Satelliittiyhteydet kansainvälisissä operaatioissa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satelliittiyhteydet kansainvälisissä operaatioissa"

Transkriptio

1 8 Viestimies 3/2011 TEKSTI: INSINÖÖRIKAPTEENI JOUKO VANKKA, KAPTEENI JUHA LEPPÄNEN JA YLILUUTNANTTI HARRI HALINEN, VIESTIKOULU KUVAT: ARTO HOKKANEN, ILKKA KOKKONEN JA JOUKO VANKKA Jouko Vankka. Harri Halinen. Juha Leppänen. Satelliittiyhteydet kansainvälisissä operaatioissa - Maavoimien johtamisjärjestelmäkonseptista yhteisoperaatioihin Liikuteltavien satelliittimaa-asemien käytön yleistyessä 1900-luvun kahdella viimeisellä vuosikymmenellä, alettiin niitä ottaa käyttöön hyvinkin nopealla tahdilla etenkin suurimmissa armeijoissa. Satelliittikommunikaatiolla saavutettiin liikuteltavuutensa vuoksi merkittävää etua johtamisyhteyksien muodostamisessa operoitaessa missä päin maailmaa tahansa. Valtiot, joilla oli resursseja, alkoivat lähettää avaruuteen omia, pelkästään sotilaskäyttöön tarkoitettuja satelliitteja. Näin kyettiin saavuttamaan luotettava yhteys kahden hyvinkin kaukana toisistaan olevan paikan välille. Satelliittiyhteystoiminnan kärjessä ovat kulkeneet USA, Ranska, Englanti, Venäjä ja Kiina. Satelliittikommunikaatio - vastaus maailmanlaajuisiin yhteystarpeisiin 1980-luvulla lähettyjen satelliittien elinkaari lähestyy loppuaan ja jopa suurimmat valtiot ovat alkaneet pohtia satelliittitoimintansa uudelleenjärjestelemistä. Julkista tietoa siirretään yhä lisääntyvässä määrin kaupallisten satelliittien avulla ja varsinaisten sotilaskäyttöön tarkoitettujen satelliittien käyttö keskittyy tietoturvaluokitellun tai muuten arkaluonteisen tiedon viestittämiseen. Muutosta kuvaan myös se, että eri maat rakentavat satelliittiyh- Tshadin kokemusten perusteella kansallista satelliittikonseptia laajennettiin huomattavasti. Riihimäen varuskunnassa sijaitsevan puolustusvoimien satelliittimaaaseman (HUP) kolmella halkaisijaltaan 3,8 metrisellä antennilla pystytään rakentamaan 12 samanaikaista yhteyttä eri operaatioihin ympäri maailmaa.

2 Viestimies 3/ teyskykyään yhä enemmän yhteisillä projekteilla, joista esimerkkinä Norjan ja Espanjan yhteisen satelliitin laukaisu vuonna Valtioiden siirtyessä kaupallisten satelliittien käyttöön, on kilpailu satelliittikaistasta kiristynyt. Vaikka uusimmat satelliitit, kuten Eutelsatin W7, kattavat laajoja alueita ja omaamat huikean kapasiteetin verrattuna vanhoihin satelliitteihin, myydään niiden kapasiteetti loppuun jo hyvissä ajoin ennen satelliitin laukaisemista avaruuteen. Suurimmat toimijat ja maat voivat isommilla resursseillaan varata käyttöönsä suuria yhtenäisiä kaistoja. Tämä asettaa haasteita pienille maille suunnitella oma strategia etupainoisesti, jotta tarvittaessa kapasiteetti on tarjolla kohtuulliseen hintaan. Tietoliikennesatelliittijärjestelmien etuna sotilastoiminnassa on muun muassa se, että yhdellä satelliitilla voidaan kattaa koko operaatioalue. Satelliittipohjainen verkko voidaan toteuttaa nopeammin kuin maanpäällinen verkko, eikä se olla riippuvainen maapohjaisesta verkosta. Asemilla ja tilaajaryhmillä voi olla suuri liikkuvuus. Yhteydet eivät myöskään ole riippuvaisia maastoolosuhteista, joskin lähialueen on oltava vapaa. Etuna on myös se, että yhteydet voidaan järjestää taistelualueille, missä kaapelin, linkin tai maan pinnalla olevan radiojärjestelmän käyttö ei ole mahdollista. Lisäksi satelliittiyhteydellä voidaan toteuttaa tietojärjestelmäpalvelut esimerkiksi kansainvälisen valmiusyksikön käyttöön riippumatta kohdemaan tietoteknisestä tasosta. Tietoliikennesatelliittijärjestelmien käyttöön liittyy luonnollisesti myös haittoja ja riskitekijöitä, joita ei pidä unohtaa. Suomen pohjoinen korkea leveysvyöhyke sijaitsee useasti satelliitin peittoalueen (footprint) reunassa, jossa satelliitin lähetysteho on alhaisempi kuin peittoalueen keskellä. Myös aurinko aiheuttaa yhteyskatkoksia geostationäärisillä radoilla oleviin satelliitteihin aina keväisten ja syksyisten tasauspäivien aikoihin. Pitkät viiveet ja suurehko bittivirheiden todennäköisyys ovat myös sellaisia erityisominaisuuksia, joita satelliittitoiminnassa joudutaan huomioimaan. Satelliittijärjestelmien etuna sotilastoiminnassa on muun muassa se, että yhdellä satelliitilla voidaan kattaa koko operaatioalue. Yhteydet eivät myöskään ole riippuvaisia maasto-olosuhteista. Esimerkki satelliittiyhteyksien perusperiaatteista (MINURCAT II -operaatio, Tshad). Lähtölaukaus puolustusvoimien satelliittikommunikaatiolle ilmavoimista Suomen kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden luonne alkoi muuttua huomattavasti 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen toisella puoliskolla. Painopiste siirtyi kiinteistä tavanomaisista rauhanturvaoperaatioista (Peace Support Operations, PSO) pieniin, liikuteltaviin kriisinhallintaoperaatioihin (Crisis Response Operations, CRO), josta hyvänä esimerkkinä Euroopan Unionin nopean toiminnan yksiköt, tutummin Euroopan Unionin taisteluosastot (European Union Battle Groups, EUBG). Samaan aikaan kun Suomi päätti osallistua Euroopan Unionin taisteluosastoihin vuosina 2007, 2008, 2011 ja 2014, valmisteltiin Viestikoulun, Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen ja Porin Prikaatin yhteistyönä kriisinhallintajoukkojen käytössä olevan PDH-pohjaisen johtamisjärjestelmän muuttamista IP-pohjaiseen järjestelmään. Sen lisäksi, että teknologia vaihdettiin ja johtaminen sekä johtamisyhteydet perustettiin laajoihin alueellisesti kattaviin viestiverkkoihin, kuten Kosovossa (SKJK) ja Bosnia Herzegovinassa (SKJBIH), täytyi luoda kevyt, pienellä joukolla rakennettava ja ylläpidettävä johtamisjärjestelmä. Ratkaisu merkitsi kotimaasta annettavan tuen lisääntymistä. Koko muutos aloitettiin SKJK:sta ja SKJBIH:sta. Taisteluosastotyyppinen joukko sopi erinomaisesti tällaiseen johtamisjärjestelmämalliin. EUBG:n peruskonseptin mukaisesti, johtovaltio tuotti operatiivisen viestikyvyn, kansallisen osion jäädessä edelleen osallistujamaiden vastuulle. EUBG-konseptin mukaisesti, osasto hajautuisi operaatioalueella kahteen tai kolmeen osastoon, joiden välinen operatiivinen kommunikaatio järjestettäisiin johtovaltion satelliittiyhteyksillä. Suomalainen osasto ja sen kansallinen kommunikaatio jäivät puuttumaan ja niihin piti löytää ratkaisut. Tarve satelliittiyhteyksille syntyi, kun valtioneuvoston vuonna 2004 julkaisema turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko velvoitti kehittämään kansainvälisen valmiusyksikön ilmavoimille. Tällöin puolustusvoimilla ei ollut satelliittiyhteyksiin perustuvaa toimintamallia. Päätös valmiusyksikön kehittämiseksi tehtiin huhtikuussa 2005

3 10 Viestimies 3/2011 ja tunnetaan paremmin Muuttolintuprojektina (MUULI), Puolustusvoimat alkutaipaleelle vuokralaisena Puolustusvoimat on käyttänyt satelliittiyhteyksiä kriisinhallintaoperaatioissa jo parin vuosikymmenen ajan. Aluksi käytössä olivat kaupalliset, taajuuslupavapaat satelliittipuhelimet. Balkanin ja Libanonin operaatioiden kansallisiin yhteystarpeisiin vastattiin satelliittiyhteyksillä, jotka vuokrattiin kulloinkin kilpailutetulta operaattorilta. Vuokralla oli koko paketti laitteineen ja ylläpitoineen. Kiinteiden satelliittiyhteyksien ja -puhelimien lisäksi käyttöön otettiin satelliittilaajakaistamodeemeita (BGAN), jotka mahdollistivat maksimissaan 300 kbit Internet-kaistan. Näiden etuna on ollut helppo liikuteltavuus ja käyttö, mutta haittapuolena melko kalliit tietoliikennekulut. Vuonna 2006 osana Euroopan Unionin taisteluosaston johtamisjärjestelmäsuunnittelua, alkoi Viestikoulu selvittää mahdollisuuksia satelliittiyhteyden luomiseksi taisteluosaston ja kotimaan välille. Keskeisenä tavoitteena oli löytää malli, jossa operaatiopään laitteisto olisi koulutettavissa, käytettävissä ja ylläpidettävissä taisteluosaston oman henkilöstön voimin. Selvittämistä helpotti parin edeltävän vuoden aikana Combined Endeavor -harjoituksessa tehty perustyö, jossa eri mailla oli käytössä lukuisia erilaisia operaatiopään laitteistoja ja ratkaisuja. Harjoituksesta saatu oppi antoikin maavoimien ja erityisesti Viestikoulun henkilöstölle suuren edun puolustusvoimien muihin toimijoihin nähden. Maavoimien sekä Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen henkilöstöä satelliittimaa-asemalaitteiston huolto- ja korjauskoulutuksessa Norsat Ltd:n tiloissa Kanadassa. Nopein ja helpoin ratkaisu oli vuokrata satelliittioperaattorilta laitteet, kaista sekä yhteys hub-maa-asemalta Suomeen. Haasteen muodosti silloinen salainlaitteisto, mikä toimi kehystetyllä 2 MBit PCM-yhteydellä. Satelliittiyhteyden viiveenvaihtelu asetti suurimman haasteen käytössä olevalle salainlaitteistolle. Kehystettyä 2Mbit-yhteyttä tarjoavia yrityksiä ei ollut kovinkaan montaa. Palveluntarjoajaksi valittiin Norjalainen Telenor (sittemmin Vizada). Palvelu toteutettiin siten, että satelliittiyhteyden alkupää sijaitsi operaatioalueella ja loppupää Norjassa. Norjasta vuokrattiin 2 Mbit maalinja Helsinkiin, mistä yhteys reititettiin Puolustusvoimien viestintäverkon kautta Pohjois- Suomen Johtamisjärjestelmäkeskukseen Ouluun. Palvelut muodostuivat operaatiopään ja farmi-liityntälaitteen välille. Satelliittimaa-asemalaitteisto ei ollut kaikkein yksinkertaisin ja palveluntarjoaja järjesti koulutusta vuosina 2007 ja 2008 EUBG:n valmiusvuoroissa olleille GBG:n ja NBG:n henkilöstölle. Ilmavoimat toteutti ensimmäisen satelliittijärjestelmän käyttöönoton SONERAN kanssa vuonna Satelliittiyhteys toteutettiin Norjaan Trondheimiin kansainväliseen lentoharjoitukseen FWIT06:een. SONERA toteutti satelliittiyhteyden avaimet käteen periaatteella. Sopimukseen sisältyi maaaseman pystytys Norjaan ja yhteyden käyttöönotto Helsingin ja Trondheimin välille. Helsingissä yhteys kytkettiin SONERAN maiseman kautta Puolustusvoimien viestintäverkkoon. Harjoituksen aikaisesta ylläpidosta vastasi SONERAN kouluttama ilmavoimien henkilöstö yhdessä SONERAN satelliittiasiantuntijoiden kanssa. Yhteys toimi erinomaisesti alkuvaikeuksien jälkeen ja ilmavoimille muodostui satelliittiyhteyksistä varsin positiivinen kuva. Pettymykset kypsyttivät päätöksen IP-pohjaisista järjestelmistä Satelliittiyhteyksiin perustuva suorituskyky saavutettiin EUBG 07:n ja 08:n sekä ilmavoimien MUULI-projektin jälkeen, mutta ongelmien määrä alkoi kasvaa hyötyjä suuremmaksi. Puolustusvoimat oli hyvin pieni asiakas suuren palveluntarjoajan asiakasluettelossa. Taistelua tukeva satelliittimaa-asema tai yhteys oli samalla viivalla televisiolähetyksen uutisankkurin kanssa. Vikojen ilmaantuessa helpdesk toimi, mutta korkeimman prioriteetin teknistä tukea ei saatu nopealla aikavasteella. Mikäli operaatioalueella olisi ilmennyt teknisiä ongelmia, ei palveluntarjoajalta olisi saatu tukea paikalle tai se olisi kestänyt luvattoman kauan ja maksanut tähtitieteellisiä summia. Suurimman yksittäisen haasteen muodosti kuitenkin se tosiasia, että hub-maa-asema oli Suomen rajojen ulkopuolella ja maalinja hubasemalta puolustusvoimien verkkoon kulki kolmen valtion ja kymmenien eri palveluntarjoajien kautta. Muun muassa kaksiviikkoisessa Amber Hope 07 -harjoituksessa, maalinjasta johtuva palvelukatkos saatiin korjattua harjoituksen kahdeksi viimeiseksi päiväksi.

4 Viestimies 3/ Ilmavoimat toteutti satelliittiyhteyden Ruotsissa järjestettyyn kansainväliseen NOAM07-lentoharjoitukseen norjalaisten mallia mukaillen. Harjoituksen aikana ilmavoimille muodostui vahva käsitys, ettei tämäntyyppinen toimintatapamalli sovellu heidän toimintaansa. Lyhyiden, 1-2 viikkoa kestävien harjoitusten aikana yhteydeltä vaaditaan suurta toimintavarmuutta. Mahdollisten vikatapausten, joita harjoituksessa esiintyi yllättävän paljon, selvittäminen vei syystä tai toisesta äärettömän kauan. Syyt tähän eivät johtuneet puolustusvoimista. Saatujen kokemusten perusteella ilmavoimat vaati, että pitkät eri operaattoreiden väliset tiedonsiirtoketjut on poistettava yhteydeltä. Satelliittiyhteydet on pystyttävä kytkemään satelliittijärjestelmän maa-asemalta suoraan puolustusvoimien tiedonsiirtojärjestelmiin, joka luonnollisesti edellyttää maa-aseman ryhmittämistä kotimaan rajojen sisäpuolelle. Muutoksen seurauksena voidaan vikapartiointi aloittaa ilman viiveitä, koska yhteyksien mittaaminen voidaan tehdä puolustusvoimien henkilökunnan toimenpitein. Käytön aikana havaittujen ongelmien lisäksi, käytetty teknologia sekä muut käytettävyyteen liittyneet ongelmat pakottivat etsimään uusia vaihtoehtoisia ratkaisuja satelliittiyhteyksille. Yksistään PDH-pohjaisten järjestelmien rajoite, joka esti käytettävissä olleen kaistan joustavan ja kustannustehokkaan käytön, koettiin rajoittavaksi tekijäksi. Jälleen kerran Combined Endeavor -harjoituksessa muodostunut verkosto eri maiden ja toimijoiden välillä osoittautui arvokkaaksi. Tieto eri maiden käyttämistä teknologioista ja järjestelmistä sekä lähitulevaisuuden kehitystrendeistä saatiin selvitettyä melko nopeasti. Saadut kokemukset vauhdittivat päätöstä IP-pohjaisiin ratkaisuihin siirtymisestä. Tshad - kansainvälinen johtamisjärjestelmäkonsepti syntyy Vuonna 2008 Suomen aloittaessa osallistumisvalmistelut MINURCAT II -operaatioon Tshadissa, Keski-Afrikassa, havaittiin jo alkuvaiheessa satelliittiyhteydet toimiviksi yhteysvälineiksi. Johtamisjärjestelmäkonseptin tulikoe suoritettiin Tsadin operaatiossa keväällä 2009, kun kriisinhallintajoukon pääosat siirrettiin Abechen tukikohdasta Gots Beidan tukikohtaan. Viestikoulun ja Porin Prikaatin henkilöstöä rakentamassa satelliittimaa-asemaa Gots Beidan tukikohtaan. Porin Prikaati ja Viestikoulu käynnistivät suunnittelun IP-pohjaisiin satelliittiyhteyksiin perustuvan suorituskyvyn saavuttamiseksi, jonka lopullisena tavoitteena oli luoda yleispätevä kokonaisuus - kansainvälisten operaatioiden johtamisjärjestelmäkonsepti (KVJOJA). Vizadan kanssa tehdyn sopimuksen päättyminen mahdollisti kokonaisuuden uudelleen arvioimisen. Peruslähtökohtana pidettiin IP-teknologian hyödyntämistä. Yhteyden muodostamisessa tarvittavien laitteiden tuli olla puolustusvoimien omaisuutta. Kaikki operaatiopään laitteet oli kyettävä kouluttamaan reserviläisille puolustusvoimien henkilöstön toimenpitein, jolloin yhteyden rakentaminen, valvonta ja etäkäyttö voidaan toteuttaa omalla henkilöstöllä. Kriteereistä jouduttiin tinkimään sen verran, ettei omaa satelliittia ammuttu maan kiertoradalle ja satelliittiyhteyden kaista jouduttiin hankkimaan kaupalliselta operaattorilta. Norsat ltd. esitti ratkaisua missä suomeen rakennettaisiin halkaisijaltaan 3,8 metriä oleva hub-antenni ja operaatiopäässä käytettäisi 1,8 ja 2,4 metrin antenneja. Suurin ongelma oli ratkaistu jo alkumetreillä - hub oli suomessa ja liitettynä suoraan puolustusvoimien verkkoon. Peruskonseptista muodostui varsin yksinkertainen. Hub-asema on kytketty liityntälaitteella suoraan Puolustusvoimien viestintäverkkoon ja palvelut tuotetaan Pohjois-Suomen Johtamisjärjestelmäkeskuksen liityntälaitefarmista. Lisäksi hub on yhteydessä Porin Prikaatiin, mistä tuotetaan videoneuvottelulaitteistojen (VTC) tarvitsemat palvelut. Yhteys salataan IP-palomuurilla sekä liityntälaitteen tunnelointia hyväksikäyttäen, jolla saavutetaan puhe-, dataja VTC-palveluissa suojaustaso III (luottamuksellinen). Operaatiopäässä on vastaavanlaiset laiteratkaisut. Palomuuri on kiinni satelliittilaitteistossa ja liityntälaitteesta tuotetaan puhe-, data-, VTC-, welfare ja tietenkin internetpalvelut. Maavoimat on vastannut kriisinhallintaoperaatioiden johtamisjärjestelmäkonseptin rakentamisesta. Kaikki laitteet ja operaatioalueelle tuotettavat palvelut ovat sen omistamia tai tuottamia. Hallinnollisten palveluiden tuottamisesta vastaa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus. Yhteys voidaan valvoa verkko-operaatiokeskuksista operaatiopään liityntälaitteeseen asti. Operaatiopään johtamisjärjestelmälaitteisto on rakennettu yhteen viestikonttiin, jonka mukana kulkee varasto- ja huoltokontti. Johtamisjärjestelmäkonseptin tulikoe suoritettiin keväällä 2009, tehtäessä päätös SKJT:n pääosien siirtämisestä Abechen tukikohdasta Gots Beidan tukikohtaan yhdessä Irlantilaisten kanssa. Kansallinen tukielin (NSE) siirtyi pääkaupungin Djamenan alueelle.

5 12 Viestimies 3/2011 Samalla niihin tuli rakentaa tarvittavat johtamisyhteydet ja -palvelut. Työ aloitettiin rakentamalla hub-maa-asema Suomeen. Alkuaan asema suunniteltiin sijoitettavaksi Santahaminaan, joka perustui ajatusmalliin mitä etelämpänä maa-asema sijaitsee, sen paremmaksi yhteys muodostuu. Aikataulu osoittautui äärimmäisen tiukaksi, eikä suunnitelma tukenut Johtamisjärjestelmäkeskuksen tiukkaa prosessiperusteista toimintatapamallia. Näin ollen maa-asema rakennettiin turvaluokitetulle alueella Riihimäen varuskuntaan. Perustamiseen osallistui maavoimien lisäksi palveluntarjoajan edustajia, jotka antoivat alustavan koulutuksen maaasemalaitteistojen käyttöön. Vuonna 2010 Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus tilasi Aalto-yliopistolta tutkimuksen, jonka tarkoituksena oli selvittää kotimaan maa-aseman sijoittamista Suomen alueelle. Selvitystyön tulos oli jossain määrin odotettu: mitä etelämpänä hub-asema sijaitsee, sitä parempi yhteys satelliittiin saadaan. Atalanta-operaatiota voidaan pitää ensimmäisenä satelliittikommunikaatioon perustuvana kansallisena yhteisoperaationa. Atalantan NSE:n henkilöstö sekä maa- ja merivoimien henkilöstöstä koostunut rakentajaosasto yhteiskuvassa onnistuneen asennusmatkan päätteeksi Djiboutissa tammikuussa Seuraavaksi rakentajaosasto suuntasi Afrikkaan. Ennen materiaalin laivausta Tsadiin koko järjestely testattiin Pohjois-Norjassa järjestetyssä Cold Response 09 -harjoituksessa. Porin Prikaatin johtamaan harjoitusosastoon liittyi henkilöstöä Viestikoulusta ja Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksesta. Tehtävänä oli tuottaa Porin Prikaatin perustaman harjoitusjoukon esikunnalle kriisinhallintaoperaatiossa tarvittavat palvelut ja testata samalla SKJT:n yhteyden ja järjestelmän asetukset. Harjoituksesta saadut kokemukset olivat arvokkaita. Yhteyksien muodostamiseen ja palveluiden rakentamiseen SKJT:lle vaikuttaneet ongelmat saatiin poistettua. Samalla saatiin kokemusta kansainväliseen kriisinhallintaan käytettävien johtamisjärjestelmien testauksesta osana kriisinhallintajoukon harjoitusohjelmaa. Johtamisjärjestelmäkonsepti kehittyy ja käyttö laajenee Tshadin vaikeissa olosuhteissa luotettavuutensa osoittanutta satelliittikonseptia laajennettiin nopeasti kaikkiin Suomen kansainvälisiin kriisinhallintaoperaatioihin, joissa yhteys kotimaahan muodostetaan satelliittiyhteyden kautta. Riihimäellä olevaa hub-asemaa laajennettiin kahdella 3,8 metrisellä antennilla. Yhteensä kolmella antennilla pystytään rakentamaan 12 samanaikaista yhteyttä eri operaatioihin ympäri maailmaa. Afganistanin ISAF-operaatiota tukenut Vizadan vuokrasatelliittilaitteisto purettiin keväällä 2009 ja vaihdettiin maavoimien omistamaan Norsat 1,8 metrin laitteistoon. SKJA:n Kabulin toimipiste purettiin kesällä 2009 ja yhteydet rakennettiin Marmalin tukikohdassa sijainneeseen NSE:n toimipisteeseen, joka sijaitsi Mazar-e-Shari n välittömässä läheisyydessä. Non koko ISAF-operaation johtamisjärjestelmäpalvelut oli toteutettu kansainvälisen johtamisjärjestelmäkonseptin mukaisesti. SKJA:n palveluiden varmentamiseksi ja parantamiseksi asennettiin kuluvan vuoden kesällä kansallisen tukielimen alueelle toinen operaatiopään maaasema. Asemien järjestelyt toteutettiin ensimmäistä kertaa siten, että operaatioalueella toimipisteiden välinen liikenne ohjattiin suoraan niiden välillä ilman, että se kulki suomessa olevan hub-aseman kautta. Tällä poistettiin toisen satelliittihypyn aiheuttama viive ja yhteyden laadun heikennykset. Lisäksi saatiin varmennettua eri toimipisteiden kotimaanyhteydet. Vastaavanlainen ratkaisu oli tarkoitus toteuttaa Aybakiin suunnitellun tukikohdan kanssa, mutta sen peruuntuessa toteutuksessa päädyttiin kansallisten tukielimien väliseen liikenteeseen. Vuonna 2009 alkanut Euroopan Unionin taisteluosastojen (NLBG11 ja NBG11) johtamisjärjestelmäsuunnittelu perustui samaan konseptiin. Taisteluosaston olivat loistavia esimerkkejä konseptisuunnittelun eduista, sillä osastoissa on vähän henkilöstöä ja kaikki materiaali on suunniteltava huolellisesti. Johtamisjärjestelmän ytimenä on ensilähdön viestikontti (APACC), joka sisältää kaikki joukon tarvitsemien palveluiden tuottamisen johtamisjärjestelmä- ja viestilaitteet. Kontti ja sen järjestelmät yhdistetään joko Internetin tai satelliittiyhteyden avulla kotimaahan. Osastoja suunniteltaessa kyettiin jo alkuvaiheessa kertomaan, kuinka paljon henkilöstöä ja materiaalia tarvitaan johtamisjärjestelmän rakentamiseen. Kompromissi rajoitteiden ja vaatimusten välillä saatiin näin ollen tehtyä. Porin Prikaatin ja Viestikoulun suunnittelema ja toteuttama kansainvälinen johtamisjärjestelmäkonsepti otettiin käyttöön sekä maavoimien että merivoimien perustamissa taisteluosastoissa. Todellinen kehitysaskel otettiin vuo-

6 Viestimies 3/ den 2010 loppupuolella, kun käyttöön otettiin Vipersat-järjestelmänhallintapalvelu (VMS). Siinä palveluntarjoajalta ostetaan ainoastaan tietty määrä satelliitikaistaa. Vipersat-palvelin jakaa kaistan siihen rekisteröityneille maa-asemille tarpeen tai ennalta määritetyn kaistan mukaisesti. Operaatiopään maa-asemat ottavat yhteyttä hub-asemaan kotitaajuudella ja mikäli kyseinen asema on luotu Vipersat-järjestelmään, antaa VMS asemalle luvan liikennöidä. Maavoimat pystyy luomaan itse maa-asemia järjestelmään ja liittämään sekä irrottamaan niitä järjestelmästä olemassa olevan tai ennalta nähtävän tarpeen mukaisesti. Esimerkiksi osallistuminen satelliittiyhteyden kautta ulkomailla toimeenpantavaan sotaharjoitukseen onnistuu luomalla asema järjestelmään ja antamalla sille kaistaa käytössä olevasta kaistasta. Maavoimat on kouluttanut Viestikoulun, Porin Prikaatin ja Pohjois-Suomen Verkko-operaatiokeskuksen henkilöstöä VMS-järjestelmän käyttöön. Atalanta - konseptin yhteis-operaatiollinen tulikaste Todellinen JOINT-kriisinhallintaoperaatio toteutettiin vuoden 2011 alkupuolella, kun miinalaiva Pohjanmaa osallistui operaatio Atalantaan. Laivan lisäksi operaatioon osallistui pieni tukiosa, ryhmittyen Djiboutissa sijaitsevaan tukikohtaan. Tukiosan konttien läheisyyteen rakennettiin satelliittimaa-asema, mikä liitettiin maavoimien kansainvälisten operaatioiden johtamisjärjestelmään. Maavoimat tuki operaation kansallisen tukielimen perustamista rakentamalla sille työskentelyssä tarvittavat järjestelyt. Konseptin mukaisesti Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus tuotti kansalliselle tukielimelle hallinnolliset palvelut Suomesta. Itse laiva oli yhteydessä Suomeen ja maatukikohtaan internetin ja radioiden avulla, sillä laivan liittämistä Riihimäen hub-asemaan ei ehditty testata. Kaikesta huolimatta kansainvälinen johtamisjärjestelmäkonsepti osoittautui toimivaksi ratkaisuksi ja operaation tuloksena maavoimien käyttämä palvelu sai onnistuneen JOINT-tulikasteensa. Ilmavoimat, joka oli käyttänyt ja testannut satelliittiyhteyksiä pidemmän aikaa, testasi omia järjestelmiään ja palveluitaan Viestikoulun johtamassa Rajapintaharjoituksessa, Riihimäellä keväällä Onnistuneet testit kannustivat ilmavoimia etenemään yhä väkevämmin kohti JOINT-kykyä ja kehittämään toimintaansa kiinteämmässä yhteistyössä muiden puolustushaarojen kanssa. Kuluvan vuoden kesällä ilmavoimat osallistui kansainväliseen harjoitukseen, missä se käytti maavoimien kehittämää johtamisjärjestelmäkonseptia. Samalla puolustushaara kehitti omaa toimintaansa muun muassa salausratkaisujen osalta. Toivomus onkin, että ilmavoimien järjestelmät saadaan yhdenmukaisiksi maa- ja merivoimien kanssa, jotta päästään kohti oikeaa puolustusvoimien yhteistä satelliittipalvelua. Puolustusvoimista satelliittiyhteysoperaattori? Kriisinhallinnan kehittyessä JOINTin suuntaan, ei ole tarkoituksenmukaista, että maavoimat on yksin vastuussa kriisinhallintaoperaatioille tuotettavien kotimaayhteyksien ylläpidosta. Osaamisen laajentaminen merivoimiin on jo aloitettu, sillä NBG11:n henkilöstö on koulutettu konseptin mukaiselle järjestelmälle. Ilmavoimien henkilöstöä peruskoulutettiin rajapintaharjoituksessa ja sitä jatkettiin heinäkuussa 2011 pidetyssä kansainvälisessä harjoituksessa. Joskin on hyvä huomata, että ilmavoimat on kouluttanut henkilöstöään satelliittilaitteistojen käyttöön jo pidemmän aikaa, kehittäessä puolustushaaran kansainvälistä tukikohtayksikköä. Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen henkilöstöä on koulutettu sekä kotimaan että operaatiopään maa-aseman lisäksi VMS-järjestelmien käyttöön. Viestikoulu tukee jatkossakin Porin Prikaatia kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden satelliittipalveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi Viestikoulu antaa kolmostason tukea kriisinhallintaoperaatioille ja Johtamisjärjestelmäkeskukselle JOINT-näkökulma huomioiden. Tavoitetilassa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus on puolustusvoimien satelliittioperaattori, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että se hallinnoi palvelun käyttöä ja resursseja. Voimassa olevassa tehtäväjaossa Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus valvoo yhteyksiä operaatioalueen ensimmäiseen reitittimeen asti ja operaation perustaja vastaa operaatioalueella rakennettavista yhteyksistä ja palveluista. Vaikka jako onkin osoittanut toimivuutensa viimeisen kolmen vuoden aikana, valvoisi Johtamisjärjestelmäkeskus tavoitetilassa kaikkia operaatioalueen ja kotimaan välisiä yhteyksiä ja tuottamiaan hallinnollisia palveluja. Maavoimien kehittämä kansainvälinen johtamisjärjestelmäkonsepti on osoittanut toimivuutensa jo useaan kertaan. Teknisten ja toiminnallisten yksityiskohtien lisäksi on suurimmat hyödyt saavutettu koulutuksen ja materiaalin yhdenmukaistamisesta operaatiosta riippumatta sekä kustannustehokkuudesta. Kriisinhallinnan JOINT-näkökulma on vahvistanut toimintamalleja ja tänä päivänä kansainvälisten operaatioiden johtamisjärjestelmähenkilöstön yhteistoiminta on saumataonta - puolustushaaraan katsomatta.

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ

SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN JÄRJES- TELMIEN, LAITTEIDEN JA YKSIKÖIDEN HÄIRINTÄ SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ SOTILASILMAILUMÄÄRÄYS SIM-To-Lv-026 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, Puh. 0299 800, Faksi 0299 291 929 13.1.2015 SOTILASILMAILUN JA SOTILASILMAILUSSA KÄYTETTÄVIEN TVJ-ALAN TEKNISTEN

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015

NH 90 MEDEVAC. Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi. Erikoisjääkäripataljoonan Esikunta 20.5.2015 NH 90 MEDEVAC Utin Jääkärirykmentti Mikko Herd mikko.herd@mil.fi SISÄLTÖ: MEDEVAC LÄÄKINNÄLLISEN EVAKUOINNIN TASOT SOTILASYMPÄRISTÖSSÄ NH 90 MEDEVAC-KONSEPTI NBG-15 TAISTELUOSASTO TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Lisätiedot

Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016

Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Muistio 1 (5) Hallinto- ja turvallisuusjaosto 14.10.2015 Sotilaallisen kriisinhallinnan rahoitus 2016 Hallitusohjelman mukaan Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitusohjelman

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna

NETPLAZA. Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden. Suomen Seutuverkot ry syysseminaari. Tommi Linna NETPLAZA Hybrid Open Access turvaa verkkoyhtiöiden tulevaisuuden Suomen Seutuverkot ry syysseminaari Tommi Linna Netplaza Oy Perustettu 1996 Työntekijöiden omistama, yli 20 työntekijää Liikevaihto 2014:

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN

PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) Puolustuspoliittinen osasto SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN PUOLUSTUSMINISTERIÖ MUISTIO 1 (5) SUOMEN OSALLISTUMINEN EUROOPAN UNIONIN TAISTELUOSASTOIHIN Mikä on taisteluosasto? Termi taisteluosasto (engl. battle group) on komppaniaan, pataljoonaan tai prikaatiin

Lisätiedot

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.

Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1. Mitä kuuluu laajakaistalle! Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Verkosto, verkkoliiketoiminnan ammattimessut Tampere 28.1.2015 Pauli Pullinen, liikenne- ja viestintäministeriö Ajankohtaista

Lisätiedot

AEO Workshop Senec, Slovakia Sari Lempiäinen

AEO Workshop Senec, Slovakia Sari Lempiäinen AEO Workshop Senec, Slovakia 29.11.-1.12.2016 Sari Lempiäinen Osallistujat 155 osallistujaa Unionin tullihallinnoista Unionin AO-toimijoita Komissiosta Joitakin unionissa toimivia järjestöjä WCO Edustajat

Lisätiedot

Etäpalveluhanke katsaus menneeseen ja hankkeen tilannetta

Etäpalveluhanke katsaus menneeseen ja hankkeen tilannetta Ohjelma o 12.00 Tilaisuuden avaus ja tilannekatsaus o 12.30 Neuvottelulaitteiden korvaaminen - uuden ratkaisun esittely o 13.30 Tauko o 13. 45 Uuden ajanvarausjärjestelmän esittely o 14.30 Katsaus tulevaisuuteen

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014

Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 Liikkuva työ pilotin julkinen raportti 30.06.2014 2 / 9 Green ICT pilotin raportti SISÄLLYSLUETTELO 1. Tiivistelmä koekäytöstä... 3 2. Toteutus... 4 2.1.Tavoite... 4 2.2.Mobiilisovellus... 4 2.3.Käyttöönotto...

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi

Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi Julkishallinnon tunnistuksen ohjauspalvelun kehityshanke mitä PoC-vaihe on opettanut? 16.12.2014 Manne Miettinen, Henri Mikkonen ja Arto Tuomi PoC arkkitehtuuri Asiointipalvelu Elisa MSSP VTJ Mobile Login

Lisätiedot

Eversti Pasi Pasivirta Tykistön tarkastaja Maavoimien esikunta. Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta

Eversti Pasi Pasivirta Tykistön tarkastaja Maavoimien esikunta. Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta Puolustusvoimien panssarihaupitsihankinta Panssarihaupitsihankinta Hankitaan Etelä-Koreasta valtioiden välisenä kauppana: 48 käytettyä K9-panssarihaupitsia Varaosia Koulutus Kansallinen ylläpito Erikoistyökaluja

Lisätiedot

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja

Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja Peab pohjoismainen yhteiskuntarakentaja EVENTES BUSINESS GARDEN Espoo 1 Liikeideamme Peab on rakennusalan yritys, jonka tärkein tavoite on ehdoton LAATU ja AMMATTITAITO rakennusprosessin kaikissa vaiheissa.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010

Auditointi. Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Auditointi Teemupekka Virtanen 14.5.2010 Lähtökohta Kaikki KANTAan liittyneet organisaatiot jakavat saman tietomassan Keskinäinen luottamus Yhteiset toimintaperiaatteet Yhteinen turvataso Minä uskallan

Lisätiedot

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA

TÄYDEN PALVELUN TIETOTEKNIIKKAA KY-verkko - pilottiasiakkaan näkökulmasta: KY-verkko, lyhyt historia LapIT, esittely yrityksestä ja asiakasympäristöstä LapIT rooli KY-verkon suunnittelussa ja pilotoinnissa KY-verkko, tavoitteet ja hyödyt

Lisätiedot

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä

Pilveä standardisoidaan monessa ryhmässä 14.10.2011 Uutiskirjeen sisältö Pilvipalveluita koskevien standardien laadinta on alkamassa mm.verkkosovellusten ja tietoturvatekniikkojen ISOn alikomiteoissa.»lue artikkeli kokonaisuudessaan Ohjelmointikieli

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

RFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports

RFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports RFID-järjestelmän toteuttaminen helposti ja edullisesti Case Euroports RFID Lab Roadshow 05.03.2015 Vaasa Jussi Nummela, TkT Riffid Oy 1 Sisältö Riffid Oy lyhyes, EasyRFID- konsep, Case Euroports 2 Riffid

Lisätiedot

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA

Puolustusvoimien erityiskysymyksiä. Tiedusteluosasto PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien erityiskysymyksiä Henkilöturvallisuusselvitykset puolustusvoimissa Turvallisuusselvitykset Vuosittainen määrä kasvanut tasaisesti 2013 käsiteltiin 21 825 hakemusta, joista suppeita 10

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio. Rauli Kohvakka VM

Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio. Rauli Kohvakka VM Maakuntien digitalisoitumista kuvaava indikaattori ensimmäinen versio Rauli Kohvakka VM 7.2.2019 Maakuntien digitalisoitumisindikaattori Lähtökohtana on DESI mutta siitä poikettiin, koska: DESI kuvaa maiden

Lisätiedot

Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015

Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015 Pääesikunta Lausunto 1 (2) Operatiivinen osasto HELSINKI AL14569 5.10.2015 24/10.03/2015 Salon kaupunki Kaupunkisuunnittelu PL 77 24101 Salo Finland SALON MÄRYNUMMEN TUULIVOIMAPUISTON LAAJENNUKSEN HYVÄKSYTTÄVYYDESTÄ

Lisätiedot

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS

VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS VERKKOTALLENNUS 21.1.2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN KESKUSTELUTILAISUUS SISÄLLYS 1. Ratkaisun tavoitteet 2. Oikeudenhaltijan näkökulma 3. Lähettäjäyrityksen näkökulma 4. Verkkotallennuksen tarjoajan

Lisätiedot

Kuka ratkaisee kuuluvuusongelmat - miten saadaan kokonaisuus hallintaan? Entä mitä tuo 5G?

Kuka ratkaisee kuuluvuusongelmat - miten saadaan kokonaisuus hallintaan? Entä mitä tuo 5G? Kuka ratkaisee kuuluvuusongelmat - miten saadaan kokonaisuus hallintaan? Entä mitä tuo 5G? Heidi Himmanen 16.5.2019, Jyväskylä Kuuluuko Kankaalla? - miniseminaari 1 Kolme + kolme vinkkiä Kolme vinkkiä

Lisätiedot

Liite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)

Liite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

JULKINEN Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja merkitys

JULKINEN Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja merkitys Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja merkitys Heikki Alanko PLL 17.9.2015 Toimivaltaisen viranomaisen ja bussioperaattorien vuorovaikutuksen mahdollisuudet

Lisätiedot

Turvallisuustietolaatikko verkossa

Turvallisuustietolaatikko verkossa Turvallisuustietolaatikko verkossa TURVALLISEMPI HUOMINEN Valtakunnallinen paikallisen turvallisuussuunnittelun Seminaari Hyvinkäällä 22.-23.1.2013 Jarno Kivistö paloinsinööri Taustaa hankkeelle Sisäasiainministeriö

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

HT Anniina Autero Tampereen yliopisto

HT Anniina Autero Tampereen yliopisto 21.1.2014 HT Anniina Autero Tampereen yliopisto anniina.autero@uta.fi Viranomaisten yhteistoimintaharjoituksia koskevassa arvioinnissa tarkasteltiin virtuaaliteknologioita hyödyntävän InstaSkills palvelukonseptin

Lisätiedot

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma...

KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT. hyvinvoinnin maailma... KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT hyvinvoinnin maailma... Hygieniaa ja mukavuutta yksinkertaisesti 1 Keskuspölynimuri 2 PVC-putket 3 Äänenvaimennin 4 Imurasia Kuvat ovat suuntaa-antavia. KESKUSPÖLYNIMURIJÄRJESTELMÄT

Lisätiedot

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä?

Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? Huoltovarmuuskeskuksen 10-vuotisjuhlaseminaari Helsinki, 26.2.2003 Tietoyhteiskunnan haavoittuvuus kuinka voimme hallita sitä? TkT Arto Karila Karila A. & E. Oy E-mail: arto.karila@karila.com HVK, 26.2.2003-1

Lisätiedot

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta

MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta MATINEn Oulun paikallisjaoston toiminnasta Professori Pentti Leppänen Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta Oulun paikallisjaoston puheenjohtaja MATINE PENTTI LEPPÄNEN, 13.10.2011 1 Oulun paikallisjaosto

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös

Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Liittymät Euroclear Finlandin järjestelmiin, tietoliikenne ja osapuolen järjestelmät Toimitusjohtajan päätös Tilinhoitajille Selvitysosapuolille Liikkeeseenlaskijan asiamiehille Sääntöviite: 1.5.9, 5)

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

MercedesServiceCard hyötyajoneuvoille.

MercedesServiceCard hyötyajoneuvoille. Autamme sinua mielellämme kaikissa MercedesServiceCardiin liittyvissä kysymyksissä. MercedesService Card GmbH & Co. KG Mainparkstrasse 2 D-63801 Kleinostheim Puh. +49 (0)6027/ 50 95 67 Faksi +49 (0)6027/

Lisätiedot

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND

BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN FINLAND BUILDINGSMART ON KANSAINVÄLINEN TOIMINNAN TARKOITUS Visio buildingsmartin tavoitteena on vakiinnuttaa tietomallintaminen osaksi rakennetun ympäristön hallintaa. Missio buildingsmart edistää kaikille rakennetun

Lisätiedot

Kaleva Median digipolku ja -opit

Kaleva Median digipolku ja -opit Kaleva Median digipolku ja -opit - Paikallisuuden puolesta vuodesta 1899 1.11.2018 / Tommi Silfverhuth Taustaa 2 3 Koodaamisesta myyntiin ja konseptoinnista johtamiseen Kokemusta eri toimialoilta Innoissaan

Lisätiedot

1.2 Mahdollista joustava muutos suojaustasolta toiselle tilanteen mukaan myös ylöspäin

1.2 Mahdollista joustava muutos suojaustasolta toiselle tilanteen mukaan myös ylöspäin VNK Lausunto 04.09.2018 VNK/1263/03/2018 Asia: VM/275/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset Yhteenveto Linjausten tarkoitus ja kohdealue Tietoliikennepalvelulinjaukset Käytettävyys,

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA.

Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA. 1 (6) Määräys VIESTINTÄVERKON RAKENTEESTA, LIITYNTÄPISTEISTÄ, HF (HUMAN FACTORS)-NÄKÖKOHDISTA, TÄRKEYSLUOKITTELUSTA JA VARMISTAMISESTA Annettu Helsingissä 1 päivänä huhtikuuta 2005 Viestintävirasto on

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin

- Operatiivisista lähtökohdista uuteen ja monimuotoisempaan johtamiskonseptiin Viestimies 3/2007 11 Eversti Tapio Forselius on viestitarkastaja. TEKSTI:TAPIO FORSELIUS KUVAT: MAAVOIMIEN ESIKUNNAN RUNKO Maavoimien 2008 johtamisjärjestelmä muutoksessa - Operatiivisista lähtökohdista

Lisätiedot

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014

RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina. Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 RUOKATURVALLISUUSRATKAISUT Viennin vauhdittajina Jukka Lähteenkorva 8.9.2014 HANKKEEN TAVOITTEET Tavoitteena on avata markkinoita innovatiivisille ratkaisuille ja yhteistoimintamalleille, joilla yritykset

Lisätiedot

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin

Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin Katsaus tv-jakelun ajankohtaisiin asioihin 28.4.2010 Tauno Hovatta 1 Maanpäällisen tv-jakelun verkkotoimiluvat Valtakunnallisen F-kanavanipun ja alueellisen HD3-kanavanipun toimiluvat Anvia Oyj:lle (8.4.2010/LVM)

Lisätiedot

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA

TRIPLEWIN KEHITYSTARINA TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä

Lisätiedot

Verkkopalkan palvelukuvaus

Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 1 (6) Verkkopalkan palvelukuvaus 27.1.2012 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Verkkopalkka-palvelun toiminta palkanmaksajalle... 3 3 Verkkopalkan käyttöönotto... 4 4 Verkkopalkka-palvelun

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä

Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä Sisäverkkojen saneeraus ja viranomaismääräysten huomioiminen taloyhtiöissä Ravintola Nallikari, Oulu 22.9.2015 / Ari Kurkela Julkinen 1 Esityksen sisältö Vanhat sisäverkkomallit Sisäverkot 1.1.2015 alkaen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet Yhteiskunnan turvallisuusstrategian perusteet 1 Sisältö 10:30-11.00 YTS2017: Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot Strategiset tehtävät Keskustelu n 5-10 min 11.30-12.00 Hybridiuhat ja informaatiovaikuttaminen

Lisätiedot

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat?

Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Pilvipalvelut - Mistä on kyse ja mitä hyötyä ne tuovat? Suurin osa kaikista uusista it-sovelluksista ja -ohjelmistoista toteutetaan pilvipalveluna.

Lisätiedot

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa

Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Teollisen valmiuden kehittäminen kunnossapidon kumppanuudessa Asiakkuusjohtaja Heikki Härtsiä Millog Oy 17.3.2015 17.3.2015 1 Strateginen kumppanuus Puolustushallinnon kumppanuusstrategia (Puolustusministeriön

Lisätiedot

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne

Liikkuminen palveluna seminaari. Älyliikenne Liikkuminen palveluna seminaari Älyliikenne Kuinka materiaalien käsittely tehostuu, arvoketjut Aki Jumppanen Toimitusjohtaja HUB logistics Älyliikenne Älyliikenteen perusajatus on luoda kansallista kilpailukykyä.

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Sotilaallinen kriisinhallinta (9/2013) 040/54/2012 Ulkoasiainministeriö, 13.8.2013, HEL7919-7. Puolustusministeriö, 14.8.2013, FI.PLM.2013-4013 2042/50.04.00/2008.

Lisätiedot

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global

Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Kansainvälisten myyntiliidien määrä nousuun LinkedIn-markkinoinnilla CASE AAC Global Toimiala: Kansainvälinen viestintä, sen koulutus ja konsultointi Yritys: AAC Global Lähdimme testaamaan LinkedIn-markkinoinnin

Lisätiedot

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta

Lisätiedot

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä

Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä Yhteiskunnan turvallisuusstrategia 2017 Hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätöksenä 2.11.2017 1 YHTEISKUNNAN TURVALLISUUSSTRATEGIAN PERUSTEET Yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS) valtioneuvoston

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys

Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys Evakuointivalmiuksien kehittäminen ja arktisen valmiuden nykytilaselvitys SARC-Sidosryhmätapaaminen 8.2.2018, Ilmatieteenlaitos SINI HANGASLAMMI Punaisen ristin arktisen valmiuden kehittämishanke Hankkeen

Lisätiedot

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.

Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus. Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting. Case: Asuinkerrostalon sisäantennijärjestelmän toteutus Seppo Seitsonen Orbion Consulting Oy Puh. 050 566 8200 seppo.seitsonen@orbionconsulting.fi Orbionin esittely Pohjoismainen, riippumaton, tietoliikennealan

Lisätiedot

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon

Tanhua Tanhuan alueella on selvitetty joulukuun aikana kyläläisten kiinnostusta liittyä valokuituverkkoon Savukosken kunta ja Kuitua Pohjoiseen-hanke ovat käynnistäneet kartoituksen kiinnostuksesta liittyä alueelle mahdollisesti rakennettavaan valokuituverkkoon. Kyselyyn vastaaminen ei sido mihinkään. Kyseessä

Lisätiedot

TIETOTEKNIIKKAVALMIS TOIMISTO

TIETOTEKNIIKKAVALMIS TOIMISTO Ready for Business + Tarjoamme valmiiksi valikoituja vaihtoehtoja toimiston työkaluiksi ja moderneiksi yhteydenpitovälineiksi + Olemme valinneet parhaiden kumppaneiden palvelut korkealla palvelutasolla

Lisätiedot

PRH:n rooli ja tehtävät kansainvälisessä rekisteröintijärjestelmässä. (Olli Teerikangas Yksikön esimies)

PRH:n rooli ja tehtävät kansainvälisessä rekisteröintijärjestelmässä. (Olli Teerikangas Yksikön esimies) PRH:n rooli ja tehtävät kansainvälisessä rekisteröintijärjestelmässä (Olli Teerikangas Yksikön esimies) Haagin sopimus Haagin sopimus on vuodelta 1925, Geneven asiakirjan (1999) mukaan : Sopimus mallien

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011

SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN. Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen 19.5.2011 SUOMEN OSALLISTUMINEN KANSAINVÄLISEEN KRIISINHALLINTAAN Apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (CSDP) Ns. Petersbergin tehtävät osaksi EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset. Yhteenveto. Linjausten tarkoitus ja kohdealue. Mika Koskinen. Lausunto KEHA/2778/2018

Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset. Yhteenveto. Linjausten tarkoitus ja kohdealue. Mika Koskinen. Lausunto KEHA/2778/2018 Mika Koskinen Lausunto 07.09.2018 KEHA/2778/2018 Asia: VM/275/00.01.00.01/2018 Julkisen hallinnon tietoliikennepalvelulinjaukset Yhteenveto Linjausluonnos on hyvä lähtökohta julkiselle hallinnolle (valtio,

Lisätiedot

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.

Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9. Sähköiseen maailmaan siirtyminen; Yritys-Suomi -palvelukokonaisuus ml. Yritys-Suomi visio 2020 Yritys-Suomi Innosta menestykseen - seminaari 10.9.2014 Sirpa Alitalo & Jaana Lappi, TEM Yritys-Suomen visio

Lisätiedot

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX

Pääotsikko tähän. Alaotsikko. Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Pääotsikko tähän Alaotsikko Etunimi Sukunimi XX.XX.XXXX Tietopalvelualan trendit mihin ala on menossa? Janne Järvinen Toimitusjohtaja LM Tietopalvelut LM toimipisteet 2011: Helsinki, Suomi Tukholma, Ruotsi

Lisätiedot

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved.

TERVETULOA. Yhtiökokous 1.4.2014. Digitaalisuuden edistäjä. Teleste Proprietary. All rights reserved. Digitaalisuuden edistäjä TERVETULOA Yhtiökokous 1.4.2014 1. Teleste lyhyesti VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 2.Tilinpäätös

Lisätiedot

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy

KEHITYSTRENDIT. Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy SATAKUNNAN MATKAILUN TUOREIMMAT KEHITYSTRENDIT 22.9.21 21 Suomen Matkailuasiantuntijat Oy Travel Industry Experts Finland Ltd. Heikki Artman Art-Travel Oy lähdeaineistona Tilastokeskuksen majoitustilastot

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

SRAL Toistinasemakoordinointi

SRAL Toistinasemakoordinointi Jutun juuret Toistinasemakoordinoinnista yleisesti Automatic.sral.fi Telia-yhteistyön tilanne Digita-yhteistyön tilanne 70cm -1.6MHz erotuksesta eroon pääseminen 70cm erityiskaista 2m digitoistinkanavat

Lisätiedot

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA

HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA An ASSA ABLOY Group brand HYVINVOINNIN ETURINTAMASSA Abloy -ratkaisut terveydenhuoltoon Hyvän hoidon ehdoilla Toimivat, turvalliset puitteet nousevat kriittiseen rooliin ihmisten hyvinvoinnista huolehdittaessa.

Lisätiedot

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy

Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy Markkinoinnin ulkoistamisella liiketoiminnalle arvoa. CASE Tampereen Rakennustiimi Oy + Toimiala: Rakentaminen ja remontointi Yritys: Tampereen Rakennustiimi Oy Olemme saaneet Fonectalta selkeää näyttöä

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

ohjelman arkkitehtuurista.

ohjelman arkkitehtuurista. 1 Legacy-järjestelmällä tarkoitetaan (mahdollisesti) vanhaa, olemassa olevaa ja käyttökelpoista ohjelmistoa, joka on toteutettu käyttäen vanhoja menetelmiä ja/tai ohjelmointikieliä, joiden tuntemus yrityksessä

Lisätiedot

EstLink 2 käyttöönotto

EstLink 2 käyttöönotto EstLink 2 käyttöönotto Käyttötoimikunta The sole responsibility of this publication lies with the author. The European Union is not responsible for any use that may be made of the information contained

Lisätiedot

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen

Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Pilviratkaisut ovat entistä suositumpia. Mutta mikä on oikea ratkaisu sinun maailmassasi? Lähde matkalle läpi avaruuden, ajaan ja maalaisjärjen Verkkoratkaisujen tarjoaminen pk-yrityksille muistuttaa hieman

Lisätiedot

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013

Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Hans Laihia Mika Tuukkanen 1 LASKENNALLISET JA TILASTOLLISET MENETELMÄT Järvitesti Ympäristöteknologia T571SA 7.5.2013 Sarkola Eino JÄRVITESTI Johdanto Järvien kuntoa tutkitaan monenlaisilla eri menetelmillä.

Lisätiedot

Avoimen tiedon keskus

Avoimen tiedon keskus Avoimen tiedon keskus Kun pieni idea kasvaa suureksi Pekka Olsbo JYU. Since 1863. 14.11.2017 1 Mistä kaikki alkoi? Vuonna 2014 Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksikkö otti vastuulleen yliopiston

Lisätiedot

Markkinaintegraation merkitys Fingridille

Markkinaintegraation merkitys Fingridille 1 Markkinaintegraation merkitys Fingridille Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Järjestelmävastaavilla keskeinen rooli käyttövarmuuden ja markkinoiden toiminnan edistämisessä

Lisätiedot

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet

Rahtivarustamoiden ICT-haasteet Rahtivarustamoiden ICT-haasteet ICT:n markkinanäkymät merillä 20.8.2015 ESL Shipping Oy Osa Helsingin pörssiin listattua Aspo-konsernia Varustamo aloittanut toiminnan vuonna 1949 Lastivolyymi 12,1 miljoonaa

Lisätiedot

MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT

MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT MENESTYSTÄ sinulle FÜR DEN GEMEINSAMEN ERFOLG WELTWEIT YRITYS EIN UNTERNHEMEN AUF sinulle ERFOLGSKURS. Noin 10 vuotta sitten perustettu GGM Gastro International GmbH on tullut maailmanlaajuisesti tunnetuksi

Lisätiedot

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista

Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) Elisa Yrityskaista 4.4.2013 Yritysasiakkaat versio 2.1. Elisa Yrityskaista Elisa Oyj Palvelukuvaus 1 (5) -palvelu liittää yrityksen yhden toimipisteen Internetiin. sisältää reitittimen ja Internet-yhteyden sekä näiden ylläpidon ja huoltopalvelut. Palvelu tarjoaa kiinteän kaksisuuntaisen

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen

TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA. Maakuntafoorum Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen TYÖNANTAJAYHTEISTYÖ MUUTOKSESSA Maakuntafoorum 19.9.2018 Henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Varautumisen linjaukset helmikuu 2017 sote- ja maakuntauudistukseen Muutoksen kohteena Vantaalla noin 3 500

Lisätiedot

XDW-projektissa rakennetut palvelut

XDW-projektissa rakennetut palvelut XDW-projektissa rakennetut palvelut Korkeakoulujen KOTA-AMKOTA seminaari 23. 24.9.2010 Manne Miettinen CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. RAKETTI-hankkeen tavoite korkeakouluja

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot