HANKESUUNNITELMA. HANKESUUNNITELMA Sivu 1/14. Jyväskylän Tilapalvelu. PL Jyväskylä. Vaajakosken koulu.

Transkriptio

1 Sivu 1/14 Tilaaja: Jyväskylän Tilapalvelu PL Jyväskylä Hanke: Vaajakosken koulu HANKESUUNNITELMA Jyväskylän Tilapalvelu PL 193, Jyväskylä puh , faksi

2 Sivu 2/14 HANKESUUNNITELMAN TAUSTAA Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta ja Korpilahden kunta yhdistyivät v alussa. Kesällä 2008 laadittiin yhdistymisen vuoksi uuden Jyväskylän alueen kattava peruskoulu- ja lukioverkkoselvitys. Selvityksessä on määritelty kaupungin peruskoulut ja lukiot oppilasmäärineen ja luokkasarjoineen sekä tulevien vuosien kouluinvestoinnit. Vaajakosken nykyinen koulurakennus on sisäilmaongelmien vuoksi poistettu käytöstä. Rakennusta ei kannata peruskorjata, vaan tontille on päätetty toteuttaa uusi koulurakennus. Nykyisin koulu toimii pihalle sijoitetuissa parakeissa. Hankesuunnitelman laatimisesta on vastannut työryhmä, johon ovat kuuluneet Vaajakosken koulun rehtori Antti Rastela ja apulaisrehtori Maritta Honkanen, sekä Jyväskylän Tilapalvelusta Eija Korkalainen-Halmu. Hankesuunnitelman asiantuntijoina ovat olleet: Opetusjohtaja Eino Leisimo, Jyväskylän Opetuspalvelukeskus Suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo-Gyllig Jyväskylän Tilapalvelu Rakennuttajapäällikkö Kari Sensio, Jyväskylän Tilapalvelu Arkkitehtisuunnittelu: Jorma Peltonen ja Ari Kautto, Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy, Rakennesuunnittelu: Jaakko Raento / Ramboll FinlandOy, LVI-suunnittelu Timo Holopainen/ Insinööritoimisto Timo Holopainen Oy Sähkösuunnittelu Heikki Leppisaari/Tieto-LeppisOy/ Kustannussuunnittelu Pertti Helin/PH-Rakennuttajat Oy

3 Sivu 3/14 Sisällysluettelo: 1. NYKYTILANTEEN ANALYYSI Kohteen kuvaus Asemakaavalliset tiedot Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet TOIMINNAN KUVAUS Kuvaus koulun toiminnasta Henkilökunta Oppimisympäristön kehittämishanke PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE Tilojen yhteiset perustelut HUONETILAOHJELMA Huonetilaohjelman kuvaus Erikoisluokat Liikuntatilat Väestönsuoja Tilaluettelo ja tilavaatimukset Järjestelmävaatimukset Tilojen väliset yhteysvaatimukset SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA Tontti Tonttialueen käyttösuunnitelma ja liittymät ympäristöön Tontin rakennettavuus Tontin hallintaoikeus TEUTTAMISAIKATAULU PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS Perustamiskustannukset Rahoitus KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET Alustavat rakennuksen ylläpitokustannukset Liitteet Liite 1: Liite 2: Liite 3: Liite 4: Huonetilaohjelma Tontinkäyttösuunnitelma Pohjakaaviot ja leikkaus Tavoitehintalaskelma

4 Sivu 4/14 1. NYKYTILANTEEN ANALYYSI 1.1 Kohteen kuvaus Vaajakosken nykyinen koulukeskus on rakennettu useammassa vaiheessa vuosina ja se koostuu kolmesta eri rakennusosasta. Urheilukentän puoleinen C-osa ( entinen Vaajakosken yhteiskoulu) valmistui vuonna 1954 ja rakennusta laajennettiin lukio-osalla D Vuonna 1978 valmistui peruskoulun laajennusosa E, joka yhdisti lukion ja peruskoulun rakennukset. Rakennuksissa tehtiin vuosina 1985 ja 1994 laajennus- ja muutostöitä. Koulukeskuksessa on toiminut Vaajakosken koulu, Vaajakosken yläaste sekä Vaajakosken lukio. Rakennuksista on tehty lukuisa joukko sisäilma-, mikrobi- ja kuntotutkimuksia. Osa tiloista on määrätty käyttökieltoon. Vanha koulu on päätetty purkaa ja rakentaa uusi koulu samalle tontille. Rakennuksen purkamista varten pyydettiin Keski-Suomen museolta lausunto. Lausunnossaan Keski-Suomen museo pyysi selvittämään mahdollisuutta säilyttää liikuntasali. Tontin ahtauden ja rakennuksen kunnon vuoksi se ei ole mahdollista. Lukion toiminta on siirtynyt vuoden 2008 alusta Jyväskylän keskustaan. Yläasteelle on tehty väistötilat koulun pihalle sijoitettuihin tilaelementteihin. Osa opetuksesta tapahtuu myös läheisessä Vaajakummun koulussa mm tekstiilityö, maantieto ja biologia, kotitalous ja tekninen työ sekä liikunnan opetus urheilukentän toisella puolella sijaitsevassa liikuntahallissa. 1.2 Asemakaavalliset tiedot Tontti sijaitsee Vaajakoskella Jyväskylän kaupunginosassa 69 osoitteessa Savonmäentie 4. Tontti muodostaa kokonaisuudessaan itsenäisen korttelin, nro 110 ja sen pinta-ala on m2. Kaavamerkintä on YO, opetusta palveleva rakennus. Tontin asemakaavaan merkitty tehokkuus on 0,6, ja pinta-alasta laskettu rakennusoikeus on kem2. Kaavan edellyttämä autopaikkamäärä on 1ap / 2 työntekijää. 1.3 Nykyiset toimitilat ja niiden puutteet Vaajakosken yläkoulun-lukion rakennuksissa on todettu erilaisista kosteusvaurioista aiheutuvia sisätilaongelmia. Vaajakosken koulu toimi ns. kivikoulun puolella kevääseen 2007 asti yhdessä Vaajakosken lukion kanssa. Sisäilmaongelmien takia koulun toiminta siirtyi pääosin väistötiloihin, parakkeihin syksyllä Samalle tontille rakennettavan uuden koulun vuoksi Vaajakosken koulu siirtyy syksyllä 2009 Jyväskylän keskustaan Cygnaeuksen koulukeskukseen.

5 Sivu 5/14 2. TOIMINNAN KUVAUS 2.1 Kuvaus koulun toiminnasta Vaajakosken koulu on 530 oppilaan yläkoulu (luokat 7 9). Koulussa ei ole erityisluokkia, mutta toisaalta koulussa on joustavan perusopetuksen ryhmä. Koulu saa oppilaansa Vaajakosken alueelta (Jyskän, Kanavuoren ja Vaajakummun koulut). Sivistyslautakunnan tammikuisen 2009 päätöksen mukaisesti oppilaaksiottoalue tulee säilymään tulevaisuudessa samana. Oppilasennusteen mukaan yläkoululaisten määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä n. 630 oppilaaseen. Uuden Jyväskylän valtuuston päätöksen mukaisesti Vaajakosken koulusta tulee 5 9 luokat käsittävä yhtenäiskoulu, jossa oppilaita on ennusteen mukaisesti n Rinnakkaisluokkia 5 6. luokkien osalta on kolme, oppilasennuste on yhteensä n. 140 oppilasta. Ns. yläkoululaisia on yhteensä n. 430 eli joka ikäkuokassa n. 140 oppilasta. Samassa valtuuston kokouksessa päätettiin, että Vaajakummun alakoulusta muodostuu 1 9 luokkia käsittävä yhtenäiskoulu. Oppilaiden koulupolkua eri alakouluista yhtenäiskoulun 5. ja 7. luokille ei tässä vaiheessa ole vielä määritelty. Opetustoiminnan lisäksi Vaajakosken koulun tiloja hyödyntävät kansalaisopisto ja liikuntapalvelut, mahdollisesti nuorisopalvelukin. Koulun käytössä tilat ovat klo ja iltakäyttäjillä klo 21.00/ asti. Iltapäivisin oppilailla on lisäksi mahdollisuus osallistua kerhotoimintaan. 2.2 Henkilökunta Nykyinen henkilöstörakenne on seuraava: Rehtori Vararehtori Opinto-ohjaaja Koulusihteeri Terveydenhoitaja Opettajia (päätoimiset) Opettajia (sivutoimiset) Vahtimestari Koulunkäyntiavustaja 1 hlö 1 hlö 2 hlöä 1 hlö 2/3 hlöä 42 hlöä 5 hlöä 1 hlö 2-3 hlö 2.3 Oppimisympäristön kehittämishanke. Tämän kehittämishankkeen tekstin kautta kuvataan käyttäjien tavoitteita koulurakentamiselle ja koulun toimintakulttuurille. Tarkoituksena on tuoda toiminnan kuvauksen kautta ajatuksia, innovaatioita uudelle koululle, oppimisympäristölle. Mitä edellytetään tiloilta, jos toimintamme on kuvatunlaista?

6 Sivu 6/14 Vaajakosken koulu on yksi Jyväskylän viidestä peruskoulusta, joka on mukana OPH:n oppimisympäristöjen kehittämishankkeessa. Hankkeen toiminta sijoittuu aikajaksolle Koulussa toimii 12 -jäseninen opettajien hankkeen suunnitteluryhmä, jota täydennettiin vuoden 2008 lopulla oppilaskunnan ja vanhempainyhdistys Sokkelin edustajilla. Suunnitteluryhmän tehtävänä on toteuttaa ja ohjata suunnittelua, ideoida eri ratkaisuja. Suunnitteluryhmä informoi hankkeen edistymisestä koko opettajakuntaa, joka osallistuu tältä osin kokonaisuudessaankin hankkeen suunnitteluun. Henkilökunta oppilas- ja vanhempainedustajineen ovat tutustuneet kouluvierailuissa uusiin oppimisympäristöihin. Osa matkoista on tehty yhdessä Tilapalvelun ja arkkitehtien kanssa. Uutta koulua on lisäksi ideoitu koko koulua kattavalla teemapäivällä. Vanhempainyhdistyksellä oli oma te tansa. Hankkeen selkeänä liikkeelle panevana voimana oli Vaajakosken koulussa olevat kosteusvauriot, jotka aiheuttivat vakavan sisäilmaongelman. Henkilöstö ja oppilaat oirehtivat voimakkaasti. Uuden Jyväskylän valtuuston päätös 2008, että rakennetaan uusi koulurakennus, antoi mahdollisuuden suunnitella tilat uudelta pohjalta. Tavoitteena suunnittelulla onkin mahdollisimman nykyaikainen, turvallinen ja pedagogisesti toimiva koulu. Erityinen painopiste on toiminnallisuudessa. Vaajakosken koulun painopistealueet ovat tällä hetkellä kansainvälisyys, ympäristö-, liikunta- ja viestintäkasvatus. Nämä alueet toteutuvat koulun toimintakulttuurissa ja pedagogisissa ratkaisuissa, mm. valinnaisaineissa, aihekokonaisuuksissa ja erilaisissa hankkeissa ja yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Koulun muuttuessa yläkoulusta 5 9. luokkia käsittäväksi yhtenäiskouluksi tavoitteena on rakentaa toiminnallisesti, pedagogisesti, opetussuunnitelmallisesti ja fyysisesti yhteisesti toimiva kouluyhteisö. Malli dokumentoidaan, samoin uuden oppimisympäristön suunnitteluprosessi. Kouluun luodaan kestävän kehityksen toimintamalli. Tavoitteena on, että koko oppimisympäristö rakennuksineen, piha-alueineen sekä opetusvälineiden ja kaluston kautta palvelee mahdollisimman tehokkaasti monipuolista, toiminnallista ja soveltavaa oppimista. Toisena linjana on toteuttaa toimiva opetus- ja koulutyön suunnitteluprosessi. Sen tavoitteena on vahvistaa koulutyön yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. Koulu muodostaa yhdessä ympäröivän yhteiskunnan kanssa yhteistyöverkon, joka palvelee edellä mainittuja periaatteita. Tavoitteen asettelussa huomioidaan nivelvaiheet sekä alakouluun että 2. asteelle. Koulun suunnittelussa on pyrkimyksenä muodostaa oppiaineittain tai aineryhmittäin tilakokonaisuuksia. Tällöin tavoitteena on rakentaa esim. kielimaailma, luonnontieteitten alue, taitoaineiden ja yhteiskunnallisten aineiden opetuskokonaisuudet. Tämä mahdollistaa paremmin ryhmien ja opettajien yhteistyön, välineiden varastoinnin ja nykyaikaisen teknologian käytön. Opetusvälinetilojen ja varastojen suunnittelussa on tavoitteena huomioida niiden käyttö opetuksen suunnittelussa ja opetuksen eriyttämisessä ja ainekohtaisena kirjastona (erityi-

7 Sivu 7/14 sesti BI-GE, musiikki ja FY-KE.) Luokkatilat ovat tarvittaessa muunneltavissa eri tarpeita varten mahdollistaen pien- ja suurryhmäopetusta sekä kahden tai useamman luokan yhteistyön. Koulun yhteisöllisyyttä vahvistaa se, että opettajainhuone toimii koko koulun henkilöstön keskustelu- ja tapaamisareenana. Opettajanhuoneen läheisyydessä on opettajien työpisteitä ja opettajanhuoneen yhteydessä tila, jossa on mahdollisuus integroinnin ja erilaisten projektien ja hankkeiden suunnitteluun. Koulun kirjaston on oltava hyödynnettävissä monipuolisena opetustilana ja kirjastona. Tällöin kirjastoa voidaan hyödyntää mm luokkien ATK - opetuksessa, ilmaisu- ja viestintäkasvatuksessa. Tila soveltuu myös projektityöskentelyyn. Tarvittaessa kirjasto-osan on oltava erotettavissa muusta tilasta. Kirjastotilan luontainen sijoitus on äidinkielen luokan läheisyys. Uudessa koulussa on ajanmukainen ja tulevaisuuden oppimisen tarpeita palveleva opetus- ja viestintäteknologia, joka mahdollistaa myös tehokkaan koulun sisäisen ja luokkien välisen kommunikoinnin. Uuden teknologian ja monipuolisen pedagogiikan hyödyntämisen mahdollistaa myös ns. monitoimiluokka. Haasteena on myös tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen kielten opiskelussa. Musiikin luokan koko mahdollistaa sinne rakennettavan kokoon laitettavan auditoriopenkkirivistön. Musiikkiluokassa on tila bändisoitolle. Kotitalousluokat sijoitetaan jakelukeittiön läheisyyteen vahvistamaan alakerroksen toiminnallisuutta. Teknisen ja tekstiilityön opetusta annetaan tarpeenmukaisesti myös Vaajakummun tiloissa. Teknisen, tekstiili-, kotitalous- ja kuvataiteen luokkien yhteydessä on tarkoituksenmukaista olla tila tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämiseen. Koulun liikuntasalin on oltava jaettavissa kahteen toimivaan osaan. Liikuntasali toimii myös juhlasalina näyttämöineen. Näyttämöä hyödynnetään voimistelumontun sijoituspaikkana. Koulun ruokasali toimii tarvittaessa myös erilaisten tapahtumien ja kulttuuriesitysten esiintymispaikkana. Musiikkiluokan sijoittaminen lähelle ruokasalia vahvistaa tätä tavoitetta. Osa ruokasalin lattiasta rakennetaan tätä tarkoitusta varten korotettuna. Ruokasali voi toimia myös välituntisin oppilaiden oleskelupaikkana yhdessä aulatilan kanssa. Koulun aula ja käytävätilojen tulee olla valoisia ja mahdollisimman tilavia. Niitä voidaan käyttää myös opetuksessa. Aulatiloihin ja käytäville mahtuu tarvittavat oppilaslaatikostot ja vitriinit. Koulun hissi sijoitetaan keskeiselle paikalle.

8 Sivu 8/14 Erityisopetuksen sekä oppilashuollon tarpeita on käsitelty yhteisesti opettajien ja oppilashuoltotyöryhmän kanssa. Erityisopetustilat sijoitetaan ikäluokittain eri puolille koulua matemaattisten aineiden, äidinkielen ja kielten opetustilojen lähelle. Tämä mahdollistaa joustavat opetusjärjestelyt. Myös erityisopetustilat ovat muunneltavissa/ jaettavissa eri tarpeita varten. Joidenkin luokkien vieressä on pieni eriyttämistila. Tavoitteena on, että oppilashuollon tilat ovat lähellä toisiaan ja helposti saavutettavissa. Koulun piha rakennetaan välituntien toiminnallisuutta ja viihtyisyyttä palvelemaan sekä hyödyntämään opetusta, esim. liikunta, luonnontieteelliset aineet. Tavoitteena on, että erikoisluokista olisi suora yhteys opetuksessa hyödynnettävään piha-alueeseen (kotitalous, luonnontieteelliset aineet, kuvataide). Rinteeseen suunnitellaan myös pieni amfiteatteri, joka voi palvella esim. ilmaisutaidon opetusta ja mahdollistaa pienimuotoisia esityksiä. Välituntialue jää pieneksi johtuen tontin koosta. Tämän vuoksi koulun tavoitteena on saada myös vieressä oleva urheilukenttä välituntialueeksi ja lähiliikuntapaikaksi. Paikoitusalueet jäsennetään selkeiksi omiksi turvallisiksi ja helposti saavutettaviksi alueiksi. Koulun pihalle siirretään vanhasta koulurakennuksesta jokin rakennuksen osa ulkoilmateokseksi. Se muistuttaa menneestä ja perinteestä sekä luo arvostusta uutta koulurakennusta kohtaan. Koulun tulee myös palvella mahdollisimman paljon iltakäyttöä ja vahvistaa yhdistysten toimintaa. Niiden tilojen on oltava helposti saavutettavissa ja erotettavissakin muusta koulusta. Tämä edellyttää esim. kouluun useamman monistuspisteen. Koulu on osana Vaajakosken keskustan arkkitehtuuria ja toiminnallista yhtenäisyyttä. Koulun ympäristö tulee suunnitella liikenneturvallisesti ja logistisesti oikein. Koulun pääsisäänkäynti tulee olla selkeästi havaittavissa ja koko koulun toiminnassakin on esteettömyys huomioitava. Oppimisympäristön kehittämishankkeessa ovat aktiivisesti olleet mukana myös oppilaat ja heidän vanhempansa (Vanhempainyhdistys Sokkeli). Heiltä nousseita ajatuksia on koottu seuraavasti: Oppilaat. Oppilaiden tavoitteissa korostuu aula- ja oleskelutilojen merkittävyys istuinmahdollisuuksineen. Tilat luokkatilat mukaan luettuna ovat avaria ja valoisia, viihtyisiä sekä turvallisia. Koulupiha on viihtyisä istutuksineen ja katoksineen. Välituntialueella pitää olla myös mahdollisuus liikuntaharrastuksille, ulkopeleille. Oppilailta nousi idea ulkoilmateokselle, patsaalle. Koulussa on toimiva oppilaskunnantila ja kioski. Tilat mahdollistavat sisäpelejä. Tavoitteena on myös saada kuntosali kouluun. Liikuntasalin (toimii myös tanssisalina) on oltava iso, katsomo olisi toivottava. Tavoitteena on myös voimistelumonttu ja kiipeilyseinä. Koulussa on selkeä opastussysteemi eri tiloihin ja luokkiin.

9 Sivu 9/14 Huoltajat Tavoitteena on tilojen, mukaan lukien luokkatilat, monikäyttöisyys ja käytännöllisyys. Luokkatilojen tulee olla myös muunneltavia, valoisia ja päivänvaloa hyödyntäviä. Koulun yhteisöllisyyttä vahvistaa se, että ruokasali, aulat mahdollistavat myös opiskelun. Huomiota on kiinnitettävä akustiikkaan. Nykyteknologia langattomine ratkaisuineen edistävät kansalaisopiston opiskelua ja oppilaiden etäopiskelua. Vanhempien tavoitteena on myös pihan aktiivinen käyttö sekä ruokasalin monikäyttöisyys, esim. konsertit. Koulun pihan on mahdollistettava aktiviteetteja sekä paikoitusalueiden oltava turvalliset. Materiaalien valinnassa on kiinnitettävä huomiota kestävyyteen, puhdistettavuuteen ja toimivuuteen. 3. PERUSTELUT HUONETILAOHJELMALLE 3.1 Tilojen yhteiset perustelut Uuden Jyväskylän peruskoulu- ja lukioverkkoselvitys hyväksyttiin Järjestelytoimikunnan kokouksessa Vaajakosken alueen kouluista pidettiin vielä erillisiä kokouksia, joissa tarkennettiin koko alueen koulujen mitoitukset. Selvitystyössä olivat mukana alueen rehtorit, opetustoimen edustaja sekä Tilapalvelun ja Infonian edustajat. Näiden kokousten tuloksena valmistui selvitys Vaajakosken alueen kouluista. Selvityksessä Vaajakosken yhtenäiskoulun kooksi määritettiin 572 oppilasta, 3-sarjainen luokkien alakoulu ja 6- sarjainen yläkoulu. Koulun tilaohjelma perustuu kouluverkkoselvityksen mitoitukseen. Kouluverkkoselvityksen jälkeen kouluhankkeiden suunnittelun käynnistyessä nousi esille tarve selvittää liikuntatilojen käyttö ja salien koko myös iltakäytön näkökulmasta. Tilapalvelun pyynnöstä tehtiin selvitys Jyväskylän käynnistyvien kouluhankkeiden liikuntasalien mitoitusperusteista. Vaajakosken koulun liikuntasalin+näyttämön kooksi määritettiin kouluverkkoselvityksessä 400m2, koska koulun välittömässä läheisyydessä on Vaajakosken urheilukeskus, jonka palloilusaleissa on kapasiteettia koulun käyttöön päivisin. Selvitystyön yhteydessä päätettiin, että Vaajakosken kouluhankkeessa liikuntasali mitoitetaan kouluverkkoselvityksen mukaan, mutta myös oppilasmäärään perustuvan isomman salin kustannukset esitetään hankesuunnitelmassa. Uusien, terveiden työtilojen saaminen on välttämätöntä. Keskeinen tavoite on, että uudet koulutilat ovat opetukseen riittävät, nykyaikaiset ja mahdollistavat koulun toiminnallisten visioiden toteuttamisen.

10 Sivu 10/14 Tilaohjelmassa koulutilat on mitoitettu OPM:n viimeisten suunnitteluohjeiden mukaisina. Luokkatilojen määrän ja koon mitoitus on tarkennettu tutkimalla tilojen tuleva käyttöaste viikkotuntikuormien laskelman avulla. Lähellä, alle 1 km päässä sijaitsevien Vaajakummun koulun tilojen kapasiteetti on otettu erikoisluokkien määrässä huomioon. Vaikka koulun tontti on niukka tontinkäyttösuunnitelmassa on huomioitu laajennuksen mahdollisuus. 4. HUONETILAOHJELMA 4.1 Huonetilaohjelman kuvaus Vaajakosken koulun mitoitusoppilasmäärä on 572 oppilasta. 5-6 luokat ovat 3-sarjaisia, oppilasmäärä on 2x71, yht 142 o ryhmäkoot keskimäärin 24 oppilasta 7-9 luokat ovat 7-sarjaisia, oppilasmäärät 3x140, yht 430 oppilasta o ryhmäkoot keskimäärin 20 oppilasta viikkotuntien arvioitu kokonaismäärä (tuntikehys) on 930 (+/-20, riippuen ryhmäjakojen tarkemmista määristä) luokkatiloihin jää vapaita viikkotunteja, lukujärjestysvaraa 47 tuntia 5-6 luokat on suunniteltu kokoon 60 m2 perusopetusluokkien kooksi on suunniteltu 60 m2, vaikka ryhmäkoko saattaisi olla pienempi kuin 25. Tämä antaa pelivaraa koulun oppilasmäärän kasvamiselle, ryhmäkokoa voidaan lisätä. Tämä mahdollistaa myös sen, että koulu voi helpommin muuttua 1-.9 luokkien kouluksi. Yhteensä rakennuksen huonetilaohjelman sisältämien tilojen ohjelma-ala on 5046 ohm2. Liikennetiloille ja teknisille tiloille tilat suunnitellaan normaalitason mukaan. 4.2 Erikoisluokat Rakennukseen sijoitettavien erikoisluokkien määrässä on huomioitu 5-6 luokkien erikoisluokkakäyttö (FY-KE, BI-GE, KU, TN, TS, MU). Kotiluokissa vapautuvat viikkotunnit on huomioitu laskelmassa. Teknisen työn tilojen ylikuorma voidaan sijoittaa Vaajakummun kouluun Tekstiilityön ja kuvaamataidon luokkien ylikuorma on ratkaistu muuttamalla yksi 60 m2 luokka 80 m2 monitoimiluokaksi, jossa on vesipistevarustus FY-KE ja BI-GE luokista 2 on mitoitettu 24 oppilaalle, 3 kpl 20 oppilaalle 4.3 Liikuntatilat Liikuntasalin laajuus on 350 ohm2 + näyttämö 50 ohm2 = 400 ohm2. Isomman salin koko olisi 520 ohm2 + näyttämö 80 ohm2 = 600 ohm2

11 Sivu 11/14 Näyttämölle suunnitellaan volttimonttu. Koulun piha toimii myös lähiliikunta- ja opetuspaikkana. 4.4 Väestönsuoja Rakennukseen sijoitetaan kaksi ns. ylisuurta väestönsuojaa. Niiden väestönsuoja-ala on 2x135 m2 ja kokonaispinta-ala 2 x 153 m2 (erillinen väestönsuojaselvitys on tehty). Suojien henkilömäärä on 360 henkilöä. Väestönsuojaan sijoitetaan puku- ja pesutiloja sekä varastotiloja (mm. tuolit, voimisteluvälineet, teknisen työn varastoa). 4.5 Tilaluettelo ja tilavaatimukset Huonetilaohjelma on esitetty liitteessä 1. Rakennustöiden suunnittelu ja toteutus tehdään Terve talo kriteerien mukaan. Muut vaatimukset luokiteltuna: rakennuksen paloluokka P1 sisäilmaluokka S2, Sisäilmastoluokitus 2008 Puhtausluokka P1 pintamateriaalit luokkaa M1 energiatehokkuusluokka tavoite C akustinen luokka C 4.6 Järjestelmävaatimukset Kiinteistö liitetään puhelin-, valokuitu sekä kaapeli-tv -verkkoihin. Kiinteistöön asennetaan, merkkivalojärjestelmät hälytysten huomioimiseksi sekä kulunvalvontajärjestelmät. Tilat varustetaan äänentoistojärjestelmällä, jonka kautta suoritetaan hälytys- ym. kuulutukset. Kiinteistöt liitetään vesi- ja viemäriverkostoihin sekä kaukolämpöön. Sadevedet johdetaan ympäröiviin ojiin tai sadevesiviemäriin tonttijohtotiedotteen mukaan. Kiinteistön LVIS -järjestelmien säätö-, ohjaus- ja valvontalaitteet toteutetaan Tilapalvelun serverille liitettävällä rakennusautomaatiojärjestelmällä. Rakennusten paikallisvalvomona toimii atk-verkkoon liitetty tietokone. Tarkemmat järjestelmäkuvaukset on esitetty rakennustapaselostuksissa. 4.7 Tilojen väliset yhteysvaatimukset Tilojen tavoitteelliset keskinäiset yhteydet on käyttäjä kuvannut kohdassa 2.1 ja rakennuksen sijoittelua luonnosteltu alustavassa tontinkäyttösuunnitelmassa. Rakennuksen U-muotoinen perusratkaisu tukee koulun yhteisöllisyyden, turvallisuuden ja valvottavuuden tavoitetta. Aulatiloihin liittyvä ruokasali muodostaa koulun sydämen. Se toimii oleskelutilana ja soveltuu myös pienimuotoisiin esi-

12 Sivu 12/14 tyksiin. Musiikkiluokan sijoittaminen ruokasalin lähellä tukee salin käyttöä esitystilana. Koulun sydämen edustalla on etelän suuntaan avautuva piha. Kolmikerroksiset rakennussiivet kiertävät ulkotilaa, ja kerrostasojen auloista on näkymät pihalle. Huoltoa edellyttävät tilat, mm. keittiö, liikuntatilat ja tekninen työ on sijoitettu rakennuksen pohjoissivulle huoltopihan puolelle. Iltakäyttöön tarkoitettujen tilojen sijainti on huomioitu rakennussuunnitelmassa. 5. SELVITYS RAKENNUSPAIKASTA 5.1 Tontti Tilaohjelman mukaiset tilat on mahdollista rakentaa tontille. Pallokenttää ei tontille mahdu ja se on osoitettava liikuntapuiston alueelta. Tontti on muuten sopiva koulurakennuksen käyttöön. 5.2 Tonttialueen käyttösuunnitelma ja liittymät ympäristöön Rakennuksen sijoittuminen vaativalle tontille on tutkittu tontinkäyttösuunnitelmassa, liite 2. Tontin korkeuserot ovat huomattavat, ja uusi rakennus on sijoitettava eroon rinteestä. Nykyinen, osittain rinteeseen sijoitettu rakennus puretaan, ja rinne maisemoidaan pengerryksin ja istutuksin. Koulurakennuksen pääkerros ja pihat asettunevat tasoon n. +115,00 ja +114,60. Pihatason, kevyenliikenteen väylän ja urheilukentän väliset tasoerot on suunniteltava huolella käyttäen polkupyöräkatoksia, välituntikatoksia ja tukimuureja ympäristön elementteinä. Rakennuksen pohjoispuolinen piha-alue varataan huoltoliikenteelle ja paikoitukselle. Liikenteen liittymät ympäristöön on suunniteltu Jyväskylän kaupungin liikennesuunnittelijan kanssa. Moottoriajoneuvoliikenne tontille on suunniteltu itäsivulta kahden liittymän avulla. Voimakkaasti nousevalle ja kaartuvalle Savonmäentielle kaupunki toteuttaa turvallisuutta parantavat hidasteet. Tontin eteläpuolitse kulkee kevyen liikenteen väylä. Pääasialliset oppilaiden lähestymissuunnat kouluun ovat etelästä, keskustan suunnasta sekä idästä. Tontin etelä ja länsiosa toimivat koulupiha-alueina. Koulun länsipuolinen piha toimii myös lähiliikuntapaikkana ja rinteeseen suunnitellaan ulkoauditorio opetuspaikaksi. Varsinaisen tonttialueen lisäksi tulee tutkia pihan liittyminen urheilukentän alueisiin ja Savonmäentiehen myös kentän kohdalta. Alueesta on suunniteltava yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus yhteistyössä katu- ja puisto-osaston kanssa. Suunnittelualue ilmenee tontinkäyttösuunnitelmasta.

13 Sivu 13/14 Jyväskylän kaupunki järjestää v lopulla Vaajakosken alueelle arkkitehtikilpailun. Talvella 2010 ratkeava kilpailun tulosten mahdollinen vaikutus koulusuunnitelmaan on huomioitava. 5.3 Tontin rakennettavuus Tontti soveltuu suurista korkeuseroista huolimatta normaaliin rakentamiseen tietyin edellytyksin. Tontilla on tehtävä massanvaihtoja ja turve-esiintymät on poistettava. Uusi koulu tulee sijoittaa kauemmaksi rinteestä kuin nykyinen koulurakennus. Tontille on tehtävä lisää pohjatutkimuksia, joissa selvitetään mm. pohjaveden korkeusolosuhteet. Kohteesta on laadittu rakennettavuusselvitys. Tontilla on sähkö- puhelin- ja kuituliittymiskaapelit sekä vanhoja valaistus- ja voimaryhmämaakaapeleita. Kaapelit tulee tarkistaa paikantimella ennen kaivutöiden aloittamista. Nykyisen rakennuksen tonttijohdot puretaan ja uudet tonttijohdot rakennetaan lopullisen rakennuspaikan mukaan. Tontille rakennetaan asemakaavan vaatimat autopaikat 5.4 Tontin hallintaoikeus Tontti on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 6. TEUTTAMISAIKATAULU Rakennussuunnittelu on tarkoitus käynnistää heti hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Rakennustyöt on mahdollista aloittaa keväällä vuonna Tällöin rakennus voidaan ottaa käyttöön tammikuussa vuonna PERUSTAMISKUSTANNUKSET JA NIIDEN RAHOITUS 7.1 Perustamiskustannukset Rakennuskustannukset Hankkeen rakennuskustannukset huhtikuun vuoden 2009 (75,0/4.2009) kustannustasossa ovat tavoitehintalaskelman mukaan yhteensä euroa alv 0%, josta vanhan rakennuksen purkukustannukset ovat Kustannuksissa on huomioitu taidehankinta. Tavoitehintalaskelma on esitetty liitteessä 4. Hanke isommalla liikuntasalilla 520 ohm2 + näyttämö 80 ohm2 = 600 ohm2 olisi kalliimpi eli alv 0%. Muut perustamiskustannukset Irtaimiston sekä toiminnan kojeiden ja laitteiden hankintabudjetti on noin euroa ja se rahoitetaan Sivistyspalvelukeskuksen budjetista vuonna 2011.

14 Sivu 14/ Rahoitus Rakennuskustannukset rahoitetaan voimassaolevasta Jyväskylän kaupungin talousarviomäärärahoista. Kaupungin voimassa olevassa investointiohjelmassa hankkeella on rahoitus (alv 0%), josta vuodelle 2009 on osoitettu vuodelle 2010 on osoitettu vuodelle 2011 on osoitettu Irtaimisto rahoitetaan sivistyspalvelukeskuksen budjetista KÄYTÖN AIKAISET KUSTANNUKSET 8.1 Alustavat rakennuksen vuokrakustannukset Rakennuksen vuokrakustannukset ovat tavoitehintalaskelman mukaan 75,0/ kustannustasossa yhteensä noin euroa vuodessa, josta ylläpitokustannukset ovat ja pääomakustannukset Ylläpitokustannuksiin sisältyy isännöinti-, huolto-, energia-, vesi- ja jätevesi-, kunnossapito ja muut tavanomaiset vuosittaiset ylläpitokustannukset. Kustannuksiin ei sisälly siivous. Isommalla salilla vuokrakustannukset ovat tavoitehintalaskelman mukaan 75,0/ kustannustasossa yhteensä noin /vuosi, josta ylläpitokustannukset ovat e ja pääomakustannukset

15 Rakennushanke: Sivu 1(2) Vaajakosken koulu Laatija: Jorma Peltonen / Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy Lähtötiedot / Huonetilat TILANTARPEEN MITOITUS Huomautuksia lukumäärä tilan mitoitus TILAN PINTA-ALA OHM2 OPETTAJIA 44 AVUSTAJIA 3 OPPILAITA 572 HALLINTILAT Koulun johtajan tai rehtorin huone 1 18,0 18,0 Apulaisrehtorin huone 1 15,0 15,0 Kansliahuone 1 15,0 15,0 Vahtimestarinhuone 1 10,0 10,0 Opettajienhuone ja työskentelytilat 44 5,0 179,0 Väh. ATK-tukihlö ja -palvelimet, kok.- ja naul.tilat, lisätty 10m2 avustajille ( 6 hym2 / opett. esiopet., 1-6 lk, lukio, 5 hym2 / opett. 1-9 lk) TV- ja keskusradiotila 1 10,0 10,0 Arkisto- tai varastotila 1 4,0 4,0 Monistamo- ja materiaalihuone 1 25,0 25,0 Opinto-ohjaajan huone 2 15,0 30,0 Atk -tukihenkilö 1 15,0 15,0 Kokoustila 1 25,0 25,0 Atk palvellimet 1 5,0 5,0 Naulakkotilat 1 6,0 6,0 0,0 yht. 357,0 OPETUSTILAT Erityisopetus, joustava perusopetus 1 40,0 40,0 Erityisopetus, laaja-alainen ELA 1 40,0 40,0 Sisältää 10 m2 eriyttämisopetustilan, sijainnit tarkennet. Suunnitelmassa Erityisopetus, laaja-alainen ELA 1 40,0 40,0 Sisältää 10 m2 eriyttämisopetustilan, sijainnit tarkenetaan suunnitelmassa. Erityisopetus, laaja-alainen ELA 1 30,0 30,0 Erityisopetus, EMU 1 40,0 40,0 Yleisopetus kotiluokat (5-6 lk) 6 60,0 360,0 Kotiluokkien viikkotuntikuormat (28,18,18,17,23,17)= väljyys 41 vkt yleisopetustilat 8 60,0 480,0 Yksi kieltenopetusluokka toteutetaan aineopetustilamaisena, ks ATK var yleisopetustilat 4 40,0 160,0 lukujärj.vara 1 x hym2 lk 1 60,0 60,0 Yksi varaluokka, loppu vara löytyy kotiluokista (41) ja erik. luokista Aineopetustilat(sisältävät varastot) Tietotekniikka 1 70,0 70,0 Vkt kuorma 29 Kieltenopetus (ATK var) 1 105,0 105,0 Kieltenopetusluokka, ATK varustus, sisältää varastotilaa 35 Tekstiilityö 1 125,0 125,0 Vkt kuorma 38 Musiikki 1 100,0 100,0 Vkt kuorma 27 Kuvaamataito 2 140,0 220,0 Vkt kuorma 36 (luokat m2 montioimiluokka - kuvis ja tekst työt) Maantieto Biologia 2 75,0 215,0 Vkt kuorma 61 (Luokat varastot 35+20) Fysiikka Kemia 3 75,0 310,0 Vkt kuorma 61 (Luokat , varastot ) Tekninen työ 1 340,0 340,0 Vkt kuorma 5-7 lk 27 (6+6+15), loput 8-9 lk (6+6) Vaajakumpuun Kotitalous 2 120,0 240,0 Vkt kuorma 51, (Opetustilat ) yht ,0 LIIKUNTATILAT Liikunta- ja juhlasali 1 350,0 350,0 Hankesuunnitelmessa vaihtoehtona erillishinta 520 m2 salille. Näyttämö 1 50,0 50,0 Hankesuunnitelmessa vaihtoehtona erillishinta 80 m2 näyttämölle. yht. 400,0 KIRJASTILAT Kirjasto 1 110,0 110,0 Lukion itseopiskelutilat (>250 opp. 0,1 hym2/ opp.) yht. 110,0 Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

16 Sivu 2(2) Lähtötiedot / Huonetilat TILANTARPEEN MITOITUS Huomautuksia lukumäärä tilan mitoitus TILAN PINTA-ALA OHM2 VARASTILAT Varasto 1 Näyttämön varasto 1 20,0 20,0 Tuolivarasto 1 35,0 35,0 Voimisteluvälinetila 1 60,0 60,0 Ulkourheiluvälinetila 1 20,0 20,0 Varasto 2 Opetusvälinetila 1 77,0 77,0 Kielistudion varasto Maastotyöskentelyvarasto Erityisopetustilan apuvälinevarasto 1 12,0 12,0 Ulkopuolisten käyttäjien varastot 1 15,0 15,0 yht. 239,0 SOSIAALITILAT Oppilaiden puku- ja pesutilat 4 22,5 90,0 Liikunnanopett. puku- ja pesutilat 2 6,0 12,0 Opettajien pukukaapit ja suihkutilat 2 10,0 20,0 Sisältää myös siivoojien puku- ja pesutilat Opettajien wc tilat 1 15,0 15,0 Keittiöhenkilökunnan sosiaalitilat 1 15,0 15,0 Oppilaiden WC -tilat (esiop.,1-9 lk, lukio,ei erityisopet.) 1 59,5 59,5 (1 kpl / 15 opp.,yksi 5,5 hym2 inva-wc, loput 1,5 hym2) Oppilastilat Oppilaskunnan huone 1 15,0 15,0 Oppilaiden henk.koht.omaisuuden 1 109,5 109,5 säilytystila (7.9 lk ja lukio) Kioski 1 10,0 10,0 yht. 346,0 OPPILASHUOLTILAT Kuraattori 1 10,0 10,0 Psykologi 1 10,0 10,0 Terveydenhoitotilat 1 40,0 40,0 yht. 60,0 RUOKAILUTILAT Ruokasali 500 0,50 273,8 Ruokailu suunnitellaan kolmeen vuoroon (0,5 hym2 / opp. max.250 hym2, >750 opp.,0,33 hym2 / opp.) 72 0,33 Keittiötilat apu- ja varastotiloineen Jakelukeittiö 1 80,0 80,0 Valmistuskeittiö yht. 353,8 HUOLTOIMENTILAT Kiinteistönhoitotilat 22,0 Siivoustilat 33,0 yht. 55,0 MUUT OHJELMOIDUT TILAT Aulatilat 120,0 Yleisönaulakko 30,0 yht. 150,0 YHTEENSÄ: 5045,8 hym2/oppilas 8,8 Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy

17 1: :300 Rukoushuone : : : : : : : : : : : : : pp ULKO- AUDITORIO LEIKKI / VÄLITUNTIPIHA , ,50 1:196 III IV II I +114,70 HUOLTOPIHA III 1.krs +115,00 II IV Haapaniemi 30 ap 50 mp PYSÄKÖINTI +114, : : Urheilutie pp ,60 PÄÄSISÄÄNKÄYNTI :206 1: , Urheilukenttä pp +113, Savonmäentie Urheilutalo k 1:607 II PUISTO / OLESKELU Opintie Kirjasto Oikotie Väkkärätie Monitoimitalo Uimahalli k : : : :864 1: KOHDE VAAJAKOSKEN KOULU 104 II ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI lpv PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK Tontinkäyttösuunnitelma 1:2000 PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA JJ TYÖNRO PIIRNRO VERSIO Jorma Peltonen

18 TEKN.TYÖ 276,0 m² VAR NÄYTTÄMÖ 21,3 m² NÄYTTÄMÖ (TUOLIVAR.) 51,2 m² SIIV. KESKUS 18,7 m² VSS TEKN.TYÖ IV 63,6 m² 9,0 m² OPET. LIIK.OP. PU/PE PU/PE 9,8 m² 9,8 m² OPPILAAT OPPILAAT PUKU/PESU PUKU/PESU 23,1 m² 22,8 m² KÄYTÄVÄ 15,7 m² VSS 153,8 m 2 LIIKUNTASALI 352,0 m² KÄYTÄVÄ 15,7 m² OPET. LIIK.OP. OPPILAAT PU/PE PU/PE PUKU/PESU 9,8 m² 9,8 m² 22,8 m² OPPILAAT PUKU/PESU 23,1 m² KEITT. SOS.TILAT 17,6 m² VAR VOIM.VÄLINEET 63,6 m² VSS IV 9,0 m² MUSIIKKI 101,2 m² JAKELUKEITTIÖ 85,8 m² KITALOUS 121,0 m² KITALOUS 121,0 m² VSS 153,8 m 2 HALLINTO VAHTIM. 10,5 m² SPK 10,5 m² KIOSKI 10,5 m² KÄYTÄVÄ 301,9 m² WC WC WC WC 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² SIIV. 4,2 m² LJH 25,2 m² VAR 5,2 m² OPP.KUNTA 27,0 m² AULA 41,2 m² ERITYISOP. EMU 42,4 m² 34,8 m² AULA 88,4 m² RUOKASALI 274,0 m² 34,8 m² HISSI WC WC WC 7,5 m² 3,8 m² 3,8 m² 4,2 m² SIIV. VAR 4,7 m² 22,2 m² ERITYISOP. ELA 30,8 m² OP.HUOLT. KURAATTORI AULA 10,1 m² 28,2 m² OP.HUOLT. PSYKOLOGI 10,1 m² OP.HUOLT. TERVEYDENH. 40,8 m² ALA-ASTE KILUOKKA KÄYTÄVÄ 57,2 m² AULA 40,8 m² AULA 37,0 m² KÄYTÄVÄ 55,4 m² YLEISOPETUSTILA ALA-ASTE KILUOKKA YLEISOPETUSTILA ALA-ASTE KILUOKKA 24,6 m² 24,6 m² YLEISOPETUSTILA KOHDE VAAJAKOSKEN KOULU PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK Tilakaaviot 1. kerros 1:500 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA JJ TYÖNRO PIIRNRO VERSIO Jorma Peltonen lpv

19 IV-KONEH. 208,8 m² LIIKUNTASALIN YLÄOSA ATK 77,0 m² ATK VAR 33,0 m² KIELTENOPETUS ATK 77,0 m² KIRJASTO 127,6 m² TEKSTIILITYÖ 137,5 m² KUVAAMATAITO 165,0 m² KÄYTÄVÄ 196,3 m² WC WC WC WC 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² VAR SIIV. 20,8 m² 10,0 m² ALA-ASTE KILUOKKA YLEISOPETUSTILA 34,8 m² RUOKASALIN YLÄOSA 34,8 m² PALV. VAR. HISSI 5,4 m² 5,2 m² 7,5 m² MONISTAMO TV/RAD. 26,0 m² 11,1 m² AULA 22,3 m² WC WC WC 3,6 m² 3,6 m² 3,8 m² HALLINTO OPO 17,0 m² HALLINTO OPO 17,0 m² HALLINTO ATK-TUKI 17,0 m² ALA-ASTE KILUOKKA KÄYTÄVÄ 67,6 m² AULA 40,8 m² HALLINTO OPETTAJIENH. 179,3 m² HALLINTO KOKOUSTILA 27,5 m² ALA-ASTE KILUOKKA ERITYISOP. ELA 42,4 m² 24,6 m² 24,6 m² KÄYT. 43,6 m² HALLINTO AP.REHT. 17,0 m² HALLINTO KANSLIA 17,0 m² HALLINTO REHTORI 19,3 m² KOHDE VAAJAKOSKEN KOULU PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK Tilakaaviot 2. kerros 1:500 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA JJ TYÖNRO PIIRNRO VERSIO Jorma Peltonen lpv

20 YLEISOPETUSTILA 60,3 m² MAANT./BIOL. 75,0 m² MAANT./BIOL. 85,3 m² FYS./KEM. 85,3 m² FYS./KEM. 75,4 m² FYS./KEM. 75,8 m² MAANT./BIOL. VAR 16,4 m² MAANT./BIOL. VAR 46,3 m² FYS./KEM. VAR 46,5 m² FYS./KEM. VAR 21,7 m² KÄYTÄVÄ 221,5 m² WC WC WC WC 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² VAR 10,9 m² SIIV. 5,2 m² 34,8 m² 34,8 m² HISSI 7,5 m² AULA 31,4 m² WC WC WC WC 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² 3,9 m² YLEISOPETUSTILA 42,4 m² YLEISOPETUSTILA 40,8 m² VAR 10,5 m² SIIV. 8,0 m² YLEISOPETUS/VARA YLEISOPETUSTILA YLEISOPETUSTILA 40,8 m² KÄYTÄVÄ AULA 67,6 m² 37,0 m² ERITYISOP. ELA 42,4 m² AULA 44,7 m² KÄYTÄVÄ 56,4 m² YLEISOPETUSTILA MONITOIMITILA 80,9 m² ERITYISOP. JOUST. 40,8 m² 24,6 m² YLEISOPETUSTILA 42,4 m² 24,6 m² YLEISOPETUSTILA KOHDE VAAJAKOSKEN KOULU PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK Tilakaaviot 3. kerros 1:500 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA JJ TYÖNRO PIIRNRO VERSIO Jorma Peltonen lpv

21 IV-KONEH. 88,3 m² 34,8 m² 34,8 m² IV-KONEH. 140,5 m² KOHDE VAAJAKOSKEN KOULU PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK Tilakaaviot vesikatto 1:500 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA JJ TYÖNRO PIIRNRO VERSIO Jorma Peltonen lpv

22 (IV-KONEH.) KÄYT. VAR. +122,80 MAANT./BIOL. (LIIKUNTASALI) KÄYT. +118,90 ATK RUOKASALI KÄYT. +115,00 VAR/PUKU/PESU (VSS) KÄYT. VAR/PUKU/PESU (VSS) TEKN.TYÖ KOHDE VAAJAKOSKEN KOULU PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ MK Leikkaus A-A 1:300 ARKKITEHTITOIMISTO LPV JYVÄSKYLÄ OY GUMMERUKSENKATU 7 A 1, JYVÄSKYLÄ PUH FAX JYVASKYLA@LPV.FI PIIRTÄJÄ PVM SUUNNITTELIJA JJ TYÖNRO PIIRNRO VERSIO Jorma Peltonen lpv

23 TAVOITEHINTA Sivu 1/2 Pertti Helin PH-Rakennuttajapalvelu Oy Hanke: Vaajakosken koulu Vaihe: Hankesuunnittelu Paikkakunta: Jyväskylä Haahtela-ind.: 78,0 / Hintataso: 75,0 / Laajuus: m2, brm2, rm3 Hankekoko: brm2 Jakaja: m2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET, UUDIS - PÄÄRYHMITTÄIN Talo 80 -nimikkeistö /m2 % B1 Rakennuttajan kustannukset Suunnittelu ja tutkimukset ,8 Rakennuttaminen ja valvonta ,3 Liittymismaksut ,6 Muut rakennuttajan kustannukset Yhteensä ,6 B2 Rakennustekniset työt 1 Aluetyöt ,6 1 Rakennuksen maatyöt ,7 2 Perustukset ja kellarin erityisrakenteet ,2 3 Runko- ja vesikattorakenteet ,0 4 Täydentävät rakenteet ,7 5 Sisäpuoliset pintarakenteet ,9 6 Kalusteet, varusteet, laitteet ,7 7 Konetekniset työt ,6 Talonrakennuksen Kustannustieto 2008 Haahtela-kehitys Oy 8,9 Työmaan käyttö- ja yhteiskust ,9 Kate ,1 Yhteensä ,4 B3 LVI-työt 71 Lämmityslaitteet ,3 71 Vesi- ja viemärityöt ,4 71 Muut putkityöt ,3 72 Ilmanvaihtotyöt ,2 72 Säätölaitteet ,5 72 Muut iv-työt ,9 Yhteensä ,5

24 TAVOITEHINTA Sivu 2/2 Talo 80 -nimikkeistö /m2 % B4 Sähkötyöt Valaistus ,5 Sähkön jakelu ,3 Sähkökeskukset ,5 Muu sähkö ,1 Yhteensä ,4 B5 Erillishankinnat ,9 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä ,9 Muut kustannukset Tontti Toimintavarustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset ,1 Muut kustannukset ,1 PERUSTAMISKUSTANNUKSET ,0 Arvonlisävero 22% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ Talonrakennuksen Kustannustieto 2008 Haahtela-kehitys Oy