Ravinteet talteenottava vesihuolto Vaihtoehtojen tarkastelua
|
|
- Hannele Rantanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Ravinteet talteenottava vesihuolto Vaihtoehtojen tarkastelua Riikka Vilpas & Suvi Lehtoranta, SYKE, Biourea-hankkeen loppuseminaari , Tampere
2 Esityksen sisältö Vaihtoehtoiset ratkaisut - skenaariot ravinteiden talteenotolle Tulokset Ravinteiden määrät ja taseet Ympäristövaikutukset Kustannukset Lannoitearvot Johtopäätöksiä
3 VAIHTOEHDOT VE0 Haja-asutuksen nykytila kaikkien jätevesien käsittely maasuodattamossa VE1 Erotteleva kuivakäymälä ja harmaiden vesien käsittely maasuodattamossa 0,9 PO 4 e/hlö VE2 Alipainekäymälä ja harmaiden vesien käsittely maasuodattamossa
4 Ravinteiden määrät ja taseet eri vaihtoehdoissa
5 VE0: Taajamien nykytila Jätevesien viemäröinti ja käsittely puhdistamolla Vuonna 2009 lietteen ravinteista hyödynnettiin noin 54 % viherrakentamisessa, 4 % maataloudessa ja 42 % loppusijoitettiin kaatopaikoille (SYKE ja MTT 2010). 100 % N 100 % P 33 % N 2% N 7% P 37% N 4% P 20% N 36% P 8 % N 53 % P Taajamissa puolet yhden henkilön tuottamasta fosforista ja vajaa kymmenes typestä päätyy nykyisellään puhdistamolietekompostiin, fosfori on kuitenkin sitoutuneena kemiallisesti metallisuoloina Typestä merkittävä osa päätyy edelleen vesistöön ja lähes sama määrä vapautuu kaasuna ilmaan biologisen typenpoiston seurauksena Typestä 20 % ja fosforista 36 % on mädätyksen rejektivesissä
6 VE0: Haja-asutuksen nykytila Jätevesien käsittely maasuodattamossa, sakolietteiden kuljetus puhdistamolle käsiteltäviksi 3 % N 100 % N 100 % P 9 % N 23 % P 91 % N 77 % P 1 % N 3% N 1% P 2% N 9% P 1 % N 13 % P 70% N 30% P Suurin osa yhden henkilön vuodessa tuottamista ravinteista päätyy maasuodattamosta ympäristöön typestä 70 % ja fosforista 30 % Yhden henkilön vuodessa tuottamista ravinteista vain 1 % typestä ja 13 % fosforista päätyy mädätettyyn ja kompostoituun lietteeseen Typestä 2 % ja fosforista 9 % on mädätyksen rejektivesissä
7 VE1: Erotteleva kuivakäymälä Virtsan talteenotto erottelevassa kuivakäymälässä ja käyttö lannoitteena maatilalla, ulosteen kompostointi kiinteistöllä, pesuvesien käsittely maasuodattamossa, sakolietteiden kuljetus puhdistamolle käsiteltäviksi < 1% N 5% P 15% N 7% N <0,1% N 31% P 19% P 0,2% N 0,1% N 2% P 7% N 78% N 0,2% P 15% P 2% P 50% P 13% N 5% N 6% P 1% N 53% N 49% P 14% N 30% P Noin puolet ravinteista virtsassa, virtsan typpihävikki suuri (oikea levitystapa tärkeä) Lannoitepotentiaalia myös kompostissa typpi 14 %, fosfori 30 % Yhden henkilön vuodessa tuottamista ravinteista hyvin pieni osa päätyy mädätettyyn ja kompostoituun lietteeseen (sakokaivolietteet harmaista vesistä)
8 VE2: Alipainekäymälä Virtsan ja ulosteen talteenotto alipainekäymälässä ja käyttö lannoitteena maatilalla mädätyksen jälkeen, pesuvesien käsittely maasuodattamossa, sakolietteiden kuljetus puhdistamolle käsiteltäviksi 5% N < 1% N 4% P < 1% N 93% N 81% P 7% N 19% P 5% P 7% N 15% P 5% N 0,2% N 0,2% P 0,1% N 2% P < 1% N 2% P 6% P 25% N 61% N 46% P 31% P Suurin osa ravinteista päätyy mädätyksen rejektivesiin Lannoitepotentiaalia mädätetyssä käymälävesissä typpi 25 %, fosfori 46 % Yhden henkilön vuodessa tuottamista ravinteista hyvin pieni osa päätyy mädätettyyn ja kompostoituun lietteeseen (sakokaivolietteet harmaista vesistä)
9 Ravinnetaseet Fosfori Typpi 100% 100% Rejektivesiin Kotikomposti 80% 80% Maasuodatin 60% 60% Ilmaan Maaperä -> vesistö 40% 40% Suoraan vesistöön 20% 20% Kasveille (puhdistamoliete) Kasveille 0% VE0 Haja-asutus VE0 haja-asutus VE1 VE2 VE0 Kuivakäymälä Alipainekäymälä Taajamat taajamat 0% VE0 VE1 VE2 VE0 Haja-asutus haja-asutus Kuivakäymälä Alipainekäymälä Taajamat taajamat Lannoitekäyttöön hyödynnettävissä oleva fosfori on lähes nelinkertainen kuivakäymälä-, alipainekäymälä- ja taajamien nykytilavaihtoehdoissa verrattuna haja-asutuksen nykytilaan Erotteleva kuivakäymälä -vaihtoehdossa kotikompostiin jäävän fosforin osuus on lähes 40 % Alipainekäymälä- ja taajamien nykytila -vaihtoehdoissa n. 40 % fosforista jää rejektivesiin Typpipotentiaali paras virtsan erottelevassa kuivakäymälävaihtoehdossa, kun taas alipainekäymälävaihtoehdossa suurin osa typestä päätyy rejektivesiin Molemmissa nykytilavaihtoehdoissa kasvien käyttöön jäävä typen osuus on hyvin pieni
10 Yhden henkilön tuottama ravinnemäärä (kg/a) ja jakautuminen eri jakeisiin VE0 Taajamat VE0 taajamat VE2 Alipainekäymälä VE2 Typpipotentiaali VE1 VE1 Kuivakäymälä VE0 VE0 haja-asutus Haja-asutus kg N/hlö/vuosi Liete Mädätyksen rejektivesi Virtsa VE0 Taajamat VE0 taajamat Fosforipotentiaali VE2 Alipainekäymälä VE2 VE1 VE1 Kuivakäymälä VE0 VE0 haja-asutus Haja-asutus 0,0 0,2 0,4 0,6 0,8 kg P/hlö/vuosi Kotikomposti Käymäläjätevedet Käymäläjätevesien mädätyksen rejektivesi
11 Ostolannoitteita voidaan korvata eri vaihtoehdoissa (hävikit huomioitu) HAJA-ASUTUS asukasta* Korvaa fosforilannoitetta Korvaa typpilannoitetta Syntypaikkaeroteltu virtsa (hygienisointi vanhentamalla) Käymäläjätevedet (hygienisointi mädättämällä) Keinolannoitteiden käyttö vuonna 2011 (Mikkola, 2014) Typpi t/a Fosfori t/a YHDYSKUNNAT (4,6 milj. asukasta) Käymäläjätevedet (hygienisointi mädättämällä) Syntypaikkaeroteltu virtsa (hygienisointi vanhentamalla) Puhdistamoliete (harmaat vedet, mädätys) Puhdistamoliete (mädätys + kompostointi) * Haja-asutuksen kiinteistöt, joissa asukasmäärä t/a Jos yhdyskuntien virtsa kerättäisiin talteen ja käytettäisiin lannoitteena, jätevedenpuhdistamoiden kuormitus pienenisi jopa neljännekseen ja fosforikuormitus puolittuisi nykyisestä 2013 yhdyskuntien jätevesien typpikuormitus t/a ja fosforikuormitus t/a (Säylä 2015). Keräämällä virtsa talteen kuormitus vähenisi t N/a ja t P/a, jolloin käsiteltäväksi jäisi t N/a ja vajaa t P/a.
12 Ympäristövaikutukset eri vaihtoehdoissa
13 Elinkaariarviointi - LCA Vaihtoehtoisten haja-asutuksen sanitaatioratkaisujen ympäristövaikutuksia arvioitiin soveltamalla elinkaariarviointimenetelmää (Life Cycle Assessment, LCA) Yhdyskuntien osalta arviointiin liittyy suuria epävarmuuksia Täydellinen tuotteen tai palvelun elinkaari käsittää materiaalien hankinnan luonnosta, niiden prosessoinnin ja kuljetuksen sekä tuotteen valmistuksen, jakelun, käytön, mahdollisen uudelleenkäytön ja huollon, kierrätyksen sekä päätymisen jätteeksi Elinkaariarvioinnin avulla voidaan tunnistaa kussakin elinkaaren vaiheessa syntyvät ympäristövaikutukset Yksinkertaistetussa arvioinnissa voidaan tarkastella esim. tiettyjä ympäristövaikutusluokkia Tarkasteluun valittiin ilmastonmuutos (hiilijalanjälki), vesistöjen rehevöityminen sekä happamoituminen Tarvikkeiden loppukäyttö rajattiin tarkastelun ulkopuolelle
14 Taustaoletuksia Kolme vertailtavaa vaihtoehtoa Yksiputkijärjestelmä vrt. kaksoisviemäröinti Toiminnallinen yksikkö yhden henkilön vuodessa tuottama ravinnemäärä (kg/hlö/vuosi) 3 hengen kotitalous, 85 %:n käyttöaste Oletettiin, että kohde saneeraustarpeessa Tarkastelujakso 20 vuotta Yhden henkilön tuottamat ravinnemäärä vuodessa (Udert et. al, 2006, Weckman, 2005, Hajajätevesiasetus 209/2011). N (kg/hlö/a) P (kg/hlö/a) BOD (kg/hlö/a) Virtsa 4,13 0,40 1,83 Uloste 0,52 0,21 5,48 Muu 0,37 0,15 10,95 Yhteensä 5,02 0,75 18,25
15 Päästöjen luokittelu Käyttö kiinteistöllä Maasuodattamo Käymäläjärjestelmä Sakolietteen käsittely puhdistamolla Lietteen ja virtsan jatkokäsittely Käyttö lannoitteena Jätevedenkäsittelyn päästöt Käymäläjätteen kompostoinnin päästöt Käymäläjätekompostin käytön päästöt Hyvitykset lannoitekäytöstä Hyvitykset mädätyksen energiantuotannosta Käymälän ja jätevedenpuhdistuksen energiankulutuksen päästöt Maasuodattamon tarvikkeet (valmistus ja kuljetus) Maasuodattamoon liittyvä konetyö Maasuodattamon maa-ainekset Maasuodattamon maa-aineksien kuljetus Käymäläjärjestelmän tarvikkeet (valmistus ja kuljetus) Käymäläjärjestelmään liittyvä konetyö Käymäläjärjestelmän maa-ainekset Käymäläjärjestelmän maa-aineksien kuljetus Sakolietteen kuljetus puhdistamolle Puhdistamon energiankulutus Puhdistamon kemikaalinkulutus Jätevedenkäsittelyn päästöt Lietteen kuljetus jatkokäsittelyyn Lietteen mädätys Mädätteen kompostointi Virtsan / mustien vesien kuljetus jatkokäsittelyyn Mustien vesien mädätys Virtsan hygienisointi Kuljetus hyötykäyttöön Puhdistamolietekompostin lannoitekäytön päästöt Virtsan / mustien vesien lannoitekäytön päästöt Levitysajot
16 Elinkaariset ympäristövaikutukset Suhteutettu eurooppalaisen keskimääräisiin vuosikulutuksen päästöihin 20% VE0 Nykytila VE1 Kuivakäymälä VE2 Alipainekäymälä 15% 10% 5% 0% Hiilijalanjälki Rehevöityminen Happamoituminen Hiilijalanjälki merkityksetön, vain 0,5 0,6 % eurooppalaisen vuosikulutuksen päästöistä Rehevöitymisen päästöt 2,0 15,1 % Happamoitumisen 0,6 5,1 %
17 kg CO 2 e/hlö Hiilijalanjälki, CO 2 e/hlö Hyvitykset mädätyksen energiantuotannosta Hyvitykset lannoitekäytöstä Käyttö lannoitteena Lietteen ja virtsan jatkokäsittely Sakolietteen käsittely puhdistamolla Käyttö kiinteistöllä 0-20 VE0 VE1 VE2 Nykytila Kuivakäymälä Alipainekäymälä Maasuodattamo Käymäläjärjestelmä -40 Nettovaikutuksissa ei ollut merkittäviä eroja eri vaihtoehtojen välillä VE1:ssä hyvitykset lannoitekäytöstä ovat suuremmat, koska virtsan ravinteet ovat kokonaan liukoisessa muodossa ja korvaavat suoraan epäorgaanisia lannoitteita Kaikissa vaihtoehdoissa maasuodattamon ja käymäläjärjestelmän osuus on suurin; % bruttovaikutuksista Kiinteistöllä tapahtuvan kompostoinnin päästöt erottuvat VE1:ssä johtuen mm. turpeen käytöstä kuivikkeena
18 kg PO 4 e/hlö Rehevöityminen, PO 4 e/hlö 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 Hyvitykset mädätyksen energiantuotannosta Hyvitykset lannoitekäytöstä Käyttö lannoitteena Lietteen ja virtsan jatkokäsittely Sakolietteen käsittely puhdistamolla 0,2 0,0-0,2-0,4 VE0 VE1 VE2 Nykytila Alipainekäymälä Kuivakäymälä Käyttö kiinteistöllä Maasuodattamo Käymäläjärjestelmä Suurimmat rehevöittävät päästöt syntyivät VE0:ssa, jossa maasuodattamon päästöt ovat suuret Vaihtoehdossa VE1 merkittävin osa rehevöittävistä päästöistä syntyi lannoitekäytöstä, mutta myös hyvitykset lannoitekäytöstä olivat suurimmat
19 kg SO 2 e/hlö Happamoituminen, SO 2 e/hlö 2,0 1,5 Hyvitykset mädätyksen energiantuotannosta Hyvitykset lannoitekäytöstä 1,0 0,5 Käyttö lannoitteena Lietteen ja virtsan jatkokäsittely Sakolietteen käsittely puhdistamolla Käyttö kiinteistöllä Maasuodattamo 0,0-0,5 VE0 VE1 VE2 Nykytila Kuivakäymälä Alipainekäymälä Käymäläjärjestelmä Happamoitumisvaikutuksissa oli merkittäviä eroja, mutta kokonaisuutena happamoittavat päästöt olivat melko pieniä. Suurin happamoittava vaikutus on virtsan lannoitekäytöllä. Virtsan lannoitekäytössä (VE1) haihtuu runsaasti ammoniakkia, jonka oletettiin tässä tarkastelussa olevan 15 % liukoisesta typestä. Liukoisen typen osuus virtsassa on 100 %, kun taas mädätteessä keskimäärin vain 13 % ja kompostissa 8 %.
20 Johtopäätöksiä LCA:sta Vaihtoehtoisten ratkaisujen ympäristövaikutukset olivat kaiken kaikkiaan vähäisiä suhteutettuna eurooppalaisen vuosikulutuksen päästöihin Käyttämällä kuiva- tai alipainekäymälää, rehevöittävät päästöt laskevat viidennekseen Happamoittavat päästöt ovat erottelevissa ratkaisuissa suurempia lannoitekäytöstä johtuen, mutta niiden merkitys on vähäinen Järjestelmän valinnalla ei ole vaikutusta hiilijalanjälkeen Epävarmuutta tuloksiin aiheutuu mm. lannoitekäytön päästöjen arvioinnista Erityisesti virtsalla levitykseen liittyvä ammoniakkihävikki voi olla > 30 %, mutta kehittyneemmillä tekniikoilla, kuten letkulevitys ja multavat laitteet, voidaan hävikkiä pienentää merkittävästi jopa 1-10 %:iin
21 Kustannustarkastelua ja virtsan arvo lannoitteena
22 KULUTTAJAN NÄKÖKULMA Mitä virtsan erottelu maksaa? Onko virtsalla lannoittaminen turvallista? VILJELIJÄN NÄKÖKULMA Kuinka paljon pystyn korvaamaan keinolannoitteita? Mikä on rahallinen hyöty? Onko hyöty vaivan arvoinen?
23 Kustannukset asukkaalle Keskimääräiset kokonaiskustannukset asukkaalle 15 vuoden tarkastelujaksolla VE2 Käyttö ja ylläpito VE1 VE0 Käymäläjärjestelmä - investointi Maasuodattamo - investointi Kaivinkone- ja asennustyö /hlö/vuosi Investointikustannukset VE2 Käymäläjärjestelmä - investointi VE1 Maasuodattamo - investointi VE0 Kaivinkone- ja asennustyö /hlö
24 Virtsan ja kompostin arvo lannoitteena Virtsa N P K Tuorekomposti S Cu Zn Ravinteille laskettiin vertailuarvot käyttäen markkinoilla olevia kaupallisia keinolannoitteita, maanparannusaineita ja kalkitusaineita. Näiden avulla laskettiin virtsan ja tuorekompostin ravinnearvo, mikäli kaikille niiden sisältämillä ravinteille on käyttöarvoa Virtsan ravinnearvo on noin 13 /t ja puhdistamolietekompostin 22 /t Ravinteiden arvo tuotteessa ( /t) Yksi ihminen tuottaa vuosittain arviolta 400 kg virtsaa ja 15 kg tuorekompostia, joten yhden ihmisen tuottaman virtsan arvo on n. 5 /a ja puhdistamolietekompostin 0,3 /a Suurin osa virtsan arvosta muodostuu typestä ja kaliumista, tuorekompostilla fosforista, mutta sinkin ja typen arvo on myös merkittävä Virtsan levitys ja kuljetuskustannukset ovat luokkaa 4-6 /t, mikäli virtsa saadaan kerättyä kohtuulliselta ajomatkalta. Esimerkiksi Metsäpirtin tuorekompostin hinta on rahdattuna Uudenmaan alueella korkeintaan 4,2 /t (2,5 /m 3 ) (HSY Hinnasto, 2016) ja levitys on 4,1 /t (2,5 /m 3 ) (Palva 2015).
25 Virtsan käyttö lannoitteena Taulukossa kolmelle esimerkkilohkolle lasketut taloudelliset käyttömäärät virtsalle Ravinnepitoisuudet haettiin Viljavuuspalvelun Tuloslaari- palvelusta ja ne edustavat alueen keskimääräisiä pitoisuuksia Laskelmassa oletettiin yksinkertaistaen, että ravinnetta kannattaa lisätä peltoon hyvän viljavuuden saavuttamiseen saakka, muttei sen enempää Runsasfosforinen savimaa (Varsinais-Suomi) Eloperäinen multamaa (Etelä-Pohjanmaa) Karkea kivennäismaa (Häme) Virtsan käyttömäärä t/ha 9,8 6,7 9,8 Hehtaarikustannus Korvatut väkilannoitteet Hyöty /ha
26 Case: asukkaan kylä Virtsa kerätään talteen erottelevassa kuivakäymälässä ja uloste kompostoidaan kiinteistöllä ja käytetään omassa puutarhassa, harmaat vedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle Hävikkien jälkeen käytettävissä käyttöasteella 85 % -> 5,5 t N/a, 0,5 t P/a ja 2,5 t BOD/a Tilavuus 714 m 3 /vuosi -> 36 kuormaa, jos levitys tehdään 20 m 3 multaavalla lietekärryllä Virtsan kuljetus pellolle keskimäärin 20 km (edestakainen matka) Kokonaishinta kuljetukselle ja levitykselle 141 /kuorma, josta noin puolet kuljetusta ja puolet levitys + siirtoajo maatilan sisällä Kokonaiskustannus reilu /vuosi Kylän virtsat riittäisivät lannoittamaan n ha peltoa vuosittain, jos typen levitysmäärä kg N/ha (maatilojen keskikoko n. 50 ha) Rahallinen hyöty viljelijälle lähes 5 000, vaikka viljelijä maksaisi kuljetuksen
27
28 Johtopäätöksiä
29 Johtopäätöksiä 1/2 Nykytilanteessa haja-asutusalueella suuri osa käymäläjätevesien sisältämistä ravinteista päätyy rehevöittämään vesistöjä Siirtymällä erotteleviin käymäläratkaisuihin, saadaan jopa neljä kertaa enemmän ravinteita talteen verrattuna nykytilanteeseen. Samalla rehevöittävät päästöt pienenevät viidennekseen entisestä. Riski happamoittavien päästöjen kasvusta on olemassa, mutta niihin voidaan vaikuttaa käyttämällä kehittyneempiä peltolevitystekniikoita. Vertailtavien vaihtoehtojen tarkastellut ympäristövaikutukset olivat suhteellisen pieniä, jonkin verran vaihtelua esiintyi rehevöittävissä ja happamoittavissa päästöissä Lannoitekäytön ympäristövaikutuksien arviointi haasteellista Olosuhteet ja levitystekniikat aiheuttavat tuloksiin epävarmuuksia Jos yhdyskuntien ja haja-asutuksen virtsa kerättäisiin talteen ja hyödynnettäisiin, jätevedenpuhdistamoiden kuormitus pienenisi noin neljännekseen ja fosforikuormitus puolittuisi nykyisestä
30 Johtopäätöksiä 2/2 Virtsa toimii taloudellisesti hyvänä lannoitteena, mikäli keruukustannukset ovat kohtuulliset, suurin arvo muodostuu typestä ja kaliumista Noin 10 % keinolannoitteista korvattavissa, mikäli virtsa (haja-asutus ja yhdyskunnat) hyödynnettäisiin lannoitteena Yhdyskuntien vaihtoehtoiset ratkaisut vaativat vielä kehitystyötä ennen kuin niiden käyttö on taloudellisesti kannattavaa kierrätyslannoitteiden kysynnän puutteen vuoksi Uusia tekniikoita kehitetään ja tutkitaan paljon, mutta käyttöönottoon tarvitaan ohjauskeinoja, kannustimia ja asennemuutosta Ensimmäinen askel olisi testata syntypaikkaerottelua käytännössä esimerkiksi uusilla asuinalueilla rohkeita kokeiluja tarvitaan!
31 KIITOS! Struvite recovery, biogas production and a urine fuel cell In this building a phosphorus recovery installation and a urine fuel cell will be incorporated in the basement, in which separately collected urine will be processed into struvite and electricity. Furthermore, a digester will turn toilet water and kitchen waste into biogas.
Virtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia. Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä
Virtsasta olutta? BIOUREA-hankkeen tuloksia Riikka Vilpas, SYKE Hajajätevedet järjestykseen risteilyllä 13.-15.2.2017 BIOUREA -hanke lyhyesti BIOUREA innovatiivinen lannoitevalmiste suljetun ravinnekierron
LisätiedotVirtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon. Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus
Virtsan erilliskeräyksellä ravinteet kiertoon Ravinnepotentiaali ja ympäristövaikutukset Lannoiteteho ja turvallisuus Mika Säpyskä/Viestikettu Eeva-Liisa Viskari, TAMK & Riikka Vilpas, SYKE Valtakunnalliset
LisätiedotJätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki pienemmäksi ravinteita kierrättämällä - Case Hiedanranta
Jätevedenkäsittelyn hiilijalanjälki pienemmäksi ravinteita kierrättämällä - Case Hiedanranta Riikka Malila Suomen ympäristökeskus SYKE Vesihuoltopäivät 15.- 16.5.2019 25 000 ASUKASTA 10 000 TYÖPAIKKAA
LisätiedotHiedanranta-LCA Vaihtoehtoisten sanitaatio- ja viemäröintiratkaisujen ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointi
Hiedanranta-LCA Vaihtoehtoisten sanitaatio- ja viemäröintiratkaisujen ympäristövaikutusten ja kustannusten arviointi Riikka Malila ja Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus SYKE 2018 Sanitaatio- ja viemäröintivaihtoehtojen
LisätiedotKUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN
KUIVAKÄYMÄLÄT KÄYTTÖÖN DT -TEKNOLOGIA TEKEE TULOAAN Raini Kiukas Käymäläseura Huussi ry DT keskus Kuivakäymälä kopli@kopli.fi HUOMIOITA NYKYTILANTEESTA MAAILMAN TÄRKEIN LUONNONVARA ON MAKEA VESI MEIDÄN
LisätiedotTyökalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke
Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut
LisätiedotIlmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?
Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:
LisätiedotRAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS
RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien
LisätiedotJätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen
Jätevesien määrä, laatu ja kuormituksen vähentäminen Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus Jätevesineuvojien koulutus 3.6.2016 Kuva: Erkki Santala Johdanto jätevedenpuhdistukseen 1. jätevesien syntyminen
LisätiedotErilliskerätyn virtsan lannoitepotentiaali, kokeelliset tutkimukset ja elinkaaritarkastelu. Loppuraportti
BIOUREA Erilliskerätyn virtsan lannoitepotentiaali, kokeelliset tutkimukset ja elinkaaritarkastelu Loppuraportti Eeva-Liisa Viskari (TAMK) Riikka Vilpas (SYKE) Suvi Lehtoranta (SYKE) Susanna Pakula (KSH
LisätiedotLCA-työkalun kehittäminen. Puoliväliseminaari
LCA-työkalun kehittäminen Puoliväliseminaari 4.6.2014 LCA-työkalu Työkalu kierrätysmateriaalin tuottajille ja viherrakentajille Ottaa huomioon sekä kierrätysmateriaalin tuotannon että nurmikon perustamis-
LisätiedotLCA in landscaping. Hanke-esitys Malmilla Frans Silvenius tutkija, MTT
LCA in landscaping Hanke-esitys Malmilla 20.3.2013 Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun aikana
LisätiedotViemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech)
Viemäröinti ja jätevedenpuhdistus Anna Mikola TkT D Sc (Tech) Kytkeytyminen oppimistavoitteisiin Pystyy kuvailemaan yhdyskuntien vesi- ja jätehuollon kokonaisuuden sekä niiden järjestämisen perusperiaatteet
Lisätiedot19.8.2015. Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua. Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Ravinteet talteenottavan Esityksen jätevesihuollon nimi tarkastelua Tutkimusinsinööri Esityksen Riikka pitäjä Vilpas, / organisaatio Suomen ympäristökeskus DT Suomi tilaisuus, -päivän päivämäärä seminaari
LisätiedotSanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)
Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina
LisätiedotBiokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa
Biokaasua Pirkanmaan biojätteistä Biokaasuseminaari UKK-Instituutissa 17.6.2016 Esa Nummela, Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy yhtiö perustettu 1994 17 osakaskuntaa 65 työntekijää Liikevaihto
LisätiedotLuomutuotteiden elinkaariarviointi. Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.
Luomutuotteiden elinkaariarviointi Taija Sinkko ja Merja Saarinen MTT, Kestävä biotalous SustFoodChoice hankkeen loppuseminaari 5.5.2014 Sisältö Luomun elinkaariarviointi Erot tavanomaiseen viljelyyn verrattuna
LisätiedotMaan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä
Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet Jyväskylä 7.12.2017 Kierrätetyt ravinteet 2016 Ravinnelietteistä ja -kuiduista sekä Maanparannuslannoksista 280 t typpeä 80 t fosforia 60 t kaliumia 100
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotTutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta
Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit
Lisätiedot22.11.2012. Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012
Biolaitosyhdistys päivät 15-16.11. 2012 Suomen Ekolannoite Oy Perustettu 2011 Kehittänyt innovatiivisen lietteenkäsittely menetelmän, josta jätetty patenttihakemus Menetelmä kemiallisesti hydroloimalla
LisätiedotJätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen
Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus
LisätiedotElinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen
Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen
Lisätiedott / vuosi. Ravinnerikkaita biomassoja syntyy Suomessa paljon. Ravinnerikkaita biomassoja yhteensä t Kotieläinten lanta
Suomi pyrkii ravinteiden kierrätyksen mallimaaksi. Maataloudella on merkittävä rooli tavoitteen edistämisessä, sillä se on yksittäisistä toimialoista suurin fosforin ja typen käyttäjä. Ravinteita hyödynnetään
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotBiomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa. Mika Laine
Biomassan hyötykäytön lisääminen Suomessa Mika Laine toimitusjohtaja, Suomen Vesiyhdistys, jätevesijaos Envor Group Oy Mädätyksen Rakenne- ja lietetekniikka 15.10.2013 Kokonaisvaltaista kierrätystä Käsittelymäärät
LisätiedotKeHa-hanke Elinkaariajattelu
KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-
LisätiedotSoilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä
Soilfood Hämeessä.7.06 yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä . Maaperä on tärkein Kun maaperä on parhaassa mahdollisessa kunnossa, se sitoo hiiltä ja tuottaa suurempia satoja pienemmillä
LisätiedotRavinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa
Ravinteiden talteenotto mädättämöiden rejektivedestä Markkinapotentiaali Suomessa Vesihuoltopäivät 2017 Ingrid Nobre, Surendra Pradhan ja Anna Mikola Haaste fosforin ja typen talteenottoon Fosforivarannot
LisätiedotKEHÄ. Tutkimusongelmia ja pilotteja. Harri Mattila,
KEHÄ Tutkimusongelmia ja pilotteja Harri Mattila, 3.5.2017 Energia, ravinteet, digitaalisuus, tulevaisuus Energian tuotanto ja kulutus on sidoksissa ilmastonmuutokseen Fosfori on ehtyvä ja strategisesti
LisätiedotHevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure
Hevosen lannan ravinteet talteen ja kiertoon ympäristön hyvinvoinnin vuoksi HorseManure Riikka Keskinen, Johanna Nikama, Susanna Särkijärvi, Marianna Myllymäki, Aaro Närvänen, Markku Saastamoinen ja Jaana
LisätiedotKäymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!
Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Materiaali: Aino-Maija Kyykoski, ympäristöinsinööri Tampere 7.5.2013 Vuosituotos Vuosituotos virtsaa jopa 500 l/vuosi tai 1,3 litraa/ päivä
LisätiedotRAVINNEVISIO. Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina Tampio b, Satu Ervasti b, Eeva Lehtonen b, Riitta Kettunen a, Saija Rasi b ja Jukka Rintala a
RAVIEVIIO elvitys irkanmaan puhdistamolietteiden ja biojätteiden ravinteista ja niiden potentiaalisesta käytöstä maa- ja metsätaloudessa sekä viherrakentamisessa Tiina Mönkäre a, Viljami Kinnunen a, Elina
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Lietteitä koskevaa lainsäädäntöä Lannoitevalmistelaki 539/2006 mmm:n asetukset 24/11 ja 11/12 ja niiden muutokset Käsittely Laatu Fosforin käyttömäärät
LisätiedotBiokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus
Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset -mistä ne muodostuvat? Tanja Myllyviita Suomen ympäristökeskus 28.11.2018 Biokaasulaitoksen kierrätyslannoitteiden ympäristövaikutukset Kierrätyslannoitteilla
LisätiedotLannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla
Teholanta-hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Lannan poltto energiavaihtoehtona broileritilalla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Lähtökohdat Lannan poltto tilalla olemassa olevassa lämpökattilassa
LisätiedotEi ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja
Jätehuolto Ei ole olemassa jätteitä, on vain helposti ja hieman hankalammin uudelleen käytettäviä materiaaleja Jätteiden käyttötapoja: Kierrätettävät materiaalit (pullot, paperi ja metalli kiertävät jo
LisätiedotElinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista
Elinkaariklinikka: Maksuton, kevennetty arviointi pk-yrityksen tuotteiden tai palveluiden ympäristövaikutuksista ja kustannuksista Teolliset symbioosit materiaalikehitys ja Malli-Y -analyysi Pohjois-Savo
LisätiedotSiipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset. Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari
Siipikarjanlannan käsittely - elinkaariset ympäristövaikutukset Suvi Lehtoranta Suomen ympäristökeskus Teholannan loppuseminaari 11.12.2018 Tampere Siipikarjantuotanto missä tuotannon vaiheissa ympäristövaikutuksia
LisätiedotEnergian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää. OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen
Energian säästöä ja ilmastonmuutoksen hillintää OMAVARA -hankkeen loppuseminaari 19.3.2013 Hannu Känkänen 22.3.2013 Fossiilisen energian säästöön palkokasvien avulla (väkilannoitetypen käytön vähenemisen
LisätiedotElinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä
Elinkaariarvioinnin mahdollisuudet pkyrityksissä Johanna Niemistö, Suomen ympäristökeskus SYKE Toimintamalli yritysten elinkaaristen ympäristövaikutusten kehittämiseksi (MALLI-Y) -hanke Kestävän tuotekehittämisen
LisätiedotOhrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys
Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon
LisätiedotE R O T T E L E VA N J A H A J A U T E T U N J ÄT E V E S I H U O L L O N KO K E I L U T U U D E S S A K A U P U N G I N O S A S S A
E R O T T E L E VA N J A H A J A U T E T U N J ÄT E V E S I H U O L L O N KO K E I L U T U U D E S S A K A U P U N G I N O S A S S A 28.1.2019 Arkkitehtuurityöhuone BUENAVENTURA 25 000 ASUKASTA TULEVAISUUDEN
LisätiedotTypenja fosforintalteenotto
Typenja fosforintalteenotto jätevesistä - rejekti Surendra Pradhan Riku Vahala Anna Mikola Juho Kaljunen 29.03.2017 Sisällys Typen talteenoton tarpeellisuus NPHarvest-projekti lyhyesti Laboratoriotestien
LisätiedotKeskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!
Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Timo Heinonen marraskuu 2018 100 vuoden ratkaisu! Keskuspuhdistamo hanke: Sulkavuoren keskuspuhdistamo siirtoviemärit (paine
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotKustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014
Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen
LisätiedotRAVITA TM. Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä
RAVITA TM Fosforin ja Typen talteenottoa jätevesistä 1 Mikä on RAVITA TM? Fosforin ja typen talteenottoon perustuva prosessikokonaisuus jätevedenpuhdistamolle Fosfori erotetaan jälkisaostamalla Typpi erotetaan
LisätiedotLannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset
HYÖTYLANTA-loppuseminaari 5.9.2011 Lannankäsittelyn elinkaariset ympäristövaikutukset Katri Rankinen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus (SYKE) Miia Kuisma, MTT Reetta Palva ja Sakari Alasuutari, TTS
LisätiedotJätehuolto ja ravinnejalanjälki
Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa
LisätiedotMädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla. Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013
Mädätys HSY:n jätevedenpuhdistamoilla Mädätyksen rakenne- ja laitetekniikka seminaari 15.10.2013 HSY - Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä HSY tuottaa jäte- ja vesihuoltopalveluita yli miljoonalle
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotTeholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely
Hankkeen loppuseminaari 11.12.2018, Tampere Teholanta-hanke Tausta ja toimenpiteiden esittely Reetta Palva, TTS Työtehoseura TEHOLANTA - siipikarjanlannan käytön tehostaminen Toteutusaika 1.10.2015 31.12.2018
LisätiedotHIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ. Christoph Gareis, HSY
HIILTOPROSESSI JÄTEVESILIETTEEN KÄSITTELYSSÄ Christoph Gareis, HSY Historia ja lähtötilanne (1) Ennen 2015 käytettiin vanhaa kompostointilaitosta biojätteen jälkikompostointilaitoksena V. 2015 valmistunut
LisätiedotJätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet. Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto
Jätevesilietteistä multaa ravinteiden kierrätyksen mahdollisuudet Mikko Wäänänen, HSY Vesihuolto 25.11.2014 Teollisuusjätevesien tarkkailu ja neuvonta Jätevedenpuhdistusosasto Jätevedenpuhdistus Lietteiden
LisätiedotAinevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa
Ainevirta analyysi, esimerkkinä ravinteet jätevirroissa Laura Sokka 14.10.2003 Helsingin yliopisto Limnologian ja ympäristönsuojelun laitos Ainevirta analyysi (substance flow analysis, SFA) Perustuu aineen
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA SK1300 + BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai
LisätiedotSakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta
Sakokaivolietteen hyötykäyttö peltoviljelyssä - lannoitevalmistesäädösten näkökulmasta Arja Vuorinen Evira, Valvontaosasto, Lannoitevalmistejaosto Nilsiä Evira - elintarviketurvallisuus/ Lannoitevalmisteiden
LisätiedotKainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi
Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)
LisätiedotKuinka vihreä on viherkatto?
Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö
LisätiedotYhdyskuntalietteen käyttö
Yhdyskuntalietteen käyttö Tiina Tontti MTT Kasvintuotannon tutkimus Lantapäivä 19.3.2014 Kempele, InnoTietoa!-hanke 19.3.2014 1 Esityksen sisältö Puhdistamolieteopas, poimintoja Yhdyskuntalietteen etuja
LisätiedotKompostoidun biokaasulaitosmädätteen typpi ja fosfori ravinteiden hiilijalanjälki Labio Oy:n Lahden laitoksella
Kompostoidun biokaasulaitosmädätteen typpi ja fosfori ravinteiden hiilijalanjälki Labio Oy:n Lahden laitoksella Jouni Havukainen, Ville Uusitalo 1. Johdanto REISKA- projektin tavoitteena on lisätä Päijät-Hämeen
LisätiedotNurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset
Nurmikko- ja niittyalueen ympäristövaikutukset Luennon sisältö Materiaalien ympäristövaikutukset Perustamisen ympäristövaikutukset Ylläpidon ympäristövaikutukset Muut ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten
LisätiedotBiokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE
Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE Tanja Myllyviita, Suomen ympäristökeskus Maaseudun innovaatioryhmien (EIP-ryhmien) tapaaminen 1.2.2018 Kierrätyslannoitteille
LisätiedotKäymäläseura Huussi ry:n huomiot ja kannanotto komission tiedonantoon fosforin kestävästä käytöstä
Käymäläseura Huussi ry (KSH ry) Global Dry Toilet Association of Finland (GDTF) Kauppakatu 11 C, 2.krs 33200 Tampere, Finland toimisto@huussi.net Euroopan komissio Env-use-of-phosphorus@ec.europa.eu KOMISSION
LisätiedotKarjanlannan käyttö nurmelle
Karjanlannan käyttö nurmelle Lantalaji Naudan kuivekelanta Naudan lietelanta Naudan virtsa Lampaan kuivikelanta Hevosen kuivikelanta Kanan kuivikelanta Broilerin kuivikelanta Sian kuivikelanta Sian lietelanta
LisätiedotENERGIAA JÄTEVESISTÄ. Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014
ENERGIAA JÄTEVESISTÄ Maailman käymäläpäivän seminaari - Ongelmasta resurssiksi - 19.11.2014 Watrec Oy palvelutarjonta Ratkaisut 1) Viranomaisprosessit 2) Selvitysprosessit 3) Asiantuntijaarvioinnit Asiantuntijapalvelut
LisätiedotOiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola Viheraluerakentajien päivät Hämeenlinna
Nurmikon perustamisen ja hoidon ympäristövaikutusten arvioinnin kehittämisestä & kierrätysmateriaalien käytön edistämisestä sekä kustannushyötyanalyysistä Oiva Niemeläinen ja Mikko Jaakkola 27.11.2014
LisätiedotPuhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina
Ravinteiden kierrätys ja humus, Biolaitosyhdistys 6.11.2013 Jokioisten Tietotalo Puhdistamolietteen hyödyntäminen lannoitevalmisteina Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 5.11.2013 1 Saijariina Toivikko
LisätiedotKohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö, eli jätevesiä ei kuormiteta wc:n jätevesillä.
Ohjeellinen malli: Jätevesilaskelmasta Valintaperusteista RAITA BioBox XL harmaavesi -puhdistamolla: Kohdetiedot: Loma-asunnot Pientalot Kohteessa on käymäläratkaisuna ympäristöystävällinen tai umpisäiliö,
LisätiedotRavinteet puhtaasti kiertoon
Ravinteet puhtaasti kiertoon 5.10.2015 Sinisen biotalouden työpaja Tarja Haaranen, LUKE Jyrki Laitinen, SYKE Antton Keto, SYKE Miksi ravinteiden kierrätystä? Maailman louhittavissa olevat fosforivarannot
LisätiedotJäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger
Jäteveden fosforin talteenotto ja kierrättäminen - teknologiat ja ohjauskeinot 24.08.2017 I Anna Mikola, Tanja Pihl, Kati Berninger Teknologiavaihtoehdot Fosforivirrat Suomessa 2013 Sisältöä Sisältöä Sisältöä
LisätiedotLannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa
Kaisa Riiko, BSAG 11/2014 Lannan ka ytö n talöudelliset tekija t Ja rki Lanta -hankkeessa Tiivistelmä Eri lantalajien ravinnesisällöt poikkeavat toisistaan merkittävästi. Siksi myös lannan käytön taloudellisten
LisätiedotJÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET
JÄTEVEDEN UUSIEN KÄSITTELYVAATIMUKSIEN TOTEUTTAMINEN JA SEN KUSTANNUKSET TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET VVY:n toimeksianto keväällä 2015 Tavoitteena arvioida jätevesien käsittelyn tehostamisen varteenotettavia
LisätiedotTuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy
Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy Sisältö Yara lyhyesti Elintarvikeketjun ympäristövastuu Rehevöityminen: Lannoitteiden valmistuksessa
LisätiedotJätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö. Titta Suoniitty
Jätevesilietteitä koskeva lainsäädäntö Titta Suoniitty Jätevesilietteet Yhdyskuntajätevesiliete Sakokaivoliete ja muu kiinteistökohtainen liete mukaan lukien kuivakäymäläjäte Muu jätevedenpuhdistamon liete
LisätiedotPäätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa
Päätösmallin käyttö lietteenkäsittelymenetelmän valinnassa Diplomityön esittely Ville Turunen Aalto yliopisto Hankkeen taustaa Diplomityö Vesi- ja ympäristötekniikan laitokselta Aalto yliopistosta Mukana
LisätiedotTurku, 28.11.2011 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Pesu- ja käymälävesien erillisviemäröinti ja -käsittely Turku, 28.11.211 Ympäristöasiantuntija MMM Asko Särkelä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Haja-asutuksen jätevesien koostumus
LisätiedotREJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013
REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013 2 1 JOHDANTO Kasvatuskoe on osa Satafood Kehittämisyhdistys ry:n - hanketta. Kokeen tarkoituksena oli selvittää biokaasulaitoksen rejektiveden arvo ohran
LisätiedotOljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset
Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset Timo Lötjönen, MTT Ruukki timo.lotjonen@mtt.fi Pellervo Kässi MTT Jokioinen Esityksen sisältö: - korjuu-, kuljetus- ja varastointiketjut - ketjujen
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
Lisätiedot40% Suomenlahden tila paranee vaikkakin hitaasti. Suomenlahden. alueella tehdyt vesiensuojelutoimenpiteet ovat. Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus
tila paranee vaikkakin hitaasti Suomenlahteen tuleva fosforikuormitus kuormitus (tonnia/vuosi) 10 000 Suomenlahteen tuleva fosfori- fosforipitoisuus on kuormitus on vähentynyt 4 merkittävästi, typpikuormituksen
LisätiedotKala-LCA:n päivitys. Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT
Kala-LCA:n päivitys Toimittajatilaisuus 25.4. 2012 Säätytalo Frans Silvenius, MTT KalaLCA Suomen kalankasvatuksen elinkaaritarkastelun päivittäminen Osallistuneet tutkijat MTT Frans Silvenius, Sirpa Kurppa,
LisätiedotKeskuspuhdistamo. Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi!
Keskuspuhdistamo Tampereen seudun kuntien merkittävin ympäristöinvestointi! Raholasta 4 kg/d Tammerkoskesta48 kg/d Keskuspuhdistamolta 15 kg/d (2024) Jätevedenpuhdistus tehostuu entisestään keskuspuhdistamon
LisätiedotProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö
Ravinnetaseeterilaiset taseet, tuloksia ja tulkintaa TEHOPlus neuvojakoulutuspilotti Ahlman Tampere 7.3.2013 Kaisa Riiko, projektikoordinaattori BSAG/Järki-Lanta hanke ProAgria lohkotietopankki 1 Esityksen
LisätiedotJätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen
Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen Yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden neuvottelupäivät, Kuopio 3.-4.2019 28.3.2019 YSL 29 Luvanvaraisen toiminnan olennainen muuttaminen "Ympäristöluvanvaraisen
LisätiedotMiten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009. EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä
Miten lantteja lannasta AMOL 11.3.2009 EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä 1 Lietelannan sijoittaminen peltoon Sopimuskausi 5 vuotta Sopimus voi alkaa 1.5 tai 1.10 Tuki
LisätiedotLIETTEENKÄSITTELYHANKINTA
LIETTEENKÄSITTELYHANKINTA Liete work shop TEKES / INKA / Teolliset Symbioosit 1.2.2017 Mirva Levomäki HANKINNAN TAUSTA Nykyinen lietteenkäsittelypalvelusopimus 2008-2018 Gasum Oy (Biovakka Suomi Oy). Mädätetään
LisätiedotKierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Kierrätysravinteiden kannattavuus Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto 9.12.2016 Mikä on lannoituskustannuksen osuus viljelyn muuttuvista kustannuksista? Lähde: ProAgria Lohkotietopankki 2016 Lannoituskustannus
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotHaja-asutuksen jätevedet
Mitä tässä on? Itämeri-haasteen hajakuormitusseminaari, Turku 28.11.2011 - Petri Huovila ONGELMANA a) hajakuormitus = monta pistekuormittajaa, pellot ja metsät VAI b) suuret pistekuormittajat? - Helsinki,
LisätiedotMädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9
Mädätysjäännösten hyötykäyttö maataloudessa ja vaihtoehdot niiden sisältämien ravinteiden ja hiilen kierrättämiselle. Turku 21.9 Lannoituskustannukset eivät ole nousseet yhteistyön aikana Soilfood tänään
LisätiedotViherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011. Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI
Viherrakentamisen ympäristövaikutukset Envirogreen-hanke 2007-2010 08.11.2011 Tapio Salo MTT, Ari Kangas, (SYKE)/AVI Taustat Maa- ja metsätalousvaliokunnan mietintö Viherrakentamisen ympäristövaikutuksia
LisätiedotBiokaasulaskuri.fi. Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus
Markku Riihimäki Erika Winquist, Luonnonvarakeskus Hajautettu / paikallinen energiantuotanto Hajautetun energiatuotannon ajatus lähtee omasta tai alueellisesta tarpeesta sekä raaka-ainevaroista Energian
LisätiedotEnergian ja ravinteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet vesihuollossa (KEHÄ)
Energian ja ravinteiden kierrätyksen uudet mahdollisuudet vesihuollossa (KEHÄ) 01.09.2016-31.08.2018 Mia O Neill Hankkeen tavoitteet Päätavoitteena on tehostaa sitoutuvan energian ja/tai ravinteiden kierrätystä
LisätiedotMittatikun uudet sovellukset
Mittatikun uudet sovellukset Juha Matti Katajajuuri MTT Biotekniikka ja elintarviketutkimus Elintarvikeketjun vastuullisuuden (CSR) kehittäminen ja tuotteistaminen vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa
LisätiedotRAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE
RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEN KÄRKIHANKE Ravinteiden kierrätyksen tuloskiertue Joensuu 30.1.2019 Tarja Haaranen, YM Maailman ylikulutuspäivä tulee joka vuosi aiemmin Maailman ylikulutuspäivä on päivä, jolloin
Lisätiedot2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo
2.2. JALASJÄRVEN KUNTA 2.2.1. Viemäröinti ja puhdistamo Jalasjärven kunnan 8 281 asukkaasta 3 5 on liittynyt kunnallisen viemäriverkoston piiriin. Viemäriverkostoon piiriin kuuluu lisäksi juustola, kenkätehdas,
LisätiedotMikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke)
Kiertotalouden mahdollisuudet 26.10.2016 Mikko Rahtola Hankekoordinaattori Luonnonvarakeskus (Luke) 1 AIHEET Maatalouden ravinteiden iso kuva Mitä tukea kärkihanke tarjoaa? 3 vaihetta parempaan kiertotalouteen
LisätiedotMikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen
Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden
Lisätiedot