SOSIAALI- JA KUNTATALOUS

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 1 Sisällä mm.: s. 3 Konstan Koti ja Koulu s. 5 Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Etelä-Suomen lääni Osoitteellinen jakelu Lokakuu 4/2012 s. 7 Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula Sipilän Varakoti Oy Heinämaantie 35 B Orimattila Puh Perhearvio- ja perhekuntoutuspalvelut Lyhytaikaiset lasten kriisi- arvio ja avohuoltopalvelut Pitkäaikainen lapsen hoivatyö Itsenäistymis- ja jälkihuoltotyö Peruskoulu Kokonaisvaltaiseen koko perheen kuntoutukseen keskittynyt Tukikoti Tasapaino tähtää tasapainoiseen tulevaisuuteen Koivukatu 13, Forssa Puh. (03) Gsm Fax (03) tiimi@tukikoti.fi JOS LAPSET SAISIVAT VALITA UUTUUS! -kalusteet CTM OY SOSIAALI - JA TERVEYSPALVELUT SERTIFIOITUA LAATUA LASTENSUOJELUN ARKEEN AVA-tuotteet helpompaan arkeen! Tutustu tuotteisiimme tai soita p PÄIVÄPEITTEET SÄNGYT KERROSSÄNGYT PINNASÄNGYT SÄNGYNPÄÄDYT * Sijaishuollon palvelut * Itsenäistymisasunnot * Jälkihuolto * Perhetyö * Monikulttuuriset palvelut * Avohuollon tukipalvelut * Terapiapalvelut * Koulutus-, konsultaatio- ja asiantuntijapalvelut * Lastensuojelun edunvalvonta * CTM Oy kustannus AVA Room Oy on suomalainen yritys, joka suunnittelee, valmistaa ja markkinoi Suomessa AVA-tuotemerkillä korkealuokkaisia kodin sisustustuotteita. ROOM Hyvin pedattu. JOKAISELLA LAPSELLA ON OIKEUS HYVÄÄN ELÄMÄÄN Taide&design_AVAkalusteet_230x297.indd

2 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Banzain tilat ovat harmoonisia ja asuinhuoneet avaria. Loikalan Banzai vastaa muutoksiin Lastensuojelusta viime aikoina käyty keskustelu on valitettavasti välittänyt negatiivista kuvaa lastensuojelun toimintakäytännöistä ja asiakkaiden asemasta lastensuojelussa. Lastensuojelun toimintatapoja ja käytäntöjä tulee arvioida kriittisesti, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, ettei lastensuojelulle tarjottavan negatiivisen leiman kautta häivytetä sitä tosiasiaa, että Suomessa on lapsia ja nuoria, jotka voivat huonosti ja jotka tarvitsevat perhehoitoa tukevammat resurssit tullakseen autetuiksi. - Lastensuojelun toimintaa ja päätöksiä pitää tarkastella entistä avoimemmin ja lastensuojelun toimijoilla on oltava uskallusta muuttaa tehtyjä päätöksiä, silloin kun lapsen oikeudet niin edellyttävät. Vain avoimuudella ja lastensuojelun toimintakäytäntöjen kriittisellä tarkastelulla lastensuojelu voi muuttaa imagoaan ja vanhempien kokemusta lastensuojelusta kumppanina tai kaverina, Lastensuojelulaitoksen johtaja Heidi Rauha määrittelee. Loikalan kartano on haasteellisille huostaan otetuille lastensuojelunuorille tarkoitettu erityislastensuojeluyksikkö Iitissä Kymijoen rannalla. Kartanossa on paikka 14 nuorelle ja se tarjoaa koko yhteisölle ei-laitosmaisen asuinmiljöön lukuisine toimintamahdollisuuksineen ja arjen askareineen. Lastensuojelussa lapsi on etusijalla - Lastensuojelua tarvitaan nyky-yhteiskunnassa helpottamaan perheiden arkea. Useimmiten tämä tapahtuu yhteistyössä vanhempien kanssa, sopivat tuen muodot löytämällä. Joskus arjen helpottaminen vaatii kontrollia. Toisinaan taas lapsen etu vaatii rankkojakin lasten- suojelullisia toimenpiteitä. On muistettava aina, että lapsen etu voi mennä vanhempien edun edelle, eikä lapsen etu suinkaan aina ole sama asia, kuin hänen tahtonsa. Lastensuojelun tehtävä on pitää huolta lapsen edun toteutumisesta, Heidi Rauha korostaa ja jatkaa: -Meille tulevilla nuorilla on jo sijoituksia taustalla, joten kriisiä ja ongelmia on ehtinyt kerääntymään. Aikuiset ovat nostaneet käsiään pystyyn eri tahoilla, kun on ensin yritetty lievempiä toimenpiteitä. Vaikka avohuollon mahdollisuudet on kokeiltava ensin, on riittävän ajoissa todettava ne tilanteet, joissa avohuolto ei selvästikään enää riitä. Tästä syystä, kun meille tullaan on akuutti hätä usein jo todella iso, Rauha toteaa. Loikalassa toivottomia nuoria ei olekaan! -Jokainen edistyy joka tapauksessa motivaation heikkoudesta tai sen puuttumisesta riippumatta. Loikalan kartanossa jokaisen nuoren etenemistavoitteet asetetaan asiakassuunnitelmaneuvotteluissa yksilöllisesti hänen ikänsä, kehitys- ja taitotasonsa mukaisesti yhdessä vanhempien ja sosiaalityöntekijöiden kanssa. Tavoitteena on saavuttaa sellaiset selviytymistaidot, jotka sijaishuollon kestoon ja ongelmien haittaavuuteen nähden ovat realistisia. Painopiste on nuoren vahvuuksien tukemisessa -Hoitomallimme on moniinterventioinen, strukturoitu ja kognitiivisen käyttäytymisterapien periaatteita noudattava, mikä tarkoittaa, että nuoren tilannetta lähestytään samanaikaisesti useasta eri näkökulmasta. Pyrimme ensisijaisesti ja etenkin alussa puuttumaan ongelmia ylläpitäviin käyttäytymisiin ja vaikuttamaan nuoren tietoisuuteen oman käyttäytymisensä ja etenkin niiden seurausten ennakoinnissa. Tämä on järkevää, koska Heidi Rauha on luonut rauhallisella ja vehreällä alueella sijaitsevasta Loikalan kartanosta nuorille viihtyisän ja turvallisen kodin. nuori käyttäytyy usein täysin omien tavoitteidensa saavuttamisen vastaisesti. Nuori voi halutessaan työstää asioitaan myös yksilöterapiassa. Terapian tavoitteena on auttaa nuorta saavuttamaan sellaisia elämäntaitoja ja uusia käyttäytymismalleja, jotka lisäävät hänen elämänlaatuaan ja kykyään selviytyä nykytilanteessa. Askel askelelta nuoren omaa vastuunottoa lisätään ja vapauksia lisätään. Tältä pohjalta toimien olemme saavuttaneet erinomaisia tuloksia, Heidi Rauha sanoo ja jatkaa: -Eloon lastensuojelusta tarkoittaa käytännössä sijaishuoltoon sijoitetun käyttäytymisen, vastuunottokyvyn ja itsehallinnan kasvua niin, ettei lastensuojelutoimia enää jatkossa tarvittaisi! Pysäyttäminen, toiminnallisuus ja taitojenharjoittelu ovat siten kasvatustyössä keskeisiä. Tämä yksinkertaisesti siitä syystä, että nuoren käsitys selviytymistaidoistaan on usein puutteellinen tai epärealistinen. -Loikalan kasvatustyön keskeiset tavoitteet ovat nuoren aikuistumisen ja itsenäistymisen edistämisessä. Selviytymistaitojen ja ongelmanratkaisutaitojen harjoittelu on olennaista samoin kuin käyttäytymisen seurausten ymmärtäminen oman elämän kannalta. Tätä varten Loikalassa peruskäyttäytymisen kohentamiseen kiinnitetään erityistä huomiota muiden ongelmien ohella. Käyttäytymistaitojen kohentuessa aloitetaan samalla muut välttämättömät ja tarpeelliset hoitotoimet. Motivoitumattomuus, huonotapaisuus, sairaudet tai muut ongelmat eivät estä nuoren edistymistä Loikalassa. -Koulunkäyntiä jatketaan heti, kun nuori saavuttuaan siihen kykenee, Rauha korostaa. Loikalan Kartanon elämä perustuu hyvin kodinomaiseen perusarkeen, jossa on tietyt aikaan sidotut struktuurit, kuten heräämiset, ruokailut, kahvitauot. Tiloissa toimii myös oma koulu, joka on Iitin koulutoimen erityistoimipiste. Koulu ja opiskelut rytmittävät Loikalan arkea. Asukkaat käyvät laitoksen ulkopuolella ammatillisissa ja lukio-opinnoissa, osallistuvat ilta-aikana harrastuksiin sekä talon muihin toimintoihin. Erilaisia toimintatiloja on alueella runsaasti. Nuorten asuinhuoneet sijaitsevat uudessa Banzai-yksikössä ja pihapiirin asuntolassa. Itsenäistymisasuntoja on tällä hetkellä yksi. Banzai- Nopeaan toimintaan kykenevä vastaanottoyksikkö Japanilainen taisteluhuuto Banzai pitää sisällään rohkeutta, periksi antamattomuutta ja sitkeyttä sekä vahvaa uskoa tulevaisuuteen. Näitä elementtejä tarvitaan arjen kasvatustyössä ja näihin vertauskuvallisesti pohjaa myös Loikalan uusi toimintayksikkö. Banzai- yksikkö tarjoaa kokonaan uudet tilat tähän asti kartanorakennuksessa asuneille nuorillemme. Banzai-yksikköön nuori voi saapua lyhyelläkin varoitusajalla ja hänen tilanteensa voidaan turvata nopeasti. -Meillä on entistä paremmat valmiudet ottaa nuori vastaan kriisiluontoisesti. Voimme tarvittaessa myös noutaa nuoren. Banzai-yksikön 30 vrk:n arviointijaksolla selvitämme nuoren kokonaistilanteen, minkä jälkeen annamme arviointimme nuoren avuntarpeesta, ongelmakentästä ja tämänhetkisistä voimavaroista. Arviointijakso tuo perheelle, läheisille ja viranomaisille usein kaivatunaikalisän jatkotoimia harkittaessa ja valmisteltaessa -Arviointijakson jälkeen nuorella on mahdollisuus jäädä myös Loikalaan, mikäli huostaanottoprosessi etenee ja muu avuntarve laitossijoitusta puoltaa, Heidi Rauha kertoo. Palkittua lastensuojelua Loikalan kartano on vuosien varrella saanut laajaa ja arvokasta tunnustusta työstään monelta sektorilta. Heidi Rauha on luennoinut ja esitelmöinyt kasvatustyöstä niin Suomessa kuin ulkomailla ja hänen tapausselostuksiaan on ollut esillä kongresseissa ja alan lehdissä. Loikala on useasti ollut myös kansainvälisten alan ammattilaisten, suunnittelijoiden ja päättäjien vierailujen kohde. Heidin kasvatusideologia ja terapeuttitoiminta perustuvat hänen koulutuksensa myötä kognitiivisen käyttäytymisterapian periaatteisiin ja menetelmiin, mihin perustuvat myös Loikalan kartanon kasvatustyön hyvät tulokset. Heidi sai Luja ry:n Vuoden Kasvattaja palkinnon vuonna 2008 ansioistaan työurallaan. -Loikalan kartanon henkilökunta on koulutettua, kokenutta ja tehtäväänsä sitoutunutta. Pisimpään Loikalassa työssä olleet ammattilaiset ovat aloittaneet vuonna 2004, kun Pro Manors Oy perustettiin ja Loikalan kartano alkoi kehittää toimintaansa kohti lastensuojelun uusia haasteita. Loikalassa on myös erilaisten kriisitilanteiden ratkaisemisissa ja motivaation ylläpitämisessä erinomaista osaamista. -Useilla työntekijöillä on myös jokin toinen siviiliammatti sosiaali- ja terveysalan tai nuorisoalan tutkinnon lisäksi. Laajasta ammattitaidosta on korvaamatonta hyötyä ohjattaessa nuoria esimerkiksi opiskeluihin sekä erilaisten ammattien ja harrastusten pariin, Rauha mainitsee. -Paras ja innostavin palaute tulee niiltä nuorilta, jotka lähtönsä jälkeen ottavat yhteyttä, kiittävät ja kertovat päässeensä kiinni elämään Loikalassa viettämänsä ajan ansiosta. Nämä kokemukset ovat lämmittäneet ja antaneet voimia jatkamiseen, Heidi Rauha vakuuttaa. promanors.fi Heidi Omavalvontasuunnitelmaa laatimassa.

3 Konstan Koti ja Koulu Oy on lastensuojelun sijais- ja jälkihuoltopalvelua sekä luokkamuotoista kotiopetusta tarjoava yhteiskuntavastuullinen yritys, joka on toiminut aina vuodesta Yhtiön 24-paikkaiset ryhmäkodit sijaitsevat Hollolassa ja Heinolassa. Lisäksi tarjolla on perhetyötä ja jälkihuoltoa sijaishuoltopaikoista pois lähteville lapsille ja nuorille. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Konstan Koti ja Koulu Oy Yhteiskuntavastuullista toimintaa -Meillä on lähes 60 hengen moniammatillinen henkilöstö, johon kuuluu ammattilaisia sosiaali-, hoito ja opetusalalta. Teemme laadukasta kasvatus-, opetus- ja hoitotyötä lastensuojelulain perusteella huostaan otetuille ja avohuollon tukitoimina sijoitetuille yläkouluikäisille lapsille yhteistyössä heidän lähiverkoston sekä sosiaalitoimen kanssa, kertoo toiminnanjohtaja Kimmo Tamminen. Konstan Koti ja Koulu Oy:n toimintaa valvoo sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Etelä-Suomen aluehallintavirasto (AVI), yksikön sijaintikaupunkien/kuntien sosiaalitoimet, paikalliset valvovat yläkoulut sekä lapsia ja nuoria sijoittaneiden kaupunkien/kuntien sosiaalitoimet. Yhteiskuntavastuullinen toimintavuosi Yrityksemme on painottanut toiminnassaan yhteiskuntavastuuta. Sosiaalialan yrityksen toiminta tulee olla yhteiskuntavastuullista, mutta meillä se on sisäistetty jokaisella organisaation tasolla. Hallinnon ja johdon on päätöksiä tehdessään huomioitava taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen yhteiskuntavastuu. Tammisen mukaan sosiaalinen vastuu koostuu siitä, että toiminnan tulee olla laadukasta sekä läpinäkyvää. Yrityksessä on käytössä sekä omavalvonta- että laatujärjestelmä. Omavalvontajärjestelmä on auttanut yhtiötä pohtimaan laadullisia asioita, riskien hallintaa sekä näiden asioiden kehittämistä yritys- ja yhteisötasolla. -Sosiaalinen vastuu meillä on lapsista ja perheistä. Sosiaalinen kuntoutus ja toimintakyvyn tavoitteellinen ylläpito ja kehittäminen sekä lapsen ja perheen voimavarojen käyttöön saattaminen ovat asiakaslähtöisen työskentelymme perusta. Menetelmäpuolella ovat käytössä yhteisökasvatus sekä luonto-, elämys- ja seikkailupedagogiikka hoito- ja kasvatusmenetelmänä. Tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin lisääminen. Tärkeät kulmakivet sosiaalialan yrityksen menestymisessä ovat henkilöstön hyvinvointi sekä laadukkaat ja vaikuttavat palvelut. -Tärkeimmästä työkalusta eli henkilöstöstä huolehtiminen on ihan ykkösjuttu ja siihen olemme panostaneet todella paljon, mm. koulutuksen kautta, pyrimme parantamaan henkilökunnan viihtyvyyttä ja sitoutumista entisestään. Sosiaalinen vastuu korostuu Tammisen mielestä sosiaalisissa verkostoissa toimiessa palvelun ostajien, perheiden ja lasten kanssa, mutta lisäksi myös suhteessa ympäröivään yhteisöön. -Olemme pitäneet kuluneina vuosina avoimia ovia, joka on tuottanut naapurustossamme asioiden hyväksymistä ja ymmärtämistä - tätä kautta naapurusto on esimerkiksi tarjonnut kesätyöpaikkoja lapsillemme. Pidämme yhteistyössä huolta ympäristöstämme, käsittäen mm. roskienkeruutalkoot ja vastaavat yleishyödylliset toiminnot. Lisäksi teemme yhteistyötä alueen yksityisten sijaishuollon toimijoiden kanssa ja alueellisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillisten oppilaitosten kanssa. Aktiivista elämänhallintaa Sosiaalinen kuntoutuminen ja toimintakyvyn ylläpito ovat tärkeitä. Monella Konstan Koti ja Koulu Oy:n hoiviin tulevista lapsista on teknisiin apuvälineisiin juuttumista, jotka näin hallitsevat elämää ja vuorokausirytmiä. Tärkeätä on löytää tasapaino verkkomaailman ja oman arjen kanssa. -Painotamme toiminnassamme aktiivista elämänhallintaa, että elämässä on muutakin, kuin pelkkä verkkomaailma. Tätä kautta yritetään saada kokemuksia ja elämyksiä verkon ulkopuolelta, sillä verkon käytössä on oltava tietty kohtuus. Lapsia tulee opastaa ja kasvattaa vastuulliseen mediakäyttäytymiseen, painottaa Tamminen. Kestävää kehitystä Yhteiskuntavastuuseen yhdistyy myös toiminnan ekologisuus ja kestävä kehitys. Konstan Koti ja Koulu Oy:ssä on käytössä mm. maalämpöjärjestelmä. Sähkönkulutukseen on kiinnitetty huomiota erilaisten valaisinratkaisuiden kautta - hankintoja tehdään suunnitelmallisesti kestävän kehityksen ja kulutuksen periaatteella. -Jos jotain vanhaa voidaan korjata niin, että siitä tulee toimivaa ja turvallista, se tehdään. Lapsia ja nuoria opastetaan ja ohjataan ulos kertakäyttökulttuurista ja ajatuksesta: "minulle heti kaikki ja nyt", Tamminen kertoo. Aikuiseksi kasvaessaan lapsen ja nuoren tulee pystyä kohtaamaan pettymyksiä ja turhautumista, niin ettei yhdestä vaistoin käymisestä koko maailma hajoa. Lisäksi lasten tulee psyykkisen kasvun ja kehityksen tueksi saada positiivista palautetta ja huomiota valinnoistaan ja käyttäytymisestään. Taloudellisessa yhteiskuntavastuussa on merkittävää se, että palveluiden ostajat, kunnat ja kuntayhtymät saavat laadukasta palvelua, jotka vastaavat perheiden ja lasten tarpeita. -Asiakasohjauksen on oltava kunnossa, meille ohjautuvat sellaiset lapset ja nuoret, jotka saavat kauttamme oikeasti apua. Jos otamme kaikki tarjolla olevat lapset, se ei ole välttämättä yhteiskunta- ja sosiaalista vastuuta. Jos sijoitettava nuori ei vastaa talomme profiilia, ohjaamme asiakkaat lapsen tarpeita vastaavan palveluntuottajan puheille. Emme voi riskeerata muiden lastemme kuntoutumista ja saavutettua muutosta. Yhtiö kiinnittää entistä enemmän huomiota siihen, että hoito- ja kasvatussuunnitelmiin tulisi selkeitä aikatauluja. Sijaishuoltoprosesseja tulee arvioida ja seurata riittävän tiheästi, jotta lapsen ja perheiden kanssa voidaan ajoissa valmistautua siirtymävaiheisiin ja perheet saavat siirtymiin riittävästi tukea ja ohjausta. Sijaishuolto nähdään yleisesti korjaavana työnä, mutta paras tapa ennalta ehkäistä ongelmien lisääntymistä on oikea aikainen tiivis puuttuminen tilanteeseen. Vahvasti oireilevalle murrosikäiselle nuorelle on tärkeätä löytää ajoissa lapsen tarpeita vastaava sijaishuoltopaikka, jotta vaihtuvat sijaishuollon laitospaikat eivät aloita lapsen laitoskierrettä. Vakaa ja osaava toimija -Olemme vakaa kotimainen toimija ja Päijät-Hämeen alueella olemme merkittävä työllistäjä. Meillä on hallinnassa laadulliset tekijät ja olemme kehittäneet toimintaamme myös saamamme asiakaspalautteen perusteella. Olemme joustava ja innovatiivinen toimija. Meillä rakennetaan sijoitusprosessista jatkumo, joten pystymme tarvittaessa tarjoamaan jälkihuollon ja perhehuollon palveluita. Luokkamuotoinen kotiopetus on yksi merkittävä vahvuutemme, toteaa Tamminen loppuun.

4 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kurkelakodin perustajat Sisko Kangas-Juvonen ja edesmennyt Jaakko Juvonen toimivat useita vuosia lastensuojelutyössä vapaaehtoispohjalta Etelä-Suomessa. Vapaehtoinen aika lastensuojelussa antoi aitiopaikan seurata laitoksiin sijoitettujen nuorten tietä aikuisuuteen. - Nuoret kokemusasiantuntijat toivat vahvaa ja arvokasta tietoa Kurkelakodin toiminnan rakentamiseen. Jaakko Juvosen ainutlaatuinen kyky kohdata elämän kriisissä oleva nuori, on ollut meille muille valtava oppi, jota haluamme viedä viestikapulan tavoin eteenpäin Kurkelakodin aikuisryhmässä, Sinofera Oy toimitusjohtaja Sisko-Kangas Juvonen kertoo ja jatkaa: -Punaisena lankana toiminnan alusta lähtien on ollut yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden Kurkelakoti - vaativaa lastensuojelun laitoshoitoa Sinofera Oy:n alaisuudessa oleva Kurkelakoti (ent. Kurkelan nuorisokoti) on toiminut Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärvellä vuodesta 2001 lähtien. Yhteisö on kasvanut ja kehittynyt yhteisöhoidon ja kasvatuksen periaatteella toimivaksi, vaativan lastensuojelun laitokseksi aikuisuuden kynnyksellä oleville nuorille. Kurkelakoti tarjoaa 3 palvelutasoa sekä jälkihuoltoa. korostaminen, inhimillinen ja avoin suhtautuminen jokaiseen yksilöön, sekä luottamuksellisuuden ja avoimuuden korostaminen toiminnassamme asiakkaiden, henkilökunnan, että muiden sidosryhmien välillä. Mielenterveys on kykyä rakastaa ja tehdä työtä Sigmund Freud -Syrjäytymisuhan alla on entistä enemmän nuoria, heitä, jotka tipahtavat koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ns. ajelehtimaan yhteiskunnan tukien varaan. Iso osa sijoitetuista nuorista on tähän riskiryhmään kuuluvia, kysymys kuuluukin, miten tätä asiakasryhmää voitaisiin palvella paremmin, antaa mahdollisuus uskoa omiin kykyihin ja saada luottamusta oman toiminnan tarpeellisuudesta. -Itsenäistymiseen liittyviä valmiuksia on painotettava aikaisempaa enemmän jo sijoitusvaiheen alusta lähtien, sillä asiakkaiden ikä sijoitusvaiheessa on hyvin usein lähellä täysi-ikäisyyttä ja sijoituksen päätyttyä siirrytään omaan asumismuotoon. Yksinasumiseen muuttaminen laitoshoidon jälkeen on aina iso muutos nuoren elämässä, mitä enemmän nuorella on kokemuksia ja valmiuksia selviytyä yksin asioiden hoidossa, sitä vahvemmin hän tuntee siipiensä kantavan, Kangas-Juvonen määrittelee. Päivä- ja viikkoohjelma on rakennettu tietoisesti itsenäistymistä tukevaksi - Itsenäisen elämän peruspilarit vahvistuvat ensimmäisistä sijoituspäivistä alkaen henkilökohtaisen tarpeen mukaisesti. Itsenäistymisohjelman aikana nuori harjoittelee oman elämän hallintaan liittyviä perusasioita; henkilökohtainen hygienia, vaatehuolto, ruuanvalmistus, siivous, koulu tai työtoiminta, asiointi kaupassa ja erilaisissa virastoissa ym. tärkeitä asioita, jotka kuuluvat aikuisen ihmisen elämään., Sinofera Oy:n kasvatusjohtaja Kirsi Myllylä toteaa. - Henkilökunnan moniammatillisuus, riittävyys ja jokaisen aikuistoimijan lisäkoulutukset takaavat päiväohjelmamme terapeuttisuuden. Arki ja yhteisö kuntouttavat. Aikuisten tehtävänä on luoda yksilöllisesti turvaa ja mahdollistaa jokaisen henkilökohtainen kasvu oman elämän hallintaan. -Dokumentointi ja käytössämme oleva raportointijärjestelmä on ollut alusta lähtien laadullinen valttimme, hyvä ja toimiva raportointi kaikilla osaalueilla on ollut myös edesauttamassa ja helpottamassa huomattavasti omavalvontasuunnitelman tekoa. Käytännössä meillä on ollut valmiina kaikki vaaditut asiat, ne vain leikkaa liimaa -menetelmällä ja hienoisella hiomisella on saatu yhteisten kansien väliin. Hyvin tehty työ alusta lähtien on palkinnut monesti helpottamalla työtaakkaa vaadittujen muutosten edessä. -Olemme ottaneet käyttöön myös viime vuoden aikana laaditun Omaohjaajan työkirjan joka pitää sisällään portfolion, verkoston, koulun, ammatin, työn, talouden, hyvinvoinnin, kodin ja rikokset osion. Tarkoituksena on asiakkaan sijoitusaikana käydä läpi jokainen osio siten, että omaohjaaja tai muu ohjaaja yhdessä nuoren kanssa perehtyy jokaiseen osioon ja kirjaa täytetään sitä mukaa kun parhaalta tuntuu. Tärkeintä on, että sijoituksen päätyttyä nuorella on kirjanen käytössään, sisältäen tärkeän tietopaketin. Olemme kokeneet työkirjan täytön antoisaksi sekä tärkeäksi osaksi tavoitteellista toimintaamme, Kirsi Myllylä kuvailee. Aikuisryhmän työote avaintekijänä -Mikä on ollut sitten takaamassa hyvän ja laadukkaan toiminnan laitoksessa näinä vuosina? Jatkuvan kehittämisen ja hyvän toiminnan takana on tyytyväinen henkilökunta, jolla on tietotaitoa, halua ja kykyä rakentaa uutta, luopua siitä mikä ei toimi, uskaltaa erehtyä ja ottaa opiksi erehdyksistä. Kannustava ja motivoiva ilmapiiri on tukemassa jokaisen työntekijän jaksamista suhteellisen raskaassa ihmissuhdetyössä, jota laitoksissa tehdään. Jokaisen yksilöllistä taipumusta ja erityisosaamista kunnioitetaan ja pyritään mahdollistamaan jokaiselle oman panoksen antaminen siinä missä kokee olevansa omimmillaan. Haasteellisen tilanteen takana olevat moninaiset syy-seuraukset ovat olleet seikka, jonka vuoksi Kurkelakodin henkilökunta on jo vuosia lisäkouluttautunut mm. mielenterveys- ja päihdetyön sekä perhetyön asiantuntijuuteen. Jatkuva kouluttautuminen ja ammatillinen kehitys ovat avainasemassa siinä, että voimme olla aikuisena antamassa riittävän tuen nuorelle, joka ponnistelee kasvunsa keskellä ja varttuu turvallisessa ympäristössä ehyeksi ja itseensä luottavaksi yksilöksi, Myllylä täsmentää. Kokemusasiantuntijoita omasta takaa -Jokaisen nuoren elämä on ainutkertainen ja jokaisella on omat vahvuutensa. Ne tulisi löytää avuksi elämän perustan rakentamiseen nuoruusiässä, jolloin on mahdollista korjata lapsuuden aikaiset puutteet, Sisko Kangas-Juvonen määrittelee. -Kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen vaativassa lastensuojelutyössä on mahdollista pitkäjännitteisellä yhteistyöllä myös sijoituksen jälkeen. Ihmissuhteiden jatkuvuus pidemmälle aikuisuuteen toimii hyvin silloin kun omaohjaajasuhde on ollut riittävän merkityksellinen. Aikuisuuteen lähteneet nuoret ottavat itse yhteyttä säännöllisesti ja kertovat sijoitusaikaisten kokemusten jalostumisesta tai antavat palautetta myös silloin kun kohtaamiset ovat tuntuneet hankalilta. Avoimesti ja tarkalla korvalla kuullut tarinat opettavat näkemään asiat monipuolisemmin ja ovat auttaneet meitä kehittämään toimintaamme, Sisko Kangas- Juvonen ja Kirsi Myllylä vakuuttavat. Laadukasta sijaishuoltoa vuodesta 2001 Kurkelassa on 7 paikkaa vuotiaille nuorille. Jälkihuollon asunnot kolmelle nuorelle. Sinofera Oy Kurkelakoti Nivalantie 872, OKSAVA Puhelin: ohjaajat nuoret hallinto ohjaajat@kurkelakoti.fi Kuva viime kesältä, jolloin teimme yhteistyössä nuorten kanssa rampin Kurkelakodin pihaan.

5 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 5 Valtakunnallisille lastensuojelupäiville Helsinkiin yli tuhat asiantuntijaa perherakenteiden muutokset ja maahanmuutto haastavat sosiaalipolitiikkaa. Lehtori Susanna Helavirta puolestaan tarkastelee esityksessään mitkä ovat hyvän elämän rakennuspuut lasten mielestä. Torstaina keskustellaan myös digitaalisesta pelaamisesta ja sijaishuollossa elävien nuorten arjesta. Päivien ohjelmaan voi tutustua os. Lastensuojelun Keskusliitto järjestää tapahtuman yhteistyössä Espoon, Helsingin ja Vantaan kaupunkien kanssa. Lisätiedot: Tiedottaja Hanna-Mari Savolainen puh hanna-mari.savolainen@ lskl.fi Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät järjestään tänä vuonna Helsingissä lokakuuta. Finlandia-talolle kokoontuu yli tuhat lastensuojelun ammattilaista, tutkijaa ja kehittäjää keskustelemaan lastensuojelun ajankohtaisista teemoista. Lastensuojelun Keskusliiton järjestämien päivien teema on Tulevaisuuden tarinat ja tapahtumalla juhlistetaan myös 75 vuotta täyttävää Lastensuojelun Keskusliittoa. Tiistaina päivillä julkistetaan selvitys lastensuojelun palvelupolkujen kustannuksista. Yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa tehdyssä selvityksessä tarkastellaan millä tavoin lastensuojelun kustannukset vaihtelevat riippuen palvelumuodoista mitä lapselle tai hänen perheelleen tarjotaan. Tiistaina Helsingin yliopiston dosentti Timo Harrikari esittelee minkälaisia muutoksia lastensuojelun toimintaympäristön muuttuminen on aiheuttanut lastensuojelun käytännöille. Helsingin yliopiston professori Matti Mikkola puolestaan tarkastelee suomalaista lastensuojelua eurooppalaisessa kontekstissa ja pohtii keiden mallia tulisi seurata tiellä kohti lasten- ja nuorisohuollon parempia tuloksia. Sosiaalityöntekijä YTM Salla Heiskanen kertoo kokemuk- sistaan ensimmäisenä oman valtion ulkopuolelle lähetettynä sosiaalityöntekijänä Espanjan Aurinkorannalla. Tiistaina keskustellaan myös muun muassa nuorten syrjäytymisestä, palvelurakenteiden muutoksista, lapsiperheiden köyhyydestä ja tulevaisuuden näkymistä sekä järjestetään oma foorumi lastensuojelun asiakkaina oleville nuorille. Keskiviikkona keskustellaan erilaisista näkökulmista nuorten auttamiseen. Sosiaalityön tohtorikoulutettavat Tarja Juvonen ja Harry Lunabba Helsingin yliopistosta kertovat omista väitöskirjatutkimuksistaan. Tarja Juvonen puhuu etsivän työn kohtaamien nuorten ja heidän kanssaan työskentelevien ammattilaisten välisestä vuorovaikutuksesta sekä nuorten itsemääräämisoikeudesta. Harry Lunabba puolestaan esittelee viimeistelyvaiheessa olevan väitöskirjansa pääpiirteitä. Etnografiseen tutkimukseen perustuva väitöskirja käsittelee miten poikien ja aikuisten sosiaaliset suhteet vaikuttavat siihen miten poikien ongelmat huomioidaan ja kohdataan koulussa. Keskiviikkona Yontale Yohannes Gebrenegus, Helsingin kaupungin Nuorista Kehittäjistä ja Helena Inkinen Pesäpuu ry :n Selviytyjät -tiimistä kertovat lastensuojelun asiakkaan olevien nuorten näkemyksiä lastensuojelun tabuista, todellisuudesta ja kehittämismahdollisuuksista. Keskiviikkona pohditaan myös työn ja perheen yhteensovittamisesta paneelikeskustelussa. Keskustelemassa mm. johtaja Heli Vaaranen Väestöliiton perhekeskuksesta, henkilöstöpäällikkö Sari Kuoppamäki Helsingin kaupungin sosiaalivirastosta ja THL :n erikoistutkija Johanna Lammi-Taskula. Keskustelua vetää toimittaja Anne Flinkkilä. Torstaina Kansaneläkelaitoksen tutkimusprofessori Olli Kangas pohtii kuinka erilaisista kotitaustoista tuleville lapsille voidaan taata yhtäläiset edellytykset rakentaa omaa tulevaisuuttaan samalla kun

6 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Perhehoitokumppanit tarjoaa yhä useammalle kunnalle uusia mahdollisuuksia sijaishuoltoon Kunnat ovat löytäneet Perhehoitokumppanit Suomessa Oy:n palvelut. Myös ne kunnat, joilla on oma vahva perhehoito, täydentävät omia palveluitaan PKS:n palveluilla. Perhehoitajalaki muuttui vuoden 2012 alusta, eikä pienemmille kunnille ole järkevää taloudellisesti eikä mahdollista henkilöstöresurssien käytön näkökulmasta vastata itse kaikkiin lain vaatimuksiin, kuten ennakkovalmennus, vapaa päivät, lomitus ja sijaisperheen tuki. Perhehoitokumppanit Suomessa Oy tarjoaa kunnan sosiaalityöntekijälle perhehoidon työhön asiantuntevan työparin. Perhehoitokumppanit Suomessa Oy (PKS) on yksityinen lastensuojelualan yritys, joka on alansa ensimmäinen yritys Suomessa. PKS tuottaa lasten ja nuorten sekä lastensuojelun perhehoidon palveluja ja on erikoistunut vahvasti tuetun perhehoidon tuottamiseen ja järjestämiseen. Perhehoitokumppanit Suomessa rekrytoi ensisijaisesti perhehoitajia lapsille ja nuorille, joiden perhehoidon tulee olla vahvasti tuettua. PKS toimii sijoituksissa kumppanina sijoittajatahon kanssa. Se tarjoaa perhehoitajille ennakkovalmennuksen, vastaa palkkion ja kulukorvauksen maksamisesta sijaisperheelle, järjestää jatkokoulutusta ja työnohjausta sekä tukee sijaisperhettä. PKS täydentää sijoittajan tuottamia perhehoidon palveluja, ja toimii kunnan luotettavana kumppanina perhehoidon sosiaalityössä. Sijoitettujen lasten määrä on kasvanut noin 30% viimeisen vuoden aikana ja henkilökuntaa on lisätty samassa suhteessa. PKS avasi keväällä Etelä-Suomen aluetoimiston Vantaalle ja syksyllä aukeaa Pohjois- Suomen toimisto Ouluun sekä myöhemmin toimipiste myös Itä-Suomeen. PKS:n toiminta pohjautuu vahvasti tuettuun perhehoitoon ja Tiimivanhemmuuden malliin PKS on Englannissa vuonna 1994 perustetun Foster Care Associatesin (FCA) tytäryhtiö. FCA:n toiminta sai alkunsa sosiaalityöntekijän ja sijaisvanhemman sinnikkyydestä puolustaa sijoitettavan lapsen oikeutta perhehoitoon laitoshoidon sijasta. Toiminta Suomessa käynnistyi Tampereella maaliskuussa PKS:n tavoitteena on saada sijoitetun lapsen elämään turvallisesti myönteisiä ja kestäviä muutoksia. PKS on toiminut neljä vuotta ja olemme tyytyväisiä, että PKS on voinut olla mukana mahdollistamassa perhehoidon vaihtoehtona yhä useammalle lapselle lapsen iästä riippumatta. PKS on pystynyt tarjoamaan sijaisperheen myös haastavammin sijoitettaville lapsille kuten vahvasti oirehtiville, nuorisoikäisille sekä sisaruksille ja sijaisperheen tuen avulla turvaamaan heidän sijoituksensa siellä, kertoo PKS:n uusi sosiaalityön johtaja Tiia Perämaa. Tiia Perämaa siirtyi PKS:n sosiaalityön johtajaksi Tampereen kaupungin Asiakasohjaus Luotsin päällikön paikalta. - Minulla on 10 vuoden kokemus sijaishuollosta ja näkemystä siitä, mitä sijaishuollostamme puuttuu Suomessa. PKS Oy:n sosiaalityön johtaja Tiia Perämaa Kuntien tarpeet ovat erilaiset ja haluamme käydä avointa keskustelua kuntien kanssa heidän palvelutarpeistaan ja samalla mahdollistaa turvallisen yhteistyökumppanin myös perhehoitajille, Perämaa luonnehtii. -Tämä ja ensi vuosi ovat meille sisällön kehittämisen vuosia. Tulemme tuomaan perhehoitoon monia laatuelementtejä ja seuraamaan lapsen hyvinvoinnin kehitystä hyvin tarkasti. Kehitämme omaa toimintaamme laadukkaan perhehoidon toiminta-periaatteiden pohjalta, Tiia Perämaa määrittelee. -Olemme tuomassa perhehoitoon Tiimivanhemmuuden mallin jossa tuetaan perhehoitajia haastavammin oirehtivien lasten kanssa hyödyntämällä tutkittua tietoa kiintymyssuhdevaurioista sekä kaltoinkohtelun vaikutuksista lapsen terveeseen kehitykseen. Tämä toivottavasti mahdollistaa jatkossa entistä haastavammin oirehtivien lasten sijoittamisen perhehoitoon ja mahdollistaa heille pysyvyyttä sijaishuollossa. Malli keskittyy lapsen positiivisen käytöksen vahvistamiseen, ammatilliseen tukeen sijaisvanhemmalle ja pyrkii saamaan aikaan myönteisiä ja kestäviä muutoksia lapsen elämässä. Tiimivanhemmuuden-mallissa hyödynnetään paljon tutkittua tietoa lapsen kehityksestä, Perämaa selvittää. - Jatkossa aiomme myös tarjota kunnille työparin lapsen läheisverkoston selvitykseen ja läheisverkostosta löytyvän sijaisvanhemman valmennuksen ja tuen. Kuluvan syksyn aikana tulemme tarjoamaan kunnille lastensuojelun lakimiespalvelun yhteistyössä Merikratoksen kanssa. Edelleen pystymme tarjoamaan perhehoitoa myös vailla turvapaikkaa oleville maahanmuuttajalapsille. -Vanhempi-lapsi sijoitukset ovat toimiva, käytännönläheinen mutta vahvasti ammatillisesti tuettu tukimuoto lastensuojelu asiakkaille. Meillä on tällä perheitä, jotka ovat valmiita vanhempi-lapsi-sijoituksiin ja meillä on oma koulutusmalli vanhempi-lapsi-sijoituksia ottaville perheille. Tätä palvelua tulemme tarjoamaan enenevässä määrin eri puolilla Suomea, Perämaa määrittelee. Oikea-aikainen ja riittävä tuki ovat avainasemassa perhehoidon tavoitteen saavuttamisessa Onnistunut sijoitus merkitsee lapselle ja nuorelle pysyviä ihmissuhteita, turvallisuutta ja vahvoja siipiä kantamaan hyvään aikuisuuteen ja elämään - Yhteistyö ja kumppanuus lapsen ja nuoren sijoituksissa on sijoittavan tahon koko toiminnan lähtökohta ja välttämättömyys. PKS:n palvelut tuotetaan ostopalveluna ja niitä ohjaavat asiakkaan tarpeet. Perhehoitokumppaneiden tuottamassa perhehoidossa perhehoitaja saa ammatillisen työryhmän tiiviin tuen. Oikeanlaisen tiedon, kokemuksen ja ammatillisten taitojen yhdistäminen sekä vahva tuki Kuva kansainvälisestä leikkimielisestä jalkapalloturnauksesta, johon PKS:n lapset osallistuivat elokuussa käynnistyy jo lapsen tai nuoren ja sijaisperheen yhteensovittamisessa ja näin ollen auttaa onnistumaan ja ehkäisemään suunnittelemattomia sijoitusten katkeamisia, Tiia Perämaa vakuuttaa. -PKS luottaa perhehoidon mahdollisuuksiin, vaikka sijoitettavien lasten ja nuorten vaikeat elämänkokemukset asettavatkin haasteita perhehoidolle. Yhteistä perhehoitajillemme on vahva halu auttaa lasta ja nuorta sekä sitoutua tehtäväänsä. PKS:n perhehoitaja kokee voivansa tarjota kodin, kiintymystä ja vakautta sijoitetulle lapselle ja haluaa saada aikaan muutoksia lasten ja nuorten elämässä perhehoidon avulla. Heillä on halua kehittyä tehtävässään ja ottaa vastaan jatkokoulutusta. Ainakin toisella vanhemmista on mahdollisuus kokoaikaiseen perhehoitajan tehtävään. -Lasten ja nuorten perhehoito edellyttää entistä enemmän erityisosaamista ja erityisiä valmiuksia. Sijaisvanhempien ja lapsen suhde on tärkeä. Se voi mahdollistaa korjaavia kokemuksia lapsen kehitystä ja tulevaisuutta aikuisena, vanhempana ja kumppanina ajatellen. Meidän tehtävämme on tehdä kaikki sen työn tukemiseksi. Sijoituksen onnistumista sekä sijaisperheen jaksamista tukee Perhehoitokumppaneiden ammatillinen tiimi, joka on sijaisperheen tavoitettavissa jokaisena viikonpäivänä kellon ympäri, Tiia Perämaa täsmentää. PKS arvostaa perhehoitajia ja heidän vaativaa ja vastuullista tehtäväänsä, Perämaa korostaa, sekä iloitsee jokaisesta onnistumisesta yhdessä lapsen ja perhehoitajan kanssa. -On hyvin tärkeää tehdä aitoa yhteistyötä kuntien sosiaalityöntekijöiden kanssa sekä kohdata perheiden ja lasten tarpeet. Olemme perhehoidon ammattilaisia, mutta haluamme jatkossa vastata eri tarpeisiin ja kulkea lapsen matkalla mukana tuomassa pysyvyyttä, oli kyse sitten kotiutuksesta tai vaikka lapsen itsenäistymisestä: työtä kohti myönteisiä ja kestäviä muutoksia.

7 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Lastensuojelussa on vaalittava lasten ja nuorten toivoa ja unelmia Lasten ja nuorten kokemustieto lähtökohdaksi lastensuojelun kehittämiseen -Lastensuojelussa toimivien aikuisten tulee ottaa lapset ja nuoret mukaan toimintansa kehittämiseen. Ilman lasten ja nuorten kohtaamista ja heidän kokemuksiaan lastensuojelun laatu jää vajaaksi, muistuttaa lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula. Torstaina julkistettu raportti Suojele unelmia, vaali toivoa. Nuorten suositukset lastensuojelun ja sijaishuollon laadun kehittämiseksi tuo kaivattua täydennystä julkiseen keskusteluun lastensuojelun laadusta Suomessa. Se antaa puheenvuoron kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille ja nuorille ja hyödyntää määrätietoisesti nuorten kokemusasiantuntijuutta entistä laadukkaampien ja vaikuttavampien palvelujen aikaan saamiseksi. Vaalimisohjelma tiivistää nuorten viestit lastensuojelussa toimiville aikuisille. - Lapset ja nuoret kaipaavat lastensuojelun aikuisilta lisää ymmärrettävää tietoa, luotta- musta rakentavaa kohtaamista sekä kannustusta ja myönteisiä tulevaisuuden näkymiä, tiivistää lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula nuorten sanomaa. Lapsiasiavaltuutetun julkaisu perustuu valtakunnalliseen sijaishuollon Uskomme sinuun Usko sinäkin -kiertueeseen, jonka aikana tavattiin 120 iältään vuotiasta lastensuojelun asiakasta kuudella eri paikkakunnalla. Kiertueen järjestivät lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteistyökumppaneina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä lastensuojelun erityisosaamiskeskus Pesäpuu ry ja sen nuorten ryhmä Selviytyjät. Lastensuojelun todellisuus ei ole mustavalkoinen Lastensuojelun avohuollon asiakkaita on Suomessa noin Kodin ulkopuolelle sijoitettuina on lasta ja nuorta ja heistä huostaan otettuja on Kun huostaanotto tehdään, vastuu lapsen kasvatuksesta ja turvallisuudesta siirtyy yhteiskunnalle. Tämä on iso tehtävä, josta pitää huolehtia parhaalla mahdollisella tavalla. Myös YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa siihen, sanoo kehittämispäällikkö Mikko Oranen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Uskomme sinuun Usko sinäkin -kiertue osoitti, ettei lastensuojelun todellisuus ole mustavalkoista. Nuorilla oli lastensuojelusta paljon hyviä kokemuksia ja moni heistä koki sen edistäneen merkittävästi omaa selviytymistään elämässä eteenpäin. Esiin tuotiin myös kritiikkiä, joka kohdistui etenkin nuorten ja aikuisten väliseen vuorovaikutukseen, nuorten kuulluksi tulemiseen ja tiedon ja päätösten perustelujen saamiseen. - Nämä aiheuttavat sijoitettujen nuorten elämään jännitteitä, joiden ratkaisemiseen nuoret tarvitsevat apua, toteaa kehittämispäällikkö Johanna Barkman lastensuojelun erityisosaamiskeskus Pesäpuu ry:stä. Erityisen epäreiluna nuoret kokevat itseensä kohdistuvat ennakkoluulot ja ongelmanuoreksi leimaamisen paitsi lastensuojelun palveluissa, myös koulussa ja myös vapaa-ajalla. Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula - Jokaisen nuoren toiveena on saada olla ihan tavallinen nuori, jota kohdellaan samanarvoisesti eikä erityisyyttä korosteta, raportin koonnut Pipsa Vario muistuttaa. Hän korostaa erityisesti unelmien merkitystä nuorten elämässä. - Unelmistaan kiinni pitämällä moni nuori on löytänyt elämäänsä toivon, Pipsa Vario kiteyttää. Hyvä laatu on käyttäjän näkökulmasta toimivaa vuorovaikutusta Lastensuojelun laatu ei ole vain resurssikysymys, vaikka niidenkin turvaaminen on tärkeää. - Jos nuoret itse voisivat vaikuttaa palveluihin, pitäisi kiinnittää huomiota tiedon saamiseen, ihmissuhteiden jatkuvuuteen ja sosiaalityöntekijän tavoitettavuuteen. Nämä asiat kuvaavat palveluiden laatua käyttäjien näkökulmasta, Lapsiasiavaltuutetun toimiston edustajana kiertueella mukana ollut Jaana Tervo selventää. Kiertueen aikana tuli esille sijaishuollosta tilanteita, joissa yhteydenpidon rajoituksia oli käytetty rangaistuksena tai kaikkia nuoria oli rangaistu yhden tekemistä rikkeistä. - Näistä ei saada tietoa, jos lapsia ja nuoria ei sijaishuollon valvonnassa kuunnella, Jaana Tervo muistuttaa. Hänestä selvityksen perusteella ei kuitenkaan voi tehdä johtopäätöksiä suomalaisen lastensuojelun laadusta yleisesti. Näissä palveluissa on sekä hyvää että huonoa laatua. - Ongelma on, että yhteinen laadunvarmistus puuttuu. Käyttäjien näkökulmasta pelisääntöjä eikä valvonnan periaatteita ja valvovia tahoja tunneta. Lapsen ja nuoren vuorovaikutteinen kuuleminen on puutteellista eivätkä lapsetkaan saa tarvitsemaansa tietoa. Nuorten selviytymistä tukee se, että hän saa tietoa omista asioistaan, oikeuksistaan ja eri ratkaisujen vaikutuksista, Jaana Tervo korostaa. Lapselle läheisten ja tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen tulee ottaa lastensuojelun kehittämisessä lähtökohdaksi -Lapsiasiavaltuutetun toimiston yhteistyö sijaishuollon asiakkaina olleiden nuorten kanssa alkoi syksyllä Keskustelin silloin ensimmäisen kerran Pesäpuu ry:n Selviytyjät -ryhmän kanssa, lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kertoo. -Nuorilla oli hyvin harkittuja näkemyksiä siitä, mikä voisi lasten ja nuorten näkökulmasta tehdä lastensuojelusta ja sijaishuollosta nykyistä laadukkaampaa ja vaikuttavampaa. Yhteistyömme nuorten lastensuojelun kehittäjien kanssa on laajentunut vuosittaisiin sijaishuollon nuorten foorumeihin sekä syksyllä 2011 nuorten sijaishuollon Uskomme sinuun Usko sinäkin -kiertueen järjestämiseen. Yhteistyöverkosto on tuottanut myös oppaat sijaishuollossa oleville nuorille ja heitä kohtaaville aikuisille. Nyt julkaistava raportti 120 lapsen ja nuoren kokemuksista lastensuojelussa on välttämätöntä luettavaa jokaiselle alalle opiskelevalle ja opettavalle, lastensuojelun sosiaalityötä tekevälle, siitä päättäville sekä palveluita valvoville viranomaisille. Raportti osoittaa, että lastensuojelussa toimivien aikuisten tulee ottaa lapset ja nuoret mukaan toimintansa kehittämiseen, Aula sanoo ja jatkaa: - Ilman lasten ja nuorten kohtaamista ja heidän kokemuksiaan lastensuojelun laatu jää vajaaksi. Lasten kokemus auttaa välttämään virheitä ja jopa säästämään rahaa. Sijaishuoltoa ei voi valvoa tehokkaasti ilman, että lasten ja nuorten kokemus otetaan huomioon. -Lasten osallistuminen on myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen aikuisille asettama velvoite: lasten ja nuorten asioista päätettäessä on otettava selvää heidän omista näkemyksistään. Tämä koskee myös lastensuojelua ja sijaishuoltoa. Lapsen näkemistä kokonaisena ihmisenä pitää lastensuojelussa vahvistaa. Lapseen pitää tutustua. Hänen näkemyksiinsä tulee suhtautua kunnioittavasti ja arvostavasti. Jokaisessa lapsessa on valtavat mahdollisuudet, joita aikuisten kasvattajina tulee tukea. Yksikään lapsi ja nuori ei ole vain palveluiden kohde tai uhri, Aula korostaa. - Jokainen lapsi ja nuori on toimija ja tuntija omassa asiassaan sekä lapsi ja nuori kaikkine iloineen ja suruineen. Leiman takana on tavallinen nuori, kiteyttää raportti. - Lasten ja nuorten hyvinvointia kannattelevat läheiset ihmissuhteet. Se pätee myös lastensuojelussa. Tärkeitä ihmisiä ovat omat vanhemmat, sisarukset, sukulaiset, sijaisvanhemmat, kaverit, harrastusten ohjaajat, sosiaalityöntekijät ja laitosten ohjaajat. Lapselle läheisten ja tärkeiden ihmissuhteiden vaaliminen tulee ottaa lastensuojelun kehittämisessä lähtökohdaksi, Aula sanoo. Raportti kertoo lasten ja nuorten tarvitsevan lastensuojelussa aikuisilta enemmän tietoa ja enemmän tsemppiä. Lapsi tarvitsee tietoa siitä, miksi hän on lastensuojelun asiakkaana. Hän tarvitsee aikuisten tekemille päätöksille perusteluita. Lapsi tai nuori tarvitsee tietoa siitä, keneen voi ottaa yhteyttä, jos häntä kohdellaan huonosti. Lapset ja nuoret tarvitsevat tietoa ihmisoikeuksistaan. Tiedon lisäksi lapset ja nuoret tarvitsevat rohkaisua, itsetunnon tukemista, tukea tulevaisuuden kuvitteluun ja toivon näkökulmia. Tiedon ja tsempin tarjoajiksi tarvitaan läsnä olevia ja luottamuksen arvoisia aikuisia, jotka eivät suhtaudu nuoreen ennakkoluuloisesti tai säälitellen. Tieto ja tsemppi tukevat selviytymistä ja oman elämän suunnittelua, Maria Kaisa Aula korostaa.

8 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Lehmuskolo Oy on voimakkaasti toteuttamassa sosiaalityön ja terveydenhuollon integraatiota käytännössä, josta yhtenä esimerkkinä on Lehmuskolon perustama syömishäiriöyksikkö Kallio, joka on erikoistumassa hoitamaan ja kuntouttamaan syömiseen liittyvistä häiriötiloista kärsiviä asiakkaita. Integroinnilla Lehmuskolon kokonainen hoitopolku ja hoidollisuus kehittyvät. Kuntoutusyksikkö Kalliossa on 5 ympärivuorokautista hoitopaikkaa sekä 3 4 asiakaspaikkaa päiväkävijöille. Kallio on kodinomainen yksikkö niin kiinteistön kuin ulkoalueiden osalta. Yksikkö sijaitsee kauniissa maalaismaisessa ympäristössä, jossa luonto on käsin kosketeltavissa. Lehmuskolon Kuntoutusyksikkö Kallio kattavaa erityisosaamista Kallion hoitoideologia pohjautuu ihmistä kunnioittavaan lähestymistapaan, pohjautuen hoitotieteeseen. Asiakkaalle tehdään aina yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka tekemiseen asiakas itse osallistuu. -Asiakkaan hoito perustuu ravitsemusterapeutin laatiman ravitsemusohjeen noudattamiseen. Riittävän ravitsemuksen toteuttamisella on voimaannuttava vaikutus fyysiseen ja sitä kautta psyykkiseen vointiin. Ravitsemushoidon rinnalla hoidetaan myös mahdollisia, masennus-, ahdistus- ja pakkooireita. Asiakkaan ruokailujen normalisoitumista tuetaan yksilöllistä ravitsemusohjetta noudattaen. Henkilökunta kulkee asiakkaan rinnalla koko hoidon ajan tukien asiakkaan kokonaisvaltaista tervehtymistä, Lehmuskolo Oy:n toimitusjohtaja Jussi Leppänen kertoo. Hoito- ja kuntoutusyksikkö Kallio pyrkii avaamaan ovensa joulukuussa Lehmuskolo on kehittänyt palvelun lastensuojelun avohuollon tukitoimeksi sekä sijaisperheiden tueksi Palvelun keskeinen ajatus on toimia erityistä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren oikea-aikaisena rinnalla kulkijana. Lehmuskolon avohuollon yksikkö toimii arjen kasvattajana yhdessä sosiaalialan toimijoiden kanssa kehittäen nykypäivän lastensuojelua. -Lehmuskolon avohuollon yksikössä toimii yhteistyössä sekä sosiaalialan että terveydenhoidon ammattilaiset. Toiminnan tavoitteena on apua tarvitsevan nuoren ja hänen perheensä psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien toteaminen varhaisessa vaiheessa ja niiden hoitaminen nuoren omassa ympäristössä. Työryhmään kuuluu myös kaksi perheterapeuttia ja työntekijät hallitsevat mm. ARTmenetelmän käytön. Jatkuva henkilökunnan koulutuksen periaate on mahdollistanut uusien palveluiden tarjonnan ja niiden kehittämisen. Lehmuskoloon myös hakeutuu jatkuvasti töihin eri alojen erityisosaajia, joka kertoo yrityksen kiinnostavuudesta. -Palvelumme vastaa psykiatrisesti vaativimpiinkin hoidon tarpeisiin, kuten psykoosisairaudet, masennus- ja ahdistuneisuushäiriöt, syömishäiriöt, pakko-oireiset häiriöt ja neuropsykiatriset ongelmat. -Avohuollon yksikössä olemme lähteneet vahvasti integroimaan sosiaalityötä ja terveydenhoitoa keskenään. Myymme avopalveluja ja teemme kentällä töitä, jolloin sosiaalityön- ja terveydenhuollon osaajat työskentelevät yhdessä, Leppänen selvittää. Avohuollon yksikkö eheään elämään Lehmuskolon avohuollon yksikössä toimivat psykiatrisen kuntoutuksen yksikkö Kilpi sekä avohuollon perhetyön yksikkö Tukikohta. Avohuollon yksikkö tarjoaa lisäksi sijaisperheiden tuki- ja jälkihuollon palveluita sekä perhe- ja psykoterapiaa. Lehmuskolon avohuollon yksikkö toteuttaa integroitua avohuollon sosiaali- ja terveyspalvelua. Tähtäimenä ovat eheä arki, turvallisuus ja elämänhallinnan tunne. Avohuollon yksikön palvelut vastaavat niin psykiatrisesti vaativiin hoidon tarpeisiin kuin ennaltaehkäisevän ja eheyttävän perhetyön tarpeeseenkin. Yksikkö tarjoaa lisäksi kokonaisvaltaisesti auttavan käden myös jälkihuollon piiriin ja sijaisperheiden tukipalveluihin Metsämaa eväät itsenäiseen elämään Lehmuskolon itsenäistymisyksikkö Metsämaa on tarkoitettu seitsemälle vuotiaalle lapselle sekä jälkihuollossa oleville nuorille 21 ikävuoteen asti. Itsenäistymisyksikkö sijaitsee Porin Metsämaan rauhallisella alueella samassa osoitteessa Lehmuskolon Lasten- ja nuortenkoti Toukolan kanssa. Itsenäistymisyksikön päämääränä on saattaa nuori itsenäiseen elämään, omillaan toimeen tulevaksi aikuiseksi, jolla on oma sosiaalinen verkosto tukenaan. Toimintaa ohjaavat yksilölliset itsenäistymissuunnitelmat sekä jokaisen nuoren tarpeiden kokonaisvaltainen huomioiminen. Itsenäistymisyksikössä saavutetaan paitsi eväät itsenäiseen elämään, myös edellytykset opiskelulle, työharjoittelulle ja työelämään sijoittumiselle. Nuoren vanhemmat voivat omaohjaajan lisäksi olla mukana vanhemmuuden jakamisessa. Yhteistyöllä tavoitellaan nuoren kasvun ja kehityksen eheytymistä, biologisen vanhemmuuden vahvistumista sekä lähimmäisten toimimista nuoren tukiverkostona sijoituksen aikana ja sen jälkeen. JATKUU VIEREISELLÄ SIVULLA Aseman Kotipesän kasvupolussa toimitaan ratkaisu- ja voimavarakeskeisesti Turvattomissa oloissa kasvaneelle lapselle on erityisen tärkeää varmistaa kasvuolojen pysyvyys, ihmissuhteiden jatkuvuus ja turvallisuus sekä elämän ennustettavuus. Tätä jokainen lapsi tarvitsee tavalliselta lapsuudelta, mutta tätä erityisen kovasti tarvitsee lastensuojelun asiakaslapsi. Lastensuojelun tarve voi syntyä perheen ongelmien vuoksi, mutta usein myös lapsen omaan erityistarpeeseen perustuen. Silloin, kun lapsen elämänolosuhteet ongelmallistuvat, lapselle on taattava mahdollisimman hyvä hoito kodin ulkopuolella. Lastensuojelulaitosten hoitava arki sääntöineen ja rajoineen aikuisjohtoisesti on keskeinen osa lasten ja nuorten hoitoa. -Lapsi haluaa kiintyä ja liittyä aikuiseen. Läheisyys ja kiintymys ovat välttämättömiä tunne-elämän ja minuuden kehitykselle. Lapsi tarvitsee ympärilleen aikuisia, jotka pystyvät tarjoamaan hänelle yksilöllisen, tasapainoista kehitystään ja hyvinvointiaan edistävän kasvuympäristön, toteaa lastensuojeluslaitos Aseman Kotipesän perustaja ja laitoksen johtaja Asta Jaakkola. Vuonna 2005 perustetun Aseman Kotipesän toimintaideana on alusta alkanen ollut perheenomainen ja lapsilähtöinen tunnelma; kaikki laitosmaista elämää muistuttavat piirteet on jätetty pois ja elämä pyörii arkiaskareiden, lasten harrastusten ja koulun ympärillä. -Lapset eivät kuitenkaan itse päätä toiminnasta, vaan pyrimme siihen että lapsen/ nuoren lähtiessä meiltä, hän ei ole laitostunut vaan on tottunut normaaliin perhe-elämään. Kaikki ei ole valmiina, vaan kodissa opetellaan arkeen liittyviä asioita, sovelletaan, joustetaan ja opitaan ottamaan muita huomioon, Jaakkola täsmentää. -Toimintamme perusajatuksena on taata lapselle pysyvä aikuinen ja perheenomainen yhteisö, joka on lapsen tukena ja auttaa lasta kasvamaan eheäksi aikuiseksi, silloin kun lapsen omat vanhemmat eivät pysty syystä tai toisesta sitä tarjoamaan. Hoito perustuu turvallisten aikuisten ympärivuorokautiseen läsnäoloon ja tiiviiseen työskentelyyn omaohjaajan kanssa. Tärkeää on lapsen kokonaisvaltainen elämäntilanteen kartoittaminen, uusien mallien löytäminen sekä tätä kautta uuden oppiminen, Asta Jaakkola määrittelee Aseman Kotipesän toimintaa. - Meillä on vahva kokemus psykiatrisista kuntoutujista. Moniammatillisen työyhteisömme muodostuu sosiaali-ja terveystyön ja nuorisotyön ammattilaista. Olemme tottuneet tekemään yhteistyötä lasten psykiatrisen hoitotahojen kanssa Tyks:ssä, Tays:ssa ja Satks:ssa. Kokemäen Kauvatsalla rauhallisessa maalaismiljöössä sijaitseva Aseman Kotipesä on 7 paikkainen ja meille voi sijoittaa huostaan otettuja ja avohuollon tukitoimenpiteillä sijoitettavia lapsia. Lapsen ikä sijoitusvaiheessa on pääsääntöisesti alle 16 vuotta. -Toimintamme juuret ovat Kauvatsan entisessä asemarakennuksessa, jossa toiminta alkoi vuonna Vuonna 2009 valmistuivat uudet tilat noin puolen kilometrin päähän vanhasta asemasta. Uusi kiinteistö on täysin peruskorjattu ja sen pihapiirissä on kaksi ulkorakennusta, joihin remontoimme toimintaamme tukevia tiloja, Asta Jaakkola kertoo. Lapsen kasvaminen ja kehitys on kiehtovaa aikaa, johon liittyy monia vaiheita Kotipesällä arki on varsin seesteistä olemista ja puuhaamista. Elämänrytmi on säännöllistä ja turvallista. Tarkkaa kellottamista Kotipesällä vältetään. - Lapsen kehitys on vaiheittain tapahtuva prosessi. Jokainen lapsi kehittyy ja kasvaa omaan yksilölliseen tahtiinsa. Lapsen kasvua ja taitojen oppimista ei voi verrata muiden lasten taitoihin. Terveen itsetunnon kannalta on tärkeää, että lapsi saa omaa kehitystasoaan vastaavaa ohjausta. Lapsen kulloinenkin kehitystaso vaikuttaa siihen, minkälaisia valmiuksia lapsella on uusien taitojen ja asioiden oppimiseen, Jaakkola sanoo. Koulunkäynti suunnitellaan hyvin yksilöllisesti lapsen tarpeen mukaan. Omaohjaaja on merkittävässä roolissa verkostotyössä -Yhtenä tärkeänä toimintamuotona Kotipesällä on omaohjaajuus. Omaohjaaja kulkee aidosti lapsen kasvun rinnalla ja on vahvasti mukana myös lapsen arjessa. Omaohjaajasuhteessa korostuu korjaavia kokemuksia tarjoava vuorovaikutussuhde, läsnäolo ja lapsen kuuleminen. Rakentava ja luottamuksellinen vuorovaikutus sekä vanhempien että yhteistyötahojen kanssa toimii perusajatuksena - Toinen erityisosaamisalue on perheen tukeminen. Emme unohda että jokaisella lapsella on omat vanhemmat ja juuret. Huostaanotto ei tarkoita vanhemmuuden loppua, vaan vanhempien rooli on lapsen elämässä aina hyvin tärkeä. Lapsen suhdetta läheisiin tuetaan lapsen tarpeiden ja edun mukaisesti, yksilöllisesti. Vanhemmat otetaan mukaan kasvatustyöhön kumppaneina. Yhteistyötä suunnitellaan yhdessä kodin, sosiaalitoimen ja Kotipesällä välillä tavoitteena avoin ja toimiva yhteistyö. -Perhetyöllä voidaan välttää pitkäaikaisia huostaanottoja ja sijoituksia, sillä kuntouttava työote pääsee suurempaan rooliin ja perhettä voidaan huomioida ja tukea kokonaisvaltaisesti, Asta Jaakkola vakuuttaa.

9 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Hyvissä puitteissa kohti itsenäistä arkea Myös Lehmuskolon jälkihuoltopalvelut sijaitsevat itsenäistymisyksikkö Metsämaan yhteydessä. Itsenäistymisyksikön palvelua lisätään siten, että tulevaisuudessa Metsämaan uusissa tarkoituksenmukaisissa tiloissa hoidetaan myös perhearviotyö. Jussi Leppänen näkee erittäin merkittävänä, että pitäisi ruokkia ja vahvistaa jokaisessa lapsessa ja nuoressa luontaisesti olevaa luovuutta, itseilmaisua. Tukea nuoria heidän vahvuuksissaan, tarjota keinoja siihen, kuinka nuoret oppisivat tuntemaan itseään, ilmaisemaan tunteitaan ja toimimaan yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. -Seikkailupedagogiset menetelmät ovat kuuluneet hoitotyömme perusteisiin koko 10- vuotisen toimintamme ajan, joten Green Care -ohjelma täydentää hoitokulttuuriamme hyvin, tähdentää Leppänen. -Olennaisena osana Lehmuskolon hoitotyötä ovat myös erilaiset itseilmaisun muodot. Kansallisen Myrsky-hankkeen puitteissa lapset ovat tehneet esimerkiksi parikymmentä lyhytelokuvaa. Vuosittain osallistutaan Suomen koulukotien kulttuuriyhdistyksen kulttuuripäiville, joilla lapset saavat esitellä vuoden aikana valmistamiaan musiikki-, kuvataide ja kädentaitotuotoksia. Laaja-alaisesta kulttuuritoiminnasta Lehmuskolo on saanut jo kahdesti vuosittain jaettavan kulttuuripäivien kiertopalkinnon. Lehmuskolon avohuollon yksikkö - Työtämme ohjaa arvomaailma, jossa autamme asukkaitamme säilyttämään oman identiteetin ja omanarvontunteen. Keskeistä työn luonteessa on olla toimijana perheiden arjessa. Autamme asiakkaita sopeutumaan heidän omassa elinympäristössään. Toimimme perhetyön ohjaajina avohuollon, sijaisperheiden sekä jälkihuollon parissa, etupäässä Satakunnan alueella. Työskentelemme kasvatus- ja hoitosuunnitelman mukaisesti yhteistyössä sijoittajan kanssa, Jussi Leppänen määrittelee. -Hoidamme yhteisöllisesti ja kasvatamme yksilöllisesti lähityön keinoin. Sijaisperheiden tukeminen kuuluu osana toimintaamme. Kehitystyöhömme tulevaisuudessa kuuluu mm. perheleirien järjestäminen sijaisperheille. -Lehmuskolon perhetyön ohjaajat antavat tukea sijaisperheille lasten ja nuorten sijoitusten eri vaiheissa. Tavoitteena on saada sijoitettua perheisiin entistä haastavampia lapsia ja nuoria. Perhetyön ohjaajat antavat sijaisperheelle tuen lisäksi myös koulutusta ja konsultaatiota sekä tarvittaessa psykoterapiaa esim. lapsen biologisille vanhemmille lapsen sijoitustilanteessa. -Erikoishoitohenkilökunta vahvistaa koko yrityksen hoitokulttuuria, varsinkin psykiatrian alueella, Leppäset vakuuttavat. - Lehmuskololla on käytössään sosiaalityön sekä terveydenhuollon alan ammattilaisista koostuva henkilökunta. Pirjo Leppänen suorittaa parhaillaan kognitiivisen psykoterapian ylemmän erityistason opintoja, erikoistuen syömishäiriöisten hoitoon. -Tässä työssä ei koskaan tule valmiiksi. Lähes 30-vuotisen työuran jälkeenkin voi vielä kehittyä ja oppia uutta, tähdentää Pirjo Leppänen. Henkilökunnan jatkuva kouluttaminen onkin yksi Lehmuskolon kantavista periaatteista. Lehmuskolo Oy on yksityinen sosiaali- ja terveysalan palveluja tuottava kasvava organisaatio. Omistajat, sosionomi, seikkailuohjaaja Jussi Leppänen ja FM, erityisopettaja Pirjo Leppänen pitävät lastensuojeluun tullutta ennaltaehkäisevien työmuotojen kasvamista tervetulleena lisänä perinteisen laitoshoidon rinnalle. -Kolmenkymmenen vuoden työhistoriani aikana asian tärkeys alan työntekijöille on ollut selvää, mutta yhteiskunta tarvitsee joskus pitkänkin ajan muuttaakseen hoitokulttuuriaan, toimitusjohtaja Jussi Leppänen toteaa. - Tässä on myös työn sosiaalinen eettisyys. Kun asiakas antaa itsensä meidän työyhteisömme ja työmme kohteeksi ja tuo siihen tarpeensa, meidän on laitettava kaikki mahdollinen panostus asiakkaan auttamiseen, jotta hän voisi kuntoutua, Jussi Leppänen perustelee. Laitoskeskeisyys on ollut paljon yleisempää Suomessa kuin muissa Euroopan maissa. Lehmuskolo on jo pitkään toiminut aktiivisesti kansainvälisissä asiantuntijaseminaareissa, esimerkiksi The Quality of Substitute Care- ja Youth in Action- hankkeiden puitteissa. Nyt Lehmuskolo on mukana kansainvälisessä Green Care -ohjelmassa, joka hyödyntää mm. luontoa hoitotyössä. - Lapsella, nuorella ja perheellä on mahdollisuus kuntoutua, kun käytämme hyväksi heidän omia oivalluksiaan, ja kun he käyttävät hyväksi jo olevia tietojaan, taitojaan ja voimavarojaan. -Myös konkretia siitä, että jokaisella pienelläkin valinnalla on kauaskantoiset seuraukset, jotka asiakkaan on kestettävä sekä jaksettava, on saanut asiakkaat aidosti ottamaan oman elämänsä langat käsiinsä, Jussi Leppänen toteaa. Matula Oy:llä on maaseutumiljöössä Loimaalla kaksi tilavaa ja laadukasta seitsemänpaikkaista pienryhmäkotia, Matula ja Tumala, jotka tarjoavat kodin ulkopuolelle sijoitetuille lapsille ja nuorille turvallisen paikan kasvaa ja kehittyä. Toimenkuvaan kuuluvat myös kotiin tuettu perhetyö ja itsenäistyville nuorille tarkoitetut jälkihuollonpalvelut. -Perhekotimme tavoitteena on luoda lapsille hyvä fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kasvuympäristö. Lapset voivat toimia ikäistään vastaavalla tasolla ja heillä on mahdollisuus persoonallisuuden eheytymiseen, avoimeen keskusteluun ja tunteiden ilmaisuun. Tavoitteena on, että lapset kykenevät aikuisena vastuulliseen elämään, toteaa Marko Mykkänen Matulasta. -Matulalle ovat vuosien varrella muodostuneet hyvät kontaktipinnat psykiatrian eri toimijoihin, joten hoitomuodon löytyminen ja hoitoon ohjaus on tarvittaessa hyvinkin nopeaa ja joustavaa. Kahdenkymmenen vuoden kokemus antaa vankan pohjan hyville tuloksille, Mykkäsen mukaan Matulan pienryhmäkodin mottona on ollut, ja on edelleen, että koko nuorta koskevan palvelupaketin saa Matulasta. Matulan vahvaa osaamisaluetta on psykiatrinen ohjaus- ja kasvatustyö -Nuorelle ei siis tarvitse etsiä uutta paikkaa, kun ikää tulee lisää tai tarvitaan mittavaa tukiverkostoa ympärille. Matula vastaa kaikkiin nuorten tarpeisiin nojaten pitkään kokemuspohjaan, toimivaan verkostoitumiseen ja vankkaan ammattitaitoon lastensuojelun moninaisessa työkentässä. Hyvät tilat takaavat hyvät olosuhteet Matulan pienryhmäkodit Matula ja Tumala sijaitsevat noin viiden kilometrin päässä Loimaan keskustasta. -Yksikkömme ovat tilavia, ja jokaisella lapsella on mahdollisuus omaan huoneeseen. Sisustuksessa olemme pyrkineet kodinomaisuuteen ja huomioimaan myös lasten omia toiveita, Mykkänen kertoo. Matulan tiloissa on mahdollista harrastaa tennistä, koripalloa ja musiikkia. Lisäksi kaikilla Matulan lapsilla on kerran viikossa yhteinen, ohjattu liikuntavuoro. -Loimaalla on hyvät harrastusmahdollisuudet. Lähialueella voi harrastaa esimerkiksi jalkapalloa, yleisurheilua, jääkiekkoa, lentopalloa, koripalloa, salibandya, uintia ja musiikkia eri muodoissa. Matula maksaa lapsen harrastuskuluista kohtuullisen osan. Erityisestä tai kalliista harrastuksesta kunta maksaa ylimenevän osan. Tiivistä yhteistyötä koulujen kanssa Matula ei järjestä omissa tiloissaan kouluopetusta, vaan kaikki Matulan peruskouluikäiset lapset käyvät koulua Loimaan kaupungin sivistystoimen alaisissa kouluissa. Jos oppilas joutuu kotiopetukseen Matulaan, opetuksesta vastaa Loimaan opetustoimi. Yhteistyö koulujen kanssa on tiivistä ja yhteydenpito on viikoittaista. -Toisen asteen opintoja voi Loimaalla suorittaa lähestulkoon millä alalla tahansa ja Matulan henkilökunnalla on hyvät kontaktit kaikkiin lähialueen oppilaitoksiin. Matula hoitaa aina myös nuorten yhteishaut ja työssäoppimisjaksot yhteistyössä koulujen kanssa. Matula järjestää toisen asteen opintoja käyvien nuorten koulukuljetukset parhaaksi katsomallaan tavalla, Mykkänen kertoo. Yksilöllistä hoitoa Jokainen lapsi ja perhe huomioidaan Matulassa yksilöinä, ja heidän tarpeensa kartoitetaan alkupalaverissa, jossa luodaan tavoitteet sijoitukselle. -Pyrimme toimimaan mahdollisen joustavasti ja ottamaan huomioon perheiden toiveita. Tärkeintä on, että lapsi voi kokea itsensä hyväksytyksi ja tuntea olonsa turvalliseksi, Mykkänen painottaa. -Jokaiselle lapselle määritellään omaohjaajat, jotka käyvät vähintään kerran viikossa lapsen kanssa yksilökeskusteluja, huolehtivat yhdessä lapsen kanssa vaate- ja muista tarpeellisista hankinnoista ja pitävät yhteyttä lapsen kotiin. Erityisesti omahoitajat seuraavat lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettujen tavoitteiden toteutumista. Ryhmädynamiikkaa vahvistaen Yhteisöllisyyteen tukemisen työkaluja ovat yhteiset säännöt ja seuraamukset, joiden luomiseen ja mahdolliseen päivitykseen osallistuvat aina myös lapset. -Pyrimme mahdollisimman paljon palkitsemaan positiivisesta käytöksestä. Arkipäivän askareiden, ryhmätöiden, illanviettojen ja toimintakerhojen myötä pyrimme opettamaan lapsille vastuunkantamista niin itsestä, muista kuin ympäristöstäkin ja samalla luomaan kykyä arvostaa niin omaa kuin muiden tekemää työtä. Näissä yhteyksissä usein ratkotaan elämän suuria kysymyksiä rinnatusten lapset ja aikuiset. Ryhmädynamiikan vahvistumista pyritään tukemaan myös erilaisilla elämysretkillä ja -leireillä, joita tehdään vuodenajasta riippumatta. -Matulan aikuisilla on tärkeä rooli toimia mallina ja samaistumiskohteena sijoitetuille lapsille ja nuorille. Tätä kautta pyritään antamaan lapsille esimerkkejä ristiriitatilanteiden asiallisesta hoitamisesta ja vuorovaikutustilanteista yleensä. Pyrimme siihen, että Matulan ilmapiiri on avoin myös negatiivisille tunteenpurkauksille, joita usein liittyy tilanteisiin, joissa lapsi on sijoitettu kodin ulkopuolelle, Mykkänen selvittää. Kasvatus- ja hoitotoiminnan tavoitteet Matulassa halutaan vastata asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin sekä henkisessä että fyysisessä kehityksessä. -Näin itsetunnon vahvistaminen ja itseensä tutustuminen ja sen kautta yhteiskunnan arvomaailman hyväksyminen ja elämänsietokyvyn rakentaminen helpottuvat. Hyväksymme myös erilaisuuden ja opetamme arkielämän taitoja, jotka ovat askel itsenäistymiseen, kouluttautumiseen ja sijoittumiseen työelämään. Meillä on henkilökuntana sosiaalialan moniosaajien joukko, joka huolehtii asiakkaistamme ammattitaidolla. Henkilökunnan määrä on lain ja asetusten mukainen, Mykkänen toteaa. Matulan kehittämislistalla ovat erityisesti perhetyön eri muodot -Lisäksi panostamme edelleen toimivan oma-aikuisuuden kehittämiseen ja ylläpitoon. Jälkihuollon tukitoimintojen kehittäminen on myös esillä kohdentuen erityisesti täysiikäisten nuorten tukemiseen, mutta myös Matulasta kotiutuneiden lasten tukihenkilötoimintaan. Palvelua on tarkoitus jatkossa markkinoida valtakunnallisesti. Perheyksikön toimintaa ja kehittämistyötä jatketaan edelleen, Marko Mykkänen valottaa. Yhteystiedot: Matula Oy Mäki-kitkontie Loimaa Puhelin: (02) Faksi: (02) info@matula.fi

10 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Mansikkapuisto Oy on kokenut lastensuojelun erityisosaaja jo vuodesta 1996 Hoitoa, kasvua ja huolenpitoa elämänpolulle Hämeenlinnassa toimiva Mansikkapuisto Oy on moniammatillinen ja kokenut lastensuojelun erityisosaaja, jonka pääpalveluja ovat lastensuojelun ennaltaehkäisevät avopalvelut, laitoshoidon ydinpalvelut ja jälkihuollon palvelut. Yritys on viime vuoden ajan kehittänyt avohuollon ja ennaltaehkäiseviä palveluitaan. Mansikkapuisto Oy:n arvoina ovat lapsi- ja nuorikeskeisyys, aito välittäminen, sitoutuminen ja vastuu, ammatillisuus ja yhteisöllisyys, kertoo toimitusjohtaja Eveliina Selänpää. Henkilöstön osaaminen muodostuu monialaisesta ammatillisesta koulutuksesta, erikoistumis- ja täydennyskoulutuksista, vahvasta työkokemuksesta sekä laadunhallinnasta sekä muutosvalmiudesta. Ennalta ehkäisevät avopalvelut Ennalta ehkäisevien avopalvelujen tavoitteena on estää lapsen tai nuoren sekä perheen voimavarojen loppuminen antamalla apua ajoissa ja riittävästi käyttäen lievintä mahdollista keinoa kodin ulkopuolisen sijoituksen ehkäisemiseksi. Asiakkaaksi sopivat tuen tarpeessa ja tuen tarpeeseen ajautumassa olevat nuoret ja heidän perheensä, Selänpää mainitsee. Lastensuojelun tarpeen selvittäminen parantaa erityisesti lastensuojelun avohuollon työskentelyn vaikuttavuutta ja suunnitelmallisuutta. Lastensuojeluasiakkuuden alettua on tehtävä selvitys lapsen tai nuoren tilanteesta. Selvitys ei ole tekninen toimenpide, vaan luottamuksellisen asiakassuhteen luomista. Se on asiakkaiden kuuntelemista ja heidän osallistamistaan arvioimaan sekä lapsen että omaa tilannettaan, Selänpää sanoo. Perhearviointi toteutetaan Arnon Bentovimin ja Lisa Millerin (2006) kehittämän perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmän mukaisesti. Kahdeksasta kymmeneen tapaamiskertaa kestävä arviointi tehdään yhdessä perheen kanssa intensiivisesti työskennellen. Tuotteena on perheen ja perhearvioinnin työntekijöiden yhdessä tekemä arvio tavoitteista ja jatkotoimenpiteistä nuoren ja perheen palveluissa, Selänpää selvittää. Yrityksen työntekijät on koulutettu tekemään lastensuojelutarpeen selvitystyötä, perhearviointia, oman peruskoulutuksensa lisäksi. Yhtenä palveluna on ammatillinen tukihenkilö (tai työpari), jolla on sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan koulutus. Vaativa lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta on tarkoitettu tilanteeseen, jossa vapaaehtoistoiminta ei ole riittävä tukimuoto, Selänpää huomauttaa. Laitoshoidon ydinpalvelut Perheryhmäkoti Mansikkapuisto on seitsemänpaikkainen lastensuojelun laitosyksikkö, joka on toiminut vuodesta Laitoshoidon ydinpalveluja ovat pitkäaikainen sijoitus, avohuollon sijoitus ja perhearviointi avohuollon sijoituksen aikana. Työmuoto perustuu korjaavan arjen mahdollisuuksiin, kokemuksiin ja elämyksiin, yksilö-, yhteisö- ja perhehoitoon sekä verkostoyhteistyöhön. Viitekehyksenä käytämme yhteisökasvatusta ja ratkaisukeskeisyyttä, Selänpää kertoo. Perheryhmäkodin yhteisön muodostavat sijoitetut lapset ja nuoret sekä heidän kasvuaan ohjaavat ja tukevat sosiaalija terveysalan ammattilaiset. Jokaisella nuorella on kaksi omaohjaajaa, jotka muodostavat työparin nuoren asioissa. Perheryhmäkodissa lapset, nuoret ja aikuiset toimivat toistensa kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa, jonka tuloksena syntyy yhteisiä kokemuksia, yhteistoimintaa, keskusteluja, yhteisiä käsityksiä asioista, yhteisiä pyrkimyksiä, sopimuksia ja päätöksiä. Tällä kaikella on yksilöä kuntouttava ja sosiaalistava vaikutus. Erityispiirteenä on toiminnallinen ja kuntouttava leiritoiminta, josta vastaa oma seikkailuohjaaja. Erityisosaamisena koko työyhteisöllä on mielenterveystyön osaaminen. Perheryhmäkodissa panostetaan suunniteltuun ja ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. Jälkihuollon palvelut Jälkihuollon tavoitteena on tukea nuorta selviytymään arkipäivässä niin, ettei hänen tarvitsisi turvautua erityispalveluihin. Työmuotoina käytetään itsenäistämisohjelmaa, ammatillista tukihenkilötoimintaa ja erilaisia tuetun asumisen muotoja. Jälkihuollon työ aloitetaan jo hyvissä ajoin ennen nuoren täysi-ikäisyyttä itsenäistämisohjelmalla. Asiakkaaksi sopivat itsenäistyvät nuoret, joilla on jälkihuolto-oikeus. Palvelu mahdollistaa myös Hämeenlinnan ulkopuolella sijoitettuna olleen nuoren turvallisen paluun kotiseudun arkeen, Selänpää toteaa. Itsenäistämisohjelman tavoitteena on nuorten tuen tarpeen kartoittaminen ja vahvuuksien löytäminen. Itsenäistämisohjelma on kuusiportaittainen malli, joka on mallinnettu Perheryhmäkoti Mansikkapuistossa. Jokaiseen portaaseen kuuluu arviointitapaaminen. Itsenäistämisohjelmaan kuuluu työkirja, joka jää nuorelle muistoksi sekä tietopaketiksi. Tavoitteena on, että jokainen nuori rakentaa portaikkonsa omien taitojen ja voimavarojen mukaisesti. Tuettu asumispalvelu on tarkoitettu lastensuojelulain (417/2007) 40 mukaan huostaan otetuille sekä 37 mukaan avohuoltona sijoitetuille, joilla on olemassa jälkihuolto-oikeus. Asiakkaat voivat olla huostassa olevia alle 18-vuotiaita tai jälkihuollossa olevia alle tai yli 18-vuotiaita. Asiakkuus ei vaadi sijaishuollon asiakkuutta. Tuettu asuminen alkaa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän yhteenotolla palvelun tarjoajaan. Tuetun asumispalvelun sisältö ja ammatillinen tukihenkilötoiminta räätälöidään jokaiselle nuorelle erikseen riippuen nuoren tuen tarpeesta. Lisäksi saatavilla ovat valmiit tuotepaketit: kevyt tuki, perustuki ja vahva tuki sekä niiden lisäpalvelut, Selänpää esittelee. Yhteystiedot: Mansikkapuisto Oy Eveliina Selänpää, toimitusjohtaja Lehmusrinne Hämeenlinna Lehmusrinne 6, HÄMEENLINNA Perheryhmäkoti Mansikkapuisto toimii kaksikerroksisessa omakotitalossa noin 2,5 kilometrin päässä Hämeenlinnan keskustasta.

11 CTM Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut on luvun alussa perustettu, täysin kotimainen, yksityinen sosiaalialan yritys, jonka toiminnan painopiste on vuodesta 2004 lähtien ollut lastensuojelupalveluiden tuottamisessa. CTM Oy Sosiaali- ja terveyspalvelut on yksi suurimmista lastensuojelupalveluiden tuottajista Varsinais-Suomessa. Yritys on myös merkittävä alueellinen työllistäjä. CTM Oy:n palveluksessa on n. 50 työntekijää. Lisäksi yritys on tarjonnut maahanmuuttajille, vajaakuntoisille, uudelleen koulutettaville ja pitkäaikaistyöttömille polkuja työelämään erilaisten yhteistyöhankkeiden avulla. Sosiaalinen työllistäminen ja yhteiskuntatalkoissa mukana olo ovat osaltaan CTM Oy:lle ominaisia toimintamalleja. Uudenlaisista, monikulttuurisista, ennakkoluulottomista ja suvaitsevaisuutta arvostavista kumppanuuksista ovat rikastuneet niin yrityksen sijaishuollon yksiköissä olleet lapset kuin yrityksen työntekijät. Laadukasta lastensuojelua CTM Oy:n sijaishuollon yksiköiden toteuttamassa lastensuojelutyössä sekä yrityksen tuottamissa muissa palveluissa on alusta asti kiinnitetty huomiota palveluiden laatuun, jota varmennetaan ISO 9001: 2008 standardin mukaisella laatujärjestelmällä. CTM Oy oli vuonna 2009 ensimmäisten lastensuojelupalveluita tuottavien yritysten joukossa, jolle myönnettiin pitkän laatutyöprosessin jälkeen laatusertifikaatti. CTM Oy:n sertifikaatti käsittää yrityksen tuottaman sijaishuollon prosessin, lastensuojelun oheisja erityispalvelut, johtamisprosessin sekä tukiprosessit. Sertifikaatti edellyttää vuosittain sisäistä ja ulkoista auditointia, joka varmentaa laadun toteutumisen yrityksen tuottamissa palveluissa ja toiminnassa. Sertifikaatti toimii myös kuntiin päin laadun vakuutena. -Sijaishuollon prosessin eri vaiheet eivät ole CTM Oy:ssä sattumanvaraisesti toteutettuja vaan ne ovat laatukäsikirjan mukaisesti huolella harkittuja ja aukikirjattuja. Laatua lastensuojelun arkeen - ei ole pelkkä iskulause CTM Oy:ssä vaan se on sertifikaatin velvoite, joka koskee jokaista työntekijää ja jokaista päivää. Laatutyötä tarvitaan lastensuojelussa, mutta koskaan ei saa unohtaa lämpöä ja läheisyyttä, joista hyvän ammattitaidon lisänä muodostuvat parhaat rakennusaineet lasten hyvälle hoidolle, toteaa toimitusjohtaja, TtM Tina Mäkelä. Palveluiden vaikuttavuutta - CTM Oy:ssä kiinnitetään SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 CTM Oy sosiaali- ja terveyspalvelut: Lastensuojelun osaamista, lämpöä, laatua, vaikuttavuutta jatkuvan laadun parantamisen lisäksi huomiota myös yrityksen tuottamien palveluiden vaikuttavuuteen. Kuntien panostus lastensuojeluun ja erityisesti lastensuojelun laitoshuoltoon on taloudellisesti todella merkittävä ja siksi niin palveluiden tuottajien kuin myös palveluiden ostajien on kiinnitettävä huomiota palveluiden vaikuttavuuteen. Sijaishuollon vaikutukset eivät lyhyellä aikavälillä ole kovin hyvin mitattavissa ellei mittareina käytetä lapsen kuntoutumista, arjen ja koulutyön sujumista, tarvittavien tukimuotojen keventymistä tai suurimpana vaikuttavuustekijänä sijaishuollon päättymistä ja perheen jälleenyhdistymistä. Pitkällä aikavälillä tavoitteena ja työn vaikuttavuuden mittareita ovat lapsen oman paikan löytyminen yhteiskunnassa ja lapsen integroituminen yhteiskuntaan, Mäkelä toteaa. -CTM Oy:ssä palveluiden vaikuttavuutta arvioidaan kuukausittain omavalvontaan liittyvillä mittareilla. Vaikuttavuutta on myös arvioitu pitkällä aikavälillä. CTM Oy:ssä on jo yli kahdeksan vuoden ajan seurattu sijaishuollossa olleiden lasten yhteiskuntaan sijoittumista sijaishuollon päättymisen jälkeen. Seuranta kertoo, että CTM Oy:n sijaishuollonyksikössä asuneet lapset ovat peruskoulun ja ammatillisten opintojen suorittamisen jälkeen pääsääntöisesti löytäneet hyvin paikkansa yhteiskunnassa. Tulokseen ovat vaikuttaneet sijaishuollon aikana tärkeäksi tavoitteeksi jokaisen lapsen kohdalla asetettu peruskoulun suorittaminen koulu- tai kotiopetuksessa, sekä tavoite peruskoulun jälkeen toteutettavista ammatillisista opinnoista. Osa lapsista on myös peruskoulun lisäksi suorittanut lukio-opintoja tai ylioppilastutkinnon ja päässyt jatkamaan opintojaan yliopistossa. -Olemme todella onnellisia ja ylpeitä lapsistamme, joista on tullut mm. osaajia catering-, auto-, puu- ja puhtaanapitoalalle, kiinteistöhuoltoon sekä lähihoitajiksi hoiva -, hoito-, ja kasvatustyöhön ja mitä vielä tuleekaan yliopistossa opiskelevista nuoristamme. Tulosten valossa koemme onnistuneemme työssämme ja saaneemme aikaan palveluiden ostajien odottamaa vaikuttavuutta, sanoo Tina Mäkelä. Erilailla profiloituneita lastensuojeluyksiköitä CTM Oy:llä on viisi lastensuojeluyksikköä, joista kaksi sijaitsee Turun Kakskerrassa, kolme Mynämäellä. Yrityksen sijaishuollon yksiköt ovat sekä perus- että erityisyksikköjä, jotka osaltaan vahvistavat yrityksen visiota katkeamattomasta lastensuojelun palveluketjusta, johon kuuluu lisäksi sijaishuollon aikana 16 -vuotta täyttäneiden nuorten itsenäistymisen opetteluun tarkoitetut yksiöt / Pihatalot pienryhmäkotien pihapiirissä tai jälkihuollon palvelut sijaishuollon päätyttyä ja nuoren muutettua itsenäiseen elämään. -CTM Oy on tyytyväinen siihen, että erilailla profiloituneiden sijaishuollonyksiköiden ja porttiajattelun ansiosta voidaan lasta tukea hänen muuttuneidenkin tuen tarpeidensa aikana yrityksen omissa ja lapsellekin tutuissa taloissa, tuttujen työntekijöiden hoitamina, siirtämättä häntä pois lapselle tuntemattomaan sijaishuollon paikkaan. Näin vältytään ainakin yhdeltä hylkäämisen kokemukselta, joita valitettavasti sijaishuollossa olevilla lapsilla on takanaan liian usein, liian paljon. Porttiajattelu mahdollistaa siirtymiset sujuvasti yksiköstä toiseen Mynämäellä ja tarvittaessa lyhytkestoisen, tiukkarajaisen hoitojakson tai pidemmän sijoituksen erityisyksikössä myös Turun pienryhmäkotien lapsille. Oikea-aikainen ja oikeassa paikassa tapahtuva sijaishuolto on lapsen oikeus ja hänen etunsa mukaista, Mäkelä korostaa. Arki erilaisissa sijaishuollonyksiköissä Turun Kakskerrassa sijaitsevat Pienryhmäkoti Merilinna ja Pienryhmäkoti Myllylinna ovat tarjonneet vuosien aikana hyvän ja turvallisen kasvuympäristön lapsille, joita ei ole voitu sijoittaa perhehoitoon. Silloin kun perhehoitoa ei lapselle voida tarjota, voi myös laitoshoito tarjota lapselle vankan ammatillisuuden ja erityisosaamisen lisäksi kodinomaisuutta, korvaavia ihmissuhteita ja sylin lämpöä. Tästä Myllylinnassa ja Merilinnassa on kokemusta sekä paljon saatua hyvää palautetta niin sijoittavilta kunnilta kuin sijaishuollossa olleilta lapsilta. Molemmissa pienryhmäkodeissa on tehty hyvää työtä ja saatu tuloksia aikaan. Lastensuojelukeskus Hovilinna Mynämäellä muodostaa lastensuojelun palvelukokonaisuuden, jossa sijoitetut lapset voivat saada hyvää sijaishuoltoa joko Pienryhmäkoti Hovilinnan tarjoamana tai erityisyksikkö Versossa tai Nupussa. Erityisyksikkö on hyvä sijaishuollon paikka silloin kun lapsi tarvitsee kuntoutuakseen tiukkoja rajoja, strukturoitua arkea, psykiatrista erityisosaamista ja koulutyöhönsä paljon tukea ja yksikön pihapiirissä tapahtuvaa erityisopetusta. -Erityisyksiköt tekevät saumatonta yhteistyötä lasten terapiatahojen sekä yksiköissä toimivien erityisosaajien, psykiatristen sairaanhoitajien, toimintaterapeutin, psykologin, yhteistyöpsykiatrin ja eläinavusteisten terapeuttien kanssa. Hoito- ja kasvatustyön kokonaisuus muodostuu arjessa vankasta lastensuojeluosaamisesta, erityisosaajien yhteistyöstä ja lapsen yksilöllisten tarpeiden mukaisista tukitoimista, Mäkelä kertoo. Oma koulu lasten kasvatustyön tukena Lastensuojelukeskus Hovilinnan pihapiirissä on CTM Oy:n omistama oma koulu, josta jo kahtena keväänä oppilaat ovat saaneet peruskoulun päättötodistuksen. -On ollut todella palkitsevaa ja riemullista saada nähdä, miten yksilöllisen opetuksen sekä koulun ja yksikön välisen tiiviin yhteistyön ansiosta, lapset ovat onnistuneet saamaan aiemmista vaikeuksistaan huolimatta koulunsa päätökseen ja näin mahdollisuuden ammatillisiin opintoihin hakeutumiseen, toteaa Tina Mäkelä tyytyväisenä. - Mynämäen koulutoimen alaisuudessa toimiva pihakoulu (Opetusyksikkö Leinikki) on ollut ensimmäinen laatuaan ja myös muut erityisyksiköt ovat lähteneet toteuttamaan CTM Oy:n kehittämää kunnan ja yksityisen palveluntuottajan välistä yhteistyömallia, josta Mynämäen kunnalle kuuluu innovatiivisuudestaan ja rohkeudestaan suuri kiitos, Mäkelä sanoo. Lapsi ja lapsen perhe keskiössä -CTM Oy:n lastensuojeluyksiköissä kaikessa hoito- ja kasvatustyössä on perustana aktiivinen työote ja kuntouttava näkökulma. Työ on aina lapsilähtöistä ja keskiössä on lapsen etu. Keskiössä on lapsen lisäksi aina myös lapsen perhe, joka on osa lapsen arkea. Lapset eivät ole toiminnan ja työn objekteja vaan he ovat aina mukana rakentamassa omaa elämäänsä yhdessä laaditun hoito- ja kasvatussuunnitelman mukaisesti. Lasta kuullaan ja hänet otetaan mukaan omaa elämäänsä koskevaan päätöksentekoon. Myös lapsen perhe on mukana lapsen elämässä koko sijaishuollonprosessin ajan. Lapsen perheen kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Perheen kanssa tehtävä työ painottuu nyt aiempaa enemmän kaikissa CTM Oy:n omistamissa sijaishuollon yksiköissä, joissa aletaan toteuttaa täysin uudenlaisia perheiden kanssa tehtävän työn malleja, Mäkelä luonnehtii CTM Oy:n toimintaa. -Työyhteisön yhteinen tavoite kaikissa CTM Oy:n sijaishuollon yksiköissä on sijaishuollon alusta alkaen lapsen kotiuttaminen ja perheen jälleenyhdistäminen hyvin onnistuneen ja tuloksellisen sekä lapsen oikea-aikaisen sijaishuollon jälkeen. Lapset eivät ole yksiköissä odottamassa sijaishuollon päättymistä, vaan jokainen päivä käytetään lapsen aktiiviseen hoito-, kasvatus- ja kuntoutustyöhön, jonka mahdollistavat yrityksen moniammatillinen työntekijäjoukko, monipuolinen menetelmäosaaminen ja hyvä erityisosaajien yhteistyöverkosto. Jos kotiutus ei ole mahdollista ja laitossijoitukselle ei ole perusteita, lapsille etsitään yhteistyössä lapsen sijoittaneen kunnan sosiaalityöntekijän ja perhehoitopalveluita tarjoavan yhteistyötahon kanssa sopivaa sijaisperhettä, Tina Mäkelä selvittää. Avohuoltoa ja sijaisperheitä tukevia palveluita sekä kiireelliset sijoitukset CTM Oy:n pienryhmäkoteihin voi sijoittaa joko huostaan otettuja tai avohuollon tukitoimena sijoitettuja lapsia. Rajoitustoimia koskevan lainsäädännön vuoksi erityisyksiköihin ei voida sijoittaa lapsia avohuollon tukitoimena. Avohuollon tukitoimena voidaan myös lastensuojelun asiakasperheiden lapsille tarjota pienryhmäkodeissa eripituisia hoito-, pysäyttämis-, tai intervallijaksoja. CTM Oy:n pienryhmäkodit voivat toimia myös tukiperheinä lastensuojelun asiakasperheille. CTM Oy:n pienryhmäkodeissa on mahdollisuus tarjota sijaishuoltoa myös perheelle, esim. teiniäiti ja vauva. CTM Oy:n pienryhmäkodit voivat tarjota sijaisperheissä asuville lapsille sijaisvanhempien vapaapäivien tai kriisiytyneiden tilanteiden ajaksi turvallista ja osaavaa hoitoa. Pienryhmäkodeissa on tiloja tällaista tarkoitusta varten. Pienryhmäkodit voivat toimia myös sijaisperheille päivystävänä tukiperheinä, vertaistukena tai työnohjaajana. CTM Oy:llä on myös kokemusta kunnille tarjottavista, yksilöllisesti suunnitelluista ja asiakasperheen kotiin suunnatuista lastensuojelupalveluista. TUKIPA- palvelut toteutetaan yhdessä kunnan kanssa tehdyn erillisen suunnitelman mukaisesti. CTM Oy:n sijaishuollonyksiköissä on valmiudet vastaanottaa kiireellisiä sijoituksia Lisää tietoa CTM Oy:stä löytyy yrityksen uudistetuilta kotisivuilta osoitteesta Paikkakyselyt: Tina Mäkelä puh tai Anna-Kaisa Lehtonen puh

12 12 Yksityiset lastensuojelulaitokset ovat tärkeä osa nykypäivän suomalaista yhteiskuntaa. Tällöin myös vastuu yhteiskunnan sijoittamisista rahoista täytyy kohdentua lapsen hyväksi. Sijoitettujen rahojen vasteen lisäksi tämä tarkoittaa nuorten ja lasten asenteellista ja moraalista kasvatusta. Lastensuojelu on arvokasta työtä, sillä lapset ovat eri syistä tilanteessa, jossa he tarvitsevat yhteiskunnan apua. Tällöin erityisesti yksityisen puolen täytyy olla ammattitaitoista ja aidosti välittävää. Vuonna 2010 perustettu ja vuonna 2011 Auran kunnassa avatun lastensuojeluyksikkö Pienryhmäkoti Auran toiminnan lähtökohtana on alusta saakka ollut arjessa selviäminen ja lapsen ja perheen hyvinvoinnin tukeminen. - Pienryhmäkoti Aura on avoimuuteen ja yhteisöllisyyteen perustuva kodinomainen yksityinen lastensuojelulaitos, jossa lapset ja nuoret saavat ammattitaitoisilta ja kokeneilta aikuisilta tukea ja turvaa yksilöllisessä kasvussaan ja SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Pienryhmäkoti Aura Kohti tasapainoista arkea kehityksessään, yrittäjä, toimitusjohtaja Merja Haavisto määrittelee pienryhmäkodin toimintaa ja jatkaa: -Lastensuojelutoiminta ei ole pelkästään perinteistä hoito- ja kasvatustyötä, vaan työ on muuttunut perhekeskeisemmäksi, jolloin pelkän lapsen sijaan työtä tehdään koko perheen kanssa, Haavisto luonnehtii. Turvaa, hoivaa, kasvatusta -Perustehtävämme on tarjota lapsille ympärivuorokautista, ammatillista ja laadukasta hoitoa sekä jälkihuollon palveluja itsenäistymisen kynnyksellä. Pienryhmäkoti Aura on parhaimmillaan vaikeahoitoisten, haasteellisten, eri-ikäisten lasten ja nuorten ja perheiden kanssa toimimisessa sekä joustavuutta vaativissa tehtävissä. Kokoaikaisella vaikuttamisella on olennainen merkitys lapsen ja perheen hyvinvoinnin lähtökohtana. Silla saavutetaan parhaat lopputulokset, Haavisto vakuuttaa. -Lastensuojelu on usein haasteellista ja ongelmalähtöistä. Positiivisen palautteen ja kannustamisen kautta pyritään tukemaan elämänmyönteisen asenteen kehitystä. Lapsia ja heidän läheisiään tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa. Positiivisuuden tavoitteena on luoda hyvä itsetunto ja myönteinen lähestymistapa ongelmiin. Välittävä ja kodinomainen ympäristö ja ilmapiiri 7-paikkainen pienryhmäkoti sijaitsee Auran kunnassa, Varsinais-Suomessa. Pienryhmäkoti on rauhallisella alueella Auran keskustan tuntumassa ja Auran ala- ja yläaste, harrastukset ja palvelut sijaitsevat kävelymatkan päässä. -Toimintamme perustuu normaaliin arjessa elämiseen, turvallisessa ja välittävässä ympäristössä, jossa on selkeät rajat. Koulun ja opiskelemisen lisäksi harrastusten tukeminen, sosiaalisten taitojen vahvistaminen ja omien vahvuuksien löytäminen myös pienryhmäkodin ulkopuolelta ovat osa lapsen hoitoa ja kasvatusta. -Pelkästään se, että päivittäiset rutiinit toimivat, rauhoittaa usein lapsen tilannetta. Kun normaali arki saadaan aluksi toimimaan, voidaan keskittyä muihin tavoitteisiin. Kannustamme jokaista lasta henkilökohtaiseen harrastustoimintaan. Liikuntaa, retkeily luonnossa, elokuvissa käynti ja kulttuuriin tutustuminen ovat oleellinen osa virkistystoimintaa. Retkeilyn ja erilaisten matkojen tarkoituksena on tarjota elämyksiä sekä avartaa lasten ja nuorten maailmankatsomusta, Haavisto painottaa. -Haluamme olla tiivisti yhteistyössä lapselle tärkeiden ihmisten kanssa, koska lapsen kehityksen kannalta pysyvät ihmissuhteet ovat erityisen tärkeitä ja näin lapsi ja nuori tulee nähdä osana perhettään ja sukuaan. Pienryhmäkoti pyrkii sijoituspaikkana tukemaan vanhemmuutta, ei poistamaan sitä, Haavisto korostaa. Omaohjaaja -menetelmällä turvataan lapsen yksilöllinen, suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen kasvattaminen -Jokaisella lapsella on omaohjaajapari, joka vastaa hänen hyvinvoinnistaan kokonaisvaltaisesti. Omaohjaajan ja lapsen välinen suhde on ammatillinen vuorovaikutussuhde lapsen ja aikuisen välillä, joka pyrkii tarjoamaan lapselle korjaavia kokemuksia suhteessa aikuiseen ihmiseen. Monesti tämä tapahtuu pienryhmäkodissa arkisten askareiden lomassa, mutta myös harrastusten sekä lapsen ja omaohjaajan kahden kesken viettämän ajan myötä, Merja Haavisto kertoo. Erityisosaamisena Sosiaali- ja terveysalan (ei )eri alojen vahva ammattitaito Kun nuoriso- ja yksityisen lastensuojelulaitokset tuottavat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, niiden työssä ja myös henkilöstön koulutusvaatimuksissa korostuu moniammatillisuus. Viime aikoina on alettu ymmärtää, että lastensuojeluun sijoitetuista lapsista ja nuorista suuri osa tarvitsee nimenomaan psyykkistä ja fyysistä hoitoa ja huolenpitoa. -Auran henkilökunta muodostaa moniammatillisen työyhteisön, johon kuuluu tällä hetkellä 7 vakituista sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Lisäksi meillä on yksi oppisopimus-opiskelija. Pienryhmäkodissa työskentelee mm. sairaanhoitajia, lähihoitajia, sosionomeja, nuorisoja vapaa-ajanohjaajia. Erityisosaajiin kuuluu konsultoiva Nuorisopsykiatrian lääkäri, Merja Haavisto kertoo. Yhteystiedot: Pienryhmäkoti Aura Nurmelantie 4, Aura merja.haavisto@ gmail.com puh Kuvat ottanut talossa asuva lapsi.

13 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 13 Vanhemmuuden puu TM menetelmä korostaa jokaisen vanhemmuuden ainutkertaisuutta Perhetyön tavoitteena on vanhemmuuden tukeminen, vanhemman ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tukeminen, lapsen ja nuoren kasvun ja kehityksen tukeminen sekä perheen elämänlaadun parantaminen ja arjen hallinta. Perhetyön parissa työskentelevän täytyy osata käyttää, löytää ja rajata eteensä tulevia kysymyksiä ja etsiä niihin ratkaisuja, jotka perustuvat tutkittuun tietoon. Asiantuntijuus vaatii jatkuvaa kasvua ja kehitystä ja se lisääntyy kokemusten, oppimisen ja tiedonhankinnan kautta. Perhetyössä on erityisen tärkeää pitää oma osaaminen ja tietotaito ajan tasalla. Olenko riittävä vanhempi? Hyvä vanhempi voi olla monin eri tavoin. Siihen, miten helppoa on olla riittävän hyvä vanhempi, vaikuttavat monet tekijät, mm. oma menneisyys ja tämän hetkinen elämäntilanne. Kielteisten kokemusten ketjun sukupolvesta toiseen voi katkaista. Joskus se vaatii enemmän töitä, toisinaan pohdintoja ammattilaisen kanssa. Monipalvelukeskus Aurinkoinen järjestää Vanhemmuuden puutm menetelmäkoulutusta, jossa korostetaan jokaisen vanhemmuuden ainutkertaisuutta sekä pyritään tästä lähtökohdasta tukemaan vanhempia tulemaan tietoisiksi omaan vanhemmuuteen vaikuttavista asioista, tekijöistä ja arvoista. Menetelmä soveltuu työvälineeksi kaikille vanhempien kanssa työskenteleville ja tukee myös työntekijän ammatillista kasvua. -Tietoisuuden kasvaessa vanhemmalle mahdollistuu uusien oivallusten löytäminen ja vanhemmuudessa kasvaminen, perhetyön johtaja Lauri Karjalainen määrittelee Vanhemmuuden puutm - menetelmää. Perhetyön ydin tähtää perheiden voimavarojen ja arkipäivän pulmatilanteiden hallinnan vahvistumiseen Perhetyön tuella vahvistetaan perheiden arjen sujumista, vanhemmuutta ja lasten kasvatusta. elinympäristö arki arvot ohjenuorat läheisverkosto kasvatusmuistot Vanhemmuuden puu -Menetelmän avulla käydään läpi vanhemman omat kasvatusmuistot ja vanhemmuuden arvot, muodostetaan vanhemmuuden ohjenuorat sekä tehdään näkyväksi miten ne näkyvät perheen arjessa. Tämän lisäksi Vanhemmuuden puutm -menetelmän avulla huomioidaan vanhemman elinympäristön sekä läheisverkoston vaikutukset vanhemmuudessa kasvamisessa, Karjalainen kuvailee. Vanhemmuuden puutm menetelmä julkaistiin maaliskuussa järjestetyillä Sosiaalialan asiantuntija-päivillä. -Vanhemmuuden puutm -koulutuksessa osallistujat saavat menetelmän soveltamiseen vaadittavan teoreettisen tiedon lisäksi mahdollisuuden harjoitella menetelmän käyttöä ja vinkkejä sen soveltamiseen erilaisissa asiakastilanteissa. Koulutus kestää yhden päivän, jonka jälkeen osallistujat saavat oikeuden käyttää Vanhemmuuden puutm -menetelmää omassa työssään. -Koulutuksia voidaan järjestää myös työyhteisöille räätälöitynä kokonaisuutena, Lauri Karjalainen mainitsee. Avohuollon palvelujen tavoitteina on edistää lapsen myönteistä kehitystä ja hyvinvointia sekä tukea vanhempia lapsen kasvatuksessa Avohuollon palvelut muodostavat keskeisen osan lastensuojelua. Monipalvelukeskus Aurinkoinen on kehittänyt lastensuojelun avohuollon palveluja aktiivisesti vuodesta 2010 alkaen. Aurinkoinen tuottaa lastensuojelun avohuollon palveluita sekä koulutuksia. Palvelujen avulla tuetaan lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevia lapsia ja perheitä. -Avohuollon palveluihimme kuuluvat intensiivinen perhetyö, nuoren yksilöllinen ohjaus sekä teemalliset tukipaketit. -Intensiivinen perhetyö on suunnitelmallista, tavoitteellista ja mahdollisimman nopeasti tuloksiin pyrkivää. Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti perheiden kodeissa, mutta siihen voi sisältyä myös tavoitteiden mukaisesti toiminnallisia elementtejä kodin ulkopuolella. Perheen omien voimavarojen ja läheisverkoston aktivointi ovat työskentelyssämme tärkeää, sillä tavoitteenamme on perheen selviäminen tulevaisuudessa ilman erityissosiaalipalveluita, Lauri Karjalainen kertoo. Osallistamalla ja voimaannuttamalla perhettä voimme saavuttaa pysyviä ja kantavia muutoksia lasten arjessa Jokainen lapsi tarvitsee pysyviä, lämpimiä ja vastavuoroisia ihmissuhteita, joissa hän saa toistuvasti käytännössä kokea, että hänestä välitetään, häneen luotetaan ja hänet hyväksytään sellaisenaan, vaikka kaikkia hänen tekojaan ei hyväksyttäisikään. Lapsi tarvitsee huolenpitoa, turvaa, läheisyyttä ja hellyyttä sekä iänmukaisia sääntöjä ja rajoja. -Tätä varten olemme kehittäneet lasten arjen kartoitusmenetelmän, joka toimii työmme punaisena lankana. Intensiivisessä perhetyössämme korostuu monimenetelmällisyys; käytettävät työmenetelmät räätälöidään aina perheen tarpeiden, voimavarojen ja kokonaistavoitteiden mukaan. Työprosessiimme kuuluvan Yhteystiedot: Lauri Karjalainen, Perhetyön johtaja Monipalvelukeskus Aurinkoinen Silkkitie 5, Vantaa lauri.karjalainen@aurinkoinen.info reflektiivisen tiimin avulla saadaan koko työntekijätiimin tuki jokaisen asiakkaan hyödyksi, Karjalainen selvittää. Intensiivisen perhetyön palvelupakettiin voidaan tarvittaessa sisällyttää myös muita tukimuotoja. -Nuoren yksilöllinen ohjaus muodostaa tiiviin ja kokonaisvaltaisen tuen, jonka tavoitteena on edistää nuoren oman elämän hallintaa. Työskentelyn aikana työntekijä ja nuori tapaavat sekä nuoren kodissa että sen ulkopuolella. Työskentelyssämme huomioimme myös perheen ja nuoren verkoston, painopisteen ollessa kuitenkin nuoressa, Karjalainen kertoo. Monipalvelukeskus Aurinkoisella on tarjottavana myös valmiiksi teemoitettuja tukipaketteja. -Teemalliset tukipaketit ovat kestoltaan kahdesta kolmeen kuukauteen ja niitä on mahdollista yhdistää myös muihin tukimuotoihin, kuten nuoren yksilölliseen ohjaamiseen. Teemallisia tukipaketteja ovat mm. Voimavara-pakki, Vanhemmuuden risteyksessä ja Perheiden arjen kartoitus. Tukipaketteja voi tilata kuntien lisäksi myös yksityiset henkilöt. Monipalvelukeskus Aurinkoisen koulutuspaketit ovat suunnattu lastensuojelun avohuollon sosiaaliohjausta ja perhetyötä tekeville, oppilaitoksille sekä järjestöille. Paketit räätälöidään yhdessä tilaajan mukaan, Lauri Karjalainen kertoo. MONIPALVELUKESKUS AURINKOINEN Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa Julkaisija: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suokatu 22 B, 5. krs Kuopio Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma kuopio.kustannus@yritma.fi Päätoimittaja: Risto Käyhkö Puh: , Fax Toimittajat: Eini Kettunen puh Sirpa Pitkänen puh Ilmoitukset: Liisa Kinnunen Puh Sirpa Törrönen Puh Paino: Lehtisepät Oy Pieksämäki Osoitteellinen jako: Itella, Yrityskohderyhmät

14 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Etelä-Suomen Lastensuojelijat ELSA ry Yhdistyksen tarkoituksena on vaikuttaa yksityisten lastensuojelulaitosten ja perhekotien mahdollisuuksiin selviytyä muuttuvassa toimintaympäristössä sekä olla mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa lastensuojelun sijaishuoltoon ja sen kehittämiseen liittyen. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää jäsenilleen koulusta, verkostoitumismahdollisuuksia sekä voi olla jäsenenä alan yhdistyksissä. Yhteystiedot: Lastensuojelulaitos Eemeli Harjavalta ja Nakkilan yksikkö, Eemelin vastaanottokoti, Perhetukiyksikkö Palvelut: Pitkäaikaiset sijoitukset Kiireelliset sijoitukset Lasten kuntoutus- ja arviointijaksot Perhekuntoutus perhetukiyksikössä Perhetyö kotiin Perhearvioinnit Perheterapia Musiikkiterapia Voimauttava valokuva Art-ryhmät Lastensuojelulaitos Eemeli Satakunnantie 93, Harjavalta Toimitusjohtaja Jaana Laurén puh Yksikköjen johtajat tavoitat numeroista: Nakkilanyksikkö puh , vastaanottokoti , perhetukiyksikkö Fax (02) Tukikohta Olemme Vihdin sosiaali ja kuntoutusalan Tukikohta Oy. Aloitimme toimintamme vuonna Tukikohdassa työskentelee noin 20 hengen ammattihenkilöstö. Tukikohdalla on kaksi pienryhmäkotia, Pienryhmäkoti Katinhäntä Otalammella ja Pienryhmäkoti Lintsu Nummelassa. Pienryhmäkotien ohella tarjoamme työnohjausja koulutuspalveluita sekä avoperhetyötä. Palveluihimme kuuluu myös jälkihuolto Vihdin sosiaalija kuntoutusalan Tukikohta Oy Taiteilijankuja Nummela Puh pia.penttala@tukikohta.eu Työnohjaus Tukikohta tarjoaa yksilö ja ryhmätyönohjausta sosiaali ja sivistystoimen henkilöstölle ja johdolle. Ohjaus tapahtuu joko työpaikalla tai Tukikohdan omissa tiloissa. Työnohjaus on ratkaisukeskeistä ja tarjolla on: Pitkäkestoista työnohjausta Lyhyempää työnohjauskonsultaatiota Case työnohjausta Koulutus- ja konsultaatiopalvelut Myös koulutus ja konsultaatiopalvelut ovat tarkoitettu sosiaali ja sivistystoimen henkilöstölle. Tarjoamme käytännönläheistä koulutusta räätälöidysti toivomastanne aihekokonaisuudesta. Kliinisen työn tekijöille suunnatussa koulutuksessa painotetaan erityisesti psykiatrisen hoidon näkökulmia ja hoidollisuutta. Esimerkkejä koulutusten aiheista Lapsen psyyke Kiinnipitohoito Kohtaaminen Ihmissuhdetraumojen käsittely Tarjoamme koulutusta myös ammattioppilaitoksille, luennoilla voidaan käsitellä esimerkiksi Psykiatrista kuntoutusta Lastensuojelua Haasteellisten lasten erityishoitoa Avoperhetyö Avoperhetyö on perheen kodissa tehtävää kohtaavaa työtä. Avoperhetyön tarkoituksena on tukea perhettä niin, että vältyttäisiin huostaanotoilta ja lasten pitkäaikaisilta sijoituksilta. Toteutamme avoperhetyön parityönä. Tukikohdan kaksi työntekijää tapaavat perhettä räätälöidysti sen mukaan, millainen on tuen tarve. Tarvittaessa perheen kanssa voidaan työskennellä tiiviistikin, vaikkapa 3 5 tapaamiskertaa viikossa. Työparimme selvittää, minkä asioiden pitää perheessä muuttua, ja minkä ajan sisällä muutoksen tulee näkyä, jotta voidaan varmistua siitä, että perheen on hyvä jatkaa edelleen yhdessä Tukikohdan ammattituella ja johdolla. Kesto tarpeen mukaan Avoperhetyö voi olla pitkä tai lyhytkestoista. Pitkäkestoinen avoperhetyö aloitetaan noin seitsemän viikon arviointijaksolla, jonka aikana perheen tilanne kartoitetaan tiiviisti nollasta nykyhetkeen. Vasta arviointijakson jälkeen aloitetaan tavoitteellinen työskentely perheen kanssa. Lyhytkestoinen avoperhetyö voi tarkoittaa esimerkiksi 3 5 kerran konsultaatiota murrosikäisen tai uhmaikäisen lapsen kanssa tulleisiin ongelmiin.

15 Viikari-koti on yli 10-vuotias, yksityinen lastensuojelulaitos vuotiaille sijaishuollon tarpeessa oleville lapsille. Viikarissa on alusta alkaen panostettu erityisesti laatutyöskentelyyn, laatusertifikaatti lastensuojelun sijaishuoltotyölle Viikari-kodissa myönnettiin vuonna Lasten ja nuorten tukiyksikkö Konkari on vuonna 2006 perustettu lastensuojelulaitos lähellä Porin keskustaa Annankadulla, Länsipuiston tuntumassa. Konkari on tarkoitettu vuotiaille lapsille. He voivat siirtyä Konkariin toisesta sijaishuoltopaikasta, kotoaan tai sairaalasta. Konkarissa on kaksi asuinyksikköä Puistola ja Annala, joissa on yhteensä 14 paikkaa. Viikari-koti hoitaa ja kasvattaa lapsia ja nuoria, joilla on sosiaalista sopeutumattomuutta ja / tai psyykkisiä vaikeuksia tai jotka ovat turvattomuuden vuoksi avun tarpeessa. Viikari-koti sijaitsee rauhallisessa ympäristössä noin kuuden kilometrin päässä Porin keskustasta. Viikari-kodissa on kaksi asumisyksikköä: Töyssylä ja Tyynelä, joissa on yhteensä 13 paikkaa. Viikari-kodin sekä Lasten ja nuorten tukiyksikkö Konkarin toimintaa ylläpitävät osakeyhtiöt, joiden omistajia ovat molemmissa laitoksissa työskentelevät naisyrittäjät Taija Brander ja Elina Vahvelainen. Maakunnallista tunnustusta yrittäjät saivat työlleen vuonna 2008, kun Viikari-koti Oy valittiin Satakunnan vuoden yrittäjäksi. Hoito- ja kasvatustyö -Hoito- ja kasvatustyön perusperiaatteet ovat sekä Viikari- SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Osaava henkilöstö on vaativassa lastensuojelutyössä tärkein voimavara kodissa että Konkarissa hyvin samanlaiset, koska molempien lastensuojelulaitosten arvot ovat samat. Yrittäjien luomat arvot ohjaavat kaikkea toimintaa. Lastensuojelulaitosten arjessa on tärkeä näkyä lastensuojelulain hengen noudattaminen, ihmisyyden kunnioittaminen, toiminnan lainmukaisuus sekä henkilöstön arvostaminen, Taija Brander kertoo. -Lapsia hoitaa, huoltaa, kasvattaa ja opettaa molemmissa lastensuojelulaitoksissa oma hyvin koulutettu moniammatillinen työryhmänsä. Työryhmä koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista. Vakituisessa työsuhteessa oleva, osaava henkilöstö onkin vaativassa lastensuojelutyössä tärkein voimavara, Brander korostaa. - Yhteisöllisyys ja luottamus yksiköiden sisällä auttavat hoito- ja kasvatustyössä pääsemään hyviin tuloksiin. Jokaisella lapsella on omaohjaaja, joka huolehtii kokonaisvaltaisesti hänen asioistaan. Sekä sijoituksen alkaessa että sen aikana tehdään hoidon ja sijaishuollon tarpeen arviointia. Kasvatuksessa käytetään nk. porrasmenetelmää, jossa siirrytään ongelmakeskeisestä toiminnasta tavoitekeskeisyyteen. Hoidon ja kasvatuksen tukena voidaan käyttää myös kriisihoitoa, jolloin aikuinen on lapsen kanssa ympäri vuorokauden, Brander selvittää. -Porissa on tarjolla laadukkaita lääkäri- ja terapiapalveluja, jos sijoitettu lapsi on niiden tarpeessa. Lisäksi sekä Viikarissa että Konkarissa työskentelee psykiatrian sairaanhoitaja. Lasten tunne-elämän tukemiseen käytetään myös musiikkia ja kuvataidetta terapeuttisesti, koulutettujen ohjaajien avulla. Lasten sosiaalisia taitoja, moraalia sekä vihanhallintaa tuetaan ART-ryhmissä. Lasten perheiden kanssa työskennellään suunnitellusti. Vanhemmilla on mahdollisuus osallistua vanhenpien vertaistukiryhmään. Vertaistukiryhmiin on toistaiseksi osallistunut vain Viikariin tai Konkariin sijoitettujen lasten vanhempia. Toimintaa on mahdollista laajentaa myös muualle sijoitettujen lasten vanhemmille. - Toiminnallisuus on molemmissa lastensuojelulaitoksissa yksi keskeinen kasvatustyön menetelmä. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat toimivat yhdessä lasten kanssa viikoittain omissa harrasteryhmissä. Harrasteryhmistä on vuosien varrella perinteisesti suosituin ollut liikuntaryhmä, muut ryhmät ovat vaihdelleet vuosittain lasten mieltymysten mukaan. Lapsille järjestetään myös heidän kanssaan yhdessä erilaisia toiminnallisia illanviettoja, retkiä ja leirejä. Lisäksi Porissa on mahdollisuus harrastaa monipuolisesti, Brander mainitsee. -Sekä Viikariin että Konkariin sijoitetuilla lapsilla on usein koulunkäyntivaikeuksia taustallaan. Viikari-kodin pihapiirissä sijaitsee Porin kaupungin alaisuudessa toimiva opetusyksikkö, jossa turvataan kotikoulun opetusmenetelmillä niiden oppivelvollisten nuorten koulunkäynti, joilla on koulunkäyntiongelmia, Brander kertoo. -Tässä Lastun koulussa voivat opiskella sekä Viikarin että Konkarin lapset Itsenäistymisen tukeminen.lapsen sijoituksen päätyttyä työskentelyä nuoren kanssa voidaan tarvittaessa jatkaa. Jälkihuolto on tarkoitettu kotiutuvalle tai itsenäistyvälle nuorelle. Jälkihuoltotyötä tekee nuoren omaohjaaja. Hän tukee nuorta mm. opastamalla häntä edelleen arkipäivän ongelmatilanteissa sekä tapaamalla hänen vanhempiaan ja muuta verkostoaan. - Viikari-kodin pihapiirissä on myös asunto Viikari-kodissa olleelle nuorelle itsenäisen asumisen opetteluun. Hoito- ja kasvatustyön ohjaajat tukevat nuoren itsenäistymistä. Täysi-ikäisyyttä lähestyville lapsille Konkarissa on mahdollisuus harjoitella itsenäistymisessä tarvittavia taitoja Annalan asuinyksikössä, jossa lasten huoneet ovat yksiöitä ja pieniä kaksioita, Taija Brander mainitsee. Palautetta vaativasta työstä -Lasten sijaishuoltoon liittyvästä vaativasta työskentelystäkin tarvitaan palautetta. Itsenäistyneet nuoret, jotka pitävät aikuisina yhteyttä ja käyvät vierailulla sekä Viikarissa että Konkarissa, auttavat jaksamaan uusien haastavien tilanteiden kanssa. Miltei poikkeuksetta yhteyttä ottaneet nuoret osaavat jonkin ajan kuluttua antaa arvoa saamalleen tuelle ja avulle. Keskustelut aiemmin sijoitettujen nuorten kanssa, heidän elämänsä korjaantuminen, työ- tai opiskelupaikka sekä heidän mahdollinen perheensä, toimivat parhaana palautteena meille yrittäjille. Tulemme aina myös muistamaan ensimmäisen nuoremme hääjuhlat, joihin saimme osallistua, Taija Brander kertaa hienoja hetkiä.

16 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kasvun Koti Silmula Eheytymistä ja elämänhallintaa yksilöllisesti Lohjalla sijaitseva Kasvun Koti Silmula tuottaa ympärivuorokautista lastensuojelun sijaishuoltopalvelua kasvatuksellisella ja kuntouttavalla otteella, kodinomaisessa ympäristössä Lohjalla. Sijaishuollon lisäksi Silmula tuottaa myös avoja perhepalveluita. -Kasvatus- ja ohjaustyömme lähtökohtina ovat nuoren yksilöllisyyden ja ainutlaatuisuuden korostaminen, hänen voimavarojensa lisääminen sekä yhteisöllisyyteen kasvattaminen, vastaava ohjaaja Susanna Kankare luonnehtii Kasvun Koti Silmulan toimintaa. Avo-ja perhepalveluiden työskentelyssä korostuu kuntouttava ja eheyttävä työote Silmulan avo- ja perhepalvelut tarjoavat ilmoituksenvaraisia sosiaalipalveluja kunta- asiakkaille. Avo- ja perhepalvelut järjestävät ammatillista ja ammattitaitoista tukea pääasiassa kahdessa eri lastensuojelun asiakkuuden vaiheessa: 1) Ennaltaehkäisevät avohuollon tukipalvelut (esim. Intensiivinen perhetyö), joiden tavoitteena on ehkäistä mahdollinen sijoitus, 2) Sijaishuollon jälkeinen kotiuttamistyö ja avohuollon tukitoimina järjestettävä jälkihuolto vuotiaille lastensuojelun asiakkaille. Kokemäellä, Koskenkylän tilalla, vankalla pohjalla, 17-v. kokemuksella. Turvallisesti, terveellisesti, virikkeellisesti, asiakaslähtöisesti ja ohjatusti kasvaen kohti aikuisuutta. -Työskentelymme perustuu moniammatilliseen verkostotyöhön. Ennaltaehkäisevissä lastensuojelun avohuollon palveluissa korostuu asiakasperheiden vapaaehtoisuus työskentelyyn. Jotta huostaanotto tai lapsen sijoitus pystyttäisiin välttämään, nuoren ja perheen täytyy oikeasti motivoitua työskentelyyn ja sitoutua yhteisesti sosiaali-työntekijän ja perheen kanssa asiakassuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Teemme työtä asiakaslähtöisesti ja tavoitteellisesti, tuemme asiakasta hänen omassa elinympäristössään ja arkielämän verkostoissa. Osaamisalueisiimme kuuluvat myös päihde- ja mielenterveystyön menetelmät. Ohjaustyö pohjautuu aina voimassaolevaan asiakassuunnitelmaan. -Tällaisessa työssä tarvitaan kiinteää yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveydenhoitohenkilöstön kanssa, jotta lapsi tai nuori ja hänen perheensä saa varmasti tilanteeseen sopivaa tukipalvelua, Susanna Kankare toteaa. Perheen tukeminen on ennaltaehkäisevää työtä ja lasten tasapainoisen kehityksen turvaamista parhaimmillaan -Ennaltaehkäisevien palvelujen päätavoite on asiakkaan elämäntilanteen koheneminen ja tasaaminen niin, että muita tukitoimia ei tarvitsisi enää järjestää. Autamme lasta ja perhettä oman elämän hallinnassa ja vastuun kantamisen harjoittelussa. Perhetyössä painotamme vanhemmuuden tukemista, perheen sisäisen vuorovaikutuksen sekä arjenhallinnan kohenemista, Kankare kuvailee. Ohjauspalvelun sisältö määrittyy asiakkaan tarpeiden kautta. Tuemme työssämme nuorta aikuista vastuun kantamiseen ja suunnitelmallisuuteen arjessa, tuemme haasteissa ja vahvistamme hänen voimavarojaan. Kun opinto- ja työelämä, oma koti ja arki, läheiset ihmissuhteet sekä vapaa-aika ovat tasapainossa, asiakkaan elämänlaatu paranee ja syrjäytymisriski pienenee. Avo- ja perhepalveluiden kautta voi saada henkilöstöä myös valvottujen tapaamisten järjestämiseen, Kankare kertoo. Lastensuojelun sijaishuolto Kasvun Koti Silmulassa -Silmula on laajentanut toimintaansa helmikuussa Avasimme Silmulan Ylätalon alkuperäisen toimintayksikkömme välittömään läheisyyteen. Ylätalo on kuusipaikkainen, samaa toimintamallia noudattava sijaishuoltoyksikkö. Tarjoamme nykyisin yhteensä 13 asiakaspaikkaa vuotiaalle nuorelle pääasiassa pitkäaikaissijoitukseen. Toiminnan laajennuttua alkuperäisessä Silmulassa hoito- ja kasvatustyössä painottuu psykososiaalinen osaaminen ja kuntouttava työskentely nuoren kanssa. Uuden Silmulan Ylätalon toiminta painottuu nuoren tukemiseen koulunkäynnissä ja oppimisen haasteissa. Tilojen salliessa otamme vastaan lyhytaikaisen kriisisijoituksen tarpeessa olevia nuoria. -Järjestämme kodin arjen siten, että nuori voisi kasvaa itseensä luottavaksi, uusille asioille avoimeksi, toista ihmistä kunnioittavaksi ja yhteistyökykyiseksi nuoreksi aikuiseksi, Susanna Kankare sanoo. Hän muistuttaa, ettei yhteisöllisyys ole mikään taikasana, joka ratkaisisi ihmisen elämän kaikki ongelmat ja kysymykset. - Mutta yhteisöllisyyden ansiosta ihminen saa seuraa, talojen nuoret sekä aikuiset tuntevat toisensa ja tukevat Kuvassa vastaava ohjaaja Susanna Kankare. Perusarki ja pulla luovat turvallisuudentunnetta ja välittämistä lastensuojelun lapsille ja nuorille. Kuvaaja: Jonna Pennanen toinen toisiaan. Tutut aikuiset ja tutut arjen struktuurit luovat turvallisuuden tunteen, Kankare vakuuttaa. Hoitoideologia on voimavara- ja ratkaisukeskeinen -Strukturoitu arki on toimintamme perusajatus. Työmuotoina käytämme mm. perhe- ja verkostotyötä ja ratkaisukeskeistä otetta nuorten ongelmiin. Kasvun Koti Silmulan sijaishuoltoyksiköissä on jokaiselle nuorelle kaksi omaohjaajaa, jotka vastaa yhdessä asiakkaan kanssa tämän asiakassuunnitelman toteuttamisesta ja hoito- ja kasvatusprosessin etenemisestä. Omaohjaajasuhde on luottamussuhde, jonka perustana on aito, avoin ja rehellinen, lapsen ja nuoren kasvua palveleva dialogi, Susanna Kankare määrittelee. Laadukasta lastensuojelua Silmulassa Palvelut: sijaishuolto sijoitus avohuollon tukitoimena avohuolto kiireellinen sijoitus jälkihuolto Terapoivat palvelut 13 ha osittain luonnonvarainen jokirantatila työnteon mahdollisuus kesätyöt puu- ja metalliverstas seikkailuretket (esim. saaristoon omalla veneellä) hevosharrastus peltoauto-, mopo- ja mikroautopuuhat SATAKUNNAN SIJAISKOTIPALVELUT OY Koskikuja Kokemäki puh fax Kasvun Koti Silmula tarjoaa ympärivuorokautista lastensuojelun sijaishuoltopalvelua vuotiaille nuorille kodinomaisessa ympäristössä Lohjalla. Tilojen salliessa otamme vastaan lyhytaikaisen kriisisijoituksen tarpeessa olevia nuoria. Silmulasta on mahdollisuus saada myös lastensuojelun avohuollon tukipalveluja, mm. perhetyötä ja jälkihuoltopalvelua sekä valvotut tapaamiset. Osaamisalueisiimme kuuluvat myös päihde- ja mielenterveystyön menetelmät. Tiedustelut: puh tai puh KASVUN KOTI SILMULA Vaanilantie 12 ja Vaanilantie Lohja

17 Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen Puh Jarmo Karjalainen SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Puh Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä! Kurrekoti tarjoaa neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa Kurrekodissa tehdään lastensuojelutyötä jo toisessa sukupolvessa, myös pariskuntana. Toiminta on perhekotimaista. Teemme lastensuojelua sydämellä, ja se tarkoittaa myös sitä, että valitsemme meidän ryhmään sopivat nuoret itse, eikä tarkoituksenamme ole täyttää taloa, vaan tehdä laadukasta lastensuojelua juuri sillä määrällä nuoria, jotka pystymme pitämään hyvin hallussamme. Tällä hetkellä Kurrekodissa on viisi nuorta, Maarika Karjalainen selvittää. Nuoret voivat olla joko pidempiaikaisessa tai lyhytkestoisessa sijoituksessa. Kurrekodin aikuisista löytyy useita ADHD/neuropsykiatrisia (Nepsy) -valmentajia sekä NLP Practitioner- ja NLP Master Practitioner -koulutuksen saaneita ohjaajia. Lapsi ja nuori on aina kokonaisuus, joten tarvittava kotiopetus, Nepsy-valmennus sekä NLP kuuluvat automaattisesti kuntien ja kaupunkien Kurrekotiin sijoittamille nuorille. Yrittäjäpariskunnalla on yhteistä taivalta takanaan 25 vuotta, ja tällä kokemuksella he voivat taata pysyvyyttä sekä arjessa selviytymisen taitoja myös Kurrekotiin sijoitetuille lapsille ja nuorille. Toiminnallamme tuemme ja ohjaamme nuorta kohti tasapainoista aikuisuutta. Välittäminen on rajojen asettamista ja niistä kiinni pitämistä, Maarika Karjalainen korostaa. Valmentavalla työotteella tehtävää lastensuojelutyötä Edellytämme henkilökunnaltamme ADHD/neuropsykiatrisen valmentajan pätevyyttä. Sikäli jos sitä ei ole työhön tullessa, se hankitaan. Työotteemme on valmentava ja jo- kaiselle Kurrekotiin sijoitetulle nuorelle tehdään henkilökohtainen, tavoitteellinen suunnitelma, jonka tarkoituksena on löytää yhdessä nuoren paras toimintakyky arjen tilanteisiin. Hoidamme Etelä-Suomen alueella Valmennustaito ry:n jäsenistön asioita. Etsimme valmennettavalle sopivan valmentajan ja tarjoamme myös tarvittaessa valmentajalle tiloja valmennukseen, Maarika Karjalainen valottaa. Täysi-ikäiselle nuorelle tilaa ja tukea jälkihuollon avulla Kun aika on kypsä nuoren omien siipien kokeiluun jälkihuollon piirissä, Kurrekoti tarjoaa nuorelle mahdollisuuden erilliseen yksiöön tai vaihtoehtoisesti kahden hengen soluasuntoon, jota kautta omaa elämää voi alkaa turvallisesti harjoitella Kurrekodin henkilökunnan tuella vielä kuitenkin saman katon alla. Kurrekodissa kasvatamme nuorta yksilöllisesti, päämääränä elämänhallinta ja eheytyminen! Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen Puh Jarmo Karjalainen Puh Kurrekoti Oy lastensuojelua sydämellä neuropsykiatrista kuntoutusta arjessa; ADHD/neuropsykiatrisia (Nepsy) valmentajia sekä NLP Practitioner sekä NLP Master Practitioner koulutuksen saaneita ohjaajia ympärivuorokautinen sijaishuolto päämääränä elämänhallinta ja eheytyminen! Lisä-/yhteystiedot: Maarika Karjalainen, puh Jarmo Karjalainen, puh Jokirannantien Ryhmäkoti Oy on kuusipaikkainen, lapsille ja nuorille tarkoitettu yksityinen lastensuojelulaitos. Jokirannantien Ryhmäkoti tarjoaa turvallisen ja kodinomaisen kasvuympäristön. Se antaa ympärivuorokautista ja yksilöllistä tukea sekä ohjausta sijoituspaikkaa tarvitseville ja huostaanotetuille lapsille ja nuorille. Tarjoamme: elämyksiä arjessa oppimisen ja yhteisen vapaa-ajan myötä yksilökohtaista ohjausta ja tukea turvallisen ja virikkeellisen kasvuympäristön yhteistyötä ammattiauttajien ja asiakkaiden perheiden kanssa mahdollisuuden yksilökohtaiseen, tuettuun opiskeluun arjessa ja koulussa yksilökohtaisesti rakennetut rajat ja vastuun opettelua Jokirannantien Ryhmäkoti Jokirannantie 44, HIETANA Puh / 24h päivystys jokirannantie@gmail.com Vastaamme mielellämme Jokirannantien Ryhmäkotia koskeviin kysymyksiin! Milja Simonen-Räkköläinen, puh Taija Talo, puh

18 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Medivida lastensuojelu - työtä lasten ja perheiden parhaaksi Medivida on suomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluyritys, jonka pääasiakkaita ovat kunnat, kuntayhtymät ja yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt. Medivida tarjoaa palveluitaan koko Suomen alueella kattavalla palveluvalikoimallaan, jotka jaetaan karkeasti kolmeen toimialaan: Terveyspalvelut, Hoivapalvelut ja Lastensuojelu. -Medivida lastensuojelu koostuu yli kymmenen vuotta alalla toimineista luotettavista toimijoista. Medividan lastensuojelun palvelukokonaisuus on varsin kattava ja palvelee niin sijaishuollon kuin avohuollonkin tarpeita. Yksiköt tarjoavat 0-18-vuotiaille avohuollon tukitoimin sijoitetuille ja huostaan otetuille lapsille kuntouttavan ja turvallisen kasvuympäristön, jonka vahvuuksia ovat ammatillinen tavoitteisiin perustuvat työskentelytapa sekä sitoutunut ja ammattitaitoinen henkilöstö. Yksiköt pystyvät vastaamaan niin lyhytaikaisiin kuin pitkäaikaisiinkin sijoitustarpeisiin. Itsenäistymisikäisille nuorille on räätälöitävissä porrastettuja ratkaisuja omaan elämään siirtymisen tueksi. Erillisen avopalvelukeskuksen kautta yksittäisiä asiakkaita ja asiakasperheitä tuetaan kokoamalla yhteistyössä perheen ja sosi- aalitoimen kanssa heille juuri sellainen palvelukokonaisuus, joka asiakkaan kokonaiskuntoutumista parhaiten edistää, Medivida Oy:n lastensuojelun toimialajohtaja Piritta Pitkänen kertoo. -Medivida lastensuojelun kehittämisryhmä tekee kehittävää lastensuojelutyötä ja etsii aktiivisesti ratkaisuja lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviin haasteisiin. Tässä kehittämistyössä merkittävin apu tulee suoraan asiakasperheiltä saaduista palautteista, mutta myös tärkeiltä yhteistyökumppaneilta sosiaalitoimesta, koulumaailmasta ja terveydenhuollon toimijoilta. Vuoropuhelu eri viranomaisten kesken on tärkeää, jotta keskiössä oleva asiakas saisi oikea-aikaisesti kohdennettua, riittävää, hyvin suunniteltua ja tavoitteisiin perustuvaa tukea kuntoutumisensa pohjaksi. Palveluita suunniteltaessa on tärkeää, että myös aikuisille suunnatuissa palveluissa lapset otetaan huomioon. Lähtökohta on, että lapsen näkökulma huomioidaan aina koko palvelukokonaisuutta suunniteltaessa, Piritta Pitkänen luonnehtii Medivida Oy:n toimintaa. Kotiin vietävät palvelut koko perheen tukena -Medivida lastensuojelu tekee vahvaa ennaltaehkäisevää työtä viemällä lastensuojelupalveluita suoraan koteihin, asiakkaiden omaan luonnolliseen toimintaympäristöön, jossa arjen haasteet näyttäytyvät parhaiten. Medivida lastensuojelussa kehitetty massiivisin tukitoimin varusteltu Kotisijoitus on tarkoitettu sijoitusuhan alla oleville perheille. Kotisijoituksen tulokset ovat tähän asti olleet erittäin positiivisia, perheiden kokonaishyvinvointi on merkittävästi parantunut prosessin aikana. Kotisijoituksen kulmakiviä ovat moniammatillinen työryhmä ja intensiivinen, riittävän pitkäkestoinen ja yksilöllistetty tuki koko perhe huomioiden. Työskentelyn keskiössä on inhimillinen kohtaaminen, perhe tulee mukaan pelaamaan samaan joukkueeseen ja samaan maaliin. Kokonaiskuntoutumista suunniteltaessa otetaan huomioon perheen ja perheen eri osien fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja tuki kohdennetaan edellä mainitut osa-alueet huomioiden. Muita Koti-tuoteperheeseen kuuluvia palveluita ovat Ensikotipalvelu; tuettu kuntouttava ja arvioiva asumismuoto nuorille perheille/äideille sekä Kotiarviointi, jossa lapsen kokonaistilanteen arviointi suoritetaan pääosin kotona, Pitkänen selvittää. Ympärivuorokautista laitoshoitoa, perhehoitoa, kriisipalveluja ja itsenäistymistä tukevia palvelumuotoja -Medivida lastensuojeluyksiköt koko Suomen alueella palvelevat erityisosaamisellaan niitä asiakkaita, joille avohuollon tukitoimet osoittautuvat riittämättömiksi. Yksiköiden profiili vaihtelee perhekodista ja kodinomaisesta laitosympäristöstä vahvasti tuettuun ja valvottuun laitoshoitoon. Jokaisella yksiköllä on omat erityisosaamisalueensa. -Kodinomaisten asumisyksiköiden lisäksi Medivida lastensuojelun yksiköihin kuuluva ESKO Arviointi- ja kriisiyksikkö toimii vastaanottoyksikkönä sekä tekee kriisi- ja arviointityötä. ESKOssa on laajaa psykologista osaamista ja oma psykiatri. -Medivida lastensuojelun laajassa toimintakentässä tärkeää on laadun valvonta, ylläpitäminen ja kehittäminen. Laadunhallinnan merkittävin työkalu onkin työskentelyä ohjaava IMS- toiminnaohjausjärjestelmä, jossa kaikki prosessit on loppuun saakka aukikirjoitettu. Laatutyöskentely palvelee henkilöstön, mutta viimekädessä kaikkein tärkeimmän eli loppukäyttäjän etua, Piritta Pitkänen vakuuttaa. Sijaishuolto: Kivirantakodit- Kiviranta: 7- paikkainen pienryhmäkoti Vierumäellä. Erityisosaaminen: psykiatrinen osaaminen Kivirantakodit- Kontiomäki: 6- paikkainen pienryhmäkoti Hollolassa. Erityisosaaminen: neuropsykologinen osaaminen Kivirantakodit- ESKO: Arviointi- ja kriisiyksikkö, vastaanottoyksikkö Vierumäellä. Laaja psykologinen ja psykiatrinen osaaminen. Tukiasuntoja itsenäistymisikäisille. Kivirantakodit- Perhekoti Mattila: 7- paikkainen erityisesti tuettu perhekoti Hollolassa. Tukiasuntoja itsenäistymisikäisille. Pienryhmäkoti Helmiina: 7- paikkainen pienryhmäkoti Mänttä- Vilppulassa. Erityisosaaminen: Autismi ja lieväkehitysvammaisuus. Harjoitteluasuntoja itsenäistymisikäisille. Lastensuojeluyksikkö Lukkarinoja: 7- paikkainen yksikkö Tyrnävällä. Erityisosaaminen: ADHD-, perheterapian, mielenterveys- ja päihdetyön sekä opinto-ohjauksen erityisosaaminen. Harjoitteluasuntoja itsenäistymisikäisille. Lastensuojeluyksikkö Pirttikoski: 7- paikkainen yksikkö Muhoksella. Erityisosaaminen: perheterapian, mielenterveys- ja päihdetyön sekä opinto-ohjauksen erityisosaaminen. Harjoitteluasuntoja itsenäistymisikäisille. Avohuolto: Avopalvelukeskus Silmu: räätälöidyt avohuollon palvelut koko Suomen alueella.

19 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 Nimensä mukaisesti nuorisokoti sijaitsee Siikajoen kunnassa, luonnonkauniissa ympäristössä. Siikajoki sijaitsee Raahen ja Oulun kaupunkien välillä, Pohjanlahden rannikolla. Raaheen on matkaa 25 km ja Ouluun 60 km. Nuorisokodilla on oma koulu ja vahva nuorisopsykiatrinen osaaminen. 14-paikkainen koti on jakautunut kahteen eri asumisyksikköön. Siikajoen Nuorisokodilla on 14 luvanvaraista ja neljä ilmoituksenvaraista paikkaa. Kaksi asumisyksikköä ovat keskenään aika tiiviissä yhteistyössä, vaikka molempien arki pyörii ihan ominaan. Tämän lisäksi toiminnan piiriin kuuluu itsenäistyviä ja jälkihuollettavia nuoria. Nuorisokoti toimii uusissa sijaishuollon käyttöön suunnitelluissa tiloissa. Tilat ovat kodinomaiset, ainoastaan saniteettitilojen määrää on tavalliseen omakotiasumiseen verrattuna lisätty. Talossa on kahdeksan makuuhuonetta ja yhteiset oleskelutilat ala- ja yläkerrassa. Asuinympäristö on rauhallinen ja Siikajoen kunnan palvelut löytyvät 2 km:n säteeltä. Oma koulu sijaitsee Kauppatiellä Gumeruksen koulun läheisyydessä. -Vahvuutemme ovat kolmella eri osa-alueella, joista yksi on oma koulu, eli oma perusopetusryhmä, joka on Gumeruksen yhtenäiskoulun luokka. Meillä on vankan ammattitaidon omaava erityis- ja luokanopettaja, jolloin jokaisen oppilaan Siikajoen Nuorisokoti yksilölliset oppimistarpeet pystytään huomioimaan. Oppilaat voivat edetä yleisopetuksen suunnitelman mukaisesti, tai jos jollakin on erityisopetussiirtopäätöksiä, niin sen määrittämän opetussuunnitelman mukaisesti. Suurimmalla osalla kotimme asukkaista on hyvinkin repaleinen ja rikkonainen kouluhistoria. Tästä syystä ko. järjestelmä on erityisen tärkeä ehjän oppimiskokonaisuuden saavuttamiseksi, kertoo johtaja Sari Tuhkala. Toinen kodin vahvuuksista muodostuu psykiatrian osaamisen kautta. Siikajoen Nuorisokodilla toimii nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, joka on alan pitkän linjan ammattilainen. Hänellä on lääkärinhoitovastuu lapsista ja hän pystyy olemaan se ihminen joka tuo hoidollisen puolen vieläkin vankempana. Kolmantena ja samalla tärkeimpänä kodin vahvuuksiin kuuluu selkeärajaisuus, johdonmukaisuus sekä yksinkertaiset ja selkeät rajat joiden puitteissa toimia. Kaikki arjen perustoiminnot ovat mahdollisimman selkeästi strukturoituja. Vaellusta yhteistökasvatuksen näkökulmasta -Harrastusasioissa pyritään tukemaan lapsen omia pitkäaikaisia harrastuksia, esim. soittaminen, tanssi ja joukkuepelit ovat olleet suosittuja. Alueemme tarjoaa todella hyvät harrastusmahdollisuudet. Siikajoen Nuorisokodin porukka tekee kesäisin vaellusretkiä Suomessa ja kokeneemmat konkarit lähtevät mukaan myös vaativammille vaelluksille, jotka suuntautuvat usein ulkomaille. Nuorille vaellus on hyvä keino oppia tuntemaan omat rajansa. -Aina kun on jokin yhteinen tavoite tai päämäärä, palvelee se yhteisökasvatuksellisia toimintamalleja. Uutena harrastuksena meille on tullut mukaan melonta, johon ympäristömme tarjoaa loistavat mahdollisuudet, kertoo Tuhkala. Ääriolosuhteisiin meneminen ja sieltä selviytyminen tuottaa nuoren itsetunnolle ja itseluottamukselle suurta hyötyä. Samalla se poistaa myös pelkoja joita lapsilla ja nuorilla on ollut. Sosiaalisiinkin taitoihin liittyen kyseessä on todella merkityksellinen keino. -Arkeemme kuuluu ihan perusasioita, kuten viikoittainen liikuntavuoro ja seurapelit, mutta samalla opetellaan myöskin sietämään tekemättömyyttä, aina ei tarvitse olla ohjelmaa, Tuhkala painottaa. Harrastaminen liittyy olennaisesti lasten ja nuorten elämään ja sillä on oma roolinsa päivittäistoimintataitojen opettelemisessa sekä oman elämän hallinnassa. Monipuoliset harrastukset kehittävät nuoren sosiaalisia taitoja ja yleistä fyysistä sekä psyykkistä toimintakykyä, vahvistaen samalla hänen itsetuntoaan. Mikäli nuorella on aiemmin ollut jokin mielekäs aktiiviharrastus, pyritään harrastuksen jatkamista tukemaan myös nuorisokodissa. Nuorella on mahdollisuus tutustua myös johonkin aivan uuteen harrastukseen. Harrastusmahdollisuudet Siikajoen kunnassa ovat hyvin monipuoliset. Taajaman läpi virtaava joki ja pyöräilymatkan päässä sijaitseva meri tarjoavat mahdollisuuden kalastamiseen ja veneilyyn sekä melontaan. Retkeily- ja patikointimaastot alkavat välittömästi taajamaalueelta poistuttaessa. -Ratsastustallit sijaitsevat nuorisokodin lähellä ja ratsastajien reitti, samoin kuin ulkoilureittikin, kulkee nuorisokodin vierestä. Kunnassa on myös moottoriurheilukeskus ja moottorikelkkareitti. Golf-kenttä voi tarjota uuden harrastusmahdollisuuden kesäisin. Lisäksi nuorisokodin käytössä ovat kunnan yleiset urheilu- ja kerhotilat. Raahesta löytyy lisäksi jää- ja uimahalli. Raahe on perinteikäs musiikin ja käden taitojen kaupunki. Vankkaa kokemusta ja uusia tuulia -Henkilökunnassamme on sopivassa suhteessa vanhaa ja uutta. Henkilökuntamme on mitoitettu niin, että yli puolet henkilökunnasta on pitkään alalla toimineita ammattilaisia. Heidän kokemustaan ja näkemystään täydentävät nuoremmat alan ammattilaiset, jotka tuovat toimintaan uusia näkökulmia. Vankka kokemus vaikeahoitoisten lasten kohtaamisessa luo toiminnalle riittävän laaja-alaisen pohjan, Tuhkala toteaa. Kodissa toimivat henkilöt ovat keskenään hyvin erilaisia. Toiminnan taustalla vaikuttaa tietty yhteistöpedagoginen johtoajatus, vaikka lapset huomioidaankin yksilöinä. Jotkin asiat liittyvät yhteisöllisyyteen ja ne ovat se kaikkein suuri kasvun voimavara lapsille arjen toiminnoissa. Yhteisöpalaverit ovat sitä varten, että niissä käydään läpi kodin yhteisiä asioita. -Yksi tärkeä asia ja samalla vahvuutemme on perheiden huomioiminen, koska hedelmää pitää pystyä kantamaan myöskin perheisiin. Erityistyöntekijämme koordinoi kodeissa tehtävää perhetyötä, joka on selkeästi noussut yhdeksi toimintamuodoksemme. Useimmiten ei riitä se, että lapsi sijoitetaan kodin ulkopuolelle ja hän kuuluu interventioiden piiriin, mutta kodin vuorovaikutus- ja olosuhteissa ei välttämättä sijoituksen aikana tapahdu mitään muutoksia. Kokonaisvaltainen hoito, kasvatus ja kuntoutus sisältää kaikkien osapuolten tukemiseen ja ohjaamiseen tähtäävää toimintaa, jotta pystytään turvaamaan lapsen mahdollisimman onnistunut kotiinpaluu, Sari Tuhkala määrittelee. Yhteystiedot: Erpekon Oy Siikajoen Nuorisokoti Karpalotie Siikajoki Puh: (08) Sari Tuhkala johtaja/ paikkatiedustelut Gsm sari.tuhkala@ siikajoennuorisokoti.fi

20 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Hermannikodissa työtä tehdään sydämellä Perheet, jotka hoitavat vaikeasti vammaisia tai vammautuneita lapsiaan kotona, ovat sidottuja hoitotyöhön ympäri vuorokauden ilman taukoja. Erityisesti omaiset, jotka oman työnsä ohella hoitavat vammaista tai pitkäaikaissairasta perheenjäsentään tarvitsevat lomaa. Lyhytaikais- ja tilapäishoidon tarkoituksena on antaa hoitavalle omaiselle levähdystauko. Hermannikoti on sairaanhoitaja Mervi Karhun omistama yksityinen tilapäishoitoa tarjoava palveluyksikkö Lappeenrannassa, Voisalmen kaupunginosassa. Yksikkö tarjoaa tilapäishoitoa 0-12-vuotiaille vammaisille lapsille. Yksikkö aloitti toimintansa kesällä Ympärivuorokautinen hoitopaikka on 5 lapselle, minkä lisäksi yksikössä voi olla päiväaikoina 2-5 lasta 1-10 tunnin mittaisilla hoitojaksoilla. - Hermannikoti on kehitysvammaisten erityislasten hoivakoti. Toimintamme ydinajatus on lapsen perusolemuksen huomioiminen: lapsi on aina erityinen, hän tuntee ja hän on! Tilapäishoitoa voi saada 1 tunnista kahteen viikkoon tilanteesta ja tarpeesta riippuen. Tilapäishoitopalvelumme tarkoituksena on lapsen hyvän hoivan lisäksi tarjota häntä hoitavalle omaiselle levähdystauko, hetki omaa aikaa, Mervi Karhu sanoo. - Hoidon pituus ja ajankohta sovitaan perheen ja sosiaalitoimen välillä. Lyhytaikainen perhehoito voi kestää esimerkiksi viikonlopun. Hoitoa voi hakea myös esimerkiksi vanhempien lomien ajaksi. Erityisesti pienten vammaisten lasten vanhemmat ovat haasteiden edessä tasapainoillessaan arjessa työnsä, parisuhteensa ja perheen muiden lasten tarvitseman ajan kanssa. Tarkoituksena on tukea vanhempien jaksamista tarjoamalla heille mahdollisuus lepoon ja virkistäytymiseen, Karhu toteaa. -Erityislapsen vanhemmilla on oikeus omaishoidon lomaan kolmena päivänä kuukaudessa, joten meille voi tulla myös maksusitoumuksella. Hoidamme lasta hänen kuntonsa ja diagnoosinsa mukaan -Työntekijöitä meillä on yhteensä kuusi. Hoitohenkilökuntaamme kuuluu sairaanhoitajia ja lähihoitajia. Hoidossa toimimme lapsen diagnoosin ja kunnon mukaan. Meillä on valmiudet hoitaa myös lapsia, jotka vaativat sairaanhoidollisia toimenpiteitä. Lääkärikonsultaatiot järjestyvät tarvittaessa. Pyrimme luomaan yhteisistä hetkistä lasten kanssa lämpimiä ja turvallisia. Huomioimme lapsen reagoinnin hoitoon - jokaista lasta kohdellaan meillä omana, erityisenä yksilönään. Koko koti on sisustettu rakkaudella. Rauhallinen ja kodikas ympäristömme kannustaa viihtymään, leikkimään ja tutkimaan, Mervi Karhu kuvailee. -Arkipäivän rutiineista selviytyminen, tilapäishoito-palvelujen saatavuus ja jaksaminen edesauttavat vammaisperheiden hyvää elämää. Pidemmällä aikavälillä nämä asiat hyödyttävät myös yhteiskuntaa alempina kustannuksina, kun perheitä tuetaan itse hoitamaan kotona vammaisia tai sairaita perheenjäseniään. Meille on tärkeintä tehdä työmme niin, että lomitusjakson päättyessä lapset ovat tyytyväisiä ja vanhemmat levänneitä. Tällöin myös meillä hoitohenkilöstöllä on hyvä mieli, Mervi Karhu vakuuttaa. Yht.tiedot: Hermannikoti, Sammaltie 7, Lappeenranta Puh / Mervi Karhu mervi.karhu@vanhusjavammaispalvelu.fi Lastenkoti Villa Kataja sijaitsee luonnonkauniilla isolla tontilla meren läheisyydessä. Lastenkoti Villa Kataja tarjoaa erityisesti pienille lapsille kodinomaisen ja turvallisen kasvuympäristön. Tarjoamme arjen lisäksi elämyksiä yhdessä tehden harrastusten ja retkien parissa. * Kiintymyspohjaiset leikit toiminnassa * Voimaannuttava valokuvaus - parityönä * Silta-ohjaa koulutus - lapsen, perheen ja omaohjaajan yhteyden vahvistamista, lapsen tarinan jakamista * MAPA - turvallinen kiinnipito * Lastenpsykiatrin työnohjaukselliset konsultaatiot Sijaiskoti Satuniemi Oy on 10 paikkainen huostaanotetuille lapsille ja nuorille tarkoitettu laitosluvilla toimiva koti. Aloitimme toimintamme vuonna Satuniemi toimii ammatillista kasvatusta antavana sijaiskotina, jossa sijaiskodin vanhemmat asuvat yhdessä lasten ja nuorten kanssa samoissa tiloissa. Tavoitteenamme on laadukas ja kokonaisvaltainen, perhekeskeinen ja yhteisöllinen kasvatus turvallisessa sekä virikkeellisessä ympäristössä. Olemme saaneet AAA-luokituksen useana vuonna peräkkäin. Toiminnan vastuuhenkilönä ja sijaiskotiäitinä toimii terveydenhoitaja, perheinterventiokliinikko, psykoterapeutti Tarja Arbelius. Sijaiskodin isä Pekka Arbelius on puualan työkokemuksen omaava tilan isäntä. satuniemi@satuniemi.com Lastenkoti Villa Kataja Sosiaalipalvelu Takala Oy Käenpesäntie Luvia Toimitusjohtaja Seija Takala puh Kasvatustyönjohtaja Piia Aro puh