MunReitillä. Tavataanko vai kohdataan? Luentomateriaalia; Riina Karvonen

Transkriptio

1 MunReitillä Tavataanko vai kohdataan?

2 Kohtaaminen Kohtaaminen ei ole tekniikkaa. Ratkaisevaa on millainen on meidän ihmiskuvamme, teoriamme ihmisen muutoksesta ja millaisena näemme kohtaamamme ihmiset.

3 Mitä kohtaamme? Missä ohjaamme?

4 Mitä kohtaamisessa tapahtuu?

5 Erik H Erikssonin KEHITYSKRIISIT Luentomateriaalia / Riina Karvonen

6 0 1 v. vauvaikä: luottamus vs. epäluottamus >> positiivisena tuloksena toivo 1 3 v. pikkulapsi-ikä: itsenäisyys vs. epäily ja häpeä >> positiivisena tuloksena tahto 3 6 v. leikki-ikä: aloitteellisuus vs. syyllisyys >> positiivisena tuloksena tarkoitus, merkitys 6 12 v. varhainen kouluikä: ahkeruus vs. alemmuus >> positiivisena tuloksena pätevyys

7 nuoruus: identiteetti tai roolien hajaannus >> positiivisena tuloksena aitous varhaisaikuisuus: läheisyys vs. eristäytyminen >> positiivisena tuloksena rakkaus keski-ikä: tuottavuus vs. lamaantuminen >> positiivisena tuloksena huolenpito vanhuus: minän eheys vs. epätoivo >> positiivisena tuloksena viisaus

8 Tyylit ja roolit Ohjaaja on ison haasteen edessä valitessaan omaa kohtaamistyyliään. Joskus on hyvä kysyä sitäkin, ymmärretäänkö ja joustetaanko liikaa. Onko kaikki tehtävä aina pehmeästi nuoren ehdoilla? Missä menee ymmärtämisen ja vastuuseen kasvattamisen raja? Missä menee ammatillisen kuntoutuksen ja terveydenhuollon / sosiaalitoimen palvelujen raja? Mitä tarkoittaa osallisuus, dialogisuus, voimaantuminen Miten voimme työssämme vahvistaa niiden toteutumista?

9 Havahtuminen omien toimintamallien ja uskomusten äärellä Hoivaava vanhempi, arvosteleva vanhempi Vanhempi Aikuinen Lapsi Luonnonlapsi, mukautunut lapsi, pikku professori Transaktioanalyysi, Eric Berne ( ).

10 Opiskelijan kohtaaminen Tiedosta tunneloukut: Nuori osaa vetää aikuisen takaisin epäkypsään käytökseen ja nuoruusiän kokemuksiin. Aikuisen suuttuminen on sallittua, kunhan tilanne selvitetään ja käydään läpi. Toisinaan nuorella ei vilpittömästi ole aavistustakaan, mikä aikuisessa aiheuttaa kiukustumisen: Nuori on itsekeskeinen, eikä aina kykene ajattelemaan asioita toisten kannalta.

11 Tavoitteiden löytäminen Opetussuunnitelma luo tavoitteet opinnoille. Suunnitelmaa laadittaessa pohditaan, mikä toimii ja on tarkoituksenmukaista. Nuoren kannalta olisi tärkeätä, että hänelle muodostuu kokemus omasta kehityskelpoisuudestaan: hän pystyy oppimaan ja yltää vähitellen välitavoitteiden kautta omiin tavoitteisiinsa. Toimiva lähtökohta on hakea tavoitteita, joihin nuori on valmis sitoutumaan. Aito kohtaamin en Reflektoiva ohjaus Toiminta

12 Hyvä tavoite kuvaa jonkin saavuttamista tai alkamista, ei loppumista on mahdollinen on selkeä on arvokas ja hyödyllinen sisältää ponnistelua on mitattavissa sisältää välitavoitteita sen saavuttaminen tuo onnistumisen tunteen (O Connor & McDermott 1998.)

13 Vinkkejä motivaation parantamiseen Kun ajattelet nuoresta jotain positiivista, sano se ääneen. Pienikin henkilökohtainen huomioon ottaminen voi olla nuorelle iso asia. Osoita ja vahvista asioita, joissa nuori on joskus onnistunut. Myönteisistä asioista ja nuoren oppimisesta voit puhua ääneen myös työyhteisössä. Varo kuitenkin liiallisia yksityiskohtia, sillä nuori on herkkä nolostumaan, jos häneen kohdistetaan liikaa huomiota. Aito kohtaamin en Reflektoiva ohjaus Toiminta

14 Koulutuksessa tärkeäksi koettuja elementtejä 1. Retket, elämykset ja liikunta 2. Elämän tarkoituksen ja arvojen pohtiminen 3. Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyys 4. Oppiminen ja uusien asioiden käsittely 5. Ryhmän tuki ja yhdessäolo 6. Itse tekeminen ja ryhmätyöskentely Lähde:Jouni Puumalainen ja Eija Rautakorpi: Olen menossa valoisampaan suuntaan Työllistymisjakson ja kuntouttavan koulutuksen yhdistäminen seurantatutkimuksen valossa. Mielenterveyden keskusliitto Luentomateriaalia / Riina Karvonen

15 Tietoisuuden kehä Toiminta jäsentyy havaintojen, ajatusten, tunteiden ja tahdon kautta Toimintaan voit tietoisesti vaikuttaa tekemällä ratkaisuja ja punnitsemalla eri toimintamallien toimivuutta. Toiminta Havainnot Aistihavainnot hahmottavat ympäristöä. näkö-, kuulo-, haju-, maku- ja tuntoaisti Tulkinta Tulkintaamme vaikuttavat uskomuksemme, olettamuksemme ja periaatteemme. Toiveemme ja pyrkimyksemme. Mitä haluamme tehdä itselle, toiselle tai meille. Mitä haluamme olla itsellemme, toiselle ja meille. Tahto Tunteet Mitä tunteita viesti meissä herättää? Rakkaus Viha Toivo - Epätoivo Ilo Suru Rohkeus- Pelko

16 Puhumisen taito Sanojen kautta välittyy vain pieni osa tiedosta. Puhu itsestäsi, omasta puolestasi vastuullisesti. Kuvaile aistihavaintojasi niin saat tukea itseilmaisuusi. Jaa ajatuksesi. Ilmaise tunteesi. Sano mitä tahdot. Kerro toimintasi.

17 Kuuntelemisen taito Kuuntelu on yhtä tärkeää, jos ei tärkeämpää kuin puhuminen. Eläytyvän kuuntelun perusta on empaattinen suhtautuminen toiseen ihmiseen. Empatialla tarkoitetaan ihmisen kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, kykyä tajuta, miltä toisesta tuntuu ja kykyä ymmärtää toisen ihmisen tunnetila ristiriitaisenkin sanoman takaa Eläytyvä kuuntelu edellyttää kuuntelijalta todellista halua yrittää ymmärtää, mitä sanoman lähettäjä tuntee ja mitä hän yrittää sanoillaan tarkoittaa. Yksinkertaisinta eläytyvää kuuntelua on pelkkä hyväksyvä läsnäolo, jolloin kuuntelija on käytettävissä ja ilmaisee myönteisen asenteensa toisen pulmaan.

18 Kuuntelemisen kivijalka Ole tarkkaavainen Ilmaise kuulleesi Rohkaise ilmaisemaan Tee yhteenveto

19 Ole tarkkaavainen, kun kuuntelet Huomaa sanaton viestintä: ääni, eleet, ilmeet ja asento. Sanallisen viestinnän kautta ihmisten kesken välittyy vain n. 5 % tiedosta. Jos sanat ja oheisviestintä ovat samansuuntaisia ja tukevat toisiaan uskomme viestiin. Jos sanat ja oheisviestintä ovat ristiriidassa, uskomme oheisviestejä enemmän. Kuunnellessa, tunnista tuleeko kaikki tietoisuuden kehän asiat esille ja opettele tunnistamaan ne. Huomaa puuttuvat alueet ja kysy niistä. Tärkeää on olla samalla tasolla kuulijan kanssa, jotta keskustelu olisi hyvin toimivaa.

20 Ilmaise kuulleesi Anna palautetta kuulemastasi: nyökkää, hymise. Osoita, että olet kuunnellut. Rehellinen, avoin ja rakentava palaute kehittää kommunikointia. Kommentoi niitä tietoisuuden kehän alueita, joilla ilmaisu on voimakkainta. Pue sanoiksi tunteet ja tahto, jos toinen osapuoli ei ole niistä puhunut suoraan. Tarkkaile tapaa reagoida, jotta tiedät oletko kuullut oikein.

21 MOTIVOIVA HAASTATTELU Voimaantumisen mahdollistajana

22 Alkuasetelmat Ihmisiä kiinnostaa vain itselle hyvät syyt muuttua Asiakas puhuu muutoksen puolesta ja työntekijä auttaa häntä itseilmaisussa Motivoivan haastattelun perusta yhdessä toimiminen voimavarojen löytäminen autonomian kunnioittaminen

23 Motivoivan haastattelun periaatteet Empaattinen ilmapiiri, hyväksyvyys Väittelyn välttäminen, leimaamattomuus Vastarinnan ymmärtäminen ja hyödyntäminen Autonomian tukeminen, uskon luominen oman toiminnan vaikuttavuuteen

24 Mitä haastattelijalta vaaditaan? Yksilöllisten erojen kunnioittamista Ristiriitaisuuden ja erilaisten näkökulmien sietämistä Vähitellen etenevän muutoksen kestämistä Aitoa kiinnostusta kohtaamiaan ihmisiä kohtaan ja aitoa huolehtimista

25 Keskustelun avaus avoin, suljettu vai joku muu Mikä ohjaa keskustelun avausta: Omat totutut rutiiniavaukset: Mikäs sai lähtemään? Tilannekohtaiset, omat havainnot: Taitaa liikkuminen olla hieman hankalaa? Muualla otetut esitiedot: Ja päätä on särkenyt kolme päivää! Strukturoitu haastattelulomake: Teen aluksi muutaman peruskysymyksen. Potilasohjelma: Otetaan ensin nuo henkilötiedot.

26 Kysyminen tie muutospuheeseen Suljetut kysymykset Haetaan spesifiä tietoa ja odotetaan lyhyitä vastauksia: Oletko aikonut lisätä liikuntaa, lopettaa tupakoinnin? Avoimet kysymykset Vastaamiselle annetaan enemmän tilaa. Haastetaan asiakas kertomaan jotain hänen mielestään tärkeää: Miten voit, mitä kuuluu?

27 Kysyminen tie muutospuheeseen Välittyy henkilökohtainen kiinnostus, huolenpito ja ajan antaminen. Antaa asiakkaalle aktiivisen roolin, vaikka työntekijä ohjaa keskustelua. Asiakas voi antaa tietoa, jota ei suljetuilla kysymyksillä olisi huomannut kysyäkään. Edellyttää hyvää psykomaantiedettä : katsekontakti, reflektiivinen kuuntelu = hyvä sosioemotionaalinen toiminta.

28 Motivoivan haastattelun menetelmät Avoimet kysymykset Heijastava kuuntelu, reflektiot Yhteenvedot Ristiriidan näkyväksi tekeminen Vahvistaminen ja palaute Muutospuheen kuuleminen, sen houkuttelu ja siihen tarttuminen

29 Esimerkkejä avoimista kysymyksistä: Mistä olet tällä hetkellä huolissasi ja haluaisit puhua? Mitkä asiat toivoisit elämässäsi muuttuvan? Mitä esteitä tälle muutokselle on? Kertoisitko huolestasi? Miten ongelma vaikuttaa elämääsi?

30 Reflektoinnin erilaisia toteuttamistapoja Kertaus, toisto Uudelleenmuotoilu Tunteiden heijastaminen Selventävä muunnelma Ajatusketjun jatkaminen Voimistettu reflektio

31 Reflektointi Reflektointi eli heijastaminen on tehokas keino välittää kuulemista. Rohkaisu Palataan takaisin asiakkaan aikaisemmin esiin nostamaan asiaan -Sanoit aikaisemmin, että joinakin päivinä kaikki tuntuu menevän hyvin. Parafraasit Palataan välittömästi asiakkaan sanomaan toistamalla asiakkaan omat sanat -Pyörryttää joskus? Emootioiden reflektointi Huomion kiinnittäminen keskustelu ilmapiiriin tai jonkin asian emotionaaliseen sisältöön -Taitaa hieman jännittää? -Tuntui varmaan hyvältä kertoa tuosta?

32 Oikomisrefleksin välttäminen Älä tee noin vaan näin ( Väärin sammutettu ) Useimmat ihmiset vastustavat korjailua, sillä useimmat tietävät kun toimivat väärin esim. juovat liikaa. Asiakkaan tulee perustella itse ( verbalisoida ) muutokset. Kun mieli hyväksyy idean, on sillä taipumus toteutua. Muutokseen pakotettaessa (Tee oikein) ihminen keksii vasta-argumentteja ja mitä useammin hän ne toistaa, sen varmemmin hän jättää muutoksen tekemättä.

33 Kuuntele asiakasta Asiantuntijafunktio: Monissa asioissa asiakkaat tulevat vastaanotolle saadakseen vastauksia kysymyksiinsä. Muutosagenttifunktio: Elintapamuutoksissa vastaukset piilevät asiakkaassa itsessään. Vastausten löytäminen vaatii hyvää kuuntelua Kuuntelu on taito ja kuulluksi tuleminen on kuuntelemisen laatua: empaattinen mielenkiinto tarkentavat kysymykset

34 Yhteenveto Jos joku toimii, jatka sitä. Jos joku ei toimi, älä tee sitä. Älä korjaa sitä, mikä ei ole rikki. Muutosta ei tapahdu ellei tapahdu muutosta. Vain sanakirjassa menestys tulee ennen työtä.

35 MunReitti Toiminta- ja työkykyvalmennuksen kehittäminen ammatillisessa erityisopetuksessa

36 Ammattiopisto Luovi Työterveyslaitos WinNova, Länsirannikon koulutus Oy Saku ry Oulun TE-toimisto ERTU Nuorten työpajat

37 Hankkeen osa-alueet Toiminta- ja työkykyvalmennus Opetussuunnitelmat MunReitti Valmentajakoulutus Toimintaympäristön voimaantuminen

38 Mitä on voimaantuminen? Voimaantuminen on yksilön toimintakyvyn vahvistumista ja sisäistä voimantunnetta. Se on elämänhallinnan, osallisuuden ja toimintaedellytysten vahvistumista, joka lähtee tunteen ja luottamuksen tasolta näkyen parantuneena itsetuntona, kykynä asettaa päämääriä ja saavuttaa niitä. Voimaantuminen koetaan elämänhallinnan tunteena sekä toiveikkuutena tulevaisuutta kohtaan. (Siitonen & Robinson, 1998)

39 Valmennusohjelman moduulit 1. VrijBaan: Voimaantumisen itsearviointimenetelmä ja valmennusohjelma VrijBaan, ESR-hanke Hollannissa 2. Arjenhallinta- ja hyvinvointi Opetussuunnitelmat ATTO-lisäosat Valmentava I ja Valmentava II 3. Uraohjauksen menetelmät Kohti työelämää Koulutuksesta työhön

40 Voimaantumisen osa-alueet mm.jan de Koning/ VrijBaan Osaaminen Yhteisöllisyys Itsemääräämisoikeus Myönteinen minäkuva merkitys vaikuttaminen

41 1. Osaaminen Usko ja luottamus omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin Tiedän mihin kykenen. Tulen onnistumaan siinä mitä teen! Luotan siihen, että minulla on tarvittavat taidot. En ole varma osaanko? Kerro Sinä, mitä minä osaan? Pelkään, ettei minusta ole tähän!

42 2. Itsemääräämisoikeus Oikeus tehdä valintoja ja päätöksiä omassa elämässä Päätän itse! Teen valintani itse! Jaan mielipiteitäni toisten kanssa. Kerro minulle, mitä minun pitäisi tehdä! Mistähän aloittaisin? Mitä tekisit, jos olisit minä?

43 3. Vaikuttavuus Omat päätökset ja valinnat vaikuttavat elämänkulkuun ja hyvinvointiin Haluan olla työelämässä ennen kuin päätän jatko-opinnoista. OK, otan riskin, kysehän on omasta elämästäni! Aivan sama, sosku päättää asioistani. Kukaan ei kuuntele minua! Jos urasuunnittelija ei löydä minulle töitä, sitten olen työttömänä!

44 4. Merkityksen kokeminen Oma toiminta on mielekästä ja sillä on arvoa Tämä on sitä, mitä olen aina halunnut! Haluan työn, joka sopii minulle. Haluan tehdä asioita, jotka koen itselleni tärkeiksi En tiedä kiinnostaako minua mikään? Aivan sama! Ei sillä väliä, mitä teen!

45 5. Myönteinen minäkuva Itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on Minulla on oikeus tukeen silloin kun tarvitsen sitä; siksi pyydän apua tarvittaessa. Olen ainutlaatuinen! En käytä vammaani tekosyynä. En pyydä apua, koska en halua olla riippuvainen kenestäkään. On vaikeaa hyväksyä vamman tuomat rajoitteet

46 6. Yhteisöllisyys Ryhmän jäsenenä ja yksilönä yhteiskunnassa toimiminen Kunnioitan myös toisten mielipiteitä Otan vastaan toisten antaman tuen ja avun Minulla on oma erityinen paikka tässä ryhmässä! Olen kyllästynyt olemaan riippuvainen toisista En tarvitse ketään! Pelaan omilla säännöilläni

47 Voimaantumisen mahdollistaminen Voimaantuminen Voimaantuminen Motivaatio Havahtuminen Toiminta Nähdyksi tuleminen Aito kohtaaminen Ihmisarvo Dialoginen vuorovaikutus Läsnäolon voima Reflektoiva ohjaus Mielikuvien ja uskomusten tarkastelu Merkityksen kokeminen Osallistava ohjaus Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Positiivinen ja kannustava palaute Yhdessä tekeminen

48 Voimaantumisen itsearviointi Voimaantumisen osa-alueista on muotoiltu 60 väitettä sisältävä, sähköisessä muodossa oleva kysymyssarja. Opiskelija / kuntoutuja vastaa kysymyksiin itsenäisesti Ohjelma kokoaa vastauksista voimaantumisprofiilin

49 korkea Keskitaso Alhainen Itsearvioinnin tulos Vertaava tulos Yhteisöllisyys 5,00 4,50 4,00 3,50 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 0,50 0,00 Osaaminen Itsemääräämisoikeus Myönteinen minäkuva Merkityksen kokeminen Vaikuttavuus

50 VrijBaan -valmennusohjelma Voimaantumisen itsearviointi Sähköinen kysymyskaavake Opiskelijan oman prosessin käynnistäminen Ohjauskeskustelut HOJKS Dialogi palaute Yksilö- ja ryhmävalmennus Harjoitusohjelma ATTO-lisäosat

51 OHJAUS / VOIMAANTUMISEN MAHDOLLISTAMINEN Ihmisarvo Vastuu Sitoutuminen Läsnäolo Luottamus Välittäminen Toivo Ohjauksen arvopohja Menetelmät Dialoginen ohjaus Reflektoiva ja kannustava palaute Motivoiva haastattelu Vastuuttaminen Toiminta- ja työkykyä vahvistavat harjoitukset Arjentaitojen vahvistaminen Hyvinvoinnin vahvistaminen Osallistaminen Voimaantuminen Toiminta Motivaatio Osaaminen Itsemääräämisoikeus Vaikuttavuus Merkityksen kokeminen Myönteinen opiskelijan sisäinen prosessi minäkuva Yhteisöllisyys

52 Haastatteluharjoitus Toteutus kolmen hengen ryhmissä: Yksi haastattelee, yksi on asiakkaana ja yksi seuraa tilannetta 15min ja roolit vaihtuvat Asiakas nostaa käsiteltäväksi omasta arviointituloksestaan yhden kehittämisalueen Haastattelija / ohjaaja esittää avaavia ja tavoitetta täsmentäviä kysymyksiä Tarkkailija antaa palautteen ohjauskeskustelun kulusta (aikataulutus) Oheismateriaalina arviointitulokset sekä haastattelukysymykset