Opinto-opas

Transkriptio

1 Opinto-opas Ylitornion yhteiskoulun lukio Parkkitie Ylitornio puh lukio@yykl.fi

2 2 YHTEYSTIEDOT Ylitornion yhteiskoulun lukio Parkkitie YLITORNIO Puh (koulusihteeri) Sähköposti: lukio@yykl.fi Kotisivu: Rehtori Opinto-ohjaaja Kanslia on avoinna maanantaista perjantaihin klo HALLINTO Ohjesäännön mukaiset toimielimet 1. Ylitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiön (ylläpitäjän) yhtiökokous 2. Ylitornion Yhteiskoulun Kannatusosakeyhtiön hallitus 3. Ylitornion yhteiskoulun lukion johtokunta 4. Rehtori 5. Opettajakunta Kannatusosakeyhtiön hallitus Varsinaiset jäsenet: Alapuranen Juha, yrittäjä (pj) Isomaa Matias, yrittäjä (vpj) Kuitunen Juha, kelloseppä/yrittäjä Salminen Matti, kirkkoherra Siikavirta Pertti, yrittäjä Yrjänheikki Antti, yrittäjä Varajäsenet: Hiltunen Marko, sairaanhoitaja Laurikainen Antti, apteekkari Hallituksen sihteeri: Lantto Sari, rehtori Lukion johtokunta Hallituksen jäsenet (ks. edellä) Opettajien edustaja Henkilökunnan edustaja Oppilaskunnan hallituksen pj Oppilaskunnan hallituksen varapj

3 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION HENKILÖKUNTA 3 Lantto Sari, FM, rehtori Alatalo Anna-Liisa, FM Ruotsi Englanti, saksa, ruotsi sari.lantto@yykl.fi anna-liisa.alatalo@yykl.fi Holster Seija, KM, Opinto-ohjaaja Hyttinen Mirjami, FM, TK Opinto-ohjaus, yhteiskuntaoppi, Äidinkieli ja kirjallisuus, uskonto psykologia, filosofia mirjami.hyttinen@yykl.fi seija.holster@yykl.fi Kolehmainen Arto, FM Kolehmainen Sirpa, FM Biologia, maantiede Matematiikka, kemia, fysiikka arto.kolehmainen@yykl.fi sirpa.kolehmainen@yykl.fi Lauri-Spets Katariina, FM Pessa Markus, FM Kuvataide Matematiikka, fysiikka katariina.lauri-spets@yykl.fi markus.pessa@yykl.fi Ruotsalainen Jari, LitM Impiö Ville Liikunta Historia jari.ruotsalainen@yykl.fi ville.m.impio@gmail.com Sikorski Nikolai, erikoisvalmentaja Tolonen Soili LiK Jääkiekko Liikunta, terveystieto niko.sikorski@yykl.fi soili.tolonen@yykl.fi Vierikko Lassi Musiikki lassi.vierikko@pello.fi Koulusihteeri Keränen Päivi lukio@yykl.fi Siivooja Rautio Seija Kiinteistönhoitaja Kauvosaari Juho (Länsirajan LVI ja Kylmä Ky, om. Jukka Kauvosaari puh )

4 4 OPISKELIJAHUOLLON YHTEYSTIEDOT Koulupsykologi Mika Nevala Koulukuraattori Milla Tofferi Kouluterveydenhoitaja Eila Kursula NÄIN KOULU TIEDOTTAA Koulu käyttää tiedottamiseen seuraavia kanavia: 1) Wilma (lukujärjestysten muutokset, yleiset ryhmänohjaajan tiedotteet) 2) Facebook ja kotisivu (yleiset ilmoitukset, muistutukset, muut terveiset) 3) Sähköposti Jokaisen opiskelijan on liitettävä ipadilleen sähköpostitili ja luettava postiaan päivittäin. KOULUNKÄYNTIIN LIITTYVIÄ AIKATAULUJA LV Lukukausien alkaminen ja päättyminen Syyslukukausi Kevätlukukausi: Jaksojen ajat, lauantaityöpäivät ja lomat: ks. kalenteri Koeviikko ja uusintakuulustelu Koeviikko alkaa noin viikkoa ennen jakson päättymistä. Koeviikolle laaditaan aina oma lukujärjestys, joka julkaistaan erikseen ennen koeviikon alkua. Kokeet alkavat pääsääntöisesti klo Kokeesta saa poistua aikaisintaan tunti sen alkamisen jälkeen. Koetta valvova opettaja voi mahdollisuuksien mukaan antaa opiskelijalle lisäaikaa kokeen päättymisen jälkeen. Koeviikon iltapäivillä pidetään seuraavien kokeiden pohjatunteja. Kokeiden palautustunnit ovat yleensä koeviikon lopulla. Uusintakuulustelu järjestetään noin viikko koeviikon päättymisen jälkeen erikseen ilmoitettuna päivänä. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava Wilman kautta kyseisen aineen opettajalle viimeistään kaksi työpäivää aikaisemmin klo mennessä.. Oppitunnit 1. tunti tunti ruokailu 3. tunti tunti tunti Oppitunneilla voi olla myös muita alkamis- ja päättymisaikoja (esim. opinto-ohjaus, liikunnat, jääkiekko)

5 5 Syksyn 2015 ylioppilaskirjoitukset Kuullunymmärtämiskokeet Kuullun kokeet alkavat klo 8.30, paikalla oltava viimeistään klo ma 7.9. ti 8.9. ke 9.9. toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä (ruotsi) vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet Kokeet alkavat klo 9.00, paikalla oltava viimeistään klo pe ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, tekstitaidon koe reaali (ps, fi, hi, fy, bi) vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä (ruotsi) äidinkieli, esseekoe matematiikka reaali (ue, ek, yh, ke, ge, te) vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kevään 2016 ylioppilaskirjoitukset Kirjallinen koe Koe alkaa klo 9.00, paikalla oltava viimeistään klo pe äidinkieli, tekstitaidon koe (huom! torstai!) Kuullunymmärtämiskokeet Kuullun kokeet alkavat klo 8.30, paikalla oltava viimeistään klo ma ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä (ruotsi) vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet Kokeet alkavat klo 9.00, paikalla oltava viimeistään klo ma ke pe ma ke ke pe 1.4. äidinkieli, esseekoe reaali (ue, yh, ke, ge, te) vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) toinen kotimainen kieli, keskipitkä ja pitkä oppimäärä (ruotsi) matematiikka reaali (ps, fi, hi, fy, bi) vieras kieli, lyhyt oppimäärä Ilmoittautuminen kevään 2016 ylioppilaskirjoituksiin päättyy ja syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksiin Ylioppilaskirjoituksiin ilmoittaudutaan kirjallisesti kansliaan. Ilmoittautuminen on sitova. Taulukot ja laskimet on jätettävä opettajainhuoneeseen viim. koetta edeltävänä päivänä klo 14 mennessä. Laskimen muisti on oltava tyhjennettynä ennen sen jättämistä tarkistettavaksi!

6 6 Mahdollisesta peruutuksesta opiskelija menettää yrityskerran. Ilmoittauduttuaan tutkintoon opiskelija on myös velvollinen maksamaan ylioppilastutkintoon liittyvät maksut, eikä johonkin kokeeseen osallistumatta jättäminen vapauta tästä maksuvelvollisuudesta. Kevään 2016 tutkintomaksut ylioppilastutkintolautakunta vahvistaa marraskuussa YLIOPPILASTUTKINTOON OSALLISTUMINEN Rehtori tiedottaa tutkintoon liittyvistä ylioppilastutkintolautakunnan määräyksistä ja ohjeista sekä käytännön järjestelyistä abiturienteille ennen syksyn ja kevään tutkintokertoja. Lisätietoja saa myös internet-osoitteesta YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE 1) Ylioppilastutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. 2) Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. 3) Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, yksi vieraan kielen koe, matematiikan koe ja yksi reaaliaineissa järjestettävä koe. 4) Ylimääräisiä kokeita saa valita vapaasti. Matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeet. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason mukaisen kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe vähintään yhdessä näistä kokeista. Reaaliaineen koe Kokelas voi suorittaa pakollisena kokeena vain yhden reaaliaineen kokeen. Useampia kokeita voi suorittaa valitsemalla niitä ylimääräisiksi kokeiksi. Yhdellä tutkintokerralla järjestetään kaksi reaaliaineiden koepäivää. Toisena koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan sekä biologian kokeet ja toisena koepäivänä evankelisluterilaisen uskonnon, ortodoksisen uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Hajauttamalla tutkinnon kokelas voi halutessaan osallistua useamman reaaliaineen kokeeseen. Äidinkielen koe Äidinkielen koe on kaksiosainen ja muodostuu tekstitaidon kokeesta ja esseekokeesta. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla molempiin kokeisiin. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy kokeiden painotetun yhteispistemäärän perusteella. Matematiikan kokeen rakenneuudistus Matematiikan yo-koe uudistuu kevään 2016 tutkinnosta lähtien. Tärkein muutos on, että kokeen alkuosa tehdään ilman laskinta. Lisäksi valinnaisuus kokeen sisällä vähenee jonkin verran.

7 7 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION TUNTIJAKO/OPS 2005 Oppiaine tai aineryhmä Valtakunnallisia pakollisia kursseja Valtakunnallisia syventäviä kursseja Koulukohtaisia soveltavia kursseja Äidinkieli ja kirjallisuus diplomi Kielet A1 Englanti 6 2 0,5 kertaus B1 Ruotsi 5 2 1,5 kertaus ja diplomi B2 Saksa 8 1 diplomi B3 Saksa 8 1 diplomi Matematiikka Lyhyt oppimäärä kertaus Pitkä oppimäärä orientoiva +kertaus +laskin Ympäristö- ja Biologia 2 3 luonnontieteet Maantiede 2 2 Katsomusaineet Fysiikka kertaus Kemia kertaus Uskonto tai Elämänkatsomustieto 3 2 kertaus Filosofia 1 3 Psykologia Historia 4 2 Yhteiskuntaoppi 2 2 Taito- ja taideaineet (5 kurssia pakollisena) Liikunta diplomi Musiikki Kuvataide diplomi Terveystieto 1 2 Opinto-ohjaus tutkielma, työelämä, ainetutor joko 47 tai 51 väh.10 Muut aineet ja ainekokonaisuudet Koulukohtaisia soveltavia kursseja Jääkiekko 12 Luonnontieteiden työkurssi, LUMA 1 Ympäristökurssi 1 Ilmaisutaito 1 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena, TVT 1 Muun koulutuksen järjestäjän järjestämät opinnot (anottava erikseen) ja muut Koulukohtaisia kurssit esimerkiksi: soveltavia kursseja Lajivalmennus 5 Liikennekasvatus 1 Vuoden 2005 opetussuunnitelman valtakunnallisten kurssien tuntijako perustuu valtioneuvoston vahvistamaan lukion tuntijakoon, jossa on määrätty pakolliset kurssit (47 tai 51) ja valtakunnallisten syventävien kurssien minimimäärä (10) sekä lukion päättötodistuksen ja siten myös ylioppilastutkinto-todistuksen saamisen edellytyksenä olevien suoritettavien kurssien minimimäärä (75). Muualla suoritettavat kurssit luetaan mukaan lukion oppimäärään kurssista riippuen pakollisina, syventävinä, soveltavina tai muina kursseina.

8 KURSSIEN SUOSITELTAVA SUORITUSJÄRJESTYS LV ALOITTAVILLE Sulkeissa olevat kurssit ovat kierrätettäviä ja niitä tarjotaan joka toinen vuosi. Ne opiskellaan joko 2. tai 3. vuonna riippuen tarjonnasta. Lihavoidut kurssit ovat pakollisia. Tähdellä merkityistä MU2 ja KU2 vain toinen on pakollinen kurssi. Oppiaine 1. vuosi ( ) 2. vuosi ( ) 3.vuosi ( ) Äidinkieli ja 1,2,3 4,5,6,7 8,9,10 kirjallisuus Englanti 1,2,3 4,5,6 7,8,9 Ruotsi 1,2,3 4,5,7 6,8,9 Saksa B3 1,2,3 4,5,6 7,8,10 MAB 1,2,3, 4,7,5 6,8,9 MAA 15,1,2,3,4,11 5,6,7,8,12 9,10,13,14,16 Biologia 1 2 (4) (3),(5) Maantiede 1 2,(3) (4) Fysiikka 1,2,3 4,5,6 7,8,9 Kemia 1 2,3 4,5,6 Uskonto 1 2,(6) 3,(4),(5) Filosofia 1 (3) (2),(4) Psykologia 1 2,(3),(4) (5),(6) Historia 1,2 3,4,(6) (5) Yhteiskuntaoppi 1 2,(3) (4) Liikunta 1,4, 2,3,6 4,5,8 Musiikki 1, 2*,(3),(4) (5) Kuvataide 1 2*,(3),(5) (4) Terveystieto 1 (3) (2) Opinto-ohjaus 1,2,5 1,3,5 1,4,5 Jääkiekko 1,2,3,4,5 6,7,8,9,10 11,12 Luonnontieteiden työkurssi LUMA 1 8

9 PAKOLLISET, SYVENTÄVÄT JA SOVELTAVAT KURSSIT (Kurssikoodi, kurssin nimi ja suoritusjärjestys) ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Numerojärjestys ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Vapaa ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen ÄI5 Teksti, tyyli ja konteksti ÄI6 Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ÄI7 Puheviestintätaitojen syventäminen Vapaa ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri ÄI10 Kirjallisuuden lukiodiplomi Vapaa ENGLANTI (A1-KIELI) ENA1 Nuori ja hänen maailmansa Numerojärjestys ENA2 Viestintä ja vapaa-aika ENA3 Opiskelu ja työ ENA4 Yhteiskunta ja ympäröivä maailma ENA5 Kulttuuri ENA6 Tiede, talous ja tekniikka ENA7 Luonto ja kestävä kehitys ENA1-6:n jälkeen ENA8 Puhu ja ymmärrä paremmin ENA9 Englannin kertauskurssi (½) ENA1-6:n jälkeen RUOTSI (B1-KIELI) RUB1 Koulu ja vapaa-aika Numerojärjestys RUB2 Arkielämää Pohjoismaissa RUB3 Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa RUB4 Elämää yhdessä ja erikseen RUB5 Elinympäristömme RUB6 Puhu ja ymmärrä paremmin RUB1-5:n jälkeen RUB7 Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen 9

10 RUB8 Ruotsin kertauskurssi (½) RUB1-5:n jälkeen RUB9 Pohjoismaisen kirjallisuuden ja elokuvan Vapaa lukiodiplomi 10 SAKSA (B2/B3-KIELI) SAB31 Hyvää päivää, hauska tutustua Numerojärjestys SAB32 Näin asiat hoituvat SAB21/SAB33 Vapaa-aika ja harrastukset SAB22/SAB34 Meillä ja muualla SAB23/SAB35 Ennen ja nyt SAB24/SAB36 Opiskelu ja tulevaisuudensuunn. SAB25/SAB37 Kulttuuri SAB26/SAB38 Yhteinen maapallomme SAB27 Tiede ja tekniikka SAB28 Luonto ja kestävä kehitys SAB29/SAB39 Suullisen viestinnän kurssi SAB23/35 jälkeen SAB210/SAB310 Kirjallisuuden lukiodiplomi Vapaa LYHYT MATEMATIIKKA MAB1 Lausekkeet ja yhtälöt Numerojärjestys MAB2 Geometria MAB3 Matemaattisia malleja I MAB4 Matemaattinen analyysi MAB5 Tilastot ja todennäköisyys MAB6 Matemaattisia malleja II MAB7 Talousmatematiikka 2. opiskeluvuonna MAB8 Matemaattisia malleja III 3. opiskeluvuonna MAB9 Kertauskurssi Opintojen lopuksi PITKÄ MATEMATIIKKA MAA1 Funktiot ja yhtälöt Numerojärjestys MAA2 Polynomifunktiot MAA3 Geometria MAA4 Analyyttinen geometria MAA5 Vektorit MAA6 Todennäköisyys ja tilastot MAA7 Derivaatta MAA8 Juuri- ja logaritmifunktiot

11 MAA9 Trigonometriset funktiot ja lukujonot MAA10 Integraalilaskenta MAA11 Lukuteoria ja logiikka 1. opiskeluvuonna MAA12 Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä 2. opiskeluvuonna MAA13 Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi 3. opiskeluvuonna MAA14 Kertauskurssi Opintojen lopuksi MAA15 Orientoiva kurssi (½) Opintojen alussa MAA16 Laskimen käyttö (½) Opintojen lopuksi BIOLOGIA BI1 Eliömaailma Numerojärjestys BI2 Solu ja perinnöllisyys BI3 Ympäristöekologia BI1:n jälkeen BI4 Ihmisen biologia BI5 Bioteknologia MAANTIEDE GE1 Sininen planeetta Numerojärjestys GE2 Yhteinen maailma GE3 Riskien maailma GE1:n ja GE2:n jälkeen GE4 Aluetutkimus FYSIIKKA FY1 Fysiikka luonnontieteenä Numerojärjestys FY2 Lämpö Numerojärjestys FY3 Aallot FY4 Liikkeen lait FY5 Pyöriminen ja gravitaatio FY6 Sähkö FY7 Sähkömagnetismi FY8 Aine ja säteily FY9 Fysiikan kertauskurssi Viimeisenä kurssina 11

12 12 KEMIA KE1 Ihmisen ja elinympäristön kemia Numerojärjestys KE2 Kemian mikromaailma Numerojärjestys KE3 Reaktiot ja energia KE4 Metallit ja materiaalit KE5 Reaktiot ja tasapaino KE6 Ympäristökemiaa ja kertausta Viimeisenä kurssina USKONTO UE1 Uskonnon luonne ja merkitys Numerojärjestys UE2 Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta UE3 Ihmisen elämä ja etiikka UE4 Uskontojen maailmat UE1 jälkeen UE5 Mihin suomalainen uskoo? UE6 Uskonnon kertauskurssi Viimeisenä kurssina FILOSOFIA FI1 Johdatus filosofiseen ajatteluun Numerojärjestys FI2 Filosofinen etiikka FI1:n jälkeen FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia FI4 Yhteiskuntafilosofia PSYKOLOGIA Pakollinen kurssi PS1 Psyykkinen toiminta, oppiminen ja Numerojärjestys vuorovaikutus PS2 Ihmisen psyykkinen kehitys PS1:n jälkeen PS3 Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet PS4 Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta PS1:n jälkeen PS5 Persoonallisuus ja mielenterveys

13 PS6 Sosiaalipsykologia PS1:n jälkeen HISTORIA HI1 Ihminen, ympäristö ja kulttuuri Numerojärjestys HI2 Eurooppalainen ihminen HI1 jälkeen HI3 Kansainväliset suhteet HI4 Suomen historian käännekohtia HI3:n jälkeen HI5 Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian HI1:n jälkeen aikaan HI6 Kulttuurien kohtaaminen HI1:n ja HI2:n jälkeen YHTEISKUNTAOPPI YH1 Yhteiskuntatieto Vapaa YH2 Taloustieto YH3 Kansalaisen lakitieto Vapaa YH4 Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni LIIKUNTA LI1 Taitoa ja kuntoa Vapaa LI2 Liikuntaa yhdessä ja erikseen LI3 Virkisty liikunnasta Vapaa LI4 Yhdessä liikkuen LI5 Kuntoliikunta 13 LI6 Vanhojen päivän tanssit Vapaa LI7 Taide- ja esittävä tanssi LI8 Liikunnan lukiodiplomi Suositus: Kun neljä kurssia suoritettu MUSIIKKI MU1 Musiikki ja minä Vapaa (MU2 Moniääninen Suomi Vapaa) MU3 Ovet auki musiikille Vapaa MU4 Musiikki viestii ja vaikuttaa MU5 Musiikkiprojekti

14 14 KUVATAIDE KU1 Minä, kuva ja kulttuuri Vapaa (KU2 Ympäristö, paikka ja tila ) KU3 Media ja kuvan viestit Vapaa KU4 Taiteen kuvista omiin kuviin KU5 Nykytaiteen työpaja KU6 Kuvataiteen lukiodiplomi Suositus: Kun neljä kurssia suoritettu TERVEYSTIETO TE1 Terveyden perusteet Vapaa TE2 Nuoret, terveys ja arkielämä Vapaa TE3 Terveys ja tutkimus OPINTO-OHJAUS OP1 Koulutus, työ ja tulevaisuus Hajautettuna koko opintojen ajan OP2 Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta Hajautettuna OP3 Tutkielmakurssi Vapaa OP4 Työelämäkurssi Vapaa OP5 Ainetutor-toiminta Vapaa MUUT AINEET JA AIHEKOKONAISUUDET (Kurssikoodi, kurssin nimi ja suoritusjärjestys) JÄÄKIEKKO JK1 Jääkiekko ja muu opiskelu, Vapaa kasvaminen aikuisuuteen JK2 Urheilulliset, terveelliset elämäntavat, henkisen kunnon kehittäminen JK3 Harjoittelu ja kilpailu JK4 Pelikäsitys ja peliroolit JK5 Pitkäntähtäimen suunnittelu, liikkuvuus JK6 Taktiikka ja erikoistilanteet

15 JK7 Yleisen urheilullisuuden kehittäminen JK8 Voima JK9 Tekniikka ja peliharjoitteet, jääkiekkotaitojen kehittäminen JK10 Kesäharjoittelun suunnitelma JK11 Erikoistilanteet, ylivoima 5-4, 5-3, 6-4, 6-3 Erikoistilanteet, alivoima 4-5, 3-5, 4-6, 3-6 JK12 Nopeus 15 LUONNONTIETEIDEN TYÖKURSSI LUMA Luonnontieteiden (FY/KE) työkurssi KE1 ja FY1 jälkeen ARJEN YMPÄRISTÖTIETO YT Ympäristötieto Vapaa ILMAISUTAITO ILM Ilmaisutaito Vapaa TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA TVT1 Tieto- ja viestintätekniikka opiskelun tukena Hajautettuna MUUN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN JÄRJESTÄMÄT OPINNOT Erillisestä anomuksesta Muut kurssit Lajivalmennus Liikennekasvatus

16 KURSSIMUOTOISEN LUOKATTOMAN LUKION SUORITUSOHJEET 1. Päätoiminen opiskelu 16 Opiskelu on päätoimista, kun se tähtää lukion oppimäärän suorittamiseen. Opiskelijan tulee opiskella vähintään 20 kurssia yhden lukuvuoden aikana. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, jos niiden kokonaislaajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia. Lisäksi päätoimisuuden ehtona on, että osallistut lukukauden aikana vähintään 10 kurssille tai kahteen ylioppilastutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Kurssille osallistumisella tarkoitetaan yleensä opetukseen osallistumista Itsenäisen suorituksen periaatteet Itsenäinen opiskelu tapahtuu kokonaan tai osittain ilman lähiopetusta. Itsenäisen opiskelun tavoitteena on parantaa opiskelijoiden taitoa asettaa itselleen tavoitteita sekä tarkkailla ja ohjata omaa opiskeluaan. Samalla itsenäinen opiskelu tarjoaa mahdollisuuden opiskella ajasta ja paikasta riippumattomasti. Itsenäistä suoritusta ei suositella useammassa kuin kahdessa aineessa yhtä aikaa. Myös kurssin osittainen itsenäinen suorittaminen on mahdollista. Suorittaakseen kurssin itsenäisesti opiskelijan on neuvoteltava ennen ko. kurssin aloittamista kurssin opettajan kanssa, joka päättää alustavasti, onko opiskelijalla edellytyksiä itsenäiseen suoritukseen. Kurssin opettaja voi evätä opiskelijan pyynnön suorittaa kurssi itsenäisesti, jos opiskelija on aikaisemmin laiminlyönyt jonkin aineen itsenäisen suorituksen. Mikäli opiskelija saa luvan kurssin itsenäiseen suoritukseen, hänen on yhdessä kurssin opettajan kanssa täytettävä itsenäisen opiskelun lomake. Lopullisen luvan suoritukseen myöntää rehtori. Kurssin opettaja antaa opiskelijalle ohjeet mahdolliseen ohjaukseen ja oppitunneille osallistumisesta sekä töistä ja näytöistä, jotka kuuluvat kurssisuoritukseen. Itsenäisesti opiskellun kurssin opintosuorituksen ehtona on hyväksytty arvosana. Kaikkia kursseja ei voi suorittaa itsenäisesti. Mikäli kurssin suorittaminen itsenäisesti ei ole mahdollista, se käy ilmi ainekohtaisesta opetussuunnitelmasta. 3. Verkko-opiskelu Osa opinnoista voidaan järjestää verkko-opintoina. Lukio tiedottaa opiskelijoille lukuvuosittain tarjolla olevista verkkokursseista ja tarkentaa yleisiä verkko-opiskelua koskevia ohjeita. Rehtori päättää opiskelijan oikeudesta suorittaa maksullinen verkkokurssi, mikäli kustannukset jäävät lukion maksettavaksi. 4. Poissaolot ja myöhästyminen oppitunnilta Lukiolaki 25. Opiskelijan velvollisuudet. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Lupa 1-2 päivää kestävään poissaoloon pyydetään etukäteen ryhmänohjaajalta. Lupa kolme päivää tai sen yli kestävään poissaoloon pyydetään etukäteen rehtorilta. Alle 18- vuotiaan opiskelijan poissaololuvan pyytää hänen huoltajansa. Jos opiskelija ei pääse kouluun esim. äkillisen sairastumisen tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi, huoltajan on merkittävä poissaolo Wilmaan tai ilmoitettava siitä ryhmänohjaajalle

17 Mahdollisen myöhästymisen opiskelija selvittää aineenopettajalle heti oppitunnille saavuttuaan tai oppitunnin päätyttyä. 5. Opintojen keskeyttäminen Opiskelija voi keskeyttää opintonsa rehtorin luvalla enintään kahden jakson ajaksi. Pidempi keskeyttäminen edellyttää johtokunnan lupaa. Mikäli opiskelija on poissa opetuksesta yhden jakson ajan ilman rehtorin lupaa, hänet katsotaan eronneeksi oppilaitoksesta Työrauhan turvaaminen ja järjestyssäännöt Ylitornion yhteiskoulun lukion järjestyssäännöt pyrkivät takaamaan kouluyhteisön jäsenille viihtyvyyden, työrauhan, turvallisuuden ja oikeusturvan. Otteita järjestyssäännöistä on tämän opinto-oppaan lopussa. Mikäli opiskelija käyttäytyy tai menettelee hyvien tapojen ja koulun järjestyssääntöjen vastaisesti, noudatetaan opiskelijan ojentamisessa seuraavia keinoja: Rikkomuksesta seuraa, että opettaja puhuttelee opiskelijan ja tarvittaessa ilmoittaa rikkomuksesta rehtorille. Rehtori tutkii asiaa sekä tarvittaessa puhuttelee opiskelijan ja tarvittaessa ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajiin. Mikäli rikkomus on vakava, rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Mikäli kirjallinen varoitus ei ole riittävä, rehtori voi siirtää tapauksen johtokunnan käsiteltäväksi, joka asiaa tutkittuaan voi erottaa opiskelijan enintään lukuvuodeksi. OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee arvioida monipuolisesti." (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 17 1 mom.) 1. Kurssisuorituksen arviointi Opiskelijan opiskelema kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arviointi on monipuolista ja perustuu paitsi mahdollisiin kirjallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja Numeroarvostelu ja suoritusmerkinnät Arvostelu annetaan numeroin tai muulla opetussuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4 (Lukioasetus 810/1998, 6 1 mom.) Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Muiden syventävien sekä soveltavien kurssien arviointitapoja voivat olla numeroarviointi, suoritusmerkintä (S=suoritettu), hylätty (H=hylätty) tai sanallinen arviointi. Kirjallisesti annettu sanallinen

18 arviointi ja suullisessa arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. 18 Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, otetaan huomioon arvioinnissa siten, että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa Valtakunnallisten suullisten kurssien arviointi RUB6- sekä ENA8-kurssien arviointi perustuu Opetushallituksen tuottamasta suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssit arvioidaan numeroin, myös kurssiin kuuluva kielitaidon koe arvioidaan numeroin Koulukohtaisten soveltavien kurssien arviointi arvioidaan suoritusmerkinnällä (S= suoritettu, H=hylätty). Koulukohtaisesta soveltavasta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana, jotta se voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään Itsenäisesti suoritetun kurssin arviointi Jos opiskelija opiskelee kurssin kokonaan tai osittain itsenäisesti, noudatetaan soveltuvin osin edellä mainittuja arviointiperusteita. Kurssin tavoitteiden saavuttamista ja niiden suuntaista edistymistä arvioidaan laaja-alaisesti. Itsenäisesti opiskellusta kurssista edellytetään hyväksytty arvosana, jotta se voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään Kesken oleva suoritus (jaksoarvioinnissa merkintä K) Kesken olevista suorituksista annetaan jaksoarviointiin merkintä K, jos - opiskelija osallistuu kurssikokeeseen, mutta ei jätä arvioitavaksi tarkoitettua suoritusta tai - opiskelija on hyväksyttävästä syystä (esim. sairaus - ilmoitettava ryhmänohjaajalle koeaamuna) poissa kurssikokeesta tai - opiskelijalla jää suorittamatta jokin kurssin alussa määritelty kurssin arviointiin kuuluva tehtävä Merkintä säilyy seuraavan jakson uusintakoepäivään asti, jonka jälkeen kurssi ja kaikki sen suoritukset mitätöityvät. Viidennessä jaksossa merkinnällä K arvioidut kurssit säilyvät seuraavan lukuvuoden ensimmäisen (1.) jakson uusintakoepäivään asti. Mikäli kurssin keskeytyminen johtuu opiskelijan sairastumisesta tai muusta poikkeuksellisesta syystä, merkintä voi opettajakunnan päätöksellä säilyä pidempään. 2. Kurssisuorituksen arvioimatta jättäminen Kurssi jätetään arvioimatta, jos opiskelija on poissa opetuksesta ilman hyväksyttävää syytä viisi (5) opetuskertaa. Hyväksytystä syystä kurssilta poissa ollut opiskelija voidaan myös jättää arvioimatta, jos opettaja katsoo, että opiskelijan antamat näytöt eivät riitä oikeudenmukaisen arvioinnin suorittamiseen. Riittävän näytön antamiseksi opettaja voi määrätä opiskelijalle

19 lisätehtäviä. Tehtävien tarkoitus on varmistaa, että opiskelija ei jää jälkeen opetuksesta poissaolojen vuoksi Vilppi Kurssi voidaan jättää arvioimatta ja kaikki sen suoritukset mitätöidä, mikäli opiskelijan todetaan käyttäneen vilppiä. Vilpiksi tulkitaan 1) lunttaus tai sen yritys koetilanteessa, 2) toisen tekemän työn (myös internetistä kopioidun) esittäminen omanaan, 3) oman jo arvostellun työn esittäminen uutena. 19 Vilpin vuoksi hylätty kurssi voidaan suorittaa uudelleen vasta, kun se on seuraavan kerran tarjolla. Vilpistä ilmoitetaan tarvittaessa huoltajalle. 3. Etenemiseste Opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata. Menettelystä, kuten esimerkiksi mahdollisen etenemisesteen käytöstä, päätetään tarkemmin opetussuunnitelmassa. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opinnoissa eteneminen) Etenemiseste muodostuu seuraavasti: Pakollisia ja valtakunnallisia syventäviä kursseja oppiaineen oppimäärässä Etenemiseste muodostuu, kun hylättyjä kursseja 3-5 kurssia 2 (BI, GE, KE, UE, ET, FI, PS, YH, LI, MU, KU, TT) 6-8 kurssia 3 (EN, RU, SA, MAB, FY, HI) 9 kurssia tai enemmän 4 (ÄI,MAA) Opiskelija voi jatkaa ko. oppiaineen opiskelua vasta suoritettuaan hyväksytysti yhden hylätyistä kursseista Kaksi ajallisesti peräkkäistä hylättyä arvosanaa Jos opiskelija saa jossakin oppiaineessa kaksi ajallisesti peräkkäistä hylättyä arvosanaa, hänelle suositellaan tukiopetusta ennen opintojen jatkamista ko. oppiaineessa, vaikka hylätyt arvosanat eivät muodostaisikaan etenemisestettä. 4. Hylätyn kurssisuorituksen uusiminen Opiskelija voi yrittää korottaa hylättyä kurssisuoritusta kahdesti osallistumalla uusintakuulusteluun, tai - osallistumalla kurssin opetukseen uudelleen ja siihen kuuluvaan kurssikokeeseen tai - suorittamalla kurssi uudelleen itsenäisesti ja osallistumalla siihen kuuluvaan kurssikokeeseen tai - erittäin painavasta syystä muulla opettajan kanssa sovittavalla tavalla. Huom! Kokeeseen ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi, vaikka opiskelija ei jättäisikään arvioitavaksi tarkoitettua suoritusta.

20 20 5. Hyväksytyn kurssisuorituksen korottaminen Opiskelija voi yrittää korottaa myös hyväksyttyä kurssiarvosanaa joko osallistumalla kurssin uusintakuulusteluun tai osallistumalla kurssikokeeseen, kun kurssi on myöhemmin tarjolla, mutta vain kerran tai - osallistumalla uudelleen kurssin opetukseen ja siihen kuuluvaan kurssikokeeseen tai - suorittamalla kurssi uudelleen itsenäisesti ja osallistumalla siihen kuuluvaan kurssikokeeseen. Lopulliseksi kurssiarvosanaksi tulee suorituksista parempi. Huom! Kokeeseen ilmoittautuminen katsotaan yrityskerraksi, vaikka opiskelija ei jättäisikään arvioitavaksi tarkoitettua suoritusta. 6. Opintojen tunnustaminen Opiskelijalla on oikeus saada opetussuunnitelman tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä vastaavat aikaisemmin suorittamansa opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustamisella voidaan opiskelijalle lukea hyväksi ja korvata lukion oppimäärään kuuluvia pakollisia, syventäviä tai soveltavia opintoja. Opiskelijan osaamisen tunnustamisessa noudatetaan mitä 17 ja 17 a :ssä säädetään opiskelijan arvioinnista ja siitä päättämisestä. Tarvittaessa osaaminen on osoitettava koulutuksen järjestävän päättämällä tavalla. Päätös osaamisen tunnustamisesta tehdään sitä erikseen pyydettäessä ennen mainittujen opintojen tai hyväksiluettavaa osaamista koskevan opintokokonaisuuden alkamista. (Lukiolaki 629/1998, muutettu L 1116/2008, 23 1 mom). Opintojen hyväksilukemisella ja muutoin hankitun osaamisen tunnustamisella vältetään opintojen päällekkäisyyttä ja lyhennetään opiskeluaikaa. Anomus on jätettävä kansliaan hyvissä ajoin ennen muualla suoritettavan kurssin alkua. Lukiokurssiksi rehtorin hyväksymän kurssin kurssitodistus tulee toimittaa koulusihteerille heti kurssin päätyttyä. 7. Matematiikan oppimäärän vaihto Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003, Opintojen hyväksilukeminen) Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen pitkässä matematiikassa suoritetut kurssit siirtyvät lyhyen matematiikan kursseiksi alla olevan kaavion mukaisesti. Tähdellä merkityistä koulukohtaisista soveltavista kursseista edellytetään hyväksytty arvosana, jotta ne voidaan lukea mukaan opiskelijan oppimäärään.

21 21 MAA15 MAB15* MAA1 MAB1 MAA2 MAB10* MAA3 MAB2 MAA4 MAB11* MAA11 MAB13* MAA5 MAB12* MAA6 MAB5 MAA7 MAB4 MAA8 MAB3 MAA12 MAB14* 8. Oppiaineen oppimäärän arviointi ja oikeus erilliseen korotuskuulusteluun Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä niihin läheisesti liittyvistä soveltavista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti joista voi olla hylättyjä arvosanoja enintään opiskeltuja pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Opiskelijalle, joka ei ole tullut hyväksytyksi jossakin oppiaineessa tai joka haluaa korottaa saamaansa arvosanaa, on järjestettävä mahdollisuus erillisessä kuulustelussa arvosanan korottamiseen (Lukioasetus 810/199, 8 3 mom) Mikäli opiskelija osoittaa erillisessä kuulustelussa suurempaa kypsyyttä ja oppiaineen hallintaa kuin kurssien arvostelusta määräytyvä oppiaineen arvosana edellyttää, tulee arvosanaa korottaa. 9. Harkinnanvarainen korotus Oppiaineen päättöarvosanaa on mahdollista korottaa myös - koulukohtaisten soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä - opettajakunnan harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää päättöarvosanaa paremmat. 10. Päättötodistuksessa numeroin ja suoritusmerkinnällä arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä.

22 22 Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. 11. Lukion oppimäärän suoritus Opiskelijan on suoritettava hyväksyttävästi kaikkien opinto-ohjelmaansa kuuluvien oppiaineiden oppimäärät (ks. kohta 8. Oppiaineen oppimäärän arviointi). Opintoohjelmassa on oltava vähintään 75 kurssia, joista pakollisia 47 tai 51 ja valtakunnallisia syventäviä vähintään 10. Oppilaitoskohtaisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit (H-merkintää ei lasketa kurssiksi). Ylioppilastutkintotodistusta ei voi saada, jos lukion oppimäärä ei ole hyväksyttävästi suoritettu. YHTEISTYÖ MUIDEN OPPILAITOSTEN KANSSA Yhdistelmäopintojen suorittaminen Ylitorniolainen koulutuskuntayhtymä Lappiaan kuuluvan oppilaitoksen tai Peräpohjolan ammattiopiston opiskelija voi molempien koulujen opinto-ohjaajien kanssa asiasta sovittuaan suorittaa ammatilliseen perustutkintoonsa kuuluvia opintoja ja ylioppilastutkintoon valmentavia kursseja Ylitornion yhteiskoulun lukiossa. Yhdistelmätutkintoa (ammatillinen perustutkinto ja ylioppilastutkinto) suorittavat opiskelijat opiskelevat lukiossa yhden kokonaisen vuoden ennen ammatillisiin opintoihin siirtymistä. Ensimmäisen vuoden jälkeen yhdistelmäopiskelijat opiskelevat lukiossa jaksoittain keskimäärin kaksi jaksoa vuodessa. Mikäli yhdistelmäopiskelija haluaa suorittaa myös lukion päättötodistuksen, on kyseessä kolmoistutkinto. Päättötodistusta varten opiskelijan on opiskeltava 47 tai 51 pakollista lukiokurssia ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia. Ammatillisista opinnoista hänelle voidaan lukea hyväksi soveltavaa koulukohtaista kurssia (= yhteensä vaadittavat 75 kurssia). Gränsälvsgymnasiet Ylitornion yhteiskoulun lukio ja Övertorneålla sijaitseva Gränsälvsgymnasiet pyrkivät yhdessä tutustuttamaan rajan molemmin puolin asuvia nuoria toisiinsa sekä toistensa kulttuuriin ja opiskeluun. Lukiot järjestävät yhdessä Kauppiaiden kauppaoppilaitos Mercurian kanssa Innostutaan yrittäjyydestä verkkokurssin. Pellon ja Jankkalan lukiot Pellon ja Janakkalan lukioiden kanssa järjestetään yhteisiä oppitunteja äidinkielen eri kursseilla. Janakkalan lukion kanssa toteutetaan yhteishanke GlobE!. Muiden koulutuksen järjestäjien kurssit Opiskelijalle tulee antaa mahdollisuus sisällyttää opintoihinsa soveltaviksi kursseiksi myös... muun koulutuksen järjestäjän järjestämiä opintoja. (Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 955/2002, 3 luku 7 )

23 23 Opiskelijan opinto-ohjelmaan voidaan anomuksesta hyväksyä myös muiden koulutuksen järjestäjien kursseja koulukohtaisiksi soveltaviksi kursseiksi. Tällaisia kursseja ovat monet kansalaisopiston kurssit, kielikurssit ja liikennekasvatus. Muiden kurssien mahdollisesta hyväksymisestä opinto-ohjelmaan on neuvoteltava ja sovittava kirjallisesti rehtorin kanssa ennen ko. opintojen aloittamista. Jotta muun koulutuksen järjestäjän kurssi voidaan hyväksyä lukiokurssiksi, on läsnäolotunteja oltava vähintään 38x45min opetuskertaa. Puoleen lukiokurssiin vaaditaan vähintään 19x45min opetuskerran läsnäoloa. Vrt. myös kohta Opiskelijan arviointiperusteet, Opintojen tunnustaminen. OPISKELUN TUKIVERKOSTO Opinto-ohjaus ja opintojen henkilökohtaistaminen Opinto-ohjauksen päätavoite on tukea opiskelijaa hänen lukio-opinnoissaan sekä ohjata häntä opintojen henkilökohtaistamisessa. Henkilökohtaistamisen tavoitteena on, että opiskelijan kurssivalinnat tukevat mahdollisimman hyvin hänen koulutuspolkuaan ja urasuunnitteluaan. Ryhmänohjaus Kullakin ohjausryhmällä on ryhmänohjaaja, joka seuraa aktiivisesti oman ryhmänsä opiskelijoiden koulunkäyntiä, opintojen edistymistä ja opinto-ohjelman toteutumista. Kukin ohjausryhmä kokoontuu ryhmänohjaajan kanssa sovittavina aikoina kokoontumisluokkaansa. Tukiopetus Opiskelija voi saada tukiopetusta pyytämällä sitä itse aineenopettajalta. Oppilaskunta Jokainen lukion opiskelija kuuluu lukion oppilaskuntaan. Oppilaskunnan toiminnan suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa kuitenkin vaaleilla valittu kahdeksanhenkinen hallitus (4 ensimmäisen ja 4 toisen vuosiluokan opiskelijaa). Oppilaskunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja edustavat oppilaskunnan kantaa koulun johtokunnassa opiskeluun liittyvistä asioista päätettäessä. Oppilaskunnan hallituksen toimintaa valvoo ja avustaa ohjaavaksi opettajaksi valittu opettaja. Oppilaskunnan tärkein tehtävä on aktivoida opiskelijoita ja lisätä opiskelijoiden viihtyisyyttä. Oppilaskunnan tehtäviin kuuluu mm. Sumppi-kaffilan toiminnasta vastaaminen, retkien ja tapahtumien suunnittelu ja järjestäminen sekä taksvärkkikohteesta päättäminen. Oppilaskunnan hallitus toimii myös linkkinä rehtorin, opettajien ja opiskelijoiden välillä sekä pitää yhteyttä muihin kouluihin ja Suomen lukiolaisten liittoon. OPISKELIJAHUOLTO Laki oppilas- ja opiskelijahuollosta (1287/2013) astui voimaan Lain mukaan kunnalla tulee olla tarjolla sen alueella sijaitsevien oppilaitosten opiskelijoille kuraattorin, vas-

24 24 taavan kuraattorin sekä opiskeluhuollon psykologipalvelut riippumatta oppilaitoksen ylläpitäjästä. Lain mukaan opiskelijoille on järjestettävä mahdollisuus päästä henkilökohtaisesti keskustelemaan opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä koulun tai oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun oppilas tai opiskelija on sitä pyytänyt. Kiireellisissä tapauksissa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Edellä mainittuna määräaikana palvelu on järjestettävä myös muun henkilön yhteydenoton perusteella, jos kyse ei ole neuvonnasta tai ilmene, että keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta. Uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan terveydenhoitajan työaika koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on järjestettävä siten, että oppilas ja opiskelija voi tarvittaessa päästä terveydenhoitajan vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluu sairaanhoito ja tämän vuoksi säännökset hoitoon pääsystä koskevat myös opiskeluterveydenhuoltoa. Terveydenhuoltolain sekä uuden oppilasja opiskelijahuoltolain mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana välittömästi yhteys opiskeluterveydenhuoltoon. Lukion opiskeluterveydenhuollon, koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluista vastaa Ylitornion kunta. Opiskeluhuoltoryhmä Opiskeluhuoltoryhmän tavoite on auttaa opiskelijaa paitsi opiskeluun myös henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvien ongelmien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa. Ryhmän jäseniä ovat rehtori, opinto-ohjaaja ja kouluterveydenhoitaja sekä oppilashuollon kuraattori ja psykologi. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti noin kerran lukuvuodessa sekä sen lisäksi tarvittaessa. Kriisiryhmä Oppilaitoksessa toimii tarvittaessa kriisiryhmä, jonka muodostaa opiskelutyöryhmä täydennettynä henkilökunnan ja Ylitornion seurakunnan edustajalla. OPINTOSOSIAALISET ETUUDET Kansaneläkelaitoksen opintotuki Tietoa Kansaneläkelaitoksen opintotuesta saa Kansaneläkelaitoksen paikallistoimistosta (myös ). Kansaneläkelaitoksen ja Ylitornion kunnan koulumatkatuki Kelan myöntämä koulumatkatuki on tarkoitettu opiskelijoiden päivittäisiin koulumatkoihin joukkoliikennettä tai omaa matkustustapaa käyttäen. Lisätietoa Kelan ja Ylitornion kunnan koulumatkatuesta saa koulusihteeriltä. Kuljetus

25 Lukiolaisten osalta huoltajat ovat vastuussa siitä, että opiskelija pystyy käymään koulua. Käytännössä tämä tarkoittaa, että huoltajan on tarvittaessa kuljetettava lapsensa kotoa lukiolle tai lukiolta kotiin. Suomen Lukiolaisten Liitto ry. ja SLL:n opiskelijakortti Suomen Lukiolaisten Liitto ry on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö. 25 SLL:n jäseneksi liittyvä opiskelija saa lukiolaiskortin, joka on valtakunnallisesti hyväksytty opiskelijakortti. Opiskelijakortilla saa alennuksia esimerkiksi Suomen retkeilymajoista, aikakauslehdistä sekä VR:n ja Matkahuollon matkalipuista. Lisätietoa opiskelijakortista saa oppilaskunnan ohjaavalta opettajalta ja nettisivuilta. Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijakortti Opiskelija voi hankkia Matkahuollon ja VR:n yhteisen opiskelijakortin Matkahuollon toimipaikoista sekä lippuja myyviltä Matkahuolto-asiamiehiltä. Kortin saa myös VR:n lipunmyynneistä. Korttia varten tarvitaan yksi passikuva sekä Matkahuollon ja VR:n yhteinen opiskelijatodistus, jonka voi tulostaa tai pyytää Matkahuollon toimipaikoista. Opiskelijatodistus täytetään, jonka jälkeen siihen pyydetään varmennus kansliasta. ( Opiskelijakorttiin tulee vuosittain hankkia uusi maksullinen lukukausi- tai lukuvuositarra. Tarrojen myynti alkaa elokuussa. Syyslukukauden tarra on voimassa seuraavan vuoden tammikuun loppuun asti ja lukuvuositarran voimassaolo jatkuu seuraavan vuoden syyskuun loppuun. Kortin ja tarran voi hankkia mihin aikaan vuodesta tahansa. Huom abi! Jos aiot matkustaa kesällä 2016, muistathan, että lukio ei voi kirjoittaa sinulle opiskelutodistusta valmistumisesi jälkeen! Ruokailu Ylitornion kunta tarjoaa Ylitornion yhteiskoulun lukion opiskelijoille ilmaisen lounaan. Lounas tarjotaan terveyskeskuksessa klo Vakuutukset ja koulutapaturmat Koulu on vakuuttanut jokaisen opiskelijan tapaturmien varalta varsinaisena kouluaikana (opetus, liikuntatunnit, välitunnit, yhteiset koulun järjestämät retket ja käynnit opintokohteissa sekä koulumatkat suorinta tietä kouluun tai koulusta kotiin). Vakuutukseen sisältyy myös opettajien valvomat muut tilaisuudet. Tapaturman satuttua opiskelijalle annetaan ensiapu koulussa ja tarvittaessa hänet lähetetään terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tapaturmasta on aina ilmoitettava mahdollisimman pian lukion kansliaan, jossa laaditaan kirjallinen vahinkoilmoitus vakuutusyhtiölle. Kirjallisen tapahtumakuvauksen vakuutusyhtiön lomakkeeseen laatii paikalla ollut opettaja yhdessä opiskelijan kanssa.

26 26 HYVÄ MUISTAA Todistuksista Opiskelutodistuksen saa tarvittaessa koulusihteeriltä. Abeille jaettava kolmannen jakson jaksotodistus (jaetaan helmikuussa) on rehtorin allekirjoittama virallinen todistus, joka tulee säilyttää huolellisesti. Todistus tarvitaan jatkoopiskelupaikkaa haettaessa. Lokerikoista Avaimen saa kansliasta 5 euron avainpanttia vastaan. Maksu palautetaan opiskelijalle, kun avain luovutetaan takaisin. Avainta tulee säilyttää huolellisesti ja se on pidettävä mukana joka päivä. Oppilaitos ei vastaa lokerikossa säilytettävistä tavaroista. Rehtorilla on tarvittaessa oikeus tarkistaa lokerikon sisältö. Lokerikon väärinkäytöstä seuraa lokerikon käyttöoikeuden menetys. Opiskelija on velvollinen korvaamaan lokerikolle tahallisesti aiheutetut vahingot.

27 YLITORNION YHTEISKOULUN LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Lukion järjestyssäännöt pyrkivät takaamaan kouluyhteisön jäsenille viihtyvyyden, työrauhan, turvallisuuden ja oikeusturvan. 27 Mikäli opiskelija käyttäytyy tai menettelee hyvien tapojen ja koulun järjestyssääntöjen vastaisesti, noudatetaan opiskelijan ojentamisessa seuraavia keinoja: Rikkomuksesta seuraa, että opettaja puhuttelee opiskelijan ja tarvittaessa ilmoittaa rikkomuksesta rehtorille. Rehtori tutkii asiaa sekä tarvittaessa puhuttelee opiskelijan ja tarvittaessa ottaa yhteyttä opiskelijan huoltajiin. Mikäli rikkomus on vakava, rehtori voi antaa opiskelijalle kirjallisen varoituksen. Mikäli kirjallinen varoitus ei ole riittävä, rehtori voi siirtää tapauksen johtokunnan käsiteltäväksi, joka asiaa tutkittuaan voi erottaa opiskelijan enintään lukuvuodeksi. 1. Koulualueen, kouluajan ja koulunkäyntiin liittyvän tilaisuuden määrittely 1.1. Koulun alueena pidetään koulun tonttia, joka rajoittuu etelässä ja lännessä lähimpiin teihin, pohjoisessa koulun uuden osan päädystä 5 m ja idässä koulurakennuksen seinästä 2 m. Tiet eivät ole koulun aluetta Kouluajaksi katsotaan lukujärjestyksen mukainen työpäivä kouluruokailuineen Koulunkäyntiin välittömästi liittyväksi tilaisuudeksi katsotaan koulun järjestämä tilaisuus, matka tms. myös koulun alueen ja kouluajan ulkopuolella. 2. Päivittäisen työskentelyn eri tilanteet 2.1. Koulun ulko-ovet avataan opiskelijoille noin kello 7.00 ja suljetaan noin kello Oppilaan on jätettävä kulkuvälineensä niille varatuille paikoille, jotta esteetön kulku koulun alueelle ja koulurakennukseen on mahdollista. Pysäköinti varatuille paikoille on kiellettyä Lukiolaisen päivä aloitetaan päivänavauksella. Päivänavauksen pitämiseen voivat osallistua opettajien ja seurakunnan edustajien lisäksi myös opiskelijat. Päivänavaus kuunnellaan siinä luokassa, jossa opiskelijan oppitunti alkaa Oppitunnit alkavat ja päättyvät täsmällisesti koulun työjärjestyksessä ilmoitettuina aikoina. Jos opettaja ei 5 minuutin kuluessa tunnin alkamisesta ole saapunut luokkaan, opetusryhmän on tiedusteltava syytä poissaoloon rehtorilta. Rehtori hoitaa tilanteen parhaaksi katsomallaan tavalla Päällysvaatteet ja ulkokengät viedään niille tarkoitetuille paikoille. Pipot, lippalakit yms. päähineet otetaan päästä pois oppitunnin ajaksi. Laukkuja ei saa turvallisuussyistä jättää kulkureiteille esim. eteiseen tai ovien eteen Opiskelijalla tulee olla kullakin oppitunnilla tarvittavat oppikirjat, opiskeluvälineet ja muut varusteet Mobiililaitteet pidetään pääsäntöisesti äänettöminä oppituntien aikana. Koetilaisuudessa matkapuhelimet tulee jättää suljettuina reppuun tai valvojan pöydälle Kuulokkeita ei saa ilman erillistä lupaa käyttää oppituntien tai kokeiden aikana Ruokailuun mennään vain siihen varattuna aikana. Ruokasalissa tulee käyttäytyä rauhallisesti siisteyttä ja hyviä tapoja noudattaen. Päällysvaatteet viedään ennen ruokasaliin menoa niille tarkoitetuille paikoille. Pipot, lippalakit yms. päähineet otetaan päästä pois ruokailun ajaksi (myös tytöt) Koulun yhteiset tilaisuudet (juhlat, retket, toimintapäivät, elokuvat, yleisöluennot, koulutukset jne.) koskevat kaikkia opiskelijoita, riippumatta opiskelijan työjärjestyksestä Koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Opiskelija on velvollinen korvaamaan koulun omaisuudelle tahallaan tai varomattomuudesta aiheuttamansa vahingon. Aiheutuneesta vahingosta on viipymättä ilmoitettava rehtorille, jollekin opettajalle tai siivoojalle Tapaturman sattuessa ilmoitetaan siitä viipymättä jollekin koulun henkilökuntaan kuuluvalle henkilölle ja annetaan mahdollisuuksien mukaan tarvittava ensiapu.

28 Kouluyhteisön jäsenen on huolehdittava siitä, että koulu ja sen ympäristö säilyvät siisteinä. 3. Myöhästymiseen ja poissaoloihin liittyvät määräykset 3.1. Opiskelijan tunnilta myöhästymisestä tehdään tuntimerkintä Wilmaan. Opiskelija katsotaan myöhästyneeksi, jos hän saapuu opetustilaan sen jälkeen, kun opettaja on aloittanut opetuksensa tai kun päivänavaus on alkanut. Myöhästyminen selvitetään opettajalle joko heti tunnille saavuttaessa tai viimeistään tunnin loputtua Jos opiskelija ei pääse kouluun esim. äkillisen sairastumisen tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi, huoltajan on merkittävä poissaolo Wilmaan tai ilmoitettava siitä ryhmänohjaajalle Jos opiskelijan poissaoloa ei ole merkitty Wilmaan etukäteen, opettaja merkitsee opiskelijan poissaolon tunnilta selvittämättömäksi. Huoltajan on selvitettävä kaikki opettajan selvittämättömäksi merkitsemät poissaolot Wilmaan tai ryhmänohjaajalle jälkikäteen Jos opiskelija sairastuu koulupäivän aikana, hän saa poistua koulusta ilmoitettuaan asiasta ryhmänohjaajalle tai ryhmänohjaajan poissa ollessa jollekin opettajalle tai kansliaan Ryhmänohjaaja voi hyväksyttävästä syystä myöntää luvan 1-2 päivää kestävään etukäteen tiedossa olevaan poissaoloon Rehtori voi hyväksyttävästä syystä myöntää luvan 3 päivää tai sen yli kestävään etukäteen tiedossa olevaan poissaoloon. 4. Vilppi 4.1. Kurssi voidaan jättää arvostelematta ja kaikki sen suoritukset mitätöidä, mikäli opiskelijan todetaan käyttäneen vilppiä. Vilpiksi tulkitaan 1) lunttaus tai sen yritys koetilanteessa, 2) toisen tekemän työn (myös internetistä kopioidun) esittäminen omanaan, 3) oman jo arvostellun työn esittäminen uutena. Vilpin vuoksi hylätty kurssi voidaan suorittaa uudelleen vasta, kun se on seuraavan kerran tarjolla. Vilpistä ilmoitetaan tarvittaessa huoltajalle. 5. Tupakointi, nuuskaus ja päihteet 5.1. Tupakointi, nuuskaus sekä päihteiden ja huumeiden käyttö ja hallussapito on kielletty kouluaikana koulun alueella ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Opiskelija ei saa esiintyä koulussa, koulun alueella eikä koulun järjestämissä tilaisuuksissa päihteiden tai huumeiden vaikutuksen alaisena. 6. Vapaaseen harrastustoimintaan liittyvät määräykset 6.1. Opiskelijalla on oikeus lain sallimissa rajoissa muodostaa koulu- ja luokkakohtaisia yhdistyksiä, järjestöjä ja kerhoja, jotka voivat olla myös poliittisia ja kuulua valtakunnallisiin ja paikallisiin järjestöihin. Milloin poliittinen yhdistys muodostuu puoluejärjestön osaksi, sitä on pidettävä kouluorganisaatioon kuulumattomana Johtokunta vahvistaa oppilaskunnan säännöt Koulun tiloja voi käyttää kouluajan ulkopuolella harrastustoimintaan. Kaikesta kouluajan ulkopuolisesta käytöstä on sovittava rehtorin kanssa hyvissä ajoin. Tilojen ilta- ja viikonloppukäytössä tulee noudattaa koulun järjestyssääntöjä. Tilojen varaaja vastaa käytön aikana koulun omaisuuden kärsimistä vahingoista, joista hänen on vahingon sattuessa välittömästi ilmoitettava rehtorille sekä tilojen ovien ja ikkunoiden lukitsemisesta Oppilaskunnan hallitus on vastuussa oppilaskunnan kahviosta Opetusvälineiden vapaa-ajan käytöstä on sovittava rehtorin ja aineenopettajan kanssa. 7. Koulussa tapahtuva poliittinen toiminta 7.1. Opiskelijalla on oikeus ilmaista poliittinen tai yhteiskunnallinen mielipiteensä, kun se liittyy käsiteltävänä