Masennuksen hoito Espoon terveysasemilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennuksen hoito Espoon terveysasemilla"

Transkriptio

1 Masennuksen hoito Espoon terveysasemilla Kristian Wahlbeck, Sirkka-Liisa Kuitunen Suomen Mielenterveysseura

2 1 Raportin tausta Depressio ja sen laadukas hoito Depression esiintyvyys Masennuksen Käypä hoito -suositus (2014) Espoolaisten mielenterveys Masennuksen ehkäisy Auditoinnin tulokset Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön resursointi Asiakaskokemukset masennuksen hoidosta... 6 Johtopäätöksiä haastatteluista Hoitopolkujen analyysi Hoidon toteutuminen Suositukset Huomion kiinnittäminen myös depression ehkäisyyn Depression moniammatillisen hoitomallin kehittäminen yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa ja sen dokumentointi Yksilölliset, asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtävät, kirjatut hoitosuunnitelmat Potilaille tarjottavan ohjauksen (psykoedukaation) ja vertaistuen kehittäminen Psykoterapiahoidon saatavuuden varmistaminen Ikäihmisten masennuksen tunnistaminen ja hoito Maahanmuuttajapotilaiden hoidon jatkuvuuden parantaminen Kumppanuusstrategian implementointi...13 Lähteet

3 1 Raportin tausta Yhteiskunnallinen kehitys on tehnyt mielenterveydestä yhä tärkeämmän pääoman informaatioyhteiskunnassa menestyminen on suurelta osin kiinni mielenterveydestä. Työn muutos on tehnyt mielestämme tärkeimmän työvälineemme. Muutoksen myötä masennuksen kansanterveydellinen merkitys on kasvanut. Työelämässä ei samassa määrin kuin aiemmin pärjää masentuneena, mikä on osaltaan johtanut masennusperäisten sairauslomapäivien kasvuun. Vaikka näyttöä depression esiintyvyyden kasvusta ei ole, on yhteiskunnallinen muutos ja parantunut fyysinen terveydentila lisännyt depression osuutta suomalaisten tautitaakasta. Depression ja muiden psykososiaalisten ongelmien ehkäisy ja hoito on perusterveydenhuollon suuria kehityshaasteita. Tämä raportti on laadittu Espoon kaupungin terveyspalvelujen toimeksiannosta. Raportin omistaa Espoon kaupunki, joka myös päättää sen mahdollisesta julkistamisesta. 2 Depressio ja sen laadukas hoito 2.1. Depression esiintyvyys Depressio eli masennustila on kansansairaus, joka on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja ja jonka hoidossa on suuria kehittämishaasteita. Masennustila on merkittävä terveysriski, joka lisää kuolleisuutta ja monen fyysisen sairauden ennustetta. Lievän, keskivaikean tai vaikean masennustilan kokee vuoden aikana noin 5 % aikuisista suomalaisista, lisäksi lieväoireisempaa pitkäaikaista masennusta (dystymiaa) kokee noin 2,5 % väestöstä. Masennussairaudet ovat naisilla noin kaksi kertaa yleisempiä kuin miehillä. (Pirkola et al., 2005) Vuosittain siis yli 9000 espoolaista aikuista sairastaa masennustilan. Mikäli lukuun lasketaan mukaan pitkäaikaisempaa lievempää masennusta sairastavat, luku on yli henkilöä. Kuitenkin vain vähemmistö masennustilaa potevista ihmisistä hakee apua terveydenhuollosta. (Hämäläinen et al., 2004) Perusterveydenhuollossa masennukseen liittyy useimmiten monihäiriöisyyttä. Vantaalla tehdyssä tutkimuksessa joka toinen perusterveydenhuollon depressiopotilas kärsi myös jostakin ahdistuneisuushäiriöstä, useimmiten paniikkihäiriöstä, sosiaalisten tilanteiden pelosta tai yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Yksi neljästä perusterveydenhuollon depressiopotilaasta kärsi myös alkoholiriippuvuudesta tai alkoholin väärinkäytöstä (Melartin et al., 2002). Masennustila liittyy voimakkaasti myös fyysisen terveyden ongelmiin. Diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja, liikuntaelinten sairauksia ja hengityselinten sairauksia esiintyy masennuksesta kärsivillä ihmisillä odotettua enemmän. Vuosittain mielialahäiriöiden takia Suomessa kertyy yli kaksi miljoonaa sairauslomapäivää, ja vuosittain noin henkilöä siirtyy masennuksen takia työkyvyttömyysseläkkeelle. On merkittävä ongelma, että vain murto-osa on saanut hoitosuositusten mukaista hoitoa ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Vuosittain masennuksen vuoksi eläkkeelle jäävistä suomalaisista vain 10 prosenttia on saanut masennukseensa psykoterapiahoitoa. Tutkimusten mukaan perusterveydenhuollon potilaista noin 10 prosentilla arvioidaan olevan depressio, mutta vain osan tiedetään hakevan siihen aktiivisesti hoitoa, joten masennuksen tunnistaminen on usein 3

4 vaativa tehtävä. (Vuorilehto, Melartin, & Isometsä, 2005) Tutkimustulosten mukaan terveydenhuollon piirissä olevista masennustilaa potevista henkilöistä vain 54 % saa riittävää hoitoa. (Hämäläinen et al., 2009) 2.2. Masennuksen Käypä hoito -suositus (2014) Tässä arvioinnissa saadun hoidon laatua verrataan Lääkäriseura Duodecimin vuonna 2014 julkaisemaan päivitettyyn depression Käypä hoito -suositukseen (Isometsä et al., 2014). Päivitetty suositus vastaa olennaisilta osiltaan tutkitun ajanjakson aikana ( ) voimassa ollutta hoitosuositusta. Masennustila hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, mutta hoidolle huonosti vastaavat, itsemurhavaarassa olevat, vakavasti monihäiriöiset, vaikeat tai psykoottistasoiset potilaat tulee ohjata erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuollon rooli korostuu, kun masennukseen liittyy työperäisiä tekijöitä ja työhön paluun tukeminen. Masennustilaa tulee depression hoitoa käsittelevän Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitaa psykoterapialla ja masennuslääkkeillä. Pääosin perusterveydenhuollossa hoidettavissa lievissä ja keskivaikeissa depressioissa nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita ja niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti. Yhtäaikainen käyttö on tehokkainta. Masennustila ei ole hoidettavissa kertakäynnillä, vaan vaatii hoitosuhteen jatkuvuutta. Käypä hoito - suosituksen mukaan seurantaa on jatkettava vielä noin puolen vuoden ajan toipumisesta masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi. Laadukas masennustilan hoito edellyttää suunnitelmallisuutta, jonka takia hoidosta tulee olla kirjallinen hoitosuunnitelma, joka on tehty yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Potilaan opastus ja masennusosaamisen lisääminen (ns. psykoedukaatio) ovat tärkeitä osioita hoidossa, jotka vaativat oman aikansa vastaanotolla. Masennuspotilaan hoito on parhaimmillaan moniammatillista tiimityötä, jossa lääkäri vastaa taudinmäärittelystä, työkyvyn määrittelystä ja mahdollisesta lääkityksestä. Potilasopastus, psykososiaalinen tuki, psykoterapia ja tilan seuranta ovat tiimin ei-lääkärijäsenten vastuulla Espoolaisten mielenterveys Mielenterveyden suhteen tilanne Espoossa erottuu edukseen muusta maasta. THL:n mielenterveysindeksi mittaa kuntalaisten sairastavuutta vakavien mielenterveyden häiriöihin suhteen. Vuosien tilastojen valossa sairastavuus mielenterveyden häiriöihin on Espoossa vain 66 % koko maan keskiarvosta (taulukko 1). Kelan tilastojen valossa masennuslääkkeiden käyttö on Espoossa vähäisempää kuin muualla. Vuonna ,5 % aikuisikäisistä espoolaisista käytti masennuslääkkeitä, kun vastaava luku koko HUS-alueella ja koko maassa oli 9,5 %. Pienempi luku kuvastanee espoolaisten keskimäärin parempaa mielenterveyttä. Kelan tukemassa psykoterapiassa kävi vuonna ,67 % vuotiaista espoolaisista. Muualla Uudellamaalla psykoterapiassa käydään hieman useammin eli 0,71 % aikuisista. Uudenmaan keskiarvoa nostaa Helsinki, jossa Kelan tukemassa psykoterapiassa kävi noin 1 % väestöstä. Psykoterapian käyttölukuihin vaikuttaa voimakkaasti psykoterapian saatavuus, joka on riippuvainen yksityisinä ammattiharjoittajina toimivien psykoterapeuttien maantieteellisestä sijoittumisesta. 4

5 Taulukko 1: Espoon ja vertailukaupunkien mielenterveysosoittimia Mielenterveysindeksi (sairastavuuden mitta) Depressiolääkkeiden käyttö ( v.) Kelan psykoterapia ( v.) Espoo 66 8,5 % 0,7 % Helsinki 79 9,9 % 1,0 % Vantaa 78 9,8 % 0,5 % Turku ,2 % 1,0 % Koko maa 100 9,4 % 0,6 % 2.4. Masennuksen ehkäisy Kaikissa kansantaudeissa suuntaus on kohti ehkäisevää toimintaa. Myös depressio on ehkäistävissä oleva häiriö: kansainvälisten tutkimusperusteisten arvioiden mukaan masennustiloista kolmasosa tai jopa puolet olisi ehkäistävissä. Ehkäisyssä liikkuminen, riittävästä unesta huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin liikakäytön välttäminen sekä terveellisen ruokavalion noudattaminen tukevat myös muiden kansantautien ehkäisyä. Vauvan ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, turvallinen lapsuus, mielenterveystaitojen opetus, kaikenlaisen kiusaamisen ehkäisy, työelämäosallisuus sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja kansalaisten mielenterveyden edistämisessä. Depressioon kohdistuvan kansanterveystyön tulee, kuten muissa kansantaudeissa, ulottua myös edistämiseen ja ehkäisyyn. 3 Auditoinnin tulokset 3.1. Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön resursointi Espoossa sijaitsi vuonna 2012 REFINEMENT-hankkeen (www.thl.fi/refinement) kartoituksen mukaan 56 mielenterveys- ja päihdetoimintoa. Terveyspalveluihin kuuluva Mielenterveys- ja päihdepalvelut - yksikkö kokoaa espoolaisten aikuisten ja jossakin määrin myös nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelutoiminnot. Mielenterveys- ja päihdepalvelut yksikkö järjestää ryhmätoimintoja, kuntoutuskursseja ja yksilövastaanottoja. Päihdevieroitukseen ja selviämishoitoasemalle voi hakeutua ilman lähetettä. Terveysasemilla toimiville psykologeille ja psykiatrisille sairaanhoitajille voi varata vastaanottoajan ilman lähetettä. Avo- ja laitoskuntoutusta ostetaan eri palvelutuottajilta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja kaupunki tuottaa sekä itse että ostaa yksityisiltä palvelutuottajilta. Päivä- ja työtoimintoja ostetaan eri palveluntuottajilta. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien palvelut järjestetään kaupungin omana toimintana. Espoossa toimii useita päihde- ja mielenterveysjärjestöjä, joiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuusstrategian. Psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Espoossa pääosin HYKS:n Jorvin klinikkaryhmä, mutta tarvittaessa myös muut klinikkaryhmät sekä Kellokosken ja valtion sairaalat. 5

6 Kuvio 1. Avohoidon jyvitetty* henkilöstö 1000:tta aikuisasukasta kohden Hyksin alueella vuonna 2012**. (Refinement-hanke) peruspalveluiss a; Peijas; 0.04 peruspalveluiss a; muu HYKS yht; 0.15 peruspalveluiss a; Helsinki; 0.37 peruspalveluiss a; Jorvi; 0.24 erikoissairanhoi dossa; Jorvi; 0.71 erikoissairanhoi dossa; Peijas; peruspalveluissa 0.80 erikoissairanhoidossa erikoissairanhoi dossa; muu HYKS yht; 0.75 erikoissairanhoi dossa; Helsinki; 0.67 *Jyvityksissä huomioitu sekä kunnan alueella toimiva, että alueen kuntia palveleva HYKS:n, Kellokosken, Järvenpään sosiaalisairaalan ja valtion sairaaloiden sekä suurimpien asumispalveluyksikköjen henkilöstö. ** Muu HYKS tarkoittaa Jorvin ja Peijaksen alueet yhteensä. Aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon vastaanotot ovat Espoossa (192 htv eli 0,95 htv/1000 aikuista) hieman paremmin resursoitu kuin Vantaan Peijaksen alueella (0,84 htv/1000), mutta resurssit ovat pienemmät kuin Helsingissä (1,04 htv/1000). Peijaksen alueella päihde- ja mielenterveyspalvelujen resurssit on suurelta osin sijoitettu erikoissairaanhoitoon ja päihdehuollon erityispalveluihin, ja terveyskeskuksessa ei juuri ole mielenterveys- ja päihderesursseja. Sen sijaan Espoossa ja Helsingissä on määrätietoisesti vahvistettu avoperusterveydenhuollon edellytyksiä huolehtia perustason mielenterveys- ja päihdeongelmista. Silti espoolaisten vastaanottopalveluiden henkilöstöresursseista 71 % on sijoitettu erikoissairaanhoitoon (peruspalveluissa 54 htv, erikoissairaanhoidossa 138 htv). Nykynäkemyksen mukaan pitkälle integroitu hoitojärjestelmä on yhteydessä parempiin hoitotuloksiin ja parempaan kustannustehokkuuteen Asiakaskokemukset masennuksen hoidosta Terveysasemien tarjoamien palveluiden toimivuuden arvioimiseksi haastateltiin terveysasemilla asioineita espoolaisia. Haastateltavat rekrytoitiin Espoon mielenterveysyhdistyksen kautta. Haastattelupyynnössä kriteerinä oli, että osallistujien tuli olla asioinut terveysasemalla tai muissa perusterveydenhuollon palveluissa kahden edeltävän vuoden aikana masennuksen vuoksi. Haastateltavia oli yhteensä neljä. Kolme heistä osallistui ryhmähaastatteluun ja yksi haastateltiin puhelimitse, koska hänellä ei ollut mahdollisuutta osallistua ryhmähaastatteluun. Haastateltavista naisia oli kolme ja yksi mies. Teemahaastattelussa selvitettiin kokemuksia hoitoon pääsemisestä, hoidon laadusta, saadusta avusta ja asiakkaan osallistamisesta omaan hoitoonsa. Haastattelurungon teemat perustuvat Masennuksen Käypä hoito - suosituksessa esitettyihin kriteereihin. 6

7 Hoitoon pääsy. Haastateltavien kokemukset hoitoon pääsystä olivat positiivisia. Lääkäriajan sai nopeasti, jopa jo seuraavalle päivälle. Osa haastatelluista oli hakenut apua johonkin muuhun vaivaansa ja samassa yhteydessä puhunut myös masennuksesta. Masennus oli saatettu diagnosoida muualla aikaisemmin ja jonkin muun sairauden yhteydessä, esimerkiksi sairaalahoidon yhteydessä. Osa haastatelluista oli toivonut lähetettä/ pääsyä erikoissairaanhoidon puolelle, koska oli kokenut, että terveyskeskuksella ei ole tarjottavana sellaista hoitoa, jonka haastateltava itse olisi kokenut hyödyllisenä. Haastateltavien mukaan lähetteen saa nopeasti, jos terveyskeskuslääkäri näkee erikoissairaanhoidon tarpeen, esim. Jorvin psykiatrian poliklinikalle. Haastatteluissa tuli esille yksittäisiä ongelmia hoitoon pääsyssä. Eräs haastateltava koki hoitoon pääsyssä olleen vaikeuksia johtuen hänen aiemmasta päihdeongelmastaan. Vaikka haastateltu oli ollut kahdeksan vuotta raittiina, niin vanha merkintä papereissa vaikeutti edelleen avun saamista masennukseen. Hoidon laatu. Kukaan haastateltavista ei tiennyt onko omalla terveysasemalla depressiohoitaja. Eräs haastateltava kertoi, että hänelle varataan tarvittaessa n. 10 kertaa sairaanhoitajakäyntejä. Hoitajakäynnit ovat tuntuneet pirstaleisilta ja haastateltavan kokemusten mukaan keskustelu ei ole edennyt, vaan joka kerralla puhuttiin eri asiasta. Sairaanhoitajan vastaanotolla haastateltava sanoi puhuneensa mitä mieleen tuli. Toinen haastateltava oli saanut terveysaseman terveydenhoitajalta psykiatrisen sairaanhoitajan numeron, johon otti itse yhteyttä ja sai viisi tapaamiskertaa. Nämä tapaamiset hän oli kokenut hyvinä. Haastateltavilla ei ollut kokemusta erikoissairaanhoidon konsultaatioista terveysasemalla, esim. hoitokokousta, jossa olisi ollut psykiatrian edustus mukana. Käypä hoito -suosituksen mukaan potilaan kanssa yhdessä laadittun hoitosuunnitelman tulisi toimia perustana hyvälle hoidolle. Yhdellä terveysasemalla oli haastateltavan mukaan yrityksiä hoitosuunnitelman tekoon, mutta se oli kuitenkin jäänyt vajaaksi tai pirstaleiseksi. Haastateltavan mukaan sillä ei kuitenkaan saavutettu toivottua lopputulosta. Toinen haastateltava kertoi, että kun hänelle haettiin kuntoutustukea, niin siinä yhteydessä Kelaa varten tehtiin suppea suunnitelma, mutta käytännössä hän ei ollut kokenut siitä olevan hyötyä. Ryhmähaastatteluun osallistuneet olisivat toivoneet hoitosuunnitelmaa, johon voisi sitoutua sekä potilas että hoitava yhteisö. Haastatellut toivoivat myös hoitavalta taholta nykyistä aktiivisempaa toimintaa. Masennuksen vuoksi oli joskus ollut vaikeuksia pitää kiinni sovituista vastaanottoajoista. Haastatellut toivoivat, että terveysasemalta oltaisiin tällöin yhteydessä potilaaseen ja selvitettäisiin syy poisjääntiin. Haastateltava, jolla oli pelkästään lääkehoito, totesi, että hänen hoitonsa on ollut hänen itsensä varassa. Psykoedukaatio, ohjaus ja neuvonta sekä masennuksen syitä kartoittava haastattelu/tutkimus ovat masennuksen hoidon osatekijöitä. Haastateltavat kertoivat, että tiedon hankinta masennuksesta oli paljolti oman toiminnan varassa. Yksi haastateltava kertoi, että sairaanhoitaja antaa jonkin verran neuvontaa mitä itse voi tehdä oireiden lievittämiseksi. Tapaamisilla kysytään tavallisesti toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä kuten oletko siivonnut tai tarvitsetko siivousapua. Oiremittariin vastaaminen oli koettu vaikeaksi ja muutenkin haastateltavat pitivät oiremittaria haasteellisena: se ei anna todellista tietoa masennuksesta, koska siihen vastaa sen hetkisen mielialan mukaan. Keskusteluapu on tärkeä osa hyvää masennuksen hoitoa. Eräs haastateltava oli terveysaseman suosituksesta käynyt ryhmässä mutta muuten keskusteluapu oli ollut vähäistä. Kaikki haastatellut olivat kokeneet, että eivät olleet tulleet riittävässä määrin kuulluksi. Haastateltavat ottivat tosin vastuuta itselleen ongelmien jäämisestä piiloon. Masennuksen voi joskus myös peittää hymyn alle. Eräs haastateltava totesi, kun hän tapaa tutun lääkärin, hän ilostuu tapaamisesta niin, että vastaanotolla on iloinen mutta kun ne 7

8 illat ja yöt ovat vaikeita, niin en kauan enää kestä. Vastaanotolla pitäisi pystyä puhumaan masennukseen liittyvistä tunteista ja ajatuksista ja saada tunne, että on tullut vastaanotetuksi ja ymmärretyksi. Haastateltavat jakoivat näkemyksen myös siitä, että jos terveysasemalla ei ole keskusteluapua tarjolla, niin sieltä ei ohjata myöskään käyttämään muita kanavia, joista saisi keskusteluapua ja tukea. Haastateltavat epäilivät, ettei terveysasemalla ole muista auttavista kanavista edes tietoa. Toipumisen seuranta on osa hyvää masennuksen hoitoa. Myös seurannan puute koettiin ongelmaksi: terveysasemalta oli saanut helposti lääkereseptin mutta lääkehoidon vaikutuksia ei näiden haastateltavien kohdalla oltu aktiivisesti seurattu. Lääkkeet voidaan määrätä vuodeksikin kerrallaan ja haastateltujen kokemuksen mukaan voi käydä niin, että vuoden aikana ei ole yhtään seurantatapaamista. Kaksi haastateltavaa kertoi, että he tapaavat useimmiten vain potilastoimiston henkilöstöä, kun uusivat reseptejä. Yksi haastateltava teki lääketilauksen netin kautta ilman, että häntä olisi pyydetty vastaanotolle keskustelemaan lääkehoidon vaikutuksesta ja hyödyllisyydestä. Asiakkaan osallistaminen omaan hoitoonsa. Hoito onnistuu usein paremmin, jos potilas voi itse vaikuttaa saamaansa hoitoon. Eräs haastateltava totesi, että hoitoon voi vaikuttaa sanomalla kaikkeen ehdotettuun joo. Hänellä oli tunne, että jos hän kieltäytyy ehdotetuista asioista, niin hänet määritellään hoitokielteiseksi ja se kostautuu jatkossa eikä hän saa enää apua. Haastatellut henkilöt toivoivat ennen kaikkea parempaa jatkuvuutta hoitoon, ja pompottelun ihmiseltä toiselle loppumista. Terveysasemilla tiedot muista tarjolla olevista palveluista näyttivät haastateltavien käsityksen mukaan olevan heikkoja. Tähän ratkaisuksi haastateltavat ehdottivat masennusinfopistettä. Masennusinfopiste voisi olla neuvontakeskus, jossa tunnetaan Espoon kaikki mielenterveyspalvelut ja joka voisi auttaa hoitoon pääsyssä. Toiveena oli myös saada lisää kuuntelevaa keskusteluapua. Terveysasemien toimintaan suositeltiin lisättäväksi masennuksen takia hoidossa olevien vertaistukiryhmiä, joissa olisi mahdollista vaihtaa kokemuksia masennuksen hoidosta. Johtopäätöksiä haastatteluista Espoon mielenterveyspalvelujen toimivuuden arvioimiseksi kerätty haastatteluaineisto on pieni ja valikoitunut. Aineiston perusteella ei ole mielekästä arvioida kokemusten yleistettävyyttä väestötasolla, mutta yksittäisten palvelujen käyttäjien kokemuksinakin haastattelun tulokset on syytä ottaa vakavasti. On mahdollista, että mielenterveysyhdistyksen kautta valikoituneet haastatellut olivat keskimääräistä valmiimpia puhumaan ylipäätänsä omista kokemuksistaan ja voi olla, että haastattelutilanne oli omiaan tuomaan esille hoitojärjestelmän kehittämistarpeita. Toisaalta haastattelussa pyydettiin kertomaan myös myönteisistä kokemuksista, mutta nämä jäivät siitä huolimatta vähäisemmiksi kuin kriittiset näkemykset masennuksen hoitoon tarjotuista terveysasemien palveluista. On myös mahdollista, että aineistoa kasvattamalla ja haastateltavien rekrytointia laajentamalla olisi saatu mukaan enemmän myös myönteisiä kokemuksia omaavia palveluiden käyttäjiä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että edellä esitetyt tulokset kuvaavat todellisten ihmisten hoitokokemuksia. Haastattelujen perusteella näyttää siltä että Espoon terveysasemien antamat palvelut eivät ole tasalaatuisia, vaan hoidon laatu vaihtelee terveyskeskuksesta toiseen. Terveysasemilla ei haastateltujen kertomusten perusteella näyttäisi olevan suunnitelmallista masennuksen hoitomallia. Haastattelusta ilmeni, ehkä tavoitteellisen hoitomallin puuttumisen takia, että terveysasemilla ei sitouduta eikä sitouteta potilasta masennuksensa hoitoon ja siksi potilaiden hoitokokemukset jää pirstaleiseksi. Hoitavan yhteisön ja potilaan välille ei synny luottamusta ja joustavaa vuoropuhelua. Toisaalta haastattelut tekivät näkyväksi myös masennuksen hoidon haasteet. Lyhyen vastaanottotapaamisen yhteydessä hoitohenkilökunnan voi 8

9 olla vaikea tunnistaa oireita ja ohjata potilaita näiden tarvitseman tuen piiriin. Haastatteluaineiston perusteella terveysasemien antamaa hoitoa masennukseen ei voi pitää kaikin osin Käypä hoito -suosituksen mukaisena. Hoitoon pääsyn ja lääkehoidon aloittamisen suhteen tätä selvitystä varten haastatellut palveluiden käyttäjät olivat sen sijaan varsin tyytyväisiä niiden tarjoamiin palveluihin Hoitopolkujen analyysi Tarkasteluun otettiin 110 masennuspotilaan otos terveysasemilta. Otos painotettiin niin, että kaikki Espoon 11 terveysasemaa olivat edustettuna suhteessa niiden lääkärimäärään. Otokseen ei otettu mukaan asiakkaita joiden mielialahäiriö oli todettu kaksisuuntaiseksi, koska sen hoitojärjestelyt poikkeavat yksisuuntaisen depression hoidosta. Otokseen otettiin elokuussa 2013 tai sen jälkeen lääkärin vastaanotolla olleet ensimmäiset potilaat, joilla oli masennusdiagnoosi. Näin otoksen seuranta-ajaksi muodostui noin vuosi. Tutkimusjoukko muodostui näin 66 naisesta ja 44 miehestä, joiden keskimääräinen ikä on 37 vuotta (ikähaarukka vuotta). Sukupuolijakauma vastaa jakaumaa väestössä, mutta ikäjakaumassa korostuvat nuoret aikuiset. On yllättävää, että terveyskeskusotoksessa on vain yksi yli 75-vuotias asiakas ja yhteensä vain seitsemän 60 vuotta täyttänyttä henkilöä. Maahanmuuttajia otoksessa oli 13 (12 %), joka vastaa maahanmuuttajien suhteellista osuutta Espoon väestöstä. Maahanmuuttajien masennusoireilu arvioitiin vaikea-asteisemmaksi kuin kantaväestön. Heistä 31 % todettiin kärsivän vaikea-asteisesta masennuksesta, kun kantaväestön piirissä vastaava osuus oli 7 %. Maahanmuuttajapotilaiden joukossa miehet olivat hieman yliedustettuina, mikä voi viitata siihen, että maahanmuuttajanaiset eivät hae apua depressioonsa tai sitä ei tunnisteta vastaanotolla. Diagnooseissa painottuivat keskivaikeat ja lievät masennustilat (Taulukko 2). Taulukko 2: Otoksen diagnoosijakauma Diagnoosi Potilaiden lukumäärä BDI keskiarvo N=68 Lähetetty erikoissairaanhoitoon seuranta-aikana (%) Lievä masennustila (8 %) Keskivaikea masennustila (33 %) Vaikea-asteinen masennustila (1 palautettu) (55 %) Määrittämätön masennustila (29 %) Pitkäaikainen masennus (dystymia) (100 %) Muu mielialahäiriö 2 ei mitattu 0 Yhteensä (29 %) Jatkohoito: Valtaosa potilaista ohjattiin jatkohoitoon perusterveydenhuollossa. 58 potilasta (53 %) ohjattiin mielenterveys- ja päihdetyöntekijöille ja 12 potilasta (11 %) ohjattiin jatkohoitoon erikoissairaanhoitoon. 23 (21 %) potilasta jäi terveyskeskuslääkärin seurantaan. Muutamia potilaita ohjattiin myös opiskelija- tai työterveyshuollon seurantaan. Vain viiden potilaan kohdalla seuranta ei toteutunut. Seuranta-aikana suurin osa hoidoista (83 %) vietiin myös loppuun. 9

10 Aineistossa oli 15 alle 23-vuotiasta henkilöä, jotka ikänsä puolesta voisivat olla myös nuorispoliklinikka NUPOLIn asiakkaita. Näistä yksi, 19-vuotias nainen, ohjattiin NUPOLIlle. Pari nuorta aikuista ohjattiin opiskeluterveydenhuollon piiriin. Otoksen perusteella depression hoidossa NUPOLIlla ei ole vakiintunutta asemaa. Kantaväestöön kuuluvat palasivat mielenterveysongelman takia merkitsevästi useammin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kuin maahanmuuttajat (60 % kantaväestön vs. 38 % maahanmuuttajiin kuuluneista masennuspotilaista oli ainakin yksi lisäkäynti terveyskeskuslääkärin luona, ja kantaväestöllä oli keskimäärin yksi käynti enemmän terveyskeskuslääkärin luona). Maahanmuuttajista myös pienempi osuus kävi mielenterveys- ja päihdepalveluiden työtekijöiden luona (58 % kantaväestöön kuuluvista masennuspotilaista ja 38 % maahanmuuttajista). Muita eroja masennusta sairastavien maahanmuuttajien ja kantaväestön palveluiden käytössä ei aineistossa ollut. Molemmat ryhmät kävivät yhtä usein terveysasemien vastaanotoilla somaattisten syiden takia. Lähetteen HUS:n erikoissairaanhoitoon sai seuranta-aikana yhteensä 32 potilasta (29 %). Lähettämisprosentti on selvästi yhteydessä masennustilan vaikeuteen (taulukko 1). Vain yksi lähete palautettiin, mikä osoittaa lähettämiskynnyksen olevan kohdallaan. Kaksi keskivaikean masennustilan diagnoosin saanutta potilasta oli seuranta-aikana psykiatrisessa osastohoidossa (6 vrk ja 13 vrk). Otoksessa ei todettu vuoden seuranta-aikana yhtään kuolemaa. Otoksen perusteella Espoon terveysasemilla depressiopotilaan seurantaan on kiinnitetty huomiota, ja valtaosalle potilaille tarjotaan seurantamahdollisuus. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjatuilla potilailla oli niissä myös kirjattuja käyntejä, joten hoitopolkujen katkeaminen ei näytä olevan ongelma. Asiakkaan näkökulmasta seuranta saattaa kuitenkin näyttäytyä pirstoutuneelta ja sisällöltään riittämättömältä. Selkeän hoitosuunnitelman laatiminen yhdessä potilaan kanssa seurannasta ja sen sisällöstä tukisi potilaita hahmottamaan hoidon kokonaisuutta ja sen tavoitteita. Palveluiden käyttö: Ensikäynnin jälkeen noin puolet potilaista hakeutui uudestaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle vuoden tutkimusjakson aikana mielenterveysongelmansa takia. Selvitykseen sisältyvät 110 potilasta tekivät vuoden aikana myös yhteensä 301 lääkärikäyntiä somaattisten syiden takia (keskimäärin 2,8 lääkärikäyntiä). Depressiopotilaat käyttävät terveysasemien lääkäreiden palveluja paljon, selvitysaineiston 110 potilasta kävivät lääkärillä vuoden seuranta-aikana yhteensä 584 kertaa, tiheimmillään 20 kertaa vuoden aikana. Valtaosalla potilaista (78 %) oli myös kirjauksia ainakin yhdestä puhelin- tai kirjeyhteydestä (keskimäärin 4 yhteydenpitoa, vaihteluväli 0 18). Potilaista 54 % kävi myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijän luona, keskimäärin 5 kertaa (hajonta 1 28 kertaa). Suurkäyttäjät: Huomattavan suuri osuus potilaista (17 %) oli lääkäripalvelujen suurkäyttäjiä, joilla oli vuoden aikana 10 tai enemmän lääkärikäyntiä terveysasemalla. Suurkäyttäjien osuus aineistosta oli suurempi kuin yleensä terveyskeskusaineistossa (Larivaara.P., 1987). He olivat muita useammin naisia ja hieman nuorempia (keskiarvo 33 vuotta, muut 38 vuotta). 10

11 3.4. Hoidon toteutuminen Oiremittarit: Masennuksen vaikeusasteen arvioimiseksi ja hoidon tehon seuraamiseksi on suositeltavaa käyttää oiremittareita, joista tunnetuin on Beckin depressioasteikko (BDI). BDI-arvo on melko usein kirjattu sairauskertomustietoihin arviointivaiheessa (63 % potilaista). Hoidon tehon järjestelmällistä seurantaa ajatellen BDI-arvoa on kuitenkin syytä aina kirjata käyntitietoihin, jos diagnoosina on masennustila. BDI:tä tulee käyttää rutiininomaisesti myös seurantavaiheessa. Muita mittareita, kuten alkoholiongelmia mittaavaa AUDIT-mittaria tai BAI-mittaria (jota on syytä käyttää jos potilaalla on somaattisia oireita, hän on huolestunut tai ahdistunut) oli kirjattu varsin harvoin, vain 6 9 % ensikäynneistä. Lääkehoito: Useimmiten psyykenlääkitys oli aloitettu ensimmäisen lääkärikäynnin yhteydessä (82 %). Lääkehoito oli valtaosaltaan masennuslääkitystä ja hyvän kliinisen käytännön mukaista. Yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet olivat essitalopraami (24 potilasta), sitalopraami (19 potilasta), mirtatsapiini (17 potilasta), venlafaksiini (9 potilasta) ja sertraliini (6 potilasta). Kolmelle potilaalle oli aloitettu pelkää unilääke. Bentsodiatsepiinien käyttö oli vähäistä, eikä yhdellekään potilaalle aloitettu bentsodiatsepiinia ilman masennuslääkettä. Suurimmalle osalle potilaita (72 henkilöä, 65 %) lääkitys määrättiin toistaiseksi, mikä viittaa lääkehoidon riittävään kestoon. Otoksen perusteella depression lääkehoito toteutuu Espoon terveysasemilla hyvin ja adekvaatilla tavalla. Vain 20 potilaalle ei aloitettu lääkitystä lääkärikäynnin yhteydessä. Näistä kolmen kohdalla löytyy sairauskertomusmerkintä siitä, että potilas ei halua lääkitystä. Lääkehoidon yleisyys herättää kysymyksen psykoterapiahoidon saatavuudesta. On mahdollista, että lääkehoitoon on päädytty näin usein koska psykoterapiahoitoa ei ole riittävän hyvin ja helposti saatavilla. Psykoterapia: Potilasotoksesta kaksi kolmesta masennuspotilaasta ohjattiin jatkohoitoon joko perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyöntekijälle tai erikoissairaanhoitoon. Jatkohoidon sisällöstä ei ole käytettävissä kattavaa tietoa, mutta haastatteluiden perusteella jatkohoito tarkoitti usein muutamia keskusteluja työntekijän kanssa. Käypä hoito -suositusten mukaista lyhyttä psykoterapiaa ei selvityksen perusteella tarjota perusterveydenhuollossa ainakaan systemaattisesti masennuspotilaille. Mielenterveyskuntoutuksen, vertaistuen tai muun ryhmätoiminnan toteutumisesta otoksista löytyi vain yksittäisiä mainintoja, mikä viittaa siihen, että nämä palvelut eivät tavoita kaikkia palveluiden tarpeessa olevia. 4 Suositukset Suositukset perustuvat potilasasiakirjojen tarkasteluun sekä keskusteluihin hallintoylilääkäri Katri Makkosen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Eija-inkeri Kailassuon ja palveluiden käyttäjien edustajien kanssa. 1. Huomion kiinnittäminen myös depression ehkäisyyn Auditoinnin perusteella Espoossa suunnittelu, toteutus ja arviointi liittyen depressioon kohdistuu lähes yksinomaan hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen. Depression esiintymistä on mahdollista vähentää suunnitelmallisilla toimilla, joilla mielenterveyttä edistetään ja häiriöitä ehkäistään. Näihin kuuluvat rikiryhmässä olevien varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen jo ennen psykiatrisen häiriön syntymistä. Elämän kriisien medikalisoitumista tulee välttää, ja kuntalaisten vertaistuki järjestöissä ja muualla on tärkeä osa sosiaalista pääomaa, jonka tiedetään suojaavan depressiota vastaan. 11

12 Depression ehkäisy vaatii laajapohjaista yhteistyötä, jossa terveyspalveluiden lisäksi oma roolinsa on oppilashuollolla, nuorisotyöllä, työelämän toimijoilla, ikäihmisten palveluilla, kunnan muilla sektoreilla ja järjestöillä. Ehkäisevässä työssä tulee pitää mielessä depression riskiryhmät, joihin kuuluvat muun muassa työttömät, ylivelkaantuneet, alkoholin suurkuluttajat, yksinäiset ja syrjäytyneet ihmiset. Lievästä masennusoireilusta kärsivät asiakkaat tulee ohjata depressiokouluun tai muiden psykoedukatiivisten ryhmäinterventioiden piiriin, joilla ehkäistään depression ilmaantumista. (Isometsä et al., 2014) Depression ehkäisy tulisi olla luontainen osa kansanterveystyötä ja merkittävien kansantautien ehkäisytoimintaa. Espoossa tulee terveyspalveluiden johdolla koota eri toimijat yhteen depression ehkäisyn toimintaohjelman luomiseksi tai toimien liittämiseksi terveyden edistämisohjelmaan tai hyvinvointisuunnitelmaan. 2. Depression moniammatillisen hoitomallin kehittäminen yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa ja sen dokumentointi Depression hoidossa saavutetaan parhaimmat tulokset, jos organisaatiossa on käytössä yhteinen ja selkeä hoitomalli. Nykytiedon mukaan hoitomallin olisi hyvä rakentua potilaita voimaannuttavan pitkäaikaissairauksien hoitomallin ( Chronic Care Model ) periaatteiden mukaisesti. On myös tiedossa, että terveyskeskuslääkärin, psykiatrisen hoitajan ja psykiatrin suunnitelmallinen yhteistoiminta depression hoidon kolmiomalli parantaa depression hoidon tuloksia perusterveydenhuollossa. Kyseinen malli on käytössä esim. Vantaan terveyskeskuksessa. Paikallisen hoitomallin olemassaolo on tehokkaan moniammatillisen yhteistyön edellytys. Auditoinnin perusteella kaupungin hoitojärjestelmässä on myös työnjaon epäselvyyksiä, kuten NUPOLIn rooli nuorten aikuisten depression hoidossa. Auditoinnin keskeinen löydös on yhtenäisen hoitomallin puuttuminen, mikä näyttäytyy potilaan silmissä hoidon suunnittelemattomuutena ja pirstoutumisena. Mallissa tulisi olla kuvattuna sekä akuutin depression hoito että pitkäaikaisen masennuksen hoito. Mallin tulee selkeyttää työjakoa eri toimijoiden välillä ja sitä tulee juurruttaa riittävällä ja toistetulla henkilöstön koulutuksella. 3. Yksilölliset, asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtävät, kirjatut hoitosuunnitelmat Jokaisen depressiopotilaan kohdalla tulee kirjata hoitosuunnitelma yhdessä potilaan kanssa (Terveydenhuoltolaki 1326/ mom.). Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan kirjattu hoitosuunnitelma on eräs depression hoidon laatukriteereistä. Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman ( ) pääperiaatteita on hoitosuunnitelma jokaiselle. Tästä huolimatta kirjattujen, moniammatillista yhteistyötä helpottavien ja potilaiden hoitoon sitoutumista parantavien hoitosuunnitelmien käyttö on Espoon terveysasemilla puutteellista. Hoitosuunnitelmien tekoon tulisi kiinnittää huomiota ja tarjota koulutuksellista tukea. 4. Potilaille tarjottavan ohjauksen (psykoedukaation) ja vertaistuen kehittäminen Psykoedukatiivinen potilasohjaus on hyödyllinen masennukseen liittyvien ilmiöiden ymmärtämisessä ja Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitoon kuuluu aina sairautta ja sen hoitoa koskeva potilasopetus, joka ilmeisesti auttaa vähentämään masennusoireita lieväoireisissa masennustiloissa. Haastattelujen perusteella depressiopotilaiden ohjausta psykososiaalisiin ryhmätoimintoihin ei ole järjestelmällisesti toteutettu Espoon terveysasemilla. Kokemusten mukaan depression hoitotulokset eivät parane vain henkilökuntaa kouluttamalla, vaan aina tarvitaan lisäksi potilaaseen suoraan kohdistuvia toimenpiteitä mielenterveysosaamisensa tueksi. 12

13 Depressiokoulu on malli, jossa on sekä psykoedukaation että vertaistuen elementtejä. Depressiokoulu soveltuu sekä ensimmäisen depression ehkäisyyn lievistä masennusoireilusta kärsiville että depression uusiutumisen ehkäisyyn. Potilaita tulisi johdonmukaisesti ohjata psykoedukaativisten ryhmätoimintojen piiriin, joita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä paikallisten järjestötoimijoiden kanssa. Potilaita on syytä nykyistä aktiivisemmin ohjata myös sähköisten mielenterveyspalvelujen piiriin, esimerkiksi HUS:n mielenterveystalon kognitiiviseen malliin pohjautuvaan nettiterapiaan ja Suomen Mielenterveysseuran kriisien jälkeiseen Selma-ohjelmaan sekä mielenterveyttä edistävän Oiva-ohjelman piiriin. 5. Psykoterapiahoidon saatavuuden varmistaminen Valtaosalle depressiopotilaista oli aloitettu lääkitys, myös lievissä masennustiloissa, ja tilastojen valossa espoolaiset käyttävät Kelan tukemaa psykoterapiahoitoa maltillisesti, noin 30 prosenttia harvemmin kuin helsinkiläiset. Käypä hoito -suosituksen mukaan psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjänä. Terveysasemien depression hoitomallin kehittämisessä tulisi varmistua siitä, että potilailla on halutessaan myös pääsy varhaiseen psykoterapeuttiseen hoitoon. Perusterveydenhuollon toimintaympäristöä varten on kehitetty lyhyitä, vaikuttaviksi osoittautuneita psykoterapeuttisia hoitomalleja. Perusterveydenhuollon kontekstissa vahvin näyttö on 6 8 istunnon kognitiivisesta tai ongelmanratkaisukeskeisistä psykoterapioista lievän tai keskivaikean depression hoidossa (Nieuwsma et al., 2011). Terveysasemilla tulee olla järjestetty pääsy lyhyisiin, näyttöön perustuviin ja tehokkaisiin psykoterapiahoitoihin. 6. Ikäihmisten masennuksen tunnistaminen ja hoito Auditoinnin perusteella ikäihmisten depression hoidon toteutumisessa on puutteita Espoon terveysasemilla. Ikäihmisten depression hoidon tulee pääsääntöisesti seurata samoja hoitolinjauksia kuin muiden aikuisten, sekä lääkehoidon että psykoterapiahoidon osalta. Ikäihmisten depression tunnistaminen on haasteellinen, koska depressio ilmenee somaattisena oireiluna useammin kuin nuoremmilla aikuisilla. Ikäihmisten depression tunnistamisen erityispiirteisiin on syytä kiinnittää huomiota henkilöstökoulutuksessa. 7. Maahanmuuttajapotilaiden hoidon jatkuvuuden parantaminen Auditoinnin perusteella maahanmuuttajapotilaiden masennusoireilu oli asteeltaan vaikeampaa kuin kantaväestöön kuuluvien oireilu. Silti heillä oli vähemmän lääkärikäyntejä ja seurantaa kuin muilla potilailla. Terveysasemilla tulisi kiinnittää huomiota siihen että maahanmuuttajien depression hoito ei laadultaan tai kestoltaan eroa muiden potilasryhmien hoidosta. 8. Kumppanuusstrategian implementointi Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman ( ) pääperiaatteita on kumppanuus järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Auditoinnin perusteella strategian tavoite ei näy käytännössä: asiakkaiden näkemyksen mukaan terveysasemilla ei ole riittävästi tietoa järjestösektorin tarjonnasta, ja ohjaus kolmannen sektorin avun ja tuen piiriin ei toimi. Myös potilasasiakirjojen perusteella näyttää siltä, että yhteistyökumppaneiden tarjoamia mielenterveyskuntoutuksen mahdollisuuksia voisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Asiakashaastatteluissa ehdotettiin neuvontakeskuksen perustamista, jossa tunnetaan Espoon kaikki mielenterveyspalvelut ja joka voisi auttaa hoitoon pääsyssä. Mikäli järjestösektorin tukipalvelut eivät ole 13

14 yleisesti tiedossa, on vaarana, että elämän kriiseissä kuntalaiset hakeutuvat terveyspalveluihin ja heidän ongelmansa medikalisoidaan. 14

15 Lähteet Hämäläinen, J., Isometsä, E., Laukkala, T., Kaprio, J., Poikolainen, K., Heikkinen, M. et al. (2004). Use of health services for major depressive episode in Finland. Journal of Affective Disorders, 79, Hämäläinen, J., Isometsä, E., Sihvo, S., Kiviruusu, O., Pirkola, S., & Lönnqvist, J. (2009). Treatment of major depressive disorder in the Finnish general population. Depress.Anxiety., 26, Isometsä, E., Kinnunen, E., Kivekäs, T., Koponen, H., Lappalainen, J., Lindfors, O. et al. (2014). Depression Käypä hoito -suositus. Duodecim. Larivaara.P. (1987). Terveyskeskuksen lääkäripalvelujen suurkäyttäjät. Oulu: Oulun yliopisto. Melartin, T. K., Rytsala, H. J., Leskela, U. S., Lestela-Mielonen, P. S., Sokero, T. P., & Isometsa, E. T. (2002). Current comorbidity of psychiatric disorders among DSM-IV major depressive disorder patients in psychiatric care in the Vantaa Depression Study. Journal of Clinical Psychiatry, 63, Nieuwsma, J. A., Trivedi, R. B., McDuffie, J., Kronish, I., Benjamin, D., & Williams, J. W. (2011). Brief Psychotherapy for Depression in Primary Care: A Systematic Review of the Evidence. Washington (DC): Department of Veterans Affairs. Pirkola, S., Isometsä, E., Suvisaari, J. M., Aro, H., Joukamaa, M., Poikolainen, K. et al. (2005). DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 40, Vuorilehto, M., Melartin, T., & Isometsä, E. (2005). Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychological Medicine, 35,

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki

Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Ikäihmisten mielenterveyspalvelujen sudenkuoppia Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 12.2.2015 Helsinki Mielenterveystyö Psykiatria Kunnat Järjestöt Kansalaiset Peruspalvelut Ehkäisevä

Lisätiedot

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI MIELENTERVEYSTALO.FI Aikuisten mielenterveystalossa voit mm. AIKUISET lukea ajantasaista

Lisätiedot

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa

POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007. Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007. Jyrki Tuulari & Esa Aromaa POHJALAISET MASENNUSTALKOOT 2004 2007 Depressiohoitajien työn tuloksellisuus Pilottitutkimus 2007 Jyrki Tuulari & Esa Aromaa Depression hoidon laatukriteerit perusterveydenhuollossa (Käypä hoito suositus)

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO Tietopaketti sairaalahoidossa olevien potilaiden omaisille Potilaan oikeudet Omaisen oikeudet Potilaan hoitoon liittyvä yhteistyö Valmistuu kevään 2015 aikana 13.11.2014 1

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt

Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Maahanmuuttajien mielenterveystyön haasteet ja hyvät käytännöt Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Helsinki 9.6.2015 kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Maahanmuuttajien mielenterveystyö haasteiden

Lisätiedot

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria

Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut. Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Psykiatrian sähköiset potilaspalvelut Matti Holi, Dos. Klinikkaryhmän johtaja / HYKS Psykiatria Kelnet - hankkeet Hyvinkään sairaanhoitoalueelta vuonna 2006 käynnistyneet projektit. Pääosin virkatyönä

Lisätiedot

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015

21.10.2015. Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Jyrki Tuulari, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (VET) Lapua 20.10.2015 Kansanterveydellinen ja -taloudellinen merkitys suuri: työkyvyttömyys eläköityminen itsemurhakuolleisuus (n. 20 x riski) Suomessa

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi

ESITTELYVIDEO. Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi ESITTELYVIDEO Mielenterveystalo.fi Nuorten mielenterveystalo.fi Nettiterapiat.fi 10.11.2014 Mielenterveystalon esittely 2 MIELENTERVEYSTALO PÄHKINÄNKUORESSA LUOTETTAVAA JA AJANTASAISTA TIETOA OIRENAVIGAATTORI

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa Hannele Peräkoski, Taina Heikkinen Projektityöntekijä Sairaanhoitaja Tikkurilan sosiaali ja terveyskeskus 27.3.2007 TOIMINTA ALUEEN HENKILÖSTÖ

Lisätiedot

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa

Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pitkäaikaisen masennuksen hoitomalli perusterveydenhuollossa Pirjo Kotkamo hanketyöntekijä psyk.esh, psykoterapeutti, TtM-opiskelija Vantaalaisen hyvä mieli hanke 11.10.2011 Tampere Luennon sisältö Pitkäaikaisesti

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010. 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous 01.02.2010 19.2.2010 Sosiaali- ja terveyspalvelut 1 Depressio ja itsetuhoisuus kansantauteja jo nuoruusiässä? Terveyskirjasto

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus

Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi

Lisätiedot

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI

WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI 17.4.2014 1 17.4.2014 2 WWW.MIELENTERVEYSTALO.FI Esittelyvideo: http://vimeo.com/83577952 17.4.2014 3 4 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo)

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN 30.4.2015 1 GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJA VASTAA Tertiäärisestä päihdepsykiatriasta mm kaksoisdiagnoosipotilaiden ja opioidikorvaushoitojen

Lisätiedot

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA 30.10.2015 1 NEUROPSYKIATRIAN OSASTO 21 MUUTTO PSYKIATRIAKESKUKSEEN MARRASKUUSSA 2016 Neuropsykiatrisia potilasryhmiä:

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 4.10.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 4.10.2013 Pirjo Nevalainen Lähtökohtia kehittämiselle Yhä enemmän työttömiä asiakkaita ohjautuu kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin erilaisiin

Lisätiedot

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi. 2012 HKa OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ Päihde ja mielenterveys YTHS- hankkeesta toimintamalliksi 2012 HKa Taustaa: STM:n työryhmän ehdotukset mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseksi vuoteen 2015: Asiakkaan aseman vahvistaminen Ehkäisyn

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 1 Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala 2 Ihminen on sosiaalisen verkostoon uppoutunut psykobiologinen

Lisätiedot

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa

Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa Esitietokysely perustyöhön ehdotus PPPR-hankkeessa 1. Kuinka usein käytät alkoholia? (Audit C) 2. Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? *) (Audit C) 0 1-2 annosta päivässä

Lisätiedot

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA

2/10/2015 YLEISKATSAUS MIKSI NETTIPALVELUT OVAT OK? HISTORIAA SUOSITUKSIA JA PALKINTOJA YLEISKATSAUS eterveys on täällä nyt Terveys/hyvinvointiteknologian hurja kasvu (Suomi on kärkimaita) Netin käyttö on arkipäivää, myös ikäihmisillä : Yli neljännes 75-89-vuotiaista suomalaisista käyttää

Lisätiedot

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme

Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT FT., PsL, erikoispsykologi, Kouluttajapsykoterapeutti

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI Mielialahäiriöt (ICD-10) Masennustilat Yksittäinen masennusjakso Toistuva

Lisätiedot

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011

PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 PÄIVÄ MIELEN HYVINVOINNILLE 23.3.2011 Lohjan sairaanhoitoalueella eri mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys aikuisväestössä Depressiota potevia naisia 2.400 (8,2 %) Depressiota potevia miehiä 1.300 (4,5

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine

HOIDON TARVE! 12.2..2. 011 Ha H aka k na & & L a L ine Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla 12.11.2008 Psykiatrian el, VET-terapeutti terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA HOIDON

Lisätiedot

Mielenterveyden häiriöt

Mielenterveyden häiriöt Masennus Mielenterveyden häiriöt Ahdistuneisuushäiriöt pakkoajatukset ja -toiminnot paniikkihäiriöt kammot sosiaalinen ahdistuneisuus trauman jälkeiset stressireaktiot Psykoosit varsinaiset mielisairaudet

Lisätiedot

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN

SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN SYDÄNINFARKTIPOTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Terveyden edistämisen seminaari 3.3.2009 Aila Ruuth-Setälä Salon aluesairaala, sisätautien yksikkö Osastonhoitaja, TtM Sisätautien yksikön ja yleissairaalapsykiatrian

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Länsi-Pohjan alue Kuusi kuntaa; Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio Yht. n. 66 000

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mielenterveys Suomessa. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Mielenterveys Suomessa Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1.11.2010 1 Mielenterveyskuntoutuksen lähtökohdat eri aikoina (Nordling 2010) - työ kuntouttaa (1960-luku) -

Lisätiedot

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015 Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä Syömishäiriöpäivät 2015 Marjo Sandvik Psykiatrinen sairaanhoitaja Toiminnanjohtaja Syömishäiriöklinikka Perustietoa Syömishäiriöklinikasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/1 07.01.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2015 1 (5) 36 Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi lasten ja nuorten psykoterapioiden saatavuudesta HEL 2014-007789 T 00 00 03 Päätös päätti merkitä tiedoksi selvityksen

Lisätiedot

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla

Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Masennuksen hoitokäytäntöjä Turun seudulla Psykiatrian el, VET-terapeutti, psykoterapiakouluttaja TEIJO LAINE Tth el, kognitiivisen psykoterapian koulutus SINIKKA HAAKANA ARKI TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIN VASTAANOTOLLA

Lisätiedot

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa

Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Timo Aronkytö Terveyspalvelujen johtaja 1 Mielenterveystyö osana Vantaan kaupungin terveydenhuoltoa Mikä Vantaata vaivaa? Vantaalaisen hyvä mieli

Lisätiedot

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Britta Sohlman, FT THL/Ikäihmisten palvelut Esityksen sisältö Käytetyn aineiston kuvaus

Lisätiedot

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008

Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 Nuorten aikuisten kuntoutusohjausprojekti v.2006-2008 EPSHP/aikuispsykiatria TUKE 1242 Projektityöntekijänä Tiina Leppinen Psyk. sh., NLP-Master, Kuntoutuksen ohjaaja amk Hankkeen taustaa Nuorten aikuisten

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto

Mini-interventio erikoissairaanhoidossa. 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Mini-interventio erikoissairaanhoidossa 12.10.2011 Riitta Lappalainen - Lehto Kuuluuko interventio erikoissairaanhoitoon? - Sairaalassa potilaiden tulosyyn taustalla usein päihteiden käyttö (n. 20 %:lla

Lisätiedot

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta

Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011. Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Tervein Mielin Länsi-Pohjassa 2009-2011 Timo Haaraniemi, Riitta Hakala, Marianne Karttunen ja Varpu Wiens Satu Piippo ja Katriina Virta Mitä taustalla Rikkaat saavat parempaa mielenterveyshoitoa kuin muut

Lisätiedot

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille 8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke? Professori Jyrki Korkeila TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala Psykoterapeutti psykodynaaminen & kognitiivinen terapia & lyhytterapia Salminen JK 2003;58:21-1.

Lisätiedot

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA

PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN PALVELUNKÄYTTÄJIEN NÄKÖKULMASTA Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.2013, kokemusasiantuntija Hoitotahot 1991-2012 Terveydenhuolto Mehiläinen Vitaterveyspalvelut

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki

AUDIT JA HOITOONOHJAUS. Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki AUDIT JA HOITOONOHJAUS Jani Ruuska päihdeohjaaja tukiasumisen tiimi Äänekosken kaupunki Mikä on AUDIT? Alcohol Use Disorders Identification Test AUDIT sai alkunsa 1980-luvulla, kun Maailman terveysjärjestö

Lisätiedot

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut

Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Päivä Mielen hyvinvoinnille -tietoa mielenterveys- ja päihdepalveluista 23.3.2011 Seija Iltanen Palvelupäällikkö Lohjan Mielenterveys- ja Päihdepalvelut Lohjan Päihdeklinikka

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito Sinikka Luutonen Psykiatrian dosentti, geriatrian erikoislääkäri Turun yliopisto ja VSSHP/Psykiatrian tulosalue Sidonnaisuudet toiminut luennoitsijana terveydenhuollon

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL

Terveyspalvelut ja kuntoutus. Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Terveyspalvelut ja kuntoutus Tutkimusprofessori Ilmo Keskimäki, THL Esityksen rakenne Terveystarkastukset ja seulontatutkimukset Avosairaanhoito ja lääkärikäynnit Tyytyväisyys terveyspalveluihin Hoidon

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut

Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Lieksan mielenterveys- ja päihdetyö 1 (8) Lieksan aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelut Tarkempi resurssikuvaus: - palvelupäällikkö - psykiatri kahtena päivää viikossa, lisäksi toinen psykiatri

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI

VANTAALAISEN HYVÄ MIELI VANTAALAISEN HYVÄ MIELI 6.9.2011 Kirsi Riihimäki ylilääkäri, psykiatrian erikoislääkäri hankepäällikkö www.vantaa.fi/hyvamieli kirsi.riihimaki@vantaa.fi 050 3121716 K Riihimäki 2 23.8.2011 PERUSTERVEYDENHUOLTO

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

NUORTEN DEPRESSION HOITO

NUORTEN DEPRESSION HOITO NUORTEN DEPRESSION HOITO Mauri Marttunen professori HY, HYKS, psykiatrian klinikka tutkimusprofessori THL Käyvän nuorten mielenterveysongelmien hoidon lähtökohtia (1) Alkuarvio Hoitoon tulon syy Perusteellinen

Lisätiedot

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Ajankohtaista HUS psykiatriassa Ajankohtaista HUS psykiatriassa Omaistoiminnan neuvottelukuntien kehittämispäivät, 30.10.2014 Matti Holi Toimialajohtaja, HYKS Psykiatria Rakenneuudistus: Viimeisten vuosien muutosprosessi, joka on kulminoitumassa

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa

Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Masennustalkoot kansantautimme kimpussa Psykologia 2008, 21.8.08 Mielenterveyspsykologia ja interventiot Esa Aromaa, Virpi-Liisa Kykyri, Marjut Malviniemi, Jyrki Tuulari Masennus kansantautina Nykyisten

Lisätiedot

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen Miten järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä voidaan edistää? Marja Saarenheimo FT, Vanhempi tutkija Vanhustyön

Lisätiedot

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007

Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa

Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Kokemuksia terveydenhuollon palveluista Etelä- ja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa Lisää teksti tähän TAUSTATIETOJA 1. Merkit se koht a, joka ilmaisee sukupuolesi ja ikäryhmän, johon kuulut NAINEN

Lisätiedot

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman

Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana. RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Hyvä elämä mielenterveyden mahdollistajana RAI-seminaari 24.3.2011 Kehittämispäällikkö, FT, Britta Sohlman Esityksen sisältö Mielenterveyden ja hyvän elämän määrittelyä RAI-aineistojen esittely Hyvän elämän

Lisätiedot

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö

Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009 mielenterveys ja päihdetyön suunnitelma Mielekkäästi tulevaan Levi 23.4.2009 Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Mieli 2009-työryhmän 18 ehdotuksesta Mielenterveys-

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2015 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki

Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan. Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Pohjanmaa-hankkeen tuloksia ja näkymiä tulevaan Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja, Suomen Mielenterveysseura 25.3.2015 Helsinki Mielenterveystyö Suomessa Pohjanmaa-hankkeen tuloksia Linjaukset maailmalla

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin

Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin Kokemusasiantuntijaryhmän alustavia kokemuksia osallistumisesta mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja arviointiin 20.5.2011 Vva ry Osallisuusryhmän verkostotapaaminen Pop Valo hankkeen kokemusasiantuntija

Lisätiedot

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP

Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys. Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Kaksoisdiagnoosin tutkiminen ja hoito hoitoketjun merkitys Mauri Aalto Yl, dos Psykiatria, EPSHP Lähteet Mueser et al. 2003. Integrated treatment for dual disorders: a guide to effective practice. Guilford

Lisätiedot