Siilinjärvi Kotihoidon resursointilaskelma

Transkriptio

1 Siilinjärvi Kotihoidon resursointilaskelma

2 Yhteenveto Tausta Tämän selvityksen tavoitteena on arvioida Siilinjärven kotihoidon resurssitarvetta, eli hoitajien määrää ja jakautumista kahden alueen ja resurssipoolin välillä Siilinjärven kotihoitoon perustettiin syksyllä 2015 keskitetty resurssipooli, jonka tavoitteena oli tukea hoitajien kohdentumista sinne, missä tarve on suurin. Tällöin osa alueiden hoitajista siirrettiin resurssipooliin. Kysynnän merkittävän kasvun seurauksena valtaosa hoitajista on kuitenkin jouduttu siirtämään takaisin alueille. Toimintamallia suunniteltiin vuoden 2013 tietojen pohjalta, jolloin lähihoitajien välittömän työajan osuus oli noin 48% ja sairaanhoitajien 22%. Alkuvuodesta 2016 lähihoitajien välittömän työajan osuus oli noussut 60%:iin ja sairaanhoitajien 38%:iin kysynnän kasvaessa huomattavasti nopeammin, kuin kotihoidon henkilöstön määrä. Tässä analyysissä arvioidaan kotihoidon kysynnän kehittymistä ja annetaan tämän perusteella suositus tarvittavista hoitajavakansseista alueilla ja resurssipoolissa hoitajien välittömän työajan tavoitteet huomioiden. Tässä esityksessä kuvataan ns. objektiivisen arvion (resursointilaskelman) tuloksia. Suositus kuitenkin perustuu sekä laskemiin että Siilinjärven SOTE-johdon kanssa tehtyyn laadulliseen arviointiin Poolijärjestely voitaisiin toteuttaa vaihtoehtoisesti myös ns. liikkuvien hoitajien mallilla (kts. s.20). Toimintamalli muistuttaa Siilinjärven kotihoidon nykyistä organisoitumista. Kysynnän kasvu Kysynnällä tarkoitetaan säännöllisen kotihoidon hoito- ja palvelusuunnitelmien tuntimäärää lisättynä tilapäisen kotihoidon ja tukipalveluiden toteutuneilla tunneilla Kysyntä Etelän ja Pohjoisen alueen asiakkailla oli kasvanut yhteensä noin 6% helmikuusta 2015 maaliskuuhun 2016 mennessä. Historiatietojen perusteella kysynnän ennustetaan kasvavan Pohjoisella alueella, Etelässä sen sijaan kysyntä hieman vähenee. Tässä analyysissä ennustettiin kysynnän tasoa elokuussa Ennusteen perusteella kysyntä on tällöin hieman yli 3400 tuntia kuukaudessa. Nykyhenkilöstöllä siihen vastaaminen tarkoittaisi, että välittömän työajan osuus nousisi yli tavoitetason, jolloin laadukkaiden palveluiden turvaamisesta tulisi haastavaa. Suositus hoitajien määrästä Analysoidun tiedon perusteella (objektiivinen arvio) kysyntään vastaamiseen tarvitaan 4-6 vakanssia lisää. Tällöin lh ja sh kokonaisvakanssimäärä nousisi 43:sta 47-49:ään. Neljä uutta vakanssia edellyttäisi kahden sairaanhoitajavakanssin muuttamista lähihoitajavakansseiksi. Laskelmien perusteella poolissa tulisi olla 9 lähihoitajan vakanssia ja alueilla 33: 15 Etelässä ja 18 Pohjoisessa. Sairaanhoitajavakansseja tulisi molemmilla alueilla olla vähintään 2 + yksi alueille yhteinen apulaisosastonhoitaja (jonka ajasta 25% kuluu muuhun, kuin hoitotyöhön). Koska sairaanhoitajien määrä on jo valmiiksi alhainen, ei sairaanhoitajavakanssien muuttaminen lähihoitajavakansseiksi ole välttämättä realistista, vaikka laskelmien perusteella kaksi vakanssia voitaisiin teoriassa kääntää lähihoitajavakansseiksi. Sairaanhoitajien osuus on jo nyt verrokkikuntien alhaisin. Kysyntä Etelän alueella on laskelmissa käytetyn aikajakson jälkeen ollut nousussa, joten myöskään kolmen vakanssin siirtäminen pooliin Etelän alueelta ei välttämättä ole käytännössä mahdollista Raportointitilaisuudessa johdon kanssa käydyn laadullisen arvioinnin perusteella päädyttiin seuraavaan suositukseen: Siilinjärvelle tulisi hankkia aluksi kuusi uutta lähihoitajavakanssia alueiden yhteiskäyttöön (pooliin) ja seurata lisävakanssien vaikutusta toimintaan. Mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan pooliin voisi jatkossa siirtää alueilta lisää lähihoitajia. Sairaanhoitajien määrää ei toistaiseksi vähennettäisi. Henkilöstölisäys antaisi kotihoidolle mahdollisuuden kehittää toiminnan sujuvuutta ja palvelun laatua. Poolin koko on suunniteltu sillä oletuksella, että alueiden oma henkilöstö riittäisi 25% ajasta välittömän työajan ollessa lähihoitajilla 60% ja sairaanhoitajilla 45%. Näin ollen kolmena vuorona neljästä alueille saataisiin lisäapua resurssipoolista. Jos alueiden oma henkilöstö suunniteltaisiin riittämään pääosa ajasta, on suuri riski, että useita hoitajia on väärässä paikassa väärään aikaan. Tarvittavassa vakanssien laskennassa on huomioitu sairauspoissaolot, joiden on arvioitu pysyvän nykytasolla 2

3 Sisällysluettelo 1 Kotihoidon kysynnän kehittyminen 2 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa 3

4 Kotihoidon kysynnän kehittyminen Siilinjärven 75 vuotta täyttäneen väestön määrän ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2040 mennessä 85- vuotiaiden määrä lähes kaksinkertaistuu 10 vuoden sisällä Siilinjärven ennustettu asukasluku 2040 asti, tuhatta asukasta Keskim. Vuosikasvu Siilinjärven ennustettu asukasluku vuoteen 2015 verrattuna, % ,3 1,2-0,2% +2,6% +5,4% 1,3 2,3 290% 240% 15 75v täyttäneiden osuus väestöstä nousee vuoden %:sta 16%:iin 2040 mennessä 190% 140% Ikäihmisten määrä tuplaantuu vuoteen 2030 mennessä ja erityisesti yli 85- vuotiaiden määrä jatkaa voimakasta kasvua 10 90% 5 40% työikäisten määrän jatkuvasti vähentyessä 0-10% Muu väestö 75-84v 85v + Työikäinen väestö 75-84v 85v + Muu väestö = alle 75- vuotiaat, Työikäinen väestö = vuotiaat Lähde: Tilastokeskus - Väestöennuste 2015 iän ja sukupuolen mukaan alueittain

5 Kotihoidon kysynnän kehittyminen Siilinjärven yli 75-vuotiaista noin viidesosa on vanhuspalveluiden piirissä, raskaimpien hoitomuotojen osuus kohtalaisen alhainen Kotihoidon peittävyys jää myös hieman STM:n laatusuosituksesta Vanhuspalveluiden peittävyys Siilinjärvellä (osuus 75v täyttäneistä eri palveluissa) 40% 35% 30% 27% 29% TKpitkäaikaisasiakkaat 25% 20% 15% 10% 20% 21% 7% 7% 4% 4% 18% 17% 7% 6% 4% 4% 21% 7% 5% 10% 5% 10% 6% Tavallinen & tehostettu palveluasuminen ja vanhainkodit Omaishoito 5% 0% 10% 10% 8% 8% 10% % 13% Kotihoito (säännöllinen) Siilinjärvi Koko maa '14 Laatusuositus* Ikäihmisten laatusuosituksen (STM) tavoitteet: Säännöllinen kotihoito 13% - 14% Omaishoito 6% - 7% Raskaimmat hoitomuodot yhteensä 8% - 10% Tällä hetkellä kuitenkin harkitaan laatusuosituksista luopumista, koska on vaikeaa määritellä yleispätevästi oikeaa peittävyystasoa Sopiva peittävyystaso riippuu ikäihmisten määrän lisäksi paljolti asiakkaiden hoitoisuudesta, jolloin sama palvelurakenne ei välttämättä sovi kaikille alueille Lähde: Sotkanet *Sosiaali- ja terveysministeriön ikäihmisten laatusuosituksen tavoitepeittävyydet: koti- ja omaishoidossa peittävyyden alaraja, raskaimmista hoitomuodoista yläraja

6 Kotihoidon kysynnän kehittyminen Kotihoidon kysynnän ennustetaan olevan n.3 400h/kk elokuussa 2016 Kysyntä = suunnitellut säännöllisen kotihoidon palvelutunnit + toteutuneet muut välittömät työtunnit * Kotihoidon kysynnän kehittyminen (tuntia/kk) Helmikuu 2015 (3 150 h) Muutos 2/15-3/16: +6% Arvoitu kysynnän taso elokuussa, jota käytetään tässä laskelmassa (3 400 h/kk) Ennuste: muut välittömät asiakastyöt (regressioanalyysi) [C] Ennuste: asiakkaille myönnetyt palvelutunnit (regressioanalyysi) [C] Muut välittömät asiakastyöt (tilapäinen kotihoito ja tukipalvelut) [B] Asiakkaille myönnetyt palvelutunnit (säännöllinen kotihoito) [A] Tolppien selitteet: A B C Palvelu- ja hoitosuunnitelmiin merkitty säännöllisen kotihoidon ja kotisairaanhoidon tuntimäärä Toteutuneet muut kuin säännöllisen kotihoidon palvelutunnit, joita ei tyypillisesti suunnitella tuntimääräisinä pahosulle. Historiallisen kehityksen perusteella laadittu viiden kuukauden ennuste kysynnän kehityksestä ajalle, jolle ei ole vielä mitään tilastotietoja, tai tilastotiedot ovat puutteelliset *) Ks. tarkemmin Mulari (2014): Kotihoidon kysynnän ja tarjonnan yhteen sovittaminen: tarvepohjainen resursointimalli, Aalto yliopisto. Kuukaudet on vakioitu 30 päivän pituisiksi. 6

7 Kotihoidon kysynnän kehittyminen Kysyntä on laskenut Etelän alueella ja kasvanut Pohjoisessa Kysynnän tuntimäärä kuukaudessa (ennustettu* määrä 4/2016 alkaen) Helmikuu 2015 Resursointilaskelmassa on käytetty elokuun 2016 ennustettua kysyntää Mikäli kysynnän kehitys jatkuisi samalla tahdilla, tarvittaisiin joka vuosi noin kaksi vakanssia lisää Vakanssitarve vähenisi Etelässä yhdellä ja kasvaisi Pohjoisessa kolmella vakanssilla vuodessa Huom! Historiallinen kasvu ei ole tae tulevasta, joten suunnitelmien kehitystä tulee seurata säännöllisesti. 0 Etelä Pohjoinen -13 h/kk +29 h/kk Historiatietojen perusteella laskettu tarvittava työtuntien lisäys kuukaudessa kysynnän kasvuun vastaamiseksi *) Ennusteessa on käytetty lineaarista regressiomenetelmää. Kuukaudet on vakioitu 30 päivän pituisiksi. 7

8 Poikkeama Tunnit Kotihoidon kysynnän kehittyminen Säännöllisen kotihoidon toteutuneet tunnit ovat kasvaneet hieman enemmän kuin suunnitellut tunnit vastaako suunnitelma tarvetta? Toteutuneet säännöllisen kh:n palvelutunnit ovat ylittäneet suunnitellut syksystä 2015 lähtien Suunnitelmien toteutuminen viikkotasolla (viikot 2/ /2016) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis 15% 900 Suunnitellut tunnit (oikea akseli) % 5% Toteutuneet tunnit (oikea akseli) +18% +24% Muutos vko 2/15-16/ % 400 Poikkeama suunnitelmista (vasen akseli) 300-5% % 0 Suunnitelluissa ja toteutuneissa tunneissa on huomioitu vain säännöllisen kotihoidon tunnit asiakkaille, joiden kotialueena on Pohjoinen tai Etelä. Asiakkaan alue määräytyy sen perusteella, minkä alueen työntekijöiden käyntejä asiakkaalla oli eniten 2/15-3/16 välisenä aikana. Suunnitellut tunnit huomioitu viikkotasolla vain asiakkailta, joilla myös toteutuneita tunteja. 8

9 Sisällysluettelo 1 Kotihoidon kysynnän kehittyminen 2 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa 9

10 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Taustaa: Välittömän työajan osuus on Siilinjärvellä korkea sekä lähihoitajilla että sairaanhoitajilla Lähihoitajien välittömän työajan osuus 1-2/ % Tehokkain alue Tuloksia kotihoidon vertaiskehittämisestä 50% 40% 30% 20% 50% 49% 49% 43% 48% 60% Eniten kehitettävää 47% välittömän osuudessa 50% 10% 0% Eksote Espoo Kallio Riihimäki Selänne Siilinjärvi Ylä-Savo Keskiarvo Sairaanhoitajien välittömän työajan osuus 1-2/ % 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Sh osuus työvoimasta 38% 32% 29% 32% 25% 22% 24% 29% Eksote Espoo Kallio Riihimäki Selänne Siilinjärvi Ylä-Savo Keskiarvo 15 % 25 % 17 % 13 % 12 % 11 % 13 % 17 % Lähteet: Effica-, Pegasos- ja Titania-tiedot Yöaika (22-06) on poistettu sekä työajasta että asiakasajasta, samoin asumispalvelut lukuun ottamatta Kallion palveluasumista. 10

11 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Taustaa: Välittömän työajan osuus ei vaihtele Siilinjärvellä alueittain, sekä Etelässä että Pohjoisessa päästään samalle tasolle Lähihoitajien välittömän työajan osuus 1-2/ % Tuloksia kotihoidon vertaiskehittämisestä 50% 40% 30% 60% 60% 60% 20% 10% 0% Etelä Pohjoinen Siilinjärvi Sairaanhoitajien välittömän työajan osuus 1-2/ % 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Sh osuus työvoimasta 38% 38% 38% Etelä Pohjoinen Siilinjärvi 9 % 12 % 11 % Lähteet: Effica-, Pegasos- ja Titania-tiedot Yöaika (22-06) on poistettu sekä työajasta että asiakasajasta, samoin asumispalvelut. 11

12 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa n todellinen hoitajatarve vaihtelee asiakastarpeen mukaan, mutta suunniteltu vuorovahvuus pysyy lähes vakiona Vuorovahvuus (tunneissa) Työvuoron suunniteltu vuorovahvuus Työvoimapuskuri jolla tiimi varautuu kiireellisiin päiviin Suunniteltu vuorovahvuus ei aina toteudu poissaolojen takia Vajaamiehitys sairauspoissaolojen takia Ylimiehitys (välittömän työajan osuus jää tavoitteesta) Todellinen työvoimatarve Tällä vuorovahvuudella tavoiteltu välittömän työajan osuus toteutuisi Työvoimatarpeen vaihtelu samassa työvuorossa eri päivinä (Eri viikkoja, päiviä tai työvuoroja)

13 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Tulevaisuus: mitoitusajattelusta luovutaan ja siirrytään tarvepohjaiseen resursointiin Tasainen kuormitus on välttämättömyys tasaiselle palvelulaadulle ja kiireen vähentämiselle Vuorovahvuus (tunneissa) n oman henkilöstön suunniteltu vuorovahvuus Työvoiman tarve (välittömän työajan tavoite toteutuu) Tarpeen mukaan vaihteleva määrä liikkuvia hoitajia Useammassa työvuorossa osa hoitajista ovat lainassa Omat hoitajat riittävät kattamaan asiakastarpeen esim. 30% työvuoroista n omat hoitajat n vakituiset työntekijät hoitavat suuremman osan asiakkaiden käynneistä, vähentäen asiakkaiden hoitajien vaihtelua Ylimiehitys (välittömän työajan osuus jää tavoitteesta) Työvoimatarpeen vaihtelu samassa työvuorossa eri päivinä (Eri viikkoja, päiviä tai työvuoroja)

14 Tarjonnan vaihtelu huomioiden suositeltu lähihoitajien resurssipoolin koko on yhdeksän vakanssia 30 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Arkisin vuorossa on keskimäärin 20 lähihoitajien listaa, määrä vaihtelee tyypillisesti 23 ja 18 listan välillä Lähihoitajien listojen määrä aamu-ja iltavuoroissa yhteensä arkisin 9/2015 2/ % vuoroista listoja tätä arvoa vähemmän 90. Persentiili Keskiarvo 25. Persentiili Arkisin Erotus- 5 listaa Viikonloppuisin ~4 listaa 15 75% vuoroista listoja tätä arvoa enemmän 10 Listojen määrä vuorossa Pooliin tarvittavat vakanssit arkena ja viikonloppuna Johtopäätökset: = 9 vakanssia Suurehko vaihtelu samojen vuorojen henkilöstömäärässä eri päivinä: työvuorosuunnittelun perusteita on syytä arvioida. Työvuorojen tasaaminen voi olla haastavaa etenkin pienissä yksiköissä: voisi pooli palvella myös muita vanhuspalveluita kuormitustilanteiden tasaamiseksi? Listojen lukumäärään on laskettu arkiaamu ja iltavuorojen kaikki lähihoitajat, joilla työaikaa kyseisenä päivänä 14

15 Listoja vuorossa Samaan tulokseen poolin koosta päästään myös tarkastelemalla käyntilistojen määrää vuoroissa, joissa välitön työaika on 55%-65% Jos asetetaan alueiden oma henkilöstö riittämään 20% ajasta, poolin kooksi muodostuu 9 hoitajaa Lähihoitajien välitön työaika ja listojen määrä arkivuoroissa 9/2015 2/ Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa 90. Persentiili Keskiarvo 25. Persentiili Vuorot, joissa välitön työaika 55%-65% Yksittäinen vuoro: X-akseli = välitön työaika Y-akseli = listojen määrä Arkisin Välittömän työajan ollessa 55%-65%... Vuoroon tarvitsee keskimäärin 20 hoitajaa arkisin, 18,5 viikonloppuisin 90% ajasta riittää 23 hoitajaa arkisin, 21 viikonloppuisin 25% ajasta riittää 18 hoitajaa arkisin, 17 viikonloppuisin -Erotus- 5 listaa Viikonloppuisin 21 18, listaa % 55% 60% 65% 70% Välitön työaika vuorossa Pooliin tarvittavat vakanssit arkena ja viikonloppuna 5 4 = 9 hoitajaa 15

16 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Jos asetetaan alueiden oma henkilöstö riittämään 25% ajasta, poolin kooksi muodostuu 9 hoitajaa yhteensä vakansseja tarvitaan 42 Lähihoitajien tarvittavan vakanssimäärän laskenta Tarvittavia lähihoitajia alueilla 25% ajasta Työpanoksia Vakansseja Arkena Viikonloppuna Alueet ,4 29,4 + Tarvittavia työpanoksia, kun yksi hoitaja tekee 5 listaa viikossa Tarvittavien vakanssien määrä huomioiden poissaolot Arkena Viikonloppuna Pooli 5 4 6,6 9 + Yöaika Rajoitteet 2 1,4 3,4 Joillain hoitajilla osa työajasta ei ole ns. perinteistä hoitotyötä. Tällä on laskennallisesti 1,4 vakanssin suuruinen vaikutus resursoitavien hoitajien määrään. 41,8 lh-vakanssia 16

17 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Äkilliset sairauslomat vaikeuttavat työn suunnittelua ja sitä kautta muun muassa hoidon jatkuvuuden takaamista Äkillisten sairauspoissaolojaksojen* ensimmäisten päivien osuus työvuoroista, keskimäärin vuodessa (1-12/2015) 4,5 % 4,0 % 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 4,1 % 4,0 % 3,8 % 2,4 % 4,0 % 2,1 % Äkillisiin sairauspoissaoloihin liittyy useita haasteita: Tuloksia kotihoidon vertaiskehittämisestä Lyhyellä varoitusajalla on vaikea saada korvaavaa hoitajaa, joten poissaolijan asiakastyö jaetaan muiden hoitajien kesken. Tämä johtaa usein kiireeseen ja käyntien keston lyhentämiseen, jolloin hoidon laatu kärsii. Lisääntynyt kiire voi heikentää työhyvinvointia. Kiireen tunne voi välittyä myös myöhempiin työvuoroihin, jolloin hoitajat alkavat lyhentää käyntejä, vaikka siihen ei olisi tarvetta. Käyntilistojen uudelleensuunnittelu vie aikaa ja voi pidentää aamun viivettä. Toisinaan toinen hoitaja joutuu jäämään ylitöihin, mikä voi vaikuttaa koko työvuorosuunnittelujakson suunnitelmaan. Koska äkillisiä poissaoloja ei voi välttää, tarvitaan keino näiden nopeaan paikkaamiseen, esimerkiksi resurssipooli Valtaosa äkillisistä sairauspoissaoloista on kestoltaan lyhyitä 0,0 % Eksote ** Espoo Kallio Riihimäki Selänne Siilinjärvi Ylä-Savo ** Huom: Eksotessa kaikki palkalliset poissaolot kirjataan samalle Titania-koodille, joten äkillisiä sairauspoissaoloja ei voida erotella * Mukana äkilliset sairauspoissaolot (Titania-koodi Z) sekä tilapäiset sairaan lapsen hoitovapaat (Titania-koodi 7). Mukana kotihoitoa tekevät lähi- ja sairaanhoitajat. Ei sisällä asumispalveluita lukuun ottamatta Kallion palveluasumista. Lähteet: Titania-toteumatiedot

18 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Resursointilaskelman perusteella Siilinjärven kotihoito tarvitsee kuusi lähihoitajan vakanssia lisää Uudet lähihoitajat palkataan tässä vaiheessa resurssipooliin Nykytila Raportointitilaisuudessa johdon kanssa käydyn laadullisen arvioinnin perusteella päädyttiin siihen, että pooli koostuisi toistaiseksi vain uusista lähihoitajavakansseista, koska Etelän alueen kysyntä on kasvanut keväällä 2016 tarkasteluajanjakson jälkeen. Suositus Uusia lähihoitajavakansseja: 6 Pooli 9 Pooliin siirtyviä: Etelä Pohjoinen Etelä Pohjoinen Yhteensä:36 lähihoitajavakanssia Yhteensä: 42 lähihoitajavakanssia Kysynnän kasvaessa on luontevaa, että osa poolihoitajista siirtyy alueille. Uusien hoitajien rekrytointi voisi myös tulevaisuudessa tapahtua poolin kautta 18

19 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Laskelman perusteella viisi vakanssia riittäisi täyttämään sairaanhoitajille suunnatun kysynnän alueilla Johdon kanssa päädyttiin kuitenkin siihen, ettei sairaanhoitajien määrää voida vähentää Nykytila Suositus 1 Aoh Raportointitilaisuudessa johdon kanssa käydyn laadullisen arvioinnin perusteella päädyttiin siihen, ettei sairaanhoitajien määrää kannata vähentää. Kotihoidon vertaiskehittämisen tuloksien perusteella sairaanhoitajien osuus on jo nyt Siilinjärvellä verrokkikuntien alhaisin. 1 (avoin) 1 Aoh Etelä Pohjoinen Etelä Pohjoinen Yhteensä: 7 vakanssia Yhteensä: 5 vakanssia 19

20 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Kaksi vaihtoehtoista ratkaisua joustavaan tarvepohjaiseen resursointiin Olisiko liikkuvien hoitajien malli Siilinjärvelle luontevampi yksikön koko huomioiden? 1. Liikkuvien hoitajien malli 2. Keskitetty resurssipooli Resurssi -pooli Kaikille hoitajille jaetaan oma käyntilista, mutta osa hoitajista toimii laajemmilla alueilla Lähempänä perinteistä toimintamallia Haasteena mm. että kukaan ei ole vapaana vastaamaan äkilliseen tarpeeseen. Perinteisestä toimintakulttuurista poisoppiminen vaikeutuu. Sopii erityisesti pieniin yksiköihin Tiimeihin/alueille kohdennetaan hoitajia tarpeen mukaan: tavoitteena on ylläpitää hoitajapuskuria Kyky vastata äkilliseen tarpeeseen paranee Käsitys työvoiman kokonaistarpeesta paranee Hoitajien kuormitus pysyy tasaisempana (kiire vähenee) Haasteena mm. merkittävä muutos toimintakulttuurissa ( mitä jos joku jää ilman listaa?) Sopii suuriin ja keskisuuriin yksiköihin

21 Suositellut muutokset alueiden ja poolin resursseissa Yhteenveto suosituksista Suositukset perustuvat data-analyysiin ja raportointitilaisuudessa käytyyn laadulliseen arviointiin Ikäihmisten palveluiden yhteinen pooli Alueiden ja poolin henkilöstömäärä Työvuorosuunnittelun periaatteet Raportointitilaisuuden arvioinnissa päädyttiin siihen, että Siilinjärvelle hankittaisiin kuusi uutta lähihoitajavakanssia, jotka toimisivat aluksi alueiden yhteisinä liikkuvina hoitajina. Mahdollisuuksien mukaan alueilta voisi siirtää lisää hoitajia pooliin ( liikkuvaan tiimiin ). Sairaanhoitajien määrää ei toistaiseksi vähennettäisi. Apulaisosastonhoitajan työpanosta halutaan vapauttaa erityisesti uusien asiakkaiden hoidon aloituksen sujuvoittamiseen. Pohjoisella ja Eteläisellä alueella on tällä hetkellä yhteensä 36 lh- ja 7 sh+aoh -vakanssia. Liikkuvien hoitajien voisi ajatella toimivan ensisijaisesti vähiten palvelua tarvitsevien asiakkaiden vastuuhoitajina Laskelmat perustuvat Siilinjärven kanssa sovittuihin tavoitteisiin, joista keskeisin on se, että lähihoitajien tulostavoitteena on 60% välittömän työajan osuus ja sairaanhoitajilla 45% (keskimäärin). Käyntilistojen suunnittelussa käytetään kuitenkin edelleen korkeampia välittömän työajan tavoitteita (esim. 65% lähihoitajille) Siilinjärven kotihoito on yksikkönä pieni, jolloin poolilla voi olla haasteena tasata kaikkia kuormitustilanteita. Siksi tulisi harkita, voisiko kasvava pooli palvella myös palveluasumisen ja ympärivuorokautisen hoidon yksiköitä. Liikkuvan työvoiman tavoitteena on kohdentaa hoitajia alueilta, joilla hoitajatarve tietyssä työvuorossa on pienempi alueille, joilla tarve on suurempi. Pienissä yksiköissä haasteena on, että asiakastarve ja hoitajien poissaolojen määrä usein kasvavat tai pienenevät samanaikaisesti. Tällöin kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen kohdentamalla hoitajia yhdeltä alueelta toiselle vaikeutuu. Jos poolin piirissä olisi enemmän yksikköjä, olisi epätodennäköisempää, että kaikissa yksiköissä olisi samanaikaisesti korkea kuormitus. Tällöin pooli pystyisi tasaamaan kuormituseroja paremmin. Aiemmin esitetyistä analyyseista nähdään, että työvuorojen määrä vaihtelee samoissa vuoroissa eri päivinä merkittävästi. Kaikki vaihtelu ei johdu sairauspoissaoloista, vaan merkittävä osa siitä selittyy työvuorosuunnittelussa etukäteen päätetyistä vuorovahvuuksista. Työvuorojen suunnittelussa tulisi tavoitella sitä, että samassa vuorossa olisi aina sama määrä hoitajia töissä. Jos tätä ei pidetä tavoitteena, kuormitus vaihtelee jo pelkästään sen takia, että hoitajia on suunniteltu eri määriä töihin samaan vuoroon eri viikonpäiville. Jos asiakastarve todella vaihtelee merkittävästi eri viikonpäivinä (useita kymmeniä prosentteja), voi olla perusteltua suunnitella erisuuri vuorovahvuus eri viikonpäiville Jossain määrin suunniteltuja palvelutuntejakin lienee mahdollista tasata eri arkipäivien välillä Resursointi tulevaisuudessa Mikäli kysynnän kehitys jatkuisi samalla tahdilla, tarvittaisiin joka vuosi noin kaksi vakanssia lisää Lyhytaikaisen kuntouttavan arviointijakson soveltaminen uusille asiakkaille (vrt. Eksote) tukisi kysynnän hallintaa Uudet asiakkaat läpikävisivät esim. 4 viikkoa kestävän arviointijakson. Jakson aikana panostettaisiin asiakkaiden kuntoutukseen. Päätös säännöllisen kotihoidon asiakkuudesta tehtäisiin vasta tämän jälkeen. 21

22 22