HELSINGIN ENSIKOTI RY. Toiminta 2011

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINGIN ENSIKOTI RY. Toiminta 2011"

Transkriptio

1 HELSINGIN ENSIKOTI RY Toiminta 2011

2 2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO ENSIKOTITOIMINTA Odotusajan työn rakenteet HELSINGIN ENSIKODIN TOIMIPISTEET Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi...7 Baby blues avopalvelut Vallilan avopalveluyksikkö Perhekuntoutus Varvara...11 Vallilan ensikodin ja Varvaran tuen portaat...13 Itsenäisen asumisen tukityö (ITU) ja kotiutumisen tukityö Perhetalon palvelut Päihdeperheiden ensikotipalvelut Helsingissä Oulunkylän ensikoti Avopalveluyksikkö Pesä...19 Pidä kiinni hoitojärjestelmä Ensikoti Helmiina Avopalveluyksikkö Esmiina TOIMINTAEDELLYTYKSET Hallinto Organisaatio...29 Helsingin ensikotiyhdistyksen organisaatio v päättyessä: Henkilökunta Talous TILASTOTIETOJA...32

3 3 1. JOHDANTO Helsingin ensikoti ry on kansalais- ja lastensuojelujärjestö, jonka ensisijaisena tehtävänä on tukea lasta odottavia ja pienten lasten perheitä vanhemmuudessa ja arjen hallinnassa siten, että lapsi saa kasvaa riittävän turvallisesti ja että hän saa ikä- ja kehitystasoaan vastaavan hoivan. Ensikodin tehtäviin kuuluu myös vanhemmuuden arviointi. Helsingin ensikoti ry on yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon yhteisö. Ensikotitoiminta alkoi Suomessa Helsingin ensikoti ry:n perustamisesta Helsingin ensikoti valmistui ja otettiin käyttöön kesäkuussa Vuosi 2011 oli siis Helsingin ensikoti ry:n 75. toimintavuosi. Helsingin ensikotiyhdistyksen toimintaa ohjaavat arvot ovat: Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Jokainen meistä on arvokas. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus ohjaavat toimintaamme. Kunnioitamme yksilöllisyyttä ja toimimme asiakaslähtöisesti. Muutos on mahdollista. Jokaisella on mahdollisuus kasvuun ja toivon säilymiseen. Korkea ammattitaito. Ammatillisen osaamisen ylläpito ja kehittäminen palvelevat asiakasta. Turvallisuus. Asiakasperheitten hoitoympäristö ja henkilökunnan työympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Toiminta on taloudellisesti vakaata. Teimme edelleen yhteistyötä kuntien kanssa taataksemme riittävät palvelut tukea tarvitseville vauvaperheille. Yksi ensikotien tärkeimmistä tehtävistä on ehkäistä uhanalaisessa perhetilanteessa elävien lasten mielenterveysongelmia sekä syrjäytymiskehityksen jatkumista sukupolvesta toiseen. Tehtävämme on tuoda esiin vauvan hätää, ja yhteiskunnallisten ratkaisujen merkitystä vauvan kannalta. Työmme Perhetalon palvelujen jatkamiseksi ei tuottanut toivomaamme tulosta, vaan asiakastyö Perhetalossa loppui keväällä, kun Helsingin kaupungin ostopalvelusopimus päättyi. Vuonna 2011 painopiste Helsingin ensikoti ry:n toiminnassa oli edelleen kansalaisjärjestötoiminnan vahvistaminen yhdistyksessä. Kehitimme uusia tapoja liittää vapaaehtoistoimintaa asiakastyöhön ja luoda nykyisille ja entisille asiakkaille mahdollisuuksia liittyä toimintaan mukaan. Asiakkaat osallistuivat aktiivisesti myös tähän kehittämistyöhön. Kerromme tästä lisää yksikkökohtaisissa luvuissa. Yhdistyksen strategia valmistui. Sen jalkauttamista jatketaan tulevana vuonna. Vuonna 2011 järjestettiin kahdesti Avoimet ovet tapahtuma, jotka keräsivät runsaasti kiinnostuneita yhteistyökumppaneita tutustumaan ensikotityöhön. Otimme yhteyksiä useisiin kuntiin kertoaksemme työstämme ja parantaaksemme yhteistyökäytäntöjä. Johtokunta myönsi yhdistyksen perustaman tunnustuspalkinnon ensimmäisen kerran. Palkinnon sai kehittämispäällikkö, lastenpsykiatri Jukka Mäkelä.

4 4 2. ENSIKOTITOIMINTA Ensikotityö on sisällöltään ennaltaehkäisevää ja korjaavaa lastensuojelutyötä sekä vanhemmuuden arviointia. Toiminnan kohderyhmänä ovat vanhemmuudessa ja elämänhallinnassa runsaasti tukea tarvitsevat vauvaperheet, esimerkiksi teinivanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on päihde-, mielenterveys- tai elämänhallintaongelmia. Vuoden 2011 aikana asiakkaana olevista vanhemmista monet olivat kokeneet lapsena turvattomuutta, kaltoin kohtelua ja väkivaltaa omien vanhempiensa päihde- tai mielenterveysongelmien vuoksi. Nämä lapsuus- ja nuoruusiän traumakokemukset näkyivät asiakkaissa erilaisina mielenterveysongelmina. Asiakkaille tyypillistä oli myös pitkä lastensuojeluhistoria sekä päihteiden käyttökokeilut. Ensikotikuntoutuksen tavoitteena on riittävä huolenpito lapsista vanhemmuuden vahvistuminen ja arjen hallinta Mikäli vanhempien voimavarat eivät riitä lapsesta huolehtimiseen, lasta ja vanhempia tuetaan lapsen siirtyessä sijaishuoltoon. Helsingin ensikoti ry:n toimintaan kuului v kolme ympärivuorokautista kuntoutusta antavaa ensikotia sekä neljä erilaista avopalveluyksikköä, toukokuusta alkaen kolme avopalveluyksikköä asiakastyön päätyttyä Perhetalossa. Palveluista on mahdollisuus suunnitella jokaiselle asiakasperheelle heidän tarpeitaan vastaava hoitokokonaisuus. Perheet saattavat olla ensikotipalvelujen piirissä yhteensä 2-3 vuotta. Ensikotikuntoutus (ympärivuorokautinen perhekuntoutus ja avopalvelut) perustuu aina yksilölliseen hoito- tai kuntoutussuunnitelmaan. Sen laatimiseen osallistuvat perhe, ensikodin työntekijät, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja tarvittaessa myös muiden yhteistyötahojen (mielenterveystoimisto, päihdehuolto, perheneuvola, neuvola tms.) edustajia. Perhekuntoutuksessa yhdistyy terapeuttinen työskentely ja käytännön toiminta. Asiakkaat käyvät omaa muutosprosessiaan läpi sekä yksilöllisesti oman työntekijän kanssa että ryhmässä toisten asiakkaiden ja työryhmän jäsenten kanssa. Kuntoutukseen sisältyy myös tukiverkostojen kartoittaminen ja etsiminen sekä jatkuva arviointi. Kuntoutuksen suunnittelu ja arviointi tapahtuu lastensuojeluneuvotteluissa 1-2 kk:n välein. Mukana näissä ovat perhe, kunnan lastensuojelutyöntekijä ja perheen kanssa ensikodissa/avopalvelussa työskentelevät työntekijät.

5 5 Yhdistyksen palveluiden portaat: Vuoden 2011 aikana edelleen kehitettiin palveluita erityisesti ympärivuorokautisen kuntoutuksen jälkeiselle ajalle. Palveluiden portaissa mallinnetaan asiakkaille riittävän pitkäkestoinen, mutta asteittain kevenevä tukimalli. Sisäinen yhteistyö kehittyi ja asiakkaiden siirtymät palvelusta toiseen onnistuivat hyvin. Esimerkiksi ensikotijakson jälkeen asiakas siirtyi itsenäisen asumisen tukityöhön ja perhekuntoutus Varvaran jaksolle, jonka aikana perhetyö toteutettiin asiakaslähtöisesti ensikodin ja Varvaran työntekijän parityönä. 2.1 Odotusajan työn rakenteet Helsingin ensikodin yksiköissä työskenneltiin vuoden aikana odotusajan työn rakenteiden selkiyttämiseksi ja näkyväksi tekemiseksi. Työllä haluttiin tuoda esille odotusajan työn tärkeyttä niin odottavalle äidille kuin syntyvälle vauvalle. Työn keskeinen tavoite on tukea ja mahdollistaa äidin ja vauvan välisen varhaisen vuorovaikutuksen syntyminen. Yhteistyötahoille on haluttu korostaa odotusaikana tehtävän työn merkitystä ja oikeaaikaisuutta ensikodin asiakkaiden vanhemmuuden tukemiseksi ja vauvan vastaanottamiseen tarvittavien valmiuksien vahvistamiseksi.

6 6 ODOTUSAJAN TYÖSKENTELYN MERKITYKSESTÄ: ODOTUSAJAN VAKAUTTAVAN VUOROVAIKUTUSHOIDON OIKEA AIKAISUUS: (Osittain Mirja Sarkkisen luentomateriaalista ) Odotuksen aikana työskentelyn ajankohdalla ja käytettävissä olevalla rajallisella ajalla on erityisen suuri merkitys. Työskentelyn aikana arvioidaan missä vaiheessa raskauden vuorovaikutuspsykologista prosessia odottaja parhaillaan on. Odottavaa tuetaan selviytymään odotuksen eri vaiheiden haasteista ja siirtymään seuraaviin kehityshaasteisiin. Odotusaikana työskentely on erityisen tärkeää koska on osoitettu, että odotus on otollinen aika psyykkisille ja vuorovaikutuksellisille interventioille. Odottava äiti on poikkeuksellisen vastaanottavainen uusille kontakteille sekä hoivalle ja hoidolle, mikä auttaa odottavan äiti-identiteetin muodostumista. Odottavan äidin riittävän turvallinen suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemuksiin auttaa odottavaa luomaan joustavia ja johdonmukaisia mielikuvia vauvastaan ja itsestään äitinä. ODOSTUSAJAN TYÖN TAVOITTEET: Odottava voi luoda tunnesuhteen masuvauvaansa ja kiinnittyä häneen Odottava voi kehittää omaa identiteettiään äitinä / isänä / vanhempana Odottavaa paria tuetaan tulemaan vauvaperheeksi Annetaan perheiden tarpeisiin vastaava yksilöllinen synnytysvalmennus Tarvittaessa ensikodin tukihenkilö lähtee vakauttamaan perhettä synnytyksen ajaksi perheelle mahdollisimman hyvä kokemus syntymästä Työskentelyssä huomioidaan äidin lisäksi myös masuvauvan tarpeet Työskentelyssä tuetaan äitiä päihteettömyyteen ja minimoidaan näin päihteiden käytöstä seuraavat mahdolliset sikiövauriot Odotuksen aikana luodaan yhteistyösuhde, joka edesauttaa äidin ja vauvan vuorovaikutushoitoa myös vauvan synnyttyä Tavoite on raskauden vuorovaikutuspsykologisen prosessin saattaminen mahdollisimman lähelle normaalia odotusprosessia! 3. HELSINGIN ENSIKODIN TOIMIPISTEET

7 7 3.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi (ent. Baby blues) Perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi tarjoavat pitkäkestoista ympärivuorokautista kuntoutusta (3 kk 12 kk) lasta odottaville ja vauvan saaneille perheille. Balanssissa on pitkäkestoisen kuntoutuksen lisäksi mahdollisuus myös lyhytkestoisiin (2 vk 1 kk) hoitojaksoihin. Ympärivuorokautisten yksiköiden asiakkaina ovat mm. teini-ikäiset vanhemmat, maahanmuuttajaperheet sekä perheet, joissa vanhemmilla on psyykkisiä ja sosiaalisia ongelmia tai jotka tarvitsevat erityisen paljon tukea heikkolahjaisuutensa/kehitysvammaisuutensa vuoksi. Vallilan yksiköissä kehitettiin odotusajan työn rakenteiden lisäksi myös isätyön sekä itsenäisen asumisen (ITU) ja kotiutumisen tukityön rakenteita. Näiden palvelumuotojen kehittäminen lähti asiakasperheiden tarpeista, ja niillä halutaan vahvistaa asiakastyön jatkuvuutta ja asiakkaiden kanssa saavutettujen tulosten pysyvyyttä. Balanssissa toteutuneiden kuntoutusjaksojen pituudet voivat vaihdella 2 viikosta useaan kuukauteen, sillä yksikön toimintaan kuuluvat sekä lyhytkestoinen (2 vk), vauvaperheen arkea ja elämää rytmittävä, varhaisen tuen Rytmi blues että pidempikestoinen, äkillisessä elämänkriisissä uupuneiden perheiden tai vanhemman mielenterveyden häiriöstä kärsivien perheiden auttaminen. Balanssin asiakaskunnan huonovointisuuden vuoksi perhekuntoutusjaksot olivat aiempaa pidempiä. Joidenkin Rytmi blues jaksolle tulevien perheiden kohdalla lyhyt jakso osoittautui riittämättömäksi ja he siirtyivät jatkamaan pidempikestoiseen kuntoutukseen. Balanssissa asiakkaiden keski-ikä on hiukan muita yksiköitä korkeampi. Tämä johtuu Rytmi blues jaksolle tulevista asiakkaista sekä siitä, että Balanssiin voi tulla myös perhe, jossa lapsi on jo yli vuoden ikäinen sekä perhe, jossa vauvalla on isompia sisaruksia.

8 8 Joissakin alle kuukauden mittaisissa kuntoutusjaksoissa arvioitiin, että ensikotikuntoutuksella ei pystytä tukemaan vanhemmuutta riittävästi, vaan lapsi tarvitsee sijoituksen perheen ulkopuolelle. Joskus perhe itse halusi pois ensikodista, esimerkiksi siksi että yhteisökuntoutus tuntuu raskaalta tai vaikealta. Kaksi äitiä halusi antaa lapsen adoptioon tai sijoitettavaksi. Perheyksiköiden työskentely perustuu yhteisökuntoutukseen, johon sisältyy yhteisöllisten menetelmien lisäksi yksilö- ja perhetapaamisia, verkostoneuvotteluja sekä toiminnallisia ja keskusteluryhmiä. Kuntoutuksen tavoitteena on kiintymyssuhteen syntyminen lapsen ja vanhempien välille, perheen sisäisen vuorovaikutuksen lisääntyminen ja paraneminen sekä arjen hallinta. Yksiköiden asiakkaat osallistuivat vuoden 2011 aikana toiminnallisiin- ja keskusteluryhmiin sekä ulkopuolisen musiikkiterapeutin viikottaiseen vanhempi-vauva -musiikkiterapiaan. Asiakkaiden kanssa retkeiltiin lähialueilla pienimuotoisesti ja toteutettiin yön yli kestäviä perhekuntoutusleirejä. Yksilöllisen perhetyön ohella yhteisökuntoutuksen työmuotoina olivat yhteiset aamuhetket sekä selkeät päivä- ja viikko-ohjelmat. Arjen ohjaustoiminnan lisäksi menetelminä käytettiin mm. vauvahavainnointia, videointia, vauvan tarvekarttaa, vanhemmuuden ja parisuhteen roolikarttaa sekä vanhemmuuden arviointia ja Theraplayta. Vuorovaikutussuhteen tukemisen ja lapsen näkyväksi tekemisen lisäksi vuonna 2011 työskenneltiin asiakkaiden kanssa paljon myös arjen hallinnan ja taloudellisen selviytymisen edistämiseksi. Ensikodin ympärivuorokautisissa yksiköissä henkilökunnan vaihtuvuutta tapahtui vuoden 2011 aikana jonkin verran. Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa vahvistettiin henkilökunnan moniammatillisuutta. Lisäksi Kaneliin ja Balanssiin palkattiin kesällä yksiköiden yhteinen sosiaalityöntekijä. Yhteisellä kehittämistyöllä edistettiin työntekijöiden liikkuvuutta yksiköiden välillä ja siten moniammatillisuuden ja osaamisen hyödyntämistä kaikissa yksiköissä asiakkaiden tarpeista lähtien. Tätä kehitystyötä jatketaan myös vuoden 2012 aikana.

9 9 Kaikissa ensikodin kolmessa ympärivuorokautisessa perheyksikössä kehitettiin vuoden 2011 aikana perhekuntoutuksen sisältöä ja luotiin sille yhteisiä rakenteita. Hoidon rakennetta luotiin vauvan kehityspsykologinen kaari huomioiden. Yhteistyötä tehtiin paitsi kuntien sosiaalitoimien kanssa myös mm. neuvoloiden, nuoriso- ja aikuispsykiatrian sekä lasten- ja nuortensairaalan sosiaalipediatrisen yksikön kanssa. Perhekuntoutuksen rakenteiden kehittämistä jatketaan edelleen vuonna Perheyksikkö Kanelissa kuntoutus painottui yhteisöllisyyteen. Yksikön pieni koko mahdollisti intensiivisen ja luontevan arjessa tapahtuvan ohjaustoiminnan. Pääpaino työskentelyssä oli lapsen ja vanhemman välisen vuorovaikutussuhteen edistämisessä. Työntekijät toimivat tulkkina lapsen ja vanhemman välillä nostaen esiin lapsen ääntä ja tarpeita. Tällainen yhdessä toimiminen ja lapsen tarpeiden sanoittaminen auttoi vanhempia havainnoimaan ja huomaamaan lastensa tarpeita. Yhteisöllisyyttä pidettiin esillä tiimin viikkotapaamisissa ja kehittämispäivissä. Perheyksikkö Triangelin suuri asiakaspaikkojen määrä asettaa haasteita niin yhteisökuntoutuksen kuin yksilöllisyyden näkökulmasta. Yksikön vahvuus on monipuolisemmissa toimintamahdollisuuksissa sekä yhteisön tuessa asiakkaille, jotka hyötyvät isommasta yhteisöstä ja vertaistuesta. Yhteisöllinen kuntoutusote vahvistui ja uutena muotona siihen tuotiin vauvojen yhteisöpalaveri, jossa käsiteltiin mm. yhteisössä esiin tulevia asioita vauvanäkökulmasta. Kanelin ja Triangelin aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä

10 10 Balanssin aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä Kaikissa yksiköissä päädyttiin joissakin tapauksissa vauvan sijoitukseen. Tällöin vauvojen elämän alkutaival oli turvallinen ja ohjaajien tarjoaman korvaavan hoidon ansiosta eteenpäin kantava. Kansalaistoiminnan vahvistamista Kanelissa, Triangelissa ja Balanssissa olivat mm. isien osallistuminen isätyön kehittämiseen ja asiakasperheitten osallistuminen tiedotus- ja vaikuttamistyöhön. Perheet antoivat lehtihaastatteluja ja osallistuivat joulukadun avajaisiin ja villapeittotapahtumaan ensikodin joukoissa. Baby blues avopalvelut Baby blues avopalveluja kehitettiin ja päädyttiin irrottamaan ne omaksi kokonaisuudeksi Balanssi yksiköstä syksyllä Näin käsitteen Baby blues alla olevat palvelut vastaavat paremmin Ensi- ja turvakotien liiton muiden jäsenjärjestöjen Baby blues -toimintaa. Baby blues avopalvelut pitivät sisällään neuvontapuhelimen, synnyttäjien tukihenkilötoiminnan (doula) sekä kaikille perheille tarkoitetut uni-illat. Neuvontapuhelin päivysti kahtena päivänä viikossa kolmen tunnin ajan ja uni-illat vakiintuivat pidettäviksi säännöllisesti noin kuukausittain. Neuvontapuhelimessa perheitä tuettiin keskusteluin ja ohjein löytämään ratkaisuja valvottavien vauvojen hoitoon ja siten helpottamaan perheiden tilanteita. Neuvontapuhelimen kautta ohjautui myös asiakkaita sekä Balanssi- että Rytmi blues kuntoutusjaksoille. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät pyysivät edelleen runsaasti neuvoja ja tukea yksikön työntekijöiltä kohtaamiensa perheiden ongelmiin liittyen.

11 11 Doula synnytystukihenkilötoiminta on tarkoitettu pääkaupunkiseudun synnyttäjille, jotka haluavat tukihenkilön mukaan synnytykseensä. Se on vapaaehtoistoimintaa, jonka tavoitteena on lisätä synnyttäjien turvallisuuden tunnetta, joka takaa vauvalle ja perheelle mahdollisimman hyvän syntymäkokemuksen. Doula-toiminta on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tukisuhteiden määrä lisäätyi vuoteen 2010 verrattuna noin 36 % ollen vuonna 2011 noin 70. Vapaaehtoisina toimivien doulien määrä on säilynyt viime vuosina suunnilleen samana. Doulia on hieman yli Perhekuntoutus Varvara Perhekuntoutus Varvaran palvelut on tarkoitettu vauvaa odottavalle tai alle 2-vuotiaan lapsen perheille, joissa arki ei suju, lapsi ei saa ikätasoaan vastaavaa hoitoa ja/tai jotka ovat tehostetun avohuollollisen tuen tarpeessa. Varvaraan voi hakeutua vanhemman masennuksen, uupumuksen, eriasteisten mielenterveyspulmien tai arjen toimimattomuuden vuoksi. Varvaran kuntoutus sopii myös psykiatrisen hoidon rinnalle ja/tai jatkoksi. Varvaraan asiakkaita ohjataan hyvin monipuolisesti eri tahojen kautta. Tämä on yksikön toiminnasta tiedottamiselle ja asiakasvirran tasaamiselle merkittävä haaste. Varvarassa aikuisten ja lasten ryhmätoiminnot, lasten kanssa tehtävä suora työ, keskustelu, havainnointi, mallittaminen ja ohjaaminen sekä yksilökohtainen perhetyö eri muotoineen nivoutuivat kokonaisuudeksi. Varvaran kuntoutuksen tavoite oli lapsen fyysisen ja psyykkisen kehityksen turvaaminen, lapsen ja vanhemman välisen suhteen ja vuorovaikutuksen vahvistaminen sekä perheen hyvinvoinnin edistäminen. Varvaran palvelut käsittivät kolme erillistä suljettua ryhmää: kaksi päiväryhmää sekä Jälkkäriryhmä (eli jälkihuoltoryhmä). Isä-vauvaryhmien toiminnassa oli kolmas vuosi, ja työmuoto päätettiin vakiinnuttaa osaksi palveluja. Varvaran toiminta on osa Ensi- ja turvakotien liiton koordinoimaa alueellista päiväryhmätoimintaa, jonka toimintaan sisältyy noin viiden päivän mittaiset perhekuntoutuskurssit Sopukassa.

12 12 Varvaran nykyiset ja entiset asiakkaat tulivat entistä innokkaammin mukaan vapaaehtoistoimintaan ja yhdistyksen kansalaistoiminnan kehittämissuunnitelman laatimiseen. 20 vapaaehtoista osallistui yhdistyksen kirpputorin järjestelyihin. Varvaran ryhmäpäivät olivat strukturoituja ja rakenteeltaan toistuivat samankaltaisina. Aamupäivisin äiti-lapsipareille oli oma terapeuttinen toiminnallinen ryhmä. Näissä työskentelymenetelminä käytettiin mm. musiikkiterapiaa, ryhmämuotoista Theraplayhoitoa, leikki- ja laulutuokioita, kädentöitä ja yhdessä leikkimistä. Iltapäivisin kokoontui aikuisten suljettu ryhmä ja lapsilla oli samaan aikaan oma, lapsityöntekijän ohjaama ryhmä. Aikuisten terapeuttisissa ryhmissä käytettiin menetelminä mm. ryhmäkeskusteluja ja erilaisia toiminnallisia menetelmiä. Psykodraamatyöskentely menetelmänä sekä erilaiset rentoutushoidot ovat vakiintuneet osaksi Varvaran kuntoutusta. Keskusteluryhmissä keskeisiä aiheita olivat mm. äitiys, vanhemmuus, sukupolvien ketjut ja mallit, naiseus sekä perheiden suhteet, toimivuus ja seksuaalisuus. Päiväryhmissä käytettiin säännöllisesti tapahtuvaa videointia äiti-vauvaparien keskinäisten vuorovaikutustilanteiden tutkimiseen ja kuntoutuksen suunnitteluun. Lapsikohtainen työ on vahva osa Varvaran työskentelyn kokonaisuutta vanhempien yksilö- ja perhetyön lisäksi.

13 13 Isä-vauva-ryhmät kokoontuivat suunnitellusti noin kerran kuussa ja niihin osallistui isiä lapsineen sekä päiväryhmäjaksolla että Jälkkäriryhmässä olleista perheistä. Jälkkäriryhmä kokoontui lauantaisin kerran kuukaudessa. Uutena palvelumuotona on myös Varvaran työskentelyyn lisätty ITU (itsenäisen asumisen tukityö) sekä kotiutumisen tukityö. Varvaran keskeinen yhteistyötaho Helsingin kaupunki siirsi vuoden 2011 aikana Varvaraan asiakasohjauksen lastensuojelusta perheneuvolan vauvaperheen vastaanottotiimille. Helsingistä tulevilla Varvaran asiakkailla ei muutoksen myötä ole enää välttämättä lastensuojelun asiakkuutta. Muista kunnista keskeisimmin asiakkuudet ovat edelleen tulleet lastensuojelun ohjaamana. Vallilan ensikodin ja Varvaran tuen portaat

14 14 Itsenäisen asumisen tukityö (ITU) ja kotiutumisen tukityö Vallilan kaikissa yksiköissä jatkettiin itsenäisen asumisen tukityötä (ITU) vuonna 2011 ja sitä pyrittiin mallintamaan aiempaa selkeämmin. Työskentely on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat tukiasumista tiiviimpää tukea, mutta hieman itsenäisempää kuin laitosasuminen. ITU-työ laajennettiin koskemaan myös Perhekuntoutus Varvaraa, johon se räätälöitiin asiakasperheen tarpeista johtuen. Kotiutumisen tukityölle kehitettiin aivan vuoden 2011 lopulla palvelupaketti, jolla mahdollistettiin tukityö ensikodilta pois muuttavalla asiakasperheelle heidän omaan kotiinsa. Kotiutumisen tukityössä asiakasperhe saattaen siirretään kotikuntansa palveluiden piiriin. Tavoite oli, että asiakkaan hoitojatkumoon ei tule katkosta ja luottamuksellinen suhde omatyöntekijään mahdollistaa asiakkaalle vaikeidenkin asioiden käsittelemisen raskaassa muutosvaiheessa. Ensimmäiset kokemukset kotiutumisen tukityön toteutuksesta olivat asiakkaiden, kunnan työntekijöiden ja ensikodin työntekijöiden kokemusten mukaan erittäin hyviä.

15 15 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS VAUVALLE/LAPSELLE JA VANHEMMILLE Tukityön kokonaisuus suunnitellaan aina perhekohtaisesti! taisesti Omatyöntekijä toimii perheen tukihenkilönä Omatyöntekijällä on arvokasta tietoa perheen vahvuuksista ja heikkouksista sekä perheelle sopivimmista ongelmien ratkaisukeinoista Omatyöntekijä saattelee perheen uuteen elämäntilanteeseen ja auttaa perhettä liittymään elinympäristöönsä Perheiden tukiverkostojen vähyys voi näkyä lapsessa hyvinkin nopeana voinnin heikkenemisenä vanhempien joutuessa liian suurteen haasteiden eteen ilman tukea Lapsi tarvitsee kontaktikykyisiä ihmisiä säilyttääkseen vitaalisuutensa Ensikodissa asuneiden perheiden lapset eivät välttämättä hae kotona vuorovaikutusta vanhempien jaksamattomuuden, sosiaalisten ongelmien, psyykkisen huonovointisuuden tai muiden ongelmien vuoksi. Lasten avuntarve voi jäädä huomaamatta heidän tyytyväisyytensä ja helppohoitoisuutensa vuoksi, jolloin he jäävät vaille asianmukaista hoitoa Lapsen avuntarpeen huomioiminen voi tapahtua myös liian myöhään tukiverkoston ja siten myös kontrollin puuttumisesta johtuen

16 16 KOTIUTUMISEN TUKITYÖN MERKITYS KOTIKUNNAN TYÖNTEKIJÄLLE Ensikodin omatyöntekijä siirtää saattaen perheen kotikunnan palveluihin uuden työntekijän työparina Ensikodin työntekijä siirtää arvokasta tietoa asiakasperheen kanssa työskentelystä ja ongelmien ratkaisemisesta uudelle työntekijälle yhteistyössä asiakkaan kanssa Yhteisillä kotikäynneillä tuetaan perhettä säilyttämään ensikodilla opittu säännöllisyys ja ennakoitavuus vauvan arjessa Vauvan entuudestaan tunteva työntekijä havaitsee nopeasti muutokset lapsen voinnissa ja pystyy reagoimaan niihin Kotiutumisen tukityöllä pyritään turvaamaan keskeytyksettä vauvan hyvä, ensikodilla alkanut, kasvu ja kehitys Perhetalon palvelut Helsingin sosiaaliviraston ostopalvelusopimus Perhetalon palveluista päättyi Viimeiset kuukaudet työryhmän asiakastyö keskittyi perheiden tukemiseen muutostilanteessa ja auttamiseen uuden asunnon hankkimisessa ja uusien tukipalvelujen piiriin siirtymisessä. Suurin osa asiakasperheistä muutti pois Perhetalosta mennessä, mutta osalla uuden asunnon saaminen kesti pidempään. Työryhmän kanssa käytiin yt-neuvottelut, ja osa henkilökunnasta jouduttiin irtisanomaan. Kaksi työntekijää siirtyi yhdistyksen muihin toimipisteisiin.

17 17 4. Päihdeperheiden ensikotipalvelut Helsingissä 4.1 Oulunkylän ensikoti (OEK) Oulunkylän ensikoti on viisipaikkainen kuntoutusyksikkö päihde-ongelmaisille raskaana oleville tai jo synnyttäneille äideille ja heidän lapsilleen. Vuosi 2011 oli yksikön 22. toimintavuosi. yksi kuntoutuspaikoista on tarkoitettu kahden vanhemman perheille. Muilla paikoilla ovat ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa vain äiti ja lapset. Isät voivat osallistua kuntoutukseen avopalveluasiakkaina. He voivat olla mukana päivisin, osallistua perhettä koskeviin neuvotteluihin ja yöpyä ensikodissa kerran viikossa niin sovittaessa. työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. tavoitteena on saada äiti luopumaan päihteistä odotusajaksi ja näin ennaltaehkäistä päihteiden aiheuttamia sikiövaurioita. Lapsen syntymän jälkeen tavoitteena on äidin ja isän päihteiden käytön hallinta, irrottautuminen tuhoavasta päihdekulttuurista sekä riittävän hyvä äitiys ja vanhemmuus. ensikoti toimii yhteisökuntoutuksen periaatteella. Kuntoutukseen sisältyy kahdenkeskiset keskustelut lähityöntekijän kanssa, lapsen kanssa työskentely ja lapsen tarpeiden esiin nosto, lapsen vanhempien tukeminen varhaisessa vuorovaikutuksessa ja kodin hoitoon liittyvissä asioissa, perheneuvottelut, verkostokokoukset, yhteisölliset hoitokokoukset, toiminnalliset ryhmät, luova toiminta, huumetestit, korva-akupunktio sekä yhteistyö viranomaisten ja perheiden lähiverkoston kanssa. Vuorovaikutusta vanhempien ja vauvan välillä tutkitaan videoinnin avulla. Vuonna 2011 vahvistettiin lapsityössä ja äitien päihdekuntoutuksessa jo aiemmin opittua. Asiakkaiden tukeminen päihteistä luopumiseen jo odotusaikana ei toteutunut odotetusti, sillä vain yksi äiti pääsi kuntoutukseen pari kuukautta ennen synnytystä, kaksi äideistä vain juuri ennen synnytystä ja muut tulivat kuntoutukseen vasta lapsen kanssa. Tämä johtui siitä, että ensikoti oli täynnä lähes koko vuoden. Kuntoutukseen tullessaan äidit olivat iältään vuotiaita. Painopistealueena oli erityisen vaativien asiakkaiden kuntoutus. Asiakkaiden turvallisen kotiutumisen kehittämistä jatkettiin. Yhteisökuntoutuksessa keskityttiin vertaistuen vahvistamiseen aamukokouksissa, yhteisökokouksissa, retkahdusryhmissä, yhteisöllisessä hoitokokouksessa ja arkipäiväisessä oleskelussa. Käytännössä tämä näkyi yhteisön hyvänä ilmapiirinä ja vähäisinä retkahtamisina sekä vahvana sitoutumisena kuntoutukseen. Keskimääräinen kuntoutusaika oli 7,2 kk ja suuri osa asiakkaista halusi perustella lastensuojelulle, miksi yli puolen vuoden kuntoutus on tarpeellinen. Pitempään kuntoutuksessa olleet asiakkaat osallistuivat uusien asiakkaiden perehdytykseen. Kuntoutuksen loppuvaiheeseen tarkoitettuun vahvan tuen asumisharjoitteluasuntoa hyödynnettiin kahden perheen kotiharjoittelupaikkana, kun omaan asuntoon ei saatu maksusitoumuksia tai perheellä ollut muuta turvallista paikkaa harjoitella itsenäistä asumista.

18 18 Lapsen pitämistä mielessä, tarpeiden huomaamista ja lapsen puolesta puhumista korostettiin yhteisön arkisessa kanssakäymisessä. Arki-iltoina toteutettiin säännöllisesti lasten leikkihetkiä, joissa vanhemmat osallistuvat lapsensa kanssa ohjattuun leikkiin. Vuoden aikana pidettiin noin 90 leikkihetkeä. Asiakkaita motivoitiin ottamaan uudelleen yhteys niihin sukulaisiin tai tuttaviin, joilla ei ole päihdeongelmia ja jotka voivat toimia asiakkaan tukena. Perheiden tukiverkostoon kuuluvia tärkeitä ihmisiä kutsuttiin myös tutustumaan ensikodin toimintaan ja osallistumaan juhliin. Isovanhempien vertaisryhmä kokoontui neljä kertaa tukeakseen toisiaan ja kuntoutuvia lapsiaan. Ryhmä järjesti asiakkaiden joulujuhlan Avopalvelu Pesän tiloissa. Yhdistyksemme päihdeyksiköiden kuntoutuksessaan edenneille asiakkaille tarkoitettu vertaisryhmä aloitti toimintansa. Asiakasperheet osallistuivat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. He mm. tekivät ammattilaisten avulla Mahdollisuus-lyhytelokuvan ja tapasivat kansanedustajia vaikuttaakseen hoitomallin rahoitukseen. He osallistuivat myös yhdistyksen kansalaistoiminnan hankkeen suunnitteluun sekä yhdistyksemme kirpputoritoimintaan. Ensikotikuntoutuksen aikana yhteistyötä tehtiin asiakkaiden samanaikaisten päihde- ja mielenterveyshoitopaikkojen kanssa. Asiakkailla, joilla ei hoitokontakteja ollut, pyrittiin jatkohoidon aloittamiseen jo kuntoutuksen aikana. Jatkohoitopaikkoja olivat mm. Mielenterveystoimisto, Päihdepsykiatrinen poliklinikka, Korvaushoitopoliklinikka, A-klinikka, Avopalvelu Pesä ja alueen perhetyö. Kaikkien perheiden yhteistyö jatkui lastensuojelun kanssa ja heillä oli säännölliset käynnit sosiaalipediatrian poliklinikalla. Oulunkylän ensikoti on sitoutunut Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän laatujärjestelmään, mihin sisältyy säännölliset asiakaskyselyt kuntoutuksesta. Oulunkylän ensikodille myönnettiin laatusertifikaatti vuonna 2010.

19 Avopalveluyksikkö Pesä Pesä tarjoaa avopalveluja päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille perheineen ja vauvaperheille. Vuosi 2011 oli yksikön 14. toimintavuosi työskentely asiakasperheiden kanssa on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työskentelyllä tuetaan päihteettömyyttä, vanhemmuutta ja perheen sisäistä vuorovaikutusta etsivällä työllä pyritään tavoittamaan hoidon piiriin päihteitä käyttäviä raskaana olevia naisia ja vauvaperheitä, joita kohdataan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupisteissä Vuoden 2011 toiminnan painopiste oli psykoedukatiivisen työotteen vahvistaminen vuorovaikutushoidossa. Ryhmäkuntoutuksessa toimi taustateoriana EA-teoria (emotionaalinen saatavillaolo), johon tukeutuen asiakkaat ja työntekijät opettelivat yhdessä vanhemmuuden taitoja. Vuodelle 2011 suunniteltu Tsemppiryhmä ei käynnistynyt, koska siihen ei saatu anottua rahoitusta. Toimintaan vaikuttivat henkilökuntamuutokset Pesän vastaavan sosiaalityöntekijän sekä kolmannen ohjaajan vaihduttua toukokuussa sekä Pesän suuri asiakasmäärä. Vuoden aikana tutustujia oli 33 perhettä, joista kuntoutukseen kiinnittyi 14 perhettä. Kuntoutukseen tullessaan äidit olivat vuotiaita. Vuoden aikana Pesässä oli kuntoutuksessa 32 perhettä. Suuri asiakasmäärä mahdollisti yhteisö- ja ryhmämuotoisen kuntoutuksen toteuttamisen.

20 20 Perhekohtaisessa kuntoutuksessa vauvaperheiden kanssa toteutettiin perheelle etukäteen suunniteltuja vuorovaikutusta tukevia leikkihetkiä. MIM- vuorovaikutushavainnointia ja Theraplay- menetelmiä hyödynnettiin ja niiden käyttöä vahvistettiin. Viisi perhettä sai Theraplay- vuorovaikutushoitoa. Vauvahierontaa toteutettiin sekä ryhmä- että perhetapaamisissa. Vanhempi-lapsiryhmä jatkui vuodenvaihteeseen saakka entiseen malliin, ja Theraplay-henkinen muskari vakiintui osaksi Pesän toimintaa. Muskari oli yksi pesäkuntoutuksen suosituimpia ryhmiä ja siihen päästäkseen osa perheistä joutui jonottamaan vapautuvaa paikkaa. Raskaana olevien naisten kuntoutuksessa kiinnitettiin huomiota kohtuvauvaan, jolle oli nimetty oma työntekijä. Raskaana olevien naisten ryhmämuotoinen kuntoutus toimi koko vuoden. Syksyllä aloitettiin uusi jatkokuntoutusryhmä varsinaisen Pesä-kuntoutuksen päättäneille perheille. Jatkokuntoutusryhmä kokoontui kahtena iltana kuukaudessa ja ryhmässä jatkettiin Pesä-kuntoutuksessa tutuksi tulleen EAteorian syventämistä. Isäryhmä jatkoi Pesän vakiintuneena toimintona. Pesässä oli viime vuonna 8 isäasiakasta, jotka osallistuivat aktiivisesti lasten musiikkileikkihetkiin ja isäryhmiin.

21 21 Asiakkaiden kanssa tehtiin päiväretkiä perheiden valitsemiin retkikohteisiin. Sopukan perhekuntoutusleirejä pidettiin asiakkaiden toiveesta kaksi, ja retkien yhteenlaskettu osallistujamäärä oli huikeat 59 asiakasta. Asiakkaat osallistuivat kesä- ja joulujuhlan suunnitteluun, harjoituksiin ja toteuttamiseen. Yhdellä Pesän entisellä asiakkaalla oli mahdollisuus toimia keittiöharjoittelijana työvoimatoimiston kustantamassa työkokeilussa. Yksi entinen asiakasäiti aloitti vapaaehtoistyöt Pesässä, mutta joutui ajanpuutteen takia keskeyttämään ne päästyään työharjoitteluun. Pesän isille ja lapsille tarjoutui mahdollisuus osallistua psykologi Jari Salon valokuvausprojektiin joka jatkuu vuoden 2012 syksyyn saakka. Pesän tiloissa käynnistyi naisten NA- ryhmä, joka kokoontuu kahden viikon välein Pesän olohuoneessa. Pesän kuntoutuksen aikana asiakkaita ohjattiin asiakkaan tarpeen mukaisiin hoitoihin. Asiakkaiden kanssa käytiin tutustumassa jatkohoitopaikkoihin. Neuvotteluissa ja asiakkaiden hoidollisissa keskusteluissa Pesän yhtenä tehtävänä oli varmistaa, että lapsen tarvitsema tuki ja hänen tarpeisiinsa vastaava säännöllinen hoito otetaan huomioon jatkohoitoa suunniteltaessa. Avopalvelu Pesä on sitoutunut Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -hoitojärjestelmän laatujärjestelmään, mihin sisältyy säännölliset asiakaskyselyt kuntoutuksesta. Pidä kiinni hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liitto käynnisti vuonna 1998 Raha-automaattiyhdistyksen tuella valtakunnallisen Pidä kiinni projektin, jonka tavoitteena on ollut kehittää hoitojärjestelmä päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Hoitojärjestelmälle myönnettiin -merkki vuonna Vuonna 2003 Espoossa toimintansa aloittaneet avopalveluyksikkö Esmiina ja ensikoti Helmiina ovat osa tätä valtakunnallista Pidä kiinni -hoitojärjestelmää. Vuosi 2011 oli siis yksiköitten yhdeksäs toimintavuosi. RAY jatkoi rahoitusta vuodelle 2011 ja sen lisäksi valtio osoitti rahoitusta hoitojärjestelmälle Ensi- ja turvakotien liiton kautta. Hoitojärjestelmän rahoitus on huomioitu myös sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden korottamisessa kunnille, mutta rahaa ei ole erikseen korvamerkitty päihdeäitien hoidon järjestämiseen. Avopalveluyksikkö Esmiinan ja ensikoti Helmiinan perustehtävänä on Pidä kiinni - hoitojärjestelmän tavoitteiden mukaisesti ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana, tukea toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja vauvan välille sekä edistää vauvaikäisten lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Lisäksi tavoitteena on olla mukana kehittämässä päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaalija terveydenhuollossa.

22 Ensikoti Helmiina Ensikoti Helmiina on viisipaikkainen kuntoutusyksikkö päihdeongelmaisille raskaana oleville tai synnyttäneille äideille ja heidän lapsilleen. Toukokuusta 2011 on yhdessä perheessä isä voinut olla mukana ympärivuorokautisessa kuntoutuksessa. Muille isille tarjotaan mahdollisuutta olla mukana avoasiakkaina ja he voivat sovitusti yöpyä ensikodissa. työskentely tapahtuu tiiviissä yhteistyössä lastensuojeluviranomaisten kanssa. Helmiinassa toimitaan yhteisökuntoutuksen periaatteella, johon sisältyy mm. säännölliset yhteisökokoukset, keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät sekä jaettu vastuu arjen askareista. äiti-vauva pari (myös kuntoutuksessa oleva isä) saa kuntoutusjakson alkaessa omat lähityöntekijänsä. Äidin ja isän lähityöntekijät paneutuvat vanhempien kanssa heidän elämäntilanteensa hahmottamiseen ja uudenlaisen elämän oppimisen ja harjoittelun tukemiseen. Lapsen lähityöntekijä työskentelee vanhemmuuden tukemisen näkökulmasta ja toimii lapsen äänenä kuntoutusjakson aikana. Kuntoutusjakson aikana perheen kokonaistilanne kartoitetaan ja laaditaan perhekohtainen kuntoutussuunnitelma yhteistyössä perheen verkoston kanssa. Kuntoutusjaksoon kuuluvat päihdeseulat, yksilö- ja perhekeskustelut sekä vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen havainnoiminen ja tukeminen sekä perheen kuntoutussuunnitelmaan perustuvat kotiharjoittelut ja jatkohoidon järjestäminen.

23 23 Vuoden aikana ensikoti Helmiinan kuntoutuksessa oli yhteensä 15 perhettä, joka on suurin määrä yhden vuoden aikana Helmiinan historiassa. Palvelutiedusteluja tuli vuoden aikana 46 perheestä ja näistä 9 perhettä pääsi aloittamaan kuntoutuksensa vuoden aikana. Vuoden aikana kuntoutuksessa olleista äideistä neljä aloitti kuntoutuksensa raskausaikana. Aikuisasiakkaiden ikä tulohetkellä vaihteli 17:stä 39 vuoteen. Helmiinan aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä

24 24 Suuren asiakasmäärän lisäksi vuosi 2011 oli ensikoti Helmiinassa ison muutoksen vuosi. Parin vuoden suunnittelun tuloksena pystyttiin muuttamaan toimintaa niin, että ensikotiin on mahdollista ottaa myös yhdestä kahteen isää perheensä kanssa ympärivuorokautiseen kuntoutukseen. Se toteutui toukokuussa, jolloin vuokrattiin naapurihuoneistosta lisätilaa 112m². Isätyö nousi vuoden pääteemaksi. Ensimmäinen isä muutti jo toukokuun aikana Helmiinaan kuntoutukseen. Vuoden aikana työskenneltiin ensikodissa asuvan isän lisäksi kolmen avohoitoasiakkaana olevan isän kanssa. Ensikodissa tapahtuvan isätyöskentelyn kehittämisen lisäksi käynnistettiin yhteistyö Espoon Lyömättömän Linjan kanssa, jossa tarkoituksena on perustaa oma isäryhmä Espooseen Helminan ja Esmiinan kuntoutuksessa oleville isille. Koska omaa ryhmää ei vielä vuoden 2011 aikana ollut, Helmiinan isiä ohjattiin avopalveluyksikkö Pesän isäryhmään. Toisena painopistealueena ensikoti Helmiinassa vuodelle 2011 oli vauvojen kanssa tehtävä työ. Viikoittaisen vauvaryhmän sisältöä kehitettiin edelleen käyttäen apuna laulua ja leikkiä sekä elementtejä Theraplay menetelmästä. Työryhmässä koottiin moniste vauvojen kanssa tehtävästä työstä avuksi uudemmille työntekijöille. Monisteessa on mm. ohjeita videointien toteuttamisesta, lapsen lähityöntekijän tehtävistä ja tietoa niistä menetelmistä joita vauvatyössä käytetään, esim. Pikku Portaat menetelmää. Kukin kuntoutuksessa oleva vauva huomioitiin myös yhteisökokouksissa keskustelemalla erityisesti heidän kehityksestään eri ikävaiheissa. Kuntoutuksen päättyessä vauvoille tehtiin yhteisökokousmerkintöjen pohjalta oma kirja heidän kehityksestään kuntoutuksen aikana. Helmiinan viikko-ohjelman rakenne on säilynyt ennallaan. Yhteisökuntoutuksen rakenteita on yhteisössä pohdittu paljon ja yhteisesti on sovittu sellaisista rakenteista, jotka tukevat suunnitelmallisuutta arjessa. Esimerkiksi asioinnit ensikodin ulkopuolella esitellään yhteisölle edellisenä päivänä ja tehdään kirjallinen suunnitelma miten käynti toteutuu. Vastaavasti käynti puretaan yhteisön kanssa sitä seuraavana päivänä. Keskusteluryhmien sisältöä on kehitetty yhteisössä ja keväällä toteutettiin keskusteluryhmiä niin, että ryhmät olivat asiakastyöntekijäparin suunnittelemia. Ulkopuolisena ryhmänä toteutettiin jälleen Valkonauhaliiton toimesta lyhennetty viiden kerran Sylistä elämään ryhmä. Ryhmä oli viimevuotiseen tapaan sekä keskusteleva että toiminnallinen. Ryhmään osallistui kaikkiaan kuusi perhettä. Helmiinan ja Espoonlahden seurakunnan yhteistyö jatkui myös vuoden aikana, ja yhteistyössä toteutettiin mm. kahden päivän leiri Velskolan leirikeskuksessa.

25 25 4. Avopalveluyksikkö Esmiina Esmiina tarjoaa avopalveluja lastensuojelun asiakkaana oleville päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. työskentelyyn kuuluu perheen kokonaistilanteen kartoitus, päihdekartoitus, tuki-, ja hoitomuotojen arviointi, vanhempi-lapsityöskentely, yksilö- ja parityöskentely, verkostotyö, keskustelu- ja toiminnalliset ryhmät, kotiin tehtävä työ, päihdeseulat sekä puhelinneuvonta ja konsultaatiot. työskentelyllä tuetaan vanhemmuutta, varhaista vuorovaikutusta ja päihteettömyyttä. asiakastyön lisäksi Esmiinan työryhmä tekee etsivää työtä. Etsivän työn kautta luodaan verkostoa niistä toimijoista, jotka työssään kohtaavat päihteitä käyttäviä, raskaana olevia naisia tai vauvaperheitä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lisäksi etsivään työhön liittyy yhteistyön ja verkostoitumisen vahvistaminen sekä vauvaperhetyön kehittäminen yhdessä muiden tahojen kanssa Vuoden 2011 painopistealueena Esmiinassa oli lapsen näkökulman vahvistaminen osana päihdetyöskentelyä sekä verkoston kanssa tehtävää yhteistyötä. Välineenä tässä on käytetty lapsen hoitosuunnitelmaa sekä perhekohtaista Theraplay -työskentelyä. Lapsen hoitosuunnitelmaan liittyviä tärkeitä asioita lapsen kehityksestä ja kasvusta on käyty läpi perheen säännöllisissä kuukausittaisissa verkostopalavereissa. Osana päihdetyöskentelyä on yksilö-, perhe- ja ryhmäkeskusteluissa nostettu keskusteluun lapsen asema, turvallisuus ja kokemus päihteistä sekä päihtyneistä aikuisista. Lapsen näkökulman vahvistamisessa on myös hyödynnetty kahden ammattikorkeakoulu opiskelijan opinnäytetyötä, jossa opiskelijat yhdessä Esmiinalaisten kanssa työstivät Lapsen kirjaa työvälineeksi varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Vuoden aikana perhekohtainen Theraplay työskentely liitettiin toimivaksi osaksi viikkosuunnitelmaa. Theraplay työskentely oli mahdollista aloittaa kaikkien sitä toivoneiden asiakasperheiden kanssa. Toinen painopistealue Esmiinan toiminnassa oli kehittää yhteisöllisyyttä. Viikko-ohjelma oli suunniteltu siten, että viikossa oli kaksi ryhmäpäivää, jotka mahdollistivat yhteisöllisyyden kehittämisen, kun asiakasperheet kokoontuivat yhteisen tekemisen äärelle. Tiistaisin toteutui muskari, joka on lasten ja vanhempien yhteinen laulu- ja leikkihetki. Muskari kehittyi vuoden aikana painottuen enemmän ryhmämuotoisen Theraplayn suuntaan. Torstaisin kokoontui naisten keskusteluryhmä ja samanaikaisesti lasten leikki-ryhmä. Keskusteluryhmässä oli aiheena naisen elämänkaareen liittyviä asioita. Lasten leikkiryhmässä oli jokaisella lapsella mahdollisuus saada hoivaa ja henkilökohtaista huomiota. Yhteisöllisyys lisääntyi Esmiinassa, mutta avopalvelu asetti omat haasteensa tiiviin yhteisön luomiseen. Yhteisökokouksia kuitenkin pidettiin viikoittain, ja syksyllä toteutettiin yhteisöpäivä kerran kuukaudessa. Päivän aikana käytiin yhteistä keskustelua vauvaperhe-arkeen ja kuntoutumiseen liittyvistä asioista sekä pidettiin laulu-leikki hetki ennen yhteistä ruokailua. Yhteisöllisyyttä vahvisti myös Espoon Tuomiokirkko-seurakunnan kanssa yhteistyössä toteutettu kolmen päivän perheleiri.

26 26 Etsivässä työssä painopistealueena oli edelleen raskaana olevien äitien ohjautuminen Esmiinan asiakkuuteen. Yhteistyötä kehitettiin neuvoloiden, äitiyspoliklinikoiden sekä korvaushoitoklinikoiden kanssa. Esmiina ja Helmiina olivat mm. mukana järjestämässä yhteistyöiltapäivän Jorvin sairaalassa. Tilaisuuteen kutsuttiin perhe- ja aikuissosiaalityöntekijöitä sekä psykiatrian ja HAL-klinikan työntekijöitä. Esmiinan ja Helmiinan sosiaalityöntekijät osallistuivat Espoon kaupungin hoitoonohjausmallin kehittämis- sekä päivittämistyöryhmään. Yhteistyötä vahvistettiin kutsumalla lähikuntien, mm. Kirkkonummen ja Vantaan, lastensuojelun sosiaalityöntekijöitä keskustelemaan Esmiinan yhteistyömahdollisuuksista. Esmiinan aikuisasiakkaiden ikäjakauma tulohetkellä

27 27 5. TOIMINTAEDELLYTYKSET 5.1 Hallinto Helsingin ensikoti ry on kansalaisjärjestö, jonka hallinto perustuu vapaaehtoistoimintaan. Vuosikokous on yhdistyksen päättävä elin, joka valitsee johtokunnan jäsenet. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Vuosikokouksen yhteydessä esitettiin Oulunkylän ensikodin äitien käsikirjoittama lyhytelokuva Mahdollisuus sekä valokuvataiteilija Ari Saarron teos Kipu. Yhdistyksen jäsenmäärä oli vuoden lopussa 216. Jäseniin pidettiin yhteyttä jäsenkirjeiden sekä Ensi- ja turvakotien liiton Enska-lehden välityksellä. Jäsenille lähetettiin vuoden aikana neljä kirjettä. Yhdistyksen kunniapuheenjohtaja on Ritva Winter. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin edelleen Kirsi Suvensalmi. Johtokunnassa jatkoivat Kauko Aromaa, Virpi Dufva, Markku Karvinen, Marjukka Laine, Outi Ruishalme ja Liisa Waali. Johtokunnan erovuoroisista jäsenistä valittiin uudestaan Kaarina Aromaa. Uutena jäsenenä johtokuntaan valittiin Tuulevi Syrjäkari. Johtokunnan kokouksiin osallistuivat varsinaisten jäsenten lisäksi henkilökunnan edustajana vastaava ohjaaja Kirsi Syväste sekä yhdistyksen toiminnanjohtaja ja talouspäällikkö. Toiminta- ja taloussuunnitelmien käsittelemiseen osallistuivat myös toimipisteiden johtajat. Johtokunta piti vuoden aikana kymmenen kokousta. Johtokunnan jäsenet käyttivät toimintaan aikaa 589 tuntia eli noin 80 työpäivää. Aikaa kertyi kokousten lisäksi mm. arviointimatkasta Pietariin, johon osallistui neljä johtokunnan jäsentä, Ensi- ja turvakotien liiton Uudet tuulet seminaarista sekä kansalaistoiminnan johtamisen koulutuksesta, joihin osallistuivat puheenjohtaja Kirsi Suvensalmi, varapuheenjohtaja ja liittohallituksen jäsen Virpi Dufva sekä toiminnanjohtaja Kirsi-Maria Manninen. Vuosikokous valtuutti johtokunnan myymään Perhetalon kiinteistön tarvittaessa. Yhdistyksen kansalaistoiminnan työryhmässä oli edustajia sekä asiakkaista, henkilökunnasta että johtokunnasta. Työryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Lisäksi osallistuttiin Ensi- ja turvakotien liiton järjestämään kansalaistoiminnan työkokoukseen ja kansalaistoiminnan johtamisen koulutukseen. Työryhmä teki kehittämissuunnitelman, joka perustuu suunnitteluun osallistuneiden asiakkaiden näkemykseen vertaistukitoiminnan tärkeydestä ja jolla yhdistys liittyy Ensi- ja turvakotien liiton kansalaistoiminnan hankkeeseen. Suunnitelman toteutus alkaa v Yhdistyksen tilintarkastajina toimivat HTM-tilintarkastajat Jari Etelämaa ja Kai Salmivuori. Varatilintarkastajina toimivat HTM Martti Haapakoski ja KHT Osmo Immonen. Jari Etelämaa oli Tilintarkastus J. Etelämaa Oy:stä, muut tilintarkastajat olivat Tilintarkastusrengas Oy:stä. Yhteistyö Helsingin ensikoti ry kuuluu jäsenenä ensi- ja turvakotiyhdistysten valtakunnalliseen keskusjärjestöön Ensi- ja turvakotien liittoon. Liiton puheenjohtajana toimi Virpa Puisto Turusta. Helsingin ensikoti ry:n johtokunnan jäsen Virpi Dufva valittiin kolmannelle kaudelleen liittohallitukseen. Hän oli myös liittohallituksen työvaliokunnan jäsen.

28 28 Helsingin ensikoti ry on Ensi- ja turvakotien liiton kautta jäsenenä seuraavissa järjestöissä: Lasten Päivän Säätiö, Lastensuojelun Keskusliitto, Nuorisoasuntoliitto, Rahaautomaattiyhdistys, Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, Suomen Mielenterveysseura, Terveyden edistämisen keskus, Työväen Sivistysliitto sekä Suomen leikki- ja lelumuseon ystävät ry. Helsingin ensikoti ry osallistui Ensi- ja turvakotien liiton lähialueyhteistyöhankkeeseen, jossa kehitetään palveluja venäläisten viranomaisten ja järjestöjen kanssa päihdeäitien ja vauvaperheiden auttamiseksi Pietarissa ja sen lähialueilla. Yhteistyön mahdollisti Ensi- ja turvakotien liiton Ulkoasiainministeriöstä saama avustus. Helsingin ensikoti ry:n työntekijät toimivat vuoden 2011 aikana luennoitsijoina, alustajina ja muina asiantuntijoina useissa tilaisuuksissa. Usein aiheena oli päihdeongelmainen nainen, raskaus ja vanhemmuus. Myös synnytyksen jälkeinen masennus ja perheiden auttaminen oli kysytty teema, samoin perheiden ryhmämuotoinen ja vertaistukeen perustuva kuntoutus. Tärkeitä yhteistyökumppaneita Helsingin ensikoti ry:lle olivat Ensi- ja turvakotien liiton ja sen jäsenyhdistysten lisäksi Raha-automaattiyhdistys, Helsinki, Espoo ja Vantaa. Asiakastyössä tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat kuntien lastensuojeluviranomaiset, terveyskeskukset, synnytys- ja lastensairaalat sekä mielenterveyden ja päihdehuollon hoitoyksiköt. Ensikotiyhdistys teki yhteistyötä myös monien muiden pääkaupunkiseudulla toimivien järjestöjen, laitosten, liike-elämän edustajien sekä yksityishenkilöiden kanssa. Mm. Eileen Starckjohann ja Thelma Starckjohann-Bruun säätiö, Blue & White Lions-club, Vallilan Lions-club, ZONTA-naiset ja Centura ry muistivat yhdistyksen toimintaa ja asiakkaita merkittävin lahjoituksin. Myös muiden yhteisöjen ja yksityisten lahjoituksia saatiin. Merkittävä kumppani on myös Suomen Punainen Risti (SPR), jonka vapaaehtoiset kävivät kuukausittain hoitamassa vauvoja Helsingin ja Oulunkylän ensikodeissa antaen näin vanhemmille kaivattuja vapaahetkiä. Helsingin ensikoti ry on Oy Ursulan osakas. Oy Ursula ylläpitää kahvila Ursulaa Helsingin Kaivopuistossa sekä kahvila Pirittaa Tokoinrannassa. Muut osakkaat ovat Käpyrinne ry, Pienperheyhdistys ry, Kansan Sivistysrahasto - Työväen kukkasrahasto, Lomakoti Kotoranta ry sekä Kesäkoti Kallioniemi ry. Helsingin ensikotiyhdistyksen edustajana yhtiön hallituksessa toimi Outi Ruishalme. Yhdistyksen kirpputoritapahtumia järjestävään ryhmään kuului 20 (12 v. 2010) vapaaehtoista. Ryhmän vetäjinä toimivat ohjaajat Kaisa Hulkko ja Helena Kuusivuori. Toimikunta järjesti vuoden aikana seitsemän kirpputoritapahtumaa ja järjestelyiltaa (8). Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaan osallistui vuoden aikana kaikkiaan 82 henkilöä (54 v. 2010). Heidän toiminnastaan kertyi 1094 (1174) työtuntia eli noin 146 työpäivää (157). Tiedottaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhdistys tiedotti toiminnastaan Ensi- ja turvakotien liiton julkaiseman Enska-lehden sekä monien sanoma-, aikakaus- ja ammattilehtien sekä radion ja television välityksellä. Muusta tekemästämme tiedottamis- ja vaikuttamistyöstä kerrotaan vuosikertomuksen ensimmäisessä luvussa.

29 29 Huomionosoitukset Ensi- ja turvakotien liiton hopeinen ansiomerkki myönnettiin johtokunnan jäsen Markku Karviselle, ohjaaja Kaisa Hulkolle, Miia Pikulinskylle, Tuija Toivoselle ja Elina Väliviidalle sekä sosiaalityöntekijä Anne Korvenpäälle. Miina Sillanpää mitali myönnettiin vastaava ohjaaja Eila Mäntyjärvelle. Apurahat Vuonna 2011 Miina Sillanpään opintoapurahoja ei myönnetty, koska hakemuksia ei tullut määräaikaan mennessä. Tutkimukset FM, musiikkiterapeutti Teija Carlsson jatkoi ensikodin asiakkaiden parissa väitöskirjatutkimustaan Varhaisen vuorovaikutussuhdehäiriön hoito musiikkiterapiassa psykoterapeuttinen näkökulma. Diak Kauniainen Ammattikorkeakoulun opiskelijat Martiina Lahti ja Elli Piirainen tekivät opinnäytetyön LAPSI NÄKYVÄKSI, lapsen kirja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen työvälinenä (Esmiina). 5.2 Organisaatio Helsingin ensikotiyhdistyksen organisaatio v päättyessä: Vuosikokous Johtokunta Toiminnanjohtaja Vallilan toimintayksiköt: Perheyksikkö Kaneli Perheyksikkö Triangeli Päihdeperheiden ensikotipalvelut: Oulunkylän ensikoti Avopalveluyksikkö Pesä Pidä kiinni - hoitojärjestelmä Ensikoti Helmiina Avopalveluyksikkö Esmiina Hallinto: Taloustoimisto Perheyksikkö Balanssi Baby blues avopalvelut Perhekuntoutus Varvara

30 Henkilökunta Yhdistyksessä oli vuoden päättyessä vakinaista henkilökuntaa 65 henkilöä. Suurimmalla osalla yhdistyksen työntekijöistä oli sosiaalityöntekijän, -ohjaajan, -kasvattajan tai sosionomin (AMK) koulutus, mutta työryhmiin kuului myös sairaanhoitajia, erikoissairaanhoitajia, kätilöitä, terveydenhoitajia, perheterapeutti, toimintaterapeutti sekä psykologi ja kasvatustieteen maisteri. Vallilan yksiköissä kiinteistöjen talonmiehen tehtävät hoiti ISS Palvelut Oy. Teknisenä isännöitsijänä toimi Isännöintiverkko Oy. It-tukipalveluista vastasi JM-Data Oy. Työsuojelutoimikuntaan kuuluivat Kirsi-Maria Manninen (työsuojelupäällikkö), Kaisa Hulkko, Nina Laitila (varavaltuutettuna), Aila Elovuori ja Sini Backman (varavaltuutettuna). Toimikunta piti vuoden aikana neljä kokousta. Toimikunta järjesti kaikille työtekijöille yhteisen TYKY-päivän retkenä Haltialan kartanosta viihdekylpylä Flamingoon. Työntekijöiden liikuntaharrastusta tuettiin liikuntaseteleillä ja käynnistämällä liikuntakisa sydäntalven ajaksi. Työpaikkakokouksia (TPD) pidettiin kaksi kertaa. Toinen pidettiin kahdessa ryhmässä: päihdeperheiden ensikotipalvelut omassaan ja Vallilan toimipisteet ja toimisto omassaan. Henkilökunta ja johtokunta kokoontuivat yhteiseen kokoukseen käsittelemään vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmia sekä henkilökunnan ja johtokunnan välisen yhteistoiminnan kehittämistä. Henkilökunnan työterveyspalvelut ostettiin Terveystalosta. Työterveyshoitajana toimi Marina Lönnberg ja lääkärinä Anu Oikarinen, psykologina toimi Katriina Pulli ja työfysioterapeuttina Maija Ketorinne. Helsingin ensikoti ry on työnantajana järjestäytynyt Sosiaalialan Työnantajat ry:hyn. Henkilökunnan luottamusmiehinä toimivat alkuvuoden Anne Pennanen ja loppuvuoden Helena Kuusivuori (JHL) sekä Eija Takala (Talentia). Luottamusmiehet ja johtoryhmän jäsenet pitivät vuoden aikana neljä yhteistä kokousta. Koulutus Ensi- ja turvakotien liitto järjesti koulutusta ja valtakunnallisia työkokouksia sekä jäsenyhdistysten työntekijöille että luottamushenkilöille. Tilaisuuksia järjestettiin yhdistysten toiminnanjohtajille, päihde-ensikotien johtajille ja ohjaajille, avopalveluyksiköiden vastaaville sosiaalityöntekijöille ja ohjaajille, taloudenhoitajille, perhekuntoutuksen työntekijöille, Baby blues työntekijöille ja Lapsityön työntekijöille. Monet työntekijät osallistuivat ulkopuolisten tahojen järjestämiin koulutuksiin. Yhdistys järjesti toimipaikkakoulutusta itse ja yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Niistä mainittakoon Kalliolan kanssa yhteistyössä toteutettu koulutus Traumanäkökulma hoitotyön välineenä sekä edellisenä vuonna alkanut ja toukokuuhun jatkunut esimiesvalmennus, johon osallistuivat kaikki yhdistyksen esimiestyötä tekevät. Eläkeyhtiö Varma tuki taloudellisesti esimiesvalmennusta osana koko yhdistyksen työhyvinvoinnin kehittämistä.

Lapsi ensin! Jokainen meistä on arvokas. Muutos on mahdollista. Korkea ammattitaito. Turvallisuus.

Lapsi ensin! Jokainen meistä on arvokas. Muutos on mahdollista. Korkea ammattitaito. Turvallisuus. Toiminta 2012 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 5 2. ENSIKOTITOIMINTA... 6 2.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi (ent. Baby blues)... 8 Balanssi ja Kaneli... 9 Triangeli... 12 2.2 Helsingin

Lisätiedot

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla.

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Toiminta 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 ENSIKOTITOIMINTA... 6 2.1 Vallilan perheyksiköt Kaneli, Triangeli ja Balanssi... 8 Balanssi ja Kaneli... 9 Triangeli... 10 2.2 Helsingin ensikodin avopalvelut

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry 1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä

Lisätiedot

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla.

Lapsi ensin! Lapsella on oikeus hyvään elämään. Lapsen oikeuksien toteutuminen on aikuisten vastuulla. Toiminta 2014 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 ENSIKOTITOIMINTA... 6 2.1 Helsingin ensikoti, Vallilan ympärivuorokautiset yksiköt... 8 Perhekuntoutusyksiköt Balanssi, Triangeli ja Kaneli... 9 2.2 Helsingin

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen

PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää

Lisätiedot

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa!

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa! Me osaamme auttaa! Ammattilaiset lasten ja perheiden tukena [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein pyytää

Lisätiedot

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le

Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella. Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Nuoria perheitä tukevat palvelut Jyväskylässä ja Äänekoskella Työelämälähtöinen kehittäminen / Emmi Le Perheille kohdennetuilla palveluilla tuetaan vanhempia tai muita huoltajia turvaamaan lasten hyvinvointi

Lisätiedot

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011

Työelämäjakso. -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Työelämäjakso -Tervalammen kuntoutuskeskus perhekuntoutus 06/2011 Perhekuntoutus Perhekuntoutus tarjoaa ympärivuorokautista laitoskuntoutuspalvelua ensisijaisesti helsinkiläisille perheille, joissa päihdeongelma

Lisätiedot

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen

Lisätiedot

Kuuselan perhekuntoutuskeskus

Kuuselan perhekuntoutuskeskus Kuuselan perhekuntoutuskeskus 1 Kuuselan perhekuntoutuskeskus sijaitsee Tikkurilan keskustassa. Toimitilat ovat suunniteltu ja rakennettu perhekuntoutusta varten. Kuusela koostuu kahdesta eri toisiinsa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke

Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke Perheet keskiöön! Järjestöjen perhekeskustoiminnan kehittämis- ja koordinoimishanke ohjelmapäällikkö Ulla Lindqvist Lastensuojelun Keskusliitto Armfeltintie 1, 00150 Helsinki Puh. (09) 329 6011 toimisto@lskl.fi

Lisätiedot

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014

Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012

Lisätiedot

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA

NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA NUORTEN PAAVO KUNTOUTUSOHJAUS NUORTEN PAAVO- KUNTOUTUKSESSA TOIMIJAT: OULUN KAUPUNGIN SOSIAALITYÖ, OSNA JA NUORTEN YSTÄVÄT SOSIAALITYÖLLÄ ASIAKKUUDEN HALLINTA KOKO PROSESSIN. VERKOSTOISSA MUKANA KAUPUNGIN

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa

Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista

Lisätiedot

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat Ero sisältää aina riskejä lapsen hyvinvoinnille ja vanhemmuus on haavoittuvaa Varhaisella tuella voidaan ennaltaehkäistä vanhempien eron kielteisiä vaikutuksia lapsen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari

OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma Riitta Särkelä THL- seminaari 11.2.2019 Sote-järjestöt palvelutoiminnassa Merkittävä osa hyvinvoinnin infrastruktuuria Tuottavat sosiaalipalveluista noin 18 %, osassa

Lisätiedot

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.

Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.

Lisätiedot

Opinnäytetyö sosionomi yamk

Opinnäytetyö sosionomi yamk Opinnäytetyö sosionomi yamk Asumisyksikkö Kilpolan asiakasprosessin vaikuttavuuden arviointi 2.12.2015 Heidi Saukkonen Asumisyksikkö Kilpola Pääkaupungin turvakoti ry:n tuetun asumisen yksikkö 18 asuntoa,

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari 16.10.2012 Anne Korhonen va. sosiaalipalvelujohtaja Niina Heino, perhetyöntekijä Imatrasta vajaan 29 000 asukkaan kaupunki kaakkoisella itärajalla lasten ja nuorten

Lisätiedot

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto. 1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa

KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA. Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa KELLOKOSKEN PERHEKESKUS IKIOMA Taustalla Tuulas-hanke Toiminta alkanut elokuussa 2007 Kellokosken sosiaali- ja terveysaseman uusissa tiloissa TYÖNTEKIJÄT Hankerahoituksella palkatut työntekijät: IKIOMASSA

Lisätiedot

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö

Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola, ennalta ehkäisevä ja lastensuojelun perhetyö ja Ensiperheiden tukityö PILKE-HANKE Tampereen kaupungin ja Muotialan asuin- ja toimintakeskus Ry:n (tamperelainen järjestö) yhteishanke, vuoden alkanut 2011 alusta Poikkisektorinen hanke: Kaupunki ja yhdistys Hyvinvointineuvola,

Lisätiedot

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN

TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry Perustettu vuonna 1998 Valtakunnallinen vertaistukiyhdistys Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistys Mielenterveyden keskusliiton

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?

Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta

Lisätiedot

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015

Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Kokemuksia vanhempien tukemisesta lapsen sijoituksen aikana, VOIKUKKIA 2002-2015 Sijaishuollon päivät 30.9.2015 Lahti Iina Järvi Virpi Kujala ja Irja Ojala VOIKUKKIA-vertaistukiryhmä Vanhemmille, joiden

Lisätiedot

kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995

kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995 kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995 Osa Honkalammen tarinaa Pykälää parempi maailma Honkalampi on ollut olemassa jo vuodesta 1991 lähtien pitämässä huolta, että jokaisella on mahdollisuus antaa parhaansa.

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä

Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä Järjestöjen laaja-alainen toiminta päihdetyössä TURUN ENSI-JA TURVAKOTIYHDISTYS RY Pidä kiinni -hoitojärjestelmän avopalveluyksikkö Olivia Perustehtävät: Kohderyhmä: Menetelmät: - Lapsen ja vanhemman välisen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.

Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas. Yksityisen sosiaalihuollon omavalvonta 9.10.2013 Pilvi Heiskanen, toiminnanjohtaja Turun Lähimmäispalveluyhdistys ry www.kotikunnas.fi Turun lähimmäispalveluyhdistys ry Kotikunnas Yhdistys on perustettu

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKOTI RY. Toiminta 2016

HELSINGIN ENSIKOTI RY. Toiminta 2016 HELSINGIN ENSIKOTI RY Toiminta 2016 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 5 2 ENSIKOTITOIMINTA... 6 2.1 Helsingin ensikoti (1.1.2017 alkaen Vallilan ensikoti)... 7 2.2 Vauvalähtöiseen päihdekuntoutukseen erikoistuneet

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyön tarkoituksena on tukea perheiden omaa selviytymistä erilaisissa elämäntilanteissa ja ennaltaehkäistä perheiden ongelmatilanteita.

Lisätiedot

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö

Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tomi Kallio & Markku Salo, MTKL/Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö Tampereen A-kilta ry:n 22 asunnon asumisyksikkö pitkäaikaisasunnottomille päihde- tai/ja mielenterveysongelmaisille henkilöille

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen

Lisätiedot

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Päivi Hietanen ja Maarita Kettunen ensijaturvakotienliitto.fi

Lisätiedot

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012. Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS 29.2.2012 Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo UUPUMUS /MASENNUS/AHDISTUS SYNNYTYKSEN JÄLKEEN n. 10% synnyttäjistä alkaa ensimmäisen vuoden kuluessa synnytyksestä tai ulottuu raskauden

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN

HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN HELSINGIN ENSIKODIN DOULA TUEKSI RASKAUTEEN JA SYNNYTYKSEEN OSA KANSALAISJÄRJESTÖÄ Lähes kaikki Ensi- ja turvakotienliiton jäsenyhdistykset ovat aloittaneet toimintansa vapaaehtoisten, aktiivisten ihmisten

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti

Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen

Lisätiedot

Välittäjä 2009 -hanke

Välittäjä 2009 -hanke Välittäjä 2009 -hanke Hankkeessa mukana: Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Tampereen kaupunki Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Lahden kaupunki syksystä 2010 Hanketyötä ohjaavat

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN

KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN KAIKILLE ASIOILLE VOI TEHDÄ JOTAKIN Nuorten turvatalojen vuosi 2018 1 Punaisen Ristin Nuorten turvatalot auttavat nuoria ja heidän perheitään erilaisissa arjen pulmissa ja kriiseissä. Turvatalot sijaitsevat

Lisätiedot

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin

KOSKINIITTY. Perhekuntoutus. Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin KOSKINIITTY Perhekuntoutus Uusi suunta perhearkeen sekä lapsen turvaan ja hyvinvointiin Tillikatu 8, 33710 Tampere Puh. 050 350 3845 Fax 03 316 0631 yritys.soon.fi/kumpuniitty Koskiniitty avaa perheelle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut

Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu. Lastensuojelun palvelut Lastensuojelun palvelut Sosiaali- ja terveystoimiala Perhe- ja sosiaalipalvelut Lastensuojelu Lastensuojelun palvelut 1 LASTENSUOJELUN PALVELUT Lastensuojelun tukipalvelut ovat lastensuojelulain 13.4.2007/417

Lisätiedot

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan

Lisätiedot

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi

YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. essipalvelut.fi Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy YMMÄRRYS. HOIVA. RAJAT. Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Etelä-Suomen Sijaishuoltopalvelut ESSI Oy on moniammatillisia sijaishuollon palveluja tuottava yritys,

Lisätiedot

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa

Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Orastavan vanhemmuuden tukeminen lastensuojelussa Seija Stocklin Erityissosiaalityöntekijä Psykoterapeutti Sofian Riihenkulma 4, 00700 Helsinki Johdanto Omat varhaiset, myönteiset hoivakokemukset; jokainen

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne

Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne Lapsen hyvä arki- hankkeen rakenne PaKaste Pohjois-Pohjanmaa Lapsen hyvä arki Kallion kehittämistiimi Selänteen kehittämistiimi Kuusamo-Posio- Taivalkoski kehittämistiimi Varhaiskasvatuksen työryhmä Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Olipa kerran kunta Perhevalmennus kaipasi uudistusta. Tarve tuli sekä ASIAKKAILTA että henkilökunnalta erilaiset tavat työskennellä neuvoloissa ja työntekijöillä vanhentuneet

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli

Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lastenpsykiatrian osastolle hoitojaksolle tulevan lapsen hoidon prosessimalli Lapsi ja vanhemmat/ huoltajat Omahoitaja / työpari Omahoitajien toiminta hoitojaksolla Perhehoitotyö Hoitohenkilökunta Lastenpsykiatrian

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin

ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin ROVANIEMEN PILOTTI 2014 /8 2015/12 Tavoitteena edistävän ja ehkäisevän työotteen vahvistaminen moniammatillisesti ryhmätoiminnan keinoin LAPSIPERHEIDEN PALVELUISSA RYHMÄMUOTOINEN TOIMINTA MENETELMÄOSAAJAT

Lisätiedot

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi)

AlfaKuntoutus. (palvelun nimi) AlfaKuntoutus (palvelun nimi) AlfaKuntoutus tuottaa AlfaKuntoutus päihde- ja mielenterveyskuntoutujille tukiasumista tuettua asumista työpajatoimintaa kuntouttavaa korvaushoitoa avopalveluja Asiakkuus

Lisätiedot

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI

SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Association & Foundation SOPIMUSVUOREN PSYKIATRINEN KOTIKUNTOUTUS-PROJEKTI Katariina Ruuth, projektijohtaja Tampere 18.10.2011 Association & Foundation Ry/Oy Tarjoaa mielenterveyskuntoutus- ja dementiahoitokotipalveluita

Lisätiedot