SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o Laki. N:o Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1316 Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta Laki kihlakunnansyyttäjästä annetun lain muuttamisesta Laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta annetun lain muuttamisesta Laki yleisistä syyttäjistä annetun lain 11 :n muuttamisesta Laki kuntien valtionosuuslain 27 :n muuttamisesta Laki tieliikennelain 87 :n väliaikaisesta muuttamisesta Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 a :n muuttamisesta ja 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta Valtioneuvoston asetus verontilitysasetuksen 2 :n muuttamisesta N:o 1316 Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Asema ja tehtävät Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on oikeusministeriön alainen valtion oppilaitos, jonka tehtävänä on antaa rikosseuraamusalalla tutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatillista lisäkoulutusta sekä harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Koulutuskeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 2 luku Hallinto 2 Johtokunta Koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka oikeusministeriö asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Johtokunnan tehtävänä on ohjata, valvoa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat. Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä, joista jokaisella on HE 70/2006 LaVM 16/2006 EV 171/

2 4022 N:o 1316 henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat opetusalaa, rikosseuraamusalaa ja sen sidosryhmiä sekä muuta koulutuskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Kolme jäsentä ja heidän varajäsenensä nimetään Rikosseuraamusviraston ehdottamista henkilöistä. Yksi jäsen ja hänen varajäsenensä edustaa koulutuskeskuksen henkilöstöä. Johtokunnan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 3 Asian käsittelystä johtokunnassa Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä tai varajäsentä. Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, opiskeluoikeuden menettämistä, opiskelun keskeyttämistä, varoituksen antamista ja koulutuskeskuksesta erottamista koskevassa asiassa kuitenkin lievempi kanta. Asian käsittelystä johtokunnassa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 4 Johtaja Koulutuskeskuksella on johtaja, jonka oikeusministeriö nimittää. Johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtajan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 5 Päätösvalta Koulutuskeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtaja, jollei tässä laissa tai sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa toisin säädetä. Johtajan vahvistamassa työjärjestyksessä voidaan johtajan toimivaltaan kuuluva asia antaa koulutuskeskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi lukuun ottamatta laissa tai valtioneuvoston asetuksessa johtajan ratkaistavaksi säädettyjä asioita. Työjärjestyksen tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. 3 luku Opetus ja tutkinnot 6 Ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus Koulutuskeskus antaa vankeinhoitoalan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella. 7 Koulutuksen perusteet ja opetussuunnitelma Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteista, laajuudesta, rakenteesta ja muista koulutuksen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään tarkemmin koulutuskeskuksen tutkintosäännössä. Muusta koulutuksesta säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella. Johtokunta vahvistaa tutkintoon johtavaa koulutusta varten tutkintosäännön ja opetussuunnitelman. Tutkintosäännön ja opetussuunnitelman tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella. Johtokunta voi vahvistaa opetussuunnitelman myös muuta koulutusta varten. 8 Opetuskieli Koulutuskeskuksen opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tilapäisesti muullakin kielellä. Opiskelija saa käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä.

3 N:o luku Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet 9 Opiskelijaksi ottaminen ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen Opiskelijaksi ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on: 1) hakuajan päättymiseen mennessä täyttänyt 18 vuotta; 2) suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon, lukion oppimäärän tai ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) tarkoitetun ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka edellä tarkoitettuja tutkintoja vastaavat ulkomaiset opinnot; 3) terveydentilaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan vankeinhoitotyöhön sopiva; sekä 4) suorittanut hyväksytysti valintakokeen. Erityisestä syystä koulutuskeskus voi myöntää poikkeuksen 1 momentin 2 kohdan mukaisista edellytyksistä, jos hakijalla voidaan muuten katsoa olevan riittävät tiedot ja taidot asianomaisia opintoja varten. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuskeskukselle opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuskeskus voi pyytää koulutukseen hakijoista turvallisuusselvityksistä annetun lain (177/2002) mukaisen turvallisuusselvityksen. 10 Opiskelijavalinta Valintamenettelystä tutkintoon johtavaan koulutukseen päättää koulutuskeskuksen johtokunta. Opiskelijat tutkintoon johtavaan koulutukseen valitsee koulutuskeskuksen johtaja. Opiskelijat muuhun rikosseuraamusalan koulutukseen valitsee koulutuskeskus. 11 Opiskelijaksi ilmoittautuminen Tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijaksi hyväksytyn tulee koulutuskeskuksen määräämällä tavalla ilmoittautua koulutuskeskukseen, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi. 12 Opintojen ja osaamisen hyväksi lukeminen Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöä keskeisiltä osiltaan vastaavat aikaisemmat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen. Päätöksen hyväksi lukemista koskevassa asiassa tekee koulutuskeskus siten kuin siitä tutkintosäännössä tarkemmin määrätään. Hyväksi lukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija sai tiedon päätöksestä. Opettajan on ratkaistava asia viipymättä. 13 Opetuksen maksuttomuus ja opintososiaaliset edut Vankeinhoitoalan ammatilliseen tutkintoon johtava opetus on opiskelijalle maksutonta. Opintososiaalisista eduista tutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään oikeusministeriön asetuksella. 14 Virkapuvun käyttö Koulutuskeskus voi velvoittaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan käyttämään koulutukseen osallistuessaan Vankeinhoitolaitoksen virkapukua.

4 4024 N:o Opiskelijoiden osallistuminen heille määrättyihin tehtäviin Koulutuskeskus voi määrätä tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan suorittamaan koulutuksen aikana päivystystehtäviä ja muita vastaavia opintoihin liittyviä koulutuksellisia tehtäviä. 16 Opintosuoritusten arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opintosuoritusten arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tieto arvioinnin tuloksesta ja arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opettajan on ratkaistava asia viipymättä. 17 Päihdetestaus Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva on velvollinen koulutuskeskuksen määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tai laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai työharjoittelussa. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa oppilaitokselle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Tätä tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen oppilaan kurinpidosta. Koulutuskeskuksen on säilytettävä terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista. Koulutuskeskus vastaa 1 momentissa tarkoitetusta päihdetestauksesta aiheutuvista kustannuksista. 18 Työharjoittelu Opiskelija on velvollinen suorittamaan tutkintoon kuuluvat työharjoittelujaksot hänelle osoitetussa rikosseuraamusalan yksikössä. Työharjoitteluun voidaan sisällyttää työskentelyä myös muulla alalla. Harjoittelu perustuu koulutuskeskuksen ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Työharjoittelujakson aikana opiskelija voi olla virkasuhteessa asianomaiseen laitokseen. Työharjoittelujakson ajalta maksettavasta palkkauksesta päättää Rikosseuraamusvirasto. Jos harjoittelu suoritetaan muun alan yksikössä, palkkauksesta sovitaan harjoittelupaikan kanssa. 19 Työturvallisuus Opiskelijan työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002). 20 Vaitiolovelvollisuus ja tietojen hyväksikäyttökielto Koulutuskeskuksen opiskelija ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä eikä muutakaan koulutuksen yhteydessä tietoon saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun koulutus tai toiminta viranomaisessa on päättynyt. Opiskelija ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi tai toisen hyödyksi eikä toisen vahingoksi. Rangaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 :n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 :n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

5 N:o Opiskeluaika Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan tulee suorittaa opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutuskeskuksen johtaja voi opiskelijan pyynnöstä siirtää tämän opiskeluoikeutta siihen asti, että kyseinen koulutus seuraavan kerran aloitetaan, kuitenkin enintään yhdellä vuodella. 22 Opiskeluoikeuden menettäminen Koulutuskeskuksen johtaja voi määrätä opiskeluoikeuden tutkintoon johtavassa koulutuksessa menetetyksi: 1) jos opiskelijaksi hyväksytty ei ole ilmoittautunut koulutuskeskuksen opiskelijaksi 11 :ssä säädetyllä tavalla, ellei koulutuskeskus perustellusta syystä hyväksy asetetun määräajan jälkeen tapahtunutta ilmoittautumista; 2) jos opiskelijalla on todettu sellainen sairaus tai vamma, joka ilmeisesti on pysyvänä esteenä koulutukseen osallistumiselle ja tutkinnon suorittamiselle; tai 3) jollei opiskelija ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa eikä koulutuskeskus erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen. Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle 1 momentin 2 kohdan mukaiset terveydentilan arvioinnissa tarvittavat tiedot. 23 Opiskelun keskeyttäminen Koulutuskeskuksen johtaja voi keskeyttää tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan hakemuksesta tämän opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi. Koulutuskeskuksen johtaja voi omasta aloitteestaan keskeyttää tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opiskelun enintään yhden vuoden määräajaksi kerrallaan pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti, opiskelijan tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan ajaksi tai muusta vastaavasta painavasta syystä. Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle terveydentilansa arviointiin tarvittavat tiedot. Opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei koulutuskeskus tai hallinto-oikeus toisin määrää. Koulutuskeskus päättää opiskelijan aikaisempien opintojen hyväksi lukemisesta opiskelijan tullessa jatkamaan opintojaan. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneinä, ei lasketa opintojen enimmäisaikaan. 24 Huomautus ja varoitus Koulutuskeskuksen johtaja voi, jollei suullista huomautusta katsota riittäväksi seuraamukseksi, antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle kirjallisen varoituksen, jos tämä: 1) on käyttäytynyt koulutuksen aikana Vankeinhoitolaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla; 2) on laiminlyönyt opetukseen osallistumisen; tai 3) on rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä. Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittuna sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta vankeinhoitotyössä toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon. Koulutuskeskuksen johtaja voi antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle kirjallisen varoituksen myös, jos tämä kieltäytyy 17 :ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen.

6 4026 N:o Koulutuksesta erottaminen Koulutuskeskuksen johtaja voi erottaa opiskelijan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, jos tämä: 1) on antanut koulutukseen pyrkiessään sellaisia vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka olisivat voineet estää koulutukseen valinnan taikka jättänyt kertomatta sellaisen itseään koskevan olennaisen seikan, joka olisi voinut muodostua valinnan esteeksi; 2) on syyllistynyt koulutuksen aikana sellaiseen rikokseen, joka osoittaa sopimattomuutta rikosseuraamusalalle taikka muutoin käyttäytynyt Vankeinhoitolaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena; 3) tutkintoa suorittaessaan kieltäytyy 17 :ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta taikka antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena; 4) ei jatka opiskeluaan 23 :ssä tarkoitetun määräajan päätyttyä taikka perusteita koulutuksen jatkamiselle ei enää ole; 5) laiminlyö toistuvasti tai olennaisella tavalla opetukseen osallistumisen; taikka 6) on toistuvasti tai olennaisella tavalla rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä. Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta vankeinhoitotyössä toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon. Erottamista koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei koulutuskeskus tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos koulutuksesta erottamista koskeva päätös kumotaan, koulutuskeskus päättää opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen hyväksi luettavuudesta myöhempien vastaavien opintojen yhteydessä. Tutkintoon johtavasta koulutuksesta erotetun opiskelijan määräaikainen virkasuhde, johon hänet on nimitetty työharjoittelun suorittamiseksi, päättyy ilman eri päätöstä siitä ajankohdasta, josta hänet on erotettu koulutuksesta. 26 Menettely opiskeluoikeutta koskevassa asiassa, kurinpitoasiassa ja huomautusta annettaessa Ennen opiskeluoikeuden menettämistä tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä, huomautuksen tai varoituksen antamista taikka opiskelijan erottamista on päätöksen perusteena oleva asia, teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa sekä hankittava muu tarpeellinen selvitys. Opiskelijan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä 1 momentissa tarkoitetussa asiassa säädetään kielilaissa (423/2003). 27 Järjestyssääntö Koulutuskeskuksella on järjestyssääntö, jossa voidaan antaa koulutuskeskuksessa opiskeleville opiskeluyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä: 1) käytännön järjestelyistä ja käyttäytymisestä koulutuskeskuksessa sekä suoritettaessa koulutukseen liittyviä tehtäviä ja harjoituksia; 2) aseistuksesta; 3) koulutuskeskuksen omaisuuden käsittelystä; sekä 4) oleskelusta ja liikkumisesta koulutuskeskuksessa. Koulutuskeskuksen opiskelijat ovat koulutuskeskuksessa, sen alueella taikka suorittaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä, harjoituksia ja tutustumiskäyntejä velvollisia noudattamaan järjestyssääntöä. Järjestyssäännön vahvistaa koulutuskeskuksen johtaja.

7 N:o luku Erinäiset säännökset 28 Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan rikosseuraamusalan koulutuksen järjestää Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä koulutuskeskuksen kanssa. Tässä koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ja sen nojalla säädetään. Opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Koulutuksesta huolehtivat kumpikin oppilaitos siten kuin siitä tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskuksen kesken sovitaan. 29 Ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus Edellä 28 :ssä tarkoitetulle ammattikorkeakoululle suoritetaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuviin käyttökustannuksiin rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Ammattikorkeakoulu maksaa koulutuskeskukselle korvauksen sen antamasta opetuksesta siten kuin ammattikorkeakoulu ja koulutuskeskus siitä sopivat vuosittain ennen varainhoitovuoden alkua. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskuksen välisestä sopimuksesta ja korvauksen maksamisesta. koulutuskeskuksen johtokunnalta 14 päivän kuluessa valinnan julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi hakea oikaisua. Aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemisen oikaisemista koskevaan 12 :n 2 momentissa tarkoitettuun ja opintosuorituksen arvioinnin oikaisemista koskevaan 16 :n 2 momentissa tarkoitettuun opettajan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen johtajalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Opiskeluoikeuden menettämistä, opiskelun keskeyttämistä, varoituksen antamista tai koulutuksesta erottamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen johtokunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. 31 Muutoksenhaku Edellä 30 :ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opintosuorituksen arviointia tai aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemista koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Hallinto-oikeuden tässä laissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. 30 Oikaisuvaatimus Opiskelijavalintaa tutkintoon johtavaan koulutukseen koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua 32 Tarkemmat säännökset Tarkempia säännöksiä koulutuskeskuksen organisaatiosta, asioiden käsittelemisestä, viroista ja niiden kelpoisuusvaatimuksista sekä

8 4028 N:o 1316 valintamenettelystä ja opetuksen antamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. 33 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 16 päivänä helmikuuta 2001 annettu laki (136/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 34 Siirtymäsäännökset Ennen tämän lain voimaantuloa aloitetut vankeinhoitotutkinnon opinnot voidaan suorittaa loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan. Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu johtokunta jatkaa toimikautensa loppuun, mutta sen jäsenmäärä täydennetään 2 :n 3 momentissa säädetyn mukaiseksi. Jos oppilasta koskeva päätös on tehty ennen lain voimaantuloa, sitä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki

9 4029 N:o 1317 Laki kihlakunnansyyttäjästä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kihlakunnansyyttäjästä 22 päivänä maaliskuuta 1996 annetun lain (195/1996) 2, 5 7 ja 10 sekä lisätään 8 :ään, sellaisena kuin se on osaksi laissa 468/2001, uusi 3 momentti seuraavasti: 2 Syyttäjänvirasto Kihlakunnansyyttäjä toimii syyttäjänvirastossa. Virasto kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Viraston päällikkönä on johtava kihlakunnansyyttäjä. 5 Syyttäjäntoimen järjestäminen Paikallinen syyttäjäntoimi järjestetään kihlakunnittain siten, että syyttäjänvirasto voi koostua yhdestä tai useammasta kihlakunnasta. Virastolla voi olla palvelutoimistoja. Oikeusministeriö voi paikallisen syyttäjäntoimen tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi määrätä syyttäjänvirastot hoitamaan syyttäjäntehtäviä yhteistoiminnassa tai lääninhallitusta kuultuaan määrätä syyttäjänviraston hoitamaan syyttäjäntehtäviä myös toisen syyttäjänviraston toimialueella. Syyttäjänviraston toimialueista ja päätoimipaikoista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Syyttäjänviraston palvelutoimistojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä syyttäjänviraston osallistumisesta kihlakunnanviraston palvelutoimiston toimintaan säädetään oikeusministeriön asetuksella. 6 Kihlakunnansyyttäjän toimivalta Kihlakunnansyyttäjät ovat toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa syyttäjänviraston alueella toimivat käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia. 7 Apulaissyyttäjä Syyttäjänvirastossa voi olla määräajaksi nimitettyjä oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita apulaissyyttäjiä. Apulaissyyttäjän syyttäjänvirastoon nimittää johtava kihlakunnansyyttäjä. 8 Apulaissyyttäjän toimivalta Apulaissyyttäjät ovat 1 ja 2 momentissa säädetyn toimivaltansa rajoissa toimivaltaisia hoitamaan syyttäjäntehtäviä asioissa, joissa syyttäjänviraston alueella toimivat käräjäoikeudet ovat toimivaltaisia. HE 84/2006 LaVM 19/2006 HaVL 38/2006 EV 199/ /199

10 4030 N:o Työjärjestys Syyttäjänviraston päällikkö vahvistaa syyttäjänviraston työjärjestyksen. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Valtioneuvoston asetuksella perustettavien syyttäjänvirastojen johtavan kihlakunnansyyttäjän ja hallintosihteerin virat voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää niitä haettaviksi julistamatta, jos virkaan nimitetään syyttäjälaitoksen palveluksessa oleva virkamies. Tämän lain tullessa voimaan kihlakunnan syyttäjänviraston ja kihlakunnanviraston syyttäjäosaston johtavan kihlakunnansyyttäjän virat lakkaavat ja virkasuhteet päättyvät ilman irtisanomista. Tämä ei kuitenkaan koske Helsingin johtavan kihlakunnansyyttäjän virkaa. Johtava kihlakunnansyyttäjä siirtyy kihlakunnansyyttäjän virkaan siihen valtioneuvoston asetuksella perustettavaan syyttäjänvirastoon, jonka toimialueeseen hänen virkapaikkansa on lain tullessa voimaan kuulunut. Muu henkilöstö siirtyy ja muut virat siirretään niin ikään lain voimaantuloajankohdan mukaisten toimipaikkojensa syyttäjänvirastoihin. Viran siirtäminen virkamiehen työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 :ssä tarkoitetulla työssäkäyntialueella ei edellytä virkamiehen suostumusta. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki

11 4031 N:o 1318 Laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Ahvenanmaan maakunnan maakunnansyyttäjänvirastosta 2 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (872/1977) 1 3 ja 5, sellaisina kuin niistä ovat 2, 3 ja 5 laissa 201/1997, seuraavasti: 1 Ahvenanmaan maakunnassa on oikeusministeriön hallinnonalaan kuuluva maakunnansyyttäjänvirasto. Paikallisena syyttäjäviranomaisena toimii maakunnansyyttäjä. 2 Maakunnansyyttäjänviraston päällikkönä on johtava maakunnansyyttäjä, jonka nimittää virkaansa valtakunnansyyttäjä. Johtavan maakunnansyyttäjän ja maakunnansyyttäjän on oltava oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittaneita, ja heillä on oltava tehtävänsä hoitamiseen tarvittava taito ja kokemus. 3 Johtava maakunnansyyttäjä ja maakunnansyyttäjä ovat yleisiä syyttäjiä Ahvenanmaan maakunnassa. Johtava maakunnansyyttäjä ja maakunnansyyttäjä ovat valtakunnansyyttäjän välittömän määräysvallan alaisia. Johtavaa maakunnansyyttäjää ja maakunnansyyttäjää syytetään virkavirheestä Turun hovioikeudessa. 5 Johtavasta maakunnansyyttäjästä, maakunnansyyttäjästä ja apulaissyyttäjästä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä kihlakunnansyyttäjästä annetussa laissa (195/1996) säädetään. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Johtavan maakunnansyyttäjän virka voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki HE 84/2006 LaVM 19/2006 HaVL 38/2006 EV 199/2006

12 4032 N:o 1319 Laki yleisistä syyttäjistä annetun lain 11 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään yleisistä syyttäjistä 11 päivänä maaliskuuta 1997 annetun lain (199/1997) 11 :ään, sellaisena kuin se on laissa 848/2001, uusi 4 momentti, seuraavasti: 11 Tiedonsaantioikeus Yleisellä syyttäjällä on oikeus saada syyteharkinnassa tarvitsemiaan, sakkorangaistuksia ja niiden täytäntöönpanoa koskevia tietoja Oikeusrekisterikeskuksen sakkorekisteristä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki HE 84/2006 LaVM 19/2006 HaVL 38/2006 EV 199/2006

13 4033 N:o 1320 Laki kuntien valtionosuuslain 27 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 27 :ään, sellaisena kuin se on laissa 1068/2005, uusi 3 momentti seuraavasti: 27 Yleisen valtionosuuden perusteena oleva euromäärä Kunnalle vuosina 2007 ja 2008 myönnettävästä yleisestä valtionosuudesta vähennetään 0,96 euroa asukasta kohden valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmien kehittämiskustannusten rahoittamiseksi. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sisäasiainministeri Kari Rajamäki HE 262/2006 HaVM 27/2006 EV 223/2006

14 4034 N:o 1321 Laki tieliikennelain 87 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 87 :ään, sellaisena kuin se on laeissa 989/1992 ja 1091/2002, väliaikaisesti uusi 8 momentti seuraavasti: 87 Ajoneuvon mitat, massat ja kuormaaminen Yli 22,00 metrin pituisessa ajoneuvoyhdistelmässä käytettävää yli 2,55 metriä leveää kuorma-autoa, kuorma-auton perävaunua ja vaihtokuormatilaa saa käyttää tiellä, jos kuormatilaa on kavennettu sisäpuolelta siten, että kuormatilan sisäleveys on enintään 2,51 metriä. Kuormatila, joka on kavennettu sisäpuolelta, on merkittävä selvästi havaittavalla tunnuksella. Liikenne- ja viestintäministeriön asetuksella säädetään kuormatilan sisäpuolisen kavennuksen teknisestä toteutuksesta ja sen hyväksynnästä sekä kavennetun ajoneuvon merkitsemisestä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki HE 96/2006 LiVM 18/2006 EV 142/2006 Neuvoston direktiivi 96/53/EY (31996L0053); EYVL N:o L 235, , s. 59

15 4035 N:o 1322 Laki ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain 4 a :n muuttamisesta ja 4 :n väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta 30 päivänä joulukuuta 1991 annetun lain (1707/1991) 4 a :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 542/2004, sekä muutetaan väliaikaisesti 4 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on viimeksi mainitussa laissa, seuraavasti: 4 Lain 1 :n 4 momentissa tarkoitetun matkustaja-aluksen osalta tukena kuitenkin myönnetään 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2009 väliseltä ajalta 1 momentin 1 kohdasta poiketen maksettuja työnantajan sosiaaliturva-, merimieseläkevakuutus-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja ryhmähenkivakuutusmaksuja vastaavat määrät sekä vapaa-ajan ryhmähenkivakuutuksesta ja vapaa-ajan lisävakuutuksesta työnantajan maksamaa osuutta vastaavat määrät. Tuki koskee yleisesti verovelvollisia Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion kansalaisia, jotka työskentelevät säännöllistä matkustajaliikennettä yhteisön satamien välillä harjoittavilla aluksilla. Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana, ja sen 4 :n 2 momentti on voimassa vuoden 2009 loppuun. Lain 4 :n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivänä tammikuuta 2007 tai sen jälkeen aiheutuneista kustannuksista maksettavaan tukeen ja muutoin siten kuin ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/1991) nojalla säädetään. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki HE 226/2006 LiVM 24/2006 EV 204/2006

16 4036 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1323 Valtioneuvoston asetus verontilitysasetuksen 2 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, muutetaan 6 päivänä marraskuuta 1998 annetun verontilitysasetuksen (804/1998) 2 :n 3 momentti seuraavasti: 2 Yksittäisten kuntien ja seurakuntien yhteisöveron jako-osuuksien laskentaperusteet Metsäerän laskentaperusteena käytetään Metsäntutkimuslaitoksen metsäkeskuksittain laskemia bruttokantorahatulotietoja. Verontilityslain 13 :n 4 momentissa tarkoitettuina luonnonsuojelualueilta saamatta jääneiden kantorahatulojen arvioina käytetään Metsähallituksen asianomaisille metsämaille laskemaa metsän vuotuista tuottoa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006 Toinen valtiovarainministeri Ulla-Maj Wideroos Neuvotteleva virkamies Merja Taipalus JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN