POIMINTOJA LEHTIKIRJOITUKSISTA

Transkriptio

1 POIMINTOJA LEHTIKIRJOITUKSISTA JÄLLEEN MARTINLAAKSOA SORRETAAN Helsingin Sanomissa oli kirjoitus, jonka eräässä osassa kaupunginjohtaja Pajunen ehdotti Länsi- Vantaalla kahden hammashoitolan, Martinlaakson ja Vantaanjoen (mikähän sekin on?) hoitoloiden lopettamista. Tilalle perustettaisiin uusi hoitola Kannistoon. Luulisi, että tarkoituksena on vähitellen kaikkien palveluiden poistamista Martinlaaksosta, vaikka uusia asuntoja ängetään aikanaan aluerakennussopimuksella rakennettuun ja täysin valmiiseen tietylle asukasmäärälle tarkoitettuun lähiöön. Jo nyt on alueelta poistunut (tai poistettu): - Yhteispalvelupiste lakkautettu - Terveysaseman laboratoriotoiminnot ja hammashoito siirretty Myyrmäkeen (miten hammashoito voidaan lakkauttaa, jos sitä ei ole?) - Postia ei ole ollut enää aikoihin - Kauppojen palvelut ovat onnettomat. Kilpailua ei synny, kun kaupat ovat kaukana toisistaan. - Vain yksi pankki palvelee asukkaita (monelle väärä pankki) Pe 15 Loka :59 MARTINLAAKSON TERVEYSASEMAN KOHTALO Martinlaakson alasajo senkuin vaan jatkuu. Vantaan toiseksi väkirikkain kaupunginosa (yli asukasta) on ollut täysin ilman postipalveluja jo pitkään. Yhteispalvelupiste lakkautettiin jo useita vuosia sitten vaikka sekin oli eräs Vantaan vilkkaimmin käytettyjä palveluja ja vaikka sille oli varattu entistä tilavampi paikka Martinlaakson kirjastossa. Terveyskeskuksen laboratoriotoiminnot sekä hammashoito siirrettiin Myyrmäkeen. Martinlaakso oli ennen oman Vantaan pinta-alaltaan suurimman suuralueen keskus. Nyt se on liitettynä Myyrmäen suuralueeseen ja on enää yksi sen laitakaupunginosista. Lopuista entisestä suuralueesta on muodostettu Kivistön suuralue, jossa ei ole vielä lähes mitään suuralueen keskukselle kuuluvista palveluista. Vantaan Sanomissa olleen artikkelin mukaan: "Martinlaakson terveysaseman sulkeminen ja palveluiden siirtäminen Myyrmäkeen on Mäkisen mukaan hyväksytty jo aiemmin palveluverkkotoimikunnassa." Näinkö Vantaa "kehittää" Martinlaaksoa? Asukkaiden muistissa on vielä ja säilyykin tuo täydelliseksi farssiksi muodostunut tilaisuus "Kehittyvä Martinlaakson palvelualue". Missä ovat ikääntyvän rollaattorikansan kaipaamat lähipalvelut? Ma 1 Helmi :06 FAKTOJA JA KYSYMYKSIÄ ALUEEN KAAVOITTAJILLE JA ARKKITEHDEILLE MARTINLAAKSON KAAVOITUSPERIAATTEITA Haaga-Vantaa suunnitelma Haaga-Vantaa suunnitelma oli tällainen keskitetty suunnitelma ja eräs Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projekteista (1960-luvulla). Palvelut oli tarkoitus sijoittaa lähipalvelupisteisiin siten, että maksimietäisyys asunnosta lähimpään myymälään olisi n. 300 metriä. Ja kaikesta tästä huolimatta suuremmat aluekeskustason palvelut olisivat nopean junayhteyden päässä Helsingin keskustassa. Etelä-Vantaan yleissuunnitelma Etelä-Vantaan suunnittelussa huomioitiin erityisesti paikallispalvelujen tärkeys. Tämä oli myös huomioitu Martinlaakson ostoskeskusta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Lähiökeskusten optimikoko on kuitenkin suhteellisen pieni, sillä asukkaiden on saatava lähikeskuksen tarjoamat jokapäiväiset palvelut ehdottomasti jalankulkuetäisyydeltä. Tässä suhteessa on viime vuosikymmenellä (1960-luvulla) tapahtunut valitettavia virheitä ja sen vuoksi onkin uusilla asuntoalueilla (mm. Martinlaaksossa) palattu lähipalveluiden osalta myös korttelimyymäläperiaatteeseen eräiltä osin, mm. tossu - tai kivijalka - eli asuirakennuksen katutasossa sijaitsevat myymälät. Näin totesi Etelä- Vantaan kokonaissuunnitteluun vasta perustetun Etelä-Vantaan aluekeskustoimiston johtaja Tarmo Palonen Salpa Rakennuttaa lehden numerossa 1/70. Martinlaakson luonnonläheisyys Kun taloja alettiin rakentaa Martinlaaksoon, oli pääperiaatteena jo kaavoituksessa luonnonläheisyys ja tämä toteutui parhaiten siten, että alueella puita kaadettiin ainoastaan paikoilta, mihin oli tarkoitus rakentaa taloja ja pihoille jäivät ne puut, mitkä siellä silloin sattuivat olemaan samoin kuin eräät suuremmat kiviset siirtolohkareet. Näin kerrostalojenkin suurikokoiset piha-alueet säilyivät mahdollisimman luonnonmukaisina. Toinen merkittävä seikka oli, että talot rakennettiin mahdollisimman kauas toisistaan ja niinpä kerrostalovaltaisen alueen tonttien rakennustehokkuus oli keskimäärin e=0,75. Kerrotaan, että Martinlaakson nykyisen asemakaavan laativat aikoinaan Nils Kostiainen ja Juhani Wallenius juuri näitä luonnonläheisyyden periaatteita noudattaen. Vuoden 1968 oli asemakaavassa Martinlaakson keskustaan suunniteltu 6-kerroksisia liike- ja asuinrakennuksia. Sisäasiainministeriön vastustuksen vuoksi liikerakennukset määrättiin kuitenkin korkeintaan 2-kerroksisiksi ja muutakin rakennusoikeutta rajattiin. Näin saatiin tavallaan viranomaisten määräyksestä alueen luonnonläheisyys säilytetyksi.

2 Kunnallistekniikan rakentamisesta Martinlaaksossa Aluerakentajien ja kunnan välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan Martinlaakson kunnallistekniset työt oli jaettu ulkoiseen ja sisäiseen osuuteen. Ulkoisella kunnallistekniikalla tarkoitettiin aluetta varten tarpeellisten päävesijohtojen ja kokoojaviemäreiden, jäteveden pumppaamojen ja puhdistamon, ylävesisäiliön (vesitornin) sekä sisääntulo- ja liitäntäteiden rakentamista. Ulkoisesta kunnallistekniikasta asukkaat ovat maksaneet n. 30 mk/asuntoneliömetri. Martinlaaksontie molemminpuolisine kävely- ja pyöräteineen, alikulkutunneleineen ja liittymineen kuuluivat ulkoiseen, kunnan rakennettavaan osuuteen kuten tietenkin myös niiden puhtaana- ja kunnossapito. Sisäisellä kunnallistekniikalla tarkoitettiin Martinlaakson alueella rakentajien omistamia alueita palvelevien katujen, jalankulkuteiden, katuaukioiden, yleisten paikoitusalueiden, katuvalaistuksen sekä vesi- ja viemärijohtojen rakentamista ja puistoalueiden kunnostamista. Sisäisestä kunnallistekniikan toteutuksesta vastasivat aluerakentajat. Suunnitelmat hyväksyi kunta ja sieltä käsin tapahtui myös työn tekninen valvonta. Kun kadut olivat valmiit, ne luovutettiin kunnalle otettavaksi yleiseen käyttöön. Kunnan ja Asuntohallituksen hyväksymän kustannusarvion mukainen sisäisen kunnallistekniikan hinta oli n. 50 mk/asuntoneliömetri. Kuitenkin kaavamuutoksista aiheutuneet kunnallistekniikan lisäykset saattoivat nostaa jatkossa kustannuksia. Kysymyksiä: - Minkälaiset ovat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Martinlaakson luonnonläheisyyden säilyttämiseksi maksamillaan alueilla? - Minkälaiset ovat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluiden säilyttämiseksi? - Miten ovat toteutuneet/säilyneet alkuperäiset paikalliset lähipalvelut? - Miten kaavoittajat ovat sitoutuneet aikanaan tehtyihin viranomaisten määräyksiin luonnonläheisyydestä? - Miten jo toteutunut täydennysrakentaminen (mm. Vantaan Marsalkka) on parantanut lähipalveluita? - Miten voidaan jo valmiiksi rakennetulla alueella välttää tiiviillä täydennysrakentamisella alueen slummiutuminen? - Miten kaavoittajat ovat aikoneet säilyttää Martinlaakson perinteisen luonnonläheisen ilmeen? Ke 22 Huhti :51 ASEMIEN KUNTO - HÄVETKÄÄ PÄÄTTÄJÄT (Lainaus Vantaan Sanomissa olleesta kirjoituksesta) Ennenkuin edes puhutaan mistään kehäradoista, niin kannattaisi Vantaan panostaa ensi tilassa Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemien kunnostamiseen. Oli erittäin herättävää tekstiä Vantaan Sanomissa näistä vantaalaisista asemista. Suuret kiitokset Seppo Korkmanille erittäin terävistä kommenteista, mutta myös erittäin tärkeän asian esiintuomisesta. On todella kuin tulisi keskitysleirille vanhassa Neuvostoliitossa. Niin rähjäisiä ovat asemat. Tulkaa nyt hitossa alas sieltä pilvilinnoistanne Vantaan kaupungin päättäjät! Kuinka vielä kehtaatte kehitellä mitään uutta, kun Vantaan omistamat asemat ovat tällaisessa kunnossa! Tämäkö on sitä Vantaan imagon kohottamista? Kyllä tilanne korjautuisi varmaan alta aikayksikön, jos vastaavanlaiset betonihirviöt sijoitettaisiin kaupungintalon pihalle! Aluetoimikuntien aluerahaa jää vuosittain kymmeniä tuhansia euroja käyttämättä. Nämä käyttämättä jääneet rahat voisi hyvinkin ohjata asemien kunnostusrahastoon. Kyllä luulisi näiden asemien peruskorjauksen kuuluvan Vantaan ensisijaisten toimenpiteiden joukkoon. Varsinkin jo nyt, kun esim. Martinlaaksossa asemanseudun ympäristössä on jo kerrostalojen peruskorjaukset tehty ja onhan Martinlaakson bussiterminaalikin saanut aivan uuden ilmeen. On käsittämätöntä miksi juuri Länsi-Vantaan osalta pantataan tällaisessa asiassa ja panostetaan suurin summin joihinkin tulevaisuuden visioihin, joiden tarkkoja päivämääriä ei ole kenenkään tiedossa. Helppoahan se on herrojen matkustella "pirssillä", niin ei tarvitse nähdä sitä kurjuutta mitä tavalliset n matkustajaa päivittäin joutuvat kokemaan. Eihän tänne ketään kehtaa pyytää tulemaan vierailulle ainakaan junalla, kun vaikutelma on sellainen kuin Seppo Korkman niin osuvasti kuvasi. Mieluiten hakisi vieraat omalla autolla vaikka Tampereelta, ettei joutuisi häpeämään junalla saapuvien kauhistelua asemien kunnosta. Jos päättäjät joutuisivat itse käyttämään M-junaa tullessaan jollekin nykyisistä Vantaan puoleisista asemista tai ulkomaiset vieraat lentokentälle mennessään, varsinkin sitten, kun rataa jatketaan Kehäradaksi, niin he vaatisivat samanlaista menetelmää, kuin ennen vanhaan miehitetyn Porkkalan läpi ajettaessa - luukut junan ikkunoihin ja luukut kiinni Vantaan rajalla ja avataan vasta Kehä III:n jälkeen... Kaikkeen ylläolevaan on paikallisena asukkaana helppo yhtyä... Ma 26 Tammi :54 LAAJAVUOREN KOULUN ALUEELLE KERROSTALOJA Vantaan kaupungin suunnitelmissa on homevaurioista kärsivän Laajavuoren koulun purkaminen ja sen tilalle tarkoituksena rakentaa asuinkerrostaloja. Myös Martinlaakson koulun ja lukion koulurakenuksen sekä myös Martinkeskuksen purkamista oli suunnitelmissa väläytelty.

3 Kaikessa suunnittelussa niin korjaus- kuin täydennysrakentamisen osalta tulee aivan ensisijaisesti huomioida Martinlaakso alueellisena kokonaisuutena. Martinlaakso rakennettiin aluerakennussopimuksella pääosin luvulla luonnonläheiseksi, yleisilmeeltään yhtenäiseksi ja väljästi rakennetuksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi tietylle asukasmäärälle ja sitä vastaavalle liikennekapasiteetille. Nämä periaatteet tulee asumisviihtyvyydenkin kannalta säilyttää myös vastaisuudessa. Erityisesti on huomioitava, että Martinlaakson koulun ja lukion rakennus on Suomessa ensimmäinen peruskouluperiaatteen mukaan rakennettu koulu. Sen arkkitehtooninen ja historiallinen arvo edellyttävät koulurakennuksen säilyttämistä, jolloin ainoina vaihtoehtoina ovat tarvittavat peruskorjaustoimenpiteet. Koulurakennuksen säilyttämistä ovat myös maamme tunnetut arkkitehditkin kannattaneet. Peruskorjauksien jälkeen on lukion opetus palautettava takaisin sen alkuperäisiin tiloihin, koska Martinlaakson lukio tunnetaan tasokkaasta opetuksesta ja hyvistä oppimistuloksista. Laajavuoren koulussa esiintyneiden homeongelmien vuoksi on kaupungin elimissä päätetty koulurakennuksen purkaminen, mutta ei uuden rakentamista tilalle. Sensijaan on ehdotettu koulun alueelle rakennettavaksi asuinkerrostaloja. Tämä on vastoin alueen alkuperäistä kaavoitusperiaatetta koko Laajavuoren alue, käsittäen myös koulujen ja suurelta osin myös keskeisten asuinrakennusten alueet, on jo alunperin tarkoitettu säilytettäväksi täysin autoilulta vapaana alueena. Asuinkerrostalojen rakentaminen koulun tontille ei mitenkään voi toteutua, koska silloin rikkoutuvat edellä mainitut periaatteet. Asuinkerrostalon autoliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kävelyteiksi rauhoitettujen alueiden poikki aiheuttamalla näin vaaratilanteita tähän asti turvallisena pidetyllä kävelyteiden reunustamalla keskusta-alueella. Mikäli (kun) Laajavuoren koulu puretaan on se palautettava uudelleen rakennettuna alkuperäiselle paikalleen, koska alueelle muuttaa ikääntyvän väestön poistuessa uusia nuoria pareja, jotka tarvitsevat myös koulupalveluja. Tätä puolustaa myös se, että Sosiaali- ja terveystoimen asukasillassa esitetty päivähoidon tarve on pitemmälläkin tähtäimellä katsottuna nousujohteinen. Aluetoimikunta on jo vaatinut kouluvaihtoehtojen huolellista tutkimista. On huomioitava koulujen liikuntapalveluiden tarpeet. Se edellyttää, että nykyinen Laajavuoren koulun ja Martinlaakson koulun välinen pallokenttäalue säilytetään mahdollisimman tarkoin ennallaan ja nykyisen kokoisena. Alkuperäisen kaavan mukaan Martinlaakson alueen perustamisen yhteydessä syntynyt Laajaniityntien aukio on ehdottomasti säilytettävä täysin nykyisessä muodossaan. Aukio jouduttaisiin mitä todennäköisimmin tuhoamaan asuintaloon vievän liikenteen vuoksi. On muistettava, että Laajaniityntien aukiolla sijaitsee Martinlaakson perustamisen yhteydessä pystytetty perussalko (lipputanko) ja graniittilohkareeseen kiinnitetty aluerakentajayhtiön muistokilpi, jotka vaativat arvoisensa ympäristön. Lisäksi sen äärellä on jo vietetty perinteisiä alueellisia juhlatilaisuuksia. Ma 26 Tammi :43 ALUERAKENTAMINEN - TUNTEMATON KÄSITE KAAVOITTAJILLE Reijo Vainio kirjoitti täyttä asiaa (VS ) todetessaan miten me vantaalaiset joudumme kustantamaan ilmaiset päivähoitopaikat (liityntäpysäköinnin) ulkopaikkakuntalaisten autoille ja vain heidän siirtymisekseen mm. lähiliikennejunalla työpaikoilleen Helsinkiin tai muihin lähikuntiin. On aivan totta, että näin saadaan ainakin tältä osin Helsingin ilma pysymään puhtaampana. Mutta miten se auttaa Vantaata? Mitä Vantaa siitä hyötyy? Ja millä summalla Helsinki auttaa Vantaata näiden lähinnä heitä palvelevien liityntäpysäköintipaikkojen suhteen? On selvää, että ilmastolliset haitat saadaan näin kerääntymään Helsingin sijaan Vantaalle. Eikä ongelmana ole pelkästään saasteiden lisääntyminen, vaan myös liikenteelliset ongelmat kasvavat vantaalaispäättäjien/- kaavoittajien toimesta aikanaan aluerakennussopimuksilla vain tietyille asukas- ja liikennemäärille suunnitelluilla ja aikanaan jo valmiiksi rakennetuilla alueilla. Onko aluerakentamisen periaate nykykaavoittajille tuntematon käsite? Tällaista ei myöskään tue perjantain Helsingin Sanomissa ollut artikkeli, jossa kansainvälisesti arvostettu joukkoliikennetutkija Carmen Hass-Klau luennoi Helsingissä järjestetyssä liikennealan konferenssissa, missä hän totesi mm.: On hyvin tärkeätä, että asemat ja niiden ympäristöt suunnitellaan huolella. Tällöin tulee varoa sitä, että asemien lähistöt uhrataan esimerkiksi ajoneuvojen pysäköintipaikoiksi. Tällainen ratkaisu hajottaisi asemien läheisyyteen muodostuvaa kokonaisuutta. Hänen näkemyksenään oli myös, että rautatieasemien läheisyys ilman liityntä- tms. pysäköintialueita nostaa aseman lähiympäristön asuntojen hintoja joissakin tapauksissa jopa neljänneksellä varsinkin, jos asemat saadaan mahdollisimman eläviksi. Niistä pitäisi saada paikallisia keskuksia, joissa olisi kaikenlaisia palveluita putiikeista kahviloihin ja ravintoloihin. Eniten em. joukkoliikennetutkijan näkemys osuu kohdalleen juuri Martinlaakson aseman kohdalla, joka jo pelkästään sijaintinsa vuoksi pitäisi toteuttaa täysin päinvastoin kuin Vantaan kaavoittajat ovat asian ajatelleet. Kylmä ja osittain suljettu asema sekä lähellä sijaitsevat laajat liityntäpysäköintipaikat suorastaan karkoittavat ihmiset muualle ja häiriökäyttäytymiset valvomattomalla alueella vain lisääntyvät. Sen lisäksi, että liikenteelliset ja ilmastolliset olosuhteet tulevat radikaalisti muuttumaan, tulevat vantaalaisten maksettaviksi myös liikenneväylien mittavat muutostyöt alueilla, joita ei alkuperäisen aluerakentamisen yhteydessä oltu lainkaan edes suunniteltu. Pääosin alueen kadut ovat kapeahkoja ja luonteeltaan ns. kotikatuja ja tarkoitettu ainoastaan liikennöintiin alueella oleviin kerrostalokoteihin aluetta ympäröiviltä kaksikaistaisilta pienliikennekaduilta. Tämän vuoksi aikanaan kadunvarsille aiotuista liityntäpysäköinneistäkin luovuttiin. uunnitellut muutokset tulevat tuntumaan erityisesti Martinlaakson kaltaisessa lähiössä, joka alunperin suunniteltiin ja rakennettiin aluerakennussopimuksella valmiiksi luonnonläheiseksi, väljästi rakennetuksi, yhtenäisen ilmeen omaavaksi viihtyisäksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi. Minkäänlainen lisärakentaminen ei siksi sovellu lainkaan

4 alueelle, koska se tulee kuormittamaan jo liikenteellisesti enintään nykyisen kokoiselle asukasrakenteelle tarkoitettua katuverkostoa. Nyt ollaan erilaisin kaavoitus- ja idealuonnossuunitelmin asukkaiden mielipiteitä juurikaan huomioimatta väen väkisin muuttamassa aluetta täydennysrakentamisen nimissä kaupunkimaisemmaksi. Ei Martinlaaksoa saa sen kaupunkimaisemmaksi millään lisärakentamisella ja asukkaita lisäämällä varsinkaan alkuperäisen luonnonläheisyyden, väljyyden ja viihtyvyyden kärsimättä. Lähiö on lähiö ei mikään kaupunki! Martinlaakso on oman alueensa aluekeskuksenakin jo kadonnut Vantaan aluejakokehityksistä. Eihän täällä ole, eikä tänne edes tule mikäänlaisia kaupunkimaisia katuja tienvarsinäyteikkunoineen puhumattakaan niin kunnallisten kuin yksityisten peruspalveluiden lisääntymisestä, jotka viimeisten vuosien aikana ovat alueen ns. kehittämisen yhteydessä sensijaan vain supistuneet tai poistuneet kokonaan tässä reilun asukkaan lähiössä jopa alle pienen muutaman sadan asukkaan kirkonkylän palvelutason. Mainittakoon vain muutamia seikkoja nykyisestä palvelutasosta: Vantaan toiseksi vilkkain yhteispalvelupiste lakkautettiin kokonaan vaikka sille oli varattu selkeä paikkakin kirjaston yhteydessä, terveyskeskuksen laboratoriotoiminnot keskitettiin Myyrmäkeen jopa koko terveysaseman lakkauttamisestakin on puhuttu. Alue oli jonkin aikaa kokonaan vailla omaa postia, joka hetken sijaitsi kaukana kerrostaloalueelta (ei siis enää edes rollaattorin kantaman päässä) huoltoaseman yhteydessä, kuten myös yksi liikekeskuksesta sinne siirtyneistä paikallisista päivittäistavarakaupoista. Nyt postia ei taaskaan ole. Alueella on muutoinkin enää vain neljä jonkintasoista päivittäistavarakauppaa, mutta niin kaukana toisistaan, ettei minkäänlaista kilpailua niiden kesken pääse missään suhteessa syntymään. Alueella on enää vain yksi pankki, joka sekin on valtaosalle väärä pankki ja viimeaikaisilla toiminnoillaan osoittanut pahimman laatuista palvelutason surkeutta. Eri tasoisia juottoloita sensijaan on kiitettävästi, mikä myös on alkanut näkyä ennen niin rauhallisella alueella lisääntyvinä erilaisina häiriökäyttäytymisinä. Onkin näin kanta martinlaaksolaisena vaikeaa käsittää kaavoittajien kovaa innostusta ideoida ja rakentaa mm. purettavan ala-asteen koulun, Laajavuoren koulun, ja sen vieressä olevan kolmen koulun yhteisen pallokentän paikalle ja jopa myös Martinkeskuksen paikalle peräti 11 kpl 3-8 -kerroksista asuinkerrostaloa! Myös nämä tulevat lisäämään merkittävällä tavoin paikallisesti niin liikenteellisiä kuin saasteongelmia. Näistä asioista sai kaavoittajakin kuulla asukkaiden kärkeviäkin mielipiteitä idealuonnosten esittelyillassa Martinlaakson koulun auditoriossa. Onhan Vantaalla rakentamatonta peltomaata hehtaaritolkulla muualla Kehä III:n ulkopuolellakin tulevan kehäradan varressa. Miksi siis ängetä tuhkatiheään ylikorkeita rakennuksia alunperin väljäksi ja luonnonläheiseksi suunniteltuun Martinlaaksoon ja slummiuttaa näin viihtyisäksi koettu lähiö. Ma 26 Tammi :36 LAAJAVUOREN KOULUN PURKAMINEN Nyt on Vantaan päättäjien taholta viimein päädytty tulokseen, että Martinlaakson koulua (yläaste) laajennetaan ja homevaurioinen Laajavuoren koulu (ala-aste) puretaan. Nyt ideoidaan purettavan Laajavuoren koulun tilalle ja osittain myös pallokentän alueelle asuinrakennuksia. Suunnitelmista löytyy tietoja Vantaan sivuilta osoitteesta: Seuraavaksi herää kysymys, miten siinä vaiheessa pystytään säilyttämään Martinlaakson perusaukio Laajaniitytien mutkassa, Martinkeskuksen kulmalla? Laajaniityn aukio luotiin alunperin paikallisia juhlatilaisuuksia varten. Siinä sijaitsee alueen peruslipputanko sekä alueen rakentamisen käynnistämisen muistokilpi kivipaateen kiinnitettynä. Paikalla on jo vietetty mm. Martinlaakson 30-vuotisjuhlallisuuksien avajaisia ( ja mm. paikallisen Lionsin itsenäisyyspäivän lipunnostoja. To 10 Huhti :40 MARTINLAAKSOSSA EI OLE YHTEISPALVELUPISTETTÄ Yhteispalvelu palvelee (ketä palvelee)... Armi Suojasen kirjoitus Vantaan Sanomissa lauantaina oli Martinlaakson palvelualueen reilulle asukkaille ja varsinkin Martinlaakson ja Vantaanlaakson asukkaille varmasti katkeraa luettavaa. "Rahoistaan tarkka maksaa Vantaan kaupungin maksut, kuten terveyskeskusmaksun yhteispalvelun toimipaikassa ja säästyy pankkien perimiltä palvelumaksuilta." Näinhän sen pitäisi olla, vaan kun ei ole. Vantaan (aikoinaan) pinta-alaltaan suurimmalla palvelualueella, Martinlaakson palvelualueella, ei vaan satu olemaan yhtään yhteispalvelupistettä. Kaiken kukkuraksi Martinlaakson asukasillassa Kehittyvä Martinlaakson palvelualue maaliskuussa 2006 jo puheenjohtajan, Kimmo Kiljusen avauspuheessa todettiin Martinlaakson kaupunginosan olevan Vantaan nopeimmin ikääntyvä alue. Täällä jos missään juuri tarvittaisiin tällaista palvelua. "Eniten yhteispalvelua käyttävät iäkkäät ihmiset, jotka eivät maksa laskujaan internetin kautta tai pankkien maksuautomaateilla." Niinpä, pahiten ypp:n puute kirpaisee juuri pienituloisia - eläkeikäisiä ja vanhuksia. Aiemmin oli sentään mahdollista mennä Martinlaakson terveysasemalta vain kerrosta alemmas kirjaston yhteydessä sijainneeseen yhteispalvelupisteeseen ja hoitaa maksu siellä. Nyt saavat vanhukset sauvoineen ja rollaattoreineen mennä joko läheiseen Sampo-pankkiin (nyk. Danske Bank, Martinlaakson ainoaan pankkiin) ja maksaa 22 euron maksusta tiskillä 8-10 euroa lisää (jos ei satu olemaan pankin asiakas) tai matkustaa Myyrmäkeen, toisen palvelualueen yhteispalvelupisteeseen ja hoitaa maksu siellä

5 (matkakuluineen). "Ilmainen maksupalvelu koetaan hyvin tarpeelliseksi." - toteaa kirjoituksessa yhteispalvelusihteeri Seija Nyyssönen Tikkurilasta. Eipä tämä paljon martinlaaksolaisia auta, kun yhteispalvelupistettä ei ole. Näin palvelee Vantaa vanhuksiaan. Suuri kiitos vielä kerran tästä huomaavaisesta palvelun "kehittämisestä" asukaspalvelulautakunnalle päätöksestään lakkauttaa pinta-alaltaan Vantaan suurimman palvelualueen, Martinlaakson palvelualueen ainoa yhteispalvelupiste... Tehtiinkö tämä kaikki vain ennakoiden joskus vuosikymmenen päästä valmistuvaa Kivistön aluetta silmälläpitäen? To 11 Loka :42 LUONNONLÄHEISYYS VIEHÄTTI Useimmat Martinlaaksoon sen alkuaikoina muuttaneet perusteluiksi totesivat alueen erinomaisuutena juuri suuret piha-alueet ja luonnonläheisyys. Niinpä Martinlaakso lienee niitä harvoja alueita, missä löytyy vielä hyvin paljon "alkuasukkaita", jotka ovat kiintyneet juuri tähän väljyyteen ja vihreyteen ja muuttaneet vain perheen tarpeiden mukaan isompaan tai pienempään, mutta silti pysyen samalla alueella. Martinlaaksohan rakennettiin siten, että alueella pyrittiin säilyttämään alkuperäinen puusto mahdollisimman tarkkaan ja puita kaadettiin vain juuri niiltä paikoilta, mihin sitten talot rakennettiin. Tämä oli mahdollista vain, koska koko alue rakennettiin aluerakennussopimuksella siten, että rakennuttajayhtiö, Salpa Oy, osti ensin kaikki maaalueet ja kaavoitti koko alueen tonteiksi, jotka sitten luovutettiin talojen valmistuttua asianomaislle taloyhtiöille omaksi. Ke 10 Loka :00 MARTINLAAKSON YLEISILMETTÄ OLLAAN MUUTTAMASSA Pitkään Martinlaaksossa asuneena ihmetyttää tämä alueen kokonaisilmeen väkinäinen muuttaminen. En tarkoita sillä sitä etteivätkö niin vuokra- kuin omistuspohjaiset taloyhtiöt tulisi peruskorjata ja samalla pintaremonttien yhteydessä hieman kohottaa niiden yleisilmettä. Mutta kun alue aikanaan 70-luvulla luotiin ilmeeltään yhtenäiseksi luonnonläheiseksi ja väljäksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi, niin nykyiset nuoret arkkitehdinplantut asukkaiden mieleipiteistä huolimatta ja aluee yleisilmettä kunnioittamatta muuttvat asemakaavoja ja sallivat rakentaa mm. keskustatoimintojen korttelialueelle ylikorkeita asuinkerrostaloja ja yrittävät vähänkin vapaammalta näyttävälle alueelle suunnitella kerrostaloja täydennysrakentamisen nimissä. Lisäksi nyt on suunnitelmissa vanhan aseman liikerakennuksen paikalle peräti 15- kerroksista tornitaloa, joka mitä todennäköisimmin ei "istu" muuhun ympäristöön nähden lainkaan. Onneksi yleiskaavaluonnoksesta on saatu poistetuksi Raappavuoren mäelle (vesitornin läheisyyteen) aiotut kerrostalot, jotka olisivat tulleet ulkoilu- ja viheralueeksi tarkoitetulle alueelle. Ke 10 Loka :44 MARTINLAAKSON KOULUT PURKU-UHAN ALAISINA Vantaan sivistystoimen suunnitelmien mukaan on aikomus purkaa sekä Laajavuoren koulu (ala-aste) että Martinlaakson koulu (yläaste ja lukio). Uudessa yleiskaavassa vanha julkisen palvelun alue aiotaan muuttaa keskustapalvelujen alueeksi, jolloin ainakin teoriassa asuntorakentaminen voitaisiin laajentaa myös Laajavuoren puistometsään. Lue lyhennelmä Helsingin Sanomissa olleesta kirjoituksesta. Sivistystoimen tulisi muistaa, että Martinlaakson koulu on maamme ensimmäisiä peruskouluperiaatteen mukaan rakennettuja kouluja, jolla on näin myös historiallisia arvoja. Lisäksi tulisi kaavoittajienkin muistaa, että Martinlaakso rakennettiin jo 1970-luvulla valmiiksi yhtenäiseksi luonnonläheiseksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi. On aivan eritystä, että Martinlaaksoon yritetään väen väkisin rakentaa lisää asuntoja täydennysrakentamisen nimissä vaikka toisaalla palvelut ovat jatkuvasti vähentyneet asukkaan lähiössä ei ole tällä hetkellä omaa postia, terveysaseman laboratorio muutti Myyrmäkeen, alueella on vain yksi pankki, joka suuremmalle osalle asukkaista on "väärä" pankki, kirjaston yhteydessä ollut yhteispalvelupiste lakkautettiin jo pari vuotta sitten asukkaiden vastustuksesta huolimatta. YTV:n suunnittelemat linjastouudistukset eivät tulisi enää palvelemaan alueen asukkaita eikä alueella työssä käyviä lainkaan. Aseman liikekeskus aiotaan purkaa uuden ja suuremman (15-kerroksisen tornitalon) tieltä, mutta miten käy siellä nyt olevan alueen ainoan apteekin, kun se joutuu poistumaan purettavasta liikekeskuksesta? Jääkö koko alue ilman apteekkiakin? Ke 10 Loka :26 YTV:N/VANTAAN LIIKENNESEKOILUT YTV:n/Vantaan linjastouudistukset Tästä voi lukea YTV:n Vantaan linjastosuunnitelmista: Linjastouudistuksia Martinlaaksossa Kun aiempi YTV:n suunnitelma lakkauttaa suora linja 453 Martinlaaksosta Helsinkiin oli vasta joitakin aikoja sitten saatu peruutettua, niin nyt YTV:n uusissa linjastosuunnitelmissa samasta linjasta aiotaan tehdä todellinen tynkälinja, joka ei käytännössä enää palvelisi lainkaan martinlaaksolaisia kuten tällä hetkellä. Nyt esitetyssä suunnitelmassa ei tunnu olevan järjen hiventäkään. Sen ainoa todellinen vaikutus on yksityisautoilun voimakas lisääntyminen. YTV on perustellut muutossuunnitelmaa matka-ajan lyhenemisellä, mutta ainoa kenellä matka-aika todellisuudessa lyhenee, on linjan 453 bussinkuljettaja!

6 Sensijaan Martinlaakson asukkaille työmatkaan kuluva aika pääosin vain pitenee, koska matka lähimmälle linjan ainoalle bussipysäkille, bussiterminaaliin, pitenee jopa niin, että bussin käyttö käy monelle mahdottomaksi parhaimmillaan yli kilometrin kävelymatkan vuoksi säässä kuin säässä! Ei tämä mitään palvelun kehittämistä ole. Kaiken lisäksi n asukkaan Martinlaakso on jo todettu Vantaan nopeimmin ikääntyväksi kaupunginosaksi, josta kuitenkin mm. Vantaan kaupungin suosiollisella avustuksella lähes kaikki kunnalliset peruspalvelut ovat yksi toisensa perään poistuneet. Nyt YTV:n linja näyttää olevan pitkälti saman suuntainen kuin asukkaiden kannalta farssiksi muodostunut kaupungin päättäjien järjestämä asukasilta Kehittyvä Martinlaakson palvelualue runsas vuosi sitten. Ja näyttää jopa siltä, että koko Martinlaakson palvelualue käsitteenä alkaa pian olla historiaa, kun virallisissa yhtyksissäkin puhutaan jo Myyrmäki-Martinlaakso alueesta! Ja vain sillä perusteella, että Myyrmäkihän on niin lähellä mutta kuitenkin rollaattorilla kulkevalle niin kaukana (varsinkin kun tarpeellisia lähipalveluita ei juurikaan ole enää jäljellä)! Martinlaakso on myös mainittu kasvavaksi työvoimavaltaiseksi alueeksi. Martinkyläntien varrelle onkin vähitellen kasvanut varteenotettava yritysmaailma. Uusissa YTV:n linjastosuunnitelmissa useat Vantaan itäsuunnasta Martinkyläntietä tulevien poikittaislinjojen reititkin on käännetty kulkemaan välittömästi Kivivuorentietä suoraan bussiterminaaliin, eikä monikaan linja kulje voimalaitokselle saakka. Niin myös näiden, kuin Martinlaakson oman linjan 453, käyttäjät jotuvat monissa tapauksissa turvautumaan vaihtoihin, jolloin työmatkoihin kuluva aika pitenee. Seurauksena tästäkin on vain kansalaisten siirtyminen enenevässä määrin yksityisautoilun käyttöön aiheuttaen paikallisesti ilmansaastumisen ja liikenteen lisääntymisen, joka ei varmastikaan liene ollut alkuperäisenä tarkoituksena. Vielä eräs seikka, joka ei myöskään ole saanut ymmärrystä martinlaaksolaisten keskuudessa, on liityntäpysäköinti. On täysin käsittämätöntä, miksi Vantaa järjestää aivan ehdoin tahdoin ulkokuntalaisten autoille ns. päivähoitopaikkoja ja kaiken lisäksi vielä keskelle Martinlaakson kerrostaloaluetta ja vain heidän siirtymisekseen lähiliikennejunalla mm. Helsinkiin töihin. Samaan aikaan Vantaa aikoo heikentää ja vaikeuttaa yhdessä YTV:n kanssa omien kuntalaistensa työmatkoja. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että linjan 453 reittiä ei saa muuttaa nykyisestä miltään osin. Myös poikittaislinjojen hyödyntämistä on kaikilta osin harkittava tarpeita vastaavaksi. Keskusteluja YTV:n linjastouudistuksista on luettavissa tästä: EI PILVENPIIRTÄJIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLE On outoa kuvitella kaavoittajien näkemyksiä, jotka poikkeavat täysin siitä miten ihmiset haluavat asua. Kaikesta näkee, että päättäjien ja kansalaisten välillä on edelleen syvä kuilu. HS:ssa oli yli puolen sivun mittainen artikkeli, joka perustui HS-Gallupiin: "Pitäisikö pääkaupunkiseudulle rakentaa nykyistä korkeampia taloja, jopa pilvenpiirtäjiä?". Koko artikkelin otsikkona oli Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä. Miten tämä liittyy asemien lähelle rakentamiseen selittyy sillä, että mm. Martinlaakson kokonaisilmettä ollaan lähivuosina muuttamassa radikaalisti, sillä nykyisen aseman liikekeskuksen tilalle rakennetaan mm. 15-kerroksinen tornitalo ja sen jatkeeksi aivan radan varteen 6-8 kerroksisia asuintaloja. Se mikä tässä eniten häiritsee, on se, että ei enää muisteta millä periaatteilla koko lähiö aikanaan rakennettiin. Martinlaakso rakennettiin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun aikana aluerakennussopimuksella ilmeeltään yhtenäiseksi luonnonläheiseksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi käsittäen siis myös rivi- ja omakotitaloja. Kerrostaloilla on suuret väljät piha-alueet ja alkuperäinen puusto jätettiin missä se vain oli mahdollista. Näin säilytettiin ilmeeltään selkeä luonnonläheisyys. Nyt täydennysrakentamisen nimissä ollaan jo osittain pilattu alueen ilmettä muuttamalla kaavaa niin, että keskustatoimintojen korttelialueelle onkin rakennettu tiiviisti pienelle tontille neljä 6-8 kerroksista asuintaloa. Tästä kertovat myöskin tonttien tehokkuusluvut: Kaavamuutoksen mukaan pelkästään tämän asuinkerrostalotontin tehokkuusluku on e=2,15, kun läheisten kerrostalotonttien sekä koko alueen keskimääräinen tehokkuusluku on e=0,75! Tällaista eivät alueelle aikoinaan muuttaneet ja täällä edelleen asuvat ole missään vaiheessa toivoneet eikä halunneet varsinkaan, kun samaan aikaan on palveluita vähennetty ja kokonaan poistunut. perjantai, lokakuu 19, 2007