SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

Transkriptio

1 SUOMI KIRJALLINEN OSA PITKÄ OPPIMÄÄRÄ LÅNG LÄROKURS YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

2 1 TEKSTIN YMMÄRTÄMINEN a Lue tekstit 1.1a 1.1d ja vastaa niihin liittyviin kysymyksiin 1 25 valitsemalla asiayhteyteen parhaiten sopiva vaihtoehto. Merkitse vastauksesi lyijykynällä mustaten optiseen vastauslomakkeeseen. Ilmainen ihmelääke Ihminen voi parantaa elämänsä laatua helpolla ja yksinkertaisella tavalla: kirjoittamalla siitä, mikä tuntuu tällä hetkellä tärkeältä. Koko juttu kuulostaa suorastaan liian hyvältä ollakseen totta. Mitään ei tarvitse ostaa, mistään ei tarvitse maksaa eikä varata asiantuntijalle aikaa. Riittää, että kirjoittaa kynällä tai tietokoneella minuutin ajan ja toistaa harjoituksen esimerkiksi neljänä peräkkäisenä päivänä. Omasta elämästä ja tunteista kirjoittamista on tutkittu psykologiassa paljon 1980-luvulta alkaen. Terveyshyödyt ovat tutkimusten mukaan niin monipuoliset, että on suorastaan hämmästyttävää, etteivät kirjoittamiskurssit ole yleisesti käytössä esimerkiksi työterveyshuollossa. Olennaista on se, mitä kirjoittaa: aiheen täytyy olla oman elämän kannalta mahdollisimman tärkeä. Syracusen yliopiston professori Joshua M. Smythin mukaan kirjoittamisen terveysvaikutukset ovat luonteeltaan samantyyppisiä kuin esimerkiksi psykoterapiassa. Kirjoittamista voikin ajatella eräänlaisena hoitomuotona tosin yksityisenä ja ilmaisena. Kun tunteista kirjoittamista on tutkittu, ihmisiä on pyydetty kirjoittamaan jostakin tärkeästä omaan itseen liittyvästä aiheesta ja syventymään erityisesti siihen liittyviin tunteisiin. Kirjoittajia rohkaistaan kirjoittamaan tunteistaan ja ajatuksistaan mahdollisimman vapaasti. Sisältö saa vaihdella esimerkiksi tietystä tapahtumasta omiin tulevaisuudenkuviin ja tärkeisiin ihmissuhteisiin tai siihen, kuka kokee olevansa ja kuka haluaisi olla. Ainoa varsinainen sääntö on, että koko annettu aika pitää kirjoittaa pysähtymättä ja joka päivä. Vertailuryhmälle on annettu selvästi pinnallisempi aihe, esimerkiksi päivittäinen ajankäyttö. Jo kolmen päivän kirjoituskuuri vähensi alan pioneerin, psykologi James W. Pennebakerin kokeissa koeryhmän lääkärissäkäyntejä seuraavan puolen vuoden aikana selvästi verrattuna niihin, jotka olivat kirjoittaneet ajankäytöstään. Myöhemmissä tutkimuksissa on osoi- 1

3 tettu, että kirjoittaminen alentaa verenpainetta ja vähentää kroonista kipua sekä esimerkiksi syöpään, nivelreumaan ja astmaan liittyviä oireita. Kirjoittamisen on havaittu myös helpottavan stressiä, vähentävän ahdistusoireita, laskevan sydämen lyöntinopeutta ja parantavan immuunipuolustusjärjestelmän toimintaa. Joissakin tutkimuksissa yliopisto-opiskelijoiden arvosanat paranivat neljän päivän kirjoittamiskuurin jälkeen. Jotkut tutkimukseen osallistuneet jopa kertovat, että heidän koko elämänsä muuttui; he tajusivat yhtäkkiä tehneensä elämässään vääriä valintoja ja ryhtyivät kirjoittamisjakson jälkeen muuttamaan elintapojaan. Jos tekstiä ei näytä kenellekään, on kyse vain omista pohdiskeluista. Eikö olisi yhtä hyödyllistä käyttää sama aika vain asioiden miettimiseen? Tutkimusten mukaan ei. Ikävien kysymysten pyöritteleminen mielessä saattaa olla jopa haitallista. Ihminen juuttuu helposti toistamaan ajatuksiaan, mutta kirjoittaessaan mielensisältöjään aktiivisesti hän tutkii ja järjestelee niitä tarinaksi. Virkkeiden muotoileminen paperille auttaa saamaan ajatuksiin etäisyyttä ja tunnustelemaan, mitä mieltä oikeastaan on. Tutkijoiden mukaan kirjoittaminen on terveellistä siksi, että se edistää tarinallisten eli narratiivisten merkitysten löytämistä. Hyvinvoinnin kannalta näyttää olevan tärkeää rakentaa elämänsä tapahtumista yhtenäistä tarinaa. Kokemusten ja tunteiden ilmaiseminen sanoilla auttaa tekemään elämästä hiukan ymmärrettävämpää. Vaikka päiväkirjaa voi pitää jatkuvasti, Pennebaker suosittelee kokeilemaan kirjoittamista nimenomaan lyhyenä kuurina, esimerkiksi neljänä päivänä peräkkäin. Hän ei suosittele kirjoittamista traumaattisesta tai vaikeasta elämäntapahtumasta kuukausien ajan. Jos kirjoittaa niistä joka päivä, riskiksi tulee hänen mukaansa kehän kiertäminen ja itsesäälin valtaan joutuminen. Välillä on tärkeää pysähtyä hetkeksi ja arvioida, missä on elämässään menossa, ja juuri tähän kirjoittaminen auttaa. Lähde: Kirkko ja kaupunki

4 1.1b Näillä jää murtuu Suomesta löytyy jäänmurtajatietoa enemmän kuin mistään muualta maailmasta. Se ei ole sattumaa. Suomi sijaitsee kokonaan 60. leveyspiirin pohjoispuolella ja on ainoa maa, jolla ei ole avomeriyhteyttä kaikkina vuodenaikoina. Niinpä Suomi jäi purjelaivojen aikakaudella talveksi eristyksiin. Vasta höyryvoiman tulo laivoihin alkoi vapauttaa meitä jäiden ikeestä. Vuonna 1939 valmistui jäänmurtaja Sisu. Sen viisto keula, kolme hevosvoiman dieselmoottoria ja ahtojäätä silpova keulapotkuri mahdollistivat sen, että ainakin viljalaivat pääsivät satamiimme ankarina sotatalvinakin. Toisen maailmansodan jälkeen Suomi tuomittiin maksamaan valtavat sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Niistä iso osa kuitattiin luovuttamalla suurimmat jäänmurtajat. Ne piti korvata uusilla, mistä syystä suomalaisista alkoi kehittyä maailman parhaiden jäänmurtajien rakentajia. Vuonna 1952 valmistunut Voima oli suorastaan sensaatio. Siinä oli ensimmäistä kertaa yhden sijasta kaksi eri suuntiin pyörivää keulapotkuria. Järjestely vähensi merkittävästi jään ja sohjon aiheuttamaa kitkaa. Potkurit synnyttivät nimittäin virtauksen, joka työnsi murtunutta jäätä tehokkaasti kiintojään alle. Keulapotkurit tekivät Voimasta myös uskomattoman ketterän. Se pystyi taitavan kapteenin ohjauksessa pyörähtämään ympäri paikallaan luvun lopulle murtajia rakennettiin kuitenkin yrityksen ja erehdyksen kautta. Kaikki muuttui, kun yhdysvaltalainen öljy-yhtiö Exxon vuonna 1968 löysi ennennäkemättömän suuren öljyesiintymän Alaskasta 70. leveyspiirin pohjoispuolelta. Riemua himmensi ongelma: miten kuljettaa öljy pois arktiselta alueelta? Yhtiö halusi testata, pystyisikö yhdysvaltalainen tonnin Manhattan-tankkeri kuljettamaan öljyä Luoteisväylää pitkin Yhdysvaltain itärannikolle. Maailman suurimpiin aluksiin kuulunut tankkeri piti kuitenkin ensin muuttaa murtamaan jäätä. Muutostöiden suunnittelu tilattiin Wärtsilältä, joka oli jo hankkinut hyvän maineen valmistamalla polaarimurtajia Neuvostoliitolle. Yhdysvaltalaisen tilaajan suurten varojen avulla Wärtsilä pystyi rakentamaan 35 metrin jääaltaan, jossa tehtyjen kokeiden avulla tankkerin keulaa voitiin etukäteen muotoilla jääkelpoiseksi. Uusi tekniikka osoittautui toimivaksi, ja niin Manhattan-tankkeri sai jään- 3

5 murtajakeulan. Jo syksyllä 1969 Manhattan purjehti ensimmäisenä kauppalaivana läpi myyttisen Koillisväylän. Exxon lopetti kalliin Manhattan-projektin, kun se sai luvan rakentaa öljyputken Alaskan ja Kanadan halki. Suomi korjasi kuitenkin suuruudenhullusta hankkeesta hyvän potin. Tänne saatiin maailman paras jäälaboratorio sekä paljon arvokasta tietoa jääallaskokeista ja tulosten soveltamisesta käytäntöön. Wärtsilän koeallas pääsi ahkeraan käyttöön, kun uuden sukupolven jäänmurtajien ja öljytankkereiden suunnittelu alkoi. Helsingin Vuosaaressa sijaitseva jäälaboratorio toimii seuraavasti: koealtaaseen sumutetaan suolapitoista vettä, joka jäätyy ilmassa ennen kuin laskeutuu veteen. Kun temppu uusitaan tarpeeksi usein, uutta jäätä syntyy sentti tunnissa. Kuuden sentin paksuinen kerros altaassa vastaa 120 sentin vahvuista merijäätä, ja se taipuu ja murtuu lohkareiksi samalla tavalla kuin luonnonjää. Kun jää on tarpeeksi paksua, altaaseen lasketaan kauko-ohjattu pienoislaiva. Sillä rysäytetään jäitä päin ja ajetaan altaan toiseen päähän. Altaan sivu- ja pohjaikkunoista seurataan tarkkaan, kuinka jäälohkareet liikkuvat laivan sivuilla ja alla. Kaikki tiedot tallentuvat mittalaitteisiin. Nykyään jäälaboratoriossa on vilkkaampaa kuin koskaan. Viime vuosina on testattu esimerkiksi, miten EU:n suurhankkeen Aurora Borealiksen runko selviää arktisissa jäissä. Kehitteillä oleva Aurora Borealis on konseptiltaan ainutlaatuinen: samaan aikaan maailman vahvin jäänmurtaja, tutkimusalus ja porauslaiva. Sillä on ensi vuosikymmenellä tarkoitus kartoittaa muun muassa Jäämeren pohjaa, joka on maailman tuntemattomin alue. Rakennuspäätöstä ei vielä ole, mutta suomalainen jäänmurtamistietämys on vahvasti mukana suunnittelussa. Lähteet: Tiede 1/ 2013, ( ) 1.1c 130 Neljä naista ja safari Saatuaan tarpeeksi Tukholman, Tallinnan ja Maarianhaminan hemmottelumatkoista ja shoppailusta neljä opiskeluaikanaan ystävystynyttä naista päätti kokeilla jotain uutta ja ennenkokematonta. Koska yksi naisnelikostamme oli asunut Sallassa Itä-Lapissa, syntyi idea uudenlaisesta matkasta: miltä tuntuisi olla keskellä ei mitään, il- 4

6 man kauppoja, muita ihmisiä ja matkapuhelimia. Hiuskihartimista puhumattakaan. Suunnittelu kohti tuntematonta alkoi jo syksyllä 2011, ja vuotta myöhemmin kuviot olivat selvät. Elämysmatkan suunnittelussa avusti Sallassa sijaitseva Kola Extreme Safaris -elämyspalveluyritys, jonka ohjelmistoon kuuluu niin moottorikelkka-, mönkijä-, kalastus- kuin metsästyssafareitakin. Vaikka Kola Extreme Safaris on toiminut jo yli 20 vuotta, nelikkomme oli ensimmäinen yrityksen safarille osallistunut naisporukka. Mönkijäsafarille lähdettäessä on hyvä ottaa huomioon mm. seuraavat asiat: kuskeilta vaaditaan B-ajokortti, ja Lapin erämaissakin on omat liikennesääntönsä moottoriajoneuvoille. Erämaassa on tarkkaan merkityt reitit, joita pitkin oppaat vievät matkaajat Lapin upeimmille paikoille henkeäsalpaaviin maisemiin. Liikkuminen tapahtuu kaikkialla luontoa säästäen ja kunnioittaen. Reitistöillä kulkemiseen pitää hakea luvat, ja aina niitä ei saa. Vesistöjä saa ylittää vain siltoja pitkin. Mönkijät kulkevat parhaimmillaan n. 110 km/h, joten Lapin pöllyävillä hiekkateilläkin pitää muistaa nopeusrajoitukset. Kun saavuimme pitkän ajomatkan jälkeen Kola Extreme Safarisin tukikohtaan, mönkijät oli jo tukevasti pakattu trailerille maastoauton taakse. Sisällä jokainen valitsi itselleen sopivat ajovarusteet, myös sadeasut otettiin varmuuden vuoksi mukaan. Sitten matka jatkuikin pidempänä letkana yhä pohjoisemmaksi, tietä nro 82 Venäjän rajan tuntumaan. Puoliltapäivin olimme perillä ja majoituimme Suoltijoen eräkämpälle, joka sijaitsee Suoltijoen pirtin läheisyydessä tunturin turvallisessa huomassa. Eräkämpän kerrossänkyihin olisi mahtunut kaikkiaan 18 henkilöä, mutta koska meitä oli vain neljä, jokainen pääsi yksin nukkumaan omaan syvennykseensä. Sähköä kämpällä ei ollut, mutta oli uudehko maakellari ruokien säilytystä varten sekä puilla toimiva pannujärjestelmä, jolla pattereihin saatiin lämpöä ja valot toimimaan. Keittiö oli iso ja sisälsi mm. kaasulla toimivan hellan, jolla pystyi valmistamaan ruokaa. Majoituttuamme ja hieman syötyämme tutustuimme mönkijöihin, niiden tekniikkaan ja käyttäytymiseen erilaisilla maastopohjilla. Ensin hirvitti mennä satoja kiloja painavalla mönkijällä suolle, mutta opas kertoi, että mönkijällä pääsee kulkemaan sielläkin, missä jänkä ei enää ihmistä kanna. Tärkeintä on, että vähintään yksi rengas on aina 5

7 mättäällä, se riittää vetämään koko mönkijän ylös suosta. Tärkeää on myös se, että reitistöltä ei poiketa. Täysin samoja mönkijänjälkiä ei myöskään voi ajaa ellei halua upota jänkään ja päätyä vinssauksen kohteeksi. Ennen hämärän tuloa oli edessä paluu takaisin kämpälle kivikkoisia metsäteitä pitkin... nyt uskalsi jo kaasutella n km/h, kun ajovarmuutta oli tullut lisää. Lähde: Turun Sanomat d Keitossani on hyönteinen Samaan aikaan kun YK ennustaa maailman väestömäärän saavuttavan yhdeksän miljardin rajan vuoteen 2050 mennessä, maailman keskimääräinen lihankulutus yhtä henkilöä kohti on kasvamassa. On arvioitu, että kysynnän tyydyttämiseksi lihantuotanto olisikin kaksinkertaistettava. Hyönteisten käyttäminen ruuaksi voisi olla yksi vaihtoehto. Hollantilainen hyönteistutkimuksen professori Arnold van Huis tutkii hyönteisten elintarvikekäytön tehostamista. Hänen mielestään hyönteisten syömiseen pitäisi kannustaa jo nyt, ennen kuin lihasta tulee pulaa. Asia on kuitenkin vaikea, sillä monien mielestä hyönteiset ovat likaisia, tauteja levittäviä tuholaisia. Professori van Huisin mukaan tämä ei pidä paikkaansa, sillä alle puoli prosenttia kaikista tunnetuista hyönteislajeista on haitallisia ihmisille, eläimille tai kasveille. Maapallolla elää noin ravinnoksi kelpaavaa hyönteislajia, kuten kovakuoriaisia, toukkia, ampiaisia, muurahaisia, heinäsirkkoja ja termiittejä. Hyönteisiä syödään yhä enemmän herkkuruokana, sillä ne ovat todella maukkaita. Hyönteisten ravintoarvot vaihtelevat lajista riippuen. On olemassa matala- ja korkearasvaisia lajeja. Hyönteisten proteiinipitoisuus on prosenttia, ja ne sisältävät suuria määriä B-vitamiinia ja kivennäisaineita, kuten rautaa ja sinkkiä. Van Huisin mukaan aikuinen ihminen voi saada sadasta grammasta hyönteisiä koko päiväannoksen proteiinia, rautaa ja B-vitamiinia. Monissa maissa hyönteiset muodostavat huomattavan osan ruokavaliosta, sekä herkkuina että osana päivittäistä ruokailua. Länsimaissa hyönteisiä ei syödä juuri lainkaan. 6 (Teksti jatkuu sivulla 11.)

8 1.1a Ilmainen ihmelääke 1. Mihin artikkelin otsikko viittaa? A Erilaisiin ilmaislääkkeisiin B Konsultaatioon verkon kautta C Maksuttomaan omahoitoon 2. Mikä kirjoitusterapiassa on tärkeää? A Henkilökohtaisista aiheista kirjoittaminen B Terapeutin ja kirjoittajan toimiva yhteistyö C Lapsuusmuistojen kirjaaminen 3. Mikä tässä terapiassa on välttämätöntä? A Tulevaisuuden suunnitteleminen B Säännöllinen kirjoittaminen C Oman arkipäivän kuvaaminen 4. Miten kirjoituskuuri vaikuttaa kirjoittajien terveyteen? A Se tehoaa pelkästään fyysisiin oireisiin B Joillakin se nostaa kipukynnystä C Joidenkin sairauksien oireet lievenevät 5. Kuinka kirjoituskuuri näkyi opiskelussa? A Monet onnistuivat löytämään oman alansa B Joidenkin opiskelumenestys koheni C Siihen tuli lisää suunnitelmallisuutta 6. Miksi kirjoittaminen voi olla hyödyllisempää kuin pelkkä ajatteleminen? A Oma elämä jäsentyy paremmin kokonaisuudeksi B Ajatteleminen voi aktivoida ihmistä liikaa C Kirjoittamisesta jää konkreettinen tulos 7. Miksi kirjoitusjaksojen on hyvä olla lyhyitä? A Tottumattomatkin kirjoittajat pysyvät mukana B Pitkään jatkuva kirjoittaminen voi alkaa kyllästyttää C Muuten voi jäädä omien ajatustensa vangiksi 7

9 1.1b Näillä jää murtuu 8. Miksi jäänmurtajien rakentaminen oli tärkeää Suomelle? A Laivanrakennuksesta tuli kannattavaa B Voitiin kehittää uusia voimanlähteitä C Merenkulku saatiin ympärivuotiseksi 9. Mitä erityistä hyötyä oli jäänmurtaja Sisusta? A Se helpotti sota-alusten toimintaa B Se paransi ruokahuoltoa sotavuosina C Se pystyi murtamaan millaista jäätä tahansa 10. Missä mielessä Voima oli sensaatio? A Se sekä mursi että poisti jään väylältä B Sillä kuitattiin suuri osa sotaveloista C Se kulki sekä eteen- että taaksepäin 11. Mikä sai aikaan murtajien rakentamistapojen muuttamisen? A Neuvostoliiton kasvava jäänmurtajien kysyntä B Arktisen kulkuväylän käyttötarve C Amerikkalaisen osaamisen mukaantulo 12. Mikä oli suunnittelun ratkaiseva edistysaskel? A Hyödynnettiin vanhaa osaamista uudentyyppisissä jäänmurtajissa B Jäänmurtokykyä pystyttiin kokeilemaan C Saatiin hieno polaarimurtaja Neuvostoliitolta 13. Miten Suomi hyötyi Manhattan-projektista? A Se sai siitä ruhtinaallisen korvauksen B Tilat ja osaaminen jäivät maahan C Se sai uuden kauppakumppanin 14. Mitä koelaboratoriossa testataan? A Laivan keulan kestävyyttä B Veden jäätymisnopeutta C Jään liikkeitä 8

10 15. Mihin tarkoitukseen Aurora Borealis on suunniteltu? A Arktisten vesien tutkimiseen B Raakaöljyn kuljettamiseen C Rahtilaivojen avustamiseen 1.1c Neljä naista ja safari 16. Miksi naiset päättivät lähteä safarille? A He saivat äkillisen päähänpiston B He halusivat vaihtelua lomamatkoihinsa C Heillä oli jo ennestään hyviä kokemuksia siitä 17. Mitä Kola Extreme Safaris -yrityksestä mainitaan? A Se tarjoaa monipuolisia retkivaihtoehtoja B Se on erikoistunut ryhmämatkoihin C Se tarjoaa pakettimatkoja naisille 18. Mitä Lapin erämaassa liikuttaessa on hyvä ottaa huomioon? A Siellä ei saa liikkua miten vain B Siellä ei ole nopeusrajoituksia C Yksin kulkeminen on kielletty 19. Mitä safarimatkalaisten yöpymispaikasta kerrotaan? A Siellä sai kyllä yksityisyyttäkin B Ruoanlaittoon ei ollut oikein mahdollisuuksia C Se oli erittäin viihtyisästi kalustettu 20. Mitä jängällä ajettaessa pitää muistaa? A Ajaa tarpeeksi kovaa upottavissa kohdissa B Välttää suon keskellä olevia kohtia C Huolehtia ajoreiteillä pysymisestä 1.1d Keitossani on hyönteinen 21. Miksi monet ihmiset eivät halua lautaselleen hyönteisiä? A Perinteistä lihaa tulee aina olemaan riittävästi B Niiden syömistä ei pidetä riskittömänä C Niitä ei ole koskaan mielletty ihmisravinnoksi 9

11 22. Miksi hyönteisiä pitäisi professori van Huisin mukaan kuitenkin syödä? A Ne ovat vähärasvaista terveysruokaa B Niiden käyttö sopii painonhallintaan C Niistä saa hyödyllisiä ravinteita 23. Mitä teksti kertoo trooppisten alueiden hyönteisistä? A Asukkaat ovat tottuneet käyttämään niitä B Niiden kasvatuksessa hyödynnetään nykytekniikkaa C Niistä odotetaan uutta vientituotetta 24. Mitä hyönteisten kasvattamisesta tiedetään? A Sitä ei voi tehdä asutuskeskuksissa B Siitä ei Euroopassa ole vielä kokemuksia C Se ei vaadi suuria investointeja 25. Miten hyönteisten käyttöä ruokana voisi lisätä? A Niitä pitäisi olla tarjolla lisähöysteenä B Ne täytyisi saada arkiruoan näköiseksi C Niistä tulisi valmistaa myös herkkupaloja 10

12 Trooppisilla alueilla hyönteiset ovat usein suurempia kuin viileässä ilmastossa ja niitä on enemmän. Siksi niiden kerääminen on siellä helpompaa, ja alueiden ihmiset tuntevat hyönteislajit muutenkin paremmin. Thaimaassa tuhannet perheet kasvattavat sirkkoja omaan käyttöön ja myytäväksi. Kun hyönteisiä kypsennetään riittävästi paahtamalla tai paistamalla, ne eivät aiheuta minkäänlaista terveysriskiä. Professori van Huisin mukaan hyönteisten liha voidaan tuottaa ympäristöystävällisemmin kuin perinteinen liha. Hyönteiset vaativat vähemmän vettä ja tuottavat vähemmän kasvihuonekaasuja ja ammoniakkia. Monet hyönteiset elävät luonnostaan tiiviissä parvissa, eli niiden hyvinvointi ei vaarannu ahtaiden kasvatusolosuhteiden takia, toisin kuin perinteisillä tuotantoeläimillä. Hyönteisiä voidaan kasvattaa levyjen päällä tai laatikoissa. Koska ympäristöhaittoja tai -päästöjä ei ole, hyönteisiä voidaan kasvattaa myös kaupungissa. Professori van Huis näkeekin mahdollisuuksia kaupalliseen ja automatisoituun tuotantoon. Alankomaissa hyönteisiä kasvatetaan jo nyt erityisesti kalojen ja lintujen ravinnoksi sekä eläintarhojen liskoille. Länsimaissa hyönteisten näkeminen lautasella aiheuttaa voimakkaita vastareaktioita. Professori van Huisilla on tähänkin ehdotus. Hänestä hyönteiset voidaan tehdä tunnistamattomiksi jatkojalostamalla niitä esimerkiksi pyöryköiksi tai pihveiksi. Toistaiseksi hyönteisten osuus länsieurooppalaisten ruokapöydissä on pienempi kuin katkarapujen, etanoiden ja osterien. Toisaalta länsimaissa syödään hyönteisiä jo nyt tahattomasti esimerkiksi huonosti puhdistettujen vihannesten ja hedelmien mukana. Niitä saattaa löytyä myös jalostetuista elintarvikkeista, kuten hilloista, mehuista, maapähkinävoista tai suklaasta. Lähde: Tekniikan Maailma 2/

13 1.2 Muotokuvat etsivät kotia Lue seuraava teksti ja vastaa sen pohjalta lyhyesti ruotsiksi kysymyksiin a e. Kirjoita vastauksesi selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen A-puolelle. Joku-patsas Helsingin yliopiston Porthanian edessä penkillä istuskeleva hahmo saa ohikulkijat hämmentymään. Onko se patsasta esittävä ihminen vai ihmistä esittävä patsas? Monet ovat kehuneet paikkaa ja ihmetelleet, kuinka aidolta patsas näyttää. Kuvataiteilija Topi Äikäs haluaa yllättää yleisönsä, siksi hän ei pidä teoksistaan suurta meteliä. Hän ujuttaa ne vaivihkaa kiviseen kaupunkikuvaan. Halusin tehdä julkiseen tilaan veistoksen, joka ei ole jalustalla. Sitä ei ole tehty kenenkään kunniaksi, vaan se on kenen tahansa patsas tai kadunmiehen muotokuva, kertoo tuore kuvataiteen maisteri Äikäs. Kesällä 2012 paikalleen ilmestynyt Joku-patsas on hänen lopputyönsä Kuvataideakatemian paikka- ja tilannesidonnaisen taiteen kurssilta. Taiteilija Äikäs pitää betonin ominaisuuksista ja halusi käyttää sitä myös Joku-patsaassa. Betoni on arjen ja harmauden symboli, ja patsaan ympäristökin on betoninen. Tietyssä neutraaliudessaan materiaalin vaatimaton luonne soveltuu juuri tähän hahmoon, joka on vähän sivussa eikä tee mitään erityistä, Äikäs kuvailee. Patsaassa käytetty betoniseos on samaa, jota käytetään pommisuojissa tai rakennusten ohuissa pylväissä. Se on neljä, viisi kertaa kovempaa kuin tavallinen betoni. Silti jykevä 200-kiloinen betonimieskään ei kestä kovia iskuja. Äikäs osasi varautua siihen, että julkisella paikalla oleva patsas joutuu ilkivallan kohteeksi, esimerkiksi sen nenä on jo murrettu. Kerran joku oli taittanut viereisestä pensaasta kukan ja laittanut sen hatun päärmeeseen. Kerran patsasmiehen käteen on laitettu juomatölkki ja sormien väliin savuke. Äikäs antoi niiden olla. Hänestä on hauskaa, että ihmiset osallistuvat teoksen tekemiseen, kunhan eivät vahingoita sitä. Urho Kekkosen muotokuva Paasikivi-seura etsi pitkään pysyvää sijoituspaikkaa venäläisen taiteilijan Ilja Glazunovin kuuluisalle maalaukselle Urho Kekkosesta. Teos oli siirretty varastoon, ja seura etsi pitkään maalaukselle sen arvoista 12

14 paikkaa, mutta sitä oli vaikea löytää. Toiveena oli myös, että teos voisi olla yleisön nähtävissä. Glazunov maalasi Kekkosen muotokuvan vuonna Taulun oli tilannut Paasikivi-seura, mutta oikeasti se oli Neuvostoliiton antama lahja. Ensimmäisen kerran muotokuva oli esillä taiteilijan näyttelyssä Helsingin Taidehallissa 1970-luvulla. Näyttelyn jälkeen taulu sijoitettiin Finlandia-taloon. Sieltä taulu siirrettiin hotelli Presidenttiin. Paikka osoittautui huonoksi, ja taulu muutti vuonna 1992 Urho Kekkosen museoon Tamminiemeen, joka on myös toiminut Kekkosen virka-asuntona. Tamminiemeen sitä ei kuitenkaan enää sittemmin kelpuutettu, sillä sinne haluttiin palauttaa talon sisustukseen alun perin kuuluneet Kekkosen ajan huonekalut ja taulut. Glazunovin maalaama muotokuva ei kuulunut niihin. Lähteet: Yliopisto 2/2013, Helsingin Sanomat Kuukausiliite 10/2011 a) På vilket sätt överraskas åskådarna av Joku-statyn? b) Varför är betong ett lämpligt material för just Joku-statyn enligt Äikäs? (2 saker) c) Vad har åskådarna gjort med statyn och vad anser Äikäs om det? d) Hurdan plats sökte Paasikivi-Samfundet för Kekkonens porträtt? (2 saker) e) Varför passade Kekkonens porträtt inte på Ekudden? 13

15 2 RAKENTEET JA SANASTO Täydennä seuraava teksti reunassa annettujen vihjeiden avulla. Kirjoita ratkaisut selvällä käsialalla kielikokeen vastauslomakkeen B- puolelle allekkain tehtävässä annetussa järjestyksessä ja numeroi ne. Dino vain kasvaa ja kasvaa Hanna Jaakola näki Dinon ensimmäisen kerran eläinkaupassa 15 vuotta sitten. Sen piti olla ihan tavallinen maakilpikonna, mutta 1 se kuitenkin aiheutti emännälleen ison yllätyksen. Myyjä oli kyllä varoitellut, että konna saattaa kasvaa 2 kuin kilpikonnat yleensä. Afrikkalainen kannuskilpikonna, 3 Dino sitten osoittautui, voi elää noin 200-vuotiaaksi, ja täysikasvuisena se voi painaa lähes 60 kiloa. Dino ja sen emäntä asuvat nyt kerrostalossa. Dino painaa jo yli 30 kiloa, mutta kasvaa edelleen. 4 sen ulosvientiä emäntä tarvitsisikin varastokärryt. Dino on arka vilustumaan, eikä sitä voi ulkoiluttaa kuin kesäisin. Kerran se joutui olemaan parvekkeella normaalia 5. Paniikissa se kaatoi parvekepöydän ja sillä olleet kukkaruukut 6. Kerran se oli kaatanut lampun ja saanut katkaisijasta valot päälle. Kun emäntä tuli töistä ko- 1. varttua 2. kookas 3. joka 4. Helpottaa 5. pitkään 6. multa 14

16 tiin, hän huomasi pihalla, että asunnossa oli valot. Tietysti hän epäili jonkun 7 sisälle, mutta kaikeksi onneksi 8 oli ollutkin konna. Vuonna 2008 Jaakola oli saanut tarpeekseen 9 kilpikonnan kanssa ja otti yhteyttä Limingan kukka- ja eläinpuisto Escurialiin, jossa oli toinen saman lajin kilpikonna. Dino luvattiin ottaa sinne kaveriksi toiselle konnalle. Ja niin Dino lähti junan eläinvaunussa kohti pohjoista. Se jäi eläinpuistoon, ja emäntä palasi Turkuun. Mutta pian emännän tuli sitä ikävä. 10 Jaakola soitti Liminkaan ja kyseli, miten Dinolla oli mennyt. Kun hän kuuli, että se oli melko vaisu eikä juurikaan syönyt, hän valmistautui hakemaan konnan kotiin. Kuukauden kuluttua Jaakola oli taas pohjoisessa. Kun Dino kuuli emäntänsä äänen, se ryntäsi hänen luokseen ja painoi poskeaan 11 tämän kämmeniä. Silloin Jaakola päätti, että Dinon paikka oli kotona. Dino on 12 utelias, ja se pitää vieraista. Usein se yllättää ulkopuolisen 13. Moni ei tiedä, miten kilpikonnaa voisi paijata. 14 Dinon silittäminen voikin olla ongelma. Jaakola kertoo, että 7. murtautua 8. asia 9. elää 10. Huoli 11. mot 12. luonne 13. ääntely 14. Tottumaton 15

17 Dino rauhoittuu aina, kun sen kilpeä taputtaa. Koska konna pitää lämmöstä, se ottaa mielellään nokoset sille 15 lämpölampun alla. Dino pitää suihkussa käymisestä. Yleensä se tekee myös tarpeensa suihkussa, mutta saattaa joskus lirauttaa lattiallekin. Vahinkojen 16 asunnossa ei ole mattoja eikä mitään särkyviä tavaroita. Jokin aika sitten Dino söi kaulaketjun. Jaakola huomasi sen vasta 17 pökälettä pois lattialta. Hän puhdisti 18 ketjun, mutta ei kuitenkaan viitsinyt enää laittaa sitä kaulaansa, koska hän tiesi, että se oli kulkenut kilpikonnan läpi. Kerran Dino sairastui ja emäntä joutui viemään sen eläinlääkäriin. Onneksi se kärsi vain kalkin puutteesta. Muuten Dino elää ja voi hyvin. Sen emäntä toivoo joskus 19 muuttaa omakotitaloon, jotta konna pääsisi pihalle syömään ruohoa. Jos Dino pysyy terveenä, se elää 20 paljon vanhemmaksi. Jaakola toivoo, että hänen tyttärensä haluaa sitten aikanaan ottaa sen lemmikikseen. 15. hankkia 16. vara 17. pyyhkiä 18. likaantua 19. voida 20. emäntä + poss.suff. Lähde: Seura 45/

18 3 KIRJALLINEN TUOTTAMINEN Valitse yksi seuraavista aiheista. Kirjoita suorituksesi selvällä käsialalla konseptipaperille. Noudata ohjeita. Muista kirjoittaa aiheen numero. Kirjoituksen pituus on sanaa. Laske sanamäärä ja merkitse se kirjoituksesi loppuun. 1. Koottavia tavaroita Ostit kotiisi uuden kirjahyllyn ja tilasit postimyynnistä kuntopyörän. Molemmat toimitettiin sinulle osina. Mitä mieltä olet siitä, että nykyään lähes kaikki tavarat pitää yrittää koota itse? Ovatko ohjeet selkeitä? Kirjoita kokemuksistasi blogiisi. 2. Kotiseutuoppaana Olet saanut kesätyöpaikan oppaana. Olet turistiryhmän kanssa kiertoajelulla, jonka aikana esittelet seudun nähtävyyksiä. Kerro kiertoajelun kohteista osanottajille. 3. Koulurauha Eri medioissa on käyty vilkasta keskustelua koulurauhasta. Osallistu keskusteluun mielipidekirjoituksella, jonka lähetät oman kotikuntasi paikallislehden yleisönosastoon. 4. Hiljaisuuden kaipuu Mistä voi löytää hiljaisuutta vastapainoksi nyky-yhteiskunnan melulle? Pohdi myös hiljaisuuden tarvetta ja merkitystä. 17

19 KOKEEN PISTEITYS / POÄNGSÄTTNINGEN AV PROVET Tehtävä Osioiden Pisteitys Paino- Enint. Arvostelumäärä kerroin* lomakkeen sarake Uppgift Antal del- Poäng- Koefficient* Max. Kolumn på uppgifter sättning bedömningsblanketten 1.1a b 15 x 1/0 p. x 2 30 p c d 10 x 1/0 p. x 3 30 p x 2 0 p. x 3 30 p x 1 0 p. x 1 20 p p. 7 * Painotus tapahtuu lautakunnassa. Viktningen görs av nämnden. Yht./Tot. 209 p.