Pienistä iloista suuriin uutisiin.

Transkriptio

1 TAPAHTUMAKALENTERI Pienistä iloista suuriin uutisiin. Tilaa oma lehtesi numerosta ma pe ja la Tässä numerossa mm. - Asiaa Jalostajanrannasta - Amandan Narvan reissu 1/2007

2 Airiston Veneilijät ry. Perustettu 1993 Os. C/O Jorma Aho Honkaistentie TURKU sähköposti: Jalostajanranta puh JOHTOKUNTA 2007: Aho Jorma puheenjohtaja Nummelin Jorma taloudenhoitaja/vpj Nurmi Jari Sihteeri, vartioasiat Rimpinen Kristiina naistoimikunta Forsström Lassi varainhankinta Hulkko Timo jäsenasiat Levón Esa purjehduskilpailu Kujala Veijo WEB-sivujen ylläpito Sjöroos Rami Kilpailutmk:n jäsen MUUT TOIMIHENKILÖT: Katsastusmiehet: Virtanen Jouni (katsastusvastaava) Haapaniemi Seppo Heinonen Matti Levon Esa Kari Pietilä SAARI-ISÄNNÄT: Björkhol. saari-isäntä Timo Rannikko ark Nötön saari-isäntä: Esko Sainiola TILINTARKASTAJAT: Ulla Piippo Anu Nolvi JÄSENMAKSUT 2007: Liittymismaksu 250 Jäsenmaksu 17 Puolisojäsen 12 Juniorijäsen 5 Puolioson liit. maksu 10 ILMOITUSHINNAT: 1/1 sivu 80 1/2 sivu 50 1/3 sivu 33 RUORIVIESTI 1/2007 TOIMITUS JA SIVUTAITTO Forsström Lassi lassi.forsstrom@turunsanomat.fi 2 Puheenjohtajan 3 palsta Viime vuonna tehtyjen päätösten mukaisesti Pansion pienvenesatama Oy on käynnistänyt toimintansa. Venepaikkojen vuokraus alkavaa veneilykautta varten on parhaillaan menossa. Enään jäsentemme ei tarvitse juosta milloin missäkin kaupungin virastossa jonottamassa venepaikkaansa, vaan vuokraus yritetään hoitaa yhtiön kautta joustavasti. Lienee kuitenkin selvää, että tällaisen toiminnan käynnistämisen alkuvaiheissa saattaa esiintyä alkukankeutta, johon venepaikkojen vuokraajien toivon suhtautuvan ymmärtävästi. Yhtenä alkuhankaluutena on ollut kaupungin hidas päätöksenteko. Kaupungin kiinteistöviraston kanssa tehty sopimus edellytti sataman vuokra-alueen aitaamista. Tämän yksinkertaisen toimenpideluvan saanti vei useita kuukausia. Yhtiön tarvitsemalle toimistorakennukselle ei vieläkään ole saatu rakennuslupaa, vaikka se sisältyi alueen käyttösuunnitelmaan, jonka perusteella satamatoimintojen hoito uskottiin kerhomme perustamalle yhtiölle. Näin ollen yhtiö joutunee hoitamaan satamaan liittyviä käytännön asioita kerhomajastamme käsin toistaiseksi. Tämä on konkkreettinen osoitus siitä miten kaupungin eri virastojen yhteistyö ei toimi. Kerhomme osalta toivon, ettei vastaavaa kitkaa pääse syntymään omassa toiminnassamme, vaan asiat hoidettaneen samalla joustavuudella ja talkoohengellä, kuten ennenkin, koska työt eivät suinkaan yhteisten asioiden hoidossa lopu. Viime kesänä aloitettiin uuden grillituvan rakentaminen Björkholmassa. Rakennustöitä on tarkoitus jatkaa talkoilla alkavan viikonlopun aikana. Taloudellisista resursseista johtuen rakennusta tuskin saataneen valmiiksi tänä vuonna, mutta jos katon saamme päälle, niin siitä on sitten hyvä jatkaa myöhemmin. Björkholmaan on esitetty myös toisen saunan rakentamista, mutta se lykkääntynee myöhempään ajankohtaan. Uuden saunan tarve on suora seuraus saaren lisääntyneestä käytöstä, johon ovat vaikuttaneet myös ulkopuolisten veneiden vierailut. Pääsääntönä pidettäköön kuitenkin, että seuraan kuuluvassa veneessä saa luonnollisesti olla vieraita, muttei komppaniaa. Seuran jäsen, joka tulee vierasveneellä on ystävineen tervetullut saareen, kunhan ei mukanaan tuo muita vierasveneitä. Molemmissa tapauksissa veneessä tulee olla joko seuran lippu tai viiri osoittamassa jäsenyyttä seurassa.

3 Nötön kohdalla tilanne taas on toinen, koska saaressa on pysyvä saari-isäntä huolehtimassa omista ja vieraista. Lisäksi vierasveneiltä peritään laituri ja saunamaksut kattamaan osittain saaren vuora, polttopuu ym kuluja. Nötön kesäkohjelmaanahan kuuluu myös sinne Björkholmasta siirretyn grillikatoksen pystyttäminen. Lisäksi saaressa tullaan järjestämään heinäkuussa muutaman päivän mittainen ulkopuolinen leiritapahtuma, josta ei pitäisi olla haittaa veneilijöille. Suuri koitos koittaakin sitten kesällä 2008, mikäli TUL:n purjehtijapäivät pidetään Nötössä. Täyttä varmuutta asiasta ei vielä ole eikä myöskään peräänkuuluttamiani ohjelmanikkareita ole ilmaantunut. Mutta tästä huolimatta toivon jäsenistölle talkoohenkistä ja hyvää alkavaa veneilykautta. Kun käyt Nötössä, poikkea samalla Nötön Kaupassa! Ruokaa nälkäisille, juomaa janoisille, menovettä moottoreille, kaasua keittimiin, nettipiste näpyttäjille, WLAN-verkko läpyttäjille. Palvelu pelaa koko veneilykauden. Tarkemmat ajat ilmoitustaululta, Eskolta tai Huomio myös Alkon tilauspalvelu! (Tee tilauksesi etukäteen puhelimitse) Puh Jorma Aho, puheenjohtaja TERVETULOA ULKOSAARISTOKAUPPAAN! MUISTA SUOSIA RUORIVIESTIN MAINOSTAJIA Perinteinen RANTATAPAHTUMA Lauantaina alkaen klo HERNEKEITTOA Jalostajanrannassa OHJELMAA: - Sammuttimen tarkistus: 4 euroa pullo - Tarvikemyyntiä: mm. Airiston Veneilijöiden asusteita erkoishintaan + ylläreitä (rajoitettu erä) Seuran peräliput, viirit. - Pansion Pienvenesatama Oy myy portin avainta alueelle. Hernekeiton ostajilille ilmainen arpalippu!!! Tule moikkaamaan seurakavereitasi! Seura tarjoaa kahvin ja pullan 4 5

4 Mercury- ja Mercruiser-moottorit, sekä laadukkaat Uttern-,Linder- ja QuickSilver-kumiveneet aina sopivaan hintaan ja takuulla. Kesään venemaalit meiltä! Muistathan kertoa jäsenyydestäsi, saat Hempel-tuotteet heittohinnoin! MERCURY 3,5 hv 4T nyt 790,- MERCURY 5 hv 4T nyt 990,- ALUM I IN I V E N EET KUMIVENEET HUOLTO MYYNTI VARAOSAPALVELU Nuppulantie 11, p. (02) fax (02) Perinteinen koulutusristeily Arvokasta tietoa lääkäriltä Airiston Veneiljöiden jo perinteeksimuodostunut Koulutusristeily (voidaan kutsua myös Pikkujouluristeilyksi) seilattiin marraskuuta 2006 Viking Linen laivoilla. Suurin osa matkalaisista tekivät pitemmän miniristeilyn, Turku-Tukholma-Turku. Muutamat vaihtoivat laivaa menomatkalla Maarianhaminassa ja palasivat illalla Turkuun. Tämän reissun luennoitsijaksi saatiin Arno Vuori. Hän on toiminut mm. Medihelin lääkärinä. Matkalaiset kokoontuivat Amorellan tuttuun Versailles-kokoustilaan noin Matkanjohtajan lyhyen alustuksen jälkeen vajaat 40 seuralaista keskittyivät kuunteleman, mitä lääkärin näkökulmasta veneilijän pitäisi ottaa huomioon esim. pitkällä kesälomareissulla. Arno Vuori aloitti luennon mukavan rentoon tyyliin ja totesi, että käsitellään niitä asoita, jotka tulevat esitelmän aikana mieleen. Hänellä oli toki valmis konsepti minkä pohjalta lähdettiin alustamaan päivän teemaa. Ennen matkaa Ennen matkaa pitää ottaa huomioon aika monta asiaa. Varaudu sel- 6 7

5 laisiin tilanteisiin, jotka eivät olisi edes kuvitelavissa. Kipparin vastuu veneessä on kaiken A ja O. Jos pääkipparille sattuisi jotain, niin häntä korvaava varakippari pitää löytyä paatista. Jos liikumme purjeveneellä, täytyy veneessä olla kipparin lisäksi myös toinen henkilö, joka osaa laskea purjeet alas, jos mahdollinen onettomuustilanne niin vaatii. Samoin veneen varusteet pitää olla kunnossa koko ajan ja niiden käyttöä ja huoltamista on hyvä pitää yllä. Säätiedoitusten kuuntelu on ensiarvoisen tärkeää. On hyvin todennäköistä, että mahdollinen onnettomuus ei satu kesäisellä heinäkuun päivänä keskellä mukavaa Airistoa, vaan myöhemmin syksyllä kovemmassa kelissä ulapalla jossain paljon kauempana. Arno Vuori totesi monesti, että vaikeampi loukkaantuminen venereisulla on mahdollisemman huono ympäristö onnettomuudelle. Onnettomuus TYKS:in läheisyydessä kadulla on helpompi hoitaa. Jos vastaavaa sattuu esim Kihdin selällä, niin avun saanti on paljon hankalampaa. Tämä on tietenkin itsestään selvä asia, mutta luennoitsija halusi herättää tällä lauseella kuulioissaan jonkinlaisen turvallisuus-ajatuksen. Vahinko ei tietenkään kulje kello kaulassa, mutta varautuminen ennalta odottamattomiin tilanteisiin kannattaa ottaa huomioon. Matkalla Kipparin on tiedettävä koko matkan ajan veneen tarkka sijainti, samoin myös varakipparin. (Ei riitä ylimalkainen sijainti esim Paraisten Portin ja Hangon puolessa välissä.) Jos onnettomuus sattuu, niin ensi arvoisen tärkeeä olisi, että veneen miehistö ei menisi paniikkitilaan. Mieti ensin ja tee vasta sitten. Jos onettomuus sattuu kipparille, niin veneessä pitää olla jokin toinenkin henkilö, joka osaa antaa koordinaatit veneen sijainnille. Kun apua tilataan, niin pitää osata kertoa veneen tuntomerkit puhelimessa. Edelleen ei paniikkia, vaan kuvaile tarkasti miltä veneesi näyttää. Helikopterinäkökulmasta monet veneet näyttävät kovin samanlaisilta. Yritä löytää jokin selvä tuntomerkki. Minne soitan, jos jotain sattuu Jos kyseessä on pienempi onnettomuus, kannattaa soittaa terveyskeskuspäivystys puh 10023/ Saaristolääkäri / Fonecta Jos onnettomuuden/sairauskohtauksen uhri voi itse soittaa hätäpuhelun, menee tieto perille varmimmin, kun kerrot, kuka soittaa, mitä on tapahtunut ja missä. Vastaa sitten sinulle esitettäviin kysymyksiin. Toimi sinulle annettujen ohjeiden mukaan, lopeta puhelu vasta, kun saat luvan. VHF-kavalla 16 voi myös kysellä apua. Jos hyvä tuuri käy niin lähistöllä saattaa olla ammatitaistoista apua ja hyvää kalustoa kohtullisen matkan päässä. Jos kyseessä on isompi onnettomuus niin soita 112 (ei suuntanumeroa) Aktiivista kokousväkeä Matka eteni laivalla todella leppoi- sissa merkeissä ja monet kuulijat esittivät kysymyksiä luoennoitsijalle. Esimerkiksi uistimen tarttuminen kehoon sai aikaan mukavan keskusteluhetken. Jos (kallis) uistin tarttuu viereisen kalastaja-kaverin kehoon, niin jäykkäkouristusrokotus auttaa. Varminta olisi syödä myös antibioottikuuri. Arno Vuori kertoi mm.miten huulen sattunut haava voidaan korjata venereisulla. Jos varsinaista haava-liimaa ei ole matkassa, niin pikakorjauksena käy logtite-liima. Se sisältää samaa ainesosaa nimeltä histoagrylli, jota on myös oikeassa haavaliimassa. Kysymyksiä tulvi myös käärmeen puremiin liittyviin asioin. Tässä tulikin monelle veneilijöille tärkeä fakta. Kyypakkaus ei auta juuri ollenkaan. Tosin, kyyn purema voi olla erilainen, joskus toinen myrkkyhammas on voinut katketa, tai myrkky saattaa olla laimeampaa. Yleisesti ottaen kipu alkaa pian purema-alella. Näin ollen kysymyksessä on aina vaaratilanne. Jos kyy on päässyt puremaan, niin aina pitää mennä lääkärin hoitoon viipymättä. Soita silloin aina 112. Suomessa kyyn puremat on pystytty hoitamaan todella hyvin. Tiettävästi vuoden 1992 jälkeen kukaan ei ole menehtynyt kyyn puremaan. ICE-koodi Pelastus- ja sairaanhoitohenkilöstö joutuu usein käyttämään aikaa loukkaantuneen/sairastuneen lähiomaisten yhteystietojen etsimiseen. Monesti omaisiin olisi saatava yhteys kiireellisesti. Joskus nopea yhteyden saaminen voi jopa pelastaa potilaan hengen, koska omaiselta saatetaan saada esim. tärkeää tietoa potilaan lääkityksistä ja yleissairauksista. Suomen pelastus- ja hoitohenkilöstö toivookin, että myös Suomessa omaksuttaisiin yleiseen käyttöön kansainvälinen ICE-koodi. ICE tulee sanoista In Case of Emergency eli suomeksi hätätilanteessa. Ideana on, että ihmiset lisäisivät matkapuhelimensa puhelinluetteloon kirjaimet ICE sen henkilön nimen ETEEN, johon toivotaan otettavan yhteyttä hätätilanteessa. Näin pelastus- /sairaanhoitohenkilöstö löytää tarvittaessa nopeasti puhelinnumeron luettelon kohdasta ilman, että heidän tarvitsee selata läpi koko luetteloa. Voi olla hyvä, että ICE-koodin laittaa kahden tai useammankin ihmisen nimen eteen. Ainoana ICE-yhteyshenkilönä ei kannata pitää esim. omaa puolisoa, jonka kanssa liikkuu usein yhdessä. Toisena yhteyshenkilönä lienee viisasta olla henkilö, jonka kanssa et aivan päivittäin kulje vaikkapa samalla autolla. Esim. ICE 1 Äiti ICE 2 Isä Veneilijän ensiapulaukku Veneilijän ensiapulaukku pitää suhteuttaa siihen, kuinka pitkästä merimatkasta on kysymys. Esim. Turvallisuus Oy Raisiossa myy aika hyvää ja kattavaa ensiapulaukkua. Esimerkki erittäin hyvästä lääkelaukusta on merentutkimusalus Arandan lääkkeet Etelänapajäätikölle 1999 suuntautuneella retkellä: 8 9

6 Hypotermiaa lopuksi Airiston Veneilijät olivat saaneet melkoisen tietopaketin noin vajaan kahden tunnin esitelmän aikana, miten menetellä kun merellä sattuu jotain ennalta odottamatonta lääkärin näkökulmasta. Arno Vuori halusi esittää vielä muutaman fatkan hänen mieliaiheestaan, joka on hypotermia. Hän totesi tämän keskustelun avainsanaksi niin että Suomi on kylmä maa. Avaruuslakana on tosi tärkeä Suomen vallitsevien säiden olosuhteissa. Noin 15 euron sijoituksella saattaa esim. autoilija pelastaa henkensä tilanteessa, jossa on juuttunut kylmään kolariautoon, josta ei pääse pois. Jos pystyy kietoutumaan avaruuslakanaan, niin kykenee voittamaan aika monta kylmää hetkeä, ennenkuin varsianainen pelastus ehtii paikalle. Lisäksi hän kertoi miten uskomattomista hepotermialämpötiloista (esim 27 celsius) on saatu ihmisiä hereteltyä henkiin. Arno Vuoren mielenkiintoinen esitelmä olisi voinut jatkua pitempäänkin, mutta tapana on, että sopivasti asiaa ja sitten taas viihdettä seuralaisille Tämänkertainen luento oli melkoisen upea ja mikä hienointa, seuran väki heräsi esittämään rakentavia kysymyksiä luennoitsija Arno Vuorelle. Kiitän kaikkia mukana olleita. Lassi Kevään veneenhoitovinkit ATV:ltä Arno Vuori luennoi. puh. (02) Palvelemme ma 8 19, ti to 8 18, pe 8 19, la

7 Ruokaa joka päivä klo AVOINNA Ark Pe La Hemmiläntie 6 Ruokaa joka päivä klo Ravintola KRISTAL A-oikeudet KRISTAL KEBAB-PIZZERIA BILJARDI KARAOKE TV-, AUDIO- ja KODINKONEHUOLTO KATTORISTIKOT Kevät tulee kohisten, nyt on oikea aika laittaa kattoristikot tilaukseen! Kattoristikkorakenteita yli 20 vuoden kokemuksella. Kaikki ristikkotyypit, pituudet 3 29 m. Käytämme koneellisesti lujuuslajiteltua puutavaraa. OTA YHTEYTTÄ JA PYYDÄ TARJOUS! Turun Rakennustuote 0y Tuulissuontie 16, Lieto. Puh. (02) , telefax (02) myynti@turunrakennustuote.fi TURUN SÄHKÖTALOUSLIIKE OY Hämeentie 35, Turku (Turun Diesel) Puh. (02) ark. klo 8-17 HUOLLOT VARAOSAT TARVIKKEET 12 13

8 Uudet jäsenet vuonna 2006 Flink Esko Hakala Rauno Järvi Anita Järvi Pekka Kallionpää Eeva-Stiina Kiukkonen Timo Koivu Hannu Koskinen Anniina Koskinen Jenna Koskinen Katja Koskinen Jari Koskinen Jouni Kovalainen Seppo Laakso Tommi Laukka Heli Laukka Johann Laukka Mika Lehto Jani Lehto Kristiina Liitola Juha Malkamäki Erkki Malkamäki Tanja Marjeta Ritva Niemi Janne Nikkanen Tuula Niskanen Timo Ojala Pirkko Oksanen Jouni Pakkanen Joni Pelkonen Taisto Pietilä Kari Santala Sami Sirkiä Hanna Sirkiä Petri Suominen Kai Tapper Mika Tikka Tuija Varantola Ville Vartiainen Arja-Riitta Vartiainen Hannu Wilen Arja Wilen Seppo Virtanen Kalle RANTATAPAHTUMA JALOSTAJANRANNASSA ALK. KLO 11 TULE TARKISTUTTAMAAN SAMMUTTIMESI 14 Veneilijän Diesel-kurssilla opittiin uutta! Heti hiihtolomien jälkeen pidettiin Autosähkö- ja Dieselhuolto Häkkisen tiloissa Orikedolla seuran järjestämä Veneilijän Diesel-kurssi. Kurssi-idea lähti syksyn syyskokouksesta. Pienen ideoinnin jälkeen kurssipaikan haku lähti käyntiin. Aluksi vähän jännättiin, saadaanko tarpeeksi kiinnostuneita, jotta kurssi on ylipäätään järkevää pitää. Toisin kuitenkin kävi. Kurssi paukahti täyteen heti kättelyssä! Lisäksi onnistuimme löytämään kurssipaikaksi luultavasti tämän talousalueen parhaan diesel-korjaamon. 15 Täytyy sanoa, että asiantuntemusta ei todellakaan kurssin opettajalta Pekka Häkkiselta puuttunut. Kiperimpiinkin kysymyksiin saatiin heti asiantuntevat vastaukset kuin apteekin hyllyltä. Mielenkiintoiselta tuntui, että Pekka muisti ulkoa kaikkien kysymystemme kohteina olevien moottoreiden rakenteen, apulaitteiden sijoittelun ja tyypit, ilmausruuvien paikat yms.yksityiskohdat. Kurssin parasta antia olivatkin varmasti kunkin osallistujan omaa moottoria koskevien kysymysten läpikäynti.

9 Paikalla oli yhdeksän innokasta moottorinystävää, myös kauniimpaa sukupuolta oli uskaltautunut paikalle rohkeasti tutustumaan noihin perinteisesti miesten tontille kuuluuviin tekniisin, monimutkaisiin, meluisiin ja rasvaisiin kapistuksiin. Kävimme läpi Diesel-moottorin toimintaperiaatetta ja huoltoon sekä vianmääritykseen liittyviä asioita. Korjaamohallin puolella pääsimme tutustumaan työn alla oleviin moottoreihin ja niiden tekniikkaan myös käytännössä. Kokemus kurssista oli sen verran positiivinen, että ideaa kannattaisi kehitellä vielä pidemmälle. On ehkä syytä järjestää selkeästi eri tasoisia kursseja, esimerkiksi Diesel-moottorin huolto tai Dieselmoottorin perusteet tai jopa Diesel moottorin vaativa vianmääritys. Kertokaa rohkeasti ideoitanne, niin ryhdytään miettimään toteutusta. Kosketelkaa moottoreitanne! Kevättä odotellen, Veijo LVI Kylpyhuone Suunnittelu- ja asennuspalvelut kauttamme! 15 vuotta Tarkkaavaista väkeä. Tämänkin Ruoriviestin postituksen maksoi 16 17

10 11. elokuuta karttasivu 717 KAVERISI MAAILMALLA Norgren Finland Oy Konalantie 47 E puh fax arki@norgren.fi internet: ÄLÄ KULJETTELE SAMMUTTIMIASI SUOTTA. Suoritamme tarkastukset tilaamassasi kohteessa PRESTOvaahtosammutin Puh Huoltoauto Marko Vuorio Presto sammuttimet - TARKASTUKSET - HUOLTO - KOEPONNISTUKSET - TÄYTÖT YM. YM. LÄNNEN SAMMUTINHUOLTO Korjasmäenkatu 9 (Runosmäki), avoinna

11 Autohuolto Hurme HUOLLOT KORJAUKSET TESTAUKSET PAKOKAASUN MITTAUS EDULLISESTI! X-1R TULE JA OSTA! LISÄAINE DIESEL/BENSIINI -MOOTTOREIHIN vähentää polttoaineen kulutusta 5 10 % Estää moottorin kulumista 50 % Ruissalontie 6, puh Seuran jäsenille reilu alennus! Maa- ja vesikosketuksessa oleviin puurakenteisiin. 20 Kestopuu on ainoa oikea ratkaisu, kun haluat puu- rakenteidenkestävän ensiluokkaisina vuodesta toiseen. Polttolaitoksenkatu 17, Turku Turku Nauvo myynti@sarokas.fi...tai Saaristo-Sarokas, Nauvo Vikom... 21

12 Nordea Pankki Suomi Oyj LAADUKKAAT VERHOILUMATERIAALIT KANKAIDEN JA VERHOILU- MATERIAALIEN ERIKOISLIIKE Tule keskustelemaan sijoitusvaihtoehdoista! Sijoitusneuvojamme auttaa sinua löytämään juuri sinun tilanteeseesi sopivimmat säästö- ja sijoitusvaihtoehdot. Käydään yhdessä läpi taloudelliset suunnitelmasi ja sijoitustarpeesi sekä tarjolla olevat sijoituskohteet. Soita ja varaa aika konttoristamme. Teemme sen mahdolliseksi Raisiontori 7 Raisio nordea.fi A KUVA-ARVOITUS: Monelle tuttu Heinosen Matin Rantakurvi parkissa, mutta missä upeassa saaressa. Arvaa tai tiedä ja tule kertomaan vastauksesi Lassille Rantatapahtumassa

13 Raision Venehuolto Oy Hahdenniementie Raisio info@raisionvene.fi P HARRI harri@raisionvene.fi 24 SEPPO seppo@raisionvene.fi Pansion Pienvenesatama Oy:n kevään kuulumiset 25 Edellisessä Ruoriviestissä jo kerrottiin yhtiön perustamisesta ja kuvattiin lyhyesti yhtiön ja yhdistyksen tavoitteista ja toimenpiteistä Jalostajan rannan ja saaritukikohtien kehittämisestä. Torilla ja rannassakin on paljon käyty keskustelua veneilystä ja siihen liittyvistä toimenpiteistä Pansiossa. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selkeyttää tilannetta ainakin Airiston Veneilijöiden jäsenistön keskuudessa. Pansion pienvenesatama Oy on yhtiö, joka on vuokrannut koko jalostajan rannan venesatama-alueen, omistaa mm. kaikki alueella olevat laiturit, jäteöljyastiat, septin tyhjennysjärjestelmän, laitureiden pelastusvälineen ym. Yhtiö hoitaa satamaa, vuokraa kaikki venepaikat, järjestää jätehuollon ja yleensäkin vastaa kokonaisuudessaan Jalostajan rannan laitureista ja venepaikkojen vuokrauksesta. Yhtiö ja yhdistys Yhtiön käytännön toiminnasta vastaa yhtiön hallitus ja sen nimeämät, valtuuttamat ja palkkaamat henkilöt. Yhtiön suurinta päätösvaltaa käyttää yhtiökokous, johon voivat osallistua yhtiön osakkeiden omistajat. Pansion Pienvenesatama Oy on yhtiö siinä missä Nokiakin vain vähän pienempi. Yhtiökokous hyväksyy toimintasuunnitelmat ja -kertomukset sekä valitsee hallituksen. Airiston Veneilijät ry:llä yhtiön yhtenä omistajana on kaksi paikkaa yhtiön hallituksessa, ja tämä on se linkki jonka kautta yhdistys käyttää äänivaltaa yhtiössä. Tarkennetaan se vielä, että yhtiön hallituksessa jokaisella jäsenellä on yksi ääni riippumatta siitä kuinka montaa osaketta edustaa. Hallituksen päätökset pyritään tietenkin tekemään yksimielisesti, mutta mikäli jostain asiasta pitää äänestää niin silloin tämä yhden äänen periaate on käyttössä. Nykyisessä hallituksessa yhdistyksen edustajina ovat taloudenhoitaja Jorma Nummelin ja jäsenkirjuri Timo Hulkko. Airiston Veneilijät ry yhdistyksen toiminnasta vastaa puheenjohtaja ja johtokunta. Johtokunnan alaisuudessa toimii lisäksi toimikuntia ja mm. saari-isännät. Yhdistyksen suurinta päätösvaltaa käyttää kevät- ja syyskokoukset, joissa puheenjohtaja ja johtokunta valitaan ja suunnitelmat sekä taloudenpito hyväksytään. Karkeasti voidaan todeta, että yhtiö ja yhdistys elävät omaa elämäänsä. Kummallakin on oma merkittävä roolinsa, jotka eivät ole päällekkäisiä vaan toisiaan tukevia. Yhdistyksellä on ollut ja toivottavasti tulevaisuudessakin on ran-

14 ta- ja saariparlamentteja, joissa ideoidaan jäsenistön ja toiminnan kehittämistä. Yhtiöllä vastaavaa parlamenttia ei ole toki yhtiö kuuntelee venepaikan vuokranneita asiakkaita ja heidän mielipiteitään tasapuolisesti riippumatta siitä onko asiakas Airiston Veneilijöiden jäsen vai ei. Tämä on ehkä suurin muutos Tulevan veneilykauden tavoitteet Keskeiset kehittämisalueet ovat alueen aitaus ja kulunvalvonnan järjestelyt. Jätehuolto toteutetaan kahdessa uudessa pisteessä, huomioiden lajittelu. Laitureita kunnostetaan ja syksyllä laaditaan uusi paalutussuunnitelma asiakastarpeen mukaan. Laitureiden kävelyrampit kunnostetaan ja erityisesti A, B ja C laitureiden kiinteät osat oikaistaan ja kunnostetaan. Laaditaan suunnitelmat näiden kiinteiden osien korvaamiseksi kelluvilla laitureilla. Kuljetuskärryt kaikille laitureille, toinen vesipiste septin tyhjennyspisteen yhteyteen. Laitureille laaditaan valaistussuunnitelma kesän aikana. Laiturivalaistus on haastava projekti valoa pitäisi olla, mutta ei liikaa. Autojen parkkialuetta laajennetaan. Väliaikainen toimistorakennus toteutetaan, kunhan rakennusluvat on saatu. Sinne sijoitetaan mm. langaton internet liittymä, jota venepaikan vuokraajat voivat käyttää vaikkapa aikataulujen ja säätietojen tarkasteluun. Kehittyvän Pansion pienvenesataman puolesta Henry Ulaska TURVALLISUUTTA MAALLE JA MERELLE! Laadukkaat NAVMAN merimittarit edullisesti! Edustamme mm. seuraavia tuotemerkkejä: COOLMATIC kylmälaitteet EAGLE kaikuluotaimet ja plotterit GARMIN GPS:t ja plotterit MOBITRONIC invertterit ja laturit RAYMARINE autopilotit, tutkat, ym. LIROS köydet JEANTEX veneilyasusteet WALLAS lämmittimet ja keittimet Rykmentintie 2, Turku Puh. (02) , Avoinna: ma-pe klo 8-17 ( klo 8-18) Muista uudistuneet merikarttasarjat! 26 27

15 Airiston Veneilijöiden saaritukikohta Björkholm Karttakoordinaatit: N 60 12,9 E 21 56,2 VUOKRAA MEILTÄ Thule rental venetrailerit Björkholman sauna Rantaan johtava lankonki TEBOIL PANSIONTIE Rautatehtaankatu Turku Puh NESTEKAASULAITTEET Liedet, keittimet, jääkaapit, lämmittimet ja grillit MYYNTI HUOLTO VARAOSAT letkut liittimet säätimet ym. tarvikkeet ASENNUKSET mökille, kotiin, veneisiin ym. TIETOA TAITOA PALVELUA KAASU VIRTANEN Läntinen Pitkäkatu 24, Turku puh. (02) tai Jäsenille 10 % alennus HAKKAATHAN TARVITSEMASI PUUT KUN VIERAILET BJÖRKHOLMASSA AIRISTON VENEILIJÄ! SUOSI RUORIVIESTIN MAINOSTAJIA AIRISTON VENEILIJÄ! Täytä kaasupullosi meillä! Saatavana myös mm. TEPRO LAAVAKIVI-RETKIGRILLI kaasulla - 11 kg 14-5 kg 10-2 kg 6 SISUSTUSTUONTI OY Owe Sirén Oikotie (Tampereen Valtatie 2) Puh ,

16 Laturien ja starttien erikoisliike Turun Laturi ja Startti ky Rauhankatu 26 Avoinna ark TORISUUTARI Kauppatori Suutarin työt parhaimmillaan! Myös avain- ja teroituspalvelu Ma Ti-Pe PUH VALTUUTETTU KODINKONEHUOLTO Huoltoliike Nukari Oy Puh / Hakakatu TURKU (Hämeentie 30) Avoinna ma - pe klo Kaasuliedet - Grillit - Keittimet - Lämmittimet ym. Myös nestekaasulaitteet, huollot, asennustarvikkeet NOPEASTI EDULLISESTI VAIVATTOMASTI MATOT JA MUUT KODINTEKSTIILIT lingot kuivaushuone kuivausrummut Sinua palvelee Kari Karppelin Turun KOTIPESULA P Ruunikkokatu 3 kari.karppelin@turunkotipesula.fi OTA RUORIVIESTI MUKAAN VENEESEESI Ja Amanda kävi Narvassa Koko talvi oli puntaroitu mihin Amandan keula suunnataan kesälomalla. Entisten kokemusten mukaan Viroon, mutta mihin siellä? Tuumailun tulos oli, että Narvaan uusi kohde eikä ihan tavanomainen. No eikun menoks. Startti otettiin Nötöstä, jossa oli menossa rapputalkoot, oltiin lähinnä yleisönä. Hienot raput tuli ei siinä mitään. Sunnuntaina lähdettiin kohti Hankoa, josta tarkoituksena ylittää suomenlahti. Kippari äkkäsi oikaisureitin Förön itäpuolitse suunta 144 astetta puikkelehdittiin saarten lomitse pääsuuntana noin itä, Järnklapparnan kohdalta jatkettiin väylällä. Matka lyheni noin 4,5 mailia edelliseen kertaan jolloin mentiin pidemmän kaavan mukaan. Hangossa yövyttiin, aamulla hoidettiin tullimuodollisuudet ja suunta kohti suurta selkää ja Viroa tarkemmin Lohusaloa. Hanko ykkösen kohdalta suunta 120 astetta. Sää oli mitä kaunein lähes tuuletonta ja aurinko helli koko lämmöllään. Helppo tullaus 7,5 tunnin kuluttua olimme Lohusalossa, jossa tullaus on vaivatonta tullin alus on laiturissa, ei muuta kuin 30 31

17 paperit käteen ja sillä selvä. Lohusalun siistissä vierasvenesatamassa vietettiin pari yötä. Ihan vieressä on hieno hiekkaranta, jossa vesi on ihmeen kirkasta niin kuin muillakin Viron rannoilla. 21. Päivä aamulla tankattiin tankki täyteen. Polttoaine on Suomen hinnoissa. Edellisistä reissuista on mielessä Pärnu josta verotonta löpöä sai passia näyttämällä, mutta on jäänyt hämärän peittoon missä muualla kaksihintajärjestelmä toimii. Minkki tuli laiturille seuraamaan tankkausta ihan kesynä. Tankkaajat aristelivat enemmän. Vähän epävarma väylä Matka jatkui kohti Kaberneemeä. Tallinnan edustalla on jonkin verran matkustajaliikennettä, vähäsen siinä oli sydämentykytyksiä Amanda kun on niin pikkuinen. Nais-saaren editse jatkoimme Abrukan ja Romin väliin johon meidän vuonna -98 ilmestyneen kartan mukaan oli merkitty lateraalimerkein väylä. Mutta... ei jälkeäkään väylästä, päätimme kuitenkin mennä koska pohja oli hiekkapohjaa. Tähystäjä keulaan vain ja pikkuhiljaa eteenpäin, syväystä ei ollut Amandan vaatimaa 70 senttiä enempää. Tähystäjällä oli hienot näkymät pohja oli mosaiikkikuvioista hiekkaa. Vastaan tuli paikallinen vene joka huitoi menemään lähemmäs Romin saarta, jossa olikin vähän syvempää. Kunnialla kuitenkin selvittiin ja illansuussa saavuttiin Kaberneemeen. Sen laituri oli varsin vaatimaton. Ystävällinen satamakapteeni tuli jutustelemaan ja näytti kartalta paikkoja johon rantautua siis laitureita, rannat ovat niin matalia ettei niihin muuten voi mennä. Aamulla pyöräiltiin lähimaastossa ja nähtiin komeita olkikattoja joita oli laitettu uusiin taloihin, hienoja. Myös uimaranta testattiin ja sitä samaa puuterihiekkaa, kuin muuallakin. Seuraavana aamuna suunnattiin turbuneemeen, matkalla saatiin ensimmäiset ja ainoa sateet. Turbuneeme oli ollut todennäköisesti jonkinkokoinen kalasatama, useampi kalapaatti oli vedettynä kuiville. Laituri oli kiveä ja syväystä tarpeeksi isommallekin veneelle. Kovin vain hiljaista, lähistöllä oli joitakin omakotitaloja. Lähdettiin katsomaan läheistä viinistun kylää, johon matkaa oli noin kolmisen kilometriä. Löydettiin hieno taidemuseo, yllättävää paikka oli ihan pieni melkein kylä. Takaisin venholle ja otettiin levon kannalta. Taas kerran todettiin kuinka mukava kun on fillarit mukana, näkee lähimaastoa, eikä reissun antia ole pelkät muistikuvat laitureista. Seuraavaksi etapiksi otettiin Vergi jossa tankkasimme, itsemme ja Amandan. Vergissä on hyvät palvelut, ja siellä olikin paljon veneilijöitä. Yhä idemmäksi ja Kundan rahtisatama oli seuraava yöpaikka. Tuli erilainen juhannus kun istuttiin veneessä ja kuunneltiin kundan kylästä kuuluvaa kuorolaulua, ihan hienoa. Piirivalve (paikallinen merivartiosto) kävi kysymässä että millä asioilla ollaan, kun kerrottiin että ollaan huomenaamulla lähdössä toivottivat vain hyvää jaania eli juhannusta. Aamulla alkoi menomatkan viimeinen osuus. Leppoisan sään vallites- sa, rannikkoa seuraillen etenimme. Mahtavat kalkkikivi jyrkänteet näkyivät hyvin merelle. Pikkuhiljaa alkoi näkyä Sillanmäen kalkkikivilouhoksen rakennelmat. Ja vihdoinkin Narva-Joensuun kaupunki. Se sijaitsee sananmukaisesti narva joen alussa, jokea kuljettiin noin kuusi mailia, ennen Narvan kaupunkia. Herätimme kiinnostusta ihmisissä, monet tulivat jokivarteen menoamme katsomaan. Tuli mieleen ettei täällä ole paljonkaan veneilijöitä liikkunut. Vartiotorneja näkyi molemmin puolin joen rantaa, josta toinen puoli oli venäjää ja toinen viroa. Joissain vartiotorneissa oli sotilas. Joen penkereellä viron puolella näimme panssarivaunun ja myöhemmin saimme tietää, että sillä oli rooli viron itsenäistymisessä. Vihdoin määränpää oli edessä. Vierassatama. Aidan takana Amanda. Turvallinen satama Narvan vierasvenesatama on hyvin vaatimaton eli ei mitään palvelua. Mutta ihmiset ovat hyvin ystävällisiä, satamakapteenikin on ja hän lukitsi meidät iltaisin verkkoaidan taakse. Kysyi tietenkin ensin olemmeko vielä lähdössä johonkin kaupungille, turvallisuudesta siis pidettiin huoli. Narva on viehättävä kaupunki vanhoine rakennuksineen. Lähes kaikki puhuvat venäjää ei viroa eikä juuri englantia. Ihmisiä liikkui kaupungissa paljon, sillä rajanylitys paikka oli keskellä kaupunkia ja jatkuvana virtana tuli venäjän puolelta ihmisiä ostoksille. Keskustassa oli upeita ostoskeskuksia. Hämmentävää oli runsas kiinnostus jonka saimme aikaan, ensin tulivat lapset jotka olivat välittömiä 32 33

18 ja uteliaita. Parhaimmat uimahypyt esiteltiin ja kohta katsottiinkin kartasta mistä kaukaa vieraat tulevat. Myös vanhemmat herrat olivat kiinnostuneita, yhteistä kieltä kun ei löytynyt edettiin eleillä, miten onnistuimme ei ihan selvinnyt. Viihdyttiin hyvin Satamassa piti Sergei niminen kaveri merimiesklubia joka oli tarkoitettu merimiestaitojen opiskeluun, hän opasti meitä parhaansa mukaan jopa paikalliseen museoon hän vei meidät tutustumaan. Olimme narvassa lähes viikon eli viisi päivää, viihdyimme mainiosti. Ainoastaan harmitti peseytymistilojen puute, mutta se kävi jotenkin joessa, veden puhtaudesta ei ollut kylläkään tietoa, mutta kun kerran on reissuun lähdetty niin mitäs sitä marisemaan. Kauniin aurinkoisena aamuna lähdettiin lapsilauman vilkuttaessa rannalla. Sääksi oli luvattu ihan hyvää, mutta kun jokiosuuden jälkeen tulimme avomerelle olikin tuuli sitä luokkaa, että palasimme Narva-Joensuuhun takaisin. Siellä vierähti parisen päivää sään tyyntymistä odotellen. Reissun komeimman hiekkarannan löysimme sieltä. Vetää takuulla vertoja etelän lomakohteiden rannoille. Lähtö aamuna oli alkumatka aikas kuoppaista mutta piankin aallot sulivat mereen ja kohta olimme aivan tyynessä, mikä tietysti sopi meille. Aikaa vergiin kului lähes kymmenen tuntia joten oli siinä kököttämistä. Vergissä taas tankkaukset ja muuta huoltotoimet, mm. Ihana sauna. Aamulla tuulta oli luvattua enemmän. Naapuripaatin nuorella kipparilla oli digitaalinen tuulimittari ja luvatun 4 m/s sijaan olikin 9,3 m/s, eli ei kun odottelemaan tyyntymistä. Pyörät alle ja lähdimme 13 km päähän Vösyn kylään. Pieni paikka jossa tuhottomasti kauppoja, no tulihan sieltä ne pakolliset tuliaiset hankittua. Illaksi meri oli tyyntynyt. Seuraava kohde oli Prangli, joka on saari Tallinnasta itä/kaakkoon. Saavuimme sinne vasta puolenyön aikoihin, valotunnukset satamaan olivat hyvät. Aika täyttä oli, saimme paikan kalastusaluksen kyljestä. Pranglissa ei ole satamapalveluja eikä myöskään satamamaksuja. Itse kylässä asuu n. 150 vakituista asukasta, kesäisin enemmän. Paikka on idyllinen ja omaleimainen. Kulkuneuvoina monella mopot ja kilvettömät autot. Eräs rouva kuljetti lehmiänsä laitumelle, lehmät mulkoilivat meitä hyväntahtoisesti. Kauppakin saaressa on, mutta kun oli sunnuntai niin suljettu, kioskista sai juotavaa. Kipsan nimi oli mustan luukun kioski ja sen sai auki kun kolkutti luukkuun (mustaan). Iltapäivällä lähdimme Piritaan, nyt kiersimme Aegnan meren puolelta. Piritassa vierähti muutamia päiviä, risteilimme fi llareilla tallinassa ja Piritassa ristiin rastiin. Lähtöä edeltävänä iltana sattumalta osuimme olutfestareille ja olihan niille osallistuttava, niin kuin läksiäisiksi. Seuraavana päivänä, ehkä hiven kohmeloisina, aloimme kotimatkan. Kaiken kaikkiaan matkamme oli on- Narvan linnoitus: Vasemmalla Viro, oikealla Venäjä. nistunut, näimme ja koimme uusia asioita ja tapasimme mukavia ystävällisiä ihmisiä. Tämä oli meille viimeinen kesä Amandalla se seilaa nykyään Hangon vesillä. Meillä on uudet elämykset odottamassa purjevene Minealla, joten ensi kesää innolla odottaen. Muistiin merkinnyt Seija Talvitie/assistenttina ja kipparin oikeanakätenä Amandalla K A M P A A M O Kirsi Mäki Kanslerintie Turku Puh. (02)

19 BM TARVIKEMYYNTI Veneilijän rautakauppa - ankkurit ja köydet - pelastus- ja paukkuliivit - maalit ja pesuaineet - työkalut ja suojaimet - ruuvit ja sakkelit - tiivisteaineet ym. Rautatehtaankatu 2, Turku Puh Saaritukikohta Nötö N 59 56,8' E 21 46,1' (KKJ), D-Karttasarja lehti 716 Toinen seuran käytössä oleva saaritukikohta on Nauvon kunnan alueella Nötön saaressa noin 9 hehtaarin alue, joka on vuokrattu Turun Kaupungilta vuoteen 2008 asti. Seuralla on alueella iso laituri, jossa myös yhteysalus pistäytyy. Lisäksi saaresta löytyy sauna, 2 käymälää, grilli/keittokatos, kaivo, sähkö ja alueenhoitajan rakennus. Kesällä 2005 asennetttiin seuralaisten käyttöön uusi ponttoonilaituri. Katso Nötön saunarakennus sen sijainti karttaotteesta. Hieman etäisyyksiä Nötöstä: Björkholmaan matkaa on non 22 M ja Turkuun Jalostajanrantaan noin 40 M. Nötöstä Kirjaisiin matkaa on 15 M, Jurmoon taasen 11 M. Tanssiorkesteri Jouni Miettinen & Miranda heikki.eskola@marttila.fi Päivystys Jalostajanrannan kopilla alkaa taas toukokuun alussa MAANANTAISIN

20 TAPAHTUMAKALENTERI Rantatapahtuma Jalostajanrannassa Katso sivu Talkoot Nötössä - grillikatoksen pystytys. Ilmoitaudu Eskolle tulostasi Juhannus Björkholmassa ja Nötössä - tällä kertaa periaatteella omat eväät mukana Purjehduskilpailujen aikataulut tarkentuvat kesän aikana Treffitapaaminen Birsskär- Konungskärissä. katso sivu Björkholman syyskauden päättäjäiset 50 51