Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a.

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 20/2013/1 Dnro LSSAVI/71/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto, Karijoki. MTY Korkeamäki Mäensivuntie KARIJOKI ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 20 lypsylehmää, 34 hiehoa, 17 lihanautaa ja 4 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi lypsylehmäpihatto, johon tulee tilat 165 lypsylehmälle ja 48 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Lisäksi rakennetaan uusi hiehopihatto, johon tulee tilat 100 hieholle ja 19 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 165 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 67 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Laajennuksen yhteydessä vanha navettarakennus poistetaan käytöstä ja lihanautojen kasvatuksesta luovutaan. Rakennettavat eläinsuojat sijaitsevat Karijoen kunnan Alakylässä tiloilla Koivuluoma (RN:o 5:70), Hautaluhta (RN:o 7:56) ja Luhta (RN:o 7:68). Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 11 a. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla ei ole aiempaa ympäristölupaa. Toiminta sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jossa ei ole voimassa olevaa yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan eläinsuojien alue on merkitty kaavamerkinnällä mk-1 (maaseudun kehittämisalue). mk-1 -merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilymisedellytyksiä. Maatilatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk-teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistäen. Alueella on lisäksi voimassa maakuntakaavan merkintä Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Sen suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maiseman arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Karijoen kunnan Alakylässä noin 4,8 km:n etäisyydellä Karijoen keskustasta etelään. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta. Noin 385 metrin etäisyydellä rakennettavasta lypsylehmäpihatosta luoteeseen sijaitsee naapurin maitotila. Seuraavaksi lähin maitotila sijaitsee noin 760 metrin etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta länteen. Rakennettavasta lypsylehmäpihatosta lähimmät kaksi naapureiden vapaa-ajan asuinrakennusta sijaitsevat noin 305 metrin ja noin 355 metrin etäisyydellä. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 385 metrin (itsellä maitotila) etäisyydellä rakennettavasta lypsylehmäpihatosta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 400 metrin etäisyydellä rakennettavasta lypsylehmänavetasta. Rakennettavasta hiehopihatosta lähimmät naapureiden vapaa-ajan asuinrakennukset sijaitsevat noin 400 metrin ja noin 445 metrin etäisyydellä. Lähin naapurin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 425 metrin (itsellä maitotila) etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 500 metrin etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta. Eläinsuojat eivät sijaitse Natura2000-verkostoon kuuluvalla alueella, muulla luonnonsuojelualueella tai pohjavesialueella taikka sellaisten välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura2000-verkostoon kuuluva alue,

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 Lapväärtinjokilaakso (FI080111), sijaitsee noin 1,1 km:n etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta lounaaseen. Lähin I-luokan pohjavesialue, Byåsen, sijaitsee noin 4,4 km:n etäisyydellä eläinsuojista lounaaseen. Lähin vedenottamo, Alakylän veden vedenottamo, sijaitsee noin 1,9 km:n etäisyydellä eläinsuojista luoteeseen. Muut lähialueella sijaitsevat vedenottamot sijaitsevat yli 2 km:n etäisyydellä rakennettavista eläinsuojista. Tilan talouskeskuksen halki virtaa Hautaluhdanluoma, joka laskee Metsäjokeen noin 1,6 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta luoteeseen. Metsäjoki laskee Lapväärtinjokeen Natura2000-verkostoon kuuluvan alueen alapuolella noin 4,2 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta lounaaseen. Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 20 lypsylehmää, 34 hiehoa, 17 lihanautaa ja 4 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalle rakennetaan uusi lypsylehmäpihatto, johon tulee tilat 165 lypsylehmälle ja 48 vasikalle (alle 6 kk). Lisäksi rakennetaan uusi hiehopihatto, johon tulee tilat 100 hieholle ja 19 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 165 lypsylehmää, 100 hiehoa ja 67 vasikkaa (alle 6 kk). Laajennuksen yhteydessä vanha navettarakennus poistetaan käytöstä ja lihanautojen kasvatuksesta luovutaan. Lannan ja jätevesien varastointi Rakennettavan hiehopihaton lannankäsittely tulee toimimaan lietelannalla. Rakennettavan lypsylehmäpihaton lannankäsittely tulee tapahtumaan pääosin lietelannalla. Kuivikealustalla ovat poikimakarsinat sekä alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden (48 kpl) karsinat. Kuivikkeena käytetään turvetta. Tilalle tullaan laajennuksen yhteydessä rakentamaan uusi noin 220 m 2 :n betoninen kuivalantala eläinsuojassa muodostuvan kuivalannan ja rehujätteen varastointia varten. Kuivalantala tulee olemaan kattamaton ja siihen rakennetaan noin 3,8 metrin korkuiset seinät kolmelle sivulle. Lantalaan rakennetaan lisäksi noin 50 cm:n korkuinen ajoluiska sekä kuormauslaatta. Lantalassa muodostuvat nesteet ohjataan vieressä olevaan noin 495 m 3 :n lietesäiliöön. Tilalla on nykyisin kaksi noin 495 m 3 :n betonista lietesäiliötä ja noin m 3 :n kumikalvoallas. Kaikki lietesäiliöt ovat kattamattomia ja niiden ympärillä on suoja-aita. Kelluvana katteena käytetään tarvittaessa turvetta. Nykytilanteessa toinen noin 495 m 3 :n lietesäiliöistä täytetään alakautta suoraan navetasta tulevalla lieteputkella. Kyseinen putki tullaan poistamaan käytöstä samalla, kun vanha navetta poistuu käytöstä. Tästä lietesäiliöstä täytetään erillisellä siirtoputkella yläkautta lietepinnan alapuo-

4 4 lelle sekä toinen noin 495 m 3 :n lietesäiliö että kumikalvoaltaan pumppukaivo. Tilalla on käytössä traktorikäyttöinen potkurisekoittaja. Tilalla sijaitseva noin m 3 :n kumikalvoallas on rakennettu luvun alkupuolella. Altaasta ei ole olemassa rakennuspiirustuksia. Kumikalvoaltaan alla on salaojitus kaasunmuodostuksen varalta, muttei tarkkailukaivoa mahdollisille vuotovesille. Altaan materiaali on EPDM-kalvoa, jonka paksuudesta ei ole tietoa. Allas on rakennettu kaivamalla kuoppa, josta saadut maa-ainekset on pengerretty altaan reunoiksi. Allas täytetään ja tyhjätään pumppaamalla erillisellä siirtoletkulla betonisen pumppukaivon (noin 7 m 3 ) kautta. Pumppukaivo on katettu peltikannella. Tilalle tullaan laajennuksen yhteydessä rakentamaan kaksi uutta noin m 3 :n betonista lietesäiliötä, jotka tullaan täyttämään alakautta. Jatkossa vanhat noin 495 m 3 :n lietesäiliöt täytetään näistä uusista lietesäiliöistä erillisellä siirtoputkella yläkautta lietepinnan alapuolelle. Rakennettavat uudet lietesäiliöt toteutetaan kattamattomina. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen (810 m 3 ) kanssa noin m 3. Vesihuolto Tilalla on oma kaivo, josta johdetaan vesi hakijan tilan lisäksi kahdelle muulle maatilalle sekä joillekin kesäasunnoille. Viimeisin vesinäyte on otettu ja sen tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Parametri Tulos Koliformiset bakteerit, mpy/100 ml 2 Escherichia coli, mpy/100 ml 0 Nitraatti, mg/l 3,5 Permanganaatin kulutus, mg/l 5,2 ph 6,5 Rauta, µg/l 100 Tutkittujen ominaisuuksien osalta vesi täyttää hyvälle yksityistalouden kaivovedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset (STM asetus 401/2001). Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 300 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Ensimmäiset huuhteluvedet menevät suoraan lietesäiliöön ja muut pesuvedet käytetään robottien, lypsyaseman ritilöiden sekä sairaskarsinoiden pesuun. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan tiiviiseen umpisäiliöön.

5 5 Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi ja säilörehu varastoidaan laakasiiloihin. Laakasiilot on katettu pressulla. Säilörehun puristenesteet johdetaan tiiviisiin umpisäiliöihin (n. 2 m 3 /kpl). Umpisäiliöt on katettu betonikannella. Umpisäiliöistä puristenesteet pumpataan uppopumpulla lietesäiliöön. Rakennettavat uudet laakasiilot, 2 kpl, tullaan toteuttamaan vastaavalla tavalla. Rehujätteet (noin 30 m 3 vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään pelloilla lannoitteena. Laidunnus Tilan eläimiä laidunnetaan luomusäännösten mukaisesti noin 5 kuukautta vuodessa. Laidunalaa on käytössä noin 7 ha. Eläimet saavat kulkea eläinsuojista omaehtoisesti ulos, joten eläinsuojissa muodostuvasta lantamäärästä ei lasketa laidunvähennystä. Eläinten juotto on järjestetty vesialtaalla. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Jätteet Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 179 ha, josta omaa peltoa noin 89,30 ha, vuokrapeltoa noin 18,70 ha ja sopimuspeltoa noin 71 ha. Hakemuksen mukaan lannanlevitysaloja ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen/lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 30 % kesällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Lietteen kuljetuksessa tullaan siirtymään kokonaan ulkoisen urakoitsijan palveluihin. Urakoitsijalla on käytössä 20 m 3 imuvaunu, jossa on sijoittava levitin. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 5 kpl vuodessa) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, muovit, akut, metalliromut ja muut toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttoaineiden ja kemikaalien säilytys Tilalla sijaitsee ulkona noin litran polttonestesäiliö, jolla ei ole kaksoisvaippaa eikä betonilaattaa alla. Polttonestesäiliö on varustettu sähköpumpulla, laponestolaitteella ja ylitäytönestimellä. Hakemuksen mukaan suoja-altaalla varustettu katos säiliölle on mahdollista rakentaa vuoden kuluessa lupapäätöksen antamisesta. Lisäksi tilalla säilytetään konehallissa muita öljytuotteita kahdessa 200 litran tynnyrissä. Tilalla käytetään säilörehun teossa biologisia säilöntäaineita (maitohappobakteeri) noin 8 l vuodessa. Aineet varastoidaan kuivajauheena konehallissa pahvilaatikoissa. Konehallin pohja on betonia. Tilalla käytettävät lannoiteaineet (n kg/a) säilytetään konehallissa. Tilan kasvinsuo-

6 6 jeluaineiden levitys hoidetaan ulkopuolisen urakoitsijan toimesta, eikä tilalla säilytetä lainkaan kasvinsuojeluaineita. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään tuotantorakennuksessa lääkekaapissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, teuras- ja välityseläinauto käyvät keskimäärin pari kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri, seminologi ym. käyvät tilalla viikoittain. Rehukuljetuksia on joka kolmas kuukausi. Lietettä ajetaan noin 1-2 viikkoa keväällä ja 1 viikko kesällä, yhteensä noin kuormaa vuodessa. Säilörehua tehdään 2-3 satoa vuodessa, 3 päivää/sato. Rehua ajetaan kesällä 2 viikkoa. Säilörehua ajetaan yhteensä noin 100 kuormaa vuodessa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Alue on maatalousvaltaista haja-asutusaluetta. Karijoen keskustaan on matkaa noin 7 km. Rakennettavien eläinsuojien välittömässä läheisyydessä ei ole naapureiden asuinrakennuksia. Eläinsuojien ilmanvaihto hoidetaan luonnollisesti, joten pistekuormituksilta vältytään. Eläinsuojien ilmanlaatu pyritään pitämään hoito- ja huoltotoimenpiteillä sekä oikean ruokinnan avulla korkealaatuisena. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Eläinsuojiin asennetaan visiiriruokintapöydät. Ruokinta suunnitellaan eläinten tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Liete- ja kuivalanta levitetään sekä omalla kalustolla että urakoitsijan toimesta. Urakoitsijalla on käytössään multauslaitteet. Lietettä/lantaa ajetaan noin viikko/levitysjakso. Lietteen/lannan levityksessä pyritään huomioimaan ympäristön asukkaiden vaatimukset mahdollisuuksien mukaan. Lannoituksessa noudatetaan direktiivien mukaisia ohjeita ja lannoitussuosituksia. Tilan viljelyksessä olevat peltolohkot sijaitsevat pääosin 5 km:n säteellä talouskeskuksesta, joten lannanlevitystyö sujuu nopeasti. Säilörehu tehdään esikuivattuna siiloihin omalla kalustolla. Rehua siirretään siiloihin yhdellä traktorilla. Säilörehua tehdään noin 3 päivää/sato. Maitoauto käy joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on joka kolmas kuukausi. Aperuokinta ja visiiriruokintapöytä aiheuttavat talouskeskuksen sisäistä liikennettä. Eläinlääkäri, seminologi, ym. käyvät tilalla viikoittain. Eläinkuljetuksia on noin joka toinen viikko. Tilan tuotanto ja siihen liittyvät toiminnat pyritään hoitamaan siten, että haittaeläimiä ei pääse esiintymään. Tarvittaessa niitä torjutaan.

7 7 Rakentamisessa käytetään asianmukaisia materiaaleja kussakin kohteessa. Tilan jokapäiväisessä toiminnassa tarkkaillaan riskikohteita päivittäin ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin välittömästi. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Hakemuksen mukaan eläinsuojien yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt katetaan kelluvalla turvekatteella. Lietteen levittävällä urakoitsijalla on käytössään multauslaitteet. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Hakemuksen mukaan tuotantorakennukset rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Tuotantorakennuksissa tulee olemaan alkusammutuskalustoa ja valvontakamerat. Tilalla on aggregaatti. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Tarkastus Ympäristölupahakemusta on täydennetty ja Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Karijoen kunnan sekä Länsija Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Karijoen kunnanvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Suupohjan Sanomat -lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Karijoen kunnanhallitukselta, Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä sekä Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lausunnot 1. Karijoen kunnanhallitus ( , 217) Suunniteltu hanke sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Hanke tukee kunnan maatalouselinkeinon kehitystä. Toiminta on järjestettävä niin, ettei siitä aiheudu haju- ym. ympäristöhaittoja.

8 8 2. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunta (ympäristönsuojeluviranomainen, , 33) Ympäristölautakunta päättää antaa puoltavan lausunnon MTY Korkeamäen ympäristölupahakemuksesta maidontuotantotilan laajennukselle seuraavin ehdoin: Lietelantalat suositellaan varustamaan kiinteällä katteella, esim. PVCkatteella. Lietelantaloita ympäröivän alueen ja kulkuteiden tulee olla kantavia ja helposti puhtaana pidettäviä. Lantalat tulee tyhjentää vuosittain. Tilalla sijaitsevan kumikalvoaltaan salaojitus on varustettava tarkkailukaivolla mahdollisen vuodon havaitsemiseksi vesistön (Hautaluhdanluoma) läheisyyden vuoksi. Lietelannan levityksessä on huomioitava naapurusto ja levityksessä on suositeltavaa käyttää multaavaa tai kasvustolle sijoittavaa lietevaunua. Tämä on aiheellista varsinkin levitettäessä lietettä nurmelle. Lietteen levityksessä on myös huomioitava juhla- ym. tilaisuudet ja -päivät sekä perhejuhlat ja pyrittävä välttämään lietelannan levitystä ko. ajankohtina tai välittömästi ennen niitä. Lannanlevityskäytössä olevia peltoja rajoittuu vesistöihin, mm. Karijokeen. Vesistöjen rantoihin tulee jättää riittävät suojavyöhykkeet, jotta estetään pintavaluntojen pääsy vesistöön. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää metrin levyinen suojavyöhyke, jolle ei levitetä lantaa. Ns. puhdas (maitohuoneen) ja likainen (esim. lannanajo) liikenne tulee pyrkiä erottamaan omille kulkuväylilleen. 3. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, vesien ja maatalouden ympäristönsuojeluryhmä ( ) ELY-keskus katsoo lausunnossaan mm., että suunniteltu eläinsuojien sijoituspaikka täyttää yleiset ympäristönsuojelulain mukaiset sijoituspaikkaa koskevat vaatimukset. ELY-keskus katsoo, että nitraattiasetuksen (931/2000) mukainen 12 kuukauden lietteen ja kuivalannan varastointitilavuuden tarve täyttyy. ELY-keskus katsoo myös, että hakijalla on riittävästi lannan levityspinta-alaa. Kun tuotantorakennukset tehdään hakemuksen mukaisesti, ei ELYkeskuksella ole muuta erityistä huomautettavaa rakentamista koskevan ympäristölupahakemuksen johdosta. Ympäristölupa voidaan myöntää tavanomaisin lupamääräyksin. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.

9 9 Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija (psta Arto Korkeamäki) on puhelimitse ilmoittanut, ettei hänellä ole huomautettavaa hakemuksen johdosta annetuista lausunnoista. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää MTY Korkeamäelle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Karijoen kunnan Alakylään tiloille Koivuluoma (RN:o 5:70), Hautaluhta (RN:o 7:56) ja Luhta (RN:o 7:68) tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty , nro ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Vanhassa olemassa olevassa navetassa ei saa pitää eläimiä sen jälkeen, kun eläinsuojat on otettu käyttöön. Ympäristölupa myönnetään enintään 165 lypsylehmän, 100 hiehon ja 67 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä ja kumikalvoaltaassa siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ja lantalassa muodostuvia suotovesiä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (810 m 3 ) tilavuus. Tilalla sijaitsevat kiinteällä katteella kattamattomat noin m 3 :n kumikalvoallas sekä kumpikin noin 495 m 3 :n betonisista lietesäiliöistä tulee pitää varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Tilalla sijaitsevan noin m 3 :n kumikalvoaltaan ympärille altaan pohjatason alapuolelle tulee asentaa salaojaputkistot, jotka johdetaan kahteen tarkkailukaivoon. Tarkkailukaivot tulee asentaa molemmin puolin kumikalvoallasta ja niiden tulee olla sellaisia, että niistä saadaan tarvittaessa otettua vesinäytteet. Edellä mainittujen toimenpiteiden tulee olla tehtynä mennessä.

10 10 Kuivalannan ja rehujätteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään 222 m 3. Tilalle tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti uusi noin 550 m 3 :n kuivalantala. Rakennettavien eläinsuojien pohjarakenteet, lietekuilut, kuivalantala, lietesäiliöt (2 280 m 3, 2 kpl) ja mahdolliset uudet lietteen pudotus- /pumppukaivot tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Uusien lietesäiliöiden ja kuivalantalan tulee olla käyttövalmiina ennen rakennettavien eläinsuojien käyttöönottoa. Rakennettavat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden / kuivalantalan käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu-, hajuhaittaa. Säilörehun varastoinnissa on huolehdittava siitä, että puristenesteestä ei aiheudu maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa tiiviiseen umpisäiliöön. Umpisäiliön tulee olla katettu tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 158,6 hehtaaria.

11 11 Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa.

12 12 3. Laiduntaminen Eläinsuojien ja eläinten laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain kuivalantalaan. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa, tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Laidunalue tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa siten, että pinta- ja pohjavesien pilaantumisvaaraa ei aiheudu ja että siitä ei aiheudu kohtuutonta rasitusta tai haittaa naapureille. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt, kumikalvoallas ja sen pumppukaivo, rakennettavat uudet lietesäiliöt sekä mahdolliset uudet lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee täyttää alakautta/lietepinnan alapuolelle. Nykyinen noin 7 m 3 :n lietteen pumppukaivo tulee pitää katettuna kiinteällä katteella, esim. betonikannella. Mahdolliset uudet lietteen pudotus-/pumppukaivot tulee kattaa betonikannella. Nykyiset noin 495 m 3 :n lietesäiliöt (2 kpl) ja noin m 3 :n kumikalvoallas sekä rakennettavat noin m 3 :n lietesäiliöt (2 kpl) tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, styroxrouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolle sijoitettujen poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laidunalueiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulee hakemuksen mukaisesti käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja.

13 13 5. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, mikäli sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katok-

14 14 sella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliön tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Tilalla sijaitseva polttonestesäiliö ja sen suojarakenteet tulee saattaa asianmukaisiksi mennessä. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kumikalvoaltaan, kuivalantalan, säilörehun puristenestekaivon, laidunalueiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Suoritetuista tarkastus- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa ja tiedot on liitettävä toimintaa koskevaan vuosiraporttiin. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet; jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (Itel-

15 15 latyvi -järjestelmää ( tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 10. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan lypsylehmäpihaton ja hiehopihaton sekä uusien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitse-

16 16 valle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Hanke ei ole ristiriidassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavamerkinnän kanssa. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kumikalvoaltaan ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Rakennettavat eläinsuojat sijoittuvat pääasiassa poispäin lähimpien naapureiden asuinrakennuksista verrattuna nykyisen eläinsuojarakennuksen sijaintiin. Lisäksi lähinnä naapureita sijaitseva olemassa oleva vanha eläinsuoja poistetaan laajennuksen yhteydessä käytöstä. Suojaetäisyydet rakennettavien eläinsuojien sijoituspaikalta lähimpään häiriintyvään kohteeseen täyttävät ympäristöministeriön ohjeessa 1/2010 asetetut vähimmäisetäisyydet hakemuksen mukaiselle eläinmäärälle. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v ) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan vuotuisesta ajasta tuulee pohjoisesta keskimäärin 11 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 10 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 17 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 10 %. Lähimmät naapureiden vakituiset asuinrakennukset ja naapureiden vapaa-ajan asunnot eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella.

17 17 Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden, kumikalvoaltaan ja pumppukaivon täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle, pumppukaivon pitämisestä katettuna/kattamisesta kiinteällä katteella, lietesäiliöiden ja kumikalvoaltaan kattamisesta vähintään kelluvalla katteella, lietteen/lannan multauksesta neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista, poistoilmahormien sijoittamisesta eläinsuojien katolle sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen lietesäiliöiden ja kumikalvoaltaan sadevesivara (noin 667 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 300 m 3 ), säilörehun puristenesteiden määrä (noin 150 m 3 ) ja kuivalantalan sadevesimitoitus (noin 22 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin m 3. Lietteen varastointitilavuus on riittävä. Kuivalannan (noin 192 m 3 ) ja rehujätteen (noin 30 m 3 ) varastointitilavuus on riittävä. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Määräys kumikalvoaltaan ympärille asennettavasta salaojaputkistosta ja tarkkailukaivoista on annettu, jotta voidaan tarvittaessa varmistua kumikalvoaltaan rakenteiden vesitiiveydestä. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä.

18 18 Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pinta- ja pohjavesien suojelemiseksi. Määräys säilörehun varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden sekä yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Laiduntamista koskeva lupamääräys 3 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys kuivalannan säännöllisestä poistamisesta kuivalantalaan on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi.

19 19 Hakijalla ei hakemushetkellä ole vesistöön rajoittuvia laidunalueita. Määräys vesistöön rajoittuvien laidunten käytöstä on annettu pintavesien pilaantumisen estämiseksi, mikäli hakijalla jatkossa tulee vesistöön rajoittuvia laidunalueita. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Määräys nykyisten lietesäiliöiden, kumikalvoaltaan ja pumppukaivon, rakennettavien lietesäiliöiden ja mahdollisten uusien lietteen pumppu- /pudotuskaivojen täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietteen pumppukaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun ilmanvaihdon poistohormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Määräys nykyisten noin 495 m 3 :n lietesäiliöiden (2 kpl) ja noin m 3 :n kumikalvoaltaan sekä rakennettavien noin m 3 :n lietesäiliöiden (2 kpl) kattamisesta kelluvalla katteella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan, laidunalueiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsitte-

20 20 lyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita, puristenesteiden umpikaivon rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Selvilläolovelvollisuutta ja toiminnan muutoksia koskeva lupamääräys 9 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 10 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon hakemuksesta annetut lausunnot lupamääräyksistä 1, 2 ja 4 sekä niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuotu puhtaan ja likaisen liikenteen erottaminen omille kulkuväylilleen ei kuulu ympäristöluvassa huomioon otettaviin asioihin muutoin kuin mitä lupamääräyksessä 9 on määrätty toiminnan-

21 21 harjoittajan selvilläolovelvollisuudesta toimialan kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan huomioon ottamisesta. Kun otetaan huomioon rakennettavien eläinsuojien ja lietesäiliöiden sijaintipaikka, suojaetäisyydet lähimpiin naapureiden asuinrakennuksiin sekä määräys lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle, aluehallintovirasto on katsonut, että määräys tilalla sijaitsevien lietesäiliöiden ja kumikalvoaltaan kattamisesta kelluvalla katteella on riittävä. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, 15 17, 19 21, 28 30, 72, 91, 118 ja 122

22 22 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintoviraston maksuista vuosina 2012 ja 2013 annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Asian käsittelystä peritään taulukon mukainen maksu, koska asian käsittelyn vaatima työmäärä vastaa uudelta toiminnalta vaadittavan luvan käsittelyä. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Karijoen kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla sekä Suupohjan Sanomat -lehdessä. JAKELU Päätös Hakijalle Tiedoksi Karijoen kunnanhallitus Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä; ympäristöpalvelut

23 23 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus; Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä.

24 24 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. LIITTEET 1. Valitusosoitus 2. Sijaintikartta 3. Asemapiirros Mikaela Rudnäs Jenni Huttula Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Jenni Huttula.

25 VALITUSOSOITUS LIITE 1 25 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, Vaasa puhelin: telekopio: sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

26 SIJAINTIKARTTA LIITE 2 26 Maidontuotantotoiminta ja sen laajentaminen MTY Korkeamäki, Karijoki