Vuosikertomus 2009 VANTAAN AIKUISOPISTO VANDA VUXENUTBILDNINGSINSTITUT

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2009 VANTAAN AIKUISOPISTO VANDA VUXENUTBILDNINGSINSTITUT

2 Sisältö Aikuisopiston 52. toimintavuosi 2 Laatutyö 4 Laatupalkinto Vantaan aikuisopistolle 6 Organisaatio ja henkilöstö 7 Henkilöstö 7 Johtoryhmä 7 Tiimit 8 Henkilöstökoulutus 8 Tyhy-toiminta 9 Opetustilat 10 Pääkaupunkiseudun yhteistyö 11 Ilmonet kurssihaku- ja ilmoittautumisjärjestelmä 11 Viestintä, markkinointi ja PR-toiminta 12 Talous 12 Opetustoiminta 13 Yhteiskunnalliset aineet 13 Musiikki ja ilmaisutaito 14 Kuvataiteet 17 Kädentaidot 20 Kotitalous 22 Liikunta, tanssi ja terveys 23 Kielet 25 Tietotekniikka 36 Arbis 36 Maahanmuuttajakoulutus 37 Tapahtumia 42 Presidentin maakuntavierailu 42 Valtiosihteerin vierailu 46 AKVA-projekti 47 Opiston matkailumessut 48 Opintomatkoja 49 Matka Pekingiin 49 Silkinhohtoinen Kiina 49 Vantaan aikuisopisto

3 Aikuisopiston 52. toimintavuosi Lähellä ja laadukkaasti Vantaan kaupungin ylläpitämässä Vantaan aikuisopistossa on vapaasta sivistystyöstä annetun lain tarkoittamaa kansalaisopistoopetusta ja perusopetuslain tarkoittamaa nuorten maahanmuuttajien perusopetusta. Lisäksi kansalaisopistossa toimii ruotsinkielisen opetuksen yksikkö. Vantaan aikuisopisto perustettiin vuonna 1957 ja nykyään opistossa opiskelee vuosittain noin kurssilaista. Opiston periaatteena on tarjota opetusta lähipalveluna. Opiston omat tilat sijaitsevat Tikkurilan Opistotalolla ja Tikkurilan kirjastotalon yhteydessä olevassa taidekeskuksessa sekä Myyringissä Myyrmäessä. Näiden lisäksi opiston toimintaa on lähes 70 toimipisteessä. Vantaan aikuisopisto yhdistää oppimisen ilon ja hyödyn. Opisto on monialainen ja kasvava oppimiskeskus, joka tarjoaa mahdollisuuksia sivistyä, harrastaa, pätevöityä ja kohdata kanssaihmisiä ja eri kulttuureja. Yhdessä oppiminen lisää sosiaalista pääomaa. Vantaan aikuisopisto järjestää: - kansalaisopisto-opetusta - avoimen yliopisto-opetusta - täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja lisäämiseksi - perusopetukseen valmistavaa sekä perusopetusta maahanmuuttajille - työelämä- ja kotoutumiskoulutusta maahanmuuttajille - tilauskoulutusta yrityksille ja yhteisöille Opistossa on myös useita kansainvälisyys- ja kehittämisprojekteja. Opistossa vietettiin laatuvuotta. Opiston uusittu laatukäsikirja valmistui ja samalla opisto siirtyi EFQM-laatujärjestelmään. Opiston pitkäjänteinen laatutyö tuotti korkeimman mahdollisen palkinnon; opetusministeriö myönsi vuoden 2009 kansalaisopistojen laatupalkinnon opistolle pitkäjänteisestä laatutyöstä sekä monikulttuurisen opetuksen laaja-alaisesta kehittämistyöstä. Opiston uraauurtava monikulttuurinen koulutus tunnustettiin myös valtakunnan huipulla. Presidentti Tarja Halonen, tohtori Pentti Arajärvi sekä maaherra Anneli Taina tekivät maakuntavierailun Vantaan aikuisopistoon Tutustumisen kohteena oli opiston maahanmuuttajakoulutus. Pääkaupunkiseudun tiiviin yhteistyön tuloksena otettiin lokakuussa käyttöön Ilmonet-ilmoittautumisportaali. Se mahdollistaa aiempaa paremman ja asiakaslähtöisemmän pääkaupunkiseudun kurssitarjonnan. Kaisa Väyrynen Johtava rehtori 2 Vantaan aikuisopisto 2009

4 Kuvaaja: Anne Nisula Presidentti vieraili Vantaan aikuisopistossa. Yhteiskuvassa presidentti Tarja Halonen ja johtava rehtori Kaisa Väyrynen. Vantaan aikuisopisto

5 Laatutyö Aikuisopiston strategiat ja laatukäsikirja oli päivitetty edellisen kerran 2000-luvun alussa. Strategisten linjausten ja opiston laatukäsikirjan uudistamista pidettiin erityisen tärkeänä, sillä edellisen strategiatyöskentelyn linjaukset ulottuivat vuoteen 2007 ja tämän lisäksi maailman taloustilanteen nopea syöksykierre aiheutti selviä paineita myös opiston toiminnan linjausten tarkastelulle. Strategiatyötä tehtiin koko henkilöstön voimin sekä erilaisissa työryhmissä. Työskentelyä ohjasi ja valmensi Martti Markkanen. Johtoryhmä muodosti yhden työryhmän ja toinen kokoonpano nimettiin strategiatyöryhmäksi. Siihen kuuluivat Kaisa Väyrynen, Petri Vahtera, Heli-Kaarina Degerman, Marja Repo, Timo Kuula, Tuula Kemppainen, Pekka Rytkönen, Heli Karpale, Hanna Perälä (31.7. saakka), Mirja Hiirikoski (Hanna Perälän sijaisena 1.8. alkaen), Raija Lerkki, Raila Poutanen, Anita Laine ja Helena Tuominen-Aliferenko. Strategiaseminaareja pidettiin seuraavasti: Strategiaryhmä Missio, visio ja strategiat Laadun kehittämisen ja arvioinnin kriteerit EFQM-arviointikriteerit Strategiaryhmä EFQM-aviointikriteerit Johtoryhmä Opiston uusi strategia, strategisten valintojen hiominen Koko henkilöstö Kunta10-tulokset, kehittämiskohteiden kokoaminen EFQM-arviointikriteerit 3d ja 3e Strategiaryhmä Laatukäsikirjan versio Strategiaryhmä Vantaan kaupungin ja sivistystoimen strategiset tavoitteet 2010 EFQM-pika-arvio (itsearviointi) Laatukäsikirjan versio 2 (tulososa) 4 Vantaan aikuisopisto 2009

6 Vantaan aikuisopisto

7 Seminaareissa käytiin kaikki opiston prosessit läpi EFQM-laatumittariston mukaisesti. Jokainen mittariston kohta kuvattiin ja lisäksi laadittiin tuloskortit. Kuvaukset koottiin laatukäsikirjaksi. Työskentelyn aluksi sekä toteutettiin EFQM-itsearviointi, jossa jälkimmäisen arvioinnin pisteet olivat 829 (max. 1000). Tulos osoittautui erinomaiseksi. Laatutyön seurauksena syntyi runsaasti erilaisia prosessikuvauksia, arviointeja ja toimintolistauksia sekä tietysti laatukäsikirja. Käsikirjaa käsiteltiin useissa eri vaiheissa ja koko henkilöstö tutustuu siihen tammikuussa Laatupalkinto Vantaan aikuisopistolle Opetusministeriö myönsi vuoden 2009 laatupalkinnon Vantaan aikuisopistolle toiminnan laadun ja arvioinnin pitkäjänteisestä kehittämisestä sekä esimerkillisestä työstä vapaan sivistystyön edistämisessä. Laadun kehittämistyön lisäksi opisto palkittiin pitkäjänteisestä työstä monikulttuurisuuden edistämisessä. Vantaan aikuisopisto aloitti systemaattisen laatutyön 1990-luvun alussa, jonka jälkeen opisto on tehnyt määrätietoista laatu- ja strategiatyötä. Opistossa on tehokkaasti toimiva ja tuloksellinen EFQM- laatujärjestelmä. Vuoden 2009 kansalaisopistojen laatupalkintokilpailun teemana oli opisto paikallis- sekä monikulttuurisuuden edistäjänä. Vantaa on yksi maamme monikulttuurisimmista kunnista. Kaupungin asukkaista 7 % (14 000) ovat maahanmuuttajataustaisia ja sen vuoksi Vantaan aikuisopisto onkin yksi Suomen monikulttuurisimmista ja kansainvälisimmistä kansalaisopistoista. Monikulttuurisuus näkyy opiston toiminnan kaikilla tasoilla; 50 % opiston opetuksesta on kieli- ja kulttuuriopetusta sekä valtaväestölle että maahanmuuttajille. Opistossa voi opiskella yli 20 eri kieltä ja niihin liittyvää kulttuuria mitä erilaisimmilla tavoilla. Maahanmuuttajataustaisille kuntalaisille opisto tarjoaa mahdollisuuden suomen kielen, kulttuurin, yhteiskunnan sekä työelämän opintoihin. Opisto toimii maahanmuuttajakoulutuksen asiantuntijayksikkönä Vantaalla. Opiston monikulttuurisuuskoulutuksen asiantuntijuus tunnetaan ja tunnustetaan niin seudullisesti, valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Talvella 2009 opetusministeriön sekä työministeriön edustajat ovat tutustuneet opiston toimintaan. Maaliskuussa tasavallan presidentti Tarja Halonen, tohtori Pentti Arajärvi sekä maaherra Anneli Taina valitsivat maakuntamatkakohteekseen Vantaan aikuisopiston ja tutustuivat opiston monikulttuurisuuskoulutukseen. Kuluneen vuoden aikana useat ulkomaiset delegaatiot ovat hakeneet mallia opiston toiminnasta. Opistolla on monipuoliset ja toimivat kansainväliset kontaktit. Opistossa on jatkuvasti käynnissä useita kehittämis- ja kansainvälisyysprojekteja. Opisto on hyödyntänyt monikulttuurisuutta rekrytoimalla runsaasti maahanmuuttajataustaisia henkilöitä mm. kielten opettajiksi. Vantaan aikuisopisto on 1950-luvulta lähtien toiminut vantaalaisen aikuisväestön kouluttajana kansainvälisyyteen. Rinnalle on 1990-luvun alusta lähtien tullut voimakkaasti kehittynyt monikulttuurisuuskoulutus maahanmuuttajien suomalaiseen yhteiskuntaan sopeuttajana. Opisto on strategiassaan ja käytännön toiminnassaan pystynyt tehokkaasti integroimaan valtaväestön sekä maahanmuuttajien koulutuksen. 6 Vantaan aikuisopisto 2009

8 Organisaatio ja henkilöstö Henkilöstö Aikuisopisto kuuluu organisatorisesti Sivistystoimen nuoriso- ja aikuiskoulutuksen tulosalueeseen. Vantaan aikuisopiston päätoimisen henkilöstön määrä vuoden 2009 lopussa oli seuraava: Päätoiminen henkilöstö: Johtoryhmä: 5 Kansalaisopisto-opettajat 10.5 Kansalaisopisto-toimisto 9.5 Maahanmuuttajien opetus: valmistava 2 perusopetus 4 aikuisten 5 tukipalvelut 2 Yhteensä 38 henkilöä Vuoden aikana opistossa on työskennellyt kaksi oppisopimuskoulutettavaa, yksi työllistetty sekä neljä harjoittelijaa. Lisäksi aikuisopistoon kuului vuoden 2009 aikana 360 työsopimussuhteista tuntiopettajaa ja luennoijaa. Kielten kehittämispäällikkö Heikki Manninen jäi eläkkeelle 1.3. ja kehittämispäällikön tehtäviä on oman virkansa ohella hoitanut kielten johtava opettaja Timo Kuula. Johtoryhmä Opistolla on johtoryhmä, johon on kuulunut kuusi jäsentä: johtava rehtori Kaisa Väyrynen, apulaisrehtori Petri Vahtera (tietohallinnon kehittäminen ja taito- ja taideaineiden tiimi), kielten kehittämispäällikkö Heikki Manninen, 1.3. lähtien SIVISTYSTOIMI AIKUISOPISTO OPETUSLAUTAKUNTA Koulutuspäällikkö kielet Koulutuspäällikkö yhteiskunnalliset ja Arbis REHTORI Apulaisrehtori Asiakaspalveluesimies Koulutuspäällikkö maahanmuuttajakoulutus Taito- ja taideaineiden tiimi Kielitiimi KANSALAISOPISTO Yhteiskunnallisten aineiden tiimi Arbis Toimistotiimi Maahanmuuttajakoulutus Maahanmuuttajien valmistava ja perusopetus Päätoimiset ja johtavat opettajat, koulutussuunnittelijat Tuntiopettajat Vantaan aikuisopisto

9 vs. kehittämispäällikkö Timo Kuula, koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman (ruotsinkielinen yksikkö, yhteiskunnalliset aineet sekä tukipalvelut), koulutuspäällikkö Marja Repo (maahanmuuttajakoulutus) ja asiakaspalveluesimies Tuula Kemppainen. Johtoryhmä on kokoontunut keskimäärin kerran kolmessa viikossa. Johtoryhmä on pitänyt lisäksi kehittämisseminaareja, joissa on mm. valmisteltu seuraavan vuoden tuloskorttia. Tiimit Opistossa on kielitiimi, taito- ja taideaineiden tiimi, yhteiskunnallisten aineiden tiimi, Arbis, maahanmuuttajaopetuksen tiimi sekä toimistotiimi. Kielitiimiä johtaa kielten kehittämispäällikkö 1.3. lähtien Timo Kuula. Tiimin jäseninä ovat kielten johtavat opettajat Raila Poutanen, Raija Lerkki, Maarit Hedman ja Heli-Kaarina Degerman. Taito- ja taideaineiden tiimiä johtaa apulaisrehtori Petri Vahtera jäseninään johtavat ja päätoimiset opettajat Pekka Rytkönen (kuvataiteet), Mauri Villberg (kuvataiteet), Kauko Kaaresoja (valokuvaus), Hannu Laamanen (tietotekniikka), Leena Laine (musiikki), Marjo Niinimäki (kotitalous), Hanna Perälä (virkavapaalla 1.8. lähtien), 1.8. lähtien Mirja Hiirikoski (liikunta, tanssi ja terveys) ja Heli Karpale (käsityöaineet). Yhteiskunnallisten aineiden tiimiä johtaa koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman jäseninään rehtori Kaisa Väyrynen ja vs. kehittämispäällikkö Timo Kuula. Arbiksen johtajana toimii Heli-Kaarina Degerman. Maahanmuuttajaopetuksen tiimiä on johtanut koulutuspäällikkö Marja Repo. Aikuisten maahanmuuttajien opettajina ovat toimineet Helena Tuominen-Aliferenko, Anitta Laine, Aivi Hämäläinen, Kirsi Aho, Eevamaija Iso-Heiniemi, Terhi Maidell, Anna- Kaisa Lindell, Raili Lamminmäki, Veronika Mikkonen, Soili Heino, Elisa Matikainen ja Olga Ikko. Starttikurssien opettajina ovat toimineet Elviira Tervo ja Liisa Niemi. Siltaprojektissa ovat toimineet koordinaattori Nea Pitkänen ja opettaja Ludmila Silantieva. Valmistavan opetuksen opettajina ovat toimineet Valter Kiiski ja Majida Kinnunen. Perusopetuksen opettajina ovat toimineet Yasamin Salonen, Anne Kotisaari ja Inge Noormets. Suomi toisena kielenä-opettajana on toiminut Marina Sindonen. Opintosihteerinä on toiminut Jarmo Kejonen ja opintoneuvojana Minna Hassinen. Toimistotiimiä johtaa koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman jäseninään asiakaspalveluesimies Tuula Kemppainen, opintosihteerit Taimi Nurminen, Marja-Leena Anttonen, Eila Salmberg ja Eila Karppanen. Lisäksi tiimiin kuuluvat toimistosihteeri Leila Eloneva, toimistosihteeri Eva Pesonen, toimistosihteeri Ritva Nuorteva sekä opistoisännät Vesa Karsikas saakka ja Ahmed Ladarsi. Myyringin vahtimestarina on toiminut Osmo Savander. Henkilöstökoulutus Vantaan aikuisopiston toiminnan hyvä laatu ja sen jatkuva kehittäminen perustuvat motivoituneeseen ja osaavaan henkilöstöön. Opisto tukee ja kannustaa henkilöstöä jatkuvassa itsensä kehittämisessä, kouluttautumisessa ja jaksamisessa. Vuonna 2009 henkilöstökoulutuspäiviä oli 184, joista kansalaisopiston henkilökunta käytti 131 päivää ja maahanmuuttajakoulutus 53 päivää. Keskimäärin jokainen päätoiminen henkilö osallistui 4.9 koulutuspäivään. Kansalaisopiston henkilökunnalle kertyi koulutuspäiviä 7.6/henkilö ja maahanmuuttajayksikön henkilökunnalle 3.8 päivää. Tuloskortin tavoitteena on ollut Vantaan kaupungin suosituksen mukaan 2 koulutuspäivää/henkilö. Opiston siirtyessä EFQM- laatujärjestelmään henkilöstökoulutuksen yhtenä painopisteenä on ollut laatu- ja strategiakoulutus. Kaupungin siirtyessä sähköisiin toiminnanohjausjärjestelmiin opiston johtoryhmä sekä toimistoväki ovat osallistuneet runsaasti käyttöönottoa tukevaan koulutukseen. 8 Vantaan aikuisopisto 2009

10 Suuri osa henkilökunnasta osallistui myös omaan työtehtäväänsä liittyvään ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Opiston päätoiminen henkilökunta on ollut oikeutettu osallistumaan maksuttomasti opiston järjestämille kursseille. Tuntiopettajat voivat osallistua yhdelle kurssille lukukaudessa. Talon ulkopuoliseen koulutukseen päätoiminen henkilökunta on voinut osallistua rajoituksetta niiltä osin, kun koulutus on liittynyt työssä tarvittavien taitojen kehittämiseen. Tuntiopettajille on korvattu maksullista koulutusta hakemusten mukaan joko kokonaan tai osittain. Erityisesti johtamiskoulutusta on tuettu. Apulaisrehtori Petri Vahtera on osallistunut JET-koulutukseen ja koulutuspäällikkö Heli-Kaarina Degerman on suorittanut VSY:n järjestämään PD johtamiskoulutukseen. Rehtori on kouluttautunut laatu- ja strategia-asioissa sekä EU-asioissa. Esimiehet ovat lisäksi osallistuneet sekä työnantajan järjestämiin että ulkopuolisten järjestämiin johtamiskoulutusseminaareihin. Kielten opettajat osallistuivat ja olivat järjestäjinä maaliskuussa valtakunnalliseen Sukolin järjestämään kansalaisopistojen kieltenopettajien seminaariin Vantaan aikuisopistossa. Tyhy-toiminta Aikuisopiston tyhy-ryhmä on kokoontunut kuusi kertaa vuoden aikana. Ryhmän puheenjohtajana on toiminut Marja Repo ja jäseninä Eila Salmberg, Heli-Kaarina Degerman, Marina Sindonen, Pekka Rytkönen, Mirja Hiirikoski ja Raila Poutanen. Tyhy-ryhmä on tehnyt toimintasuunnitelman kevät- ja syyskaudelle. Toiminnassa on hyödynnetty opiston runsaita mahdollisuuksia virkistys- ja liikuntatilaisuuksien järjestämisessä. Jokainen osallistuja on tuonut oman ainealueensa ideoita tarjolle. Tilaisuudet on pyritty järjestämään aikataulullisesti siten, että jokaisella on mahdollisuus osallistua ainakin muutamaan tapahtumaan työtehtävien niin salliessa. Vuoden erityisteemana oli Työn tekemisen voimavarat. Teema huipentui Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Leena Multasen työhyvinvointitutkimukseen perustuvaan luentoon syyskuussa. Luennon aiheena oli Jaksatko iloita työstäsi. Opisto sai luentotilaisuuden järjestämiseen sivistystoimen kohdennetun avustuksen. Avustus oli tarkoitettu työyhteisöjen työhyvinvoinnin edistämiseen. Luentoon liittyi myös oheismateriaaleja ja tehtäviä. Teemaa jatketaan vuonna 2010, jolloin aihepiiri laajenee työn imu-käsitteen ympärille. Tyhy-tapahtumat keräsivät runsaasti osallistujia. Opistolaisilla oli vuoden aikana mahdollisuus antaa palautetta ja esittää toiveita palautelaatikkoon. Liikunta oli erityisen toivottua ja sitä järjestettiin monipuolisesti. Päivittäin järjestettiin 10 minuutin taukoliikuntahetki kahvitunnin aikana. Lisäksi järjestettiin mm. liikuntapäivä Kuusijärvellä toukokuussa, liikuntaretki Mustavuorelle lokakuussa ja osallistuminen Naisten kymppiin toukokuussa. Henkilökunnalla oli näiden lisäksi mahdollisuus osallistua ilmaiseksi opiston järjestämille liikuntakursseille. Herkuttelun ja kädentaitojen parissa sai viihtyä opiston tiloissa järjestetyissä pajoissa, joiden teemoina olivat joululeivonnaiset ja karamellit sekä kynttilänvalu joulukuussa sekä retki Fazerilaan. Taideaineita edustivat osittain omakustanteinen retki Picasso-näyttelyyn marraskuussa. Opettaja Pekka Rytkönen piti ennen näyttelyyn lähtöä mielenkiintoisen esitelmän Picasson taiteesta. Lisäksi tyhy-ohjelma sisälsi osallistumismahdollisuuden opiston järjestämiin taidenäyttelyihin ja konsertteihin. Kansallisteatterin Kuka kukin on? -näytelmään oli lippuja tarjolla lokakuussa. Toukokuinen maakuntalaulujen tuokio innosti myös osallistujia. Kielistudiossa järjestettiin palveluenglannin pikakurssi lokakuussa. Tarkoituksena oli lisäksi tutustuttaa mahdollisimman moni opistolainen kielistudion käyttöön. Kielistudio ei ole entuudestaan tuttu menetelmä kaikille ikäryhmille. Tyhy-toiminnan avulla haluttiin henkilökunnan rohkaistuvan tasapainottamaan kiireistä työrytmiä rentouttavalla tekemisellä ja viihtyisällä yhteisololla. Vantaan aikuisopisto

11 Opetustilat Opiston periaatteena on tarjota opetusta lähipalveluna. Opiston omat tilat sijaitsevat Tikkurilan Opistotalossa, Lummetie 5, joka on opiston hallinnollinen keskus. Opistotalossa on suunnittelu- ja opetustiloja. Tikkurilan kirjaston yhteydessä olevaan Taidekeskukseen sijoittuvat taideopetustilat sekä Pisto-taidegalleria. Myyrmäessä Myyringin kiinteistössä sijaitsevat opetusja toimistotilat palvelevat länsivantaalaisia. Edellä mainittujen tilojen lisäksi kursseja järjestetään lähes 70 paikassa eri puolilla Vantaata. Pääopetuspaikat ovat kuitenkin Tikkurila ja Myyrmäki. Opetustarjontaa on lisätty Kartanokoskella Pointissa, Korsossa Lumo monitoimikeskuksessa ja Hakunilassa. Suomen kieltenopettajien liitto järjesti kieltenopettajien koulutuspäivän Vantaan aikuisopistossa. Kuvaaja: Jarmo Kejonen 10 Vantaan aikuisopisto 2009

12 Pääkaupunkiseudun yhteistyö Ilmonet kurssihaku-ja ilmoittautumisjärjestelmä Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen yhteistä kurssihaku- ja ilmoittautumisjärjestelmää Ilmonet-portaalia valmisteltiin koko vuosi Projekti alkoi jo vuoden 2007 puolella alustavilla kokouksilla ja eteni siitä määrittelyvaiheeseen, jonka toteutti yhdessä opistojen projektiryhmän kanssa alkuvuodesta 2008 Mermit Oy. Järjestelmän varsinaiseksi toteuttajaksi valittiin tarjouskilpailun jälkeen Logica Oy. Varsinainen toteutustyö jatkui lokakuulle vuonna Opistojen yhteisesti palkkaamana projektipäällikkönä aloitti Katja Räisänen Hänen työsuhteensa päättyi hänen omasta pyynnöstään Uudeksi projektipäälliköksi kutsuttiin Markku Tams jatkamaan työtä vuoden 2009 loppuun saakka. Projektiryhmän kokoonpano säilyi samana: Ritva Pihlaja (Espoon työväenopisto), Marianne Kokko (Espoon tietohallinto), Kaj Lyytinen (Helsingin suomenkielinen työväenopisto), Pertti Koskela (Helsingin suomenkielinen työväenopisto), Tea Linso (Helsingfors Arbis), Tua Sederlöf (Helsingfors Arbis), Jan Rundt (Helsingfors Arbis), Ulf Ginman (Helsingfors Arbis), Roger Renman (Kauniaisten kansalaisopisto), Merja Taipaleenmäki (Vantaan tietohallinto) ja Petri Vahtera (Vantaan aikuisopisto). Projektin ohjausryhmän muodostivat edellisen vuoden tapaan kaupunkien tietohallintopäälliköt, rehtorit, Logican edustajat sekä projektiryhmän edustajina Petri Vahtera varsinaisena jäsenenä ja Kaj Lyytinen varajäsenenä. Projektiryhmä piti yhteensä 41 kokoontumista erilaisilla kokoonpanoilla. Osassa projektiryhmän kokouksista oli edustajia Logicalta ja Timmi Oy:sta. Johtoryhmä ko- koontui 12 kertaa ja ohjausryhmä 12 kertaa. Lisäksi johtoryhmä piti kaksi koko päivän kestävää seminaaria; Tuusulan Gustavelundissa ja Espoon Lagstadin kotiseututalossa. Opistojen tiedotuksesta vastaavat henkilöt muodostivat tiedotuksen ydinryhmän, joka teki tiedotussuunnitelman ja laati markkinointiin liittyvät aikataulut ja toimenpideohjelmat. Asiakaspalvelussa työskentelevien muodostamassa asiakaspalvelutyöryhmässä tutustuttiin projektissa mukana olevien opistojen asiakaspalvelukäytänteisiin ja koottiin opistojen käytänteistä selkeät koonnat. Työn alla on lisäksi asiakaspalvelun käsikirja. Ilmonet otettiin käyttöön avoimessa verkossa , jolloin kuntalaiset pystyivät ilmoittautumaan syksyn jo käynnissä oleville tai vielä tulossa oleville kursseille. Ensimmäinen Ilmonetin kanssa järjestetty keskitetty ilmoittautumisten vastaanotto oli , jolloin otettiin vastaan ilmoittautumisia talvikauden 2010 kursseille. Uudesta sähköisestä järjestelmästä huolimatta kaikilla mukana olevilla opistoilla oli edelleen mahdollista ilmoittautua sekä paikan päällä että puhelimitse. Portaalin yksi pääajatuksista oli yhdistää voimavarat toimivan sähköisen järjestelmän rakentamiseksi sekä parantaa opistojen palvelujen esille tuontia ja saatavuutta. Jo kehittelyvaiheessa nähtiin hyvin selvänä se, että Ilmonetin ensimmäisen vaiheen jälkeen kehitystyö tulee jatkumaan ja järjestelmää parannellaan saadun käyttökokemuksen ja palautteiden perusteella. Vantaan aikuisopisto

13 Viestintä, markkinointi ja PR-toiminta Opiston opinto-ohjelma on tärkein opistoa ja sen toimintaa markkinoiva tuote. Ohjelmaa kehitetään jatkuvasti, jotta asiakkaat löytäisivät entistä helpommin heitä kiinnostavat kurssit. Opinto-ohjelma ilmestyy kolme kertaa vuodessa ja se jaetaan jokaiseen vantaalaiseen talouteen. Lisäksi ohjelmaa on saatavissa opiston toimipisteissä, yhteispalvelupisteissä ja kirjastoissa. Syyskauden kurssi- ja tapahtumatarjontaa esittelevä opinto-ohjelma jaetaan elokuun puolessa välissä, kevättalven ohjelma jaetaan marraskuun lopulla ja kesäkauden ohjelma maaliskuun puolessa välissä. Opiston opinto-ohjelma ja tapahtumat ovat luettavissa myös internetissä opiston osoitteessa Opisto tiedottaa tapahtumista säännöllisesti myös Vantaan kaupungin sisäisissä tiedotuskanavissa. Opiston alkavista kursseista ilmoitetaan Vantaan Sanomien joka lauantai julkaistavalla kaupunkipalstalla. Opiston tapahtumista uutisoidaan säännöllisesti Vantaan Sanomissa. Lukukausien alussa kerrotaan alkavan kauden uutuuksista sekä suosikeista. Opistoa koskevia juttuja on julkaistu keskimäärin kerran kuukaudessa. Tavoitteena on, että jokainen ainealue on kerran vuodessa esillä. Alkavista kursseista ja tapahtumista tiedotetaan Ylen aikaisessa, Helsingin Sanomien Minne mennä-palstalla, valtakunnallisessa ammattilehti AIMA:ssa. Verkkolehti sivistys.net:ssä opisto oli esillä useita kertoja vuoden 2009 aikana. Opiston PR-esitteet, tiedotteet sekä toimintaa esittelevä PowerPoint-esitys on uusittu. Talous Vuoden 2009 talousarvion tilinpäätöstiedot. Talousarvio 2009 Tilinpäätös 2009 Tulot Tulot Menot Menot Netto Netto Osa kansalaisopiston kursseista on syksystä kevääseen jatkuvia koko lukuvuoden kursseja. Näiden kurssien kurssimaksut on kerätty syksyllä Kursseista aiheutuvat menot jakautuvat kuitenkin kahdelle budjettivuodelle. Näiden kurssien kurssimaksutuloja on siirretty vuodelle Kansalaisopiston väestöopetuksen kurssimaksutulot olivat euroa. Kansalaisopistotoiminnan liiketoimintatulot olivat euroa. Maahanmuuttajayksikön myyntikoulutuksen tulot olivat euroa. Vuonna 2009 kansalaisopiston valtionosuus ylläpitäjälle oli euroa ( tunnista). Valtionosuus on ns. erityisvaltionosuutta, joka maksetaan lyhentämättömänä. 12 Vantaan aikuisopisto 2009

14 Opetustoiminta Kansalaisopisto toimii kolmen lukukauden periodeissa. Talvilukukausi on välisenä aikana, kevät-kesälukukausi välisenä aikana ja syyslukukausi välisenä aikana. Aikuisten maahanmuuttajien työvoimapoliittinen koulutus toimii ympäri vuoden ja valmistava sekä perusopetus noudattavat Vantaan opetuslautakunnan päättämiä perusopetuksen työ- ja loma-aikoja. Kansalaisopisto-opetuksen tuntimäärä oli Tuntimäärä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 1475 tuntia. Kurssien lukumäärä oli 1780, kasvua edelliseen vuoteen oli 37 kurssia. Opiskelijamäärä oli , mikä on 912 opiskelijaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kursseja järjestettiin 70:ssä opetuspaikassa eri puolilla Vantaata. Pääopetuspaikat ovat kuitenkin Tikkurila ja Myyrmäki. Opetustarjontaa on lisätty Kartanokoskella, Korsossa ja Hakunilassa. Yhteiskunnalliset aineet Opiskelijoita Jonoon jääneitä Opetuspaikat 7 Yhteiskunnallisissa aineissa palattiin kahden vuoden takaiselle tasolle mitä tulee toteutuneiden kurssien määrään eli toteutui muutama vähemmän kuin vuonna Paras kolmesta lukukaudesta oli selkeästi syyslukukausi. Opiskelijamäärä oli lähes kaksinkertainen kevätlukukauteen verrattuna. Osallistujamäärien erot niin lukukausittain kuin vuosittain vaihtelevat sen mukaan milloin on järjestetty tapahtumia tai erityisen mielenkiintoisia luentoja. Toteutuneiden opetustuntien määrä pysyi samalla tasolla kuin edellisvuonna, mutta kursseilta jonoon jääneitä oli puolet vähemmän kuin viime vuonna. Opetustarjonta oli laajapohjaista myös vuonna Kursseja tarjottiin kulttuurin, historian, kirjallisuuden, kasvatuksen, elämäntuntemuksen, yrittäjyyden, liikenteen ja kirjoittamisen aloilla unohtamatta opiston suosittuja erikoisia. Uutena opiskelutrendiksi nousi kaikentyyppisten johtajuuteen ja yrittäjyyteen liittyvien taitojen kartuttaminen. Kulttuuri kaikissa muodoissaan on edelleen yksi suosituimpia alueita. Kirjallisuus ja kulttuuri, Kulttuuripiiri ja Ikkunoita Italian kulttuuriin tarjottiin jälleen täysille ryhmille. Yhtenä huippukokemuksena mainittakoon vierailu Ateneumin taidemuseon Picasso-näyttelyyn. Luennot Luentotarjonta oli vuonna 2009 rikasta. Luentoja tarjottiin sekä sarjoina että yksittäin. Luentosarjoista suosituimpia olivat Ikäihmisten yliopiston -sarjat sekä yhdessä Vantaan sairaalapastorien kanssa järjestetty Näkökulmia saattohoitoon -sarja. Yhteensä 499 henkilöä kävi vuoden aikana luennoilla. Yksittäisiä luentoja pidettiin muun muassa ilmastonmuutoksesta, uskonnottomien oikeuksista ja Minna Canthista. Luentosarjoja taas ohjelmassa oli arkeologiasta, historiasta ja saattohoidosta sekä Ikäihmisten yliopiston sarjat Intiasta, Afrikasta ja Uskosta ja epäuskosta. Näkökulmia saattohoitoon luennot olivat osa jatkuvaa yhteistyötä Vantaan Vantaan aikuisopisto

15 sairaalapastorien kanssa. Osana yhteistyötä järjestetään joka toinen vuosi luentosarja jonkin teeman ympärille. Syksyllä 2009 sarjan teemana oli siis saattohoito ja sarjaan kuului kolme luentoa otsikoin Hyvä kuolema, Kuoleman kohtaaminen ja Kuolevan omaisena. Luentosarjan aikana kuultiin lääkärin, pastorin, tutkijan, omaisen ja vapaaehtoistyöntekijän näkökulmia aiheesta. Kaikkiaan 227 kuulijaa osallistui näille kolmelle luennolle. Uutena yhteistyönä toteutettiin syksyllä Foibe-akatemiaa yhtenä Aikuisopiston Ikäihmisten yliopiston luentosarjana, joten Ikäihmisten luentosarjoja oli vuonna 2009 kaikkiaan kolme. Aikuisopistolla kevään luentosarja käsitteli Intiaa. Luentosarjan aikana kuultiin naisten asemasta Intiassa, kastilaitoksesta, uskonnoista sekä elinkeinoelämästä. Luentosarjan opintoretkellä tutustuttiin intialaiseen ruokakulttuuriin. Syksyn sarja Opistotalolla käsitteli Afrikkaa ja luentoja oli muun muassa EU:n ja Afrikan suhteista, siirtolaisten salakuljetuksesta ja siirtomaa-ajasta. Palvelukeskus Foibessa sarjan nimenä oli Usko ja epäusko ja luentoja kuultiin juutalaisuudesta Suomessa, Jeesus-liikkeen synnystä, koraanin naiskuvasta sekä siitä saako uskoa epäillä. Luennoilla keväällä kävi kaikkiaan 52 henkeä ja seitsemän luennon aikana kertyi 220 käyntikertaa, syksyn Opistotalon luennoilla oli 49 kävijää ja 187 käyntikertaa ja Foiben luentosarjalla 75 kävijää 174 käyntikerran verran. Musiikki ja ilmaisutaito kevät kesä syksy yht. Opiskelijoita Jonoon jääneitä kursseja ja tapahtumia kursseja ja tapahtumia Opetuspaikat Tunnusluvut Opiskelijoita oli yhteensä 2653 henkilöä. On erittäin myönteistä, että opiskelijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta yli kolmella sadalla musiikin harrastajalla. kursseja oli 131 kappaletta, jossa oli 15 kurssin lisäys edelliseen vuoteen verrattuna. oli 2612, mikä sekin oli 122 tuntia edellistä suurempi. Jonoon jäi peräti 303 opiskelijaa. Edellisenä vuonna tämä luku oli 187. Suurin syy jonoon on rinnakkaisryhmien järjestämisen vaikeus tilanpuutteen vuoksi sekä muskareissa että lauluryhmissä. Opetuspaikkojen lukumäärä pysyi edellisen vuoden tasolla. Laulaminen innostaa ja kiinnostaa Kaikenlainen lauluharrastus on suosittua ja media lisää kiinnostusta. Televisiossa on paljon ohjelmia, jotka ovat saaneet uudet opiskelijat opistoihin. Entisajan laulukammo ilman suurempia taitojakin on kadonnut. Nyt ehdotetaan jo laulutaidottomien laulukursseja, ja sellainen on järjestettykin meillä edellisenä vuonna. Ajan esimerkkinä voisi olla Metropolia ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelmassa alkanut kulttuurisiltahanke, jossa tehdään yhteistyötä Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunkien kanssa. Hanke koostuu osaprojekteista ja Metropolia on käynnistänyt mittavan osaprojektin työnimellä Tähän asti. Se on esityskokonaisuus, johon 14 Vantaan aikuisopisto 2009

16 otettiin mukaan 65+ -vuotiaita kuorolaulajia, Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta sekä 5 laulajaa Metropoliasta, 7-9-vuotiaita viulisteja Käpylän musiikkiopistosta ja nuoria Kallion ilmaisutaidon lukiosta yhteensä noin 80 esiintyjää. Marraskuussa 2009 esityksen taiteellinen johto kävi opistossamme ja valitsi Eläkeläiskuorostamme noin 20 opiskelijaa produktioon, joka on tarkoitus saada valmiiksi loka-marraskuussa Esitykset tulevat Kansallisoopperan Almisaliin, Sellosaliin Espoossa ja Martinukseen Vantaalla. Laulajat ovat hyvin monitasoisia. Opiston yksinlaulun henkilökohtaisen ohjauksen osuus jää ajallisesti vähäiseksi. Tunneilla onkin tarkoitus herättää laulaja omatoimiseen laulunopiskeluun ja vahvistaa yksinlaulajan itsetuntoa ja uskallusta toteuttaa itseään myös musiikillisesti erilaisten laulujen kautta. On ollut mielenkiintoista havaita myös aikuisten maahanmuuttajaoppilaiden innostus laulaa yhteislauluja suomen kielellä. Sekä keväällä että syksyllä heitä on pyydetty lyhyellä varoituksella mukaan yhteislaulutuokioon. On sanottava, että vaikka sanojen sisältöä he eivät aina ole ymmärtäneet, niin laulu on onnistunut yllättävän hyvin. Myyringissä oli ennen itsenäisyyspäivää ryhmä, joka oli opettajan kanssa opetellut sanojen ääntämisen melko pikaisesti. Olin valinnut kolme laulua: Kilisee, kilisee kulkunen, Petteri Punakuono ja Maammelaulu. Oli ihmeellistä säestää joukkoa, joka koostui eri maista tulleista aikuisista maahanmuuttajista ja jotka lauloivat innoissaan ja kuuluvasti. Erityisesti Kilisee, kilisee kulkunen toistuvine teksteineen näytti olevan heille hauska laulu. Esiintymisiä monenlaisissa paikoissa Miltei kaikki musiikinopiskelijat esiintyvät jollakin tavalla mitä erilaisimmissa ympäristöissä. Vakiintunutta ovat tietysti kuorojen ja orkestereiden kausien lopulla ja yleisinä juhlapäivinä toteutetut monet upeat konsertit. Esiintymispaikkoja ovat myös vanhainkodit, vapaaehtoistoimintapaikat, myllyillat Vantaanjoen äärellä, kirkot, Vantaa-päivät toukokuussa, Opistotalon juhlat ja tapahtumat keväällä ja syksyllä eli esiinnytään Vantaalla, Suomessa ja ulkomailla. Vantaan Naislaulajat kävivät huhtikuussa konsertoimassa Japanissa asti saaden suuret salit täyteen innostunutta yleisöä. Osa esiintyy ystävilleen tai toisilleen aivan omassa ryhmässään. Se on myös hyödyllistä ja vaativaa yksittäiselle esiintyjälle. Vantaan Naislaulajat konserttipaikan edessä Japanissa huhtikuussa Kuvaaja: Riitta Virtasalmi Vantaan aikuisopisto

17 Kuvaaja: Riitta Virtasalmi Vantaan Naislaulajat esiintyivät Edogawan kulttuurikeskuksessa Tokiossa. Kamariorkesteri Aperto, joka on vasta nuori, esiintyi Musiikkiopiston joulukonsertissa Pyhän Laurin kirkossa. He esiintyivät myös uudenvuodenaaton konsertissa lähes sadalle kuulijalle Vantaa String Quartetin kanssa. Kokoonpanossa on jo 13 soittajaa viuluja, alttoviuluja ja sellojakin kaksi. Tikkurilan soittokunnalla on paljon kysyntää erityyppisiin tilaisuuksiin. Tietysti teemalliset ja juonnetut kevät- ja joulukonsertit jatkavat perinnettään. He soittivat myös Tikkurilan lukion vanhoissa tansseissa. Esiintymisiä on vappuna, Laurin elojuhlissa, veteraanijuhlissa. Tikkurilan eläkeläiskuoro on sekakuoro, jossa on noin 35 osallistujaa iältään vuotiaita. Kevätkonsertti Opistotalolla oli tänä vuonna tavallista juhlavampi, sillä konsertti oli kuoron 40-vuotisjuhlakonsertti. Kuoro esiintyi myös Vantaa-päivien kuorokavalkadissa Tikkurilan juhlalavalla samoin kuin opiston useat muut kuorot. Syksyllä Eläkeläiskuoro esiintyi Vantaan Vanhus-neuvoston 10-vuotisjuhlassa Heurekassa. Lauluryhmät kävivät vuoden aikana mm. Myyrinkodissa, Hoivakoti Hopeassa, vapaaehtoistalo Violassa, Veturipolun palvelutalossa ja Havukosken Palvelukeskuksessa esiintyen ja yhteislaulattaen. Lisäksi he järjestivät omia laulajaisia ystävilleen ja perheilleen kausien päätteeksi. Hauskaa palautetta tuli Leena Kannisen ryhmälle kerran Hoivakoti Hopeassa, jossa ryhmä lauloi mm. suosittuja elokuvasävelmiä. Eräs kuulija kysyi olivatko he levyttäneet, kun laulu kuulosti aivan enkelien laululta. Opistolla järjestettiin joulun alla suuri adventtitapahtuma, jossa oli paljon musiikkia. Tapahtumassa laulettiin niin suomenkielisiä kuin ruotsin-, englannin- ja saksankielisiä joululauluja yhteislaulaen ja myös kuunnellen laulunopettajien sooloesityksiä. Lisäksi kuultiin myös taustatietoa muutamista suomalaisista joululauluista. Suuri menestys oli tonttumuskari. Juhlasaliin tuli kymmenittäin isejä, äitejä, mummoja, vaareja ja lapsia laulamaan ja leikkimään tuttuja tonttuleikkejä muskariopettajien ohjaamana. Tapahtuma päättyi Tikkurilan mieskuoron joulukonserttiin. Innolla kohti uusia tuulia Vuosi oli hyvä. Edellä kerrotut konsertit ja esiintymiset osoittavat, että musiikin tuntiopettajat ovat hyvin sitoutuneita työhönsä. Työ vaatii paljon herkkyyttä saada erilaiset oppijat innostumaan ja hioutumaan toisiinsa niin, että saadaan onnistuneita esityksiä. Opettajan on suunniteltava opetuksen sisältö tarkoin, mutta joustavasti kullekin ryhmälle sopivaksi. Ryhmän lisäksi huomioon on otettava myös yksilöt, sillä muuten ei kehitystä ja oppimista tapahdu. Opisto on ollut hyvä työnantaja, sillä tuntiopettajat haluavat jatkaa työtään meillä, jonka vuoksi vaihtuvuus on ollut vähäistä. Musiikin opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä opetukseen ja ilahduttavat lukemattomia ihmisiä esityksillään. 16 Vantaan aikuisopisto 2009

18 Kuvataiteet kevät kesä syksy yht. Opiskelijoita Jonoon jääneitä Opetuspaikat 14 Opetuksen tunnusluvut osoittavat toiminnan lisääntyneen edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäys näkyy kaikissa edellä olevissa luvuissa erityisesti kesälukukauden kurssitarjonnan monipuolistumisen myötä. Opiskelija-arvioinneissa saadun palautteen perusteella opetustoiminnan jatkamiselle kevät-kesälukukautena on ollut selvästi tarvetta. Tämä on ollut mahdollista opiston omien erikoistilojen käyttöasteen lisäämisellä pitkäkestoisten kurssien päätyttyä. Opetustilat muutoksessa Kuvataiteessa asianmukaiset erikoistilat luovat keskeiset puitteet onnistuneelle opetustoiminnalle. Vanhasta Orvokkitien koulusta on löytynyt erinomainen opetustila kuvataiteen käyttöön. Kevätkaudella siellä toimi mestarikurssi, joka kokoontui kaksi kertaa viikossa. Opiskelijat saattoivat jättää keskeneräiset teoksensa telineisiin seuraavana iltana jatkuvaa työskentelyä odottamaan. Vanha käsityöluokka on toiminut hyvin taideopetuksen lisätilana Tikkurilan alueella. Syksystä alkaen siellä ovat kokoontuneet mestariluokan lisäksi kaksi akvarelliryhmää sekä uutena öljy- ja akryylimaalauksen alkeet. Länsimäen koululla toiminut valokuvaopetuksen studioluokka antoi mahdollisuuden opistomaailmassa harvinaislaatuiseen studiokuvausopetukseen. Koulun saneerauksen yhteydessä erikoistilasta jouduttiin luopumaan ja studiokuvauskurssit siirrettiin taidekeskuksen tiloihin. Taidekeskuksen opetustiloja kunnostettiin kesän ja syksyn aikana. Maalausluokan lattia sekä seinät maalattiin kesällä sekä yleisvalaistusta parannettiin kuudella lisävalaisimella. Myös opettajanhuoneen minikeittiö uusittiin. Opetuskentällä tapahtuneita ilmiöitä Uusi yllättävä koulutustarve nousi esille, kun valokuvaopetuksessa järjestelmäkameran käyttökurssi täyttyi nopeasti ja sille perustettiin heti lisäkurssi. Sama suuntaus näyttää jatkuvan edelleen. Sen sijaan aikaisimpina vuosina hyvin vahvana esiintynyt ainealue posliininmaalaus näyttää menettäneen asemiaan, johon on saattanut vaikuttaa opettajapula. Yksittäisenä suurta suosiota saaneena kurssina mainittakoon korupaja. Picassoa mukaillen Syyslukukaudella 2009 otettiin kuudessa öljyvärimaalausryhmässä yleisteemaksi kubistinen ilmaisu syksyllä Suomeen tuotetun Pablo Picasson ( ) merkittävän näyttelyn johdosta (Ateneumin taidemuseo, ). Ryhmistä neljä oli päivä- ja kaksi iltaryhmiä. Kaikilla kursseilla tarjottiin mahdollisuutta keskittyä prosessiin, jossa ensimmäisenä teemana oli perinteinen realistinen maalaus (aiheena: asetelma, henkilösommitelma tai maisema). Tämän jälkeen realistisesta kuvasta muokattiin oma kubistinen muunnelma käyttäen joko analyyttista tai synteettistä lähestymistapaa. Synteettistä kubismia hyödyntäneillä oli lisäksi mahdollisuus käyttää kollaasitekniikkaa, joka on Picasson luoma moderni ilmaisukeino perinteisen maalaamisen rikastamiseksi. Prosessin käynnistysvaiheessa (teeman alustus) esiteltiin kubistisen tyylisuunnan keskeiset ideat ja vaiheet sekä merkittävimmät suuntauksen edustajat; toisaalta luotiin myös katsaus Picasson osuuteen ja hänen omaan henkilökohtaiseen tuotantoonsa ja taiteellisiin tyylikausiin sekä teknisiin kokeiluihin eri alueilla (maalauksen lisäksi grafiikka, kuvanveisto ja keramiikka). Lisäksi kurssilaisia kannustettiin käymään Ateneumin näyttelyssä innostusta Vantaan aikuisopisto

19 ja näkemyksiä hakemassa. Prosessin jatkoharjoituksena oli kubistisen sommitelman pohjalta tehtävä konstruktivistinen, abstrakti sommitelma. Esiteltyyn prosessiin osallistuminen vaihteli aika paljon ryhmittäin. Hanakimmin aiheisiin tarttuivat ne, jotka ovat olleet kursseilla vähemmän aikaa ja vuosikausia mukana olleet eivät niinkään saaneet prosessista kipinää. Tosin kubismi tyylisuuntana on ollut heilläkin esillä ja kokeilun kohteena vuosien myötä useampaan otteeseen. Tulokset vaihtelivat puhtaista tyylikeinojen hyväksikäytöstä aina erilaisiin johdannaisiin. Sinänsä kubistinen ilmaisutapa on erittäin hedelmällinen lähtökohta ja suo mahdollisuuksia edetä moniin mukaelmiin. Oman tekemisen kautta pystyy paremmin ymmärtämään ja hahmottamaan luovaa visuaalista problematiikkaa. Jotkut eivät välttämättä keskittyneet itse kubismiin, mutta kylläkin ottivat vaikutteita Picasson tuotannon eri vaiheista. Lähes kaikki olivat prosessin aikana tutustuneet Picasso-näyttelyyn, joka ei vaikutukseltaan jättänyt ketään kylmäksi : mielipiteitä ja makuja tuotiin esiin puoleen jos toiseenkin. Opiston henkilökunnallekin järjestyi oiva mahdollisuus käydä tyhy-toiminnan puitteissa tutustumassa Picasso-näyttelyyn marraskuun puolenvälin jälkeen: opisto osallistui näyttelyn sisäänpääsykustannuksiin. Näyttely on ollut esillä Suomessa ainoana Pohjoismaista. Näyttelytoiminta PISTO- galleriassa järjestettiin kevätkaudella kolme kutsunäyttelyä. Ensimmäisenä esittäytyi Jouko Korkala abstrakteilla maalauksillaan. Hienovireisten maalausten taustalta löytyi viitteitä rakennettuun ympäristöön sekä omakohtaisiin matkakokemuksiin. Korkala on tunnettu vantaalainen taidemaalari ja opistossa hän on käynyt harjoittamassa taitojaan kuvanveistossa. Toisen näyttelyn pitäjä oli opistossa kuva- Kubismia Kuvaaja: Pekka Rytkönen 18 Vantaan aikuisopisto 2009

20 taideterapiaa opettava helsinkiläinen taiteilija Sirpa Aalto. Hän esitteli näyttelyssään valokuvateoksia, joihin oli kuvankäsittelyn avulla lisätty käsitteellisiä ulottuvuuksia synnyttäviä punaisia palloelementtejä. Kevään viimeisen kutsunäyttelyn piti Vantaan taiteilijaseuran puheenjohtajana toiminut taidemaalari Anne-Maria Björninen. Hänen näyttelynsä koostui ekspressiivisistä henkilökuvista, jotka sisälsivät arvoituksellisia tunnelatauksia. Björninen osallistui myös opistomme pronssivalu- sekä kuvanveistokurssiin. Syyskaudella järjestettiin neljä erikoisnäyttelyä. Taiteilijoista ensimmäisenä esiintyi grafiikan opettajamme Tiina Kivinen, joka toi teoksensa galleriaamme suoraan Emma-taidemuseon yhteydessä olevasta Aarni-galleriasta. Metzotinto- tekniikan mestarina valtakunnallisestikin tunnettu graafikko esitteli uusinta tuotantoaan Pistossa. Toinen syksyn kutsutuista taiteilijoista oli opistossamme aikaisemmin opiskellut taidemaalari Päivi Uljas, joka esitteli uusimpia akvarellejaan. Teokset kuvasivat hienovaraisesti veden ja valon kohtaamisesta syntyviä vaikutelmia. Kolmas syksyn taiteilija oli pitkäaikainen taidemaalauksen opettajamme Jorma Toivanen. Hänen öljyvärimaalaukset loivat Pistoon varsin värikylläisen tunnelman. Värimaalarina tunnettu Toivanen kuvasi teoksissaan mystisiä tiloja, joihin liittyi omakohtaisia muistoja aina lapsuudesta alkaen. Vuoden viimeinen Pisto-näyttely koottiin keväällä Pekingiin suuntautuneen Jyrki Vesan ohjaamien valokuvauskurssilaisten retkikuvista. Esille ripustettujen neljänkymmenen kuvan avulla saattoi katsojakin luoda visuaalisen mielikuvan meille niin eksoottisesta vanhasta kulttuurista. Opiston kevätnäyttelyt järjestettiin totuttuun tapaan Länsi-Vantaalla Taidetalo Toteemissa sekä Itä-Vantaalla taidekeskuksen sekä Lummesalin tiloissa Tikkurilan kirjastotalossa. Kuvaaja: Jorma Toivanen Jorma Toivasen teos Kuvastimessa vuodelta Vantaan aikuisopisto

21 Kädentaidot kevät kesä syksy yht. Opiskelijoita Jonoon jääneitä Opetuspaikat Vuosi 2009 käynnistyi vilkkaasti jo ennen varsinaisen lukukauden alkua käsityöaineiden opettajien Älä muuta virkkaa-vertaisryhmän kokoontumisilla. Tapaamisissa vaihdettiin ideoita ja ajatuksia tulevaa opetuskautta varten sekä kokeiltiin muutamia uusia tekniikoita ja työmenetelmiä kursseilla käytettäviksi. Varsinainen opetuskausi alkoi tekstiili- ja teknisen työn osalta vanhoilla tutuilla ompelun, kudonnan, puu- ja metallitöiden sekä verhoilun ja entisöinnin kursseilla. Hyvin käynnistyivät myös tilkkutyö-, huovutus- ja sisustamiseen liittyvät kurssit. Toukokuussa koottiin jälleen käsityöaineiden näyttely Opistotalolle. Mukana oli reilu kolmekymmentä eri kursseille osallistunutta tekijää ja edustettuina olivat niin tekstiili- kuin puu- ja metallityötkin sekä verhoilu-, lasi-, luonnonmateriaali-, metallilankatyöt sekä monet muut yksittäiset tekniikat. Samoin toukokuuta elävöitti Vantaan kaupunkijuhlaan liittyneet avoimien ovien kurssit; yleisöllä oli päivien aikana mahdollista tutustua verhoilukurssin toimintaan ja kokeilla perinteisiä verhoilumenetelmiä sekä vierailla sisustustekstiilikurssilla ja ommella itselleen mukaan vietäväksi pieni sisustustuote. Maahanmuuttajien käsityökerho peruskouluopiskelijoille toimi aktiivisesti koko kevään ajan. Toimintaan osallistui vaihdellen viidestä kahdeksaan nuorta, jotka harjoittelivat peruskäsityötaitoja ja valmistivat itselleen niin vaatteita ja asusteita kuin kodintekstiilejäkin. Virkisty ja vaikuta väreillä-kurssilla tehdään värikarttaa omasta elämästä. Kuvaaja: Jarmo Kejonen 20 Vantaan aikuisopisto 2009

22 Kesälukukauden ohjelmassa oli erityisesti opetushenkilöstölle suunnattuja täydennyskoulutuskursseja. Apua, kässää!- kurssilla peruskoulunopettajat ja kouluavustajat perehtyivät erilaisiin käsityötekniikoihin ja hakivat uusia menetelmiä ja ideoita peruskoulun käsityönopetukseen. Virkisty ja vaikuta väreillä-kurssilla perehdyttiin nimensä mukaisesti värien psykologisiin ominaisuuksiin ja ympäristövaikutuksiin. Molemmat kurssit käynnistyivät täysilukuisina ja molemmille kursseille toivottiin kovasti jatkoa joko kertaus- tai jatkokurssien muodossa. Syksyn kursseista eniten opiskelijoita ilmoittautui kevätlukukauden tapaan koko toiminnan perustana oleville pitkille käsityökursseille. Ompelu-, tilkkutyö-, kudonta- ja kaikki teknisen työn kurssit sekä huovutus ja pajunpunontakurssit täyttyivät nopeasti ja mahdollisuuksien mukaan pyrittiin järjestämään rinnakkaiskursseja kaikille halukkaille. Uusia kursseja ohjelmassa olivat mm. nukkekodin kalusteet-kurssi, paperin ja muovin punonta- ja muotoilukurssit sekä erilaiset korukurssit. Suorastaan Kuvaaja: Kaarina Lohikoski-Salo hitiksi nousi hopeasavikorukurssi, yhden alkeiskurssin rinnalle perustettiin neljä lisäkurssia valtavan suuren kysynnän vuoksi. Vanhat, perinteiset tekniikat ja materiaalit olivat selvästi nousussa esim. perinteisen himmelin valmistus palasi taas ohjelmaan. Selkeästi näkyvissä oli myös ompelun lisääntymisen myötä kiinnostus koneisiin ja laitteisiin ja niiden käyttökoulutukseen ja siksi lukuvuoden aikana järjestettiin kaksi saumurinkäyttö-kurssiviikonloppua sekä kurssit niin ompelukoneen kuin kirjontalaitteidenkin käytöstä. Kirjontalaitekurssi toteutettiin yhteistyössä ompelukone- ja kirjontalaitevalmistaja Berninan kanssa. Koko vuonna kurssien sisällön yhtenä kattavana johtoajatuksena ja teemana oli kierrätys ja eri materiaalien uusiokäyttö monipuolisesti. Uusiokäyttöön soveltuvia materiaaleja pyrittiin edellisvuosien tapaan hankkimaan kaupungin omista yksiköistä sekä muutamilta jo vakiintuneilta yhteistyökumppaneilta. Opiston adventtitapahtumaan marrasjoulukuun vaihteessa sisältyi niin käsityöaineiden opettajien myyjäiset kuin erilaisia käsityöpajoja, joissa yleisöllä oli mahdollisuus käydä valmistamassa itselleen pieni jouluinen tuote. Tarjolla oli tonttulakki- ja lahjapussipaja, metallityöpaja, rusettija ruusukepaja sekä olkityöpaja. Lisäksi tulevan lukukauden kursseja esiteltiin myyjäisten yhteydessä kirjansidonta- ja ikebana-työnäytöksin. Myyjäiset ja työpajat keräsivät kahden päivän aikana käsin tekemisestä kiinnostunutta väkeä runsaasti jopa niin, että joihinkin pajoihin jouduttiin hetki jonottamaan. Käsityöaineiden osalta lukuvuoden päätti henkilökunnan tyhy-toimintaan kuuluva ja jo perinteeksi muodostunut kynttilänvalmistusiltapäivä juuri ennen joulua. Joulutunnelmaa tekemässä oli jälleen toistakymmentä kynttilänvalajaa niin edellisvuoden konkareita kuin ensikertalaisiakin. Tuolien päällystysvaihe Huonekalujen verhoilu -kurssilla. Vantaan aikuisopisto

23 Kotitalous kevät kesä syksy yht. Opiskelijoita Jonoon jääneitä Opetuspaikat Vuoden 2009 mieleenpainuvin päivä kotitalousluokassa oli Suomen presidentin Tarja Halosen vierailu maahanmuuttajaopiskelijoiden ryhmässä Opiskelijat valmistivat tavallista, suomalaista arkiruokaa: lihapyöryköitä, perunamuusia, porkkanaraastetta, karjalanpiirakoita ja pikkupullia. Tohtori Pentti Arajärveä kiinnosti karjalanpiirakoiden rypytys: Onko vaikeata vai helppoa, vaatiiko paljon sorminäppäryyttä? Maahanmuuttajilla ei ole ennakkopaineita piirakoiden tekemisen suhteen, vaan he ryhtyvät oitis käytännön toimiin ja useimmiten tuloksena on todella mallikelpoisia piirakoita. Opiskelijat esittivät kysymyksiä myös presidentille. Työharjoittelun tiimoilta kyseltiin, miten hakea harjoittelupaikkaa presidentin edustuskeittiöstä. Opiskelijaryhmä oli lisäksi koonnut kirjaseen ruokaohjeita omista kotimaistaan ja teos ojennettiin presidentille luokassa. Vierailu kestikin oletettua pidempään, sillä presidentti halusi tekijöiden nimikirjoitukset teokseen. Luokan oven sulkeuduttua vierailun jälkeen kurssilaiset totesivat: Olipa mukava tavata presidentti. Ryhmä on todella onnekas, koska kaikki suomalaisetkaan eivät tapaa presidenttiä henkilökohtaisesti. Maahanmuuttajat kotitaloustunneilla Nuorten maahanmuuttajien perusopetuksen ryhmät suorittivat kotitalousjaksonsa kuten ennenkin. Valmistavalla luokalla opittuja tietoja ja taitoja hiottiin ylemmillä luokilla. Kahdeksannen luokan oppilaat valmistivat viimeisellä kerrallaan ruokia ja leivonnaisia kotimaistaan. Luokassa oli todella hiljaista, kun jokainen yritti parastaan oman ohjeensa kanssa. Oma kulttuuri ruokineen on tärkeä asia kaikille kansakunnille. Syksyllä Vantaan Sanomat ja maahanmuuttajaryhmät julkaisivat kymmenen kerran Etnokokki lähikaupassa -sarjan lehtikonsernin lehdissä pääkaupunkiseudulla ja maakunnissa Hyvinkäätä myöten. Presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi vierailivat opiston kotitalousluokassa ja seurasivat maahanmuuttajaopiskelijoiden ruuanlaittoa. Kuvaaja: Anne Nisula 22 Vantaan aikuisopisto 2009

24 Opiskelijat valmistivat ruokia mm. Argentiinasta, Meksikosta ja Unkarista. Juttusarja oli niin suosittu, että sen tekeminen jatkuu keväällä Huippuhetkien lisäksi aikuiset maahanmuuttajaopiskelijat kävivät normaaliin tapaan kotitaloustunneilla. Vappuna tarjoiltiin koko MaMu-opiskelijaryhmälle simaa ja donitseja suomalaisen vappujuhlan kunniaksi. Muutamat maahanmuuttajat osallistuivat rohkeasti myös kansalaisopiston ruokakursseille. Osallistujat olivat kotoisin Englannista, Unkarista ja Thaimaasta. Kiinnostavat teemat olivat makkaran valmistus, pullan leivonta, vauvan ensisoseet ja kasvisruokien monipuolinen käyttö. Todella mukavaa, että maahanmuuttajat ovat löytäneet kansalaisopiston peruskurssitarjonnasta heille sopivia kursseja. Kansainväliset ruokakurssit kiinnostavat Kansainvälisyys on ollut suosittua myös kansalaisopiston kursseilla. Kielitiimin järjestämät espanjalaisen, kiinalaisen ja meksikolaisen ruokakulttuurin kurssit ovat olleet erittäin suosittuja. Koululaisten kesäkursseilla kokattiin espanjalaisia ja meksikolaisia väli- ja iltapaloja. Vieraiden maiden makumaailma kiehtoi myös pikkukokkeja. Ranskalaista keittiötä edustavat parsa- ja jouluhalkokurssit vetävät opetuspaikat täyteen jatkuvasti. Saksalaista kielialuetta olevat Fondue- ja Bratwurstkurssit täyttyivät myös viimeistä paikkaa myöten. Nepalilaisen ja thaimaalaisen ruokakulttuurin kurssit ovat olleet erityisen kysyttyjä. Opettajina kursseilla ovat olleet syntyperäiset Suomeen muuttaneet henkilöt. Afrikkalaisen ruokakulttuurin kursseilla ei vielä ole ollut samaa kysyntää kuin nepalilaisella. Aamupäivisin kokoontuvat senioriherraryhmät ovat niin suosittuja, että syntyy jopa kilpailua opiskelupaikoista. Senioriherrat kokkasivat myös kansainvälisesti ensin pohjoismaisia ruokia ja sitten kaukomaiden. Senioriherrat osallistuivat Vantaapäivän tapahtumaan pitäen työnäytöksen ruoanvalmistuskurssista. Kotitalousluokkaan sai tulla seuraamaan opetusta, ruuanvalmistusta ja maistelemaan kalakeittoa, sämpylöitä ja pullaa. Kävijät kiittelivät ruo- kaa ja ryhmä pääsi myös Helsingin Sanomien Vantaa-päivän lehtiartikkeliin. Vuoden 2009 suosituimpia kursseja olivat: voileipäkakkujen valmistus, grillaus opistotalon pihalla, kasvisruokien ja makkaran valmistus, vauvan ensisoseet, joulumakeisten valmistus ja jo aiemmin mainitut kansainväliset ruuat. Adventtitapahtumassa kotitalousluokasta leijui käytäville makuhermoja kutkuttava piparkakun tuoksu. Pikkuleipurit paistoivat vanhempiensa tai isovanhempiensa avustuksella pipareita. Jäähtyneet piparit pakattiin paperipussiin ja pienen nyyttinsä kanssa pikkuleipurit lähtivät tyytyväisinä kotimatkalle. Liikunta, tanssi ja terveys kevät kesä syksy yht. Opiskelijoita Jonoon jääneitä Opetuspaikat 33 Opiston liikunta-, tanssi-, terveys- ja hyvinvointikursseja järjestettiin vuonna kurssia enemmän kuin vuonna Kurssitarjonta lisääntyi n. 3 %, mutta opiskelijamäärä laski jopa 12 % edellisestä vuodesta, opiskelijaa. Tähän oli syynä se, että liikunnassa ei enää järjestetty erillistä kesälukukautta, vaan talvikauden kurssit muutettiin niin pitkiksi, että ne kattoivat myös kesälukukauden. Näin ollen edellisenä vuonna kesälukukaudelle kirjautuneet opiskelijat siirtyivät talvikauden yhteyteen. Lisäksi opetustuntien määrä laski noin 2,6 %, yhteensä 151 opetustuntia. Opetuspaikkoja oli liikuntaryhmien käytössä kaikkiaan 33 salia. Opistotalon ja Myyringin liikuntasalit olivat ahkerassa käytössä. Jooga- ja Vantaan aikuisopisto