T I L I N P Ä ÄT Ö S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T I L I N P Ä ÄT Ö S"

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 1

4 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Vuosi 2009 tullaan muistamaan vuotena, jolloin kaupungin taloudellinen tilanne tehdyistä toimenpiteistä huolimatta huononi merkittävästi. Yli 4 miljoonan euron alijäämä on huonoin tulos, mitä kaupunki on koskaan tehnyt. Siihen johtaneet tekijät on selkeästi kerrottu toisaalla tässä tilinpäätöksessä, enkä niitä yksityiskohtaisesti nyt esitä. Lyhyesti voidaan todeta tulokseen vaikuttaneen erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön menojen voimakas kasvu ja samanaikainen verotulojen hienoinen lasku. Omat maksu- ja myyntituotot eivät kertyneet talousarviossa arvioidulla tavalla. Toimintamenojen kasvu viime vuonna oli kokonaisuutena aivan liian suuri eli noin 7,4 %. On kuitenkin todettava, että tämän selittää suurelta osin sellaisten menojen kasvu, joihin kaupunki ei lyhyellä tähtäimellä voi vaikuttaa lainkaan. Näitä olivat erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon menojen kasvu n. 1,2 milj. ja 7,8 % sekä sosiaalityön menojen kasvu n. 0,8 milj. ja 20,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi Paimion ammatillisen aikuiskoulutuksen myynnistä johtuneesta toiminnan alasajosta aiheutui kaupungille n :n kertaluonteiset kulut ja vastaavanlaiset kertaluontoiset kustannukset Kakolan puhdistamoon johtavan siirtoviemärin käyttöönotosta olivat n Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut kasvoivat edellisestä vuodesta. Positiivista muuten synkässä tilinpäätöksessä on kuitenkin se, että kaupungin omien menojen kasvu oli hyvin maltillinen 2,3 %. Esimerkiksi palkat ja palkkiot kasvoivat vain n. 0,7 % ja henkilöstön määrä väheni ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin. Kaupungin oman organisaation voi edellä olevaan perustuen todeta ymmärtäneen tilanteen hyvin. Ahdingossaan Paimion kaupunki ei ole yksin, vaan koko kuntasektorin talous heikkeni hyvin voimakkaasti viime vuonna. Poikkeuksellisen voimakas kansainvälinen rahoituskriisi ja sitä seurannut maailmanlaajuinen lama heijastuivat nopeasti Suomeen, niin elinkeinoelämään, valtion talouteen kuin kuntienkin talouteen. Kuntasektorin ahdinkoon on valtiovallan taholta reagoitu viime vuoden puolella ja päätöksiä kuntien taloudellista tilannetta helpottavista toimista tehtiin. On kuitenkin todettava, että nämä ratkaisut - työnantajan Kela-maksun poistaminen, kuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korottaminen ja kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottaminen jäävät vaikutukseltaan Paimion osalta noin kolmasosaan tarpeeseen nähden. Niinpä kaupungin talouden tasapainoon saattaminen edellyttää voimakkaita ja määrätietoisia omia ratkaisuja. Näitä on jo tehty ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan eli kaupungin rahoituspohjaa vahvistaviin ratkaisuihin kuten verotuksen korottaminen sekä maksu- ja myyntitulojen lisääminen ja toimintamenojen vähentämistä tarkoittaviin ratkaisuihin, kuten rakenteelliset muutokset toiminnassa ja yleiset toimintamenojen säästöt. Nämä ratkaisut merkitsevät mm. joistakin tehtävistä luopumista, muutoksia monissa tehtävissä, henkilöstön määrän vähentämistä ja asiakkaiden omavastuun lisäämistä. Tämä merkitsee myös sitä, että kaupungin palvelut tulevat hitaahkosti mutta vääjäämättä heikentymään. Myös kaupungin investointien määrä tulee laskemaan lukion rakentamisen jälkeen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) Varsinais-Suomen kuntakenttä muuttui alkaen suuresti kuntaliitosten seurauksena; maakunnan kuntien lukumäärä laski aiemmasta 53 kunnasta nykyiseen 28 kuntaan. Paimiota lähinnä ovat uuden Salon kaupungin muodostuminen entisestä Salosta ja seudun 9 muusta kunnasta sekä Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan liitos uudeksi Kaarinan kaupungiksi. 2

6 Paimio on aktiivisesti osallistunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaiseen työhön. Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut käsittävän yli asukkaan yhteistoiminta-alueen muodostaminen on teettänyt työtä koko viime vuoden ajan. Ratkaisua ei ole vielä löytynyt ja tämän kaupunki myös totesi valtioneuvostolle antamassaan vastauksessaan maaliskuussa Aktiivinen työ ratkaisun hakemiseksi on kuitenkin koko ajan käynnissä ja sen myötä uskon ratkaisun myös löytyvän. Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen työllistää edelleen, sillä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän osalta on ratkaisu suuremmasta koulutuskokonaisuudesta saatava aikaan. Varmuudella voikin todeta, että kunta- ja palvelurakenneuudistus työllistää Paimiota suuresti myös kuluvana vuonna. Poimintoja vuodelta 2009 Kaupungin organisaation merkittävin muutos oli luopua omasta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja yhdistää sen koulutustoiminta Turun ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen. Tämä päätti Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen (PAKK) toiminnan alkaen. Myönteistä on, että Turun akk teki kaupungin kanssa Pakk:n kiinteistöä koskevan vuokrasopimuksen ja siten jatkaa koulutustoimintaa ko. tiloissa. Kaupungin elinkeinoelämässä vuoden 2009 aikana tapahtunut merkittävin rakenteellinen muutos oli STX Cabins Finland Oy:n hyttitehtaan toiminnan loppuminen ainakin väliaikaisesti johtuen koko telakkateollisuuden alaa kohdanneesta rajusta tilausten loppumisesta. Yhtiön johdon mukaan toiminta Paimiossa saatetaan käynnistää uudelleen, mikäli tilaukset sen jatkossa mahdollistavat. Fortum Sähkönsiirto Oy:n aikaisemmin aloittama vetäytyminen Paimiosta jatkui. Kokonaisuutena vuosi 2009 oli paimiolaiselle elinkeinoelämällä vaikea. Tilauskannat hiipuivat ja laman näkyi irtisanomisina ja lisääntyvinä lomautuksina sekä kaupungin työttömyysasteen kohoamisena. Palveluvarustusta parantavina hankkeina on aihetta mainita Jokelan koulun liikuntasalin valmistuminen ja yhden koulurakennuksen saneeraus. Lukion rakentaminen alkoi Fortum Oyj:ltä ostettuun toimistorakennukseen. Kunnallistekniikan puolella suurin hanke oli siirtoviemärin valmistuminen ja käyttöönotto kohti Kakolan keskuspuhdistamoa ja samalla tapahtunut oman puhdistamon toiminnan lopettaminen. Uutta kunnallistekniikkaa rakennettiin Spurilan alueelle ja Moision alueella rakennettiin Nauristie. Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 38 Ao-tonttia asemakaava-alueilta. Vuoden aikana valmistui yhteensä 51 omakotitaloa, rivitalo- ja kerrostaloasuntoja ei valmistunut. Kaupunki ei tehnyt merkittäviä kiinteistöhankintoja viime vuonna. Viime vuonna valmistuivat Ala-Vistan ja Vähäjoen asemakaavojen muutokset. Oinila IV itä- ja länsiosan asemakaavat ovat edelleen vahvistumatta ja niiden osalta odotetaan KHO:n ratkaisua. Vuonna 2009 Paimion väkiluku kasvoi 189 henkilöllä (1,9%) ollen vuoden lopussa Kaupungin tavoitteena on vakiinnuttaa väkiluvun vuotuinen kasvu 1 %:n tasolle, mitä viime vuoden kehitys hyvin vastaa. Väkiluvun kasvun edellytykset riittävän tonttitarjonnan myötä ovat edelleen olemassa, mutta omakotitalojen ohella tarvitaan rivi- ja kerrostaloasuntoja. Lopuksi Lausun vuoden 2009 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ilman ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä ja ilman toimivaa ja luottamuksellista yhteistyötä vastuullisten päättäjien kanssa ei voi ajatellakaan kaupungin kehittymistä. Jari Jussinmäki kaupunginjohtaja 3

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 9 lautakuntaa, 16 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta (Tilintarkastaja) Kaupunginhallitus Ymp.suojeluja maaseutultk. Keskusvaaliltk. Sosiaaliltk. Tekninen ltk. Maankäyttö- ja rakennusltk. Koulutusltk. Sivistystyönltk Vapaa-ajan ltk. Kaupunginvirasto Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat H A L L I N T O P A L V E L U T Tietohallintopäällikkö Kaupunginsihteeri Kaupunginkamreeri Henkilöstöpäällikkö Tietohallintopalvelut Hallintopalvelut Ymp.suojelu- ja maaseutuasiat Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut T O I M I A L A T Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut - tehtävät - osatehtävät Tekninen johtaja Tekninen ja ympäristöpalvelut - tehtävät - osatehtävät Sivistysjohtaja Sivistyspalvelut - tehtävät - osatehtävät 4

8 Kaupunginvirasto Virasto jakaantuu hallintopalveluyksikköön ja kolmeen toimialaan. Viraston henkilökunta kertomusvuoden lopussa ilmenee alla olevasta taulukosta: Kaupunginjohtaja Tietohallintopalvelut Hallintopalvelut Hallinto Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Tietohallintopäällikkö Kaupunginsihteeri Kaupunginkamreeri Henkilöstöpäällikkö Sosiaali- ja terveysjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Atk-tukihenkilö (3) Maaseutusihteeri Laskentapäällikkö Palkkasihteeri (4,5) Hallintosihteeri Kansalaisopiston rehtori Kiinteistöpäällikkö Ympäristönsuojelusihteeri Arkistosihteeri Tekstinkäsittelijä Palvelusihteeri (2) Kirjanpitäjä (2) Laskentasihteeri (2) Johtava sosiaalityöntekijä Koulutoimen taloussihteeri Rakennuttajainsinööri Sosiaalityöntekijä (3) Kulttuuriasiainhoitaja Yhdyskuntateknikko Päivähoidonohjaaja Kanslisti Puutarhuri Perhepäivähoidonohjaaja (1,5) Liikuntasihteeri Rakennustarkastaja Avopalveluohjaaja (2) Erityisliikunnanohjaaja Apulaisrakennustarkastaja Kanslisti Nuoriso-ohjaaja Arkkitehti Toimistosihteeri Erityisnuorisotyöntekijä Siivoustyönjohtaja Vanhustyönjohtaja Toimistovirkailija Mittausteknikko Perhetyöntekijä (2) Ruokapalvelupäällikkö Kartanpiirtäjä (2) Kanslisti Toimistovirkailija 5

9 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin hallinto-organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kunkin osaston päällikkö vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle osastolle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 64 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämä kunniamerkki. 6

10 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 7 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullitarkastaja Kesk. 7 I varapuheenjohtaja: Sahlström Jari rehtori, erityisluokanopettaja SDP 7 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluemyyntipäällikkö Kok. 7 Jäsenet: Essayah Sari europarlamentaarikko, KTM KD 6 Granö Erkki vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen SDP 7 Hellstén Mauri varastomies Vas. 7 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 6 Hjerp Paula osastonhoitaja Vas. 7 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 7 Härmälä Perttu DI, maatalousyrittäjä Kesk. 5 Ilola Timo edustaja Kok. 7 Jalonen Kimmo myyntineuvottelija KD 7 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 6 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 7 Lahti Helena suuhygienisti SDP 6 Lehikoinen Jouni kirkkoherra KD 5 Lehtonen Tauno huoltomies, eläkeläinen Vas. 6 Lindberg Mikko toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kesk. 7 Luona-Helminen Raija fysioterapeutti, suunnittelija SDP 4 Mellin Anna opiskelija Kok. 7 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 5 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 7 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 6 Pärnä Seppo arkkitehti Vihr. 6 Pöri Pasi osastopäällikkö, maanviljelijä Kesk. 6 Reunanen Kristiina supplier integration manager, Kok. 7 HSO-tradenomi Ritamäki Jaana talouspäällikkö SDP 4 Sahlström Salli eläkeläinen SDP 7 Santala Seppo toimitusjohtaja Kok. 4 Taimen Hannu maanviljelijä Kesk. 5 Tuomasjukka Saska FT, tutkija Vihr. 7 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 6 Valkonen Ville kauppatieteiden ylioppilas Kok. 6 Vihanto Riina OTK, toimistotyöntekijä Kok. 7 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 7 7

11 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno mittausteknikko Kok. 2 Heino Sini sairaanhoitaja Vihr. 1 Järvi Leena ylihoitaja, eläkeläinen Kesk. 3 Järvinen Anna-Liisa eläkeläinen Kesk. 2 Jätinvuori Marita opettaja Kok. 2 Kalela Niina sosionomi Amk, perhetyöntekijä SDP 6 Kuusela Anu opiskelija SDP 1 Mäkilä Tytti asiakaspalvelusihteeri, eläk. KD 2 Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 1 Nieminen Tomi pakkaaja Vas. 1 Salmela Jukka insinööri Kok. 1 Suominen Janne myyntiedustaja KD 3 Virta Timo laskujenkäsittelijä SDP 3 Asiantuntijat: Heino Sini sairaanhoitaja 1 Helin Pia arkkitehti 1 Hölsö Jaana kaupunginkamreeri 6 Koret Hilkka vs. sivistysjohtaja 3 Pekkala Outi tekninen johtaja 5 Pöyhönen Iiro sosiaali- ja terveysjohtaja 6 Talka Jukka sivistysjohtaja 1 Sihteerit: Pernaa Yrjö Hölsö Jaana Jussinmäki Jari kaupunginsihteeri kaupunginkamreeri kaupunginjohtaja Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Kansallinen Kokoomus 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 4 valtuutettua, Vasemmistoliitto 3 valtuutettua ja Vihreä liitto 2 valtuutettua. 8

12 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2009 mm. seuraavat asiat: Valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi vuosiksi valtuutettu Reijo Hallisto, I varapuheenjohtajaksi valtuutettu Jari Sahlström ja II varapuheenjohtajaksi valtuutettu Jarkko Kallio. - Valittiin lautakuntiin ja muihin toimielimiin luottamushenkilöt Muutettiin Sauvon kunnan ja Paimion kaupungin yhteisen koulutoimenjohtajan virka sivistysjohtajan viraksi alkaen ja hyväksyttiin sopimus sivistystoimen johtamisesta. Sopimus on tullut voimaan alkaen. - Valittiin Paimion kaupungin tilintarkastusyhteisöksi vuosiksi Oy Audiator Ab Hyväksyttiin hallintosäännön muutos, jossa Kyysilän ja Hanhijoen koulut muutettiin yhdeksi perusopetuksen kouluksi nimen ollessa Hanhijoen-Kyysilän koulu sekä Vistan ja Veikkarin koulut muutettiin yhdeksi perusopetuksen kouluksi nimen ollessa Vistan koulu. - Päätettiin Paimion kaupungin osallistumisesta Kuntarahoitus Oyj:n osakeantiin merkitsemällä kpl yhtiön osakkeita hintaan 3,20 euroa/osake Tarkistettiin kokous- ja vuosipalkkioita siten, että kaupunginvaltuuston päätöstä asiassa noudatetaan muutoin, mutta ajalla maksetaan luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 50 %:lla alennettuna ja vuosipalkkiot 25 %:lla alennettuna. - Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2008 tilinpäätös ja myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus tilivuodelta lukuun ottamatta Paimion Aikuiskoulutuskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Heinosta tilintarkastuskertomuksessa esitetyssä muistutuksessa olevan asian osalta Hyväksyttiin talouden vakauttamissuunnitelma vuosille Hyväksyttiin Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille Vahvistettiin vuoden 2010 tuloveroprosentiksi 19,50. - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Uusittiin Rouskis Oy:n osakassopimus Hyväksyttiin vuoden 2009 talousarviomuutokset - Hyväksyttiin vuoden 2010 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. 9

13 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2009: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Hellstén Mauri, varastomies Laakso Pasi, pääluottamusmies Heimo Jarmo, kaupunginarkkitehti Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Lindberg Mikko, toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kotamäki Saija, CRA, sairaanhoitaja Jätinvuori Marita, opettaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Granö Erkki, vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen Valkonen Kimmo, lähetystyöntekijä, veneenrakentaja Mäkilä Tytti, asiakaspalvelusihteeri, eläkeläinen Yliluoma Tapio, talouspäällikkö Berg Rauno, mittausteknikko jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Turpeinen Marja, KM, Paimion opiston rehtori Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Vuontela Tarja, FM, aineen- ja luokanopettaja Klapuri Tintti, tutkija Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja Hjerp Paula, osastonhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Sahlström Salli, eläkeläinen Rautio Rauno, konduktööri Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Kalela Niina, sosionomi amk, perhetyöntekijä Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen 10

14 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Halinen Anja, kauppateknikko, eläkeläinen Kittilä Anette, mielenterveys- ja päihdehoitaja Ikuli Tuula, psykologi Hongisto Jukka, hammaslääkäri Hallisto Reijo, tullitarkastaja Huhtala Mia, osastonhoitaja (vs.), sairaanhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Granö Erkki, vesilaitoksenhoitaja, eläkeläinen Heino Sini, sairaanhoitaja Nurmi Satu, puutarhuri Hongisto Jukka, hammaslääkäri jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen yhtymäkokousedustajat Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Heurlin Eeva, terveydenhoitaja Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Nurmi Satu, puutarhuri Lampinen Ritva, puutarhuri, viljelijä Yrjövuori Matti, maanviljelijä Sahlström Jari, erityisluokanopettaja, rehtori Virta Timo, laskujenkäsittelijä jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantaloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta niistä massiivisista elvytystoimista, joita on tehty finanssi- ja rahapolitiikassa kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Osa kysynnän kasvusta on aiheutunut varastojen täydennyksistä lähemmäs normaalia tasoa. Kun näiden tilapäisten tekijöiden vaikutus alkaa asteittain väistyä ja kun finanssi- ja rahapolitiikkaa on vähitellen suunnattava talouden pidemmän ajan kestävyyden varmentamiseen, arvioidaan orastavan kasvun olevan hitaampaa kuin noususuhdanteissa yleensä. Kasvua hidastavia tekijöitä on muitakin. Matala kapasiteetin käyttöaste, työttömyyden lisääntyminen, asuntojen hintojen aleneminen sekä valtion, kuntien ja kotitalouksien velkaantuminen leikkaavat investointien ja kulutuksen kasvua. Globaalit tasapainottomuudet, kuten vaihtotaseiden yli- ja alijäämät edellyttävät rakenteellisia muutoksia; suurempaa kotimaisen kysynnän kasvua ylijäämämaissa ja matalampaa kotimaista kysyntää ja suurempaa vientiä alijäämämaissa. Kehittyvät taloudet ovat elpymisen eturintamassa. Kuluvana vuonna (2010) kehittyvien maiden kasvu yltänee jo 5 prosenttiin, Kiinan tavanomaiselle tasolleen 8-9 prosenttiin. Kehittyneiden talouksien kasvu pysynee vaisuhkona aina kuluvan vuoden lopulle ja nopeutunee vasta Maailmantalous supistui vuoden 2009 aikana noin prosentin ja Euroalueen noin 2,3 prosenttia. Suomen bruttokansantuote laski vuonna ,8 prosenttia. Vastaavanlainen romahdus on koettu viimeksi luvun laman aikana suurin bruttokansantuotteen supistumien osui vuoteen 1991, jolloin volyymi pieneni 6,0 %. Voimakkainta tuotannon supistuminen oli vuoden alkupuoliskolla. Loppupuoliskolla lasku pysähtyi, mutta tuotanto ei juurikaan kasvanut alkuvuoteen verrattuna. Eniten kysyntää vähensi viennin volyymin supistuminen 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutus 2,1 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Tuonti väheni 22 prosenttia. Yritysten liikevoitto pienentyi laman takia peräti 39 prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 44 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lähde: Tilastokeskus 12

16 Työllisyys kääntyi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan laskuun vuonna 2009 ensi kerran sitten vuoden Työllisyyden lasku kohdistui erityisesti miehiin ja teollisuuden toimialaan. Työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 68,3 prosenttia, mikä vastaa vuoden 2005 tasoa. Naisten (67,9 %) ja miesten (68,8 %) työllisyysasteissa on alle prosenttiyksikön ero, mikä on kansainvälisesti varsin poikkeuksellista. Työllisiä oli vuonna 2009 ja heidän määränsä väheni henkilöllä vuotta aikaisempaan. Työttömyysaste kääntyi nousuun, ollen 8,2 prosenttia - tämäkin vastaa vuoden 2005 tasoa. Miesten työttömyysaste oli 8,9 ja naisten 7,6 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2009 keskimäärin , mikä oli enemmän kuin Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,0 prosenttia. Vuonna 2009 kuluttajahintoja laski eniten korkojen aleneminen, myös elintarvikkeiden ja puhelumaksujen halpeneminen alensivat inflaatiota. Kuluttajahintoja nostivat eniten polttonesteiden, alkoholijuomien vähittäishintojen, vuokrien, ravintola- ja kahvilapalveluiden sekä tupakan kallistuminen vuoden takaisesta. Vuoden 2010 helmikuussa inflaatio oli hidastunut 1,7 %:iin. Inflaation hidastuminen johtui ennen kaikkea korkojen laskusta sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen halpenemisesta. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti 1,0 prosenttia. Kotitalouksien saamat palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 % ja verotus keveni runsaat kuusi prosenttia. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi neljä prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot alenivat tulojen kasvusta huolimatta 1,2 prosenttia. Koska kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, kääntyi neljä vuotta peräkkäin ollut negatiivinen säästämisaste positiiviseksi. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti 13 prosenttia asuntoinvestointien vähenemisen takia. Ulkomaan kaupan pudotus oli 2009 ennätyksellisen suuri. Viennin volyymi laski vuoden aikana 24,3 prosenttia. Viennin romahtaminen oli tärkein yksittäinen syy bruttokansantuotteen suurelle pudotukselle. Tuonnin volyymi laski 22,3 prosenttia, mikä sekin on nykyaikasarjojen (eli vuoden 1975 jälkeen) uusi ennätys. Vuonna 1991 on edellisen kerran ollut suuria pudotuksia, tuolloin vienti -7,2 prosenttia ja tuonti -13,3 prosenttia. Investoinnit vähenivät vuoden 2009 aikana 13,4 prosenttia. Asuinrakentaminen väheni 12,4 prosenttia ja toimitilarakentaminen peräti 21 prosenttia. Kone- laite ja kuljetusvälineinvestoinnit laskivat 14,3 prosenttia. Kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni lähes 35 prosenttia. Lokakuussa 2008 alkanut korkojen huima lasku tasaantui loppuvuodesta Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa 2008 korkeimmillaan 5,53 %, ,025 % ja ,248 %. Kunnallistalouden kehitys Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti viime vuonna kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla. Kun valtionosuuksien lisäys pienensi vajetta 472 miljoonalla eurolla ja muiden rahoituserien muutos 220 eurolla, tuli kuntien vuosikatteiden vähennykseksi kaikkiaan 454 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 25 kuntaa (ml. Paimio) arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. 13

17 Vuonna 2009 vuosikate kattoi 89 prosenttia kuntien poistoista, mutta vain 44 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat käyttivät 3,3 miljardia euroa, joka noin 268 miljoona vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla, vuotta aiemmin rahoitusosuus oli 28 prosenttia. Kuntien lainakanta vuoden lopussa oli jo 10 miljardia, kasvua edelliseen vuoteen 16 prosenttia. Uutta pitkäaikaista lainaa kunnat ottivat 2,1 miljardia, joka on 58 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 1875 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 1629 euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat 5% vuonna 2009 edellisestä vuodesta. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, lisääntyi 2 prosenttia. Toimintamenoista palvelujen ostot olivat 10 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot vähenivät 10 prosenttia, kun taas maksetut avustukset kasvoivat 8 prosenttia. Vuonna 2009 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vain 0,4%. Kunnille tilitettiin kaikkiaan verotuloja 17,5 mrd. euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat 2,4%. Yhteisöverotilitykset vähenivät reilun viidenneksen edellisvuodesta, huolimatta kuntien jako-osuuden korottamisesta 10 prosenttiyksiköllä. Kiinteistöverojen kasvu jatkui vajaan 7 prosentin suuruisena. Vuonna 2009 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 18,59 (18,54 v. 2008). Aritmeettinen keskiarvo on 19,25 (19,15). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle 2009 kaikkiaan 67 kuntaa. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 19,50, vuonna 2009 se oli käytössä 74 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 21,00 oli käytössä kahdessa kunnassa ja alhaisin 16,50 seitsemässä kunnassa. Kuntien määrä väheni vuoden 2009 alusta merkittävästi: 67 kunnalla. Vuoden 2009 alussa Suomessa oli 348 kuntaa, kun niitä vuonna 2008 oli 415. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen kehitys Vuoden 2009 alusta Varsinais-Suomen kuntamäärä lähes puolittui. Monien kuntaliitosten myötä kuntamäärä väheni 53 kunnasta 28 kuntaan. Varsinais-Suomen vuodesta 1994 alentunut työttömyys kääntyi kasvuun vuoden 2008 lopulla ja jatkoi kasvuaan koko vuoden 2009 ajan. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 10,5% (7,3% 12/2008). Työttömien määrä kasvoi vuodessa 47 prosentilla. Työttömyyden kasvu oli voimakkainta Varsinais-Suomen ohella Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2009 lopulla edelleen maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen. Työttömien osuus työvoimasta oli 10,5% ja koko maassa 11,3%. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Salon seutukunnassa (12,2%) ja Turun kaupungissa (13,6%). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Sauvossa (5,5%), Paimiossa (6,1%) ja Liedossa (6,8%). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 prosenttia seitsemässä kunnassa, kun se vuotta aiemmin oli kaikissa kunnissa alle 10 prosenttia. Paimion kaupungin talouden kehitys Paimion kaupungin yleinen kehitys jatkui olosuhteisiin nähden myönteisenä. Kaupungin asukasluku kasvoi 189 henkilöllä (+1,9%) ja oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kaupungin väkiluku on kasvanut yhteensä 526 asukkaalla eli keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa. Työvoiman määrä pysyi vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuoden 2009 lopussa avoimia työpaikkoja oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka työllisyystilanne vuoden aikana heikkeni, on Paimiossa edelleen valtakunnan alhaisimmat työttömyysluvut. Vuoden 2009 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 310, kun heitä oli vuotta aiemmin

18 Työttömyysaste kasvoi vuoden aikana 2,5 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 6,1 prosenttia. Rakentaminen jatkui vilkkaana. Vuoden aikana valmistui 51 omakotitaloa ja kaupunki myi 40 omakotitonttia. Paimion kaupungin taloudellinen heikkeni vuoden 2009 aikana. Taloudellinen tilanne on erittäin haasteellinen. Velkaantuneisuuden ja rahoituksen tunnusluvut ovat heikolla tasolla. Käyttötaloudessa toimintamenojen kasvu oli 7,4 prosenttia, kun se viime vuonna kunnissa keskimäärin oli 5 prosenttia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa menojen kasvu oli huomattavasti asetettua tavoitetta suurempi. Kaupungin talous jatkuu kireänä vuoden 2010 aikana. Tulorahoituksen osalta kasvu jää vaatimattomaksi: verotulot eivät kokonaisuutena kasva, valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu 1,0 miljoonaa euroa ja toimintatuottojen kasvuksi 0,6 miljoonaa euroa. Talousarviossa toimintamenot on arvioitu 51,3 miljoonaksi euroksi. Vuoden 2010 talousarvion laadintavaiheessa syksyllä 2009 toimintamenojen kasvuprosentti oli 3,2 %. Toteutuneeseen tilinpäätöksen verrattuna toimintamenojen tulisi laskea, jotta talousarviossa pysyttäisiin. Talousarvion toteutumisen ja positiivisen vuosikatteen saaminen edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista. Kaupunki anoi harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuonna 2009, muttei sitä saanut. Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 15

19 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetustoiminta siirtyi alkaen Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämäksi. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä PAKK:n valtionosuudet olivat euroa. Valtionosuudet maksettiin kaupungille ja kaupunki tilitti ne edelleen AKK:lle sisäisenä avustuksena, joka kirjattiin kaupunginhallituksen toimintamenoihin. Turun Seudun Puhdistamo aloitti toimintansa vuoden alusta. Paimion jätevesien johtaminen Turun Seudun Puhdistamoon aloitettiin kesäkuussa. Myöhästyneestä liikkeellelähdöstä johtuen puhdistamolle maksettiin viivästyskorkoja euroa, jotka on kirjattu muihin toimintakuluihin. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2009 yhteensä 33,0 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Verotulojen pitkään jatkunut kasvu taittui. Kunnallisverotulot kasvoivat vielä 2,2 %. Yhteisöverotulot vähenivät lähes miljoonalla eurolla eli yli kolmanneksen, huolimatta kuntaosuuden määräaikaisesta korottamisesta 10 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverojen merkittävään laskuun vaikuttivat sekä yleinen taantuma että Fortumin vuonna 2007 tekemät toiminnan supistukset Paimiossa. Kiinteistöverot olivat 0,9 milj. euroa, kasvua 8,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuuksien vuoden 2008 toteuma on 9,5 milj. euroa. Kaupungin omat valtionosuudet kasvoivat 1,1 miljoonaa (14 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuudet kasvoivat 17,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kasvu oli 4,2 %. Vuosien 2008 ja 2009 toiminnan vertailua hankaloittaa PAKK:n toiminnan loppumisesta aiheutuneet muutokset. Ulkoiset toimintatuotot ja kulut vähenivät edellisestä vuodesta, mutta vähennys johtuu PAKK:n toiminnan loppumisesta. Kaupungin oman toiminnan ulkoiset tuotot kasvoivat hyvin sujuneesta tonttimyynnistä johtuen 12 % ja menot 7,4 %. Investoinnit Kaupungin kokonaisinvestoinnit 2009 olivat 5,9 miljoonaa euroa. Investointien rahoitusosuudet olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, joten kaupungin netto investoinnit olivat 3,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät vuoden aikana tehdyt investoinnit olivat Jokelan koulun ja lukio hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuminen, kun Jokelan uusi liikuntasali ja uudet luokkatilat peruskorjatuissa tiloissa otettiin käyttöön. Hankkeen nettokustannus kaupungille oli 2,0 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä hanke oli Tapiolan päiväkodin tilojen rakentaminen Sähkökurssikeskuksen (ent. PAKK:n) kiinteistöön. Julkisen käyttöomaisuuden tehtäväalueella suurin yksittäinen hanke oli Nauristien parantaminen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuosikate heikkeni edelleen, ollen 2,4 miljoonaa negatiivinen. Valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan toimintamenojen kasvua. Kun verotulot ja toimintatuotot pienenivät vuoden aikana, kertyy alijäämää taseeseen 4,4 miljoonaa. Lainakanta kasvoi vuoden aikana 1,9 miljoonalla eurolla. Vuoden 2009 tilinpäätös heikensi merkittävästi kaupungin taloudellista asemaa. 16

20 Vuoden 2010 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 32,8 miljoonaa euroa, missä on 0,2 miljoonan euron vähennys vuodesta Alkuvuoden aikana tarkentuneen arvion perusteella talousarviossa olevien verotulojen saavuttaminen on haasteellista. Kunnallisverotuoton osalta talousarvio on realistinen, mutta yhteisöverotilitykset jäävät noin 0,3 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Kiinteistöverojen osalta talousarvio toteutuu.. Tiukasta taloudellista tilanteesta johtuen tarkka budjettikuri ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat edelleen. 17

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2010 1 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2010... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2011 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Julkinen talous 2012 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2011 Kuntien taloustilanne heikkeni vuonna 2011 Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Julkinen talous 2010 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2009 Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti viime vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa

Lisätiedot

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT

2. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELINTEN JÄSENIÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO M 2014 % 2013 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 220,6 42,2 217,0 41,5 Teollisuuspalvelut 72,8 13,9 70,7 13,5 Kiinteistöpalvelut 229,1 43,9 235,4 45,0 Yhteensä 522,5 100,0 523,1

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

T I L I N P Ä ÄT Ö S

T I L I N P Ä ÄT Ö S PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S 1.1.-31.12.2012 1 T I L I N P Ä Ä T Ö S 1.... 2 1.1. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna 2011... 2 1.1.1. Kaupunginjohtajan katsaus... 2 1.1.2.

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93

1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013. Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 Kiint.Oy Peiponaho T U L O S L A S K E L M A Sivu 1 Y-tunnus 9017024-8 1.1.2014 1.1.2013 Rahayksikkö EURO - 30.9.2014-31.12.2013 Vuokrat 1 874 250,38 2 434 565,63 Käyttökorvaukset 55 997,71 76 803,93 LIIKEVAIHTO

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto

Kuntien talous. Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.2013. Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Kuntien talous Työllisyys ja elinkeino seminaari Savonlinna 11.7.213 Pääekonomisti Juhani Turkkila Suomen Kuntaliitto Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 26-212 Sisältää liikelaitokset. Lähde:

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta

Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto Kauppa- ja teollisuusministeriö Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta ISBN 951-755-923-2 Suomen Kuntaliitto 2004 KIRJANPITOLAUTAKUNNAN KUNTAJAOSTO

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot