Muutoksissa on mahdollisuus

Transkriptio

1

2 Muutoksissa on mahdollisuus Suurin osa ihmisistä pelkää muutoksia, liittyvät ne sitten työ- tai siviilielämään. Pelko on ymmärrettävää, sillä usein muutos pakottaa meidät kohtamaan jotakin uutta ja tuntematonta. Se voi johdattaa meidät epämukavuusalueellemme, jonne emme halua vapaaehtoisesti mennä. Silti elämä on usein yhtä muutosta ja etenkin työelämässä aletaan jo olla tilanteessa, jossa muutokset muodostavat ison osan arkea. Rayn avustusesitys vuodelle 2015 on meille työelämän muutoksesta hyvä esimerkki. Koska emme saaneet aivan hakemaamme avustussummaa yhdistyksellemme, joudumme muuttamaan syksyllä suunnittelemiamme toimintoja. Toivon, että osaamme kohdistaa muutokset niin, että ne näkyvät jäsentemme arjessa mahdollisimman vähän. Mielenterveysomaisille arkielämän muutos ei aina tarjoa hyviä asioita, vaan epävarmuutta, pakolla suoritettua hyppyä tuntemattomaan. Joskus muutos voi olla raastavan hidas, jolloin omainen vain odottaa silmät sidottuina mistä itsensä ja läheisensä muutoksen jälkeen löytää ja onko elämän hutera verkko vielä niin voimakas, että se nappaa jälleen kerran kokonaisina kiinni henkilöt, jotka on pakotettu muutoksen benji-hyppyyn. Muutoksissa on miltei aina myös mahdollisuus. Ne voivat tarjota arkea virkistäviä tuulahduksia, parempia ajattelu- ja toimintatapamalleja tai mahdollisuuden kohdata uusia asioita ja ihmisiä. Olen jäämässä maaliskuun aikana hetkeksi pois yhdistyksemme toiminnasta. Perheemme kasvaessa yhdellä henkilöllä, saan keskittyä jälleen elämän peruskysymyksiin ja kerätä uusia kokemuksia. Pienen vauvan tuoksu, valvotut yöt ja uuden elämän ihme sekoittuvat suloisesti keskenään tarjoten ainutlaatuisia kokemuksia, jossa varmasti tulevat vaihtelemaan toivon ja epätoivon, riittämättömyyden, epävarmuuden, elämän ihmeen, onnen ja korvaamattomuuden tunteet. Monia kokemuksia rikkaampana palaan jälleen työhöni elämänkellon niin osoittaessa. Siihen asti tehtävääni hoitamaan haetaan sijaista ( joka varmasti tarjoaa oman persoonansa, kontaktiensa ja kiinnostuksensa mukaisesti yhdistyksellemme sopivan määrän muutoksen tuulahduksia vahvistaen näin asiantuntemustamme ja toimintaamme. Tämä on tilaisuutemme saada uusia näkökulmia toimintaamme!

3 Yksinäisyyttä vastaan-tapahtuma Yksinäisyys on ilmiö, joka tunnetaan koko yhteiskunnassamme, kaikissa ikä- ja sosiaaliluokissa. Se on ihmisen itsensä kokema tunnetila. Joillekin se on oma valinta, mutta aina ei näin ole. Viimeisimpien tutkimusten mukaan yksinäisyys ei ole mikään pieni juttu! Se voi lisätä riskiä kuolla ennenaikaisesti jopa yhtä paljon kuin tupakointi, ylipaino tai korkea verenpaine. Tahattoman yksinäisyyden vähentämiseksi voimme jokainen yrittää tehdä jotakin arjessamme. Muutama sananen arjessa ventovieraan kanssa, voi olla toiselle päivän ainoa kontakti. Se pieni katse, hymy ja ne muutamat sanat voivat pelastaa toisen päivän. Markkinapäivänä 4.2. yhdistyksemme on mukana Päijät-Hämeen ehkäisevän mielenterveysja päihdetyön verkoston ja Lahden kaupunginteatterin kanssa toteuttamassa YHTEYTTÄkampanjaa, joka nostaa rohkeasti esille yksinäisyyden teeman. Tässä tiedotteessa on lisätietoja tapahtumasta. Tule rohkeasti joukkoon mukaan ja piiritetään pitkällä ihmisketjulla teatterirakennus osoittamalla, että yksinäisyys ei saisi olla pakollista kenellekään! Osallistuthan taas rohkeasti yhdistyksemme kevätkauden muihinkin toimintoihin! Rohkaisethan myös muita omaisia tutustumaan toimintaamme! Aurinkoisia päiviä kevääseesi toivoen Sanna Saarenkoski toiminnanjohtaja

4 Kelan etuuksien vuosi-ilmoitustiedot nyt verkossa Tammikuusta 2015 alkaen Kelan asiakkaat näkevät saamiensa veronalaisten etuuksien määrän ja niistä toimitetun ennakonpidätyksen Kelan verkkoasiointipalvelussa. Aiemmin Kela postitti vuosi-ilmoituksen asiakkaille. Vuosi-ilmoitustiedot ovat katseltavissa verovuoden 2013 tiedoista alkaen. Kela ilmoittaa vuosi-ilmoitustiedot suoraan Verohallinnolle, joka ottaa ne huomioon asiakkaan verotuksessa. Muutos on osa Kelan verkkopalveluiden kehittämistyötä, jonka tavoitteena on rakentaa entistä paremmin asiakkaiden tarpeita palveleva verkkoasiointikokonaisuus. Muutoksen tavoitteena on myös vähentää kirjeiden määrää, ja näin säästää Kelan postitus- ja tulostuskuluissa. Kelan maksupalvelu on lähettänyt asiakkaille vuosittain 1,8 miljoonaa vuosi-ilmoituskirjettä. Tavoitteena on vähentää näiden kirjeiden määrä noin kappaleeseen vuodessa. Tulevaisuudessa Kela lähettää siis 1,1 miljoonaa vuosiilmoituskirjettä vähemmän kuin nykyisin. Tietyt asiakasryhmät saavat edelleen vuosi-ilmoitustiedot postitse Jatkossa enää eläkkeensaajat, edunvalvojat, palveluntuottajat, alle 18-vuotiaat sekä kuolinpesät saavat vuosi-ilmoituskirjeen postitse. Kaikki muut löytävät tiedot Kelan verkkoasiointipalvelusta ja voivat tarvittaessa tulostaa tiedot sieltä. Näin voit katsoa tiedot verkkoasiointipalvelusta Kelan verkkoasiointipalvelu on osoitteessa Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Vasemman reunan navigaatiossa on Tiedot verotukseen -linkki. Se näkyy vain niille asiakkaille, joille Kela on maksanut veronalaisia etuuksia vuonna 2013 tai Tiedot verotukseen -linkin kautta pääset tarvittaessa myös tulostamaan vuosi-ilmoitustiedot. Lisätietoja asiakkaille: Kelan verkkoasiointipalvelu:

5 Kaksisuuntainen (maanis-depressiivinen) mielialahäiriö Lääkärikirja Duodecim psykiatrian erikoislääkäri Matti Huttunen Kaksisuuntaisille mielialahäiriöille (bipolaarisille) eli maanis-depressiivisille häiriöille on ominaista toisiaan vaihtelevin välein seuraavat masennus- ja maniajaksot. Sairausjaksojen välillä henkilö voi olla täysin oireeton, mutta saattaa myös kärsiä lievemmistä masennus- tai muista oireista. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät eroa oirekuvaltaan tavallisista masennustiloista. Ne saattavat kuitenkin olla kestoltaan jonkin verran lyhyempiä, ja niissä esiintyy muita masennustiloja yleisemmin psykoottisia oireita, ajatusten ja liikkeiden hidastumista, liikaunisuutta, ruokahalun kasvua ja lihomista. Masennustilojen lääkehoidon kannalta on tärkeätä tietää, onko kyseessä kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjakso vai muu masennustila. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheet ovat yleensä pitempään kestäviä kuin mania- ja hypomaniajaksot. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksot eivät aina ole luonteeltaan lääkehoidosta hyötyviä tiloja. Etenkin pitkittyvä masentuneisuus on seurausta toistuvien sairausjaksojen itsetunnolle kipeistä seurauksista ja vaikutuksista, joiden rakentava työstäminen edellyttää usein tiivistä ja tukevaa psykoterapeuttista suhdetta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnoosi edellyttää, että ainakin yksi sairausjaksoista on ollut maaninen tai lievästi maaninen (hypomaaninen). Jos mieliala on sairausjakson aikana selvästi maaninen, kyse on I tyypin muoto. Jos jakso on luonteeltaan hypomaaninen eli lievästi maaninen, kyse on II tyypin muodosta. Jos sairausjakson aikana ilmenee sekä depression että manian oireita, tilaa kutsutaan sekamuotoiseksi jaksoksi. Oireet Manian tyypillisiä piirteitä ovat vähintään viikon yhtäjaksoisesti kestävä jakso, jona aikana henkilön mieliala on kohonnut normaalista poikkeavalla tavalla. Usein kohonneeseen mielialaan liittyy myös ärtyisyys. Maniassa olevan aktiivisuus, puheliaisuus, ajatuksen riento ja itsetunto ovat voimakkaasti kohonneet. Hänen unen tarpeensa on selvästi vähentynyt. Henkilöllä on eriasteisia suuruuskuvitelmia ja hän on hajanainen ja keskittymiskyvytön. Usein hän tuhlaa rahaa arvostelukyvyttömästi, osallistuu kritiikittömästi kaikkeen vaaralliseen, on hyperseksuaalinen ja käyttäytyy sopimattomasti. Hypomania on maniaa lievempi jakso, jonka oireet muistuttavat maniaa mutta ovat asteeltaan selvästi lievempiä eivätkä koskaan mielisairauteen verrattavissa (psykoottisia). Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kakkostyypille ominaisen hypomaniajakson erottaminen psykologisiin tekijöihin ja persoonallisuuden rakenteeseen liittyvistä mielialan vaihteluista on usein varsin vaikeaa. Hypomanian erottaminen myönteisestä tai luonteenomaisesta innostumisesta on joskus varsin vaikeaa. Hypomaniassa korostuu innostumisen ohella kuitenkin myös ärtyisyys, lyhytjännittyneisyys, keskittymisvaikeudet, unettomuus ja usein myös lisääntynyt alkoholin käyttö.

6 Ainakin noin 1 % aikuisista sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Alttius sairastua kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön on yleensä osin perinnöllistä Sairauden kulku Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista alttius sairausjaksojen toistumiseen. Eri henkilöillä sairausjaksojen määrä elämän aikana vaihtelee suuresti muutamasta jaksosta jopa useisiin kymmeniin. Yli 90 %:lla ensimmäinen sairausjakso ilmenee nuorella aikuisiällä vuoden iässä. Jos ensimmäinen maniajakso ilmenee myöhemmällä iällä, taustalla saattaa olla jokin aivo- tai muu somaattinen sairaus. Ensimmäisen ja toisen sairausjakson väli on keskimäärin 3 4 vuotta, sen jälkeen sairausjaksot toistuvat saattavat toistua 1 3 vuoden välein. Sairausjaksojen tiheys vaihtelee kuitenkin suuresti eri henkilöillä. Joskus sairausjaksoja ilmenee yli neljä jaksoa vuodessa, jolloin kyse on kaksisuuntaisen mielialahäiriön nopeasyklisestä muodosta. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi lisätä sairausjaksojen tiheyttä. Asianmukaisella lääkehoidolla ja elämäntapojen hallinnalla sairausjaksojen toistumista voidaan vähentää huomattavasti. Toistuviin sairausjaksoihin liittyy korkea avioerojen, työuran katkeamisen ja työkyvyttömyyden riski. Lisäksi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön liittyy selväsi kohonnut itsemurhariski. Erityisesti mania- ja hypomaniajaksoihin liittyy usein jaksottaista alkoholin runsasta ja pakonomaista käyttöä. Selvästi episodimaisen alkoholin väärinkäytön taustalla voi olla diagnosoimaton ja hoitamaton kaksisuuntainen mielialahäiriö. Itsehoito Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hallinnan perusedellytys on kyky hyväksyä alttiutensa sairastua toistuviin mania- ja depressiojaksoihin. Sairausjaksojen toistumista voidaan useimpien kohdalla olennaisesti vähentää tai jopa kokonaan estää asianmukaisella lääkityksellä tai elämäntapojen muutoksella. Keskeisin keino estää toistuvia sairausjaksoja on joko jatkuva tai heti sairausjaksojen esioireiden ilmetessä aloitettu lääkitys. Monet kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön sairastuvat suhtautuvat kuitenkin torjuvasti lääkehoitoon tai lopettavat sen manian tai hypomanian alkaessa eli juuri silloin, kun he eniten hyötyisivät lääkkeiden käytöstä. Sairausjaksoja olennaisesti lyhentävän tai niiden toistumista estävän lääkehoidon toteuttaminen on hankalaa, jos henkilö ei psykiatrisiin sairauksiin usein liittyvän häpeän tai muista syistä hyväksy sairauttaan. Monet sairaudesta kärsivät ovat sairausjaksojen välillä täysin oireettomia. Mahdolliset uusiutuvat sairausjaksot ovat olennaisesti helpompia hallita, jos sairastumisalttiudesta kärsivä oppii tunnistamaan uusiutuvalle sairausjaksolle ominaiset varomerkit tai esioireet. Tällaisia uusiutuvan sairausjakson esioireita voivat olla mielialan, unen tarpeen, keskittymiskyvyn, energisyyden, itsetunnon ja seksuaalisen mielenkiinnon pienet muutokset. Varomerkkien tunnistaminen auttaa kääntymään lääkärin puoleen ja estämään vakavan sairausjakson kehittymisen tai pitkittymisen. Tässä mielessä moni sairausalttiudesta kärsivä opettelee pitämään yksinkertaista mieliala- ja oirepäiväkirjaa. Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivälle on arvokasta, jos hänen puolisonsa, vanhempansa tai ystävänsä voivat tukea häntä sairauden eri vaiheissa. Hyvä ystävä tai puoliso huomaa manian esioireet hoitavaa lääkäriä aikaisemmin. Puolisoiden välisiä suhteita voi kuitenkin kiristää, jos pikkuriidat tai tavanomaiset mielialan vaihtelut nähdään aina sairauden esioireina. Puolison, ystävän

7 ja hoitavan lääkärin kanssa kannattaa tehdä suunnitelma, kuinka toimia sairausjaksojen esioireiden ilmetessä. Hypomanian tai manian varomerkkien ilmetessä on tärkeää ottaa mahdollisimman nopeasti yhteyttä hoitavaan lääkäriin, koska aika esioireiden ilmenemistä varsinaisen sairausjakson alkamiseen on monesti varsin lyhyt. Tällöin on myös tärkeää pyrkiä välttämään kaikkea ylimääräistä toimintaa ja fyysistä aktiviteettia, koska toiminta voi pahentaa manian oireita. Alkoholia tai huumeita ei tule tällöin käyttää lainkaan ja kahvin, teen sekä kofeiinipitoisten virvokkeiden ja energiajuomien käyttöä tulee rajoittaa. Hypomanian tai manian uhatessa virikkeiden määrää tulee rajoittaa. Manian esioireista tai oireista kärsivän tulee etsiytyä rauhalliseen ympäristöön, jossa on vain vähän ihmisiä. Tärkeää on myös säännöllinen univalverytmi ja riittävä unen määrä. Hypomaniaa tai maniaan liittyvä lyhytunisuuden tai unettomuuden hoito edellyttää yleensä asianmukaista lääkehoitoa mielialan tasaajalla tai antipsykootilla. Pelkkä nukahduslääke ei tällöin ole riittävä. Kokemuksen mukaan stressitilanteet voivat lisätä alttiutta sairastua uuteen jaksoon. Erilaisten stressitilanteiden välttäminen ja hallinnan opettelu voi vähentää sairastumisalttiutta. Erilaiset rentoutumiskeinot ja harrastukset voivat olla arvokkaita stressin hallinnassa. Mahdollisuus puhua avoimesti stressiä aiheuttavista tilanteista ja ristiriidoista joko läheisille, lääkärille tai psykoterapeutille vähentää sairausjaksoja laukaisevia stressitekijöitä. Pyrkimys säännölliseen univalverytmiin ja riittävään yöuneen myös viikonloppuisin voi olla tärkeä keino vähentää sairastumisalttiutta. Tämä johtuu siitä, että elimistön vuorokausirytmien häiriöt saattavat olla eräs sairausjaksoja laukaiseva tekijä. Univalverytmin pitäminen säännöllisenä edellyttää pääsääntöisesti säännöllistä nukkumaanmenoaikaa ja heräämistä aamuisin. Säännöllinen univalverytmi tulee säilyttää myös viikonloppuisin. Vuorotyö, ylityöt ja vuorokausirytmin jatkuva rikkoontuminen lentomatkojen vuoksi saattaa lisätä sairausjaksojen uusiutumista. Sairauden hallinnan kannalta on aina eduksi, jos sairausalttiudesta kärsivä voi työpaikallaan avoimesti puhua sairastumisalttiudestaan esimiehensä tai työtovereittensa kanssa. Jääminen riittävän ajoissa sairauslomalle voi olennaisesti lyhentää sairausjaksoa ja estää tarpeettoman ajautumisen ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle. Alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä kannattaa välttää. Vähänkin suurempi alkoholin käyttö rikkoo helposti univalverytmin altistaen sairausjaksojen uusiutumiselle. Päihdeongelma huonontaa sairauden ennustetta heikentäessään arvostelukykyä ja lisätessään itsetuhokäyttäytymisen riskiä. Kannabiksen käyttö voi pidentää tai tihentää sairausjaksoja, sekä lisätä maanisia oireita. Tärkeitä päätöksiä, kuten ammatin tai työ vaihtamista, merkittäviä taloudellisia tai seurustelusuhteita koskevia päätöksiä, ei kannata tehdä hypomaniassa tai maanisessa tilassa, ei myöskään masennusjaksojen aikana. Päätösten teko on viisasta siirtää ajankohtaan, jolloin mieliala on tasoittunut. Hypomanian tai manian esioireista tai oireista kärsivän tulee välttää vähänkin suurempia ostoksia ja antaa luottokorttinsa puolisolleen. Toistuvista maniajaksoista kärsivän kannattaa myös harkita edunvalvojan nimeämistä itselleen välttääkseen yletöntä rahojen tuhlaamista maniajaksojen aikana. Masennusjakson esioireiden ilmetessä on myös tärkeää kääntyä hoitavan lääkärin puoleen. Mikäli lääkäri ei ole aikaisemmin hoitanut potilasta, on tärkeää kertoa lääkärille aikaisemmista mania- tai hypomaniajaksoista, jotta masennustilaa ei hoidettaisi tavallisen masennustilan tavoin masennuslääkkeillä. Tavanomaisten masennuslääkkeiden käyttö kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusvaiheiden hoidossa voi laukaista manian tai tihentää sairausjaksojen tiheyttä.

8 Masennusvaiheen esioireiden tai oireiden ilmetessä nukkuminen on rajoitettava korkeintaan kahdeksaan tuntiin vuorokaudessa, koska liiallinen nukkuminen pahentaa masennuksen oireita. Suhteellisen vähäinenkin säännöllinen liikunta lievittää masennusoireita. Alkoholi ja huumeet pahentavat masennusoireita. Milloin hoitoon Kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän tai sitä itsessään epäilevän on aina viisasta lähiviikkojen aikana kääntyä psykiatrin tai mielenterveystoimiston puoleen. Manian tai vakavaasteisen masennustilan ilmetessä henkilön tulee hakeutua lähivuorikausien aikana. Vakavaasteisessa tai psykoottissa maniassa oleva ei usein koe olevansa sairas, jolloin hänet tulee toimittaa kiireellisesti tai lähivuorokausien kuluessa tahdonvastaisesti sairaalahoitoon. Asianmukaisella hoidolla sairausjaksoja kestoa ja toistumista voidaan olennaisesti vähentää. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoidossa käytetään ensisijaisesti erilaisia mielialantasaajia sekä antipsykoottisia lääkkeitä (antipsykootteja). Antipsykoottisista lääkkeistä saatava hyöty ei edellytä, että sairauden kuva ei olisikaan psykoottinen. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennusjaksojen lääkehoito eroaa muiden masennustilojen hoidosta siinä suhteessa, että lääkehoidossa käytetään masennuslääkkeiden asemasta ensi sijassa mielialantasaajia. Masennuslääkkeitä voidaan myös käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön masennustilojen hoidossa, mutta tällöin niitä käytetään yhdessä mielialantasaajien kanssa. Pelkän masennuslääkkeen käyttö saattaa laukaista maniatilan tai tihentää sairausepisodien esiintymistä. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön kognitiivisessa psykoterapiassa keskeistä on sairauden hallinnan opettelu. Sairaudesta kärsivät voivat taustansa ja elämäntilanteensa mukaan kuitenkin hyötyä myös psykodynaamisesta yksilöterapiasta tai pariterapiasta.

9 Tervetuloa juhlistamaan synttäreitä kahvikupposen ja kakun kera toimistolle ti 10.2 klo 12-14!

10 Suomalainen komediaklassikko itseriittoisesta tehtaanjohtajasta Kovalla työllä asemansa saavuttanut tehtaanjohtaja Julius Särkelä pitää itsepäisesti kiinni ajatuksistaan ja päätöksistään niin tehtaalla kuin kotonakin. Asiat rullaavat parhaiten silloin, kun ne menevät Särkelän pillin mukaan. Kun Särkelä Itte on maailman napa, jää muille keinoksi imartelu ja se saa lopulta Särkelän paljastamaan todellisen minänsä. Ilmari Turjan komedia on yksi Suomen esitetyimmistä näytelmistä. Hän kirjoitti näytelmänsä Silloin tuollaisia Särkelöitä oli maassamme, enää heitä ei ole, vai onko? Kokoontuminen Lahden kaupunginteatterin aulassa klo 18.30, jossa jaetaan liput. Väliajalla nautitaan yhdessä kahvi/tee suklaisen teatterileivoksen kera. Sitovat ilmoittautumiset ti 10.2 mennessä toimistoon p tai Illan hinta on 13 /henkilö ja lippuja on rajoitettu määrä. Lippu maksetaan ilm. jälkeen 10.2 mennessä Omaiset mielenterveystyön tukena P-H:n yhdistys ry:n tilille FI , viestiin oma nimesi ja teatteri-ilta. Kerrothan ilmoittautumisesi yhteydessä mahdollisen erityisruokavaliosi sekä jos olet eläkeläinen!

11 Linna-Hotelli on uhkea ja tunnelmallinen hotelli. Parisataa vuotta vanhojen seinien ympärille kasvaneesta Linnasta löytyvät kodikkaiden huoneiden lisäksi saunat, uima-allas ja iso urheilusali. Maaseuturavintola Linnanrauha tarjoaa herkullista ja terveellistä lähiruokaa osaajien käsistä suoraan pöytään. Kaunis ekonkosken luontopolku lähtee aivan Linna Hotellin vierestä. Vaihteleva maasto, kauniit maisemat ja luontorastit tekevät reitistä mielenkiintoisen. Hartolan Kuninkaallinen Golfkenttä sijaitsee hotellin vieressä sekä Tainionvirran lohijoki on vavanheiton päässä. Linnasta saa myös kalastusluvat ja sieltä vuokrataan Vision:n kalastusvälineitä. Linna-Hotelli tarjoaa siis hienot puitteet perinteiselle voimavaraviikonlopullemme, jonka tarkoitus on tarjota vertaistukea, voimia ja virkistystä. Voimavaraviikonlopun hinta on 63 /henkilö. Majoittuminen 2 hlöä/huone. Hintaan sisältyy majoittumisen lisäksi ohjelman mukaiset ruoat ja aktiviteetit. Matkat jokainen järjestää ja kustantaa itse. Ilmoitathan mahdollisesta kyydin tarpeesta tai jos voit itse tarjota kyydin jollekin. Ilmoittaudu mukaan ma 9.2 ti 31.3 välisenä aikana toimistolle puh tai toimisto@omaiset.fi. Paikkoja on rajoitettu määrä, joten varaa paikkasi ajoissa! Ilmoittautuminen on sitova. Maksu suoritetaan ti 31.3 mennessä Omaiset mielenterveystyön tukena P-H:n yhdistys ry:n tilille: FI , viestiin oma nimesi ja voimavaraviikonloppu. Muista kertoa mahdollinen erityisruokavalio ilmoittautumisesi yhteydessä. Ilmoitathan myös, mikäli saavut myöhemmin tai poistut aikaisemmin viikonlopun vietosta. Yhdistyksellä on tarvittaessa oikeus muuttaa ohjelmaa tai olla toteuttamatta viikonloppua.

12 pe 24.4 klo 17:00 majoittuminen 17:00 18:00 päivällinen buffeesta 18:30 19:30 vertaistuellinen yhteistuokio 19:30 mahdollisuus saunomiseen ja uintiin + iltapalaa la 25.4 klo 8:00 9:00 Linnanrauhan maalaisaamiainen 9:30 11:30 Alustus/luento + keskustelua 11:30 12:30 Lounas 13:00 15:30 Luontoretki + päiväkahvi laavulla 16:00 18:30 saunaosasto + kynttiläuinti 19:00 20:00 herkullinen parsa buffee 20:00 21:00 vertaistuellinen yhteistuokio + iltapalaa su 26.4 klo 8:30 9:30 Linnunrauhan maalaisaamiainen 10:00 11:30 vertaistuellinen yhteistuokio 12:00 13:00 Lounas Hyvää kotimatkaa!

13

14 Tule hakemaan arkeesi uusia työkaluja! Järjestämme jälleen keväällä 2015 omaisille voimavarakoulun." Toiminta on tarkoitettu kaikille omaisille, ikään katsomatta. Voimavarakoulun tarkoituksena on ennaltaehkäistä uupumusta ja kartuttaa voimavaroja sekä tavata muita samassa elämäntilanteessa olevia. Sari tapaa kaikki ryhmäläiset yksitellen ennen ryhmän alkua. Oppimateriaalina käytämme Tarja Koffertin ja Katriina Kuusen kirjaa - "Depressiokoulu, opi masennuksen ehkäisy - ja hoitotaitoja." Tämä kirja soveltuu jokaiselle oman mielialansa kohentamisesta kiinnostuneelle. Stressi, uupumus ja depressio liittyvät yhteen ja muodostavat helposti pahenevan kierteen. Voimavarakoulun tarkoituksena on ehkäistä ja katkaista tämä kierre. Tavoitteena on lisätä tietoisuutta omista mielialoista ja taitoja vaikuttaa niihin. Tämän työkirjan tehtävien avulla opiskellaan toimintojen, ajatusten, ongelmaratkaisujen ja sosiaalisten suhteiden vaikutusta mielialaan. Voimavarakoulu auttaa ryhmäläisiä rakentamaan työkalupakkinsa masennuksen ehkäisemiseksi ja lievittämiseksi. Voimavarakoulun kesto on 10x2h ja ryhmän kokoontumisajat ovat; to 5.3, 12.3, 19.3, 26.3, 2.4, 9.4, 16.4, 23.4, 30.4 sekä klo Kokoontumispaikkana on yhdistyksen palvelupiste, osoitteessa Rauhankatu 3. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: omaisvalmentaja Sari Valjakka, sari.valjakka@omaiset.fi

15 ma 2.2 Prospect + -ryhmä 4/5 (vain Prospectin käyneille) klo toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ti 3.2 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.2 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 4.2 tapahtuma- Yksinäisyyden ehkäisemiseksi klo kokoontuminen Lahden kaupunginteatterin edustalle. Luvassa paljon mukavaa ohjelmaa! KTS. LIITE! ke 4.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) ma 9.2 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, ma 9.2 Prospect + -ryhmä 5/5 (vain Prospectin käyneille) klo :30 toimistolla. Ennakkoilmoittautuminen! ti 10.2 Yhdistyksen vuosipäivä. Tule kahville ja kakulle toimistolle klo ! ti 10.2 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, ti 10.2 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 11.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 12.2 Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolantalon Veturitiloissa Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista!

16 la 14.2 Lahden kaupungin teatteriin klo Kts. liite! ma 16.2 Miesryhmä klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ke 18.2 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 19.2 Helsinkiin. vko 9, Toimisto kiinni! ma 2.3 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, ti 3.3 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 3.3 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 3.3 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, ke 4.3 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 4.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta alkaa klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! TERVETULOA NUORET AIKUISET! ke 4.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 5.3 alkaa Voimavarakoulu 1/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso. Ennakkoilmoittautuminen. to 5.3 Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolantalon Veturitiloissa Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista! ma 9.3 Miesryhmä klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 10.3 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista!

17 ke 11.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! ke 11.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 12.3 Voimavarakoulu 2/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. la 14.3 Vapaaehtoisten virkistyspäivä Luomaniemessä. ke 18.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 19.3 Voimavarakoulu 3/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. pe 20.3 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminnan viikonloppu alkaa klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! la 21.3 VIIVI JA VALTTERI viikonloppu jatkuu klo Omaisyhdistyksen tiloissa. su 22.3 VIIVI JA VALTTERI viikonloppu päättyy klo ma 23.3 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, ti 24.3 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 24.3 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, ke 25.3 ke 25.3 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 26.3 Voimavarakoulu 4/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. to 26.3 Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolantalon Veturitiloissa Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista!

18 ke 1.4 VIIVI JA VALTTERI nuorten vertaistukitoiminta klo Omaisyhdistyksen tiloissa, Rauhankatu 3, katutaso, Lahti. Ennakkoilmoittautuminen! ke 1.4 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! ke 1.4 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 2.4 Voimavarakoulu 5/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ti 7.4 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 8.4 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 9.4 Voimavarakoulu 6/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ma 13.4 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, ma 13.4 Miesryhmä klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. ti 14.4 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 14.4 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, ti 14.4 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18. Ei ennakkoilmoittautumista! ke 15.4 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 16.4 Voimavarakoulu 7/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen.

19 to 16.4 Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolantalon Veturitiloissa Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista! la 18.4 Perheenpäivä 8-salilla Sammonkatu 8 klo ke 22.4 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 23.4 Voimavarakoulu 8/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. pe 24. su 26.4 Hartolan Linna-Hotellissa. Kts. liite! ke 29.4 Jumppa Harjun koululla, Vuorikatu 29. klo (10 /kevät) to 30.4 Voimavarakoulu 9/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. ma 4.5 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, ti 5.5 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 5.5 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 5.5 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, ke 6.5 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! to 7.5 Voimavarakoulu 10/10 kaikenikäisille klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3, katutaso, Ennakkoilmoittautuminen. to 7.5 Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolantalon Veturitiloissa Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista! ma 11.5 Miesryhmä klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3.

20 ti 19.5 Heinolan vertaistukiryhmä klo Heinolan Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18 Ei ennakkoilmoittautumista! la 23.5 Lahden satamassa. ma 25.5 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, ti 26.5 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 26.5 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä, to 28.5 Kouvolan vertaistukiryhmä klo Pohjolantalon Veturitiloissa Kouvolassa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 2.6 Sysmän vertaistukiryhmä klo , Sysmän terveysaseman kokoushuoneessa. Ei ennakkoilmoittautumista! ti 2.6 YSTÄVYYSILTAMAT Klubitalolla klo ke 3.6 OMAISOLKKARI klo palvelupisteellä Rauhankatu 3. Tervetuloa markkinakahville ja juttelemaan! to 4.6 SAUNA JA VIRKISTYMISPÄIVÄ non stoppina klo la 6.6 varaus patikkaretkelle alkukesäiseen luontoon Nastolan Lapakiston ulkoilumaastoon. Retki varmistuu lähempänä ajankohtaa, kysy toimistolta! ma 8.6 Miesryhmä klo Omaisyhdistyksellä, Rauhankatu 3. la Kohde varmistuu myöhemmin. ma 15.6 Lahden vertaistukiryhmä 2 klo palvelupisteellä, ti 16.6 vertaisryhmä päiväsaikaan klo toimistolla Rauhankatu 3, katutaso. Ei ennakkoilmoittautumista. ti 16.6 Lahden vertaistukiryhmä 1 klo palvelupisteellä,

21 Avoimet vertaisryhmät ovat matalan kynnyksen vertaisryhmätoimintaa, joissa omaisilla on mahdollisuus tavata toisiaan ymmärtävässä ilmapiirissä, saada vertaistukea läheisen sairauteen liittyvissä asioissa sekä tukea omaan jaksamiseensa. Omaisryhmissä etsitään yhdessä muiden vertaisten kanssa voimavaroja, sekä tunnistetaan ja käsitellään tunteita. Vertaistuki voi olla kokemuksien ja tunteiden jakamista sekä arjen vinkkien antamista ja saamista. Vertaistuen avulla omaisen arjenhallinnan tunne ja hyvinvointi lisääntyvät. Avoimiin ryhmiin ei tarvitse ilmoittautua ja niihin voi osallistua niinä kertoina, jotka itselle sopivat. Voit tulla mukaan ryhmään milloin tahansa, kun tunnet tarvitsevasi vertaistukea. Ryhmien ohjaajina toimivat pääsääntöisesti vertaisohjaajat. Lahden toimipisteellä kokoontuvat ryhmät: Miesten vertaisryhmä: avoin vertaisryhmä kaikille miehille maanantaisin 16.2, 9.3, 13.4, 11.5 ja 8.6 klo Päivikit: päiväsaikaan kokoontuva avoin vertaisryhmä kaikille: Kevään 2015 kokoontumisajat tiistaisin 3.2, 3.3, 24.3, 14.4, 5.5, 26.5 ja 16.6 klo Lahti 1: avoin vertaisryhmä niille, joille omaisena oleminen on jo tuttua: Kevään 2015 kokoontumisajat tiistaisin 10.2, 3.3, , 5.5, 26.5 ja 16.6 klo Lahti 2: avoin vertaisryhmä niille, jotka kokevat olevansa läheisensä mielenterveyshäiriöiden vuoksi uudessa elämäntilanteessa. Lisäksi ryhmä on suunnattu niille, joille omaisena olemisesta puhuminen ja yhdistystoiminta on uutta. Kevään 2015 kokoontumisajat maanantaisin 9.2, 2.3, 23.3, 13.4, 4.5, 25.5 ja 15.6 klo Sysmän avoin vertaisryhmä: päiväsaikaan kokoontuva avoin vertaisryhmä kaikille Sysmän seudulla asuville tiistaisin (Sysmän terveyskeskuksen kokoushuoneella, Leppäkorventie 14) 3.2, 3.3, 7.4, 5.5 ja 2.6 klo Heinolan avoin vertaisryhmä: avoin vertaisryhmä kaikille Heinolan seudulla asuville tiistaisin (Jyränkölä Setlementin Tuttavantuvalla, Koulukatu 18) tiistaisin 10.2, 10.3, 14.4 ja 19.5 klo Kouvolan avoin vertaisryhmä: avoin vertaisryhmä kaikille Kouvolan seudulla asuville (Pohjolantalon Veturitiloissa, Kauppamiehenkatu 4 Kouvolassa) torstaisin , 26.3, 16.4, 7.5 ja 28.5 klo Kaipaatko uutta omaisryhmää paikkakunnallesi? Uusia ryhmiä voidaan perustaa, jos tarvetta ilmenee ja ryhmäkoko täyttyy (ryhmässä vähintään viisi henkilöä). Ota yhteyttä yhdistyksen työntekijöihin, jos mielestäsi olisi tarvetta uudelle alueellisesti tai muuten kohdennetulle omaisryhmälle.

22 Jos jonain päivänä tuntuu siltä että itkettää, soita minulle. En lupaa, että saan sinut nauramaan, mutta voin itkeä kanssasi. Jos jonain päivänä tuntuu siltä, että haluaisit juosta pois, älä epäröi soittaa minulle. En lupaa pyytää sinua pysähtymään, mutta voin juosta vierelläsi. Jos jonain päivänä et halua kuunnella ketään, soita minulle. Lupaan olla vierelläsi ja lupaan olla todella hiljaa. Mutta jos jonain päivänä soitat, enkä vastaa, tule nopeasti luokseni. Saatan tarvita sinua. Birgit Ahokas

23 Yhdistyksen tarkoituksena on tukea mielenterveyspotilaiden omaisia. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää omaisille ohjattuja teemakursseja, vertaisryhmiä, yksilö- ja perheneuvontaa, sekä virkistystoimintaa. Lisäksi yhdistys järjestää ammattilaisille tiedotus-, koulutus- ja neuvottelutilaisuuksia. Muiden alan järjestöjen kanssa yhdistys toteuttaa yhteistyöprojekteja, sekä erilaisia tilaisuuksia. Yhdistyksen tehtävänä on myös kehittää ja kokeilla uusia mielenterveysalan palvelumuotoja projektihankkeiden kautta ja edistää asenne- ja edunvalvontatyötä. Yhdistyksen henkilöjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun, jonka suuruuden yhdistyksen syyskokous vuosittain päättää. Pääjäsenen jäsenmaksu on 10 e/henkilö/vuosi. Perhejäseneksi pääsee maksamalla 5 e/hlö/vuosi. Perhejäsen ei saa omia postituksia, mutta on oikeutettu osallistumaan yhdistyksen toimintoihin, saamaan alennuksia yhteistyökumppaneiltamme, saa käyttää toimiston palveluja, käydä yksilökeskusteluissa ja päästä jäsenhinnalla toimintoihin. Kannatusjäsenmaksun suuruus on 15 e/hlö/v. ja yrityksen/yhteisön kannatusjäsenyys on 100 e/v. Yhdistyksen jäsenmaksu maksetaan yhdistyksen tilille (FI ) ja viestikenttään kirjoitetaan jäsenmaksu 2015, nimi ja yhteystiedot. Maksun saajana on Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry. Jäsenen tulee huolehtia muuttuneiden tietojen päivityksestä tiedottamalla niistä välittömästi yhdistykselle. Yhdistys välittää tarvittaessa tiedot Keskusliittoon Labyrintin tilaajarekisteriin.

24 Omaiset mielenterveystyön tukena Päijät-Hämeen yhdistys ry Rauhankatu 3, katutaso Lahti Toimisto avoinna varmimmin ma klo Sanna Saarenkoski, toiminnanjohtaja p Sari Valjakka, omaisvalmentaja p Anne Pitkänen, omaisohjaaja p Hanna Vavuli, projektipäällikkö p