Sisäilmasta sairastuneille soveltuvien tilojen rakentaminen ongelmakohtia ja aloituspisteitä

Transkriptio

1 Ratkaisuja Sisäilmasairaille! -projekti Homepakolaiset ry Terveellisiä tiloja asumiseen, opiskeluun ja työntekoa varten Sisäilmasta sairastuneille soveltuvien tilojen rakentaminen ongelmakohtia ja aloituspisteitä Suomessa on hankala löytää sopivia asuin-, työ- ja opiskelutiloja, jos on herkistynyt sisäilman altisteille. Epäterveellinen sisäilma aiheuttaa pitkällä aikavälillä terveyshaittaa myös muille rakennuksen käyttäjille. Ongelmia on kaikkien aikakausien rakennuksissa ja hyvin monin eri tavoin toteutetuissa rakenteissa. Rakennuskannan huono kunto ja sisäilmasairaille soveltuvien tilojen puute on iso ongelma. Tilojen tarvitsijoiden määrä on suuri. Ongelman ratkaisemiseen tuleekin panostaa aktiivisesti ja kehittää rakentamiseen terveellisiä vaihtoehtoja. HAASTEITA JA RATKAISUJA Rakentamisen laatu on heikko, ja lainsäädännöstä löytyy useita selkeitä puutteita esimerkiksi kosteudenhallinnan suhteen. Lainsäädännöllä tulee luoda puitteet, jossa esimerkiksi märkärakentaminen ei ole mahdollista. Huomiota vaativia ongelmakohtia kosteudenhallinnan osalta ovat mm: materiaalien sääsuojauksen puutteet rakennusten sääsuojauksen puutteet betonin pinnoittaminen kosteana. Näiden huomioimisella edistetään sitä, että Suomeen saadaan terveellistä uutta rakennuskantaa. Tällä hetkellä uusien rakennusten sisäilmaongelmat ovat hyvin tavallisia. Seuraukset näkyvät myös taloudellisesti sairastavuuden ja työkyvyttömyyden nousuna. Rakennusmateriaalien kemikaaleja koskeva lainsäädäntö on riittämätön. Rakennusmateriaaleissa on mahdollista käyttää terveydelle haitallisia kemikaaleja, ja rakentajan sekä kuluttajan 1

2 mahdollisuudet tietää yksittäisten materiaalien ja koko rakennuksen kemikaalikoostumusta ovat heikot. Tilannetta voidaan ratkoa esimerkiksi seuraavasti: kehittämällä velvoitteita ilmoittaa rakennustuotteiden kemikaalikoostumus kehittämällä ajanmukaisempia standardi- ja sertifikaattijärjestelmiä huomioimalla erilaisissa laskelmissa ja lupajärjestelmissä etuna materiaalin vähäkemikaalisuus eli noudattamalla käytännössä varovaisuusperiaatetta rajoittamalla terveyshaittoja sisältävien kemikaalien käyttöä rakentamisessa nykyistä tehokkaammin tuomalla vapaaehtoisesti markkinoille rakennustuotteita, joiden ainesosaluettelo on saatavilla. Suomi valmistelee parhaillaan EU:n energiatehokkuusdirektiivin toteuttamisen kansallisia linjauksia. Vuodesta 2021 alkaen kaiken rakentamisen tulee EU:n energiatehokkuusdirektiivin mukaan olla lähes nollaenergiarakentamista. Direktiivin tarkempi toteutus määritellään kansallisesti. Nollaenergiarakentaminen asettaa sisäilman laadulle riskejä, ja voi olla uhka sisäilmasta sairastuneille soveltuvien rakennusmuotojen käytölle. Direktiivin kansallisessa toteuttamisessa tuleekin taata mahdollisuus rakentaa sisäilmasta sairastuneille soveltuvia asuntoja ja työtiloja. Tätä voidaan edistää mm. seuraavasti: Mahdollistetaan kansalliseen direktiivin toimeenpanevaan lainsäädäntöön pienikokoisten (esim. alle 50 m 2 ) rakennusten ja työtilojen rakentaminen lievemmällä normistolla. Huomioidaan rakennuksen ympäristötaseessa myös materiaalien hiilijalanjälki. Tällöin esimerkiksi hirren ja muiden massiivipuurakenteiden käyttömahdollisuudet sisäilman kannalta terveellisellä tavalla paranevat. Myös hiilijalanjälki aikayksikköä (tai käyttöaikaa) kohden pienenee, kun rakennukset palvelevat pidempään käytössä. Kiinnitetään huomiota nollaenergiarakentamisessa tarvittavien materiaalien kemikaali- ja biosidipitoisuuteen. Tämä on tärkeää, sillä mikrobien myrkyllisyys voi riippua kasvualustasta. Näin ollen on tärkeää varmistaa, ettei rakentamista modernisoimalla edelleen edistetä myrkyllisten mikrobien kasvulle otollisen ympäristön yleistymistä. Ilmiötä voi verrata sairaalabakteeri-ilmiöön: terveyshaitta aiheutuu, kun luodaan toksisten mikrobien kasvulle soveltuvat olosuhteet, jossa vaaralliset mikrobit valtaavat tavallisten ympäristöön kuuluvien mikrobien elintilan. 2

3 Sisäilmasta sairastuneiden syrjäytymisen ehkäisemiseksi tulisi Suomeen rakentaa sairastuneille suunniteltuja asuin- ja työtiloja. Suosittelemme kolmea rakennustapaa ongelmavyyhdin purkamisen aloittamiseen: HIRSI/MASSIIVIPUU: Rakentamisen voisi aloittaa hirrestä, sillä se sopii oikein toteutettuna osalle sairastuneita. KIVITALO: Kivitalo on toinen varteenotettava vaihtoehto. Kivitalon toteutuksen tulee olla erilainen kuin normaaleissa kivitaloissa tällä hetkellä. Toteutuksen tulee lähteä kiven kemikaalittomuudesta ja materiaalin kuivana pitämisestä mikrobikasvun estämiseksi. METALLI: Metallikonttipohjaiset asumukset ovat myös kannatettava vaihtoehto. Metallipohjaiseen runkoon voidaan valita erilaisia eristys- ja sisustusmateriaaleja käyttäjän tarpeiden mukaan. Kontit ovat kätevä liikuteltava rakennusmuoto nimenomaan hätätilanteisiin, ja niitä voidaan käyttää myös kerrostalomuotoiseen rakentamiseen. Konttirakentaminen tulee suunnitella erityisen huolella sisäilmasairaan tarpeet huomioiden. Lisäksi on tärkeää saada Suomeen tavallisia hyvin tehtyjä taloja, joissa materiaalit on valittu huolella ja rakennus valmistettu erityistä huolellisuutta noudattaen sateelta suojattuna. Jo tämä oletettavasti ratkaisisi asunnottomuuden ja työtilanteen monen sisäilmasta sairastuneiden kohdalla. Huolellinen suunnittelu, toteutus ja huoltoon liittyvät parannukset koskevat kaikkia talotyyppejä. Tiukempi rakennusmateriaalien kemikaalistandardi/luokitusjärjestelmä/sertifikaatti ratkaisisi kenties ongelmia nopeammin kuin hankalasti muutettava, raskas EU-tasoinen kemikaalilainsäädäntö. Esimerkiksi M1-luokitus ja rakennusmateriaalien tuotestandardit eivät laisinkaan riitä terveellisen sisäympäristön rakentamisen puitteiksi. Vastaavia luokituksia sekä standardisointi- ja sertifikaattijärjestelmiä voidaan kuitenkin kehittää nimenomaan terveellisen sisäilman näkökulmasta laadukkaan rakentamisen avuksi. HIRSI, KIVITALO JA METALLIPOHJAINEN RAKENTAMINEN SISÄILMASTA SAIRASTUNEILLE SOVELTUVINA RATKAISUINA. Kivitalo Kivitalon rakentamiseen käytettyjen betonin ja tiilen tulee olla tutkitusti turvallisia. Betoni ja laastit aiheuttavat usein oireita sairastuneille, sekä uusina että vanhettuaan. Ei haitallisia kemikaaleja tai homeenestoaineita betoneihin, laasteihin ja tiiliin. Hiekan laatuun on kiinnitettävä huomiota. 3

4 Tavallista pidempi kuivatusaika suhteellinen kosteus normaaleja raja-arvoja alhaisempi ennen päällystystä. Ei sivutuotevirtoja/jätteitä betoniin, laasteihin ja tiiliin. Jätepolitiikan ja rakennusmateriaalipolitiikan yhdistämistä tulisi tarkastella myös rakennusterveysnäkökulmasta. Suosittelemme valtiorahoitteisen pilottikohteen rakentamista mahdollisimman tarkkaan suunnitellun, toteutetun ja huolletun kivitalon rakentamiseksi esimerkiksi sisäilmasta sairastuneiden työntekijöiden käyttöön vuokrattavaksi toimistohotelliksi eri yrityksille. Metalli Metallipohjaista rakennusta voidaan edullisesti kokeilla esim. kontteihin perustuvan rakentamisen avulla. Eristysmateriaaleja ja eristyksen sijoittelua (esim. eristys ulko- vai sisäpuolelle) tulee testata. Kontti tulee maadoittaa, jotta estetään sen varautuminen sähköisesti. Kontti on hyvin myös kaupunkiympäristöön soveltuva vaihtoehto. Esimerkiksi Alankomaissa konttipohjaisesti on rakennettu opiskelija-asuntoja kerrostalomuotoon. Konttipohjainen runkorakenne mahdollistaisi erilaisia sisustusmateriaalivaihtoehtoja asukkaan mukaan. Suosittelemme valtiorahoitteista konttirakennuskokeilua sopivan rakennusteknisen toimivuuden selvittämiseksi. Hirsi Sisäilmasairaista osalle hirsi ei lähtökohtaisesti sovi puun luontaisten päästöjen vuoksi. Hirsitalossa päästöt ovat uutena huomattavat, mutta laskevat ajan myötä. Henkilöille, jotka ovat herkistyneet erityisesti puun sisältämille aineille, hirsi ei sovellu edes päästöjen vähennyttyä. Osa vakavastikin sairastuneista sisäilmasairaista on kuitenkin löytänyt nimenomaan hirrestä itselleen soveltuvan vaihtoehdon. Tämän vuoksi hirsi onkin ehdottomasti yksi suositeltava ratkaisu, kun mietitään sisäilmasta sairastuneille soveltuvan infrastruktuurin rakentamista. Puu tulee kaataa talvella. Puun kuivumisolosuhteet ovat ratkaiseva tekijä hirsirakennuksen onnistumisessa. Hirttä ei tule käsitellä kemikaaleilla. 4

5 Perinteisen, kemikaalittoman hirsitalon rakentamisedellytykset tulee turvata jatkossa myös nollaenergiadirektiivin alaisuudessa. Hirren kohdalla tulee huomioida puun edullinen hiilijalanjälki, eikä keskittyä tarkastelemaan pelkkää energiankulutusta. 5