Masennuksen hoito Espoon terveysasemilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Masennuksen hoito Espoon terveysasemilla"

Transkriptio

1 Masennuksen hoito Espoon terveysasemilla Kristian Wahlbeck, Sirkka-Liisa Kuitunen Suomen Mielenterveysseura

2 1 Raportin tausta Depressio ja sen laadukas hoito Depression esiintyvyys Masennuksen Käypä hoito -suositus (2014) Espoolaisten mielenterveys Masennuksen ehkäisy Auditoinnin tulokset Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön resursointi Asiakaskokemukset masennuksen hoidosta... 6 Johtopäätöksiä haastatteluista Hoitopolkujen analyysi Hoidon toteutuminen Suositukset Huomion kiinnittäminen myös depression ehkäisyyn Depression moniammatillisen hoitomallin kehittäminen yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa ja sen dokumentointi Yksilölliset, asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtävät, kirjatut hoitosuunnitelmat Potilaille tarjottavan ohjauksen (psykoedukaation) ja vertaistuen kehittäminen Psykoterapiahoidon saatavuuden varmistaminen Ikäihmisten masennuksen tunnistaminen ja hoito Maahanmuuttajapotilaiden hoidon jatkuvuuden parantaminen Kumppanuusstrategian implementointi...13 Lähteet

3 1 Raportin tausta Yhteiskunnallinen kehitys on tehnyt mielenterveydestä yhä tärkeämmän pääoman informaatioyhteiskunnassa menestyminen on suurelta osin kiinni mielenterveydestä. Työn muutos on tehnyt mielestämme tärkeimmän työvälineemme. Muutoksen myötä masennuksen kansanterveydellinen merkitys on kasvanut. Työelämässä ei samassa määrin kuin aiemmin pärjää masentuneena, mikä on osaltaan johtanut masennusperäisten sairauslomapäivien kasvuun. Vaikka näyttöä depression esiintyvyyden kasvusta ei ole, on yhteiskunnallinen muutos ja parantunut fyysinen terveydentila lisännyt depression osuutta suomalaisten tautitaakasta. Depression ja muiden psykososiaalisten ongelmien ehkäisy ja hoito on perusterveydenhuollon suuria kehityshaasteita. Tämä raportti on laadittu Espoon kaupungin terveyspalvelujen toimeksiannosta. Raportin omistaa Espoon kaupunki, joka myös päättää sen mahdollisesta julkistamisesta. 2 Depressio ja sen laadukas hoito 2.1. Depression esiintyvyys Depressio eli masennustila on kansansairaus, joka on merkittävä työkyvyttömyyden aiheuttaja ja jonka hoidossa on suuria kehittämishaasteita. Masennustila on merkittävä terveysriski, joka lisää kuolleisuutta ja monen fyysisen sairauden ennustetta. Lievän, keskivaikean tai vaikean masennustilan kokee vuoden aikana noin 5 % aikuisista suomalaisista, lisäksi lieväoireisempaa pitkäaikaista masennusta (dystymiaa) kokee noin 2,5 % väestöstä. Masennussairaudet ovat naisilla noin kaksi kertaa yleisempiä kuin miehillä. (Pirkola et al., 2005) Vuosittain siis yli 9000 espoolaista aikuista sairastaa masennustilan. Mikäli lukuun lasketaan mukaan pitkäaikaisempaa lievempää masennusta sairastavat, luku on yli henkilöä. Kuitenkin vain vähemmistö masennustilaa potevista ihmisistä hakee apua terveydenhuollosta. (Hämäläinen et al., 2004) Perusterveydenhuollossa masennukseen liittyy useimmiten monihäiriöisyyttä. Vantaalla tehdyssä tutkimuksessa joka toinen perusterveydenhuollon depressiopotilas kärsi myös jostakin ahdistuneisuushäiriöstä, useimmiten paniikkihäiriöstä, sosiaalisten tilanteiden pelosta tai yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Yksi neljästä perusterveydenhuollon depressiopotilaasta kärsi myös alkoholiriippuvuudesta tai alkoholin väärinkäytöstä (Melartin et al., 2002). Masennustila liittyy voimakkaasti myös fyysisen terveyden ongelmiin. Diabetesta, sydän- ja verisuonitauteja, liikuntaelinten sairauksia ja hengityselinten sairauksia esiintyy masennuksesta kärsivillä ihmisillä odotettua enemmän. Vuosittain mielialahäiriöiden takia Suomessa kertyy yli kaksi miljoonaa sairauslomapäivää, ja vuosittain noin henkilöä siirtyy masennuksen takia työkyvyttömyysseläkkeelle. On merkittävä ongelma, että vain murto-osa on saanut hoitosuositusten mukaista hoitoa ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä. Vuosittain masennuksen vuoksi eläkkeelle jäävistä suomalaisista vain 10 prosenttia on saanut masennukseensa psykoterapiahoitoa. Tutkimusten mukaan perusterveydenhuollon potilaista noin 10 prosentilla arvioidaan olevan depressio, mutta vain osan tiedetään hakevan siihen aktiivisesti hoitoa, joten masennuksen tunnistaminen on usein 3

4 vaativa tehtävä. (Vuorilehto, Melartin, & Isometsä, 2005) Tutkimustulosten mukaan terveydenhuollon piirissä olevista masennustilaa potevista henkilöistä vain 54 % saa riittävää hoitoa. (Hämäläinen et al., 2009) 2.2. Masennuksen Käypä hoito -suositus (2014) Tässä arvioinnissa saadun hoidon laatua verrataan Lääkäriseura Duodecimin vuonna 2014 julkaisemaan päivitettyyn depression Käypä hoito -suositukseen (Isometsä et al., 2014). Päivitetty suositus vastaa olennaisilta osiltaan tutkitun ajanjakson aikana ( ) voimassa ollutta hoitosuositusta. Masennustila hoidetaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollossa, mutta hoidolle huonosti vastaavat, itsemurhavaarassa olevat, vakavasti monihäiriöiset, vaikeat tai psykoottistasoiset potilaat tulee ohjata erikoissairaanhoitoon. Työterveyshuollon rooli korostuu, kun masennukseen liittyy työperäisiä tekijöitä ja työhön paluun tukeminen. Masennustilaa tulee depression hoitoa käsittelevän Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitaa psykoterapialla ja masennuslääkkeillä. Pääosin perusterveydenhuollossa hoidettavissa lievissä ja keskivaikeissa depressioissa nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita ja niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti. Yhtäaikainen käyttö on tehokkainta. Masennustila ei ole hoidettavissa kertakäynnillä, vaan vaatii hoitosuhteen jatkuvuutta. Käypä hoito - suosituksen mukaan seurantaa on jatkettava vielä noin puolen vuoden ajan toipumisesta masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi. Laadukas masennustilan hoito edellyttää suunnitelmallisuutta, jonka takia hoidosta tulee olla kirjallinen hoitosuunnitelma, joka on tehty yhdessä potilaan ja hänen läheistensä kanssa. Potilaan opastus ja masennusosaamisen lisääminen (ns. psykoedukaatio) ovat tärkeitä osioita hoidossa, jotka vaativat oman aikansa vastaanotolla. Masennuspotilaan hoito on parhaimmillaan moniammatillista tiimityötä, jossa lääkäri vastaa taudinmäärittelystä, työkyvyn määrittelystä ja mahdollisesta lääkityksestä. Potilasopastus, psykososiaalinen tuki, psykoterapia ja tilan seuranta ovat tiimin ei-lääkärijäsenten vastuulla Espoolaisten mielenterveys Mielenterveyden suhteen tilanne Espoossa erottuu edukseen muusta maasta. THL:n mielenterveysindeksi mittaa kuntalaisten sairastavuutta vakavien mielenterveyden häiriöihin suhteen. Vuosien tilastojen valossa sairastavuus mielenterveyden häiriöihin on Espoossa vain 66 % koko maan keskiarvosta (taulukko 1). Kelan tilastojen valossa masennuslääkkeiden käyttö on Espoossa vähäisempää kuin muualla. Vuonna ,5 % aikuisikäisistä espoolaisista käytti masennuslääkkeitä, kun vastaava luku koko HUS-alueella ja koko maassa oli 9,5 %. Pienempi luku kuvastanee espoolaisten keskimäärin parempaa mielenterveyttä. Kelan tukemassa psykoterapiassa kävi vuonna ,67 % vuotiaista espoolaisista. Muualla Uudellamaalla psykoterapiassa käydään hieman useammin eli 0,71 % aikuisista. Uudenmaan keskiarvoa nostaa Helsinki, jossa Kelan tukemassa psykoterapiassa kävi noin 1 % väestöstä. Psykoterapian käyttölukuihin vaikuttaa voimakkaasti psykoterapian saatavuus, joka on riippuvainen yksityisinä ammattiharjoittajina toimivien psykoterapeuttien maantieteellisestä sijoittumisesta. 4

5 Taulukko 1: Espoon ja vertailukaupunkien mielenterveysosoittimia Mielenterveysindeksi (sairastavuuden mitta) Depressiolääkkeiden käyttö ( v.) Kelan psykoterapia ( v.) Espoo 66 8,5 % 0,7 % Helsinki 79 9,9 % 1,0 % Vantaa 78 9,8 % 0,5 % Turku ,2 % 1,0 % Koko maa 100 9,4 % 0,6 % 2.4. Masennuksen ehkäisy Kaikissa kansantaudeissa suuntaus on kohti ehkäisevää toimintaa. Myös depressio on ehkäistävissä oleva häiriö: kansainvälisten tutkimusperusteisten arvioiden mukaan masennustiloista kolmasosa tai jopa puolet olisi ehkäistävissä. Ehkäisyssä liikkuminen, riittävästä unesta huolehtiminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin liikakäytön välttäminen sekä terveellisen ruokavalion noudattaminen tukevat myös muiden kansantautien ehkäisyä. Vauvan ja vanhempien varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen, turvallinen lapsuus, mielenterveystaitojen opetus, kaikenlaisen kiusaamisen ehkäisy, työelämäosallisuus sekä köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy ovat tutkitusti tehokkaita keinoja kansalaisten mielenterveyden edistämisessä. Depressioon kohdistuvan kansanterveystyön tulee, kuten muissa kansantaudeissa, ulottua myös edistämiseen ja ehkäisyyn. 3 Auditoinnin tulokset 3.1. Perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyön resursointi Espoossa sijaitsi vuonna 2012 REFINEMENT-hankkeen (www.thl.fi/refinement) kartoituksen mukaan 56 mielenterveys- ja päihdetoimintoa. Terveyspalveluihin kuuluva Mielenterveys- ja päihdepalvelut - yksikkö kokoaa espoolaisten aikuisten ja jossakin määrin myös nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalvelutoiminnot. Mielenterveys- ja päihdepalvelut yksikkö järjestää ryhmätoimintoja, kuntoutuskursseja ja yksilövastaanottoja. Päihdevieroitukseen ja selviämishoitoasemalle voi hakeutua ilman lähetettä. Terveysasemilla toimiville psykologeille ja psykiatrisille sairaanhoitajille voi varata vastaanottoajan ilman lähetettä. Avo- ja laitoskuntoutusta ostetaan eri palvelutuottajilta. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalveluja kaupunki tuottaa sekä itse että ostaa yksityisiltä palvelutuottajilta. Päivä- ja työtoimintoja ostetaan eri palveluntuottajilta. Suonensisäisten huumeiden käyttäjien palvelut järjestetään kaupungin omana toimintana. Espoossa toimii useita päihde- ja mielenterveysjärjestöjä, joiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuusstrategian. Psykiatrisesta erikoissairaanhoidosta vastaa Espoossa pääosin HYKS:n Jorvin klinikkaryhmä, mutta tarvittaessa myös muut klinikkaryhmät sekä Kellokosken ja valtion sairaalat. 5

6 Kuvio 1. Avohoidon jyvitetty* henkilöstö 1000:tta aikuisasukasta kohden Hyksin alueella vuonna 2012**. (Refinement-hanke) peruspalveluiss a; Peijas; 0.04 peruspalveluiss a; muu HYKS yht; 0.15 peruspalveluiss a; Helsinki; 0.37 peruspalveluiss a; Jorvi; 0.24 erikoissairanhoi dossa; Jorvi; 0.71 erikoissairanhoi dossa; Peijas; peruspalveluissa 0.80 erikoissairanhoidossa erikoissairanhoi dossa; muu HYKS yht; 0.75 erikoissairanhoi dossa; Helsinki; 0.67 *Jyvityksissä huomioitu sekä kunnan alueella toimiva, että alueen kuntia palveleva HYKS:n, Kellokosken, Järvenpään sosiaalisairaalan ja valtion sairaaloiden sekä suurimpien asumispalveluyksikköjen henkilöstö. ** Muu HYKS tarkoittaa Jorvin ja Peijaksen alueet yhteensä. Aikuisväestön mielenterveys- ja päihdepalvelujen avohoidon vastaanotot ovat Espoossa (192 htv eli 0,95 htv/1000 aikuista) hieman paremmin resursoitu kuin Vantaan Peijaksen alueella (0,84 htv/1000), mutta resurssit ovat pienemmät kuin Helsingissä (1,04 htv/1000). Peijaksen alueella päihde- ja mielenterveyspalvelujen resurssit on suurelta osin sijoitettu erikoissairaanhoitoon ja päihdehuollon erityispalveluihin, ja terveyskeskuksessa ei juuri ole mielenterveys- ja päihderesursseja. Sen sijaan Espoossa ja Helsingissä on määrätietoisesti vahvistettu avoperusterveydenhuollon edellytyksiä huolehtia perustason mielenterveys- ja päihdeongelmista. Silti espoolaisten vastaanottopalveluiden henkilöstöresursseista 71 % on sijoitettu erikoissairaanhoitoon (peruspalveluissa 54 htv, erikoissairaanhoidossa 138 htv). Nykynäkemyksen mukaan pitkälle integroitu hoitojärjestelmä on yhteydessä parempiin hoitotuloksiin ja parempaan kustannustehokkuuteen Asiakaskokemukset masennuksen hoidosta Terveysasemien tarjoamien palveluiden toimivuuden arvioimiseksi haastateltiin terveysasemilla asioineita espoolaisia. Haastateltavat rekrytoitiin Espoon mielenterveysyhdistyksen kautta. Haastattelupyynnössä kriteerinä oli, että osallistujien tuli olla asioinut terveysasemalla tai muissa perusterveydenhuollon palveluissa kahden edeltävän vuoden aikana masennuksen vuoksi. Haastateltavia oli yhteensä neljä. Kolme heistä osallistui ryhmähaastatteluun ja yksi haastateltiin puhelimitse, koska hänellä ei ollut mahdollisuutta osallistua ryhmähaastatteluun. Haastateltavista naisia oli kolme ja yksi mies. Teemahaastattelussa selvitettiin kokemuksia hoitoon pääsemisestä, hoidon laadusta, saadusta avusta ja asiakkaan osallistamisesta omaan hoitoonsa. Haastattelurungon teemat perustuvat Masennuksen Käypä hoito - suosituksessa esitettyihin kriteereihin. 6

7 Hoitoon pääsy. Haastateltavien kokemukset hoitoon pääsystä olivat positiivisia. Lääkäriajan sai nopeasti, jopa jo seuraavalle päivälle. Osa haastatelluista oli hakenut apua johonkin muuhun vaivaansa ja samassa yhteydessä puhunut myös masennuksesta. Masennus oli saatettu diagnosoida muualla aikaisemmin ja jonkin muun sairauden yhteydessä, esimerkiksi sairaalahoidon yhteydessä. Osa haastatelluista oli toivonut lähetettä/ pääsyä erikoissairaanhoidon puolelle, koska oli kokenut, että terveyskeskuksella ei ole tarjottavana sellaista hoitoa, jonka haastateltava itse olisi kokenut hyödyllisenä. Haastateltavien mukaan lähetteen saa nopeasti, jos terveyskeskuslääkäri näkee erikoissairaanhoidon tarpeen, esim. Jorvin psykiatrian poliklinikalle. Haastatteluissa tuli esille yksittäisiä ongelmia hoitoon pääsyssä. Eräs haastateltava koki hoitoon pääsyssä olleen vaikeuksia johtuen hänen aiemmasta päihdeongelmastaan. Vaikka haastateltu oli ollut kahdeksan vuotta raittiina, niin vanha merkintä papereissa vaikeutti edelleen avun saamista masennukseen. Hoidon laatu. Kukaan haastateltavista ei tiennyt onko omalla terveysasemalla depressiohoitaja. Eräs haastateltava kertoi, että hänelle varataan tarvittaessa n. 10 kertaa sairaanhoitajakäyntejä. Hoitajakäynnit ovat tuntuneet pirstaleisilta ja haastateltavan kokemusten mukaan keskustelu ei ole edennyt, vaan joka kerralla puhuttiin eri asiasta. Sairaanhoitajan vastaanotolla haastateltava sanoi puhuneensa mitä mieleen tuli. Toinen haastateltava oli saanut terveysaseman terveydenhoitajalta psykiatrisen sairaanhoitajan numeron, johon otti itse yhteyttä ja sai viisi tapaamiskertaa. Nämä tapaamiset hän oli kokenut hyvinä. Haastateltavilla ei ollut kokemusta erikoissairaanhoidon konsultaatioista terveysasemalla, esim. hoitokokousta, jossa olisi ollut psykiatrian edustus mukana. Käypä hoito -suosituksen mukaan potilaan kanssa yhdessä laadittun hoitosuunnitelman tulisi toimia perustana hyvälle hoidolle. Yhdellä terveysasemalla oli haastateltavan mukaan yrityksiä hoitosuunnitelman tekoon, mutta se oli kuitenkin jäänyt vajaaksi tai pirstaleiseksi. Haastateltavan mukaan sillä ei kuitenkaan saavutettu toivottua lopputulosta. Toinen haastateltava kertoi, että kun hänelle haettiin kuntoutustukea, niin siinä yhteydessä Kelaa varten tehtiin suppea suunnitelma, mutta käytännössä hän ei ollut kokenut siitä olevan hyötyä. Ryhmähaastatteluun osallistuneet olisivat toivoneet hoitosuunnitelmaa, johon voisi sitoutua sekä potilas että hoitava yhteisö. Haastatellut toivoivat myös hoitavalta taholta nykyistä aktiivisempaa toimintaa. Masennuksen vuoksi oli joskus ollut vaikeuksia pitää kiinni sovituista vastaanottoajoista. Haastatellut toivoivat, että terveysasemalta oltaisiin tällöin yhteydessä potilaaseen ja selvitettäisiin syy poisjääntiin. Haastateltava, jolla oli pelkästään lääkehoito, totesi, että hänen hoitonsa on ollut hänen itsensä varassa. Psykoedukaatio, ohjaus ja neuvonta sekä masennuksen syitä kartoittava haastattelu/tutkimus ovat masennuksen hoidon osatekijöitä. Haastateltavat kertoivat, että tiedon hankinta masennuksesta oli paljolti oman toiminnan varassa. Yksi haastateltava kertoi, että sairaanhoitaja antaa jonkin verran neuvontaa mitä itse voi tehdä oireiden lievittämiseksi. Tapaamisilla kysytään tavallisesti toimintakykyyn liittyviä kysymyksiä kuten oletko siivonnut tai tarvitsetko siivousapua. Oiremittariin vastaaminen oli koettu vaikeaksi ja muutenkin haastateltavat pitivät oiremittaria haasteellisena: se ei anna todellista tietoa masennuksesta, koska siihen vastaa sen hetkisen mielialan mukaan. Keskusteluapu on tärkeä osa hyvää masennuksen hoitoa. Eräs haastateltava oli terveysaseman suosituksesta käynyt ryhmässä mutta muuten keskusteluapu oli ollut vähäistä. Kaikki haastatellut olivat kokeneet, että eivät olleet tulleet riittävässä määrin kuulluksi. Haastateltavat ottivat tosin vastuuta itselleen ongelmien jäämisestä piiloon. Masennuksen voi joskus myös peittää hymyn alle. Eräs haastateltava totesi, kun hän tapaa tutun lääkärin, hän ilostuu tapaamisesta niin, että vastaanotolla on iloinen mutta kun ne 7

8 illat ja yöt ovat vaikeita, niin en kauan enää kestä. Vastaanotolla pitäisi pystyä puhumaan masennukseen liittyvistä tunteista ja ajatuksista ja saada tunne, että on tullut vastaanotetuksi ja ymmärretyksi. Haastateltavat jakoivat näkemyksen myös siitä, että jos terveysasemalla ei ole keskusteluapua tarjolla, niin sieltä ei ohjata myöskään käyttämään muita kanavia, joista saisi keskusteluapua ja tukea. Haastateltavat epäilivät, ettei terveysasemalla ole muista auttavista kanavista edes tietoa. Toipumisen seuranta on osa hyvää masennuksen hoitoa. Myös seurannan puute koettiin ongelmaksi: terveysasemalta oli saanut helposti lääkereseptin mutta lääkehoidon vaikutuksia ei näiden haastateltavien kohdalla oltu aktiivisesti seurattu. Lääkkeet voidaan määrätä vuodeksikin kerrallaan ja haastateltujen kokemuksen mukaan voi käydä niin, että vuoden aikana ei ole yhtään seurantatapaamista. Kaksi haastateltavaa kertoi, että he tapaavat useimmiten vain potilastoimiston henkilöstöä, kun uusivat reseptejä. Yksi haastateltava teki lääketilauksen netin kautta ilman, että häntä olisi pyydetty vastaanotolle keskustelemaan lääkehoidon vaikutuksesta ja hyödyllisyydestä. Asiakkaan osallistaminen omaan hoitoonsa. Hoito onnistuu usein paremmin, jos potilas voi itse vaikuttaa saamaansa hoitoon. Eräs haastateltava totesi, että hoitoon voi vaikuttaa sanomalla kaikkeen ehdotettuun joo. Hänellä oli tunne, että jos hän kieltäytyy ehdotetuista asioista, niin hänet määritellään hoitokielteiseksi ja se kostautuu jatkossa eikä hän saa enää apua. Haastatellut henkilöt toivoivat ennen kaikkea parempaa jatkuvuutta hoitoon, ja pompottelun ihmiseltä toiselle loppumista. Terveysasemilla tiedot muista tarjolla olevista palveluista näyttivät haastateltavien käsityksen mukaan olevan heikkoja. Tähän ratkaisuksi haastateltavat ehdottivat masennusinfopistettä. Masennusinfopiste voisi olla neuvontakeskus, jossa tunnetaan Espoon kaikki mielenterveyspalvelut ja joka voisi auttaa hoitoon pääsyssä. Toiveena oli myös saada lisää kuuntelevaa keskusteluapua. Terveysasemien toimintaan suositeltiin lisättäväksi masennuksen takia hoidossa olevien vertaistukiryhmiä, joissa olisi mahdollista vaihtaa kokemuksia masennuksen hoidosta. Johtopäätöksiä haastatteluista Espoon mielenterveyspalvelujen toimivuuden arvioimiseksi kerätty haastatteluaineisto on pieni ja valikoitunut. Aineiston perusteella ei ole mielekästä arvioida kokemusten yleistettävyyttä väestötasolla, mutta yksittäisten palvelujen käyttäjien kokemuksinakin haastattelun tulokset on syytä ottaa vakavasti. On mahdollista, että mielenterveysyhdistyksen kautta valikoituneet haastatellut olivat keskimääräistä valmiimpia puhumaan ylipäätänsä omista kokemuksistaan ja voi olla, että haastattelutilanne oli omiaan tuomaan esille hoitojärjestelmän kehittämistarpeita. Toisaalta haastattelussa pyydettiin kertomaan myös myönteisistä kokemuksista, mutta nämä jäivät siitä huolimatta vähäisemmiksi kuin kriittiset näkemykset masennuksen hoitoon tarjotuista terveysasemien palveluista. On myös mahdollista, että aineistoa kasvattamalla ja haastateltavien rekrytointia laajentamalla olisi saatu mukaan enemmän myös myönteisiä kokemuksia omaavia palveluiden käyttäjiä. Tämä ei kuitenkaan muuta sitä tosiasiaa, että edellä esitetyt tulokset kuvaavat todellisten ihmisten hoitokokemuksia. Haastattelujen perusteella näyttää siltä että Espoon terveysasemien antamat palvelut eivät ole tasalaatuisia, vaan hoidon laatu vaihtelee terveyskeskuksesta toiseen. Terveysasemilla ei haastateltujen kertomusten perusteella näyttäisi olevan suunnitelmallista masennuksen hoitomallia. Haastattelusta ilmeni, ehkä tavoitteellisen hoitomallin puuttumisen takia, että terveysasemilla ei sitouduta eikä sitouteta potilasta masennuksensa hoitoon ja siksi potilaiden hoitokokemukset jää pirstaleiseksi. Hoitavan yhteisön ja potilaan välille ei synny luottamusta ja joustavaa vuoropuhelua. Toisaalta haastattelut tekivät näkyväksi myös masennuksen hoidon haasteet. Lyhyen vastaanottotapaamisen yhteydessä hoitohenkilökunnan voi 8

9 olla vaikea tunnistaa oireita ja ohjata potilaita näiden tarvitseman tuen piiriin. Haastatteluaineiston perusteella terveysasemien antamaa hoitoa masennukseen ei voi pitää kaikin osin Käypä hoito -suosituksen mukaisena. Hoitoon pääsyn ja lääkehoidon aloittamisen suhteen tätä selvitystä varten haastatellut palveluiden käyttäjät olivat sen sijaan varsin tyytyväisiä niiden tarjoamiin palveluihin Hoitopolkujen analyysi Tarkasteluun otettiin 110 masennuspotilaan otos terveysasemilta. Otos painotettiin niin, että kaikki Espoon 11 terveysasemaa olivat edustettuna suhteessa niiden lääkärimäärään. Otokseen ei otettu mukaan asiakkaita joiden mielialahäiriö oli todettu kaksisuuntaiseksi, koska sen hoitojärjestelyt poikkeavat yksisuuntaisen depression hoidosta. Otokseen otettiin elokuussa 2013 tai sen jälkeen lääkärin vastaanotolla olleet ensimmäiset potilaat, joilla oli masennusdiagnoosi. Näin otoksen seuranta-ajaksi muodostui noin vuosi. Tutkimusjoukko muodostui näin 66 naisesta ja 44 miehestä, joiden keskimääräinen ikä on 37 vuotta (ikähaarukka vuotta). Sukupuolijakauma vastaa jakaumaa väestössä, mutta ikäjakaumassa korostuvat nuoret aikuiset. On yllättävää, että terveyskeskusotoksessa on vain yksi yli 75-vuotias asiakas ja yhteensä vain seitsemän 60 vuotta täyttänyttä henkilöä. Maahanmuuttajia otoksessa oli 13 (12 %), joka vastaa maahanmuuttajien suhteellista osuutta Espoon väestöstä. Maahanmuuttajien masennusoireilu arvioitiin vaikea-asteisemmaksi kuin kantaväestön. Heistä 31 % todettiin kärsivän vaikea-asteisesta masennuksesta, kun kantaväestön piirissä vastaava osuus oli 7 %. Maahanmuuttajapotilaiden joukossa miehet olivat hieman yliedustettuina, mikä voi viitata siihen, että maahanmuuttajanaiset eivät hae apua depressioonsa tai sitä ei tunnisteta vastaanotolla. Diagnooseissa painottuivat keskivaikeat ja lievät masennustilat (Taulukko 2). Taulukko 2: Otoksen diagnoosijakauma Diagnoosi Potilaiden lukumäärä BDI keskiarvo N=68 Lähetetty erikoissairaanhoitoon seuranta-aikana (%) Lievä masennustila (8 %) Keskivaikea masennustila (33 %) Vaikea-asteinen masennustila (1 palautettu) (55 %) Määrittämätön masennustila (29 %) Pitkäaikainen masennus (dystymia) (100 %) Muu mielialahäiriö 2 ei mitattu 0 Yhteensä (29 %) Jatkohoito: Valtaosa potilaista ohjattiin jatkohoitoon perusterveydenhuollossa. 58 potilasta (53 %) ohjattiin mielenterveys- ja päihdetyöntekijöille ja 12 potilasta (11 %) ohjattiin jatkohoitoon erikoissairaanhoitoon. 23 (21 %) potilasta jäi terveyskeskuslääkärin seurantaan. Muutamia potilaita ohjattiin myös opiskelija- tai työterveyshuollon seurantaan. Vain viiden potilaan kohdalla seuranta ei toteutunut. Seuranta-aikana suurin osa hoidoista (83 %) vietiin myös loppuun. 9

10 Aineistossa oli 15 alle 23-vuotiasta henkilöä, jotka ikänsä puolesta voisivat olla myös nuorispoliklinikka NUPOLIn asiakkaita. Näistä yksi, 19-vuotias nainen, ohjattiin NUPOLIlle. Pari nuorta aikuista ohjattiin opiskeluterveydenhuollon piiriin. Otoksen perusteella depression hoidossa NUPOLIlla ei ole vakiintunutta asemaa. Kantaväestöön kuuluvat palasivat mielenterveysongelman takia merkitsevästi useammin terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kuin maahanmuuttajat (60 % kantaväestön vs. 38 % maahanmuuttajiin kuuluneista masennuspotilaista oli ainakin yksi lisäkäynti terveyskeskuslääkärin luona, ja kantaväestöllä oli keskimäärin yksi käynti enemmän terveyskeskuslääkärin luona). Maahanmuuttajista myös pienempi osuus kävi mielenterveys- ja päihdepalveluiden työtekijöiden luona (58 % kantaväestöön kuuluvista masennuspotilaista ja 38 % maahanmuuttajista). Muita eroja masennusta sairastavien maahanmuuttajien ja kantaväestön palveluiden käytössä ei aineistossa ollut. Molemmat ryhmät kävivät yhtä usein terveysasemien vastaanotoilla somaattisten syiden takia. Lähetteen HUS:n erikoissairaanhoitoon sai seuranta-aikana yhteensä 32 potilasta (29 %). Lähettämisprosentti on selvästi yhteydessä masennustilan vaikeuteen (taulukko 1). Vain yksi lähete palautettiin, mikä osoittaa lähettämiskynnyksen olevan kohdallaan. Kaksi keskivaikean masennustilan diagnoosin saanutta potilasta oli seuranta-aikana psykiatrisessa osastohoidossa (6 vrk ja 13 vrk). Otoksessa ei todettu vuoden seuranta-aikana yhtään kuolemaa. Otoksen perusteella Espoon terveysasemilla depressiopotilaan seurantaan on kiinnitetty huomiota, ja valtaosalle potilaille tarjotaan seurantamahdollisuus. Mielenterveys- ja päihdepalveluihin ohjatuilla potilailla oli niissä myös kirjattuja käyntejä, joten hoitopolkujen katkeaminen ei näytä olevan ongelma. Asiakkaan näkökulmasta seuranta saattaa kuitenkin näyttäytyä pirstoutuneelta ja sisällöltään riittämättömältä. Selkeän hoitosuunnitelman laatiminen yhdessä potilaan kanssa seurannasta ja sen sisällöstä tukisi potilaita hahmottamaan hoidon kokonaisuutta ja sen tavoitteita. Palveluiden käyttö: Ensikäynnin jälkeen noin puolet potilaista hakeutui uudestaan terveyskeskuslääkärin vastaanotolle vuoden tutkimusjakson aikana mielenterveysongelmansa takia. Selvitykseen sisältyvät 110 potilasta tekivät vuoden aikana myös yhteensä 301 lääkärikäyntiä somaattisten syiden takia (keskimäärin 2,8 lääkärikäyntiä). Depressiopotilaat käyttävät terveysasemien lääkäreiden palveluja paljon, selvitysaineiston 110 potilasta kävivät lääkärillä vuoden seuranta-aikana yhteensä 584 kertaa, tiheimmillään 20 kertaa vuoden aikana. Valtaosalla potilaista (78 %) oli myös kirjauksia ainakin yhdestä puhelin- tai kirjeyhteydestä (keskimäärin 4 yhteydenpitoa, vaihteluväli 0 18). Potilaista 54 % kävi myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen työntekijän luona, keskimäärin 5 kertaa (hajonta 1 28 kertaa). Suurkäyttäjät: Huomattavan suuri osuus potilaista (17 %) oli lääkäripalvelujen suurkäyttäjiä, joilla oli vuoden aikana 10 tai enemmän lääkärikäyntiä terveysasemalla. Suurkäyttäjien osuus aineistosta oli suurempi kuin yleensä terveyskeskusaineistossa (Larivaara.P., 1987). He olivat muita useammin naisia ja hieman nuorempia (keskiarvo 33 vuotta, muut 38 vuotta). 10

11 3.4. Hoidon toteutuminen Oiremittarit: Masennuksen vaikeusasteen arvioimiseksi ja hoidon tehon seuraamiseksi on suositeltavaa käyttää oiremittareita, joista tunnetuin on Beckin depressioasteikko (BDI). BDI-arvo on melko usein kirjattu sairauskertomustietoihin arviointivaiheessa (63 % potilaista). Hoidon tehon järjestelmällistä seurantaa ajatellen BDI-arvoa on kuitenkin syytä aina kirjata käyntitietoihin, jos diagnoosina on masennustila. BDI:tä tulee käyttää rutiininomaisesti myös seurantavaiheessa. Muita mittareita, kuten alkoholiongelmia mittaavaa AUDIT-mittaria tai BAI-mittaria (jota on syytä käyttää jos potilaalla on somaattisia oireita, hän on huolestunut tai ahdistunut) oli kirjattu varsin harvoin, vain 6 9 % ensikäynneistä. Lääkehoito: Useimmiten psyykenlääkitys oli aloitettu ensimmäisen lääkärikäynnin yhteydessä (82 %). Lääkehoito oli valtaosaltaan masennuslääkitystä ja hyvän kliinisen käytännön mukaista. Yleisimmin käytetyt masennuslääkkeet olivat essitalopraami (24 potilasta), sitalopraami (19 potilasta), mirtatsapiini (17 potilasta), venlafaksiini (9 potilasta) ja sertraliini (6 potilasta). Kolmelle potilaalle oli aloitettu pelkää unilääke. Bentsodiatsepiinien käyttö oli vähäistä, eikä yhdellekään potilaalle aloitettu bentsodiatsepiinia ilman masennuslääkettä. Suurimmalle osalle potilaita (72 henkilöä, 65 %) lääkitys määrättiin toistaiseksi, mikä viittaa lääkehoidon riittävään kestoon. Otoksen perusteella depression lääkehoito toteutuu Espoon terveysasemilla hyvin ja adekvaatilla tavalla. Vain 20 potilaalle ei aloitettu lääkitystä lääkärikäynnin yhteydessä. Näistä kolmen kohdalla löytyy sairauskertomusmerkintä siitä, että potilas ei halua lääkitystä. Lääkehoidon yleisyys herättää kysymyksen psykoterapiahoidon saatavuudesta. On mahdollista, että lääkehoitoon on päädytty näin usein koska psykoterapiahoitoa ei ole riittävän hyvin ja helposti saatavilla. Psykoterapia: Potilasotoksesta kaksi kolmesta masennuspotilaasta ohjattiin jatkohoitoon joko perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdetyöntekijälle tai erikoissairaanhoitoon. Jatkohoidon sisällöstä ei ole käytettävissä kattavaa tietoa, mutta haastatteluiden perusteella jatkohoito tarkoitti usein muutamia keskusteluja työntekijän kanssa. Käypä hoito -suositusten mukaista lyhyttä psykoterapiaa ei selvityksen perusteella tarjota perusterveydenhuollossa ainakaan systemaattisesti masennuspotilaille. Mielenterveyskuntoutuksen, vertaistuen tai muun ryhmätoiminnan toteutumisesta otoksista löytyi vain yksittäisiä mainintoja, mikä viittaa siihen, että nämä palvelut eivät tavoita kaikkia palveluiden tarpeessa olevia. 4 Suositukset Suositukset perustuvat potilasasiakirjojen tarkasteluun sekä keskusteluihin hallintoylilääkäri Katri Makkosen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Eija-inkeri Kailassuon ja palveluiden käyttäjien edustajien kanssa. 1. Huomion kiinnittäminen myös depression ehkäisyyn Auditoinnin perusteella Espoossa suunnittelu, toteutus ja arviointi liittyen depressioon kohdistuu lähes yksinomaan hoidon ja kuntoutuksen kehittämiseen. Depression esiintymistä on mahdollista vähentää suunnitelmallisilla toimilla, joilla mielenterveyttä edistetään ja häiriöitä ehkäistään. Näihin kuuluvat rikiryhmässä olevien varhainen tunnistaminen ja avun tarjoaminen jo ennen psykiatrisen häiriön syntymistä. Elämän kriisien medikalisoitumista tulee välttää, ja kuntalaisten vertaistuki järjestöissä ja muualla on tärkeä osa sosiaalista pääomaa, jonka tiedetään suojaavan depressiota vastaan. 11

12 Depression ehkäisy vaatii laajapohjaista yhteistyötä, jossa terveyspalveluiden lisäksi oma roolinsa on oppilashuollolla, nuorisotyöllä, työelämän toimijoilla, ikäihmisten palveluilla, kunnan muilla sektoreilla ja järjestöillä. Ehkäisevässä työssä tulee pitää mielessä depression riskiryhmät, joihin kuuluvat muun muassa työttömät, ylivelkaantuneet, alkoholin suurkuluttajat, yksinäiset ja syrjäytyneet ihmiset. Lievästä masennusoireilusta kärsivät asiakkaat tulee ohjata depressiokouluun tai muiden psykoedukatiivisten ryhmäinterventioiden piiriin, joilla ehkäistään depression ilmaantumista. (Isometsä et al., 2014) Depression ehkäisy tulisi olla luontainen osa kansanterveystyötä ja merkittävien kansantautien ehkäisytoimintaa. Espoossa tulee terveyspalveluiden johdolla koota eri toimijat yhteen depression ehkäisyn toimintaohjelman luomiseksi tai toimien liittämiseksi terveyden edistämisohjelmaan tai hyvinvointisuunnitelmaan. 2. Depression moniammatillisen hoitomallin kehittäminen yhteistyössä palveluiden käyttäjien kanssa ja sen dokumentointi Depression hoidossa saavutetaan parhaimmat tulokset, jos organisaatiossa on käytössä yhteinen ja selkeä hoitomalli. Nykytiedon mukaan hoitomallin olisi hyvä rakentua potilaita voimaannuttavan pitkäaikaissairauksien hoitomallin ( Chronic Care Model ) periaatteiden mukaisesti. On myös tiedossa, että terveyskeskuslääkärin, psykiatrisen hoitajan ja psykiatrin suunnitelmallinen yhteistoiminta depression hoidon kolmiomalli parantaa depression hoidon tuloksia perusterveydenhuollossa. Kyseinen malli on käytössä esim. Vantaan terveyskeskuksessa. Paikallisen hoitomallin olemassaolo on tehokkaan moniammatillisen yhteistyön edellytys. Auditoinnin perusteella kaupungin hoitojärjestelmässä on myös työnjaon epäselvyyksiä, kuten NUPOLIn rooli nuorten aikuisten depression hoidossa. Auditoinnin keskeinen löydös on yhtenäisen hoitomallin puuttuminen, mikä näyttäytyy potilaan silmissä hoidon suunnittelemattomuutena ja pirstoutumisena. Mallissa tulisi olla kuvattuna sekä akuutin depression hoito että pitkäaikaisen masennuksen hoito. Mallin tulee selkeyttää työjakoa eri toimijoiden välillä ja sitä tulee juurruttaa riittävällä ja toistetulla henkilöstön koulutuksella. 3. Yksilölliset, asiakkaan kanssa yhteistyössä tehtävät, kirjatut hoitosuunnitelmat Jokaisen depressiopotilaan kohdalla tulee kirjata hoitosuunnitelma yhdessä potilaan kanssa (Terveydenhuoltolaki 1326/ mom.). Depression Käypä hoito -suosituksen mukaan kirjattu hoitosuunnitelma on eräs depression hoidon laatukriteereistä. Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman ( ) pääperiaatteita on hoitosuunnitelma jokaiselle. Tästä huolimatta kirjattujen, moniammatillista yhteistyötä helpottavien ja potilaiden hoitoon sitoutumista parantavien hoitosuunnitelmien käyttö on Espoon terveysasemilla puutteellista. Hoitosuunnitelmien tekoon tulisi kiinnittää huomiota ja tarjota koulutuksellista tukea. 4. Potilaille tarjottavan ohjauksen (psykoedukaation) ja vertaistuen kehittäminen Psykoedukatiivinen potilasohjaus on hyödyllinen masennukseen liittyvien ilmiöiden ymmärtämisessä ja Käypä hoito -suosituksen mukaan hoitoon kuuluu aina sairautta ja sen hoitoa koskeva potilasopetus, joka ilmeisesti auttaa vähentämään masennusoireita lieväoireisissa masennustiloissa. Haastattelujen perusteella depressiopotilaiden ohjausta psykososiaalisiin ryhmätoimintoihin ei ole järjestelmällisesti toteutettu Espoon terveysasemilla. Kokemusten mukaan depression hoitotulokset eivät parane vain henkilökuntaa kouluttamalla, vaan aina tarvitaan lisäksi potilaaseen suoraan kohdistuvia toimenpiteitä mielenterveysosaamisensa tueksi. 12

13 Depressiokoulu on malli, jossa on sekä psykoedukaation että vertaistuen elementtejä. Depressiokoulu soveltuu sekä ensimmäisen depression ehkäisyyn lievistä masennusoireilusta kärsiville että depression uusiutumisen ehkäisyyn. Potilaita tulisi johdonmukaisesti ohjata psykoedukaativisten ryhmätoimintojen piiriin, joita voidaan toteuttaa myös yhteistyössä paikallisten järjestötoimijoiden kanssa. Potilaita on syytä nykyistä aktiivisemmin ohjata myös sähköisten mielenterveyspalvelujen piiriin, esimerkiksi HUS:n mielenterveystalon kognitiiviseen malliin pohjautuvaan nettiterapiaan ja Suomen Mielenterveysseuran kriisien jälkeiseen Selma-ohjelmaan sekä mielenterveyttä edistävän Oiva-ohjelman piiriin. 5. Psykoterapiahoidon saatavuuden varmistaminen Valtaosalle depressiopotilaista oli aloitettu lääkitys, myös lievissä masennustiloissa, ja tilastojen valossa espoolaiset käyttävät Kelan tukemaa psykoterapiahoitoa maltillisesti, noin 30 prosenttia harvemmin kuin helsinkiläiset. Käypä hoito -suosituksen mukaan psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjänä. Terveysasemien depression hoitomallin kehittämisessä tulisi varmistua siitä, että potilailla on halutessaan myös pääsy varhaiseen psykoterapeuttiseen hoitoon. Perusterveydenhuollon toimintaympäristöä varten on kehitetty lyhyitä, vaikuttaviksi osoittautuneita psykoterapeuttisia hoitomalleja. Perusterveydenhuollon kontekstissa vahvin näyttö on 6 8 istunnon kognitiivisesta tai ongelmanratkaisukeskeisistä psykoterapioista lievän tai keskivaikean depression hoidossa (Nieuwsma et al., 2011). Terveysasemilla tulee olla järjestetty pääsy lyhyisiin, näyttöön perustuviin ja tehokkaisiin psykoterapiahoitoihin. 6. Ikäihmisten masennuksen tunnistaminen ja hoito Auditoinnin perusteella ikäihmisten depression hoidon toteutumisessa on puutteita Espoon terveysasemilla. Ikäihmisten depression hoidon tulee pääsääntöisesti seurata samoja hoitolinjauksia kuin muiden aikuisten, sekä lääkehoidon että psykoterapiahoidon osalta. Ikäihmisten depression tunnistaminen on haasteellinen, koska depressio ilmenee somaattisena oireiluna useammin kuin nuoremmilla aikuisilla. Ikäihmisten depression tunnistamisen erityispiirteisiin on syytä kiinnittää huomiota henkilöstökoulutuksessa. 7. Maahanmuuttajapotilaiden hoidon jatkuvuuden parantaminen Auditoinnin perusteella maahanmuuttajapotilaiden masennusoireilu oli asteeltaan vaikeampaa kuin kantaväestöön kuuluvien oireilu. Silti heillä oli vähemmän lääkärikäyntejä ja seurantaa kuin muilla potilailla. Terveysasemilla tulisi kiinnittää huomiota siihen että maahanmuuttajien depression hoito ei laadultaan tai kestoltaan eroa muiden potilasryhmien hoidosta. 8. Kumppanuusstrategian implementointi Espoon kaupungin mielenterveys- ja päihdeohjelman ( ) pääperiaatteita on kumppanuus järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Auditoinnin perusteella strategian tavoite ei näy käytännössä: asiakkaiden näkemyksen mukaan terveysasemilla ei ole riittävästi tietoa järjestösektorin tarjonnasta, ja ohjaus kolmannen sektorin avun ja tuen piiriin ei toimi. Myös potilasasiakirjojen perusteella näyttää siltä, että yhteistyökumppaneiden tarjoamia mielenterveyskuntoutuksen mahdollisuuksia voisi hyödyntää nykyistä laajemmin. Asiakashaastatteluissa ehdotettiin neuvontakeskuksen perustamista, jossa tunnetaan Espoon kaikki mielenterveyspalvelut ja joka voisi auttaa hoitoon pääsyssä. Mikäli järjestösektorin tukipalvelut eivät ole 13

14 yleisesti tiedossa, on vaarana, että elämän kriiseissä kuntalaiset hakeutuvat terveyspalveluihin ja heidän ongelmansa medikalisoidaan. 14

15 Lähteet Hämäläinen, J., Isometsä, E., Laukkala, T., Kaprio, J., Poikolainen, K., Heikkinen, M. et al. (2004). Use of health services for major depressive episode in Finland. Journal of Affective Disorders, 79, Hämäläinen, J., Isometsä, E., Sihvo, S., Kiviruusu, O., Pirkola, S., & Lönnqvist, J. (2009). Treatment of major depressive disorder in the Finnish general population. Depress.Anxiety., 26, Isometsä, E., Kinnunen, E., Kivekäs, T., Koponen, H., Lappalainen, J., Lindfors, O. et al. (2014). Depression Käypä hoito -suositus. Duodecim. Larivaara.P. (1987). Terveyskeskuksen lääkäripalvelujen suurkäyttäjät. Oulu: Oulun yliopisto. Melartin, T. K., Rytsala, H. J., Leskela, U. S., Lestela-Mielonen, P. S., Sokero, T. P., & Isometsa, E. T. (2002). Current comorbidity of psychiatric disorders among DSM-IV major depressive disorder patients in psychiatric care in the Vantaa Depression Study. Journal of Clinical Psychiatry, 63, Nieuwsma, J. A., Trivedi, R. B., McDuffie, J., Kronish, I., Benjamin, D., & Williams, J. W. (2011). Brief Psychotherapy for Depression in Primary Care: A Systematic Review of the Evidence. Washington (DC): Department of Veterans Affairs. Pirkola, S., Isometsä, E., Suvisaari, J. M., Aro, H., Joukamaa, M., Poikolainen, K. et al. (2005). DSM-IV mood-, anxiety- and alcohol use disorders and their comorbidity in the Finnish general population. Social Psychiatry and Psychiatric Epidemiology, 40, Vuorilehto, M., Melartin, T., & Isometsä, E. (2005). Depressive disorders in primary care: recurrent, chronic, and co-morbid. Psychological Medicine, 35,

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa Henna Haravuori 1 Työnjako nuorten masennustilojen hoidossa Perusterveydenhuolto (koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, terveyskeskukset,

Lisätiedot

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus DIAGNOOSI PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Seulonta- ja arviointiasteikot ovat

Lisätiedot

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT. SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA HELSINKI 2.2.2016 MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI LUENNOITSIJA JA INTRESSIT Jan-Henry Stenberg FT., PsL, erikoispsykologi,

Lisätiedot

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016

KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus 11/2016 KYSELY: Lasten ja nuorten kriisiavun saatavuus Tausta Perheen kriisitilanteessa - esimerkiksi avioerossa, perheenjäsenen kuollessa tai joutuessa onnettomuuteen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖIDEN HOITO PERUSTERVEYDENHUOLLOSSA Kooste Porin, Rauman ja Keski-Satakunnan perusterveydenhuollon henkilökuntakyselystä vuosilta 2011 ja 2013 Minna Nevalainen projektipäällikkö Satakunnan

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa

Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa Kokemusasiantuntija mielenterveys- ja päihdepalveluja uudistamassa 13.02.2013 Helsinki Kristian Wahlbeck Kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi 13.2.2013 Kokemusasiantuntija palvelujen

Lisätiedot

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen? 12.2.2015 Tutkija Minna Pietilä Eloisa ikä -ohjelma Vanhustyön keskusliitto 1 Mielenterveyden edistämisen, ongelmien ehkäisyn ja varhaisen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Depression paikallinen hoitomalli Turku

Depression paikallinen hoitomalli Turku Depression paikallinen hoitomalli 16.09.2009 Turku Sinikka Haakana Vastaava lääkäri LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Kognitiivisen psykoterapian koulutus 1 ARKI TYÖTERVEYSHUOLLON VASTAANOTOLLA Seulomaton

Lisätiedot

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I

H E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten

Lisätiedot

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus

Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus Ehkäisevän mielenterveystyön vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus 8.5.2012 Tampere Kristian Wahlbeck kehitysjohtaja kristian.wahlbeck@mielenterveysseura.fi Uuden paradigman nousu Vaikuttava edistävä ja

Lisätiedot

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille

Aikuisten Mielenterveystalo sisällöt + hoito- ja palvelupaikat suunnattu ensisijaisesti aikuisille 8.5.2014 1 HISTORIAA HUS Mielenterveystalo otettiin aluksi käyttöön Hyvinkään sairaanhoitoalueella 2009 (Kelnet-Mielenterveystalo) ja 2011HUS-Mielenterveystalo Nuorten mielenterveystalo avattiin loppuvuonna

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL

Suomalaisten mielenterveys. Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL Suomalaisten mielenterveys Mauri Marttunen, professori HY ja HYKS, THL 1 Mitä suomalaisten mielenterveydestä tiedetään? Aikuisväestöä koskevia epidemiologisia tutkimuksia Mini-Suomi (1977-1980), Terveys

Lisätiedot

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen

Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa. Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajien Mielenterveystyö HUS Psykiatriassa Ayl Teemu Kärnä Sh Nina Marttinen Maahanmuuttajat Heterogeeninen ryhmä ulkomailla syntyneitä Suomessa oleskelevia ihmisiä: Suomessa työskentelevät tai

Lisätiedot

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki

Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla projektityöntekijä Marja Koivumäki Miten 2Dg-potilaan hoitomalli rakentuu Etelä-Pohjanmaalla 25.10.2010 projektityöntekijä Marja Koivumäki Esitys Tausta Määrittely Systemaattinen hoitomalli/ Masennustalkoot II Käyttäytymisen aktivaatiomalli

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät. Kokkola Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkola 15.11.2010 Projektikoordinaattori Esa Aromaa THL 1 Vaikuttavan päihdehoidon perusperiaatteet Hoidon täytyy olla tarvittaessa nopeasti saatavilla Hoidon täytyy keskittyä

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA Hoidon onnistumiseksi on olennaista että asianmukainen hoito aloitetaan ilman viivytyksiä. Hoidon tärkeä kehittämiskohde

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VOI HYVIN yleisöluento

VOI HYVIN yleisöluento Omatila lähisuhdeväkivaltaa kokeneen tai sitä pelkäävän tukena VOI HYVIN yleisöluento 23.9.2013 Omatilan palvelut ovat saatavissa yhdestä puhelinnumerosta 043 825 0535 ympäri vuorokauden. Palveluun voi

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura

Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Miten varmistetaan palveluiden laatu ja vaikuttavuus uudistuvassa mielenterveystyössä? Kristian Wahlbeck Suomen Mielenterveysseura Turku, 09.05.2016 Mielenterveyspalvelut muutoksessa Psykiatrian sairaalahoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Mielenterveys ja työ missä mennään vuonna 2012? Teija Honkonen LT, psykiatrian dosentti, ylilääkäri Hallitusohjelma: Mielenterveyden ja työkyvyn edistäminen (1/2) Julkisen talouden

Lisätiedot

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö

Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Psykiatrinen hoito Muurolan sairaalakiinteistö Solja Niemelä Psykiatrian professori (ma.), ylilääkäri Sanna Blanco-Sequeiros, tulosaluejohtaja Esityksen sisältö Solja: Psykiatristen häiriöiden aiheuttama

Lisätiedot

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4.

Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, , Sessio 4. Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari, 28.8.2007, Sessio 4. Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - mitä huomioitavaksi suunnitelmassa käytännön näkökulmasta? Sihteerinä kirjasi

Lisätiedot

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA

SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA SÄHKÖISET MIELENTERVEYSPALVELUT TERVEYDENHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI ESIMERKKI HOITOON TULON ONGELMISTA: MASENNUS Mielenterveyden häiriöt ovat yleisiä: Yli

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala

Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa. Ulla Harala Suuntima - oman hoidon suunnittelua yhdessä ammattilaisen kanssa Ulla Harala Asiakkuusstrategiat hoidon suunnittelun helpottajina Vaikeaa Yhteisöasiakkuudet Verkosto asiakkuudet Asiakkaan arjessa pärjääminen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017

Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Mielenterveys- ja päihdeohjelma vuosille 2014-2017 Tähän tarvittaessa otsikko 1 Äänekosken kaupungille hyväksyttiin v. 2009 mielenterveystyön kokonaissuunnitelma ja päihdestrategia > voimassaoloaika päättyi

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely

Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sepelvaltimotautipotilaan ohjaus oikea-aikaisesti pilotin esittely Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 20.5.2016 Kehittäjäsairaanhoitaja Johanna Pekkilä, JYTE avosairaanhoito Alkutilanne Sepelvaltimotautia

Lisätiedot

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012

Mielenterveysasema HORISONTTI. Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Mielenterveysasema HORISONTTI Tea Mäki Osastonhoitaja 19.11.2012 Taustahistoriaa Kaupungin tarjoamat mielenterveyspalvelut aikuisväestölle olivat riittämättömät Erikoissairaanhoito vastasi pitkälti perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista

Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Nuoret tarvitsevat sosiaalista vahvistamista Keskustan Työelämä- ja tasa-arvoverkosto puheenjohtaja Aila Paloniemi Keskustan vaihtoehto Lasten ja nuorten hyvinvointi syntyy lähiyhteisöissä Valtaosalla

Lisätiedot

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta

Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Kaikki alkaa oikeastaan ovesta Psykiatrian palvelutoiminnan muutos laitospaikoista avohoitoon 7.4.2016 Mielen terveyttä asiakas vai potilas terveydenhuollossa Hyvinkään sairaanhoitoalueen alueellinen koulutus

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 13.4.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 5/2010 1 101 LAUSUNTO ALOITTEESTA KOTIHOIDOSSA OLEVIEN HYVIEN MIELENTERVEYSKUNTOUTUSPALVELUJEN EDELLYTYKSISTÄ Terke 2010-272 Esityslistan asia TJA/11 TJA Terveyslautakunta

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve 22.2.2011 Raija Kerätär työterv.huollon erik.lääk, kuntoutuksen erityispätevyys www.oorninki.fi Tässä esityksessä Työkyvyn arvio? Työttömien terveys

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen

Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus. Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen Systemaattinen hoito ja hoidonohjaus Asiakasnäkökulma hoidon laadun kehittämiseen 1 Diabetesta sairastavien hoidon laadun ulottuvuudet Prosessit Resurssit Tulokset Vaikuttavuus Potilaskeskeisyys Oikea-aikaisuus

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015

OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA 22.10.2015 Dnro 4709/4/14 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Esittelijäneuvos Kaija Tanttinen-Laakkonen SAIRAANHOITOPIIRI VASTAA MYÖS OSTOPALVELUNA POTILAALLE HANKITUN HOIDON TOTEUTUMISESTA

Lisätiedot

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena

Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Väliinputoamisesta yhdenvertaisuuteen aikuisten oppimisvaikeudet palvelujärjestelmän haasteena Tutkija, VTM Johanna Korkeamäki Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 13.4.2011 Työryhmä 6 20.4.2011 1 Esityksen

Lisätiedot

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ

VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ VUOSIIN HYVÄÄ ELÄMÄÄ Oulussa käynnistyneen Pisara-hankekokonaisuuden tarkoituksena on parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa ja seurantaa sekä tarjota kuntalaisille mahdollisuus saada vertaistukea muilta

Lisätiedot

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa

Psykiatriset kriisipotilaat terveyskeskussairaalan suojassa Työssä raportti JAANA RAJAKANGAS psykiatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus, psykiatrian yksikkö TAINA HELLSTEN LT, geriatrian erikoislääkäri, apulaisylilääkäri Lempäälän terveyskeskus

Lisätiedot

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle?

Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Mitä valinnanvapaus tarkoittaa minulle? Valinnanvapauslain luonnoksen mukaisesti 21.12.2016 1 21.12.2016 Valinnanvapaus on osa soteuudistusta Soteuudistuksen tavoitteena on varmistaa ihmisille yhdenvertaiset

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus

Päihdeongelmaisen hoidon porrastus Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/ TERVEYSLAUTAKUNTA HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 74 LAUSUNTO ALOITTEESTA NUORTEN PALVELUJEN KESKITTÄMISESTÄ YHDELTÄ LUUKULTA ANNETTAVIKSI Terke 2010-3082 Esityslistan asia TJA/9 TJA Terveyslautakunta päätti antaa

Lisätiedot

Miten elämänhallintaa voi mitata?

Miten elämänhallintaa voi mitata? Miten elämänhallintaa voi mitata? Varsinais-Suomen XII Yleislääkäripäivä 11.5.2016 Päivi Korhonen Terveenä pysyy parhaiten, jos: Ei tupakoi Liikkuu 30 min 5 kertaa viikossa Syö terveellisesti Ei ole ylipainoinen

Lisätiedot

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012

Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Avopalvelujen asiakaspalautekysely 2012 Tulokset Aidosti asiakaslähtöiset avopalvelut Katriina Piironen Avopalvelujen hallinto 4.12.2012 Avopalvelujen asiakaskysely 29.10.-11.11.2012 Tampereen sosiaali-

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

Jorma Posio

Jorma Posio Tervein mielin Pohjois- - Suomessa 2009-2011 Koko hanke Lapin osahanke Jorma Posio 26.11.2009 1 Hankkeessa mukana Kainuun maakunta-kuntayhtymä kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa)

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi Terveysosasto Ismo Hiljanen KYKY -työkykyprosessin kehittämisohjelman tausta KYKY-hankkeen (työkykyprosessin kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita

Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Terveys ja sosiaalinen turvallisuus - palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Ulla Kuittu selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia edistetään terveyttä ja

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä

Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja. Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskus - uusi tapa tarjota palveluja Hyvinvointia ja terveyttä Terveys- ja hyvinvointikeskuksesta tarjotaan avosairaanhoidon terveysasemapalveluja psykiatria- ja päihdepalveluja

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito

Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic!

Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista - Sic! Page 1 of 5 JULKAISTU NUMEROSSA 2/2016 TEEMAT Pitkävaikutteinen injektiolääke helpottaa psykoosipotilaan hoitoon sitoutumista Hannu Koponen / Kirjoitettu 8.4.2016 / Julkaistu 3.6.2016 Psykoosipotilaiden

Lisätiedot

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot