LAUSUNTO 1 (11)
|
|
- Juuso Kähkönen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 LAUSUNTO 1 (11) LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE VARHAISKASVATUSLAIN (36/1973) 11 a ja 11 b :n MUUTTAMISESTA SEKÄ VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA ANNETUN ASETUKSEN (239/1973) 6 :n 1 mom. MUUTTAMISESTA (VARHAISKASVATUSOIKEUDEN JA HENKILÖSTÖMITOITUKSEN MUUTTAMINEN) Lapsuudentutkimuksen seuran hallitus Sisällys LAUSUNNON TAUSTA... 1 MUUTOSTEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET... 1 MUUTOSTEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 3 MUUTOSTEN VAIKUTUKSET PERHEIDEN ARJEN HALLINTAAN... 6 MUUTOSTEN VAIKUTUKSET LASTENSUOJELUTARPEEN EHKÄISYYN... 6 PÄIVÄHOIDON YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS... 7 Liite 1: LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ LAUSUNNON TAUSTA Lapsuudentutkimuksen seura ry. on rekisteröity yhdistys (199796), jonka tarkoituksena on edistää monitieteistä ja monialaista lapsi- ja lapsuudentutkimusta Suomessa. Seuran hallituksessa ja jäsenistössä eri tieteenalat ovat edustettuina ja seuran toiminta on kansallisesti ja kansainvälisesti verkostoitunutta. MUUTOSTEN KUSTANNUSVAIKUTUKSET Hallituksen esityksen mukaan julkinen sektori säästäisi noin 62 miljoonaa euroa, jos kaikki nyt kokopäivähoidossa olevat lapset, joiden ainakin toinen vanhempi on kotona, siirtyisivät osapäivähoitoon. STM:n vuonna 2004 teettämä selvitys (Väinälä 2004) osoittaa, että sellaisten lasten osuus, joiden vanhemmista toinen on kotona ja lapsi kokopäivähoidossa, on melko pieni - noin 10 % kokopäivähoidossa olevista lapsista. Selvityksessä ilmeni, että päiväkotien henkilöstö tunsi näiden lasten hoidontarpeen hyvin, ja taustalta löytyi usein erittäin vahvoja perusteita lapsen kokopäivähoidon tarpeelle, kuten vanhempien mielenterveysongelmia, työkyvyttömyyttä, eläkettä,
2 LAUSUNTO 2 (11) vakavasti sairaiden sisarusten erityishoidon tarvetta sekä pätkätöitä. On myös huomattava, että nämä lapset tekivät hyvin lyhyttä päivää: keskimäärin hoidossa oltiin 6,5 tuntia päivässä ja 4 päivää viikossa eli noin 26 tuntia viikossa osapäivähoidon rajan ollessa 25. Lisäksi aiheesta tehty selvitys osoittaa, että kokopäivähoidossa olevista lapsista lähes 90 % oli 3 vuotta täyttäneitä. Selvityksessä erityishuomio kiinnitettiin sellaisiin lapsiin, joiden vanhempi oli kotona nuoremman sisaruksen hoidon vuoksi, nämä perheet kun ovat herättäneet eniten julkista keskustelua. Näitä lapsia oli käytännössä häviävän vähän - vain noin 3 % päivähoitolapsista. Myös nämä lapset olivat lähes kaikki yli 3-vuotiaita, käytännössä jo vertaissuhteita ja aktiivista toimintaa kaipaavia leikki-ikäisiä. Keskustelun kohteena olevista lapsista valtaosa on siis sellaisia, joiden osapäivähoitoon siirtäminen olisi heidän etunsa vastaista. Siksi on vaikeaa uskoa, että säästöt olisivat kuvatun kaltaisia. Muutoksella kurjistettaisiin jo vaikeassa olevien perheiden asemaa ja synnytettäisiin tarpeetonta epävarmuutta perheiden arkeen. Muutos siirtyisi pahimmillaan lastensuojelun kustannukseksi. Vantaan lapsista vuonna 2009 julkaistu selvitys on tuloksiltaan samanlainen STM:n selvityksen kanssa. Vantaalla näiden lasten kokonaisosuus on noin 12 % lapsista ja perustelut kokopäivähoitoon ovat samat (lastensuojelu, erityispäivähoidon tarve, maahanmuuttajatausta, vanhempien työttömyys, vanhempien hoitovapaa). Vain 10 % näistä lapsista oli alle 3-vuotiaita. Sellaisten lasten osuus, joiden vanhempi oli äitiys- tai vanhempainlomalla tai vanhempainvapaalla oli vain noin 3 % kaikista lapsista. (Kotona olevien vanhempien 2009). Vaikka selvitysten kuvaamat tulokset osoittavat subjektiivisen päivähoito-oikeuden supistamisen tarpeettomuuden, ohessa muutamia lisäargumentteja esityksen heikkouksien osoittamiseksi. Ensinnäkin mainitut selvitykset osoittavat, että kyseessä oleva lapset, tekevät jo nyt lähes osapäivän pituisia päiviä tai viikkoja. Kokopäiväisen hoitopaikan varaaminen, mutta vain sen osittainen hyödyntäminen johtunee siitä, että osapäivähoitopaikan vastaanottaminen on tehty perheille hyvin epäedulliseksi vaihtoehdoksi niin kustannusten kuin arjen käytäntöjen kannalta. Osapäivähoidossa tuntimäärät ja niiden käyttöajat ovat yleensä tarkkaan rajattuja, jolloin vähäiset hoitotunnit saatetaan osoittaa esim. aamupäiviin tai vain iltapäiviin tai tietyille viikonpäiville. Lisäksi osapäivähoito on suhteettoman kallista niille perheille, jotka joutuvat maksamaan päivähoidosta, sillä osapäivähoito on suhteellisesti kokopäivähoitoa kalliimpaa. Useissa kunnissa osapäivähoidon ajankohta on osoitettu tapahtuvaksi tiettyyn aikaan päivästä, yleensä aamupäivisin. Käytännössä tämä vaikeuttaa perheiden arjen järjestelyjä huomattavasti. Onkin hyvin todennäköistä, että ne perheet, jotka joutuvat maksamaan täyden päivähoitomaksun, katsovat säästön olevan vaivaan nähden niin pienen, että valitsevat kokopäivähoitopaikan, jolloin he voivat käyttää hoitoa joustavasti silloin kun sitä tarvitsevat. Tämä toimintapa takaa päivähoidon järjestymisen silloin, kun sille on tarvetta, sekä aamupalan, lounaan ja välipalan päivittäin. Järjestelyyn ollaan varmasti oltu tyytyväisiä myös päivähoidossa, sillä päivähoidon käytännöissä tämä tuo ryhmiin tiettyä väljyyttä, kun kokopäiväpaikkalaiset tekevät lyhyempää päivää. Ryhmäkokoihin, hoitajien määriin jne. ei ole tässä järjestelmässä pitänyt tehdä muutoksia, kun laskennallisesti lapset ovat olleet hoidossa koko päivän.
3 LAUSUNTO 3 (11) Toisekseen mikäli järjestelmää muutetaan, saattaa se paradoksaalisesti johtaa tilanteeseen, jossa päivähoidon käyttötunteja on nykyistä enemmän, ryhmät ovat suurempia ja henkilöstö kuormittuneempaa. Tämä tilanne voi toteutua, jos osapäivähoitolapsille joudutaan perustamaan uudet päivähoitoryhmät arjen aikataulujen poiketessa suuresti kokopäivähoitolasten rutiineista. On myös vaarana, että kokopäivähoitopaikan valinneet ryhtyvät pitämään lapsiaan hoidossa pitempään kuin ehkä olisi tarvetta sen pelossa, että lapset siirretään osapäivähoitoon. Päivähoitoryhmistä tulee tämän hetkistä kuormittuneempia niin osa- kuin kokopäivähoidon puolella. Kolmanneksi muutoksessa myös hoitoryhmien välillä oleva liikehdintä lisääntyisi lasten vaihtaessa elämäntilanteen mukaan ryhmistä ja päiväkodeista toiseen, mikä myös lisää kustannuksia ja työn kuormittavuutta sekä vaikeuttaa päivähoidon järjestämisen ennakointia ja lapsiperheiden arkea. Päivähoidon kustannussäästöjen arviointi on vaikeaa, sillä päivähoidossa on joka tapauksessa varauduttava tiettyyn henkilöstömitoitukseen ja ateriavolyymiin. Suorista kustannuksista puhuminen perustuu henkilöstö-, ateria ja tilakustannuksiin. Käytännössä voi olla niin, että henkilöstökustannukset kasvavat tai pysyvät samoina, kun joudutaan perustamaan uusia ryhmiä, ja lisäksi on huomioitava uusista tiloista aiheutuvat tilakustannukset. Henkilömitoituksen muuttamisen on luonnoksessa arvioitu säästävän 66,9 miljoonaa euroa henkilöstötarpeen vähentyessä. Luonnoksessa ei ole huomioitu naisten työttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Kustannussäästöjä arvioitaessa on myös huomioitava, että tällä hetkellä tilanormit on suunniteltu tietyn lapsiryhmän suuruisiksi ja monissa kunnissa tilanormit ovat jo nyt hyvin ahtaat. Jokainen lapsi tarvitsee naulakon, kaapin, sängyn, ruokapöytäpaikan ja leikkitilaa. Toisin kuin luonnoksessa esitetään, muutos tulee todennäköisemmin lisäämään kuin vähentämään tilakustannuksia. MUUTOSTEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET Varhaiskasvatuskeskustelussa on pidättäydyttävä puhumasta vain suorista kustannuksista ja sen sijaan katsottava laajaa kuvaa, joka ylettyy yhden lapsen elämänkaarella syntymästä aikuisuuteen ja työelämään, lapsiryhmän tasolla taas kokonaisiin ikäluokkiin ja perheiden arjen tasolla työ- ja koulutusmarkkinoiden sekä yhteiskunnan toimivuuden tasoille. Välilliset kustannukset ovat varhaiskasvatuskeskustelussa sellaisia, joilla on todellista merkitystä. Vanhemmat, jotka ovat kotona lapsen ollessa päivähoidossa jakautuvat neljään ryhmään: 1. lastensuojelun piirissä oleviin, 2. maahanmuuttajataustaisiin 3. työttömiin työnhakijoihin, 4. äitiys- tai vanhempainlomalla tai hoitovapaalla oleviin. On selvää, että kaikkien näiden ryhmien lasten kodin ulkopuolella tapahtuvalla päivähoidolla on kansantalouden kannalta suotuisia vaikutuksia. Käsittelen seuraavassa kutakin ryhmää: 1. Lastensuojelun piirissä olevat lapset
4 LAUSUNTO 4 (11) Lastensuojelun piirissä olevat lapset säästyvät ehkä kalliimmilta lastensuojelun tukitoimenpiteiltä kuten perhetyöltä, huostaanotosta ja kodin ulkopuolisesta sijoituksesta puhumattakaan. Oikein ajoitettu varhainen tuki myös parantaa näiden lasten kouluvalmiuksia, perusturvallisuuden tunnetta ja kykyä toimia vuorovaikutuksessa toisten lasten kanssa. Jos kotona on lastensuojelun tarvetta aiheuttavia ongelmia, yhteiskunnan vastuu kasvatuksesta on erittäin suuri. Palaan lastensuojeluun sitä koskevassa kappaleessa myöhemmin. 2. Maahanmuuttajataustaiset lapset Maahanmuuttajataustaisten perheiden lapsille kielitaidon omaksuminen ja kulttuuristen koodien sisäistäminen sekä valtaväestötaustaisten ystävyyssuhteiden solmiminen ovat erittäin tärkeitä tulevan koulu-uran käynnistymisen kannalta. Osallistuminen päivähoidon toimintaan edistää parhaassa tapauksessa myös vanhempien integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. 3. Työttömien työnhakijoiden lapset Työttömän vanhemman tehtävänä ei ole hoitaa lapsiaan kotona edes osa-aikaisesti, vaan pyrkiä kaikin keinoin pääsemään takaisin kiinni työelämään uudelleenkoulutuksen, aktiivisen työnhaun ja erilaisten kuntouttavien toimenpiteiden avulla. Työttömien työnhakijoiden määrä on jälleen kasvanut ja tulee prekariaattiyhteiskunnassa alati kasvamaan. Aikuisten työ- ja koulutusurat ovat tulevaisuudessa yhä pirstaleisempia ja nopeatempoisempia. On hyvin vaikeaa, mutta välttämätöntä laskea, millaisia kustannuksia aiheutuu siitä, ettei työttömänä kotona oleva vanhempi pääse hakemaan työtä kokopäiväisesti. On myös huomioitava, että tällaisen vanhemman mahdollisuudet vastaanottaa työtä hidastuvat huomattavasti, jos lapselle ei välittömästi ole tarjolla kokopäivähoitopaikkaa. Ei voida myöskään edellyttää, että lapset liikkuvat päivähoitoryhmistä ja päiväkodeista ja sen myötä ystävyys- ja hoivasuhteista toiseen sen mukaan, miten työmarkkinat heittelevät heidän vanhempiaan. Irtisanottu, asuntovelkainen ja tulevaisuudestaan monella tapaa ahdistunut ja epävarma vanhempi ei välttämättä ole lapselleen se paras hoitaja edes osa-aikaisesti. 4. Äitiys- tai vanhempainvapaalla tai hoitovapaalla olevien vanhempien lapset Kuten jo osoitettiin, sellaisten lasten määrä, joiden vanhemmat ovat kotona hoitamassa nuorempaa sisarusta, on kokopäivähoidossa hyvin pieni - vain 3 % kaikista päivähoidossa olevista lapsista. Käytännössä valtaosa tällaisista lapsista on siis jo nyt vapaaehtoisesti osapäivähoidossa tai kotonaan. Muutos ei siis toisi kustannussäästöjä tähän tilanteeseen, mutta saattaisi tehdä arjen näissä perheissä hyvin vaikeaksi. Käytännössä kokopäivähoitoa käyttävillä perheillä lienee perustellut syyt valinnalleen: vauvaa hoitava vanhempi on syystä tai toisesta väsynyt tai perheen lapset ovat vaikeahoitoisia. Lapsi voi myös kaivata kaverisuhteitaan, eikä halua vaihtaa ryhmää pienemmän sisaruksen synnyttyä. Täytyy muistaa, että lapsi saattaa jatkaa päiväkodissa vanhassa tutussa ryhmässään siksi, että hän haluaa sitä itse. Voi myös olla vaikeaa saada lasta palautettua samaan ryhmään hoitovapaan jälkeen ja perheiden sekä lasten kannalta voi olla mielekästä, että nuorempi sisarus pääsee myöhemmin liittymään samaan päivähoitopaikkaan vanhemman sisaruksensa kanssa.
5 LAUSUNTO 5 (11) Varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen vaikuttaa suoraan lasten oikeuteen omaan sosiaaliseen ryhmäänsä. Päiväkodeissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että lasten sosiaalisten suhteiden rakentumisen näkökulmasta ero puoli- ja kokopäiväisen hoidon välillä on suuri. Henkilöstömitoituksen muuttamisella on suoria vaikutuksia lasten vuorovaikutussuhteiden määrään, mahdollisuuteen saada yksilöllistä ja tarpeenmukaista kohtaamista, huomiota, havainnointia sekä kehityksen ja oppimisen tukea, kuten luonnoksessakin todetaan. Näiden ensiarvoisen tärkeiden sosiaalisten tukirakenteiden heikkenemisellä on vaikutusta lapsen kognitiiviseen, sosiaaliseen ja emotionaaliseen kehitykseen, ja sitä kautta myöhempään koulumenestykseen. Päiväkodeissa tehdyt etnografiset tutkimukset osoittavat, että aikuismäärän vähentymisellä on välitön vaikutus lasten ryhmädynamiikkaan, mikä ilmenee levottomuutena, koettuna turvattomuutena ja todellisina turvallisuusuhkina. Erityisen haitallisesti henkilöstömäärän vähentäminen kohdistuu lapsiin, jotka kärsivät aikuiskontaktin puutteesta myös päiväkodin ulkopuolella tai joilla on tunnistamattomia erityistarpeita. Henkilöstömäärän vähentäminen syventää lasten eroja sosiaalisissa taidoissa ja sitä kautta edistää lasten välistä eriarvoistumiskehitystä. (Paju 2013, Vuorisalo 2013.) MUUTOSTEN VAIKUTUKSET PÄIVÄKOTIEN VARHAISKASVATUSTEHTÄVÄÄN Esitetyssä muutoksessa päivähoito-oikeuden rajoittamisesta unohdetaan, että Suomessa oppivelvollisuusikä on kansainvälisesti tarkastellen korkea ja päivähoidolla subventoidaan varhaiskasvatustehtävää, joka esim. Keski- ja Etelä-Euroopassa on koulun tehtävä. Esimerkiksi Ranskassa lapset menevät kokopäiväkouluun jo 3-vuotiaina riippumatta siitä, ovatko vanhemmat kotona vai työelämässä. Muissa Pohjoismaissa, kuten Tanskassa, päivähoito nähdään vahvasti lapsen oikeutena ja yhteiskuntaa tukevana julkisena palveluna, joka tukee kansalaiseksi kasvamista. Myös Suomessa varhaiskasvatus tulisi nähdä lasten oikeutena, joka yhteiskunnan on velvollisuus järjestää ja josta myös kansakunta pitkällä tähtäimellä hyötyy. Selvitykset osoittavat, että kokopäivähoidossa olevien lasten ikä on yleensä yli 3 vuotta vanhempien roolista riippumatta. Tämän ikäisillä lapsilla tulisi olla oikeus laadukkaaseen kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen vanhempien statuksesta riippumatta. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen vie osalta lapsista oikeuden elinikäiseen oppimiseen, jonka jatkumon alkupään varhaiskasvatus tarjoaa. Hoitotarpeen arviointi palauttaa varhaiskasvatukseen vanhan byrokratian, josta jo kerran päästiin: jollekin tulee mandaatti tehdä päätöksiä siitä, kenelle ja erityisesti millä perusteilla lapsen hoitoaika määräytyy. Ryhmäkoon kasvulla on suora vaikutus kasvattajien mahdollisuuteen seurata yksilöllisesti lasten kognitiivista kehitystä. Myös ryhmäopetustilanteet vaikeutuvat ryhmäkoon kasvaessa. Kuten luonnoksessa todetaan, muutoksella on suora vaikutus henkilöstön jaksamiseen työssä, työhyvinvointiin ja -motivaatioon sekä alan vetovoimaisuuteen ja alalta poishakeutumiseen. Tämä on voitu todeta myös päiväkodeista tehdyissä etnografisissa tutkimuksissa (esim. Paju 2013, Vuorisalo 2013).
6 LAUSUNTO 6 (11) MUUTOSTEN VAIKUTUKSET PERHEIDEN ARJEN HALLINTAAN Monessa perheessä valinta pitää lapsi kokopäivähoidossa toisen vanhemman ollessa kotona johtuu osittain päivähoitojärjestelmän jäykkyydestä ja sen joustamattomuudesta arjen muutoksissa. Tämä lienee tilanne erityisesti niissä perheissä, joissa kotona oleva vanhempi hoitaa nuorempaa lasta tai on työttömänä. Käytännössä kokopäivähoitopaikka on perheen kannalta tämän hetkisistä vaihtoehdoista joustavin, sillä silloin hoitoa voi käyttää siinä määrin kuin se on tarpeellista. Tämä ei ole perheelle edes merkittävästi kalliimpaa kuin osapäivähoito, mikäli kokopäivähoitopaikan mukana tulevat edut kuten ateriat huomioidaan. Lapsen ollessa osapäivähoidossa mahdollisuutta koko päivän kestävään hoitoon ei ole, vaikka tarve olisi esim. kotona olevan vanhemman työhaastatteluiden, pienemmän sisaruksen neuvolakäyntien tai muun välttämättömän syyn vuoksi. Kohdassa yksi totesin seuraavaa: Osapäivähoidossa tuntimäärät ja niiden käyttöajat ovat yleensä tarkkaan rajattuja, jolloin hoitotunnit saatetaan osoittaa esim. aamupäiviin tai vain iltapäiviin. Lisäksi osapäivähoito on suhteettoman kallista niille perheille, jotka joutuvat maksamaan päivähoidosta. Näin ollen perheet valitsevat mieluummin suhteessa edullisemman kokopäivähoitopaikan ja käyttävät sitä sen verran kuin tarvitsevat. Tämä toimintapa takaa kokopäivähoidon järjestymisen silloin, kun sille on tarvetta, sekä aamupalan, lounaan ja välipalan päivittäin. On muistettava, ettei mikään osoita, että kokopäivähoitopaikan pitäminen elämäntilanteiden muuttuessa olisi seurausta vanhempien laiskuudesta tai haluttomuudesta hoitaa omia lapsiaan. Usein kyse on vaikeasta tasapainoilusta työ- ja perhe-elämän paineessa. Toisinaan kyse on siitäkin, etteivät vanhemmat uskalla laittaa lastaan osapäivähoitoon saatikka ottaa häntä edes väliaikaisesti kotihoitoon, jos vaarana on kokopäivähoitopaikan menettäminen tutuksi muodostuneessa päivähoitoryhmässä ja päiväkodissa. Lapsen pitämisellä kokopäivähoidossa myös turvataan hänelle tuttujen ja turvallisten ihmissuhteiden jatkuvuus ja arjen ennakoitavuus. Lapsen pitäminen päivähoidossa elämäntilanteen muuttuessa on usein lapsen edun mukainen päätös etenkin, jos lapsi on kiinnittynyt ystäviinsä ja häntä hoitaviin aikuisiin päivähoidossa. Henkilöstömitoituksen muuttaminen tulee heikentämään mahdollisuuksia kodin ja päivähoitohenkilöstön väliseen yhteistyöhön. Jokainen lisälapsi merkitsee vähintään yhtä, mutta uusperheiden kohdalla jopa neljää uutta aikuista, joiden kanssa päivähoitohenkilöstön on kommunikoitava ja järjestettävä varhaiskasvatuskeskusteluja. Perheiden arjessa kasvanut ryhmäkoko saattaa ilmetä heikenneenä varhaiskasvatuksen laatuna, päivähoitopaikan vaihtumisena sekä lasten levottomuutena. MUUTOSTEN VAIKUTUKSET LASTENSUOJELUTARPEEN EHKÄISYYN On selvää, että päivähoidolla on tärkeä lastensuojelutehtävä ja se on perheille tarjottavista lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteistä varmasti merkittävin alle kouluikäisten lasten palvelutarjonnassa. Päivähoito takaa lapselle päivittäiset turvalliset ihmissuhteet, ravinnon, hygienian, kasvatuksen, vertaissuhteet, virikkeitä, ulkoilua sekä ennakoitavan ja jäsennellyn arjen rakenteen. Parhaassa tapauksessa päivähoidon avulla voidaan välttyä voimallisemmilta lastensuojelun toimenpiteiltä, kuten kodin ulkopuolelle sijoittamiselta. Päivähoidolla on myös
7 LAUSUNTO 7 (11) tärkeä valvontatehtävä, joskin lastensuojeluilmoituksia tehdään päivähoidosta verrattain harvoin. Verkostotyöskentelyssä päivähoito on kuitenkin tärkeä lastensuojelun toimintakumppani ja taho, joka tuntee lapsen päivittäisen voinnin huomattavasti lastensuojelua paremmin. Päivähoidon merkitys korostuu myös sijoitettujen lasten kohdalla, mikäli päivähoitoa voidaan kodin ulkopuolelle sijoittamisen jälkeen jatkaa tutussa päivähoitopaikassa. Mikäli käytäntöä muutetaan sellaiseksi, että lastensuojelun tukitoimet ovat perusteena kokopäivähoitopaikalle silloin, kun vanhempi on kotona, lisää se varmasti lastensuojelun asiakkaiden määrää. On todellinen vaara lipsua samaan käytäntöön kuin osassa kuntia lapsiperheiden kotipalveluissa ennen voimaan tullutta sosiaalihuoltolainsäädännön uudistusta: jotta perhe saattoi saada kodinhoitoapua, tuli sen olla lastensuojelun asiakkaana. On kaikin keinoin vältettävä tilannetta, jossa kokopäivähoidon saamiseksi on oltava lastensuojelun asiakkaana. Tällaista tilannetta ei saa päästää syntymään etenkään, jos katsotaan, että päivähoidolla on nyky-yhteiskunnassa muitakin kuin sosiaalisia tukitehtäviä. On myös mietittävä, millaisia leimaamisvaikutuksia jälleen uusien riskilapsikategorioiden tekemisellä on. Lastensuojelun piirissä olevat lapset eivät tarvitse erottuakseen enää yhtäkään merkintää lisää. On myös kysyttävä, riittääkö vain lastensuojelukategoria kokopäivähoitopaikkaan, olisihan hyvin perusteltua myöntää kokopäivähoitopaikka myös maahanmuuttajataustaisille ja erityishoidon tarpeessa oleville lapsille. Loppupeleissä, esitettyjen selvitysten perusteella, valtaosa kyseessä olevista lapsista olisi siis oikeutettuja kokopäivähoitopaikkaan. Perusteiden taustoittaminen lisäisi osaltaan paitsi tarpeetonta leimaamista, myös byrokratiaa ja erilaisten määritelmien kanssa pelaamista. Henkilöstömitoituksen muutos kohdistuu vaikeimmin lapsiin, joilla on laiminlyönnin kokemuksia tai traumaattisia aikuiskontakteja. Heidän tarpeensa rakentaviin vuorovaikutussuhteisiin ei toteudu suuressa lapsiryhmässä. Jo nyt lasten kohdalla joudutaan aivan liian usein turvautumaan huostaanottoon, mikä on yhteiskunnalle huomattavasti varhaiskasvatusta hintavampi vaihtoehto. Turvaamalla riittävän laadukas päivähoito voidaan parhaimmillaan ehkäistä huostaanoton tarvetta. PÄIVÄHOIDON YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS Hallituksen esittämä luonnos perustuu tarpeelle vähentää päivähoidon kustannuksia. Kuitenkin laadukkaalla päivähoidolla on useita kansantalouden ja kansallisen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä tehtäviä, jotka pikemminkin vähentävät julkisia kustannuksia. Otan niistä esiin kaksi mielestäni tärkeintä ja kauaskantoisinta. Ensinnäkin laadukkaalla päivähoidolla edistetään lasten hyvinvointia. Laadukas päivähoito edistää erityisesti sellaisten lasten tasapainoista kehittymistä, joiden kotiolosuhteissa on puutteita. Laadukkaassa päivähoidossa lapset saavat osakseen koulutettujen ja heidän hoitoonsa motivoituneiden aikuisten tuen, säännöllisen päivärytmin, virikkeitä, ulkoilua, valvontaa ja ohjausta sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Päivähoidossa voidaan luoda pohjaa kansalaistaidoille ja yleissivistykselle. Tutkimukset myös osoittavat, että lapset kehittyvät erityisesti vertaistensa - siis toisten lasten - seurassa ja heidän kanssaan vuorovaikutuksessa toimien. Laadukas päivähoito myös valmentaa koulunkäyntiin, opettaa toimimaan ryhmässä ja kuuntelemaan ohjeita. Laadukkaalla
8 LAUSUNTO 8 (11) päivähoidolla siis kasvatamme maksukykyisiä ja yhteiskuntaan integroituneita kansalaisia. Lapsilla tulee olla oikeus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kustannuksia säästämättä. Tämä on kaikkien myös kansantalouden - etu. Toinen päivähoidon tärkeä tehtävä liittyy naisten asemaan yhteiskunnassa sekä sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Suomessa naisten ja erityisesti äitien työllisyysaste on jopa pohjoismaisittain tarkasteltuna suuri, ja tämän on mahdollistanut ennen kaikkea toimiva päivähoitojärjestelmämme. Kansainvälisesti tarkastellen on ainutlaatuista, että pienten lasten äidit voivat käydä kokopäivätöissä ja jopa vuorotöissä. Tämä on historiallisesti tarkastellen ollut taloudellisen kasvumme kantava selkäranka, sillä naisten korkea työllisyysaste on merkinnyt välittömien ja välillisten verotulojen runsaampaa virtaa, mikä on moninkertaisesti kompensoinut päivähoidosta aiheutuvat kustannukset. Naisten kouluttautuminen ja työssäkäynti ovat merkinneet myös asiantuntijuuden ja osaamisen lisääntymistä vähäväkisessä yhteiskunnassa ja pitänyt huoltosuhteen siedettävänä. Suurten ikäluokkien vanhetessa on entistä tärkeämpää, että kaikki potentiaalinen työvoima on työmarkkinoiden käytettävissä. Päivähoitojärjestelmä on myös itsessään merkittävä naisten työllistäjä, jolloin henkilöstömäärän leikkaukset kohdistuvat juuri työikäisiin naisiin. Jos kaikesta huolimatta halutaan lisätä osapäivähoidon käyttöä, tulee se tehdä taloudellisesti ja käytännöllisesti järkeväksi sekä lapsen edun mukaiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että osapäivähoidon maksua tulee laskea ja sen aikarajoja tulee joustavoittaa. Lisäksi tulee huolehtia siitä, ettei lapsia ryhdytä erottelemaan päivähoidossa ryhmiin, jotka profiloituvat hoidontarpeen mukaan. Tällöin on vaarana, että muodostuu erilaisia ryhmäjakoja myös lasten perhetaustojen ja tuen tarpeen mukaan, mikä saattaa lisätä ryhmien välistä eriarvoisuutta. Ryhmäkokojen kasvattamiselle ei edes vaihtoehtoisia perusteita löydy. Tällä hetkellä, kun päättäjät, asiantuntijat, työnantajat ja palkansaajat ovat kaikki yksimielisiä siitä, että kestävyysvaje on ratkaistava ja työuria on pidennettävä, on vahingollista, että lapsiperheiden työssäkäyntiä halutaan vaikeuttaa entisestään. On myös vahingollista, että lastensuojelun asiakasmäärien kasvaessa halutaan entisestään kurjistaa lasten asemaa ja ajaa yhä suurempia joukkoja lastensuojelun asiakkuuteen. Politiikan tulisi tässä tilanteessa kulkea aivan eri suuntaan: vanhempia tulisi kannustaa tuomaan lapsensa päivähoitoon ja osallistumaan aktiivisesti yhteiskunnan toimintaan. Erityisesti vaikeassa asemassa olevia lapsia tulisi kaikin keinoin haalia kokopäiväisen päivähoidon piiriin, eikä sysätä heitä kotiolosuhteisiin, joissa heidän tasapainoista kasvua ja kehitystään ei voida tukea. VTT Tutkijatohtori Elina Pekkarinen Puheenjohtaja Lapsuudentutkimuksen seuran hallituksen psta
9 LAUSUNTO 9 (11) Lähteet: Kotona olevien vanhempien lapset päivähoidossa tammikuussa Vantaa: Vantaan kaupunki. 89_seurantaselvitys_tammikuu_2009_1_.pdf Paju, Elina (2013) Lasten arjen ainekset etnografinen tutkimus materiaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja toimijuudesta päiväkodissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Vuorisalo, Mari (2013) Lasten kentät ja pääomat. Osallistuminen ja eriarvoisuuksien rakentuminen päiväkodissa. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väinälä, Anna (2004) Selvitys kotona olevien vanhempien lasten päivähoitotilanteesta, syyskuu Selvityshenkilön raportti, ensipainos. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
10 LAUSUNTO 10 (11) Liite 1: LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ Selvitykset kokopäivähoidossa olevista lapsista, joiden vanhemmista ainakin toinen on kotona, osoittavat, että lähes kaikkien lasten taustat puoltavat kokopäivähoitoa. Näitä ovat lastensuojelun tarve, maahanmuuttajatausta sekä lapsen erityishoidon tarve. Myös vanhempainvapailla olevien vanhempien lapset olivat yli 3-vuotiaita ja siis riittävän varhaiskasvatuksen ja vertaissuhteiden tarpeessa olevia lapsia. Aiheesta tehtyjen selvitysten perusteella valtaosa kyseessä olevista lapsista olisi edelleen oikeutettuja kokopäivähoitopaikkaan harkinnan perusteella. Hoidon tarpeen perusteiden taustoittaminen lisää tarpeetonta leimaamista, normeja ja byrokratiaa. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen vaikuttaa suoraan lasten oikeuteen omaan sosiaaliseen ryhmäänsä. Päiväkodeissa tehdyt tutkimukset osoittavat, että lasten sosiaalisten suhteiden rakentumisen näkökulmasta ero puoli- ja kokopäiväisen hoidon välillä on suuri. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittaminen vie osalta lapsista oikeuden elinikäiseen oppimiseen, jonka jatkumon alkupään varhaiskasvatus tarjoaa. Hoidontarpeen arviointi palauttaa varhaiskasvatukseen vanhan byrokratian, josta jo kerran päästiin: jollekin tulee mandaatti tehdä päätöksiä siitä, kenelle ja erityisesti millä perusteilla lapsen hoitoaika määräytyy. Tällä hetkellä osapäivähoito on useissa kunnissa jäykästi järjestettyä ja kokopäivähoitoon verrattuna kallista. Ennen kuin osapäivähoitoon pakotetaan, tulisi kokeilla, voidaanko vanhempia ohjata vapaaehtoisesti vastaanottamaan osapäivähoitopaikka järjestelyjä joustavoittamalla ja osapäivähoidon maksua alentamalla. Osapäivähoitoon siirtyminen voi johtaa kustannusten kasvuun, mikäli päiväkodeissa joudutaan perustamaan uusia ryhmiä kasvavien osapäivähoitolasten hoitamiseen. Lasten siirtely ryhmästä toiseen vanhempien elämäntilanteen vaihtuessa vaurioittaa lapsen vertaissuhteita, hoivasuhteita sekä kiinnittymistä tuttuun kasvuympäristöön. Muutos kurjistaa työttömien vanhempien tilannetta entisestään. Irtisanottu, asuntovelkainen ja tulevaisuudestaan monella tapaa ahdistunut vanhempi ei ole lapselleen paras hoitaja edes osaaikaisesti. Perheen kriisitilanteessa lapsen hoito tutussa päivähoitoryhmässä ehkäisee vakavia ongelmia. Lapsen pitäminen päivähoidossa elämäntilanteen muuttuessa on usein lapsen edun mukainen päätös etenkin, jos lapsi on kiinnittynyt ystäviinsä ja häntä hoitaviin aikuisiin päivähoidossa. Päiväkotiryhmien aikuismäärän vähentymisellä on välitön vaikutus lasten ryhmädynamiikkaan, mikä ilmenee levottomuutena, koettuna turvattomuutena ja todellisina turvallisuusuhkina.
11 LAUSUNTO 11 (11) Henkilöstömitoituksen muuttaminen tulee heikentämään mahdollisuuksia kodin ja päivähoitohenkilöstön väliseen yhteistyöhön. Jokainen lisälapsi merkitsee vähintään yhtä, mutta uusperheiden kohdalla jopa neljää uutta aikuista, joiden kanssa päivähoitohenkilöstön on kommunikoitava ja järjestettävä varhaiskasvatuskeskusteluja. Henkilöstömitoituksen muutos kohdistuu vaikeimmin lapsiin, joilla on laiminlyönnin kokemuksia tai traumaattisia aikuiskontakteja. Heidän tarpeensa rakentaviin vuorovaikutussuhteisiin ei toteudu suuressa lapsiryhmässä. Henkilöstömäärän vähentäminen syventää lasten eroja sosiaalisissa taidoissa ja sitä kautta edistää lasten välistä eriarvoistumiskehitystä. Suomessa varhaiskasvatus tulisi nähdä lasten oikeutena, joka yhteiskunnan on velvollisuus järjestää ja josta myös kansakunta pitkällä tähtäimellä hyötyy. Lapsilla tulee olla oikeus riittävään laadukkaaseen varhaiskasvatukseen kustannuksia säästämättä. Tämä on kaikkien - myös kansantalouden - etu.
LAUSUNTO 25.9.2015 OPETUS- JA JA KULTTUURIMINISTERIÖ. Viite: Lausuntopyyntö 28.8.2015 OKM/53/010/2015
LAUSUNTO 25.9.2015 OPETUS- JA JA KULTTUURIMINISTERIÖ Viite: Lausuntopyyntö 28.8.2015 OKM/53/010/2015 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslain (36/1973)
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/4 29.04.2014
Helsingin kaupunki Esityslista 6/2014 1 (6) Päätettävä tässä kokouksessa 4 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun
LisätiedotLASTEN PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN YHTEINEN HISTORIA
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI VARHAISKASVATUSLAIN SEKÄ LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA - LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMA VTT Elina Pekkarinen Tutkijatohtori
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 11/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 4078/ /2018
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 11/2018 1 (1) 94 Asianro 4078/05.10.00/2018 Vastaus valtuustoaloitteeseen: Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistaminen ja ryhmäkoon suhdeluvun palauttaminen aikaisempaan
LisätiedotPerhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien
Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua
LisätiedotSivistyslautakunta Yksityisen hoidon tuen kuntalisä alkaen. Sivistyslautakunta
Sivistyslautakunta 16 02.03.2016 tuen kuntalisä 1.8.2016 alkaen Sivistyslautakunta 02.03.2016 16 Lakia lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta muutetaan 1.8.2016 alkaen. Muutokset koskevat pääosin
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 34. Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh Virpi Leino, puh
29.10.2015 Sivu 1 / 1 4640/03.00.00/2015 34 Päiväkotien henkilöstömitoitusta koskeva päivähoitoasetuksen muutos Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Virpi Leino, puh. 046 877 1846
LisätiedotHallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HE 80/2015
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi varhaiskasvatuslain sekä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HE 80/2015 vp Asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle Varhaiskasvatuksen
LisätiedotVARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE. Esittelymateriaali
VARHAISKASVATUKSEN RAJOITUSTEN PURKAMINEN, ALOITE Esittelymateriaali 31.10.2017 Tuusulan kunta tarjoaa kaikille lapsille tasavertaisen ja yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen. Nykyisessä tilanteessa
LisätiedotLASTEN PÄIVÄHOIDON JA LASTENSUOJELUN YHTEINEN HISTORIA
LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ EDUSKUNNALLE LAEIKSI VARHAISKASVATUSLAIN SEKÄ LASTEN KOTIHOIDON JA YKSITYISEN HOIDON TUESTA ANNETUN LAIN MUUTTAMISESTA - LASTENSUOJELUN NÄKÖKULMA VTT Elina Pekkarinen Tutkijatohtori
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 13
10.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 13 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat
LisätiedotVarhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa
Kasvatus- ja opetuslautakunta 14 27.01.2016 Kaupunginhallitus 51 08.02.2016 Kaupunginvaltuusto 17 17.02.2016 Varhaiskasvatuslain ja lasten päivähoidosta annetun asetuksen muutokset päivähoidossa 1242/05.10.00/2013
LisätiedotValtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista Mika Kortelainen Tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 221
16.12.2015 Sivu 1 / 1 4640/2015 03.00.00 221 Päiväkotien henkilöstömitoitusta koskeva päivähoitoasetuksen muutos Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Jaana Suihkonen, puh. 09
LisätiedotSIVISTYSLAUTAKUNNAN ILTAKOULU KAUPUNGINHALLITUS
3.3.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN ILTAKOULU 3.3.2016 KAUPUNGINHALLITUS 2.5.2016 KÄSITELTÄVÄT ASIAT 0-6-vuotiaiden lasten määrä 2000-2014 Lapsia hoitomuodoittain 2011-2014 Perhepäivähoidon määrä 2010-2015 Yksityisen
LisätiedotOikeus osa-aikaiseen varhaiskasvatukseen (max. 20 h/viikko) säilyisi kaikilla lapsilla.
Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausuntonaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslain (36/1973) 11 a ja 11 b :n muuttamisesta sekä valtioneuvoston asetukseksi lasten päivähoidosta
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 9/ (6) Opetuslautakunta OTJ/
Helsingin kaupunki Esityslista 9/2015 1 (6) 8 Opetuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :n muuttamisesta ja valtioneuvoston asetukseksi
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti
LisätiedotVarhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus
Varhaiskasvatuksen tila ja tulevaisuus Kotihoidon tuen puolittaminen Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaus Varhaiskasvatuslain uudistaminen Jarkko Lahtinen jarkko.lahtinen@kuntaliitto.fi Syyskuussa
LisätiedotLausunto hallituksen esityksestä
LAUSUNTO ISAVI/2569/00.02.00/2015 Itä-Suomi Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue 25.9.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kirjaamo kirjaamo@minedu.fi vakalainmuutos@minedu.fi Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 21
17.02.2016 Sivu 1 / 1 522/2016 02.05.00 21 Muutokset lasten yksityisten hoidon tukea koskevaan lainsäädäntöön sekä niiden vaikutus Espoon yksityisen hoidon tuen järjestelyihin ja kuntalisään Valmistelijat
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotLAPSEN KUVA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA. Julkisuuslaki 24 1 mom. 25-k.
LAPSEN KUVA Jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle tehdään oma varhaiskasvatussuunnitelma. Tämä lomake on suunnitelman toinen osa. Suunnitelma tukee lapsen yksilöllistä kasvua, kehitystä
LisätiedotIsän oma vapaa. 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä
Isän oma vapaa 12.12.2012 Palkansaajakeskusjärjestöjen info isyysvapaan pitenemisestä Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
LisätiedotVarhaiskasvatuslakiin tulevien muutosten toteuttaminen Raisiossa alkaen
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 327/12.06.00/2016 14 Varhaiskasvatuslakiin tulevien muutosten toteuttaminen Raisiossa 1.8.2016 alkaen Päivähoidon johtaja Päivi Rantanen 1.3.2016: Eduskunta on
LisätiedotEhkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin
Ehkäisevän toiminnan vaikutukset ja niiden mittaaminen fokus lapsiin ja nuoriin Kohti hyvinvointitaloutta Eva Österbacka 6.11.2013 4.11.2013 Åbo Akademi - Domkyrkotorget 3-20500 Åbo 1 Ehkäisevä toiminta
LisätiedotHelsinki 23.9.2015. Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi vakalainmuutos@minedu.fi
Helsinki 23.9.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi vakalainmuutos@minedu.fi Lausunto HE eduskunnalle varhaiskasvatuslain (36/1973) 11 a ja 11 b :n muuttamisesta muuttamisesta sekä valtioneuvoston
LisätiedotHELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012
HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus
LisätiedotVanhempainvapaan joustomalli
Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen
LisätiedotVarhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola
Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman
LisätiedotAntoine de Saint-Exupéry
14.2.2013 Kettu vaikeni ja katseli kauan pikku prinssiä. - Ole hyvä - kesytä minut! se sanoi. - Kyllähän minä mielelläni, pikku prinssi vastasi, mutta minulla ei ole paljon aikaa. Minun täytyy löytää ystäviä
LisätiedotVASU LAPSEN SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS-
VASU LAPSEN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Hyvä Kotiväki, Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta huolehditaan
LisätiedotISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN. SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto
ISIEN OIKEUDET PERHEVAPAISIIN SAK:n tasa-arvoviikonloppu 9.6.2013 Katja Veirto 1 Isän hoivaoikeuksien synty 1973 1974 ajatus esille äitiyspäivärahakauden muuttamisesta vanhempainvapaaksi 1974 Lindblomin
Lisätiedot12.2.2016. Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi
Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite OKM/2/010/2016 Asia: Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi Pyydettynä lausuntona Opetusalan
LisätiedotSIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA
SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen
LisätiedotValtuutettu Heikki Laineen ym. valtuutettujen aloite koskien päivähoitomaksun tuntiperusteista laskutusta
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 157 9.12.2013 Asianro 1167/12.06.01/2013 146 Valtuutettu Heikki Laineen ym. valtuutettujen aloite koskien päivähoitomaksun tuntiperusteista laskutusta
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakysely 2012 Lähivuosien haasteet YHTEINEN VASTUU JA VÄLITTÄMINEN Tuomo Lähdeniemi Aamu- ja iltapäivätoiminnan Osallistujia 4 469 seuranta 2012 Ohjaajat
LisätiedotVertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla
Imatra 10.10.2012 Vertaistukea perheille avoimen varhaiskasvatuksen areenoilla Liisa Ollikainen Espoo Yleistietoa Espoosta www.espoo.fi Suomen toiseksi suurin kaupunki Pinta-ala, 528 km², asukkaita >250
LisätiedotHE 80/2015 mukaisen 20h laajemman varhaiskasvatuspalvelun myöntämisen periaatteet Orimattilassa. Varhaiskasvatuksen johtoryhmä 18.3.
HE 80/2015 mukaisen 20h laajemman varhaiskasvatuspalvelun myöntämisen periaatteet Orimattilassa Varhaiskasvatuksen johtoryhmä Toimeenpanossa huomioitavat yleisperiaatteet Jokaisella lapsella on oikeus
LisätiedotSelvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015
29.10.2015 Selvitys Raision kaupungin päivähoidosta syksyllä 2015 Sivistysjohtaja Matti Sivonen Päivähoidon johtaja Päivi Rantanen Päiväkodinjohtaja Satu Ojala Päiväkodit Raisiossa on syksyllä 2015 toiminnassa
LisätiedotTuntiperusteinen asiakasmaksu varhaiskasvatukseen HYVINVOINTI- JA KOULUTUSPALVELUT
1 Tuntiperusteinen asiakasmaksu varhaiskasvatukseen HYVINVOINTI- JA KOULUTUSPALVELUT Tuntiperusteisen asiakasmaksun valmistelu Selvitys tuntiperusteiseen varhaiskasvatuksen asiakasmaksuun siirtymisestä
LisätiedotTuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma
Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.
LisätiedotErityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari
Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä
LisätiedotLausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksiin
Lausunto varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön uudistamistyöryhmän esityksiin Viite: OKM059:00/2012 Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelman (22.6.2011) mukaan säädetään laki varhaiskasvatuksesta.
LisätiedotAsiakasmaksujen käsittely ja laskutus
Asiakasmaksujen käsittely ja laskutus Nivalan varhaiskasvatuspalvelut Hyväksytty Nivalan kaupungin sivistyslautakunnassa 21.6.2016, 58 Tiedote päivähoitomaksuista 1.8.2016 31.7.2018 Välttyäksenne takautuvilta
LisätiedotLastensuojelun avohuollon laatukäsikirja
Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea
LisätiedotValtuustoaloite säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen ym.
Kunnanvaltuusto 132 14.12.2015 Kunnanhallitus 7 11.01.2016 Perusturvalautakunta 25 09.03.2016 Kunnanhallitus 100 18.04.2016 Valtuustoaloite säilyttää lapsen subjektiiviset oikeudet varhaiskasvatukseen
LisätiedotVÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA
STM:n järjestämä kuulemistilaisuus 4.11.2014 VÄESTÖLIITON LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSEEN LAIKSI LASTEN HOIDON TUISTA Hallituksen esityksessä laista lasten hoidon tuista ehdotetaan mm. seuraavia muutoksia
LisätiedotPK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014
Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin
LisätiedotSelvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea
Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
Lisätiedot27.5.2015. OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen
1 (5) OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.8.2015. Tämä linjaus on voimassa 1.8 alkaen siihen asti kunnes uuden
LisätiedotVarhaiskasvatussuunnitelma
Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla
LisätiedotAsia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015
LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirjanote 32/2015 1 (8) Kaupunginhallitus Stj/1 21.9.2015
Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 32/2015 1 (8) Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 (Meritullinkatu 10) 00023 Valtioneuvosto Käsiteltävä tässä kokouksessa 907 Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi
LisätiedotOpetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016. Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016. Opetuslautakunta 26.01.
Opetuslautakunta 7 26.01.2016 Kaupunginhallitus 52 15.02.2016 Varhaiskasvatuslain muutokset 1.8.2016 117/12.06/2016 Opetuslautakunta 26.01.2016 7 Valmistelija: varhaiskasvatuspalveluiden esimies Anna Karlsson,
LisätiedotLapsen oikeus varhaiskasvatukseen ja päivähoitoon tulee säätää valmisteilla olevassa varhaiskasvatuslaissa
Lausunto 1 (6) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@mindu.fi, subjektiivinenoikeus@minedu.fi Viite: OKM046:00/2014 Asia: OAJ:n lausunto luonnoksesta hallituksen esityksesi eduskunnalle laeiksi lasten
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011
Kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu 2011 Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2011 Päivähoitoikäiset (10kk 6v) ikäryhmittäin 31.12.2011 Kuusikon kunnissa sekä muutos
LisätiedotOAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa alkaen
1 (5) OAJ:n linjaukset lapsiryhmien muodostamisesta päiväkodissa 1.8.2015 alkaen Varhaiskasvatuslain ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.8.2015. Laissa on vahvistettu varhaiskasvatuksen tavoitteita ja muita
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotSosiaalisesti kestävä Suomi 2012
Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä
LisätiedotLastensuojelun asiakkaana Suomessa
Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa
LisätiedotMika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT)
VATT:n lausunto Hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2018: Laadukas ja tasa-arvoinen varhaiskasvatus ja perusopetus kaikille Mika Kortelainen Johtava tutkija, tutkimusohjaaja
LisätiedotLapsen varhaiskasvatussuunnitelma
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:
LisätiedotVaikuttava varhaiskasvatus. Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH
Vaikuttava varhaiskasvatus Kirsti Karila Tampereen yliopisto OPH 7.6.2016 Kirsti Karila Vaikuttava varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tilannekatsaus Opetushallitus, raportit ja selvitykset 2016:16 Yhteiskunta
LisätiedotOPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Matti Sillanmäki
OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri 22.10.2015 Matti Sillanmäki EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI LASTEN PÄIVÄHOIDOSTA ANNE- TUN ASETUKSEN 6 JA 8 :N MUUTTAMISESTA 1 Nykytila
LisätiedotVarhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiluonnos. Esittely sekä keskeiset muutokset nykyiseen verrattuna
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulakiluonnos Esittely sekä keskeiset muutokset nykyiseen verrattuna 4.2.2016 Tavoitteet Uusi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuja säätelevä laki opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalle
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 21/ (11) Kaupunginhallitus Stj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.
Helsingin kaupunki Esityslista 21/2014 1 (11) Päätöshistoria 19.05.2014 599 HEL 2014-005314 T 03 00 00 Päätös päätti panna asian pöydälle. Esittelijä Lisätiedot apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Annikki
LisätiedotTalousarvio 2016 Toimenpiteet/suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi
Talousarvio 2016 Toimenpiteet/suunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Joulukuu 2016 30 Varhaiskasvatus Toteutunut 2015 Talousarvio 2016 Muutos 2016-2015 Toimintatuotot
LisätiedotLapsen puheeksi ottaminen
Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen
LisätiedotOpetus- ja kulttuuriministeriö
Lausunto 7.10.2015 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n näkemykset luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle varhaiskasvatuslain (36/1973) 11 a ja 11 b :n muuttamisesta
Lisätiedot14.4.2010 Mirjam Kalland. Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä
14.4.2010 Mirjam Kalland Päiväkoti lapsen kehitysympäristönä Mitä tiedetään? Päivähoidon vaikutuksista lasten kehitykseen runsaasti tutkimusta Tulokset tulkittava harkiten Päivähoidossa tapahtuvan kiusaamisen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (18) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (18) 106 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä eduskunnalle varhaiskasvatuslain 11 a ja 11 b :n muuttamisesta sekä valtioneuvoston
LisätiedotPolvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut
Polvijärven päivähoito tarjoaa monipuoliset varhaiskasvatuspalvelut Varhaiskasvatuspalvelumme tarjotaan Kirkonkylällä päiväkoti Peukaloisessa sekä Rukkitien ryhmäperhepäiväkodissa. Sotkumassa toimivat
LisätiedotVarhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme. Jani Erola
Varhaiskasvatus ja opintie mitä me todella tiedämme Jani Erola Taustaa Suomessa päivähoito-oikeus ollut yksi maailman vahvimmista Päivähoidon käyttö huomattavasti vähäisempää kuin muissa Pohjoismaissa
LisätiedotVASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ
Sivistyslautakunta 56 31.05.2017 VASTAUS SILJA METSOLAN VALTUUSTOALOITEESEEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄSTÄ SIVLK 31.05.2017 56 Valmistelija: varhaiskasvatusjohtaja Leila Nyberg, leila.nyberg@porvoo.fi; 0400
LisätiedotVammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli
Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli Luota muhun konferenssi 15.5.2014 Toimialajohtaja Tiina Kirmanen Imatra Asukkaita n. 28 300 Synnytyksiä n. 220 vuodessa
LisätiedotSelvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua
Selvitys varhaiskasvatuspalveluiden toimintojen järjestämiseksi Koivulehto II:n valmistuttua 2 1 Muhoksen varhaiskasvatuksen hoitopaikat Toukokuussa 2014 on kunnallisessa varhaiskasvatuksessa ollut yhteensä
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 220
16.12.2015 Sivu 1 / 1 5193/2015 02.05.00 220 Varhaiskasvatuksen kerhotoiminnan maksut Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. 09 816 23300 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Jaana Suihkonen,
LisätiedotSuomenkielinen varhaiskasvatusja opetuslautakunta. Varhaiskasvatuksen lakimuutosten toimeenpano alkaen 48/05.10.
Suomenkielinen varhaiskasvatusja 7 03.02.2016 opetuslautakunta Varhaiskasvatuksen lakimuutosten toimeenpano 1.8.2016 alkaen 48/05.10.00/2016 Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 03.02.2016
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää
LisätiedotAUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET
AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 17.10.2013 LAKISÄÄTEINEN PERUSTA Lastensuojelulain
LisätiedotLAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus
LAPSEMME / Esitietoja päivähoidon aloitusvaiheessa / Hoitosopimus LAPSEMME NIMI Syntymäaika Kotiosoite HOITOPAIKKA HOITOSUHTEEN KESTO HOIDON ALKAMISPVM jatkuva määräaikainen - LAPSEN HOITOAIKA (päivähoidon
LisätiedotLastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa
Lastensuojelu- ja sijaishuoltopalvelujen tila Lapissa Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari 28.3.2011 sosiaalihuollon ylitarkastaja, KL Sari Husa Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat (POL) 28.3.2011 1 Yhteinen
LisätiedotTiedote lasten vanhemmille 6/2016
Tiedote lasten vanhemmille 6/2016 Tiedoksi seuraavat sivistyslautakunnan päätökset 18.5.2016 1. Subjektiivinen päivähoito-oikeus Eduskunta on hyväksynyt 15.12.2015 hallituksen esityksen varhaiskasvatuslain
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotLapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut
Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.
Lisätiedotnäkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva
Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä
LisätiedotAlla olevassa taulukossa on vertailtu nykyisen ja uuden asiakasmaksulain tulorajoja:
VARHAISKASVATUKSEN ASIAKASMAKSUT 1.3.2017 ALKAEN Varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta 3/ 25.1.2017 Liite 3e Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista 1503/2016 Laki varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista
LisätiedotMitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja
1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi
LisätiedotVoikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1
Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava
LisätiedotLASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO
LASTENSUOJELU LOIMAALLA 2017 - ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ - Jo peruspalveluissa tulisi tehdä valtaosa ennaltaehkäisevästä
LisätiedotTyöstä poissaolot - perhevapaat. STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK
Työstä poissaolot - perhevapaat STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 15.05-15.45 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Taustaa työstä poissaoloille Työstä poissaoloja voidaan ryhmitellä
LisätiedotMetsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma
Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan
LisätiedotRahoituksen riittävyys
Lausunto 1 (7) Eduskunnan sivistys- ja tiedejaosto SiV@eduskunta.fi Asia: Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 (HE 30/ 2015vp) Teema: Varhaiskasvatuksen kehittäminen
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 12
10.02.2016 Sivu 1 / 1 521/2016 05.10.00 12 Osa-aikaisen varhaiskasvatuksen järjestämisen periaatteita Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. 09 816 23022 Anne Peltonen, puh. 050 320 9753 Barbro
LisätiedotTulevaisuuden malli 3: Varhaiskasvatuksen uudet muodot ja järjestelyt
Tulevaisuuden koulu ja päiväkoti Lempäälässä, työpajat 11/2015 Tulevaisuuden malli 3: Varhaiskasvatuksen uudet muodot ja järjestelyt Kuljun, Moision ja Lempoisten työpajojen tulokset yhteen koottuna Hallitus
LisätiedotVarhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako?
Varhaiskasvatus ja johtaminen vaikeaako? Kuntatalo 10.9.2015 Jarkko Lahtinen Kuntaliitto Twitter: #kuntamarkkinat Voimmeko onnistua? Onnistuminen on asenne. Se on avoimuutta uusille ideoille, halukkuutta
Lisätiedot