POIMINTOJA LEHTIKIRJOITUKSISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POIMINTOJA LEHTIKIRJOITUKSISTA"

Transkriptio

1 POIMINTOJA LEHTIKIRJOITUKSISTA JÄLLEEN MARTINLAAKSOA SORRETAAN Helsingin Sanomissa oli kirjoitus, jonka eräässä osassa kaupunginjohtaja Pajunen ehdotti Länsi- Vantaalla kahden hammashoitolan, Martinlaakson ja Vantaanjoen (mikähän sekin on?) hoitoloiden lopettamista. Tilalle perustettaisiin uusi hoitola Kannistoon. Luulisi, että tarkoituksena on vähitellen kaikkien palveluiden poistamista Martinlaaksosta, vaikka uusia asuntoja ängetään aikanaan aluerakennussopimuksella rakennettuun ja täysin valmiiseen tietylle asukasmäärälle tarkoitettuun lähiöön. Jo nyt on alueelta poistunut (tai poistettu): - Yhteispalvelupiste lakkautettu - Terveysaseman laboratoriotoiminnot ja hammashoito siirretty Myyrmäkeen (miten hammashoito voidaan lakkauttaa, jos sitä ei ole?) - Postia ei ole ollut enää aikoihin - Kauppojen palvelut ovat onnettomat. Kilpailua ei synny, kun kaupat ovat kaukana toisistaan. - Vain yksi pankki palvelee asukkaita (monelle väärä pankki) Pe 15 Loka :59 MARTINLAAKSON TERVEYSASEMAN KOHTALO Martinlaakson alasajo senkuin vaan jatkuu. Vantaan toiseksi väkirikkain kaupunginosa (yli asukasta) on ollut täysin ilman postipalveluja jo pitkään. Yhteispalvelupiste lakkautettiin jo useita vuosia sitten vaikka sekin oli eräs Vantaan vilkkaimmin käytettyjä palveluja ja vaikka sille oli varattu entistä tilavampi paikka Martinlaakson kirjastossa. Terveyskeskuksen laboratoriotoiminnot sekä hammashoito siirrettiin Myyrmäkeen. Martinlaakso oli ennen oman Vantaan pinta-alaltaan suurimman suuralueen keskus. Nyt se on liitettynä Myyrmäen suuralueeseen ja on enää yksi sen laitakaupunginosista. Lopuista entisestä suuralueesta on muodostettu Kivistön suuralue, jossa ei ole vielä lähes mitään suuralueen keskukselle kuuluvista palveluista. Vantaan Sanomissa olleen artikkelin mukaan: "Martinlaakson terveysaseman sulkeminen ja palveluiden siirtäminen Myyrmäkeen on Mäkisen mukaan hyväksytty jo aiemmin palveluverkkotoimikunnassa." Näinkö Vantaa "kehittää" Martinlaaksoa? Asukkaiden muistissa on vielä ja säilyykin tuo täydelliseksi farssiksi muodostunut tilaisuus "Kehittyvä Martinlaakson palvelualue". Missä ovat ikääntyvän rollaattorikansan kaipaamat lähipalvelut? Ma 1 Helmi :06 FAKTOJA JA KYSYMYKSIÄ ALUEEN KAAVOITTAJILLE JA ARKKITEHDEILLE MARTINLAAKSON KAAVOITUSPERIAATTEITA Haaga-Vantaa suunnitelma Haaga-Vantaa suunnitelma oli tällainen keskitetty suunnitelma ja eräs Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projekteista (1960-luvulla). Palvelut oli tarkoitus sijoittaa lähipalvelupisteisiin siten, että maksimietäisyys asunnosta lähimpään myymälään olisi n. 300 metriä. Ja kaikesta tästä huolimatta suuremmat aluekeskustason palvelut olisivat nopean junayhteyden päässä Helsingin keskustassa. Etelä-Vantaan yleissuunnitelma Etelä-Vantaan suunnittelussa huomioitiin erityisesti paikallispalvelujen tärkeys. Tämä oli myös huomioitu Martinlaakson ostoskeskusta suunniteltaessa ja rakennettaessa. Lähiökeskusten optimikoko on kuitenkin suhteellisen pieni, sillä asukkaiden on saatava lähikeskuksen tarjoamat jokapäiväiset palvelut ehdottomasti jalankulkuetäisyydeltä. Tässä suhteessa on viime vuosikymmenellä (1960-luvulla) tapahtunut valitettavia virheitä ja sen vuoksi onkin uusilla asuntoalueilla (mm. Martinlaaksossa) palattu lähipalveluiden osalta myös korttelimyymäläperiaatteeseen eräiltä osin, mm. tossu - tai kivijalka - eli asuirakennuksen katutasossa sijaitsevat myymälät. Näin totesi Etelä- Vantaan kokonaissuunnitteluun vasta perustetun Etelä-Vantaan aluekeskustoimiston johtaja Tarmo Palonen Salpa Rakennuttaa lehden numerossa 1/70. Martinlaakson luonnonläheisyys Kun taloja alettiin rakentaa Martinlaaksoon, oli pääperiaatteena jo kaavoituksessa luonnonläheisyys ja tämä toteutui parhaiten siten, että alueella puita kaadettiin ainoastaan paikoilta, mihin oli tarkoitus rakentaa taloja ja pihoille jäivät ne puut, mitkä siellä silloin sattuivat olemaan samoin kuin eräät suuremmat kiviset siirtolohkareet. Näin kerrostalojenkin suurikokoiset piha-alueet säilyivät mahdollisimman luonnonmukaisina. Toinen merkittävä seikka oli, että talot rakennettiin mahdollisimman kauas toisistaan ja niinpä kerrostalovaltaisen alueen tonttien rakennustehokkuus oli keskimäärin e=0,75. Kerrotaan, että Martinlaakson nykyisen asemakaavan laativat aikoinaan Nils Kostiainen ja Juhani Wallenius juuri näitä luonnonläheisyyden periaatteita noudattaen. Vuoden 1968 oli asemakaavassa Martinlaakson keskustaan suunniteltu 6-kerroksisia liike- ja asuinrakennuksia. Sisäasiainministeriön vastustuksen vuoksi liikerakennukset määrättiin kuitenkin korkeintaan 2-kerroksisiksi ja muutakin rakennusoikeutta rajattiin. Näin saatiin tavallaan viranomaisten määräyksestä alueen luonnonläheisyys säilytetyksi.

2 Kunnallistekniikan rakentamisesta Martinlaaksossa Aluerakentajien ja kunnan välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan Martinlaakson kunnallistekniset työt oli jaettu ulkoiseen ja sisäiseen osuuteen. Ulkoisella kunnallistekniikalla tarkoitettiin aluetta varten tarpeellisten päävesijohtojen ja kokoojaviemäreiden, jäteveden pumppaamojen ja puhdistamon, ylävesisäiliön (vesitornin) sekä sisääntulo- ja liitäntäteiden rakentamista. Ulkoisesta kunnallistekniikasta asukkaat ovat maksaneet n. 30 mk/asuntoneliömetri. Martinlaaksontie molemminpuolisine kävely- ja pyöräteineen, alikulkutunneleineen ja liittymineen kuuluivat ulkoiseen, kunnan rakennettavaan osuuteen kuten tietenkin myös niiden puhtaana- ja kunnossapito. Sisäisellä kunnallistekniikalla tarkoitettiin Martinlaakson alueella rakentajien omistamia alueita palvelevien katujen, jalankulkuteiden, katuaukioiden, yleisten paikoitusalueiden, katuvalaistuksen sekä vesi- ja viemärijohtojen rakentamista ja puistoalueiden kunnostamista. Sisäisestä kunnallistekniikan toteutuksesta vastasivat aluerakentajat. Suunnitelmat hyväksyi kunta ja sieltä käsin tapahtui myös työn tekninen valvonta. Kun kadut olivat valmiit, ne luovutettiin kunnalle otettavaksi yleiseen käyttöön. Kunnan ja Asuntohallituksen hyväksymän kustannusarvion mukainen sisäisen kunnallistekniikan hinta oli n. 50 mk/asuntoneliömetri. Kuitenkin kaavamuutoksista aiheutuneet kunnallistekniikan lisäykset saattoivat nostaa jatkossa kustannuksia. Kysymyksiä: - Minkälaiset ovat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Martinlaakson luonnonläheisyyden säilyttämiseksi maksamillaan alueilla? - Minkälaiset ovat asukkaiden vaikutusmahdollisuudet lähipalveluiden säilyttämiseksi? - Miten ovat toteutuneet/säilyneet alkuperäiset paikalliset lähipalvelut? - Miten kaavoittajat ovat sitoutuneet aikanaan tehtyihin viranomaisten määräyksiin luonnonläheisyydestä? - Miten jo toteutunut täydennysrakentaminen (mm. Vantaan Marsalkka) on parantanut lähipalveluita? - Miten voidaan jo valmiiksi rakennetulla alueella välttää tiiviillä täydennysrakentamisella alueen slummiutuminen? - Miten kaavoittajat ovat aikoneet säilyttää Martinlaakson perinteisen luonnonläheisen ilmeen? Ke 22 Huhti :51 ASEMIEN KUNTO - HÄVETKÄÄ PÄÄTTÄJÄT (Lainaus Vantaan Sanomissa olleesta kirjoituksesta) Ennenkuin edes puhutaan mistään kehäradoista, niin kannattaisi Vantaan panostaa ensi tilassa Myyrmäen, Louhelan ja Martinlaakson asemien kunnostamiseen. Oli erittäin herättävää tekstiä Vantaan Sanomissa näistä vantaalaisista asemista. Suuret kiitokset Seppo Korkmanille erittäin terävistä kommenteista, mutta myös erittäin tärkeän asian esiintuomisesta. On todella kuin tulisi keskitysleirille vanhassa Neuvostoliitossa. Niin rähjäisiä ovat asemat. Tulkaa nyt hitossa alas sieltä pilvilinnoistanne Vantaan kaupungin päättäjät! Kuinka vielä kehtaatte kehitellä mitään uutta, kun Vantaan omistamat asemat ovat tällaisessa kunnossa! Tämäkö on sitä Vantaan imagon kohottamista? Kyllä tilanne korjautuisi varmaan alta aikayksikön, jos vastaavanlaiset betonihirviöt sijoitettaisiin kaupungintalon pihalle! Aluetoimikuntien aluerahaa jää vuosittain kymmeniä tuhansia euroja käyttämättä. Nämä käyttämättä jääneet rahat voisi hyvinkin ohjata asemien kunnostusrahastoon. Kyllä luulisi näiden asemien peruskorjauksen kuuluvan Vantaan ensisijaisten toimenpiteiden joukkoon. Varsinkin jo nyt, kun esim. Martinlaaksossa asemanseudun ympäristössä on jo kerrostalojen peruskorjaukset tehty ja onhan Martinlaakson bussiterminaalikin saanut aivan uuden ilmeen. On käsittämätöntä miksi juuri Länsi-Vantaan osalta pantataan tällaisessa asiassa ja panostetaan suurin summin joihinkin tulevaisuuden visioihin, joiden tarkkoja päivämääriä ei ole kenenkään tiedossa. Helppoahan se on herrojen matkustella "pirssillä", niin ei tarvitse nähdä sitä kurjuutta mitä tavalliset n matkustajaa päivittäin joutuvat kokemaan. Eihän tänne ketään kehtaa pyytää tulemaan vierailulle ainakaan junalla, kun vaikutelma on sellainen kuin Seppo Korkman niin osuvasti kuvasi. Mieluiten hakisi vieraat omalla autolla vaikka Tampereelta, ettei joutuisi häpeämään junalla saapuvien kauhistelua asemien kunnosta. Jos päättäjät joutuisivat itse käyttämään M-junaa tullessaan jollekin nykyisistä Vantaan puoleisista asemista tai ulkomaiset vieraat lentokentälle mennessään, varsinkin sitten, kun rataa jatketaan Kehäradaksi, niin he vaatisivat samanlaista menetelmää, kuin ennen vanhaan miehitetyn Porkkalan läpi ajettaessa - luukut junan ikkunoihin ja luukut kiinni Vantaan rajalla ja avataan vasta Kehä III:n jälkeen... Kaikkeen ylläolevaan on paikallisena asukkaana helppo yhtyä... Ma 26 Tammi :54 LAAJAVUOREN KOULUN ALUEELLE KERROSTALOJA Vantaan kaupungin suunnitelmissa on homevaurioista kärsivän Laajavuoren koulun purkaminen ja sen tilalle tarkoituksena rakentaa asuinkerrostaloja. Myös Martinlaakson koulun ja lukion koulurakenuksen sekä myös Martinkeskuksen purkamista oli suunnitelmissa väläytelty.

3 Kaikessa suunnittelussa niin korjaus- kuin täydennysrakentamisen osalta tulee aivan ensisijaisesti huomioida Martinlaakso alueellisena kokonaisuutena. Martinlaakso rakennettiin aluerakennussopimuksella pääosin luvulla luonnonläheiseksi, yleisilmeeltään yhtenäiseksi ja väljästi rakennetuksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi tietylle asukasmäärälle ja sitä vastaavalle liikennekapasiteetille. Nämä periaatteet tulee asumisviihtyvyydenkin kannalta säilyttää myös vastaisuudessa. Erityisesti on huomioitava, että Martinlaakson koulun ja lukion rakennus on Suomessa ensimmäinen peruskouluperiaatteen mukaan rakennettu koulu. Sen arkkitehtooninen ja historiallinen arvo edellyttävät koulurakennuksen säilyttämistä, jolloin ainoina vaihtoehtoina ovat tarvittavat peruskorjaustoimenpiteet. Koulurakennuksen säilyttämistä ovat myös maamme tunnetut arkkitehditkin kannattaneet. Peruskorjauksien jälkeen on lukion opetus palautettava takaisin sen alkuperäisiin tiloihin, koska Martinlaakson lukio tunnetaan tasokkaasta opetuksesta ja hyvistä oppimistuloksista. Laajavuoren koulussa esiintyneiden homeongelmien vuoksi on kaupungin elimissä päätetty koulurakennuksen purkaminen, mutta ei uuden rakentamista tilalle. Sensijaan on ehdotettu koulun alueelle rakennettavaksi asuinkerrostaloja. Tämä on vastoin alueen alkuperäistä kaavoitusperiaatetta koko Laajavuoren alue, käsittäen myös koulujen ja suurelta osin myös keskeisten asuinrakennusten alueet, on jo alunperin tarkoitettu säilytettäväksi täysin autoilulta vapaana alueena. Asuinkerrostalojen rakentaminen koulun tontille ei mitenkään voi toteutua, koska silloin rikkoutuvat edellä mainitut periaatteet. Asuinkerrostalon autoliikenne jouduttaisiin ohjaamaan kävelyteiksi rauhoitettujen alueiden poikki aiheuttamalla näin vaaratilanteita tähän asti turvallisena pidetyllä kävelyteiden reunustamalla keskusta-alueella. Mikäli (kun) Laajavuoren koulu puretaan on se palautettava uudelleen rakennettuna alkuperäiselle paikalleen, koska alueelle muuttaa ikääntyvän väestön poistuessa uusia nuoria pareja, jotka tarvitsevat myös koulupalveluja. Tätä puolustaa myös se, että Sosiaali- ja terveystoimen asukasillassa esitetty päivähoidon tarve on pitemmälläkin tähtäimellä katsottuna nousujohteinen. Aluetoimikunta on jo vaatinut kouluvaihtoehtojen huolellista tutkimista. On huomioitava koulujen liikuntapalveluiden tarpeet. Se edellyttää, että nykyinen Laajavuoren koulun ja Martinlaakson koulun välinen pallokenttäalue säilytetään mahdollisimman tarkoin ennallaan ja nykyisen kokoisena. Alkuperäisen kaavan mukaan Martinlaakson alueen perustamisen yhteydessä syntynyt Laajaniityntien aukio on ehdottomasti säilytettävä täysin nykyisessä muodossaan. Aukio jouduttaisiin mitä todennäköisimmin tuhoamaan asuintaloon vievän liikenteen vuoksi. On muistettava, että Laajaniityntien aukiolla sijaitsee Martinlaakson perustamisen yhteydessä pystytetty perussalko (lipputanko) ja graniittilohkareeseen kiinnitetty aluerakentajayhtiön muistokilpi, jotka vaativat arvoisensa ympäristön. Lisäksi sen äärellä on jo vietetty perinteisiä alueellisia juhlatilaisuuksia. Ma 26 Tammi :43 ALUERAKENTAMINEN - TUNTEMATON KÄSITE KAAVOITTAJILLE Reijo Vainio kirjoitti täyttä asiaa (VS ) todetessaan miten me vantaalaiset joudumme kustantamaan ilmaiset päivähoitopaikat (liityntäpysäköinnin) ulkopaikkakuntalaisten autoille ja vain heidän siirtymisekseen mm. lähiliikennejunalla työpaikoilleen Helsinkiin tai muihin lähikuntiin. On aivan totta, että näin saadaan ainakin tältä osin Helsingin ilma pysymään puhtaampana. Mutta miten se auttaa Vantaata? Mitä Vantaa siitä hyötyy? Ja millä summalla Helsinki auttaa Vantaata näiden lähinnä heitä palvelevien liityntäpysäköintipaikkojen suhteen? On selvää, että ilmastolliset haitat saadaan näin kerääntymään Helsingin sijaan Vantaalle. Eikä ongelmana ole pelkästään saasteiden lisääntyminen, vaan myös liikenteelliset ongelmat kasvavat vantaalaispäättäjien/- kaavoittajien toimesta aikanaan aluerakennussopimuksilla vain tietyille asukas- ja liikennemäärille suunnitelluilla ja aikanaan jo valmiiksi rakennetuilla alueilla. Onko aluerakentamisen periaate nykykaavoittajille tuntematon käsite? Tällaista ei myöskään tue perjantain Helsingin Sanomissa ollut artikkeli, jossa kansainvälisesti arvostettu joukkoliikennetutkija Carmen Hass-Klau luennoi Helsingissä järjestetyssä liikennealan konferenssissa, missä hän totesi mm.: On hyvin tärkeätä, että asemat ja niiden ympäristöt suunnitellaan huolella. Tällöin tulee varoa sitä, että asemien lähistöt uhrataan esimerkiksi ajoneuvojen pysäköintipaikoiksi. Tällainen ratkaisu hajottaisi asemien läheisyyteen muodostuvaa kokonaisuutta. Hänen näkemyksenään oli myös, että rautatieasemien läheisyys ilman liityntä- tms. pysäköintialueita nostaa aseman lähiympäristön asuntojen hintoja joissakin tapauksissa jopa neljänneksellä varsinkin, jos asemat saadaan mahdollisimman eläviksi. Niistä pitäisi saada paikallisia keskuksia, joissa olisi kaikenlaisia palveluita putiikeista kahviloihin ja ravintoloihin. Eniten em. joukkoliikennetutkijan näkemys osuu kohdalleen juuri Martinlaakson aseman kohdalla, joka jo pelkästään sijaintinsa vuoksi pitäisi toteuttaa täysin päinvastoin kuin Vantaan kaavoittajat ovat asian ajatelleet. Kylmä ja osittain suljettu asema sekä lähellä sijaitsevat laajat liityntäpysäköintipaikat suorastaan karkoittavat ihmiset muualle ja häiriökäyttäytymiset valvomattomalla alueella vain lisääntyvät. Sen lisäksi, että liikenteelliset ja ilmastolliset olosuhteet tulevat radikaalisti muuttumaan, tulevat vantaalaisten maksettaviksi myös liikenneväylien mittavat muutostyöt alueilla, joita ei alkuperäisen aluerakentamisen yhteydessä oltu lainkaan edes suunniteltu. Pääosin alueen kadut ovat kapeahkoja ja luonteeltaan ns. kotikatuja ja tarkoitettu ainoastaan liikennöintiin alueella oleviin kerrostalokoteihin aluetta ympäröiviltä kaksikaistaisilta pienliikennekaduilta. Tämän vuoksi aikanaan kadunvarsille aiotuista liityntäpysäköinneistäkin luovuttiin. uunnitellut muutokset tulevat tuntumaan erityisesti Martinlaakson kaltaisessa lähiössä, joka alunperin suunniteltiin ja rakennettiin aluerakennussopimuksella valmiiksi luonnonläheiseksi, väljästi rakennetuksi, yhtenäisen ilmeen omaavaksi viihtyisäksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi. Minkäänlainen lisärakentaminen ei siksi sovellu lainkaan

4 alueelle, koska se tulee kuormittamaan jo liikenteellisesti enintään nykyisen kokoiselle asukasrakenteelle tarkoitettua katuverkostoa. Nyt ollaan erilaisin kaavoitus- ja idealuonnossuunitelmin asukkaiden mielipiteitä juurikaan huomioimatta väen väkisin muuttamassa aluetta täydennysrakentamisen nimissä kaupunkimaisemmaksi. Ei Martinlaaksoa saa sen kaupunkimaisemmaksi millään lisärakentamisella ja asukkaita lisäämällä varsinkaan alkuperäisen luonnonläheisyyden, väljyyden ja viihtyvyyden kärsimättä. Lähiö on lähiö ei mikään kaupunki! Martinlaakso on oman alueensa aluekeskuksenakin jo kadonnut Vantaan aluejakokehityksistä. Eihän täällä ole, eikä tänne edes tule mikäänlaisia kaupunkimaisia katuja tienvarsinäyteikkunoineen puhumattakaan niin kunnallisten kuin yksityisten peruspalveluiden lisääntymisestä, jotka viimeisten vuosien aikana ovat alueen ns. kehittämisen yhteydessä sensijaan vain supistuneet tai poistuneet kokonaan tässä reilun asukkaan lähiössä jopa alle pienen muutaman sadan asukkaan kirkonkylän palvelutason. Mainittakoon vain muutamia seikkoja nykyisestä palvelutasosta: Vantaan toiseksi vilkkain yhteispalvelupiste lakkautettiin kokonaan vaikka sille oli varattu selkeä paikkakin kirjaston yhteydessä, terveyskeskuksen laboratoriotoiminnot keskitettiin Myyrmäkeen jopa koko terveysaseman lakkauttamisestakin on puhuttu. Alue oli jonkin aikaa kokonaan vailla omaa postia, joka hetken sijaitsi kaukana kerrostaloalueelta (ei siis enää edes rollaattorin kantaman päässä) huoltoaseman yhteydessä, kuten myös yksi liikekeskuksesta sinne siirtyneistä paikallisista päivittäistavarakaupoista. Nyt postia ei taaskaan ole. Alueella on muutoinkin enää vain neljä jonkintasoista päivittäistavarakauppaa, mutta niin kaukana toisistaan, ettei minkäänlaista kilpailua niiden kesken pääse missään suhteessa syntymään. Alueella on enää vain yksi pankki, joka sekin on valtaosalle väärä pankki ja viimeaikaisilla toiminnoillaan osoittanut pahimman laatuista palvelutason surkeutta. Eri tasoisia juottoloita sensijaan on kiitettävästi, mikä myös on alkanut näkyä ennen niin rauhallisella alueella lisääntyvinä erilaisina häiriökäyttäytymisinä. Onkin näin kanta martinlaaksolaisena vaikeaa käsittää kaavoittajien kovaa innostusta ideoida ja rakentaa mm. purettavan ala-asteen koulun, Laajavuoren koulun, ja sen vieressä olevan kolmen koulun yhteisen pallokentän paikalle ja jopa myös Martinkeskuksen paikalle peräti 11 kpl 3-8 -kerroksista asuinkerrostaloa! Myös nämä tulevat lisäämään merkittävällä tavoin paikallisesti niin liikenteellisiä kuin saasteongelmia. Näistä asioista sai kaavoittajakin kuulla asukkaiden kärkeviäkin mielipiteitä idealuonnosten esittelyillassa Martinlaakson koulun auditoriossa. Onhan Vantaalla rakentamatonta peltomaata hehtaaritolkulla muualla Kehä III:n ulkopuolellakin tulevan kehäradan varressa. Miksi siis ängetä tuhkatiheään ylikorkeita rakennuksia alunperin väljäksi ja luonnonläheiseksi suunniteltuun Martinlaaksoon ja slummiuttaa näin viihtyisäksi koettu lähiö. Ma 26 Tammi :36 LAAJAVUOREN KOULUN PURKAMINEN Nyt on Vantaan päättäjien taholta viimein päädytty tulokseen, että Martinlaakson koulua (yläaste) laajennetaan ja homevaurioinen Laajavuoren koulu (ala-aste) puretaan. Nyt ideoidaan purettavan Laajavuoren koulun tilalle ja osittain myös pallokentän alueelle asuinrakennuksia. Suunnitelmista löytyy tietoja Vantaan sivuilta osoitteesta: Seuraavaksi herää kysymys, miten siinä vaiheessa pystytään säilyttämään Martinlaakson perusaukio Laajaniitytien mutkassa, Martinkeskuksen kulmalla? Laajaniityn aukio luotiin alunperin paikallisia juhlatilaisuuksia varten. Siinä sijaitsee alueen peruslipputanko sekä alueen rakentamisen käynnistämisen muistokilpi kivipaateen kiinnitettynä. Paikalla on jo vietetty mm. Martinlaakson 30-vuotisjuhlallisuuksien avajaisia ( ja mm. paikallisen Lionsin itsenäisyyspäivän lipunnostoja. To 10 Huhti :40 MARTINLAAKSOSSA EI OLE YHTEISPALVELUPISTETTÄ Yhteispalvelu palvelee (ketä palvelee)... Armi Suojasen kirjoitus Vantaan Sanomissa lauantaina oli Martinlaakson palvelualueen reilulle asukkaille ja varsinkin Martinlaakson ja Vantaanlaakson asukkaille varmasti katkeraa luettavaa. "Rahoistaan tarkka maksaa Vantaan kaupungin maksut, kuten terveyskeskusmaksun yhteispalvelun toimipaikassa ja säästyy pankkien perimiltä palvelumaksuilta." Näinhän sen pitäisi olla, vaan kun ei ole. Vantaan (aikoinaan) pinta-alaltaan suurimmalla palvelualueella, Martinlaakson palvelualueella, ei vaan satu olemaan yhtään yhteispalvelupistettä. Kaiken kukkuraksi Martinlaakson asukasillassa Kehittyvä Martinlaakson palvelualue maaliskuussa 2006 jo puheenjohtajan, Kimmo Kiljusen avauspuheessa todettiin Martinlaakson kaupunginosan olevan Vantaan nopeimmin ikääntyvä alue. Täällä jos missään juuri tarvittaisiin tällaista palvelua. "Eniten yhteispalvelua käyttävät iäkkäät ihmiset, jotka eivät maksa laskujaan internetin kautta tai pankkien maksuautomaateilla." Niinpä, pahiten ypp:n puute kirpaisee juuri pienituloisia - eläkeikäisiä ja vanhuksia. Aiemmin oli sentään mahdollista mennä Martinlaakson terveysasemalta vain kerrosta alemmas kirjaston yhteydessä sijainneeseen yhteispalvelupisteeseen ja hoitaa maksu siellä. Nyt saavat vanhukset sauvoineen ja rollaattoreineen mennä joko läheiseen Sampo-pankkiin (nyk. Danske Bank, Martinlaakson ainoaan pankkiin) ja maksaa 22 euron maksusta tiskillä 8-10 euroa lisää (jos ei satu olemaan pankin asiakas) tai matkustaa Myyrmäkeen, toisen palvelualueen yhteispalvelupisteeseen ja hoitaa maksu siellä

5 (matkakuluineen). "Ilmainen maksupalvelu koetaan hyvin tarpeelliseksi." - toteaa kirjoituksessa yhteispalvelusihteeri Seija Nyyssönen Tikkurilasta. Eipä tämä paljon martinlaaksolaisia auta, kun yhteispalvelupistettä ei ole. Näin palvelee Vantaa vanhuksiaan. Suuri kiitos vielä kerran tästä huomaavaisesta palvelun "kehittämisestä" asukaspalvelulautakunnalle päätöksestään lakkauttaa pinta-alaltaan Vantaan suurimman palvelualueen, Martinlaakson palvelualueen ainoa yhteispalvelupiste... Tehtiinkö tämä kaikki vain ennakoiden joskus vuosikymmenen päästä valmistuvaa Kivistön aluetta silmälläpitäen? To 11 Loka :42 LUONNONLÄHEISYYS VIEHÄTTI Useimmat Martinlaaksoon sen alkuaikoina muuttaneet perusteluiksi totesivat alueen erinomaisuutena juuri suuret piha-alueet ja luonnonläheisyys. Niinpä Martinlaakso lienee niitä harvoja alueita, missä löytyy vielä hyvin paljon "alkuasukkaita", jotka ovat kiintyneet juuri tähän väljyyteen ja vihreyteen ja muuttaneet vain perheen tarpeiden mukaan isompaan tai pienempään, mutta silti pysyen samalla alueella. Martinlaaksohan rakennettiin siten, että alueella pyrittiin säilyttämään alkuperäinen puusto mahdollisimman tarkkaan ja puita kaadettiin vain juuri niiltä paikoilta, mihin sitten talot rakennettiin. Tämä oli mahdollista vain, koska koko alue rakennettiin aluerakennussopimuksella siten, että rakennuttajayhtiö, Salpa Oy, osti ensin kaikki maaalueet ja kaavoitti koko alueen tonteiksi, jotka sitten luovutettiin talojen valmistuttua asianomaislle taloyhtiöille omaksi. Ke 10 Loka :00 MARTINLAAKSON YLEISILMETTÄ OLLAAN MUUTTAMASSA Pitkään Martinlaaksossa asuneena ihmetyttää tämä alueen kokonaisilmeen väkinäinen muuttaminen. En tarkoita sillä sitä etteivätkö niin vuokra- kuin omistuspohjaiset taloyhtiöt tulisi peruskorjata ja samalla pintaremonttien yhteydessä hieman kohottaa niiden yleisilmettä. Mutta kun alue aikanaan 70-luvulla luotiin ilmeeltään yhtenäiseksi luonnonläheiseksi ja väljäksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi, niin nykyiset nuoret arkkitehdinplantut asukkaiden mieleipiteistä huolimatta ja aluee yleisilmettä kunnioittamatta muuttvat asemakaavoja ja sallivat rakentaa mm. keskustatoimintojen korttelialueelle ylikorkeita asuinkerrostaloja ja yrittävät vähänkin vapaammalta näyttävälle alueelle suunnitella kerrostaloja täydennysrakentamisen nimissä. Lisäksi nyt on suunnitelmissa vanhan aseman liikerakennuksen paikalle peräti 15- kerroksista tornitaloa, joka mitä todennäköisimmin ei "istu" muuhun ympäristöön nähden lainkaan. Onneksi yleiskaavaluonnoksesta on saatu poistetuksi Raappavuoren mäelle (vesitornin läheisyyteen) aiotut kerrostalot, jotka olisivat tulleet ulkoilu- ja viheralueeksi tarkoitetulle alueelle. Ke 10 Loka :44 MARTINLAAKSON KOULUT PURKU-UHAN ALAISINA Vantaan sivistystoimen suunnitelmien mukaan on aikomus purkaa sekä Laajavuoren koulu (ala-aste) että Martinlaakson koulu (yläaste ja lukio). Uudessa yleiskaavassa vanha julkisen palvelun alue aiotaan muuttaa keskustapalvelujen alueeksi, jolloin ainakin teoriassa asuntorakentaminen voitaisiin laajentaa myös Laajavuoren puistometsään. Lue lyhennelmä Helsingin Sanomissa olleesta kirjoituksesta. Sivistystoimen tulisi muistaa, että Martinlaakson koulu on maamme ensimmäisiä peruskouluperiaatteen mukaan rakennettuja kouluja, jolla on näin myös historiallisia arvoja. Lisäksi tulisi kaavoittajienkin muistaa, että Martinlaakso rakennettiin jo 1970-luvulla valmiiksi yhtenäiseksi luonnonläheiseksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi. On aivan eritystä, että Martinlaaksoon yritetään väen väkisin rakentaa lisää asuntoja täydennysrakentamisen nimissä vaikka toisaalla palvelut ovat jatkuvasti vähentyneet asukkaan lähiössä ei ole tällä hetkellä omaa postia, terveysaseman laboratorio muutti Myyrmäkeen, alueella on vain yksi pankki, joka suuremmalle osalle asukkaista on "väärä" pankki, kirjaston yhteydessä ollut yhteispalvelupiste lakkautettiin jo pari vuotta sitten asukkaiden vastustuksesta huolimatta. YTV:n suunnittelemat linjastouudistukset eivät tulisi enää palvelemaan alueen asukkaita eikä alueella työssä käyviä lainkaan. Aseman liikekeskus aiotaan purkaa uuden ja suuremman (15-kerroksisen tornitalon) tieltä, mutta miten käy siellä nyt olevan alueen ainoan apteekin, kun se joutuu poistumaan purettavasta liikekeskuksesta? Jääkö koko alue ilman apteekkiakin? Ke 10 Loka :26 YTV:N/VANTAAN LIIKENNESEKOILUT YTV:n/Vantaan linjastouudistukset Tästä voi lukea YTV:n Vantaan linjastosuunnitelmista: Linjastouudistuksia Martinlaaksossa Kun aiempi YTV:n suunnitelma lakkauttaa suora linja 453 Martinlaaksosta Helsinkiin oli vasta joitakin aikoja sitten saatu peruutettua, niin nyt YTV:n uusissa linjastosuunnitelmissa samasta linjasta aiotaan tehdä todellinen tynkälinja, joka ei käytännössä enää palvelisi lainkaan martinlaaksolaisia kuten tällä hetkellä. Nyt esitetyssä suunnitelmassa ei tunnu olevan järjen hiventäkään. Sen ainoa todellinen vaikutus on yksityisautoilun voimakas lisääntyminen. YTV on perustellut muutossuunnitelmaa matka-ajan lyhenemisellä, mutta ainoa kenellä matka-aika todellisuudessa lyhenee, on linjan 453 bussinkuljettaja!

6 Sensijaan Martinlaakson asukkaille työmatkaan kuluva aika pääosin vain pitenee, koska matka lähimmälle linjan ainoalle bussipysäkille, bussiterminaaliin, pitenee jopa niin, että bussin käyttö käy monelle mahdottomaksi parhaimmillaan yli kilometrin kävelymatkan vuoksi säässä kuin säässä! Ei tämä mitään palvelun kehittämistä ole. Kaiken lisäksi n asukkaan Martinlaakso on jo todettu Vantaan nopeimmin ikääntyväksi kaupunginosaksi, josta kuitenkin mm. Vantaan kaupungin suosiollisella avustuksella lähes kaikki kunnalliset peruspalvelut ovat yksi toisensa perään poistuneet. Nyt YTV:n linja näyttää olevan pitkälti saman suuntainen kuin asukkaiden kannalta farssiksi muodostunut kaupungin päättäjien järjestämä asukasilta Kehittyvä Martinlaakson palvelualue runsas vuosi sitten. Ja näyttää jopa siltä, että koko Martinlaakson palvelualue käsitteenä alkaa pian olla historiaa, kun virallisissa yhtyksissäkin puhutaan jo Myyrmäki-Martinlaakso alueesta! Ja vain sillä perusteella, että Myyrmäkihän on niin lähellä mutta kuitenkin rollaattorilla kulkevalle niin kaukana (varsinkin kun tarpeellisia lähipalveluita ei juurikaan ole enää jäljellä)! Martinlaakso on myös mainittu kasvavaksi työvoimavaltaiseksi alueeksi. Martinkyläntien varrelle onkin vähitellen kasvanut varteenotettava yritysmaailma. Uusissa YTV:n linjastosuunnitelmissa useat Vantaan itäsuunnasta Martinkyläntietä tulevien poikittaislinjojen reititkin on käännetty kulkemaan välittömästi Kivivuorentietä suoraan bussiterminaaliin, eikä monikaan linja kulje voimalaitokselle saakka. Niin myös näiden, kuin Martinlaakson oman linjan 453, käyttäjät jotuvat monissa tapauksissa turvautumaan vaihtoihin, jolloin työmatkoihin kuluva aika pitenee. Seurauksena tästäkin on vain kansalaisten siirtyminen enenevässä määrin yksityisautoilun käyttöön aiheuttaen paikallisesti ilmansaastumisen ja liikenteen lisääntymisen, joka ei varmastikaan liene ollut alkuperäisenä tarkoituksena. Vielä eräs seikka, joka ei myöskään ole saanut ymmärrystä martinlaaksolaisten keskuudessa, on liityntäpysäköinti. On täysin käsittämätöntä, miksi Vantaa järjestää aivan ehdoin tahdoin ulkokuntalaisten autoille ns. päivähoitopaikkoja ja kaiken lisäksi vielä keskelle Martinlaakson kerrostaloaluetta ja vain heidän siirtymisekseen lähiliikennejunalla mm. Helsinkiin töihin. Samaan aikaan Vantaa aikoo heikentää ja vaikeuttaa yhdessä YTV:n kanssa omien kuntalaistensa työmatkoja. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että linjan 453 reittiä ei saa muuttaa nykyisestä miltään osin. Myös poikittaislinjojen hyödyntämistä on kaikilta osin harkittava tarpeita vastaavaksi. Keskusteluja YTV:n linjastouudistuksista on luettavissa tästä: EI PILVENPIIRTÄJIÄ PÄÄKAUPUNKISEUDULLE On outoa kuvitella kaavoittajien näkemyksiä, jotka poikkeavat täysin siitä miten ihmiset haluavat asua. Kaikesta näkee, että päättäjien ja kansalaisten välillä on edelleen syvä kuilu. HS:ssa oli yli puolen sivun mittainen artikkeli, joka perustui HS-Gallupiin: "Pitäisikö pääkaupunkiseudulle rakentaa nykyistä korkeampia taloja, jopa pilvenpiirtäjiä?". Koko artikkelin otsikkona oli Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä. Miten tämä liittyy asemien lähelle rakentamiseen selittyy sillä, että mm. Martinlaakson kokonaisilmettä ollaan lähivuosina muuttamassa radikaalisti, sillä nykyisen aseman liikekeskuksen tilalle rakennetaan mm. 15-kerroksinen tornitalo ja sen jatkeeksi aivan radan varteen 6-8 kerroksisia asuintaloja. Se mikä tässä eniten häiritsee, on se, että ei enää muisteta millä periaatteilla koko lähiö aikanaan rakennettiin. Martinlaakso rakennettiin 1960-luvun lopun ja 1970-luvun aikana aluerakennussopimuksella ilmeeltään yhtenäiseksi luonnonläheiseksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi käsittäen siis myös rivi- ja omakotitaloja. Kerrostaloilla on suuret väljät piha-alueet ja alkuperäinen puusto jätettiin missä se vain oli mahdollista. Näin säilytettiin ilmeeltään selkeä luonnonläheisyys. Nyt täydennysrakentamisen nimissä ollaan jo osittain pilattu alueen ilmettä muuttamalla kaavaa niin, että keskustatoimintojen korttelialueelle onkin rakennettu tiiviisti pienelle tontille neljä 6-8 kerroksista asuintaloa. Tästä kertovat myöskin tonttien tehokkuusluvut: Kaavamuutoksen mukaan pelkästään tämän asuinkerrostalotontin tehokkuusluku on e=2,15, kun läheisten kerrostalotonttien sekä koko alueen keskimääräinen tehokkuusluku on e=0,75! Tällaista eivät alueelle aikoinaan muuttaneet ja täällä edelleen asuvat ole missään vaiheessa toivoneet eikä halunneet varsinkaan, kun samaan aikaan on palveluita vähennetty ja kokonaan poistunut. perjantai, lokakuu 19, 2007

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, toimistotilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS

SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 17.2.2015 SEPÄNKATU 15 JA 17 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVAHANKKEEN TAUSTAA Tavoite keskustan täydennysrakentamisesta ja uusien asukkaiden saamisesta keskustan palveluiden äärelle: keskustan

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Asumisen näkymiä Helsingin seudulla ARY-seminaari 9.12.2008 Osmo Soininvaara Oikeisiin paikkoihin vai haluttuihin Missä ihmiset halauvat asua? Missä heidän pitäisi haluta? Onko ristiriitaa suunnittelijoiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan palvelut Kivistön suuralueella 2015-2024 Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Marja Verkko 7.4.2015 ASUNTOMESSUALUE Viehättävä Vantaan Kivistö Asuntomessut_Vantaalla_2015_

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA?

ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? ASUNTOMARKKINAT KERAVALLA LISÄÄ KERROSTALO- VAI PIENTALOASUNTOJA? Kari Puustinen 26.11.2014 Keravan Omakotiyhdistys Maailma muuttuu Talouksien koko pienentynyt ja yksin asuvia on entistä enemmän. 1-hengen

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila

Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Malmin lentoasemaselvitys ja Tapanila Mitä nyt ehdotetaan? 22.10.2007 1 Ohjelma Esitys: Malmi luontoharrastajan näkökulmasta Taustaa Sijainti ja Tapanila-Seuran kannanotot Uusin esitys MLY:n ehdotus Keskustelua

Lisätiedot

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo

Lisätiedot

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat.

Itäinen Ylöjärvi MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Itäinen Ylöjärvi Tämä osa-alue koostuu Siivikkalan ja Mettistön asemakaava-alueista sekä läheisestä maaseutualueesta. Siivikkalan asukkaiden palvelujen käyttö on perinteisesti suuntautunut Tampereen suuntaan,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/2015 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 122 24.06.2015. 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 9/ 1 (1) 122 Asianro 8060/08.00.00/2013 Lehtoniemi ja Peikkometsän alue, vuoropysäköintikysely Suunnittelujohtaja Tapio Räsänen Kaupunkiympäristön suunnittelun tukipalvelut

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta

ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015. Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta ASUNTO-OHJELMA VUOSILLE 2012-2015 Kärsämäen kunta Tekninen lautakunta Helmikuu 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. MAANHANKINTA JA KAAVOITUS - Maanhankinta - Kaavoitus 3. ASUNTOTUOTANTO - Korjausrakentaminen

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne... Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Asuntotuotanto Vantaalla

Asuntotuotanto Vantaalla Asuntotuotanto Vantaalla Vantaan kaupunkirakenteen kehitys 1960-2014 Asuntopolitiikan päätavoitteita Täydennysrakentamisen edistäminen Vantaan asuntorakentamisennuste 2015-2024 ARY:n vierailu Vantaalla

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja asemakaavoitus. Lokakuu 2017 Linda Wiksten Asemakaavoitus Asemakaavakoordinointi

Täydennysrakentaminen ja asemakaavoitus. Lokakuu 2017 Linda Wiksten Asemakaavoitus Asemakaavakoordinointi Täydennysrakentaminen ja asemakaavoitus Lokakuu 2017 Linda Wiksten Asemakaavoitus Asemakaavakoordinointi Helsinki kasvaa ja tiivistyy Uuden strategian tavoitteet: Kaupunkiin rakennetaan vuosittain 6 000

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.3.2016 KIELOTIE 34-44 VVO & SUOJELU ASEMAKAAVAN MUUTOS NRO 002299 Kaavamuutosalue sijaitsee Tikkurilan kaupunginosassa. Suunniteltavaan alueeseen kuuluu korttelin

Lisätiedot

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2

Viher-Nikkilä. A-36.1152 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa2 Viher-Nikkilä 00 A-36.115 Yhdyskuntasuunnittelun perusteet, MaKa SELOSTUS Suunnittelemamme alueen valintaan vaikuttivat monet tekijät. Päädyimme alueeseen, joka sijaitsee lähellä Nikkilän keskustaa ja

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Tilastokatsaus 11:2012

Tilastokatsaus 11:2012 Osuus asuntokannasta, % Tilastokatsaus 11:2012 14.12.2012 Tietopalvelu B14:2012 n asuntokanta 31.12.2011 ja sen muutokset 2000-luvulla Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan lla oli vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma

ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma 1 ROVANIEMEN KAUPUNKI Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3.KAUPUNGINOSA KORTTELI 126 TONTTIT 1 JA 2, KOSKIKATU 40 JA 42 Suunnittelualue sijaitsee 3. kaupunginosan korttelin 126 tontilla

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio

Alueelle kohdistuvat suunnittelukaudella 2014-2018 seuraavat kaavoitushankkeet: Hanke Toteutusaika Toteutustapa Kustannusarvio Asuntila Asuntilasta on rakentunut 1990-luvun loppupuolesta alkaen vajaan 3 000 asukkaan pientaloalue. Alue on laaja, yhtenäinen ja monipuolinen pientaloalue, jossa on lähipalvelut. Asuntila ei kasva enää

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro

Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa nro Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus sekä tonttijako ja tonttijaon muutos, joka koskee 20.8.2012 päivättyä asemakaavakarttaa nro 002123. 1 PERUS-

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 9:2015

TILASTOKATSAUS 9:2015 TILASTOKATSAUS 9:2015 13.11.2015 VANTAAN ASUNTOKANTA JA SEN MUUTOKSIA 2004 2014 Tilastokeskuksen asuntokantatilaston mukaan Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa kaikkiaan 102 455 asuntoa. Niistä runsas 62

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna Kuntatekniikan keskus

Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna Kuntatekniikan keskus Liikenteen kehitys Vantaalla vuonna 21 Kuntatekniikan keskus Vantaan kaupunki Maankäytön ja ympäristön toimiala Kuntatekniikan keskus Kehittämisyksikkö Teksti ja taulukot: Jaana Virtanen ja Timo Väistö

Lisätiedot

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan

Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Tiedote Julkaistavissa..0 klo 00.0 Suomalainen haluaa asua pientalossa lähellä kaupunkia tiivis, kaupunkimainen rakentaminen torjutaan Väite, jonka mukaan asumisen ja rakentamisen tulee olla tiivistä ja

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

VALINTATALON KORTTELI 43

VALINTATALON KORTTELI 43 VALINTATALON KORTTELI 43 Asemakaavan muutos Vireilletulovaiheen yleisötilaisuus pääkirjaston Muikku-Sali ti 2.2.2016, klo 18.00 Kaavoitusarkkitehti Simo Vaskonen VUOROVAIKUTUS ASEMAKAAVOITUKSESSA Maankäyttö-

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

Tilastokatsaus 7:2013

Tilastokatsaus 7:2013 Tilastokatsaus 6:2012 Vantaa 1 21.8.2013 Tietopalvelu B12:2013 Asuntorakentaminen Vantaalla vuodesta 1970 Asuntokanta vuoden 2013 alussa Vantaalla oli vuoden 2013 alussa 99 620 asuntoa. Niistä 60 835 oli

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Lähivirkistysalue. Yleinen pysäköintialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaise rakennusoikeudesta saa rakentaa asuintiloiksi liike- ja toimistotilojen l saa

Lisätiedot

SORTAVALANKA TU 2 JA 4. Asemakaavaluonnos Yleisötilaisuus

SORTAVALANKA TU 2 JA 4. Asemakaavaluonnos Yleisötilaisuus SORTAVALANKA TU 2 JA 4 Asemakaavaluonnos Yleisötilaisuus 1.12.2014 KAAVAHANKKEEN TAUSTAA - KIINTEISTÖPOLITIIKKA Kaupunki määritti omistamiensa kiinteistöjen käytön tavoitteet 2012 Määrityksen perusteena

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN

UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Kuva: taiteilijan näkemys luonnosvaiheessa UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄÄN Perkkiöntie 7, Oulu Google, 2007 Tele Atlas VASARAPERÄN LIIKEALUE 2 VUOKRATAAN UUTTA LIIKETILAA OULUN VASARAPERÄSTÄ TONTTI-

Lisätiedot

Alppikylä. Laukkukuja 6

Alppikylä. Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Tervetuloa aurinkoiseen Alppikylään Alppikylä sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueen sekä Puistolan, Heikinlaakson ja Jakomäen asuinalueiden välissä. Sen pinta-ala on reilut 50 hehtaaria.

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä 5.4.2017 Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146

Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 Vantaan kaupunki Maankäyttö ja ympäristö Marja-Vantaa-projekti Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 29.11.2011 päivättyä, 13.2.2012 tarkistettua asemakaavakarttaa nro 002146 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija

Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä. Myyrmäen yritystilaisuus Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan näkymät Myyrmäessä Myyrmäen yritystilaisuus 17.11.2016 Joni Heikkola, yleiskaavasuunnittelija Vähittäiskaupan nykytila Myyrmäessä Myyrmäen keskusta toimii kaupallisena keskuksena Länsi-

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia ja katualue. Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet

Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia ja katualue. Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 1 (1) Asianumero 4737/10.02.03/2015 Aluenumero 150713 Lippajärvi Asemakaavan muutos 62. kaupunginosa, Lippajärvi Osa korttelia 62028 ja katualue Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelujohtajan

Lisätiedot

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN

KANGASALAN KUNNAN TEKNINEN KANGASALAN KUNTA TEKNINEN KESKUS HUUTIJÄRVEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MYLLYTIE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT PÄIVÄYS 14.2.2017 ASEMAKAAVAN NUMERO 790 KUNTA KANGASALA OSA-ALUE HUUTIJÄRVI/33 KORTTELI 3127 OSA KAAVA-ALUEEN

Lisätiedot

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016 Irja Henriksson 1.3.017 Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 016 Vuonna 016 Lahteen valmistui 35 rakennusta ja 75 asuntoa. Edellisvuoteen verrattuna rakennustuotanto laski yhdeksän prosenttia ja asuntotuotanto

Lisätiedot

Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli ja katualue

Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli ja katualue 1 (5) Asianumero 4794/10.02.03/2014 Aluenumero 230961 Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli 14081 ja katualue Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön

Lisätiedot

Vantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen

Vantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen Vantaan pientaloalueiden täydennysrakentaminen Hirsitaloteollisuus 6.4.2017 Rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki, Vantaan kaupunki Nykytilanne Pientaloalueita eri puolilla Vantaata Vanhoilla rintamamies

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava 1 NURMEKSEN KAUPUNKI Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava YLEISKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET Kehittämistavoitemerkinnät ja niihin liittyvät määräykset: Alueen tiivistämis-/eheyttämistarve. Alueen lisärakentaminen

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet

Alueen asemakaava ja yleissuunnitteluohjeet 2 Sijainti Siirin tontit sijaitsevat n. 5 km keskustasta itään. Alue sijaitsee aivan Harvoilanmäen asuntomessualueen vieressä. Asuntomessualue avasi Siirin uuden asuinalueen. Kaikkiaan Siirin alueelle

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat

LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 1 LAPUAN KAUPUNKI LAPUAN KAUPUNGIN 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131 Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on 1. KAUPUNGINOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 131. Suunnittelualue

Lisätiedot

ruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee

ruskotunturi Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Monitoimikeskus OuluZone sijaitsee sijaitsee Oulua ilmasta ruskotunturi ja ouluzone Ruskotunturi nousee noin noin 7 kilomet- 7 kilometrin päähän päähän Oulun ydinkeskustasta, Oulun ydinkeskustasta, poistetun käytöstä ja maisemoitavan poistetun ja

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Prosenttiluku ilmaisee kuinka suuren osan rakennusoikeudesta saa rakentaa

Lisätiedot

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 -> Siltatien alue Ydinkeskustan jälkeen merkittävin kasvusuunta on Siltatien alue, joka on tällä hetkellä rakentamaton alue. Osayleiskaavoituksen tavoitteena on muodostaa alueesta itsenäinen noin 5 300 asukkaan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AKR AP AO AO-33 YL VL VL-7 ET W 0020500 Asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue. 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0050033

Lisätiedot

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa

Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa Pelastustoimi mukana maankäytön suunnittelussa 14.2.2013 / Henri Kokko 1 Toiminta-alue 14.2.2013 / Henri Kokko 2 Yhteistyö paloturvallisuusasioissa 10 kunnan kaavoitusvirastot - kaavalausunnot - osallistumis-

Lisätiedot

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta

Asemakaavan muutos, Raivaajankatu, hyväksyminen 964/ /2015. Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta 191 13.10.2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta 60 22.03.2016 Kaupunginhallitus 119 04.04.2016 Kaupunginhallitus 219 20.06.2016 Kaupunginvaltuusto 53 27.06.2016 Asemakaavan muutos,

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta - Hyvät liikenneyhteydet - Keskustaan 15 min, lentokentän suuntaan, Myyrmäkeen - Hyvät pyöräily-yhteydet

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN

VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN Päivitetty 29.4.2015 VAASAN VEDEN LIITTYMISMAKSUTAKSA 1.1.2013 LÄHTIEN 1.1 VESI- JA VIEMÄRIVERKOSTOJEN LIITTYMISMAKSUN MÄÄRÄYTYMISPERUSTEET Vaasan Veden vesi- ja viemäriverkostojen liittymismaksu on kiinteistökohtainen

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE 23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015

Lisätiedot

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki

Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki Ratapihaan liittyvien alueiden sekä kaupungintalon tontin asemakaavamuutoksen tärinäselvitys Suonenjoen kaupunki 27.8.2014 1 Taustatiedot Suonenjoen kaupungin keskustassa on käynnissä asemakaavatyö, jonka

Lisätiedot

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi.

Rakennus on rakennettu asuinrakennuksena, mutta sen käyttötarkoitus on muutettu v päiväkodiksi. Kiinteistö 3485/16, Kiikkaistenkuja 13, 01800 Klaukkala Tontti Tontti sijaitsee Klaukkalan asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO2 ½I, erillispientalojen korttelialue. Tontin pinta-ala on 1 882

Lisätiedot

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta

Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 51 14.4.2015 Tekninen lautakunta 97 7.6.2016 Asianro 957/10.02.03/2014 253 Raision kaupungin 5. kaupunginosan (Kuninkoja) kortteleita 502 (osa), 517

Lisätiedot