OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle. Nuorisonavigaattori. Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?
|
|
- Riitta-Liisa Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle Nuorisonavigaattori Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?
2 Taataan jokaiselle nuorelle oikeus yhdenvertaiseen Mistä nuoriso navigaattorissa on kyse? Korkea osaaminen on Suomen kivijalka. Se takaa menestymisen myös suurten rakennemuutosten edessä. Pienellä maalla ei ole varaa hukata ainuttakaan nuorta, joka voi antaa osaamisensa tämän yhteiskunnan käyttöön. Nuoret pitää saattaa aikuisuuteen turvallisten kasvattajien, innostavien opettajien ja osaavien kouluttajien ohjaamana. Osaamistason nostaminen edellyttää koulutustason nousua, mitä ei ole Suomessa tapahtunut vuosikymmeniin. Peruskoulun varassa olevien nuorten määrä on pysynyt vakiintuneena viimeiset kolmekymmentä vuotta.¹ Vuonna 211 Suomessa oli lähes 5 syrjäytynyttä nuorta, lähes yhden ikäluokan verran. Yli 8 prosenttia heistä ei koskaan suorita peruskoulun jälkeistä tutkintoa.² Keväällä 214 perusopetuksen päättäneistä jäi toisen asteen yhteishaun valintojen ulkopuolelle 3 6 nuorta. Heistä osa valittiin samana vuonna opiskelemaan täydennyshaussa tai valmistavassa koulutuksessa.³ Nuoria myös poistuu työmarkkinoilta ennenaikaisesti; joka päivä kahdeksan nuorta jää työkyvyttömyyseläkkeelle, eli noin viisi prosenttia ikäluokasta vuositasolla laskettuna. Me OAJ:ssä uskomme, että koulutus on tehokkainta työllisyyspolitiikkaa ja parasta sosiaaliturvaa, jota yhteiskunta voi nuorisolleen taata. Koulut ja oppilaitokset joutuvat kuitenkin jatkuvasti taistelemaan toimintansa perusedellytyksistä, kun nuorten tuki ja resurssit ohjataan koulujen ulkopuolelle. Oppilaitos on nuoren yhteiskunnallisen elämän keskus, josta käsin muu tarvittava tuki löytyy. Tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori siirtyy peruskoulun jälkeen ensisijaisesti koulutukseen ja saa sen suorittamiseen tarvittavat edellytykset ja tuen yhdeltä luukulta. Suomi tarvitsee nuoret terveinä töihin koulutuksen kautta, ja me opettajat haluamme antaa siihen panoksemme. Nuoret pitää saattaa aikuisuuteen turvallisten kasvattajien, innostavien opettajien ja osaavien kouluttajien ohjaamana. Olli Luukkainen puheenjohtaja Opetusalan Ammattijärjestö OAJ 2 Nuorisonavigaattori / OAJ 215
3 ja laadukkaaseen koulutukseen Tilannekuva Nuorisotakuussa koulutus ensisijaiseksi Nuorisotakuu oli päättyvän vaalikauden iso hallinnon rajat ylittävä hanke, nyt on päätettävä miten sitä jatketaan. Nuorisonavigaattorin tavoitteena on tuoda OAJ:n malli nuorisotakuun jatkoksi. Navigaattori esittää konkreettisia ratkaisuja nuorten koulutuksen kehittämiseksi tulevalla hallituskaudella. Nuorisotakuun toimimisen edellytyksenä on, että koulutuksen saavutettavuus ja laatu turvataan koko maassa. Koulutuksen merkitys ja tarve kasvaa Suorittavien töiden tarjonta vähenee rajusti työelämän rakennemuutoksen vuoksi. Vuosittain lakkaa 4 ammattia. Työelämä vaatii jokaiselta vähintään toisen asteen koulutusta. Koulutuksella pidennetään työuria Koulutus on investointi, joka pidentää tutkitusti työuria sekä ennustaa matalampaa työttömyyttä ja parempaa terveydentilaa läpi elämän. Koulutus on erityisen tehokas ratkaisu syrjäytymisen ehkäisemiseen. Suomen talous ei kestä koulutusleikkauksia Koulutuksesta on leikattu päättyneellä vaalikaudella noin 1,5 miljardia euroa. Leikkaukset vaarantavat yhteiskunnallisen kehityksen ja kilpailukyvyn, ja suomalainen osaamistaso heikkenee. Nuorten syrjäytyminen maksaa yhteiskunnalle 3 miljoonaa euroa vuodessa. Tuottavuutta voidaan kuitenkin parantaa, kun se tehdään viisaasti. Tiekartta OAJ:n ehdotukset Nuorille koulutusoikeus Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten jatko-opintovalmiudet kuntoon Tuki ja ohjaus riittäväksi Tukiopinto-ohjauksesta uusi tuen muoto Portti auki jatko-opintoihin Vähemmän katkoksia nivelvaiheisiin Alueellinen koulutuksen järjestämissuunnitelma Nuorisonavigaattori / OAJ 215 3
4 Ehkäistään kaikin keinoin nuorten syrjäytymistä Nuorille koulutusoikeus % Jokaiselle nuorelle taataan subjektiivinen oikeus perusopetuksen jälkeiseen koulutuspaikkaan, ja kunnille säädetään vastuu nuorten ohjauksesta. Oppilaan oikeus ja kunnan vastuu ovat voimassa vuoden ajan peruskoulun oppimäärän suorittamisesta. Koulutus ehkäisee huono-osaisuutta ja lisää hyvinvointia Ilman 3 toisen asteen tutkintoa olevilla alle 21-vuotiailla on paljon ongelmia. Yli puolet heistä on elänyt toimeentulotuen varassa. 2 Puolet tytöistä on kärsinyt psyykkisistä ongelmista, ja kolmannes pojista on tuomittu rikoksesta.⁴ (Kuvio 1) Kustannukset 1 nuorten syrjäytymisestä ovat yhteiskunnalle 3 miljoonaa euroa joka vuosi. Jokaiselle nuorelle taataan oikeus koulutuspaikkaan perusopetuksen jälkeisissä koulutusmuodoissa. Ensisijaisena tavoitteena on siirtyminen toisen asteen koulutukseen opiskelijan valintojen mukaisesti. Opiskelupaikan hakeminen 1,2 ja opintojen aloittaminen perusopetuksen jälkeisessä koulutuksessa säädetään nuorelle velvoittavaksi. Jos opinnot keskeytyvät ensimmäisen vuoden aikana, kunnille olisi säädöstason vastuu ohjata nuorta ja osoittaa nuorelle opiskelupaikka. Tämä ohjaus- ja opiskelupaikan osoitusvelvoite on voimassa vuoden ajan peruskoulun oppimäärän 1,suorittamisesta. Perustellusta syystä oppilas voi hakea lykkäystä opiskelupaikan hakemiseen ja vastaanottamiseen. 1 1 Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt Toimeentulotuki Peruskoulu Psyykenlääkkeet tai psykiatrinen erikoissairaanhoito Keskiaste Tuomittu rikoksesta Lukio tai korkeakoulu Kuvio 1. Toimeentulotukea saaneiden, psyykenlääkkeitä tai psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluita käyttäneiden sekä rikoksista tuomittujen osuudet vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta sukupuolen ja koulutusasteen mukaan. i,8 Nykyiset koulutusvaihtoehdot peruskoulun jälkeen Tutkintoon johtava toisen asteen koulutus: lukio ja ammatillinen koulutus Peruskoulutuksen lisäopetus: 1-luokat Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Kansanopistojen pitkät linjat Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus Lukiokoulutukseen valmistava koulutus Työpajat 4 Nuorisonavigaattori / OAJ 215
5 moniammatillisesti ja hallinnon rajat ylittäen Eri kieli- ja kulttuuri taustaisten 6 jatko-opintovalmiudet kuntoon 5 % Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten nuorten syrjäytymistä ehkäistään turvaamalla riittävä suomen tai ruotsin kielen opetus. Kielitaidon riittävä kehittyminen mahdollistetaan uudella kielitasoperustaisella opiskelumallilla Maahanmuuttajanuorten vaara syrjäytyä on muita suurempi Vieraskielisistä suomalaisista nuorista kolmannes on syrjäytyneitä. Tämä luku vastaa neljännestä (23 %) kaikista syrjäytyneistä nuorista.⁵ 3 2 Suomen väestössä eri kieli- ja kulttuuritaustaisten määrä kasvaa kiihtyvällä vauhdilla. Myös toisen polven maahanmuuttajien määrä on lisääntynyt. Suomen tai ruotsin kielen opiskelu on avainasemassa koulutukseen pääsemisessä ja työllistymisessä. 1 Maahanmuuttajaoppilailla on kunnasta riippuen erilaiset mahdollisuudet saada suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusta. Joissakin pienissä kunnissa sitä ei saa lainkaan⁶. Perusopetuksessa lapsi tai nuori integroidaan usein liian nopeasti kielen yleisopetuksen ryhmään eikä kielenopiskelun tuki ole välttämättä riittävää, minkä vuoksi tarvitaan yksilöllisempää kielenopiskelua. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen toteuttamiseen rakennetaan yleisen, tehostetun ja erityisen kielenopiskelun malli. Eri kieli- ja kulttuuritaustaisille lapsille ja nuorille laaditaan valtakunnalliset kielitasotestit, joiden perusteella he pääsevät kielitasonsa mukaiseen suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetusryhmään. Tässä mallissa oppilas siirtyy tasolta seuraavalle ja lopulta yleisopetukseen oppimissuunnitelman ja arvioinnin pohjalta. Muut kielet Suomi, ruotsi tai saame Kuvio 2. Syrjäytyneiden osuus vuotiaista, äidinkielen mukaan (vain perusasteen koulutus, ei työtä, ei opiskelupaikkaa, ei alle 7-vuotiaita lapsia). Lähde: Tilastokeskus: työssäkäyntitilasto. Nuorisonavigaattori / OAJ 215 5
6 Turvataan kaikille riittävä ohjaus, oppilashuolto ja 3 Tuki ja ohjaus riittäväksi henkilöä Vähennetään koulutuksen keskeyttämistä säätämällä ohjattavien enimmäismääräksi 2 ja lisäämällä lukiolakiin opiskelijan oikeus saada tarpeen mukaan erityisopetusta Tarvitaan tuhat uutta opinto-ohjaajaa Opoja nyt Opoja, tavoite luokka Lukio Ammatillinen koulutus Noin 5 % lukiolaisista kärsii oppimisvaikeuksista. Heillä ei ole tällä hetkellä oikeutta erityis- tai tukiopetukseen. Nuorille suunnatun ammatillisen koulutuksen keskeyttää 8,5 % opiskelijoista eli 1 nuorta. Vain yhdellä kymmenestä syynä keskeyttämiseen on koulutussektorin vaihto.⁷ Ammatillisen koulutuksen aloittaneista 23 prosenttia ei ole 9,5 vuodessa suorittanut tutkintoa.⁸ Lukiolaisilla ei ole oikeutta erityisopetukseen toisin kuin ammatillisen koulutuksen opiskelijoilla. Erityisopetuksen tarve on kiistaton. Osa lukiokoulutuksen järjestäjistä on lainsäädännön puutteista huolimatta järjestänyt erityisopetusta. Tämä on tarkoittanut käytännössä lukitestien järjestämistä, ylioppilastutkintoa varten tarvittavien lukilausuntojen laatimista sekä opiskelutekniikoiden opettamista. Opinto-ohjauksen resurssit ovat puutteelliset kaikilla koulutusasteilla (kuvio 3). Yhdellä opinto-ohjaajalla saattaa olla jopa tuhat ohjattavaa. Toisen asteen koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten määrää voidaan vähentää säätämällä, että yhdellä opinto-ohjaajalla voi olla enimmillään 2 ohjattavaa. Sekä peruskoululaisille että toisen asteen opiskelijoille on säädettävä ryhmämuotoisen ohjauksen lisäksi oikeus saada yksilöllistä opinto-ohjausta tarpeen mukaisesti oppilasta opiskelijaa opiskelijaa Kuvio 3. Nykyinen ja tavoitteellinen opintoohjaajien määrä sekä opiskelijoiden lukumäärä perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. 6 Nuorisonavigaattori / OAJ 215
7 tuki opintojen suorittamiseen 4 Tukiopinto-ohjauksesta uusi tuen muoto Säädetään oppilaan oikeudesta tukiopintoohjaukseen. Sen tavoitteena on varmistaa, että oppilas saa riittävän yksilöllisen tuen opinto-ohjaajan ja erityisopettajan yhteistyöllä. Oikeus ulottuu peruskoulun yläluokilta toisen asteen koulutuksen ensimmäisen vuoden loppuun. Perusopetuksen tavoitteena on tuottaa jokaiselle nuorelle valmiudet jatko-opintoihin. Kevään 214 yhteishaussa 15 nuorta jätti kokonaan hakematta ja 13 nuorta ei tullut valituksi tutkintoon johtavaan koulutukseen.¹⁰ Miehet Oppilas on oikeutettu tukiopinto-ohjaukseen toisen asteen 1. vuoden loppuun saakka, mikäli opettajat ja opintoohjaaja havaitsevat perusopetuksen vuosiluokkien 7 8 aikana oppilaalla tarpeen yksilöllisempään ohjaukseen. Tarve tukiopinto-ohjaukselle 5 voi johtua esimerkiksi koulunkäynnin motivaatio-ongelmista, jatko-opinto- ja urasuunnitelmien puutteesta tai arviosta, että oppilaalla on heikot mahdollisuudet saada toisen asteen opiskelupaikka. Perusasteen varaan jääneiden työura kolmanneksen muita lyhyempi Perusaste Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Naiset Perusaste Keskiaste Alempi korkea-aste Ylempi korkea-aste Tämä uusi tuen muoto takaa sitä tarvitsevalle oppilaalle oikeuden opinto-ohjaajaan ja erityisopettajaan, jotka kulkevat nuoren rinnalla. Oppilas saa yksilöllistä opinto-ohjausta ja tukea opiskeluun. Oppilaan urasuunnittelutaitoja vahvistetaan ja hänen kanssaan laaditaan koulutus- ja urasuunnitelma. Häntä autetaan tarvittaessa löytämään tukea järjestöjen, nuorisotoimen, terveystoimen ja sosiaalitoimen palveluista. Nuorta ohjataan myös hyödyntämään työvoimapalvelujen tuottamia ohjauspalveluja. Oppilaan päästyä peruskoulun jälkeiseen koulutukseen tukiopinto-ohjaus jatkuu edelleen ensimmäisen opintovuoden ajan varmistaen yhteistyössä uuden oppilaitoksen opintoohjaajan kanssa, että nuoren opinnot sujuvat. Mikäli jatkoopinnot eivät toteudu, tukiopinto-ohjaus auttaa oppilasta toteuttamaan varasuunnitelmia. vuotta Työvuodet 1 Työttömyysvuodet Kuvio vuotiaan työ- ja työttömyysvuosien odotearvo (21) koulutusasteen mukaan.⁹ Nuorisonavigaattori / OAJ 215 7
8 Turvataan mahdollisuudet jatko-opintoihin toiselta 5 Portti auki jatko-opintoihin Nuorten jatkokoulutusmahdollisuuksia ei saa vaarantaa lyhentämällä ammatillisen koulutuksen pituutta tai siirtämällä oppimista työpaikoille. Oppisopimuskoulutusta kehitetään nuorille paremmin soveltuvaksi. Kolmannes ammattikorkeakoulun aloittavista nuorista on käynyt ammatillisen koulutuksen. Niillä ammatillisen koulutuksen käyneillä, jotka eivät ole hakeutuneet täydennyskoulutukseen tai jatko-opintoihin, on muita aikuisia heikommat ongelmanratkaisutaidot.¹² Työssäoppimisen minimi on jo nykyisellään 3 osaamispistettä (osp), eikä ylärajaa ole asetettu. Koko kolmen vuoden tutkinnon laajuus on 18 osp. Yhä useammalla korkeakouluopiskelijalla ammatillinen tausta Korkeakoulutus yhteensä Yliopistokoulutus AMK aikuiskoulutus AMK nuorten koulutus Opiskelemalla kolmivuotisen ammatillisen perustutkinnon nuori saa laaja-alaisen ammatillisen perusosaamisen ja samalla jatko-opintokelpoisuuden. Ammatillisen koulutuksen lyhentäminen nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen sekä nuorten laajamittainen oppisopimuskoulutus heikentäisivät osaamispohjaa. Sitä murentaisi myös 2+1-malli, jossa työelämä vastaa yhden vuoden koulutustavoitteista. Alan edellyttämät perustaidot, oman osaamisen kehittämisen valmiudet ja jatko-opintokelpoisuus pitää saavuttaa kaikissa koulutusmuodoissa. Työmarkkinoiden murroksessa suorittavien töiden määrä vähenee ja oppimaanoppimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitojen merkitys korostuu entisestään. % Kuvio 5. Ammatillisen koulutuksen tai kaksoistutkinnon suorittaneiden osuus korkeaasteen opinnot aloittaneista 213.¹¹ Joustava opintopolku rakentuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman ja opiskelun tarkoituksenmukaisen toteuttamisen pohjalle. Oppilaitoksen tuki ja opetta jien ohjaus niin oppilaitoksessa kuin työpaikalla varmistavat laadukkaan 8 oppimisen. Oppisopimus 7 soveltuu parhaiten aikuisille ja sellaisille nuorille, jotka ovat itseohjautuvia. Oppisopimuskoulutuksen tulee perustua 6 henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan, joka on laadittu opetussuunnitelman tai näyttötutkintojen perusteiden 5 mukaan. Oppisopimuksen on jatkossakin perustuttava työsopimukseen. Samalla rahojen ja vastuiden on kuljettava 4 käsi kädessä Nuorisonavigaattori / OAJ
9 asteelta eteenpäin 6 Vähemmän katkoksia nivelvaiheisiin Varmistetaan katkeamaton polku lukiosta korkeakoulutukseen. Luodaan malli, jossa täysiikäisyyden kynnyksellä oleva ikäluokka kohdataan moniammatillisesti ja varmistetaan, että jokaisella nuorella on tarvittavat eväät ja tuki aikuisuuteen astumiseen. Vain kolmannes uusista ylioppilaista jatkaa välittömästi opintojaan Opiskelijavalintauudistuksen myötä välivuotta harkitsevien uusien ylioppilaiden määrä on noussut viidenneksestä neljännekseen.¹³ Uusien ylioppilaiden työttömyysaste on ollut jatkuvassa kasvussa koko nuorisotakuun ajan. Varusmiespalvelus aiheuttaa jopa kaksi välivuotta opintojen jatkamiseen. Kutsunnat ovat tällä hetkellä viimeinen etappi, jossa tavoitetaan kokonaisuudessaan koko nuorten miesten ikäluokka, mutta nuorille naisille ei vastaavaa tarkastelupistettä ole. Ei hakenut opiskelemaan 19 % Haki, ei saanut paikkaa 45 % Sai opiskelupaikan 36 % Opiskelijavalintauudistusten tavoitteena on ollut taata useammalle nuorelle koulutuspaikka sekä sujuvoittaa opintojen kulkua ja alanvaihtoa. OAJ:n mukaan opiskelijavalintajärjestelmiä on kehitettävä niin, että ne tukevat opiskelijoiden nopeaa siirtymistä, eivätkä jätä ketään ulkopuolelle. Ilman opiskelupaikkaa jääneille varmistetaan opinto-ohjaus. On syytä myös selvittää 18 vuotta täyttäville miehille ja naisille järjestettäviä kansalaiskutsuntoja, jotka järjestetään yhteistyössä eri viranomaisten kanssa. Tavoitteena on tarjota nuorelle laadukas palvelutapaaminen, jonka jälkeen nuori ohjataan yksilöllisten tarpeiden pohjalta opinto- ja ura ohjauk seen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tai etsivän nuorisotyön piiriin. Kansalaiskutsuntojen toimintamalli rakennetaan olemassa olevien käytänteiden ja hyväksi koet tujen toimintamallien pohjalta. Kuvio 6. Opiskelupaikan saaneet, hakeneet ja hakematta jättäneet uudet ylioppilaat vuonna 213.¹⁴ Lisäksi selvitetään, tulisiko toisen ja kolmannen asteen koulutuksen nivelvaihe sujuvammaksi, jos varusmiespalveluksen aloittaminen siirrettäisiin maaliskuulle ja syyskuulle. Nuorisonavigaattori / OAJ 215 9
10 Varmistetaan koulutuksen saavutettavuus koko 7 Alueellinen koulutuksen järjestämissuunnitelma Toisen asteen koulutuksen rahoitusta uudistetaan koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestämisverkkoa tarkastellaan maakuntaliitoissa laadittavien alueellisten koulutuksen järjestämissuunnitelmien pohjalta. Tällöin opetukseen panostetaan aiempaa enemmän ja kustannustehokkuutta haetaan tukipalveluista. Kiinteistö- ja tukipalvelujen kustannukset ovat kasvaneet jatkuvasti, ja opetukselle koulutuksen eurosta on jäänyt enää 6 senttiä. Kymmenen vuotta sitten ammatilliseen koulutukseen sijoitetusta eurosta meni 7 % opetukseen, nyt enää puolet. Koulutusjärjestelmämme on jo nyt tehokas. Suomen julkisista menoista koulutukseen kuluu 12,2 %. Osuus on OECDmaiden keskiarvon alapuolella, vaikka suomalainen koulutusjärjestelmä perustuu julkiseen rahoitukseen enemmän kuin missään muualla.¹⁵ Koulutukseen sijoitetusta eurosta enää 6 senttiä opetukseen % Lähde: OPH Vaikka edellisen hallituksen rakenne- ja rahoitusuudistuspaketti hylättiin eduskunnassa, on mietittävä toteuttamiskelpoisia keinoja kustannusten hillitsemiseksi niin, että opetuksen osuus turvataan. Jotta vahingolliset leikkaukset muun muassa yksikköhintaan voidaan välttää, on löydettävä tapoja tehdä asioita uudella tavalla ja kannustettava toiminnan kehittämiseen. Keinoja ovat muun muassa järjestämisverkon maltillinen tiivistäminen ja opiskeluaikojen lyhentäminen opiskelijan aikaisemmin hankittua osaamista tunnistamalla tai ohjaamalla hänet mahdollisuuksien mukaan näyttötutkintoon. Koulutuksen rahoitukseen olisi mahdollista saada lisää pitkäjänteisyyttä luopumalla osasta pirstaleista hankerahoitusta. Sivistystoimen palveluiden synergiaedut eri koulutusasteiden välillä (esimerkiksi ammatillinen, aikuiskoulutus ja ammattikorkeakoulut) on etsittävä, jotta voidaan käyttää yhteisiä tiloja, laitteita ja hallintoa. Näillä toimilla kustannuksia voidaan alentaa jopa 2 miljoonalla eurolla. Peruskoulu Lukio Ammatillinen peruskoulutus Kuvio 7. Opetuksen osuus oppilaitosten kustannuksista koulutusasteittain vuosina 22 ja Nuorisonavigaattori / OAJ 215
11 4 Suomessa 2 OAJ:n tavoitteena on varmistaa koulutuksen saavutettavuus. Järjestäjäverkon kokonaisuutta tulisi tarkastella alueellisella tasolla, jossa on paras asiantuntemus. Kuntia sitovan alueellisen koulutuksen järjestäjäsuunnitelman laatiminen annetaan maakuntaliittojen tehtäväksi. Maakuntaliittoja velvoitetaan asettamaan riippumattomat selvityshenkilöt tekemään maakunnittain esitykset sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen järjestämisverkosta. Opiskelupaikkojen riittävyyden varmistamiseksi tarvitaan aloituspaikkojen valtakunnallista tarkastelua ja paikkojen siirtämistä sinne, missä nuoret asuvat. Pienten yksiköiden olemassaolo on taattava myös harvaan asutuilla alueilla saavutettavuuden turvaamiseksi Toisen asteen rahoitusjärjestelmien tulisi kannustaa koulutuksen järjestäjiä huolehtimaan koko ikäluokan kouluttamisesta 1 ja keskeyttämisten vähentämisestä. Rahoitusjärjestelmien pitäisi myös nopeuttaa opiskeluaikaa ja siirtymistä koulutuksesta työelämään. Rahoituksessa keskeisiä periaatteita ovat koulutuksen laadun, vaikuttavuuden, tehokkuuden ja taloudellisuuden parantaminen sekä tuloksellisuusrahoituksen osuuden maltillinen lisääminen. Yksikköhinta tulisi maksaa suoraan valtiolta koulutuksen järjestäjälle. Perusrahoituksen on kannustettava ohjaamaan opiskelijaa suorittamaan tutkinto loppuun. Suoritusrahoituksen on otettava huomioon koulutuksen laatu ja laadun ylläpitämiseen liittyvät mahdollisuudet, kuten opetuksen ja ohjauksen määrät. 8 Järjestäjäverkon tarkastelumalli OKM Maakuntaliitto OKM Valtakunnallinen ohjeistus Koulutuspaikkojen tarvearvio Alueellinen järjestämissuunnitelma: koulutuksen järjestäjäverkkoesitys toimipisteineen Opetusalan henkilöstön ja muutosturvan tarvearvio Maakuntaliittojen esitysten valtakunnallinen kokonaistarkastelu Järjestämislupaedellytysten arviointi ja koordinointi Neuvottelumenettely, mikäli OKM esittää muutoksia alueellisiin järjestämissuunnitelmiin Muutoksenhakumahdollisuus OKM päätökseen Perusrahoituksen osuus on pidettävä riittävän suurena 27 % 3 % 8 % 2 % Ammatillisen koulutuksen rahoituksen on tunnistettava jatkossa tutkinnon suorittaminen osissa. Perinteisistä laskentapäivistä on luovuttava. Muun muassa nämä merkitsevät suuria muutoksia rahoitusjärjestelmään. Lukiokoulutuksen rahoitus ei sen sijaan tarvitse isoa muutosta, sillä järjestelmä on jo nykyisellään tehokas ja edullinen. Eduskunnassa keväällä kaatuneen lakiesityksen pohjalta voidaan luoda toimiva esitys kasvattamalla perusrahoituksen osuutta merkittävästi ja muuttamalla pienten lukioiden lisä tukemaan saavutettavuutta. Vastaavasti vaikuttavuus- ja suoritusrahoituksen osuuksia pienennetään. Ammatillinen koulutus 7 % 9 % Kuvio 8. OAJ:n malli ammatillisen ja lukiokoulutuksen rahoitukseen. Vaikuttavuusrahoitus Suoritusrahoitus Perusrahoitus Lukiokoulutus Nuorisonavigaattori / OAJ
12 Lähteet ¹ OKM (214). Kansallisen osaamisperustan vahvistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 214:19. ² TEM (211). Nuoret työmarkkinoiden ulkopuolella. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 12/211. ³ TEM (215). Nuoristotakuutyöryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/215. ⁴ Tilastot koskevat vuoden 1987 syntymäkohorttia. Lähde: Paananen ym. (212). Lasten ja nuorten hyvinvointi Kansallinen syntymäkohortti tutkimusaineiston valossa. Raportti 52/212. ⁵ Myrskylä, P. (212) EVA Analyysi: Hukassa Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? ⁶ OPH (212). Suomi ja ruotsi toisena kielenä -opetuksen sekä perusopetuksen loppuvaiheessa Suomeen muuttaneiden opetuksen järjestäminen. ⁷ Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutuksen keskeyttäminen [verkkojulkaisu] Helsinki: Tilastokeskus. ⁸ Suomen virallinen tilasto (SVT): Opintojen kulku [verkkojulkaisu] Helsinki: Tilastokeskus. ⁹ Tilastokeskus (212). Koulutustaso selittää työurien pituutta. ¹⁰ TEM (215). Nuorisotakuutyöryhmän loppuraportti ja suositukset jatkotoimiksi. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/215. ¹¹ Tilastokeskus. Koulutukseen hakeutuminen vuonna 213. ¹² PIAAC (213). Kansainvälisen aikuistutkimuksen ensituloksia. ¹³ TAT (215). Kun koulu loppuu tutkimus nuorten tulevaisuuden suunnitelmista (tiivistelmä). ¹⁴ Suomen virallinen tilasto (SVT): Koulutukseen hakeutuminen [verkkojulkaisu] Helsinki:Tilastokeskus. ¹⁵ OPH (214). Muistio: Education at a Glance 214. Kysy lisää Heljä Misukka, koulutusjohtaja helja.misukka@oaj.fi, Nina Lahtinen, kehittämispäällikkö nina.lahtinen@oaj.fi, Suvi Pulkkinen, koulutuspoliittinen sihteeri suvi.pulkkinen@oaj.fi, Lue netistä OAJ vaikuttaa Nuorisonavigaattori Seuraa somessa #nuorisonavigaattori Facebook /oajry Youtube /oajvideot Opetusalan ammattijärjestö OAJ Kannen kuvitus Pietari Posti, taitto ja grafiikat maija kauppila 12 Nuorisonavigaattori / OAJ 215
OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle. Nuorisonavigaattori. Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?
OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle Nuorisonavigaattori Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen? Taataan jokaiselle nuorelle oikeus yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen
LisätiedotOAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle. Nuorisonavigaattori. Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen?
OAJ:n ehdotukset uudelle hallitukselle Nuorisonavigaattori Miten varmistetaan jokaisen nuoren koulutukseen pääsy ja osaaminen? Taataan jokaiselle nuorelle oikeus yhdenvertaiseen ja laadukkaaseen koulutukseen
LisätiedotKoulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI
Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006
LisätiedotOPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI Tilaisuuden avaus
OPPILAAN- JA OPINTO-OHJAUKSEN KANSALLINEN FOORUMI 19.- 20.4.2012 Helsinki, Hilton Strand Tilaisuuden avaus Aulis Pitkälä Pääjohtaja Oppilaan- ja opinto-ohjaus elinikäisen oppimisen tukena Oppilaan- ja
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2014
Koulutus 2016 Koulutukseen hakeutuminen 2014 Uusien ylioppilaiden välitön pääsy jatko-opintoihin yhä vaikeaa Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan uusia ylioppilaita oli vuonna 2014 noin 32 100. Heistä
LisätiedotNivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes
Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että
LisätiedotVALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus. Käynnistyy 11.8.2015
VALMA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Käynnistyy 11.8.2015 Korvaa nykyiset neljä koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (Ammattistartti) Ammatilliseen
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotOpetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon
LisätiedotLäpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes
Läpäisyn tehostamisen tavoitteet 31.10.2012 Elise Virnes KOULUTUKSEN VALTAKUNNALLISIA LINJAUKSIA Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma 17.6.2011 Koulutus ja tutkimus vuosina 2011 2016, KESU Nuorten
LisätiedotOppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö
Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella
LisätiedotAMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes
AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013
Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Peruskoulun päättäneiden ja uusien ylioppilaiden välitön hakeutuminen Välitön pääsy jatko-opintoihin helpottui peruskoulun päättäneillä mutta vaikeutui uusilla
LisätiedotToisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus
Toisen asteen koulutuksen läpäisemistä ja keskeyttämistä koskeva tutkimus Simo Aho Tavoitteet 1) Kuinka yleistä (eri koulutusaloilla) on toisen asteen tutkintoon tähtäävien opintojen keskeyttäminen? Kuinka
LisätiedotKOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT
KOULULAISET, OPISKELIJAT JA TUTKINNOT Peruskoulun oppilaat 2018 Lukio-opiskelijat ja ylioppilastutkinnot Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi
LisätiedotValmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto
Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta
LisätiedotAMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014
AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,
LisätiedotToisen asteen koulutus
Toisen asteen koulutus Kymenlaakson maakuntapäivä 13.5.2015 Johtaja, opetus ja kulttuuri Terhi Päivärinta Nykytila Hallituksen esitykset lukion ja ammatillisen koulutuksen rahoituksesta ja järjestämisluvista
LisätiedotEnnakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö
Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien
LisätiedotMihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa
Mihin meitä viedään? #uusilukio yhteistyötä rakentamassa Valtakunnalliset Vapaan sivistystyön päivät 2018 Sivistys, kulttuuri ja seikkailu Tiina Silander Uusi lukio tukee ja innostaa! Lukiouudistus on
LisätiedotMONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013
MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla
LisätiedotValtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ
Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen
LisätiedotOpiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa
Opiskelijan siirtymät ja opintopolun sujuvuus koulutuksen nivelvaiheissa Alustavia tuloksia Ohjauksen päivät 8.5.2019 Jani Goman, Johanna Kiesi, Niina Rumpu etunimi.sukunimi@karvi.fi www.karvi.fi 2 Arviointiaineisto
LisätiedotOppisopimuksella osaavaa työvoimaa
Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa
LisätiedotLukio Suomessa - tulevaisuusseminaari
Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen
LisätiedotVahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta
Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOppisopimuksella ammattiin
Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset
LisätiedotTiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille
VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.
LisätiedotNuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes
Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 3. 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen
26.01.2012 Sivu 1 / 1 395/12.01.01/2012 3 Nuorten maahanmuuttajien opetuksen siirtäminen Matinkylän koulun alaisuudesta Espoon aikuislukion alaisuuteen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. (09)
LisätiedotOpetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä
Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa
LisätiedotMAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka
MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet
LisätiedotLIITE 1 Suunnitelma Opetushallituksen käyttöön asetettavista valtion vuoden 2015 4.2.2015 talousarviomäärärahoista 2012 (eur) 2012 (htv) 2013 (eur) 2013 (htv) 2014 (eur) 2014 (htvarvio) 2015 (eur) 2015
LisätiedotNuorisotakuu määritelmä
Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotNuorisotakuu koskee kaikkia nuoria. Elise Virnes
Nuorisotakuu koskee kaikkia nuoria Elise Virnes 29.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,
LisätiedotEi PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!
Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2012
Koulutus 2014 Koulutukseen hakeutuminen 2012 Uusien opiskelijoiden aikaisempi koulutus ja päällekkäishaku Vajaa puolet ammatillisen koulutuksen uusista opiskelijoista suoraan peruskoulusta Toisen asteen
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotOsaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet. Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelman kärkihankkeet Mirja Hannula EK-foorumi 9.11.2015 Rovaniemi Tavoitetila Sipilän hallitusohjelman 2025-tavoite Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta.
LisätiedotLukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat
Lukiokoulutuksen ja toisen asteen perusja lisäkoulutuksen rahoitus ja rakenne uudistuvat OKM:n tavoitteet ja toteutusmallit Kuopio 14.10.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta
LisätiedotMAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke
MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien
LisätiedotKoulun rooli syrjäytymiskehityksessä
Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta
LisätiedotPerusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015
Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...
LisätiedotAmmatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa
Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi
LisätiedotLapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma
Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO
LisätiedotAmmatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki
Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014
LisätiedotAjankohtaista lukiokoulutuksesta
Ajankohtaista lukiokoulutuksesta Kuntamarkkinat 12. Kuntatalo 12.9.2018 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto Lukiokoulutuksessa tapahtumassa Lukion erityisen koulutustehtävän uudistus 1.8.2018 Menossa tuntijakokokeilu
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotHallitus vaihtuu lukiokoulutuksen haasteet pysyvät
Hallitus vaihtuu lukiokoulutuksen haasteet pysyvät Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari 12.5.2015/Technopolis Tampere Olavi Arra 1 140 MITÄ TIEDÄMME HUOMISEN LUKIOVERKOSTA? Nykyisten lukioiden
LisätiedotLAATUA OHJAUKSEEN. Juhani Pirttiniemi. Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto
LAATUA OHJAUKSEEN Juhani Pirttiniemi Tutkimustiedot: Sanna Mäkinen, Itä-Suomen yliopisto KESKEISET TOIMIJAT OPPILAANOHJAUKSEN HANKKEESSA OKE - HANKE PERUSKOULUT AMMATILLINEN KOULUTUS LUKIOT MUUT HANKKEET
LisätiedotNuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013
Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,
LisätiedotAxxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena
Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotKunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014
Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS
LisätiedotValmentaudu tuleviin opintoihin!
Valmentaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2015 2016 Koe tekemisen, osaamisen ja onnistumisen iloa! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (Valma) Valmentavassa
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016
Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.
LisätiedotVammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano
Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman
LisätiedotAlle 30-vuotiaat nuoret Suomessa
Alle 30-vuotiaat nuoret Suomessa 55 000 työttömänä Nuorten syrjäytymisen kustannukset yhteiskunnalle 300 miljoonaa euroa vuositasolla. Heistä 40 000 työn ja koulutuksen ulkopuolella 110 000 pelkän peruskoulun
LisätiedotUudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi
Uudistuvat Oppijan verkkopalvelut Opintopolku.fi Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansalliset kehittämispäivät 18.-19.4.2013 Projektipäällikkö Ritva Sammalkivi, OKM SADe -ohjelma (VM) Oppijan verkkopalvelu
LisätiedotMaahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013
Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä
LisätiedotOpintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.
Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen
LisätiedotAsumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena. Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto
Asumisen tukeminen nuorisotakuun toteutumisen mahdollisuutena Tuomas Nurmela Puheenjohtaja Nuorisoasuntoliitto Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen
LisätiedotKuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa
Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2013
Koulutus 2015 Koulutukseen hakeutuminen 2013 Joka kymmenes korkeakoulujen uusi opiskelija suorittanut aiemmin korkeakoulututkinnon Tilastokeskuksen koulutustilastojen mukaan lähes 12 prosenttia alemman
LisätiedotOPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA
OPPILAITOS- NUORISOTYÖ LÄPÄISYN TEHOSTAJANA HISTORIA Idea lähtenyt kehittymään Pirkon erityisopettajan Sanna-Mari Jalavan opinnäytetyöstä Toisen asteen yhteys Ammatillisen koulutuksen ja nuorisotyön yhteiset
LisätiedotKatariina Männikkö. Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät
Katariina Männikkö Ammattistartit sähköiseen hakuun 28.11.2012 Ammattistarttipäivät Oppijan palvelut Oppijan verkkopalvelun esittelyvideo http://www.youtube.com/watch?v=yjfkp9xl8cq Nykytila Tavoitetila
LisätiedotKeski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020
Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun
LisätiedotKoulutukseen hakeutuminen 2016
Koulutus 2017 Koulutukseen hakeutuminen 2016 Vain kolmannes uusista ylioppilaista sijoittui välittömästi jatko-opintoihin, peruskoulun päättäneistä opintoja jatkoivat lähes kaikki Tilastokeskuksen koulutustilastojen
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotAmmatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS
MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN
LisätiedotLainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen
Lainsäädäntöä maahanmuuttajaoppilaiden opetukseen Tiina Pilbacka-Rönkä Valteri, Mikael 2.5.2017 Tiina Pilbacka-Rönkä PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS Valmistavan opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden
LisätiedotValmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?
Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle
LisätiedotAjankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013
Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö Johtaja Kirsi Kangaspunta 14.3.2013 Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen
LisätiedotVASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI
Takuulla koulutukseen VASKOOLI-PROJEKTI: KOULUTUSTAKUUMALLISTA HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI lähde: Matti Mäkelä, projektipäällikkö Turun ammatti-instituutti VaSkooli-projekti VaSkooli-projektin lähtökohdat Lähtötilanne:
LisätiedotINARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47
INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen
Lisätiedot- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).
- 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu
LisätiedotKelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012
Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet
LisätiedotOppisopimuskoulutuksen esittely
Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä
LisätiedotAjankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto
Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta ammatillisen koulutuksen reformi Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Koulutuksen ja osaamisen kärkihankkeet 1. Uudet oppimisympäristöt
LisätiedotLasten ja Nuorten ohjelma
Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten
LisätiedotVALMA - säädösten valmistelu
VALMA - säädösten valmistelu Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten yhteistyöseminaari 25.11.2013, Helsinki Congress Paasitorni Hallitusneuvos Piritta Väinölä Opetus-
LisätiedotSyrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa
Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen
LisätiedotOpiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana
1/3 09/ 2013 Opiskelijavalinnoissa uudistuksia 2013 2014 aikana Opiskelijavalinnat uudistuvat vaiheittain kaikilla koulutusasteilla alkaen syksystä 2013. Yhdistävänä asiana uudistuksessa on uuden Opintopolku.fi
LisätiedotOpintopolku. Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014. Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.
Opintopolku Hakeutuminen perusopetuksen jälkeisiin koulutuksiin keväällä ja kesällä 2014 Elinikäisen koulutuksen kehittämispäivät 8.-9.10.2014 Turku Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut
LisätiedotOPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni
OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:
LisätiedotErilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen
Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta. Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka
Ammatillisen koulutuksen reformi opinto-ohjauksen näkökulmasta Timo Vainionpää, Koulutuskeskus Sedu, Kurikka Reformin lähtötilanne Opiskelijan oikeus opinto-ohjaukseen oli poistettu reformin ensimmäisestä
Lisätiedot20. (29.60) Ammatillinen koulutus
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä
LisätiedotYhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja
Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKatariina Männikkö. Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus
Katariina Männikkö Haku perusopetuksen jälkeiseen koulutukseen uudistuu 24.1.2013 Kotitalousopetuksen järjestäjien tilaisuus Mikä muuttuu kotitalousopetuksen järjestäjien kannalta? Kotitalousopetus poistuu
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
Lisätiedot