä on runsas puolet vähemmän kuin vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Kerrosalasta on yli puolet tarkoitettu varastotilojen rakentamiseen ja vajaa kolmannes liike- ja toimistorakennusten rakentamiseen. Yli kolme neljäsosaa aloitetusta toimitilakerrosalasta on Aviapoliksen suuralueella ja seitsemäsosa Tikkurilassa. Koivukylän, Korson ja Hakunilan suuralueiden osuus aloitetusta toimitilakerrosalasta on vain 3 prosenttia. Kesäkuun 2009 lopussa toimitiloja oli rakenteilla k-m 2, mikä on noin puolet siitä kerrosalamäärästä mitä oli rakenteilla vuotta aiemmin, vuoden 2008 kesäkuun lopussa. Lähteet: Väestö: Tilastokeskus: Väestön neljännesvuosi- ja kuukausitilastot sekä Statfin-tietokanta ja Primas kuntarekisteri ja Vantaan väestöennuste 2009, Työvoimatiedot: Tilastokeskus: Työvoimatiedustelun neljännesvuositilasto ja Uudenmaan TE-keskus sekä Vantaan TE-toimisto ja Rakentaminen: Rakennusvalvonnan tietojärjestelmä: kuukausi- ja neljännesvuositilastot

4 4 TALOUDEN KEHITYS Maailmantalouden ja -kaupan taantuma iski Suomen viennistä riippuvaiseen talouteen jyrkemmin kuin muihin eurooppalaisiin talouksiin. Viennin tyrehtyminen yhdessä kotimaisen kysynnän supistumisen, kotitalouksien säästämisen ja yritysten investointien siirtämisen kanssa supistivat taloutta alkuvuodesta yhtä nopeasti kuin 1990-luvun laman heikoimpina aikoina. Suomen talous supistuu Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan 6 prosenttia ja työttömyys kasvaa 9 prosenttiin tänä vuonna. Teollisuuden tilanne on vaikea kaikilla toimialoilla, pahin vientiin suuntautuvilla. Alkuvuoden teollisuuden tuotannon pudotus on loiventunut hieman, varastot ovat pienentyneet mutta uudet tilaukset vähenevät edelleen. Tilanteen jatkuessa heikkona ovat erityisesti pk-yritykset ajautumassa rahoitusvaikeuksiin. Talonrakennusalan suhdannekuva on erityisen heikko uudisrakentamisen osalta. Asuntoaloitusten arvioidaan alentuvan tänä vuonna eikä ensi vuonnakaan nousua ole odotettavissa. Asuntojen korjaustoimintaa vilkastuttavat kotitalousvähennyksen nosto sekä vuokratalo- ja asunto-osakeyhtiöille myönnettävä 10 prosentin korjausavustus. Maarakentaminen jatkuu lähivuosina vilkkaana suurten rata- ja tiehankkeiden myötä. Myös kaupan tilanne on heikko talouden taantuman ja työttömyyden kasvun myötä. Tilastokeskuksen toukokuisen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus talouteen on vahvistumassa selvästi. Verotulojen vähenemisen, menojen kasvu ja elvytykseen käytettävien varojen johdosta valtion arvioidaan velkaantuvan yli 10 miljardilla eurolla tänä vuonna. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän noin 500 miljoonalla eurolla viime vuodesta ja kuntatalous ottaa lisävelkaa miljardin tänä vuonna. Kaupungin talous Kaupunki on saanut kunnallisveroja yhteensä 365,7 milj. euroa tammi-kesäkuussa, 2,3 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2009 ennakoita kaupunki on saanut 262,8 milj. euroa, kasvua 2,4 prosenttia edellisvuoden vastaaviin tilityksiin. Kesäkuussa korotettiin kuntaryhmän jako-osuus 59,87 prosentista 60,39 prosenttiin. Kaupunki saa vuoden 2009 kunnallisveroennakoista 4,277 prosenttia; jako-osuuden odotetaan kasvavan joulukuussa tehtävässä tarkistuksessa ja oikaisussa. Yhteisöveroja kaupunki on saanut tammi-kesäkuussa yhteensä 22,7 milj. euroa, kolmanneksen edellisvuotta vähemmän. Kesäkuun tilitys sisälsi kuntaryhmän osuuden noston 32,03 prosenttiin ja aiemmin tilitettyjen oikaisu tuotti kaupungille 6,8 milj. euroa. Kaupungin osuus kuntien yhteisöverosta laski 3,33 prosenttiin tänä vuonna, kun vuonna 2008 jako-osuus oli 3,80 prosenttia. Tämän johdosta kaupungin saamat yhteisöverot vähenevät koko maata enemmän tänä vuonna. Tämän vuoden kiinteistöveroja on maksuunpantu Vantaalla yhteensä 54,5 milj. euroa. Kiinteistöverojen arvioidaan kertyvän lähes talousarvion mukaisina. Kaupungin arvioidaan saavan verotuloja yhteensä 748 milj. euroa, joka tarkoittaa verotulojen 0,9 prosentin laskua viime vuoteen verrattuna. Valtionosuuksia kaupunki saa ministeriöiden päätöksen mukaan 111,3 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet vahvistuvat loppuvuodesta. Talousarvion toteutuminen Kaupunginhallitus käsitteli 12. ja kaupungin taloudellista tilannetta ja mahdollisuutta alentaa talousohjelmalla vuoden 2009 alijäämää.

5 5 Kunnallis- ja yhteisöveron kumulatiiviset tilitykset (M ) sekä muutos Kunnallisvero Yhteisövero Yhteensä Muutos-% Muutos-% Muutos-% Tammikuu 64,4 66,3 2,9 4,6 0,1-98,4 69,0 66,3-3,9 Helmikuu 129,3 127,9-1,1 8,2 3,5-57,2 137,4 131,4-4,4 Maaliskuu 193,6 197,2 1,9 12,2 3,9-68,0 205,8 201,1-2,3 Huhtikuu 247,2 250,6 1,4 15,8 5,7-63,9 263,0 256,3-2,6 Toukokuu 305,6 308,2 0,9 29,9 14,2-52,3 335,4 322,4-3,9 Kesäkuu 357,6 365,7 2,3 34,2 22,7-33,7 391,8 388,4-0,9 Heinäkuu 418,2 38,1 456,3 Elokuu 475,1 42,3 517,5 Syyskuu 526,4 46,6 573,1 Lokakuu 576,4 50,5 627,0 Marraskuu 579,9 54,9 634,8 Joulukuu 644,4 58,8 703,2 80,0 Kunnallisveron ja yhteisöveron tilitykset (M ) 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20, ,0 0,0 Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu

6 6 TULOSLASKELMAOSA (mukana liikelaitokset ja rahastot) (1000 euroa) TA 2009 TOT ENNUSTE Toimintatulot Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot Muut rahoitustulot Korkomenot Korvaus peruspääomasta Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot Satunnaiset menot Tilikauden tulos Varausten muutos Rahastojen muutos Tilikauden yli/alijäämä RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoituslaskelmaa ei liitetä tähän raporttiin.

7 KESKUSHALLINNON TOIMIALA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 YLEISHALLINTO 10 Keskusvaalilautakunta % % 20 Kaupunginvaltuusto % Tarkastuslautakunta ja -toimi % Kaupunginhallitus % % 50 Yhteistoimintaosuudet ja -avustukset % 0 0 Yleishallinto yhteensä % % 11 KESKUSHALLINTO 10 Keskushallinto % % 20 Konserni- ja rahoituspalvelut % 0 52 Keskushallinto yhteensä % % Keskushallinto/Tietohallinto TA 2009 (1000 euroa) Toteutuma (1000 euroa) Valmistus omaan käyttöön Tarkastuslautakunnan ja ulkoisen tarkastuksen tulosalueen toiminta on edennyt vahvistetun toimintasuunnitelman ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Valtuustokauden tarkastuslautakunta kokoontui vuonna 2009 neljä kertaa ja valtuustokauden tarkastuslautakunta on alkuvuonna kokoontunut kaksi kertaa. Kun huomioidaan menoja kertyneen huhti- ja kesäkuulle edellisten vuosien tapaan määrärahan käyttöprosentiksi vuoden lopussa tullee noin 97 prosenttia. Keskushallinnon tulosalueet osallistuivat aktiivisesti toiminnanohjausjärjestelmän kehittämiseen. Sen ensimmäiset osat otettiin käyttöön huhtikuun alussa. Keskushallinnon ja konserni- ja rahoituspalvelujen tulosalueet noudattavat hyväksyttyä talousohjelmaa.

8 12 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO 8 Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 01 Sosiaali- ja terveyslautakunta % Talous- ja hallintopalvelut % % 20 Erikoissairaanhoito % Terveydenhuollon palvelut % % 40 Perhepalvelut % % 60 Vanhus- ja vammaispalvelut % % Yhteensä % % Talous Sosiaali- ja terveystoimen menojen ylitysuhka on noin 26,0 milj. euroa ja tulojen ennustetaan ylittyvän noin 5,0 milj. euroa. Nettoylitysuhka on 21,0 milj. euroa. Ylitysuhan kasvu maaliskuun lopun tilanteeseen verrattuna (+ 1,1 milj. euroa) muodostuu erikoissairaanhoidon (+2,6 milj. euroa) ylitysuhan kasvusta, jota kattaa vanhus- ja vammaispalvelujen toteutumisennusteen aleneminen (- 1,2 milj. euroa) maaliskuun lopun arviosta. Menojen ylitysuhka on vanhus- ja vammaispalveluissa 8,1 milj. euroa, perhepalveluissa 9,0 milj. euroa. HUS on arvioinut erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ylittyvän yli 8,6 milj. euroa (5,5 %). Toimeentulotuen ylityspaine on 10,0 milj. euroa. Perhepalvelujen tulosalue pystyy säästötoimenpiteillään pienentämään tulosalueen ylityspainetta 1,0 milj. euroa, josta 0,5 milj. euroa on työmarkkinatuen kuntaosuutta. Vanhuspalvelujen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin niille, jotka eivät pysty enää kotona asumaan (1,9 milj. euroa), omaishoidon tukeen (0,5 milj. euroa) ja kotihoidon tukipalveluihin (0,5 milj. euroa). Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 5,3 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 1,9 milj. euroa tulee vammaisavustuksista ja -palveluista, 2,4 milj. euroa asumispalveluiden ostoista ja noin 1 milj. euroa laitoshoidon ostoista. Terveyspalveluihin tulee ylityspaineita influenssapandemiaan varautumisesta noin euroa. Kun toimialan ylityspaineesta vähennetään perheiden palvelujen ja erikoissairaanhoidon ylitysuhat, on toimialan oman palvelutuotannon ylitysuhka noin 8 milj. euroa kohdistuen pääasiassa vanhusten ja vammaisten palveluihin. Talouden haasteisiin vastaaminen Vantaan sosiaali- ja terveystoimen nettotoimintamenojen toteutuma asukasta kohden tammi-huhtikuussa 2009 on Kuntaliiton raportin mukaan ollut 60 suurimman kunnan joukossa 56. suurin. Nettotoimintamenojen kasvu vuoden 2009 tammi-huhtikuussa verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli alle 2 prosenttia, jota pienempi kasvu oli vain neljässä raportoineessa kunnassa. Pidemmällä aikavälillä, vuosina , Vantaa on nettotoimintamenojen kasvussa sijalla 44. suurten kuntien joukossa. (Kuntaliiton raportti ) Kaupunginhallituksen hyväksymän talousohjelman mukaisesti toimialalla toteutetaan 7,3 milj. euron säästötoimet. Tämän lisäksi toimialan käyttösuunnitelman ylitysuhan pienentämiseksi sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan yhteensä 4,3 milj. euron sopeutustoimenpiteet, joiden toteuttaminen toimialalla on käynnistetty. Talousohjelmassa edellytettiin erikoissairaanhoidon osalta HUS:n palvelusopimuksen toteutuvan 3,0 milj. euroa pienempänä ja että kesäkuun HUS:n valtuustoon on tuotava valtuustokautta koskeva tuottavuusohjelma, jotta HUS:n menot noudattaisivat kuntien talouskehitystä. HUS ei ole vastannut vielä kaupunginhallitukselle. HUS:n johto ennustaa palvelusopimuksen ylittymistä 8,6 milj. eurolla. HUS:n toimien tehostamisesta ja menokehityksen katkaisemisesta on käyty jatkuvia neuvotteluja sen johdon kanssa sekä Vantaan sosiaalija terveysjohdon taholta että pks-yhteistyössä. HUS:n hallitus hylkäsi kokouksessaan toimitusjohtajan

9 9 esityksen vuoden 2009 sopeuttamisohjelmasta. Ohjelma hyväksyttiin täydennettynä hallituksen kokouksessa Hoitoon pääsy HUS:iin on alkuvuoden jonojen purun jälkeen jälleen merkittävästi heikentynyt, minkä vuoksi ylimääräinen jonojen purku nostaa HUS:n kunnille aiheutuvia kustannuksia merkittävästi. Tilanne koko HUS:n osalta oli seuraava: Vuodeosastohoitoon odottavista 6,9 prosenttia (1 616 jonottajaa) on ollut jonossa yli puoli vuotta ja vastaavasti polikliinisista jonottajista 2,5 prosenttia (730 jonottajaa) yli puoli vuotta. Viime vuoden vastaavana ajankohtana tilanne oli merkittävästi heikompi; vuodeosastohoitoon odottavista 9,8 prosenttia (2 128 jonottajaa) oli ollut jonossa yli puoli vuotta ja vastaavasti polikliinisista jonottajista 6,6 prosenttia (1 530 jonottajaa) yli puoli vuotta. Lähetteiden käsittely on kestänyt 2,2 prosentissa yli 21 vrk, mikä ylittää lain salliman kolmen viikon ajan hoidontarpeen arvioinnille. Lähetteiden käsittely on kestänyt seuraavilla erikoisaloilla keskimääräistä pidempään eli yli 21 vrk: 10E endokrinologia, 20L lastenkirurgia, 20O ortopedia, 20R sydän- ja rintaelinkirurgia, 30U urologia, 40 lastentaudit, 40A allergologia, 40K kardiologia, 50 silmätaudit, 50N neuro-oftalmologia, 55B audiologia, 75 lastenpsykiatria, 78 lastenneurologia. Mm. työttömyyden kasvun ja vanhustenhuollon epärealistisen budjettipäätöksen vuoksi ylityspaineiden kattaminen on erittäin haastavaa. Toimeentulotuen asiakasruokakuntien nettolisäys vuoden alusta on ollut 20 prosenttia. Kesäkuun lopussa Vantaan työttömyysaste oli 8,9 prosenttia. Työttömiä oli yhteensä 9 470, mikä on noin henkilöä enemmän kuin vuotta aiemmin. Vanhuspalveluissa menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai ainakaan halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Kotihoidon käyntimäärä on kasvanut 16 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vanhainkodeissa ja sairaaloissa asiakkaita on hoidettu ylipaikoilla. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää ei ole ollut mahdollista vähentää käyttösuunnitelman edellyttämässä laajuudessa, jotta erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksut eivät kasva. Terveyspalveluissa ostopalvelulääkäreiden ja -hammaslääkäreiden käytöstä ei ole täysin voitu luopua kuntalaisten lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi. Tuottavuus on toimialalla otettu erityiseksi kehittämiskohteeksi. Tuottavuuden parantaminen on yksi keskeinen päämäärä kaikessa kehittämisessä. Lisäksi toimiala valmistelee erillistä tuottavuushanketta. Muutokset palvelujen saatavuudessa ja toiminnan kehittäminen Taantuma näkyy enenevissä määrin palvelutarpeen kasvuna. Vantaalaisten toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet merkittävästi. Toimeentulotuen lisäksi myös lastensuojelussa ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa on tuntuvaa palvelutarpeen kasvua. Vanhus- ja terveyspalveluissa väestön ikääntyminen lisää ennakoidusti asiakasmääriä. Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt ovat pystyneet tarjoamaan kuntalaisille terveydenhuollon palveluja pysyen hoitotakuussa. Hoitojonot sekä kaikille vastaanotoille että kuntoutukseen ovat kuitenkin olleet voimakkaassa kasvussa. Suun terveydenhuollon kohdalla hoitotakuulainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi hoitojonokäytännöstä on luovuttu ja asiakkaille annetaan ajanvarausaika. Suuri osa potilaista jonottaa noin puoli vuotta ennen hoitoon pääsyä. Vastaanottotoiminnan suuret toimintatapamuutokset etenevät. Lääkärien ja hoitajien tiimityömalliin siirrytään terveysasemilla syksyllä Lääkäreiden väestövastuujärjestelmän tilalle suunniteltu listamalli otetaan käyttöön vuonna Esityksiä terveydenhuollon järjestelmän ja palveluverkon kehittämiseksi tuodaan talousarviovalmisteluun. Perhepalvelujen kehittämistoimenpiteet toteutuvat suunnitellusti. Suurin osa huumekorvaushoitoasiakkaista on siirtynyt tammikuussa toimintansa aloittaneen huumehoitoklinikan asiakkuuteen. Elatustukitoiminta siirtyi Kelalle Lastensuojelun konsultaatiomalli on otettu käyttöön suunnitelmien mukaisesti. Vanhus- ja vammaispalvelujen omaishoidon tuen myöntämisen uudet ohjeet ja rahallisen korvauksen tukitasot hyväksyttiin lautakunnassa kesäkuussa. Tukitasot laskettiin lakisääteiselle tasolle ylintä maksuluokkaa lukuun ottamatta. Uusia omaishoidon tuen päätöksiä ei ole tehty, koska määräraha on ylittymässä ja tuen myöntäminen on määrärahasidonnainen.

10 10 Vammaispalvelut keskitettiin vuoden alussa yhteen toimipisteeseen. Kokemukset tästä sekä vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön työnjaon muutoksista ovat myönteiset. Erityisesti kuljetuspalvelujen päätöksenteko ja käyttö on saatu paremmin hallintaan. Strategisten tavoitteiden toteutuminen Puolivuotistietojen perustella toimialan strategiset tavoitteet ovat pääosin toteutumassa tai etenevät tavoitteen suuntaisesti. Nopeasti huonontunut taloustilanne asettaa kuitenkin haasteita tavoitteiden saavuttamisella. Toimeentulotuen asiakasmäärät ovat alkuvuonna kasvaneet, joten 7. tavoite Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saavien määrä vähenee, ei tule toteutumaan. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen osuus ikäryhmästä on säilynyt ennallaan. Talous- ja hallintopalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Talous- ja hallintopalvelujen tulosalue vastaa keskitetysti toimialan talouteen, hallintoon ja henkilöstöasioihin liittyvistä tehtävistä. Taloudellisen taantuman seurauksena tulosalueen työssä on painottunut toimialan talouteen liittyvä valmistelu. Tulosalue on koordinoinut koko toimialan talousohjelman ja sopeutustoimenpiteiden valmistelua sekä osaltaan osallistunut talousohjelman toteuttamiseen. Myös palveluverkon kehittämiseen on panostettu. Tulosalue on koordinoinut toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa toimialalla. Kevään aikana kartoitettiin laskujen kiertoprosessit, ja käyttöönottovaiheessa toimialan henkilöstö koulutettiin sähköiseen laskujen käsittelyyn (Rondo). Terveydenhuollon kansallista tietojärjestelmähanketta (Kanta-hanke) ja muita tietojärjestelmähankkeita on valmisteltu. Palveluiden hankintaa kehittävä Innovatiiviset hankinnat -hanke käynnistettiin keväällä Toimialan laadunhallinnan koordinointi on käynnistetty uudelleen. Henkilöstöä koskevissa asioissa on korostunut toimistotyöselvitykseen ja täyttölupiin liittyvät kysymykset. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Käyttösuunnitelma toteutuu suunnitellusti. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Talousohjelmassa olevat talous- ja hallintopalvelujen käyttösuunnitelmaan kohdistuvat säästöt toteutetaan. Toimialalla tehdään merkittävää palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämisvalmistelua varmistamaan tulevien vuosien palvelujen laatu kustannustehokkaasti. Erikoissairaanhoito Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Erikoissairaanhoidon käyttö tammi-toukokuussa 2009 on ollut: Hoitojaksotuotteet (DRG-tuotteet): (vastaa 44,9 prosenttia palvelusopimuksen mukaisesta tilauksesta) Käyntituotteet: (vastaa 46,9 prosenttia palvelusopimuksen tilauksesta) Hoitopäivätuotteet (vastaa 38,85 prosenttia palvelusopimuksen mukaisesta tilauksesta) HUS tullee ylittämään palvelusopimuksen. Vantaan kaupungin terveyskeskuslääkäreiden ja terveyskeskuspäivystyksen lähetteet ovat vähentyneet verrattuna viime vuoteen. Yksityis- ja työterveyslääkäreiden sekä HUS:n sisäisten lähetteiden määrä on sen sijaan kasvanut. HUS:n ennuste vuoden 2009 palvelutuotannolle: Hoitojaksotuotteet (DRG-tuotteet): hoitojaksoa (ylitys 22,2 %) Käyntituotteet: (ylitys 8,6 %) Hoitopäivätuotteet (alitus 7,3 %)

11 11 HUS ennustaa vantaalaisten erikoissairaanhoidon käytön ylittävän jonkin verran kaupungin ja HYKS:in tekemän palvelusopimuksen. Palvelujen käyttö vaikuttaa alkuvuonna kuitenkin pysyneen palvelusopimuksen puitteissa. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Vantaan välisissä kuntaneuvotteluissa Vantaan maksuosuudeksi sovittiin 157,7 milj. euroa vuonna Palvelusopimuksen menoihin sisältyy kalliin hoidon tasausmaksu. Tammi-kesäkuun erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen laskutus on ollut Vantaalle 81,3 milj. euroa. Vuoden 2009 tammi-toukokuun kuntaraportin HUS-johdon palvelutoteumaennusteessa arvioitiin Vantaan palvelusopimuksen kokonaiskustannukseksi 166,3 milj. euroa, mikä ylittää yhteistyömuistiossa sovitun Vantaan maksuosuuden yli 8,6 milj. eurolla (5,5 %). Muita erikoissairaanhoidon asiakaspalvelujen ostoja ovat Helikopteri-ensihoito, ylikäyttöpäivät sekä psykiatrian kuntoutuspalvelut, joiden laskutus on käyttösuunnitelman mukaista. HUS eläkevastuumenot ovat olleet Vantaalle 2,2 milj. euroa tammi-kesäkuussa HUS eläkevastuumenot tulevat ylittämään käyttösuunnitelman noin 0,1 milj. eurolla. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että se edellyttää HUS:lta 3,7 milj. euron pienennystä tämän vuoden kuntalaskutukseen ja että kesäkuun HUS:n valtuustoon on tuotava valtuustokautta koskeva tuottavuusohjelma, jotta HUS:n menot noudattaisivat kuntien talouskehitystä. HUS ei ole kuitenkaan vielä vastannut kaupunginhallitukselle. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat jäädyttäneet ylikäyttömaksut virheiden tarkistamista varten. Ylikäyttömaksu poistuu syksyllä ja vastaavasti hoitoketjujen toimivuutta parannetaan yhdessä HUS:n kanssa. HUS:n hallitus on käsitellyt toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelmaa ja edellyttänyt mm. että sopeuttamisohjelman toimeenpanoa ja valmistelua jatketaan siten, että toukokuussa laaditun vuosiennusteen mukaista toimintakulujen noin 34 milj. euron ennustettua ylitystä saadaan edelleen merkittävästi pienennettyä ottaen huomioon lakisääteiset velvoitteet. Terveydenhuollon palvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Terveyspalvelujen tulosalueen tulosyksiköt, vastaanottotoiminta, suun terveydenhuolto ja kuntoutus ovat pystyneet tarjoamaan kuntalaisille terveydenhuollon palveluja pysyen hoitotakuussa. Suun terveydenhuollon kohdalla hoitotakuulainsäädännön velvoitteiden täyttämiseksi hoitojonokäytännöstä on luovuttu ja asiakkaille annetaan ajanvarausaika. Suuri osa potilaista jonottaa noin puoli vuotta ennen hoitoon pääsyä. Väestönkasvun, ikääntymisen ja yleisen taloudellisen tilanteen heikkenemisen takia hoitojonot sekä kaikille vastaanotoille että kuntoutukseen ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Tiukentuneen taloustilanteen takia vakansseja on pidetty täyttämättä ja ostopalvelutyövoiman käyttöä on vähennetty, mikä on edelleen vaikeuttanut palvelujen saatavuutta ja pidentänyt hoitojonoja sekä vastaanottotoiminnassa että suun terveydenhuollossa. Vastaanoton lääkäri- ja hoitohenkilökunnan käynnit ovat hieman laskeneet vuoden 2008 määristä vastaten henkilöstövähennystä. Kuntoutuksessa on jouduttu taloustilanteen takia entisestään vähentämään ostopalveluiden käyttöä ja tiukentunut käytäntö tulee vaikuttamaan palvelutasoon. Lakisääteiset palvelut turvataan. Vastaanottotoiminnassa lääkärien ja hoitajien välistä työnjakoa on kehitetty Madaltuvat rakenteet - hankkeessa tiimimallisuunnittelussa. Tiimityömalliin siirrytään terveysasemilla syksyllä Lääkäreiden väestövastuujärjestelmän tilalle suunnitellaan listamallia, jossa lääkärityötä kohdennetaan siitä eniten hyötyä saaville potilasryhmille. Listamalli otetaan käyttöön vuonna Suun terveydenhuollossa on tarkoitus laajentaa aikuissuuhygienistiyksikön toimintaa jo tämän vuoden jälkipuoliskolla sekä muuttaa hammaslääkärien ja suuhygienistien työnjakoa. Suun terveydenhuollon organisaatioita kehitetään eriyttämällä lasten ja nuorten hammashoito ja aikuisten hammashoito sekä ottamalla oikomishoidossa käyttöön suuhygienisti-hammashoitaja työmalli. Hammaslääkärien ja -hoitajien erillislisätyövirkaehtosopimuksen soveltaminen päättyi suun terveydenhuollon tulosyksikön ylityspaineen takia, mikä tulee vaikeuttamaan hoitotakuussa pysymistä loppuvuonna. Aikuishammashuollon uusia toiminta- ja

12 12 kannustinmalleja suunnitellaan ja niiden mahdollisen käyttöönoton myötä aikuishammashoidon kapasiteettia pystytään lisäämään. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueen ylitysuhka on , mikä aiheutuu influenssapandemiaan varautumisesta. Ostopalvelulääkäreiden ja -hammaslääkäreiden käyttämisestä ei voida täysin luopua, koska kuntalaisten lakisääteisiä palveluita ei pystytä turvaamaan pelkästään vakanssihenkilöstöllä. Vastaanottotoiminnassa Keski- ja Pohjois-Vantaalta puuttuu edelleen rekrytointivaikeuksien takia lääkäreitä. Puute on alkuvuonna pienentynyt. Ostopalveluihin varattu määräraha on kuitenkin osoittautunut riittämättömäksi. Päivystystoiminta on sopimusperusteista, minkä takia tulosyksikkö pysyy käyttösuunnitelman mukaisessa talousarviossa. A(H1N1)- influenssapandemia aiheuttaa toteutuessaan lisäkustannuksia, jotka on osittain otettu huomioon ennusteessa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Kaupungin talousohjelmassa esitetyt säästötoimenpiteet sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätetyt talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat tulosalueella toteutumassa. Suun terveydenhuollon lisätyövirkaehtosopimuksen soveltaminen lopetettu ja ylityökielto ; arvioitu kustannusvaikutus euroa vuositasolla. Suun terveydenhuollon vuokrahammaslääkärityövoiman käytön väheneminen kipupoliklinikalla ja muissa pisteissä; arvioitu kustannusvaikutus euroa. Ostopalveluhenkilöstön käytön minimoiminen; arvioitu kustannusvaikutus euroa. Laboratorio- ja röntgenkustannusten hallinta/vähentäminen lääkäreiden koulutuksella ja valvonnalla; arvioitu kustannusvaikutus euroa. Länsimäen laboratorion sulkeminen HUS:n toimesta: kustannusvaikutus euroa. Vakanssien jäädytys: euroa. Lääkkeiden käytön valvonta ja tiettyjen lääkkeiden käytön lopetus terveysasemilla (Esim. Hyalganpolvikulumalääke); arvioitu kustannusvaikutus euroa. avohuollon ostopalveluiden supistaminen ( euroa) vakanssien jäädytys ( euroa) koulutus, kalusto, materiaalimäärärahan karsinta ( euroa) Toimialalla tehdään merkittävää palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämisvalmistelua varmistamaan tulevien vuosien palvelujen laatu kustannustehokkaasti. Perhepalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Ennalta ehkäisevässä terveydenhuollossa on valmistunut uudet terveystarkastusohjelmat, ja ne otetaan käyttöön syksyn aikana uusien asiakastietojärjestelmäosioiden kanssa. Lastensuojelun konsultaatiomalli on otettu käyttöön suunnitelman mukaisesti. Lastensuojelun vastaanottoryhmän toimintaa laajennetaan Korso- Koivukylän toimintayksikön lisäksi muihin yksiköihin. Elatustukitoiminta on siirtynyt kelalle alkaen. Lastensuojelun palvelujen tarve on kasvamassa. Tiiviillä asiakasohjauksella pyritään vaikuttamaan vaihtoehtoisten ja kustannustehokkaampien työmuotojen käyttöön sijoitusten sijaan. Tammirinteen ja Viertolan vastaanottokotien peruskorjaus on käynnistynyt ja toiminnan siirtyminen väistötiloihin on aiheuttanut kriisipaikkojen hankintaa ostopalveluina. Jälkihuoltokeskuksessa käynnistyi uusi työmalli, missä toimeentulotuen myöntäminen on keskitetty jälkihuoltokeskukseen. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa asukkaita on siirretty mahdollisuuksin mukaan kevyemmän tuen piiriin. Tällä hetkellä omaa asuntoa odottaa 14 kuntoutujaa. Toimeentulotuen tarve on kasvanut arvioitua enemmän johtuen yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Asiakasruokakuntien nettolisäys on ollut vuoden alusta kesäkuun loppuun 20 prosenttia. Uusista asiakkaista 32 prosenttia on vuotiaita ja 12 prosenttia yli 50-vuotiaita. Hakijoista 60 prosenttia oli yksinäisiä ja yksinhuoltajia 17 prosenttia. Toimeentulotuessa pyritään estämään uusien asiakkaiden kohdalla pitkäaikaisasiakkuuksien syntyminen.

13 13 Päihdepalveluissa huumehoitoklinikan toiminta on käynnistynyt tammikuussa. Korvaushoitoasiakkaista suurin osa on siirtynyt H-klinikan asiakkuuteen. 15-paikkainen Osmankoti on aloittanut toimintansa ostopalveluna Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaiset henkilöstölisäykset tullaan toteuttamaan suunnitelman mukaisesti. Vuoden aikana palkataan neljä sosiaaliohjaajaa ja yksi sosiaalityöntekijä eri kohderyhmien asumisen tukemista varten. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Kesäkuun toteumaennusteen perusteella perhepalvelujen tulosalueen käyttösuunnitelma on ylittymässä 9,0 milj. eurolla. Ylitys syntyy toimeentulotuesta. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Kaupungin talousohjelmassa esitetyt säästötoimenpiteet sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätetyt talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat tulosalueella toteutumassa. avohuollon ostopalveluiden supistaminen ( euroa) vakanssien jäädytys ( euroa) koulutus, kalusto, materiaalimäärärahan karsinta ( euroa) Seuren ja vuokralääkäreiden käytön vähentäminen ( euroa) Pitkäaikaisasunnottomuushankkeen viivästyttäminen ( euroa) kiireellisten sijoitusten minimointi ostopalveluyksiköihin, läheisverkoston käyttömahdollisuuksien selvittämien sijoitustilanteissa ja 17-vuotiaille räätälöityjen tukipalvelujen kehittäminen sijoitusten sijaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluissa etsitään kustannustehokkaita palveluja huumehoitoa kehitetään kokonaisuutena päihdehuollon laitoskuntoutus ( euroa) ostopalvelujen käytön vähentäminen päihdepalvelujen asumispalveluissa ja nuorisoasemapalveluissa ( euroa) säästöt ehkäisevän päihdetyön toiminnassa ( euroa) Toimialalla tehdään merkittävää palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämisvalmistelua varmistamaan tulevien vuosien palvelujen laatu kustannustehokkaasti. Vanhus- ja vammaispalvelut Tulosalueen talousarvion toteutuminen - toiminta Ikääntymispoliittisen ohjelman laatiminen on aloitettu yhteistyössä kaupungin muiden toimialojen ja muiden toimijoiden kanssa. Sosiaalipalvelujen tarpeen arviointi 75 vuotta täyttäneille on käynnistynyt suunnitellusti ja arviot on tehty lain edellyttämissä aikarajoissa. Puolen vuoden aikana keskitettyyn arviointipisteeseen otti yhteyttä 185 henkilöä. Vammaispalvelulaki uudistuu , jolloin mm. henkilökohtaisesta avustajatoiminnasta tulee subjektiivinen oikeus. Lautakunta hyväksyi asiaa koskevan toimintaohjeen kesäkuussa. Lautakunta hyväksyi kesäkuussa omaishoidon tuen myöntämisen uudet ohjeet ja rahallisen korvauksen tukitasot, jotka ylintä maksuluokkaa lukuun ottamatta laskettiin lakisääteiselle tasolle. Lautakunnan päätöksestä poiketen uudet korvaustasot tulevat pääosin voimaan , koska uusien korvaustasojen käyttöönotto edellytti vanhojen sopimusten irtisanomista, irtisanomisajan ollessa kaksi kuukautta. Uusia omaishoidon tuen päätöksiä ei lautakunnan päätöksen mukaisesti ole tehty, koska määräraha on ylittymässä. Kotihoidon yöpartiotoiminta on keskitetty yhteen yksikköön. Lääninhallitus antoi touko-kesäkuussa ratkaisunsa Myyrinkotia ja Simonkotia koskevissa kanteluissa. Päätösten seurauksena Vantaan vanhainkoteihin siirretään toimialan sisäisin järjestelyin viisi lähihoitajaa sekä kaupungin sisäisenä siirtona laitoshuollon palveluja lisätään siten, että laitoshuollon mitoitus on vähintään 0,1 työntekijää/asukas. Vanhainkotien lääkkeiden koneellinen annosjakelu otetaan käyttöön syksyllä. Kahdeksanpaikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö Ruusuhaka on käynnistänyt toimintansa. Kaupungin nopeasti huonontunut taloudellinen tilanne on leimannut alkuvuoden työskentelyä. Vanhus- ja vammaispalvelut on käynnistänyt toimenpiteet kaupunginhallituksen ja lautakunnan hyväksymien talousohjelman ja sopeutusohjelman toteuttamiseksi.

14 14 Menojen vähentämistä on vaikeuttanut se, että asiakasmäärät ovat kasvussa toiminnoissa, joissa vaihtoehtoisia tai ainakaan halvempia toteuttamisvaihtoehtoja ei ole olemassa. Kotihoidon käyntimäärä on kasvanut 16 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, vanhainkodeissa ja sairaaloissa asiakkaita on hoidettu ylipaikoilla. Pitkäaikaishoidon paikkamäärää ei ole ollut mahdollista vähentää käyttösuunnitelman edellyttämässä laajuudessa, koska muuten erikoissairaanhoidon ylikäyttömaksut olisivat kasvaneet. Ylikäyttömaksuja on kertynyt merkittävästi viime vuotta vähemmän. Talouden taantumasta huolimatta toimialueella vallitsee edelleen työvoimapula: erityisesti pulaa on sairaanhoitajista. Vuokratyövoiman käyttöä on kuitenkin pystytty vähentämään. Kokemukset vuoden vaihteessa toteutetusta vammaispalvelujen keskittämisestä yhteen toimipisteeseen sekä vanhus- ja vammaispalvelujen sosiaalityön työnjaon muutoksista ovat myönteiset. Erityisesti kuljetuspalvelujen päätöksenteko ja käyttö on saatu paremmin hallintaan. Invataksitilaukset on keskitetty yhteen taksien tilausnumeroon. Toimintaperiaatteiden yhdenmukaistamisen seurauksena VpL:n mukaisen kuljetuspalvelun määrä on vähentynyt keskimäärin 2000 matkaa/kk. Vanhusten avopalvelut sekä palvelutalot ja päivätoiminta on yhdistetty yhdeksi tulosyksiköksi elokuun alusta lähtien. Tulosalueen talousarvion toteutuminen - talous Tulosalueen ylitysuhka on 8,1 milj. euroa. Suuri osa tästä oli tiedossa talousarviota ja käyttösuunnitelmaa laadittaessa. Myös valtuusto oli tästä tietoinen hyväksyessään talousarvion. Ennusteen mukaan ylitys on 1,2 milj. euroa pienempi kuin ensimmäisessä osavuosikatsauksessa esitettiin. Oman toiminnan osalta merkittävät ylityspaineet johtuvat vuokratyövoiman käytöstä, ennakoitua suuremmista suoritemääristä (ylipaikat) sekä budjetoitua korkeammista tukipalvelujen hinnoista. Oman toiminnan osalta ylitykset sopeutetaan muusta omasta toiminnasta. Vanhuspalvelujen osalta merkittävimmät ylityspaineet kohdistuvat tehostetun asumispalvelun ostopalveluihin, 1,9 milj. euroa, omaishoidon tukeen 0,5 milj. euroa ja kotihoidon tukipalveluihin, 0,5 milj. euroa. Vammaispalveluissa ylityspaine on yhteensä noin 5,3 milj. euroa. Ylitysuhasta noin 1,9 milj. euroa tulee vammaisavustuksista ja -palveluista, asumispalveluiden ostoista 2,4 milj. euroa ja laitoshoidon ostoista noin 1 milj. euroa. Tulot ylittyvät 1,2 milj. euroa. Toimenpiteet taloushaasteisiin vastaamiseksi Talousohjelman ja sopeutusohjelman vaikutus vuositasolla on yhteensä 2,3 milj. euroa. Vuoden 2009 osalle säästöt kohdistuvat osavuotisina. Osa säästöistä siirtyy toteutuvaksi vasta ensi vuonna. Haasteellisimmat säästökohteet ovat avohuollon ostopalvelujen vähentäminen, Kaunialan hoitopäivähinnan tarkistaminen ja Koivukodin toiminnan siirto Etevalla, koska ennakoidut kustannussäästöt eivät näytä toteutuvan. Seuraavat kaupungin talousohjelmassa esitetyt säästötoimenpiteet sekä sosiaali- ja terveyslautakunnassa päätetyt talouden sopeuttamistoimenpiteet ovat tulosalueella toteutumassa Omaishoidon tuen myöntämisperusteiden tarkistaminen aloituspäivää myöhentämällä ja myöntämiskriteerejä tiukentamalla ( euroa) Omaishoidon tukea ei myönnetä loppuvuonna 2009 uusille asiakkaille Kotihoidon tukipalveluna myönnettävän ateriapalvelun vähentäminen ( euroa) Kotihoidon yöpartion keskittäminen ( euroa) Kotihoidossa tehostetaan toimintaa erikoissairaanhoidossa olevien potilaiden kotiuttamisen edistämiseksi Seuren ja vuokralääkäreiden käytön vähentäminen ( euroa) Avohuollon ostopalvelujen supistaminen / muiden ostopalveluiden supistaminen ( euroa) Vammaisten virkistystoiminnan tukemisen lopettaminen kesäleiritoiminnan osalta ( euroa) Kehitysvammaisten päivätoiminnan laajuuden supistaminen ja oman toiminnan tehostaminen 2-3 päivätoimintapäivän verran ( euroa) Koulutus-, matka- ja työnohjausrahojen karsiminen ( euroa) Toimialalla tehdään merkittävää palvelurakenteen ja palveluverkon kehittämisvalmistelua varmistamaan tulevien vuosien palvelujen laatu kustannustehokkaasti.

15 15 13 OPETUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Opetuslautakunta % Hallinto- ja talouspalvelut % % 30 Suomenkielinen perusopetus % % 40 Suomenkielinen lukiokoulutus % % 50 Varhaiskasvatus % % 55 Kirjastopalvelut % % 60 Muu koulutus % Vantaan ammattiopisto, Varia *) % % 80 Aikuisopisto *) % % 90 Ruotsinkielinen tulosalue % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö Sivistystoimi yhteensä Yhteishaku toisen asteen oppilaitoksiin toteutettiin sähköisesti -palvelun avulla Haun tulokset on selvitetty kunkin tulosalueen kohdalla. Alustavien tietojen mukaan yhteishaussa jäi ilman opiskelupaikkaa 424 perusopetuksen ja perusopetuksen lisäopetuksen päättänyttä nuorta. Ilman toisen asteen opiskelupaikkaa jääneille järjestetään ohjausta Tikkurilassa nuorten Kesäohjaamossa heinä-elokuussa. Syksyyn mennessä näistä nuorista useimmat sijoittuu perusopetuksen lisäopetukseen, ammatilliseen koulutukseen valmistaviin koulutuksiin tai saa opiskelupaikan lisä- ja täydennyshaussa. Sivistystoimen hallinnon ja tilojen rationalisointiprojektin (HALTI) väliraportti valmistui kesäkuussa. Sen tuloksia käytetään vuoden 2009 talousohjelman toteuttamisessa ja vuoden 2010 talousarvion laadinnassa. Kyseessä on jatkuva prosessi, jota toteutetaan usean vuoden aikana. Koulutuspoliittisen ohjelman arviointi on tehty kevään aikana. Ohjelma päätettiin uudistaa toimialan nykyiset tulosalueet huomioiden. Toimialan ilmasto-ohjelman laadinta on aloitettu. Vuoden 2009 talousohjelmaan liittyen sivistystoimessa on kertynyt palkattomia lomapäiviä yhteensä päivää, joista keskipalkkojen mukaan arvioituna kertyy säästöjä noin euroa. Muut toimenpiteet talousohjelman toteuttamiseksi käynnistyvät täysipainoisesti syksyllä. Sivistystoimen tarpeet määrärahan korotuksiin on selvitetty tulosalueiden kohdalla. Arvioinnin epävarmuustekijöihin kuuluu se, ettei ateriapalvelujen laskutus alkuvuodelta ole ajan tasalla. Sivistystoimen toimialan lisämääräsahan tarpeeksi arvioidaan esitettyjen säästötoimien jälkeen yhteensä euroa. Tämä summa sisältää Metropolia -ammattikorkeakoulun avustamiseen tarvittavan euroa, joka esitetään katettavaksi investointiosaan varatun määrärahan siirrolla. Tulojen arvioidaan ylittyvän euroa. Sivistystoimen yhteiset palvelut Halti -projektiin liittyen sivistystoimen hallinnossa on suunniteltu useita tehtävien uudelleen järjestelyjä ja ensimmäiset päätökset niiden toteuttamisesta on tehty. Palkattomia vapaita on ilmoitettu pidettäviksi 79 päivää, joista kertyy säästöä noin euroa. Kahden henkilön työloman ajaksi ei ole palkattu sijaista. Tulosalueen talous toteutuu talousarvion mukaisesti. Perusopetus Valmisteltiin koulujen käyttöön sähköinen lukuvuosisuunnitelmapohja. Kerhotoiminnan kehittäminen -hanke sai erillistä valtionavustusta euroa ja Vieraiden kielten opetuksen kehittäminen -hanke euroa. Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -hanke sai

16 16 erillistä valtionavustusta jatkorahoituksena euroa vuosille perusopetuksen ja lukiokoulutuksen kehittämiseen. Romanilasten perusopetuksen tukeminen -hanke sai jatkorahoitusta euroa. Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa TEHO -hanke sai jatkorahoitusta vuosille yhteensä euroa. Hankkeet järjestivät huhtikuussa moniammatillisen verkostoseminaarin eri toimialojen verkostotoimijoille. Jatkettiin yhteistyötä Taloudellisen tiedotustoimiston (TAT) kanssa sekä Helsingin ja Espoon oppilaanohjauksen kehittämistoimintojen kanssa. Kipinä-työryhmä ohjasi kevään 2009 aikana 35 nuorta. Yhteistyö peruskoulun päättävien nuorten ohjauksen tehostamiseen, koulutukseen hakeutumisen nopeuttamiseen ja syrjäytymisen estämiseen tähtäävä Uudenmaan Nuorten Ohjaus eli UNO hankkeen kanssa aloitettiin. Kevään yhteishaussa jäi 390 vantaalaista peruskoulun päättänyttä yhteishaussa hakenutta oppilasta ilman opiskelupaikkaa. Heistä osa saa opiskelupaikan ammattistarteilta, lisäopetuksesta tai lisä- ja täydennyshaun kautta. Pyrkimyksenä on, että kaikki saavat joko opiskelupaikan tai muun vastaavan. Honkapuiston koulu (tuleva sairaalakoulu) perustettiin ja se aloittaa toimintansa Kouluun perustetaan kaksi nuorten polikliinista luokkaa elokuussa 2008 perustettujen kahden alakouluikäisten polikliinisen luokan lisäksi. Sairaalakoulun suunnittelu jatkuu. Neilikkatien Pajatalon yhteyteen perustettiin elokuussa 2009 aloittava ryhmä vuotiaille nuorille, joilta puuttuu peruskoulun päättötodistus. Lasten ja nuorten osallisuutta on kehitetty muun muassa Nuori vantaalainen - aktiivinen vaikuttaja - hankkeessa. Kevään aikana hankkeessa tuettiin koulujen oppilaskuntatoimintaa sekä järjestettiin Vaikuttajapäivä Oppilaskuntatoiminta on saatu laajennettua lähes kaikkiin kouluihin. Kirjallisuuden opetuksen suunnitelma oman äidinkielen opetuksessa on valmistunut useilla eri kielillä. Oppimateriaalia on tuotettu yhteistyössä Espoon kanssa ja materiaali on tallennettu -sivustolle. Monikulttuurisille perheille järjestettiin vanhempain vertaisryhmätoimintaa. Romanilasten perusopetuksen kehittämissuunnitelma on esitelty koulutustilaisuudessa. Kouluille on järjestetty romanimusiikin opetusta ja tutustumistilaisuuksia romanikulttuurista. Iltapäiväkerhoihin haettiin vilkkaasti. Iltapäiväkerhoihin on valittu noin lasta lukuvuodelle Kuitenkin 25 ensimmäisen vuosiluokan oppilasta ja 119 toisen vuosiluokan oppilasta näyttää jäävän ilman iltapäiväkerhopaikkaa. Lainsäädännön mukaan alkaen jokaisella iltapäiväkerholla on oltava koulutettu vastuuohjaaja. Opetushallitus on yhdessä opetusministeriön kanssa linjannut vastuuohjaajan pätevyysvaatimukset. Vuoden 2009 talousarviossa on ylityspaineita ja epävarmuustekijöitä. Perusopetus pysyy talousarviossa, mikäli kouluilla syyslukukaudelle 2009 tehdyt luokkien yhdistämiset ja opetustuntien vähentämiset ovat olleet riittäviä eikä maahanmuuttajaoppilaiden määrä enää kesä-heinäkuun jälkeen lisäänny. Lisäksi epävarmuustekijänä voidaan mainita tilakeskuksen puutteelliset tiedot kouluaterioiden laskutuksesta. Vuonna 2008 tilakeskuksen aterialaskutusten loppusumma selvisi vasta joulukuussa, mikä johti silloin talousarvioylitykseen. Vammaispalveluohjeen muutoksen vaikutus perusopetuksen määrärahoihin ja toimintaan on selvittelyssä. Toimenpiteinä vuoden 2009 talousohjelman toteuttamiseksi palkattomia vapaita on ilmoitettu pidettäviksi päivää, joista kertyy säästöä noin euroa. Perusopetuksen tavoite oli euroa, joten se ylitetään. Perusopetuksen tulosalue tilasi lukuvuodelle kaikki määräaikaiset oppilashoitaja- ja koulunkäyntiavustajapalvelut Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä. Varhaiskasvatus Tammi-kesäkuussa 2009 kunnan järjestämässä ja tukemassa päivähoidossa on ollut keskimäärin 420 lasta enemmän ja kotihoidon tuella on ollut keskimäärin 17 lasta vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona vuonna Kotihoidon tuen Vantaa-lisällä on kuitenkin ollut keskimäärin 63 lasta enemmän kuin alkuvuonna Päivähoidossa olevien lasten määrän kasvu kohdentui etenkin kunnalliseen päiväkotihoitoon. Päivähoidossa oli keskimäärin 67 erityistä tukea tarvitsevaa lasta enemmän kuin tammi-kesäkuussa Päivähoidon kysynnän kasvusta johtuen vuoden 2008 puolella aloittaneen 34,5 määräaikaisen hoito- ja kasvatustyöntekijän työsuhdetta jatkettiin ja lisäksi hoitopaikkojen määrää lisättiin palkkaamalla päivähoidon toimipaikkoihin kevääksi yhteensä 24,5 lisätyöntekijää.

17 17 Arvio vuodesta 2009 Lasten määrän ennakoidaan pysyvän alkuvuoden mukaisella korkealla tasolla koko vuoden ajan. Merkittävin lasten määrään vaikuttava tekijä on päivähoitoikäisen (10kk-6v) väestön kasvu; uuden väestöennusteen mukaan Vantaalla on vuoden 2009 lopussa 422 päivähoitoikäistä lasta enemmän kuin vuoden 2008 ennusteessa arvioitiin olevan. Kotihoidon tuella olevien lasten määrän arvioidaan olevan pienempi kuin viime vuonna keskimäärin lukuun ottamatta alle 2-vuotiaiden lasten määrää. Viimeksi mainittu ryhmä kasvaa, koska nämä ikäryhmät ovat suurempia kuin vastaavat ikäryhmät vuonna Päivähoitotilannetta helpottaa osittain kahden uuden päiväkodin toiminnan aloittaminen, Lystilä alkaen Aviapoliksen suuralueella ja Metsolanmäki alkaen Korson suuralueella. Lisäksi elokuussa avataan peruskorjauksessa ollut Kivimäen päiväkoti Myyrmäen suuralueella ja Katrintuvan ryhmäperhepäiväkoti Kivistön suuralueella muuttuu päiväkodiksi. Uusia päivähoitopaikkoja näissä yksiköissä on yhteensä 190. Vastaava osa kevään väliaikaisjärjestelyin toteutetusta hoitopaikkakapasiteetin lisäyksestä voidaan siten lopettaa. Erityistä tukea tarvitsevien lasten määrän kasvu toisi paineita lisätä avustajaresurssia. Talousarviossa on varauduttu vain kahden avustajan lisäykseen vuositasolla. Keväällä 2009 neuvotellun sopimuksen mukaisesti määräaikaiset avustajapalvelut ostetaan jatkossa Seurelta. Kotihoidon tuen käytön kasvu alle 2-vuotiaiden ikäryhmässä lisää sekä lakisääteisen tuen että kunnallisen lisän kustannuksia, ylityspaine on yhteensä euroa. Ylityspaine nykyisen palvelutarjonnan tilanteessa on koko tulosalueen osalta euroa. Alkuvuoden toteuman mukaan voidaan arvioida päivähoitotuloja kertyvän kuitenkin 1,1 milj. euroa ennustettua enemmän. Toimenpiteet talousohjelman 2009 toteuttamiseksi - kesäajan huolellisella suunnittelulla henkilökuntaa voitiin vähentää kesäaikana - Uuden Lystilän toimintayksikön esimies on valittu tehtävään kahta viikkoa suunniteltua myöhemmin ja päiväkodin henkilökunta (20 henkeä) palkataan viikkoa suunniteltua myöhemmin, säästöt yhteensä euroa - kahden toimistosihteerin työpanoksen vähentäminen, säästö euroa - vakinaisten avustajien määrä on päätetty jäädyttää kesän 2009 tasolle ja siirtyä työvoimavuokraukseen Seurelta - ryhmäperhepäiväkodit on suljettu mahdollisuuksien mukaan kesä-heinäkuuksi sekä elokuun puoliväliin asti - syyskautta suunniteltaessa avoimen toiminnan ja kerhojen määrää sekä toiminnan luonnetta on muutettu kevään kävijätilastojen valossa - Palkattomia vapaita on ilmoitettu pidettäviksi päivää, joista kertyy säästöä noin euroa - Päiväkotien asiakasmaksujen kesähyvityksestä luopuminen lisää tuloja euroa. Suomenkielinen lukiokoulutus Vantaalainen suomenkielinen päivälukio oli ensisijaisena hakutoiveena hakijalla ja lukioihin otettiin yhteensä uutta opiskelijaa. Aloituspaikkaa kohden ensisijaisia hakijoita oli 1,06 (vuonna ,07). Alin hyväksytty keskiarvo suomenkielisen lukion yleislinjalle oli 7,42 (7,00 vuonna 2008). Tikkurilan lukio on mukana tulospalkkiojärjestelmässä. Ylioppilaskirjoitusten tulokset keväällä 2009 olivat valtakunnan keskiarvotasolla. Huhtikuussa alkoi järjestyksessään toinen lukioiden ryhmänohjaajakoulutus, jonka tavoitteena on lisätä opettajien valmiuksia toimia ryhmänohjaajina. Lukioiden opiskelijahuollon kehittämiseksi aloitettiin opiskelijahuoltoryhmien koulutus toukokuussa. Kehittämiseen on saatu opetushallituksen valtionavustusta. Lukioiden johtoryhmävalmennuksen suunnittelu alkoi keväällä henkilöstökeskuksen kanssa ja valmennus käynnistyy syksyllä. Verkko-oppimisympäristön opetuskäytön kehittämistä on jatkettu. Opiskelijoiden TVT -vertaistukikoulutus on alkanut suunnitelman mukaisesti Sotungin, Tikkurilan ja Vaskivuoren lukioissa.

18 18 Lukiokoulutus pysyy talousarviossaan. Palkattomia vapaita on ilmoitettu pidettäviksi 51 päivää, joista kertyy säästöä noin euroa. Kirjasto- ja tietopalvelut Lainaus on laskenut 3,7 prosenttia kesäkuun loppuun mennessä viime vuoteen verrattuna. Lasku johtuu osittain käyttösääntöjen muutoksesta, kun internetin kautta lainauksen uusimiskertoja vähennettiin ja musiikkiaineiston laina-aikaa pidennettiin. Myös aineistorahoista tehdyt säästöt vaikuttavat lainausmääriin. Yhteistyö koulujen kanssa on lisääntynyt. Luokkia kävi kaikkiaan 310, joka oli runsaasti yli tavoitteen. Myös aikuisille järjestettyjen verkkoasioinnin opaskurssien määrä ylitti tavoitteen. Talousarvion ylityspaine on euroa oppilaitosten ostopalveluista aiheutuneiden henkilöstömenojen takia. Näitä menoja vastaavat tulot toteutuvat. Kokonaistulotavoite jää todennäköisesti toteutumatta. Tulojen kertymiseen emme pysty vaikuttamaan, sillä suurin osa niistä on sakkomaksuja, joiden kertyminen riippuu kirjaston asiakkaista. Talousohjelman vaatimat toimenpiteet toteutetaan syksyn aikana. Palkattomia vapaita on ilmoitettu pidettäviksi 132 päivää, joista kertyy säästöä noin euroa. Muu koulutus Kohdan menot ylittyvät Metropolia -ammattikorkeakoululle maksetun avustuksen takia. Kate sille on varattu talousarviossa investointiosaan osakkeisiin ja osuuksiin. Määrärahasiirtoesitys tehdään syksyllä. Ammatillinen koulutus Nuorisokoulutuksen linjalla tammikuun tilastointipäivän opiskelijamäärä oli 2 381, missä on lisäystä 80 opiskelijaa edellisvuoden vastaavaan opiskelijamäärään verrattuna. Koulutuksesta eronneiden määrä on pysynyt ennallaan. Nuorten opiskelijamäärä kasvaa suunnitellun mukaisesti. Aikuiskoulutuksen linjalla opiskelijamäärä on kasvanut 86 opiskelijalla edellisen vuoden tammikuuhun verrattuna. Yhteishaussa Vantaan ammattiopisto Variaan oli ensisijaisia hakijoita eli 1,46 hakijaa aloituspaikkaa kohden (edellisenä vuonna 1,50). Yhteensä 949 aloituspaikkaa täyttyivät siten, että lisähaussa täytettäviksi jäi yhteensä 33 aloituspaikkaa kulttuurialalla, sosiaali- ja terveysalalla sekä sähkötekniikan opetusalalla. Kevään yhteishaussa liikenteen opetusalan suosio kasvoi merkittävästi viime vuoteen verrattuna. Ensisijaisten hakijoiden määrä lisääntyi lentokoneasennuksen koulutusohjelmassa, jossa 36 aloituspaikalle oli yli 150 ensisijaista hakijaa. Hakijoiden määrä kasvoi myös auto-, elintarvike-, hotelli- ja ravintola-alan, kuvallisen ilmaisun sekä tieto- ja tietoliikennetekniikan perustutkinnoissa. Rakennusalan perustutkinnon hakijamäärä laski merkittävästi. Pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteistyönä vuosina toteutettavat ESRhankkeet "Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuus" ja "Urabaarista eteenpäin" ovat edenneet hankesuunnitelmien mukaisesti. Yhteistyössä Helsingin seudun kauppakamarin kanssa on järjestetty kuluvan vuoden alussa kaksi ennakointikamaritilaisuutta, tammikuussa liikenne- ja kuljetuspalvelualan tilaisuus ja helmikuussa majoitus- ja ravitsemisalan tilaisuus. Ennakointikamarien tuloksena syntyneitä toimenpide-esityksiä on ryhdytty toteuttamaan. Pääkaupunkiseudun ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittämisohjelma valmistui toukokuussa ja siitä on pyydetty lausunnot ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksessa mukana olevilta koulutuksen järjestäjiltä. Manta-työryhmä on laatinut raportin: "Pääkaupunkiseudun ammatillisen aikuiskoulutuksen prosessikuvauksia - tarkastelunäkökulmana yrityksille täytettäväksi tulevat lomakkeet". Opetushallitukselta saatiin myönteinen valtionavustuspäätös työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän mukaiseen ammatillisen lisäkoulutuksen hankehakemukseen "PALKEET - Palveleva pääkaupunkiseutu". Kyseessä on pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteishanke, jossa Vantaan kaupunki toimii yhtenä partnerina. Toteutetut toimenpiteet talousohjelmassa 2009: toimistotehtävien uudelleen järjestely euroa tuloksellisuusrahan käyttöönotosta luopuminen euroa palkattomat vapaat tuovat noin euron säästöt. Pääosa henkilöstösäästöistä tulee opetuksen uudelleen järjestelyistä, jotka toteutetaan syyslukukaudella.

19 19 Voimakkaista säästötoimenpiteistä huolimatta ammattiopiston nettopuite ylittyy 1,539 milj. euroa. Vuoden 2009 nettopuitteesta puuttuu oppisopimusopiskelijoiden määrän muutoksesta osa ( euroa). Laskelma määrärahatarpeesta oli tehty ennen laskentapäivää. Lisäksi vuoden 2009 talousarviossa olevan opiskelijamäärän arvioidaan ylittyvän nuorisokoulutuksessa 50 opiskelijalla ja oppisopimuskoulutuksessa 50 opiskelijalla ( euroa). Opiskelijamäärä tarkentuu tilastopäivämäärän jälkeen. Valtionosuudet lisääntyvät vastaavasti. Opiskelijamäärän lisäyksestä aiheutuvassa summassa on huomioitu alentavana tekijänä Varian kiinteät kustannukset. Kirjanpidon raporteista puuttuu Varian jo laskutettuja tuloja noin euroa. Aikuisopisto Kansalaisopiston väestöopetus on toteutunut samansuuruisena kuin 2008 vastaavalla ajanjaksolla. Maahanmuuttajakoulutuksen valmistava- ja perusopetuksen opiskelijamäärä on 75 eli maksimi. Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus on painottunut alkuvuoteen, volyymihankinnoista suuri osa tullaan toteuttamaan välisenä aikana. PKS-nettiportaaliprojekti on edennyt, mutta käyttöönottoa on jouduttu siirtämään lokakuulle Opiston strategiasuunnitelmaa on työstetty ja uudet EFQM-pohjaiset tuloskortit on otettu käyttöön. Aikuisopiston talousarvio tulee toteutumaan. Toimenpiteitä talousohjelman toteuttamiseksi toteutetaan 1.8. lähtien. Palkattomia vapaita on ilmoitettu pidettäväksi 37 päivää, mistä kertyy noin euron säästö. Ruotsinkielinen tulosalue Tulosalueen varhaiskasvatuksen palvelurakennetta ja tilavaihtoehtoja on tarkasteltu. Opetuslautakunta päätti maaliskuussa, että Virpikujan neliryhmäinen päiväkoti muuttuu vaiheittain kokonaan ruotsinkieliseksi päiväkodiksi. Toukokuussa opetuslautakunta päätti esittää tilakeskukselle, että Dickursby skolan tontille rakennetaan koulun laajennuksen ja peruskorjauksen yhteydessä tilat neliryhmäiselle päiväkodille. Opetuslautakunta totesi myös että tontille rakennettavan päiväkodin valmistuttua siirtyy kaupungin päiväkoti Lindassa järjestämä ruotsinkielinen päivähoitotoiminta ko. uusiin tiloihin. Uusien tilojen valmistuttua Dickursby skolan yhteyteen kunnallisten päivähoitopaikkojen lisäys ja ostopalvelujen vastaava vähennys tulee vuositasolla arviolta tuomaan kaupungille noin euron säästöt. Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto hyväksyi lainmukaisen ja yhtenäisen täydentävän päivähoidon järjestämisen mallin toukokuussa. Syksyllä alkavaan ruotsinkieliseen esiopetukseen haki 83 lasta ja perusopetukseen 54 lasta. Edellisvuoteen verrattuna tulokkaita on 48 prosenttia enemmän esiopetukseen ja 39 prosenttia vähemmän perusopetukseen. Yhdeksäsluokkalaisten suomen kielen taidot arvioitiin OPH:n otantatutkimuksessa. Tulokset olivat yli valtakunnallisen keskitason. Kaikki perusopetuksen päättäneet oppilaat saivat päättötodistuksen ja koulutuspaikan. Lukiossa ei yksikään opiskelijoista keskeyttänyt opintojaan kevään aikana. Ylioppilaskirjoitusten tulokset olivat yli valtakunnallisen keskitason. Lukion aloituspaikkoja lisättiin kahdeksallatoista paikalla. Kaikki 54 paikkaa täyttyivät alimman keskiarvon ollessa 6,67. Uusi lukiorakennus valmistui kesän aikana ja luovutetaan suunnitelmien mukaisesti 4.8. Espoon Mattlidens gymnasiumin kanssa tehtävä yhteistyö on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Virtuaalisen opetuksen tekninen varustus on tilattu ja asennettu kesän aikana. Vuoden 2009 alusta ruotsinkielinen tulosalue sai oman budjetin. Tällä hetkellä tulosalue on pysynyt budjetissa. Virpikujan päiväkodissa käynnistyviä ruotsinkielisiä ryhmiä varten ei ole varattu määrärahaa vuoden 2009 budjettiin. Päiväkotien käyttöön varatut määrärahat ovat edellisvuotta pienemmät mikä asettaa paineita tuleville jaksoille. Virpikujan päiväkodissa käynnistyvä toiminta toteutetaan vuokrien yms. osalta aiemmin myönnetyillä määrärahoilla, mutta ylityspaineita syntyy henkilöstömenoihin. Myös esiopetusta täydentävän päivähoidon järjestäminen tulee tuomaan lisäkustannuksia. Tulosalueen johtaja jäi virkavapaalle 1.5. alkaen. Tulosalueen opetuksen suunnittelija hoitaa toistaiseksi tulosalueen johtajan tehtäviä. Kaksi luokanopettajan paikkaa on jätetty säästösyistä täyttämättä. Pätevän henkilökunnan rekrytoiminen päiväkoteihin ja täydentävään päivähoitoon on osoittautunut haasteelliseksi. Tulosalue- ja yksikkötason johtoryhmäkoulutus on toteutettu lukuvuonna Yksiköiden johtoryhmätyöskentely käynnistyy syksyllä Toimenpiteitä talousohjelman toteuttamiseksi toteutetaan 1.8. lähtien. Palkattomia vapaita on ilmoitettu pidettäviksi 196 päivää, joista kertyy säästöä noin euroa.

20 20 14 MAANKÄYTTÖ Tehtäväalue TA-menot Toteutuma % TA-tulot Toteutuma % (1000 euroa)(1000 euroa) (1000 euroa)(1000 euroa) 10 Kaupunkisuunnittelulautakunta % Toimialahallinto % % 30 Yrityspalvelut % % 40 Kaupunkisuunnittelu % % 45 Asumisasiat % % 50 Kuntatekniikan keskus *) % % 51 Joukkoliikenne % Varikko *) % % Yhteensä % % *) Nettoyksikkö TA 2009 (1000 euroa) Toteutuma (1000 euroa) Valmistus omaan käyttöön Kaupunkisuunnittelulautakunta, johto ja toimialahallinto Talousarvio ja talousohjelma 2009 toteutuvat. Yrityspalvelut Maan myynnin ja luovutuksen toteutumasta on raportoitu investointiosassa. Maanvuokratulojen toteutuma oli 2,1 milj. euroa (budjetoitu 3,6 milj. euroa). Kaupunkisuunnittelu Yleiskaavoitus: Valmisteltavana ovat maankäytön toteuttamisen ohjelmointi sekä Helsingin ja Sipoon kanssa laadittava yhteinen Östersundomin osayleiskaava. Seututasolla osallistutaan usean suunnitelman tai selvityksen laadintaan. Asemakaavoitus: Asemakaavoituksen osalta (ml. Marja-Vantaa) on vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana hyväksytty 16 asemakaavaa tai asemakaavamuutosta. Uutta asuntojen rakennusoikeutta niissä on noin k-m² ja muuta rakennusoikeutta noin k-m². Asemakaavan muutosaloitteita oli kesäkuun lopussa valmisteltavana 166, joista vireille on tullut alkuvuoden aikana 19, mikä on edellisvuotta vähemmän (27). Vireille tulleista kaavoista on alkuvuoden aikana laadittu 17 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Kaavaesittelyt: Kaupunkisuunnittelulautakunta on käsitellyt 32 eri kaavaa tai muuta maankäytön suunnitelmaa. Poikkeamispäätökset, lausunnot ja kaavoitustilannetodistukset: Poikkeamispäätöksiä on tehty yhteensä 38, mikä on edellisvuotta vähemmän (76). Kuntatekniikan keskus Kuntatekniikan keskuksen tulosalue on yhdyskuntatekniikan organisaatio, jolla on kokonaisvastuu kaduista ja viheralueista. Se selvittää katujen ja puistojen kehittämistarpeet, vastaa niiden hallinnasta sekä kaupungin kokonaisvaltaisesta liikennesuunnittelusta. Kuntatekniikan keskus suunnittelee tai suunnitteluttaa investoinnit sekä laatii rakentamisohjelmat. Kaupungin oma tuotanto ja urakoitsijat huolehtivat ylläpitotehtävistä ja rakentamiskohteet toteutetaan yhteisprojekteina Vantaan Veden kanssa. Tulosalue tarjoaa kaupungin muille tehtäväalueille asiantuntija-palveluksia ja vastaa laissa määrätyistä kiinteistöinsinöörin tehtävistä sekä kaupungin joukkoliikenneasioiden valmistelusta yhteistyössä YTV:n kanssa. Joukkoliikenneasioissa kuntatekniikan keskuksella on vastuu maankäyttöön liittyvästä joukkoliikennesuunnittelusta, joukkoliikenteen infrasta ja lausuntojen valmistelusta.