T I L I N P Ä ÄT Ö S

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "T I L I N P Ä ÄT Ö S"

Transkriptio

1 PAIMION KAUPUNGIN T I L I N P Ä ÄT Ö S

2 T I L I N P Ä Ä T Ö S Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden sekä käyttötalouden toteutuminen Yhteenveto käyttötalouden toteutumisesta Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat LIITETIEDOT Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesihuoltolaitos ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT LUETTELOT JA SELVITYKSET

3 1

4 P A I M I O N K A U P U N G I N T O I M I N T A K E R T O M U S V U O D E L T A

5 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa vuonna Kaupunginjohtajan katsaus Kaupungin talouden tila Vuosi 2009 tullaan muistamaan vuotena, jolloin kaupungin taloudellinen tilanne tehdyistä toimenpiteistä huolimatta huononi merkittävästi. Yli 4 miljoonan euron alijäämä on huonoin tulos, mitä kaupunki on koskaan tehnyt. Siihen johtaneet tekijät on selkeästi kerrottu toisaalla tässä tilinpäätöksessä, enkä niitä yksityiskohtaisesti nyt esitä. Lyhyesti voidaan todeta tulokseen vaikuttaneen erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalityön menojen voimakas kasvu ja samanaikainen verotulojen hienoinen lasku. Omat maksu- ja myyntituotot eivät kertyneet talousarviossa arvioidulla tavalla. Toimintamenojen kasvu viime vuonna oli kokonaisuutena aivan liian suuri eli noin 7,4 %. On kuitenkin todettava, että tämän selittää suurelta osin sellaisten menojen kasvu, joihin kaupunki ei lyhyellä tähtäimellä voi vaikuttaa lainkaan. Näitä olivat erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon menojen kasvu n. 1,2 milj. ja 7,8 % sekä sosiaalityön menojen kasvu n. 0,8 milj. ja 20,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Lisäksi Paimion ammatillisen aikuiskoulutuksen myynnistä johtuneesta toiminnan alasajosta aiheutui kaupungille n :n kertaluonteiset kulut ja vastaavanlaiset kertaluontoiset kustannukset Kakolan puhdistamoon johtavan siirtoviemärin käyttöönotosta olivat n Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut kasvoivat edellisestä vuodesta. Positiivista muuten synkässä tilinpäätöksessä on kuitenkin se, että kaupungin omien menojen kasvu oli hyvin maltillinen 2,3 %. Esimerkiksi palkat ja palkkiot kasvoivat vain n. 0,7 % ja henkilöstön määrä väheni ensimmäisen kerran pitkiin aikoihin. Kaupungin oman organisaation voi edellä olevaan perustuen todeta ymmärtäneen tilanteen hyvin. Ahdingossaan Paimion kaupunki ei ole yksin, vaan koko kuntasektorin talous heikkeni hyvin voimakkaasti viime vuonna. Poikkeuksellisen voimakas kansainvälinen rahoituskriisi ja sitä seurannut maailmanlaajuinen lama heijastuivat nopeasti Suomeen, niin elinkeinoelämään, valtion talouteen kuin kuntienkin talouteen. Kuntasektorin ahdinkoon on valtiovallan taholta reagoitu viime vuoden puolella ja päätöksiä kuntien taloudellista tilannetta helpottavista toimista tehtiin. On kuitenkin todettava, että nämä ratkaisut - työnantajan Kela-maksun poistaminen, kuntien yhteisövero-osuuden väliaikainen korottaminen ja kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottaminen jäävät vaikutukseltaan Paimion osalta noin kolmasosaan tarpeeseen nähden. Niinpä kaupungin talouden tasapainoon saattaminen edellyttää voimakkaita ja määrätietoisia omia ratkaisuja. Näitä on jo tehty ja ne voidaan karkeasti jakaa kahteen osaan eli kaupungin rahoituspohjaa vahvistaviin ratkaisuihin kuten verotuksen korottaminen sekä maksu- ja myyntitulojen lisääminen ja toimintamenojen vähentämistä tarkoittaviin ratkaisuihin, kuten rakenteelliset muutokset toiminnassa ja yleiset toimintamenojen säästöt. Nämä ratkaisut merkitsevät mm. joistakin tehtävistä luopumista, muutoksia monissa tehtävissä, henkilöstön määrän vähentämistä ja asiakkaiden omavastuun lisäämistä. Tämä merkitsee myös sitä, että kaupungin palvelut tulevat hitaahkosti mutta vääjäämättä heikentymään. Myös kaupungin investointien määrä tulee laskemaan lukion rakentamisen jälkeen. Kunta- ja palvelurakenneuudistus (PARAS-hanke) Varsinais-Suomen kuntakenttä muuttui alkaen suuresti kuntaliitosten seurauksena; maakunnan kuntien lukumäärä laski aiemmasta 53 kunnasta nykyiseen 28 kuntaan. Paimiota lähinnä ovat uuden Salon kaupungin muodostuminen entisestä Salosta ja seudun 9 muusta kunnasta sekä Kaarinan kaupungin ja Piikkiön kunnan liitos uudeksi Kaarinan kaupungiksi. 2

6 Paimio on aktiivisesti osallistunut kunta- ja palvelurakenneuudistuksen mukaiseen työhön. Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalihuollon palvelut käsittävän yli asukkaan yhteistoiminta-alueen muodostaminen on teettänyt työtä koko viime vuoden ajan. Ratkaisua ei ole vielä löytynyt ja tämän kaupunki myös totesi valtioneuvostolle antamassaan vastauksessaan maaliskuussa Aktiivinen työ ratkaisun hakemiseksi on kuitenkin koko ajan käynnissä ja sen myötä uskon ratkaisun myös löytyvän. Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjäverkon kokoaminen työllistää edelleen, sillä Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen kuntayhtymän osalta on ratkaisu suuremmasta koulutuskokonaisuudesta saatava aikaan. Varmuudella voikin todeta, että kunta- ja palvelurakenneuudistus työllistää Paimiota suuresti myös kuluvana vuonna. Poimintoja vuodelta 2009 Kaupungin organisaation merkittävin muutos oli luopua omasta ammatillisesta aikuiskoulutuksesta ja yhdistää sen koulutustoiminta Turun ammatilliseen aikuiskoulutuskeskukseen. Tämä päätti Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen (PAKK) toiminnan alkaen. Myönteistä on, että Turun akk teki kaupungin kanssa Pakk:n kiinteistöä koskevan vuokrasopimuksen ja siten jatkaa koulutustoimintaa ko. tiloissa. Kaupungin elinkeinoelämässä vuoden 2009 aikana tapahtunut merkittävin rakenteellinen muutos oli STX Cabins Finland Oy:n hyttitehtaan toiminnan loppuminen ainakin väliaikaisesti johtuen koko telakkateollisuuden alaa kohdanneesta rajusta tilausten loppumisesta. Yhtiön johdon mukaan toiminta Paimiossa saatetaan käynnistää uudelleen, mikäli tilaukset sen jatkossa mahdollistavat. Fortum Sähkönsiirto Oy:n aikaisemmin aloittama vetäytyminen Paimiosta jatkui. Kokonaisuutena vuosi 2009 oli paimiolaiselle elinkeinoelämällä vaikea. Tilauskannat hiipuivat ja laman näkyi irtisanomisina ja lisääntyvinä lomautuksina sekä kaupungin työttömyysasteen kohoamisena. Palveluvarustusta parantavina hankkeina on aihetta mainita Jokelan koulun liikuntasalin valmistuminen ja yhden koulurakennuksen saneeraus. Lukion rakentaminen alkoi Fortum Oyj:ltä ostettuun toimistorakennukseen. Kunnallistekniikan puolella suurin hanke oli siirtoviemärin valmistuminen ja käyttöönotto kohti Kakolan keskuspuhdistamoa ja samalla tapahtunut oman puhdistamon toiminnan lopettaminen. Uutta kunnallistekniikkaa rakennettiin Spurilan alueelle ja Moision alueella rakennettiin Nauristie. Kaupunki luovutti viime vuonna yhteensä 38 Ao-tonttia asemakaava-alueilta. Vuoden aikana valmistui yhteensä 51 omakotitaloa, rivitalo- ja kerrostaloasuntoja ei valmistunut. Kaupunki ei tehnyt merkittäviä kiinteistöhankintoja viime vuonna. Viime vuonna valmistuivat Ala-Vistan ja Vähäjoen asemakaavojen muutokset. Oinila IV itä- ja länsiosan asemakaavat ovat edelleen vahvistumatta ja niiden osalta odotetaan KHO:n ratkaisua. Vuonna 2009 Paimion väkiluku kasvoi 189 henkilöllä (1,9%) ollen vuoden lopussa Kaupungin tavoitteena on vakiinnuttaa väkiluvun vuotuinen kasvu 1 %:n tasolle, mitä viime vuoden kehitys hyvin vastaa. Väkiluvun kasvun edellytykset riittävän tonttitarjonnan myötä ovat edelleen olemassa, mutta omakotitalojen ohella tarvitaan rivi- ja kerrostaloasuntoja. Lopuksi Lausun vuoden 2009 osalta parhaimmat kiitokset kaupungin hyväksi tehdystä työstä niin kaupungin henkilökunnalle kuin luottamushenkilöille. Ilman ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöä ja ilman toimivaa ja luottamuksellista yhteistyötä vastuullisten päättäjien kanssa ei voi ajatellakaan kaupungin kehittymistä. Jari Jussinmäki kaupunginjohtaja 3

7 Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kaupungin hallinto-organisaatio on hallinnon johtosäännön mukainen. Kaupungissa on 9 lautakuntaa, 16 toimikuntaa ja työryhmää sekä muutamia muita kaupungin tai valtion hallintoon kuuluvia toimielimiä. Kaupungin hallinto-organisaatio Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta (Tilintarkastaja) Kaupunginhallitus Ymp.suojeluja maaseutultk. Keskusvaaliltk. Sosiaaliltk. Tekninen ltk. Maankäyttö- ja rakennusltk. Koulutusltk. Sivistystyönltk Vapaa-ajan ltk. Kaupunginvirasto Kaupunginjohtaja Toimialajohtajat H A L L I N T O P A L V E L U T Tietohallintopäällikkö Kaupunginsihteeri Kaupunginkamreeri Henkilöstöpäällikkö Tietohallintopalvelut Hallintopalvelut Ymp.suojelu- ja maaseutuasiat Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut T O I M I A L A T Sosiaali- ja terveysjohtaja Sosiaali- ja terveyspalvelut - tehtävät - osatehtävät Tekninen johtaja Tekninen ja ympäristöpalvelut - tehtävät - osatehtävät Sivistysjohtaja Sivistyspalvelut - tehtävät - osatehtävät 4

8 Kaupunginvirasto Virasto jakaantuu hallintopalveluyksikköön ja kolmeen toimialaan. Viraston henkilökunta kertomusvuoden lopussa ilmenee alla olevasta taulukosta: Kaupunginjohtaja Tietohallintopalvelut Hallintopalvelut Hallinto Talouspalvelut Henkilöstöpalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Tekniset ja ympäristöpalvelut Tietohallintopäällikkö Kaupunginsihteeri Kaupunginkamreeri Henkilöstöpäällikkö Sosiaali- ja terveysjohtaja Sivistysjohtaja Tekninen johtaja Atk-tukihenkilö (3) Maaseutusihteeri Laskentapäällikkö Palkkasihteeri (4,5) Hallintosihteeri Kansalaisopiston rehtori Kiinteistöpäällikkö Ympäristönsuojelusihteeri Arkistosihteeri Tekstinkäsittelijä Palvelusihteeri (2) Kirjanpitäjä (2) Laskentasihteeri (2) Johtava sosiaalityöntekijä Koulutoimen taloussihteeri Rakennuttajainsinööri Sosiaalityöntekijä (3) Kulttuuriasiainhoitaja Yhdyskuntateknikko Päivähoidonohjaaja Kanslisti Puutarhuri Perhepäivähoidonohjaaja (1,5) Liikuntasihteeri Rakennustarkastaja Avopalveluohjaaja (2) Erityisliikunnanohjaaja Apulaisrakennustarkastaja Kanslisti Nuoriso-ohjaaja Arkkitehti Toimistosihteeri Erityisnuorisotyöntekijä Siivoustyönjohtaja Vanhustyönjohtaja Toimistovirkailija Mittausteknikko Perhetyöntekijä (2) Ruokapalvelupäällikkö Kartanpiirtäjä (2) Kanslisti Toimistovirkailija 5

9 Kaupunginviraston tehtävänä on avustaa kaupungin hallinto-organisaatioon kuuluvia hallintokuntia valmistelemalla käsiteltävät asiat, laatimalla erilaisia suunnitelmia ja selvityksiä, hoitamalla asioiden esittely hallintokunnissa, panemalla päätökset täytäntöön ja suorittamalla hallinnon valvontaan liittyviä tehtäviä. Lisäksi kaupunginvirastolle kuuluvat lukuisat kaupunkilaisiin kohdistuvat asiakaspalvelutehtävät. Kaupunginviraston toimintaa valvoo kaupunginhallitus. Viraston päällikkönä toimii kaupunginjohtaja, jonka tehtävänä on johtaa ja valvoa viraston toimintaa siten, että viraston osastot hoitavat niille määrätyt tehtävät annettujen määräysten mukaisesti. Kunkin osaston päällikkö vastaa osaltaan siitä, että kyseiselle osastolle asetetut tehtävät tulevat suoritetuksi. Kaupunginviraston organisaatiossa työskentelee vakinaisessa virka- tai työsuhteessa 64 henkilöä. Pääosa tästä joukosta suorittaa hallinnollisia asiakaspalveluun liittyviä tehtäviä. Paimiosalissa pidetyssä tilaisuudessa kaupunki jakoi luottamushenkilöille ja henkilökuntaan kuuluville Suomen Kuntaliiton myöntämiä ansiomerkkejä sekä Tasavallan presidentin myöntämä kunniamerkki. 6

10 KAUPUNGINVALTUUSTO - kokouksia 7 Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Puheenjohtaja: Hallisto Reijo tullitarkastaja Kesk. 7 I varapuheenjohtaja: Sahlström Jari rehtori, erityisluokanopettaja SDP 7 II varapuheenjohtaja: Kallio Jarkko aluemyyntipäällikkö Kok. 7 Jäsenet: Essayah Sari europarlamentaarikko, KTM KD 6 Granö Erkki vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen SDP 7 Hellstén Mauri varastomies Vas. 7 Heurlin Eeva terveydenhoitaja KD 6 Hjerp Paula osastonhoitaja Vas. 7 Hongisto Jukka hammaslääkäri Kok. 7 Härmälä Perttu DI, maatalousyrittäjä Kesk. 5 Ilola Timo edustaja Kok. 7 Jalonen Kimmo myyntineuvottelija KD 7 Kuopila Juha maanviljelijä Kesk. 6 Kuparinen Heikki maatalousyrittäjä Kesk. 7 Lahti Helena suuhygienisti SDP 6 Lehikoinen Jouni kirkkoherra KD 5 Lehtonen Tauno huoltomies, eläkeläinen Vas. 6 Lindberg Mikko toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kesk. 7 Luona-Helminen Raija fysioterapeutti, suunnittelija SDP 4 Mellin Anna opiskelija Kok. 7 Nurmi Janne kirkkoherra, teologian tohtori SDP 5 Nurmi Satu puutarhuri Kesk. 7 Pajala Matti palomestari, eläkeläinen SDP 6 Pärnä Seppo arkkitehti Vihr. 6 Pöri Pasi osastopäällikkö, maanviljelijä Kesk. 6 Reunanen Kristiina supplier integration manager, Kok. 7 HSO-tradenomi Ritamäki Jaana talouspäällikkö SDP 4 Sahlström Salli eläkeläinen SDP 7 Santala Seppo toimitusjohtaja Kok. 4 Taimen Hannu maanviljelijä Kesk. 5 Tuomasjukka Saska FT, tutkija Vihr. 7 Turpeinen Heikki rehtori Kok. 6 Valkonen Ville kauppatieteiden ylioppilas Kok. 6 Vihanto Riina OTK, toimistotyöntekijä Kok. 7 Vuontela Tarja FM, aineen- ja luokanopettaja Kesk. 7 7

11 Kaupunginvaltuusto Suku- ja etunimi Arvo tai ammatti Puolue Läsnäolokerrat Kokouksiin osallistuneet varajäsenet: Berg Rauno mittausteknikko Kok. 2 Heino Sini sairaanhoitaja Vihr. 1 Järvi Leena ylihoitaja, eläkeläinen Kesk. 3 Järvinen Anna-Liisa eläkeläinen Kesk. 2 Jätinvuori Marita opettaja Kok. 2 Kalela Niina sosionomi Amk, perhetyöntekijä SDP 6 Kuusela Anu opiskelija SDP 1 Mäkilä Tytti asiakaspalvelusihteeri, eläk. KD 2 Määttänen Markku yritysasiamies Kesk. 1 Nieminen Tomi pakkaaja Vas. 1 Salmela Jukka insinööri Kok. 1 Suominen Janne myyntiedustaja KD 3 Virta Timo laskujenkäsittelijä SDP 3 Asiantuntijat: Heino Sini sairaanhoitaja 1 Helin Pia arkkitehti 1 Hölsö Jaana kaupunginkamreeri 6 Koret Hilkka vs. sivistysjohtaja 3 Pekkala Outi tekninen johtaja 5 Pöyhönen Iiro sosiaali- ja terveysjohtaja 6 Talka Jukka sivistysjohtaja 1 Sihteerit: Pernaa Yrjö Hölsö Jaana Jussinmäki Jari kaupunginsihteeri kaupunginkamreeri kaupunginjohtaja Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa valittiin kaupunginvaltuustoon vuosiksi yhteensä 35 valtuutettua, jotka jakaantuivat puolueittain seuraavasti: Suomen Keskusta 9 valtuutettua, Kansallinen Kokoomus 9 valtuutettua, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 8 valtuutettua, Suomen Kristillisdemokraatit 4 valtuutettua, Vasemmistoliitto 3 valtuutettua ja Vihreä liitto 2 valtuutettua. 8

12 Kaupunginvaltuusto käsitteli vuonna 2009 mm. seuraavat asiat: Valittiin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaksi vuosiksi valtuutettu Reijo Hallisto, I varapuheenjohtajaksi valtuutettu Jari Sahlström ja II varapuheenjohtajaksi valtuutettu Jarkko Kallio. - Valittiin lautakuntiin ja muihin toimielimiin luottamushenkilöt Muutettiin Sauvon kunnan ja Paimion kaupungin yhteisen koulutoimenjohtajan virka sivistysjohtajan viraksi alkaen ja hyväksyttiin sopimus sivistystoimen johtamisesta. Sopimus on tullut voimaan alkaen. - Valittiin Paimion kaupungin tilintarkastusyhteisöksi vuosiksi Oy Audiator Ab Hyväksyttiin hallintosäännön muutos, jossa Kyysilän ja Hanhijoen koulut muutettiin yhdeksi perusopetuksen kouluksi nimen ollessa Hanhijoen-Kyysilän koulu sekä Vistan ja Veikkarin koulut muutettiin yhdeksi perusopetuksen kouluksi nimen ollessa Vistan koulu. - Päätettiin Paimion kaupungin osallistumisesta Kuntarahoitus Oyj:n osakeantiin merkitsemällä kpl yhtiön osakkeita hintaan 3,20 euroa/osake Tarkistettiin kokous- ja vuosipalkkioita siten, että kaupunginvaltuuston päätöstä asiassa noudatetaan muutoin, mutta ajalla maksetaan luottamushenkilöiden kokouspalkkiot 50 %:lla alennettuna ja vuosipalkkiot 25 %:lla alennettuna. - Hyväksyttiin Paimion kaupungin vuoden 2008 tilinpäätös ja myönnettiin tilivelvollisille vastuuvapaus tilivuodelta lukuun ottamatta Paimion Aikuiskoulutuskeskuksen toimitusjohtaja Pekka Heinosta tilintarkastuskertomuksessa esitetyssä muistutuksessa olevan asian osalta Hyväksyttiin talouden vakauttamissuunnitelma vuosille Hyväksyttiin Paimion kestävän kehityksen toimintaohjelma vuosille Vahvistettiin vuoden 2010 tuloveroprosentiksi 19,50. - Vahvistettiin kiinteistöveroprosentit vuodelle Uusittiin Rouskis Oy:n osakassopimus Hyväksyttiin vuoden 2009 talousarviomuutokset - Hyväksyttiin vuoden 2010 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma. 9

13 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN PAIMION KAUPUNKI KUULUU JA KAUPUNGIN EDUSTAJAT TOIMIELIMISSÄ VUONNA 2009: Paimion-Sauvon kansanterveyskuntayhtymän hallitus Hellstén Mauri, varastomies Laakso Pasi, pääluottamusmies Heimo Jarmo, kaupunginarkkitehti Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Lindberg Mikko, toimitusjohtaja, maatalousyrittäjä Kotamäki Saija, CRA, sairaanhoitaja Jätinvuori Marita, opettaja Ruohonen Marjaleena, kuluttajaneuvoja Granö Erkki, vesilaitoksen hoitaja, eläkeläinen Valkonen Kimmo, lähetystyöntekijä, veneenrakentaja Mäkilä Tytti, asiakaspalvelusihteeri, eläkeläinen Yliluoma Tapio, talouspäällikkö Berg Rauno, mittausteknikko jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Salon seudun koulutuskuntayhtymän valtuusto Turpeinen Marja, KM, Paimion opiston rehtori Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Vuontela Tarja, FM, aineen- ja luokanopettaja Klapuri Tintti, tutkija Riipinen Hannu, erityisluokanopettaja Hjerp Paula, osastonhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin kuntayhtymän valtuusto Sahlström Salli, eläkeläinen Rautio Rauno, konduktööri Uuttu Hilkka, merkonomi, terveydenhuollon sihteeri Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymän yhtymävaltuusto Kalela Niina, sosionomi amk, perhetyöntekijä Syrjälä Antti, projektipäällikkö, eläkeläinen jäsen varajäsen 10

14 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän valtuusto Halinen Anja, kauppateknikko, eläkeläinen Kittilä Anette, mielenterveys- ja päihdehoitaja Ikuli Tuula, psykologi Hongisto Jukka, hammaslääkäri Hallisto Reijo, tullitarkastaja Huhtala Mia, osastonhoitaja (vs.), sairaanhoitaja jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen liiton edustajainkokous Granö Erkki, vesilaitoksenhoitaja, eläkeläinen Heino Sini, sairaanhoitaja Nurmi Satu, puutarhuri Hongisto Jukka, hammaslääkäri jäsen varajäsen jäsen varajäsen Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen yhtymäkokousedustajat Jalonen Kimmo, myyntineuvottelija Heurlin Eeva, terveydenhoitaja Järvi Leena, ylihoitaja, eläkeläinen Nurmi Satu, puutarhuri Lampinen Ritva, puutarhuri, viljelijä Yrjövuori Matti, maanviljelijä Sahlström Jari, erityisluokanopettaja, rehtori Virta Timo, laskujenkäsittelijä jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen jäsen varajäsen 11

15 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantaloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja toipuminen on käynnistynyt. Tilanteen koheneminen on osittain seurausta niistä massiivisista elvytystoimista, joita on tehty finanssi- ja rahapolitiikassa kasvun ylläpitämiseksi ja markkinoiden rauhoittamiseksi. Osa kysynnän kasvusta on aiheutunut varastojen täydennyksistä lähemmäs normaalia tasoa. Kun näiden tilapäisten tekijöiden vaikutus alkaa asteittain väistyä ja kun finanssi- ja rahapolitiikkaa on vähitellen suunnattava talouden pidemmän ajan kestävyyden varmentamiseen, arvioidaan orastavan kasvun olevan hitaampaa kuin noususuhdanteissa yleensä. Kasvua hidastavia tekijöitä on muitakin. Matala kapasiteetin käyttöaste, työttömyyden lisääntyminen, asuntojen hintojen aleneminen sekä valtion, kuntien ja kotitalouksien velkaantuminen leikkaavat investointien ja kulutuksen kasvua. Globaalit tasapainottomuudet, kuten vaihtotaseiden yli- ja alijäämät edellyttävät rakenteellisia muutoksia; suurempaa kotimaisen kysynnän kasvua ylijäämämaissa ja matalampaa kotimaista kysyntää ja suurempaa vientiä alijäämämaissa. Kehittyvät taloudet ovat elpymisen eturintamassa. Kuluvana vuonna (2010) kehittyvien maiden kasvu yltänee jo 5 prosenttiin, Kiinan tavanomaiselle tasolleen 8-9 prosenttiin. Kehittyneiden talouksien kasvu pysynee vaisuhkona aina kuluvan vuoden lopulle ja nopeutunee vasta Maailmantalous supistui vuoden 2009 aikana noin prosentin ja Euroalueen noin 2,3 prosenttia. Suomen bruttokansantuote laski vuonna ,8 prosenttia. Vastaavanlainen romahdus on koettu viimeksi luvun laman aikana suurin bruttokansantuotteen supistumien osui vuoteen 1991, jolloin volyymi pieneni 6,0 %. Voimakkainta tuotannon supistuminen oli vuoden alkupuoliskolla. Loppupuoliskolla lasku pysähtyi, mutta tuotanto ei juurikaan kasvanut alkuvuoteen verrattuna. Eniten kysyntää vähensi viennin volyymin supistuminen 24 prosenttia. Investoinnit vähenivät yli 13 prosenttia ja yksityinen kulutus 2,1 prosenttia. Julkinen kulutus kasvoi 0,7 prosenttia. Tuonti väheni 22 prosenttia. Yritysten liikevoitto pienentyi laman takia peräti 39 prosenttia. Välittömiä veroja yritykset maksoivat 44 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Lähde: Tilastokeskus 12

16 Työllisyys kääntyi Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan laskuun vuonna 2009 ensi kerran sitten vuoden Työllisyyden lasku kohdistui erityisesti miehiin ja teollisuuden toimialaan. Työllisyysaste laski 2,3 prosenttiyksikköä edellisvuodesta ja oli 68,3 prosenttia, mikä vastaa vuoden 2005 tasoa. Naisten (67,9 %) ja miesten (68,8 %) työllisyysasteissa on alle prosenttiyksikön ero, mikä on kansainvälisesti varsin poikkeuksellista. Työllisiä oli vuonna 2009 ja heidän määränsä väheni henkilöllä vuotta aikaisempaan. Työttömyysaste kääntyi nousuun, ollen 8,2 prosenttia - tämäkin vastaa vuoden 2005 tasoa. Miesten työttömyysaste oli 8,9 ja naisten 7,6 prosenttia. Työttömiä oli vuonna 2009 keskimäärin , mikä oli enemmän kuin Kuluttajahintojen keskimääräinen vuosimuutos (inflaatio) oli vuonna ,0 prosenttia. Vuonna 2009 kuluttajahintoja laski eniten korkojen aleneminen, myös elintarvikkeiden ja puhelumaksujen halpeneminen alensivat inflaatiota. Kuluttajahintoja nostivat eniten polttonesteiden, alkoholijuomien vähittäishintojen, vuokrien, ravintola- ja kahvilapalveluiden sekä tupakan kallistuminen vuoden takaisesta. Vuoden 2010 helmikuussa inflaatio oli hidastunut 1,7 %:iin. Inflaation hidastuminen johtui ennen kaikkea korkojen laskusta sekä osakehuoneistojen ja kiinteistöjen halpenemisesta. Kotitalouksien käytettävissä oleva tulo kasvoi lamasta huolimatta edelleen, nimellisesti 1,9 prosenttia ja reaalisesti 1,0 prosenttia. Kotitalouksien saamat palkkatulot alenivat prosentin, mutta sosiaalietuudet kasvoivat 6,6 % ja verotus keveni runsaat kuusi prosenttia. Palkkatuloja alensi työttömyyden kasvu, sillä ansiotaso kohosi neljä prosenttia. Kotitalouksien kulutusmenot alenivat tulojen kasvusta huolimatta 1,2 prosenttia. Koska kulutusmenot olivat pienemmät kuin käytettävissä oleva tulo, kääntyi neljä vuotta peräkkäin ollut negatiivinen säästämisaste positiiviseksi. Kotitalouksien kiinteät investoinnit vähenivät nimellisesti 13 prosenttia asuntoinvestointien vähenemisen takia. Ulkomaan kaupan pudotus oli 2009 ennätyksellisen suuri. Viennin volyymi laski vuoden aikana 24,3 prosenttia. Viennin romahtaminen oli tärkein yksittäinen syy bruttokansantuotteen suurelle pudotukselle. Tuonnin volyymi laski 22,3 prosenttia, mikä sekin on nykyaikasarjojen (eli vuoden 1975 jälkeen) uusi ennätys. Vuonna 1991 on edellisen kerran ollut suuria pudotuksia, tuolloin vienti -7,2 prosenttia ja tuonti -13,3 prosenttia. Investoinnit vähenivät vuoden 2009 aikana 13,4 prosenttia. Asuinrakentaminen väheni 12,4 prosenttia ja toimitilarakentaminen peräti 21 prosenttia. Kone- laite ja kuljetusvälineinvestoinnit laskivat 14,3 prosenttia. Kuljetusvälineinvestointien volyymi pieneni lähes 35 prosenttia. Lokakuussa 2008 alkanut korkojen huima lasku tasaantui loppuvuodesta Suomessa yleisesti lainojen viitekorkona käytetty 12 kk euribor oli lokakuun alussa 2008 korkeimmillaan 5,53 %, ,025 % ja ,248 %. Kunnallistalouden kehitys Kuntien taloustilanne heikkeni huomattavasti vuonna Kuntien menojen voimakas kasvu yhdessä verotulojen heikon kehityksen kanssa johti viime vuonna kuntien vuosikatteiden alenemiseen ja lainakannan tuntuvaan kasvuun. Tilastokeskuksen keräämien kuntien tilinpäätösarvioiden perusteella kuntien toimintakatteet heikkenivät edellisestä vuodesta 1,2 miljardilla eurolla. Samanaikaisesti verotulot kasvoivat vain 70 miljoonalla eurolla. Kun valtionosuuksien lisäys pienensi vajetta 472 miljoonalla eurolla ja muiden rahoituserien muutos 220 eurolla, tuli kuntien vuosikatteiden vähennykseksi kaikkiaan 454 miljoonaa euroa. Kaikkiaan 25 kuntaa (ml. Paimio) arvioi, että toiminta- ja rahoitustulot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. 13

17 Vuonna 2009 vuosikate kattoi 89 prosenttia kuntien poistoista, mutta vain 44 prosenttia investoinneista. Investointeihin kunnat käyttivät 3,3 miljardia euroa, joka noin 268 miljoona vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viidennes investoinneista voitiin rahoittaa investointihyödykkeiden myynnillä ja saaduilla rahoitusosuuksilla, vuotta aiemmin rahoitusosuus oli 28 prosenttia. Kuntien lainakanta vuoden lopussa oli jo 10 miljardia, kasvua edelliseen vuoteen 16 prosenttia. Uutta pitkäaikaista lainaa kunnat ottivat 2,1 miljardia, joka on 58 prosenttia enemmän kuin vuonna Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa oli 1875 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 1629 euroa. Kuntien toimintamenot kasvoivat 5% vuonna 2009 edellisestä vuodesta. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, lisääntyi 2 prosenttia. Toimintamenoista palvelujen ostot olivat 10 prosenttia suuremmat kuin vuotta aiemmin. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot vähenivät 10 prosenttia, kun taas maksetut avustukset kasvoivat 8 prosenttia. Vuonna 2009 kuntien verotulojen tilitykset kasvoivat vain 0,4%. Kunnille tilitettiin kaikkiaan verotuloja 17,5 mrd. euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat 2,4%. Yhteisöverotilitykset vähenivät reilun viidenneksen edellisvuodesta, huolimatta kuntien jako-osuuden korottamisesta 10 prosenttiyksiköllä. Kiinteistöverojen kasvu jatkui vajaan 7 prosentin suuruisena. Vuonna 2009 kuntien keskimääräinen verotuloilla painotettu tuloveroprosentti oli 18,59 (18,54 v. 2008). Aritmeettinen keskiarvo on 19,25 (19,15). Tuloveroprosenttiaan nosti vuodelle 2009 kaikkiaan 67 kuntaa. Yleisimmin käytetty veroprosentti on 19,50, vuonna 2009 se oli käytössä 74 kunnassa. Korkein tuloveroprosentti 21,00 oli käytössä kahdessa kunnassa ja alhaisin 16,50 seitsemässä kunnassa. Kuntien määrä väheni vuoden 2009 alusta merkittävästi: 67 kunnalla. Vuoden 2009 alussa Suomessa oli 348 kuntaa, kun niitä vuonna 2008 oli 415. (lähde: Valtiovarainministeriö, Tilastokeskus, Kuntaliitto) Oman talousalueen kehitys Vuoden 2009 alusta Varsinais-Suomen kuntamäärä lähes puolittui. Monien kuntaliitosten myötä kuntamäärä väheni 53 kunnasta 28 kuntaan. Varsinais-Suomen vuodesta 1994 alentunut työttömyys kääntyi kasvuun vuoden 2008 lopulla ja jatkoi kasvuaan koko vuoden 2009 ajan. Työttömien osuus työvoimasta oli joulukuun lopussa 10,5% (7,3% 12/2008). Työttömien määrä kasvoi vuodessa 47 prosentilla. Työttömyyden kasvu oli voimakkainta Varsinais-Suomen ohella Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Varsinais-Suomen työttömyysaste oli vuoden 2009 lopulla edelleen maan kolmanneksi pienin Uudenmaan ja Pohjanmaan jälkeen. Työttömien osuus työvoimasta oli 10,5% ja koko maassa 11,3%. Työttömyysaste oli vuoden lopussa korkein Salon seutukunnassa (12,2%) ja Turun kaupungissa (13,6%). Alhaisimmat työttömyysasteet olivat Sauvossa (5,5%), Paimiossa (6,1%) ja Liedossa (6,8%). Alueen 28 kunnasta työttömyysaste oli yli 10 prosenttia seitsemässä kunnassa, kun se vuotta aiemmin oli kaikissa kunnissa alle 10 prosenttia. Paimion kaupungin talouden kehitys Paimion kaupungin yleinen kehitys jatkui olosuhteisiin nähden myönteisenä. Kaupungin asukasluku kasvoi 189 henkilöllä (+1,9%) ja oli vuoden lopussa henkilöä, josta naisia ja miehiä Kaupungin väkiluku on kasvanut yhteensä 526 asukkaalla eli keskimäärin 1,1 prosenttia vuodessa. Työvoiman määrä pysyi vuoden aikana lähes muuttumattomana. Vuoden 2009 lopussa avoimia työpaikkoja oli enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka työllisyystilanne vuoden aikana heikkeni, on Paimiossa edelleen valtakunnan alhaisimmat työttömyysluvut. Vuoden 2009 lopussa työttömiä työnhakijoita oli 310, kun heitä oli vuotta aiemmin

18 Työttömyysaste kasvoi vuoden aikana 2,5 prosenttiyksiköllä ollen vuoden lopussa 6,1 prosenttia. Rakentaminen jatkui vilkkaana. Vuoden aikana valmistui 51 omakotitaloa ja kaupunki myi 40 omakotitonttia. Paimion kaupungin taloudellinen heikkeni vuoden 2009 aikana. Taloudellinen tilanne on erittäin haasteellinen. Velkaantuneisuuden ja rahoituksen tunnusluvut ovat heikolla tasolla. Käyttötaloudessa toimintamenojen kasvu oli 7,4 prosenttia, kun se viime vuonna kunnissa keskimäärin oli 5 prosenttia. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa menojen kasvu oli huomattavasti asetettua tavoitetta suurempi. Kaupungin talous jatkuu kireänä vuoden 2010 aikana. Tulorahoituksen osalta kasvu jää vaatimattomaksi: verotulot eivät kokonaisuutena kasva, valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu 1,0 miljoonaa euroa ja toimintatuottojen kasvuksi 0,6 miljoonaa euroa. Talousarviossa toimintamenot on arvioitu 51,3 miljoonaksi euroksi. Vuoden 2010 talousarvion laadintavaiheessa syksyllä 2009 toimintamenojen kasvuprosentti oli 3,2 %. Toteutuneeseen tilinpäätöksen verrattuna toimintamenojen tulisi laskea, jotta talousarviossa pysyttäisiin. Talousarvion toteutumisen ja positiivisen vuosikatteen saaminen edellyttää erittäin tiukkaa budjettikuria ja talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista. Kaupunki anoi harkinnanvaraista rahoitusavustusta vuonna 2009, muttei sitä saanut. Lähde: Varsinais-Suomen ELY-keskus 15

19 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Olennaiset muutokset toiminnassa Paimion ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen opetustoiminta siirtyi alkaen Turun Aikuiskoulutussäätiön ylläpitämäksi. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä PAKK:n valtionosuudet olivat euroa. Valtionosuudet maksettiin kaupungille ja kaupunki tilitti ne edelleen AKK:lle sisäisenä avustuksena, joka kirjattiin kaupunginhallituksen toimintamenoihin. Turun Seudun Puhdistamo aloitti toimintansa vuoden alusta. Paimion jätevesien johtaminen Turun Seudun Puhdistamoon aloitettiin kesäkuussa. Myöhästyneestä liikkeellelähdöstä johtuen puhdistamolle maksettiin viivästyskorkoja euroa, jotka on kirjattu muihin toimintakuluihin. Olennaiset tuloperusteiden muutokset Verotuloja kertyi vuonna 2009 yhteensä 33,0 milj. euroa, mikä on 0,2 milj. euroa vähemmän kuin edellisenä vuotena. Verotulojen pitkään jatkunut kasvu taittui. Kunnallisverotulot kasvoivat vielä 2,2 %. Yhteisöverotulot vähenivät lähes miljoonalla eurolla eli yli kolmanneksen, huolimatta kuntaosuuden määräaikaisesta korottamisesta 10 prosenttiyksiköllä. Yhteisöverojen merkittävään laskuun vaikuttivat sekä yleinen taantuma että Fortumin vuonna 2007 tekemät toiminnan supistukset Paimiossa. Kiinteistöverot olivat 0,9 milj. euroa, kasvua 8,6 % vuoteen 2008 verrattuna. Valtionosuuksien vuoden 2008 toteuma on 9,5 milj. euroa. Kaupungin omat valtionosuudet kasvoivat 1,1 miljoonaa (14 prosenttia) edelliseen vuoteen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valtionosuudet kasvoivat 17,5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksien kasvu oli 4,2 %. Vuosien 2008 ja 2009 toiminnan vertailua hankaloittaa PAKK:n toiminnan loppumisesta aiheutuneet muutokset. Ulkoiset toimintatuotot ja kulut vähenivät edellisestä vuodesta, mutta vähennys johtuu PAKK:n toiminnan loppumisesta. Kaupungin oman toiminnan ulkoiset tuotot kasvoivat hyvin sujuneesta tonttimyynnistä johtuen 12 % ja menot 7,4 %. Investoinnit Kaupungin kokonaisinvestoinnit 2009 olivat 5,9 miljoonaa euroa. Investointien rahoitusosuudet olivat yhteensä 2,1 miljoonaa euroa, joten kaupungin netto investoinnit olivat 3,8 miljoonaa euroa. Merkittävimmät vuoden aikana tehdyt investoinnit olivat Jokelan koulun ja lukio hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuminen, kun Jokelan uusi liikuntasali ja uudet luokkatilat peruskorjatuissa tiloissa otettiin käyttöön. Hankkeen nettokustannus kaupungille oli 2,0 miljoonaa euroa. Toinen merkittävä hanke oli Tapiolan päiväkodin tilojen rakentaminen Sähkökurssikeskuksen (ent. PAKK:n) kiinteistöön. Julkisen käyttöomaisuuden tehtäväalueella suurin yksittäinen hanke oli Nauristien parantaminen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä. Vuosikate heikkeni edelleen, ollen 2,4 miljoonaa negatiivinen. Valtionosuuksien kasvu ei riittänyt kattamaan toimintamenojen kasvua. Kun verotulot ja toimintatuotot pienenivät vuoden aikana, kertyy alijäämää taseeseen 4,4 miljoonaa. Lainakanta kasvoi vuoden aikana 1,9 miljoonalla eurolla. Vuoden 2009 tilinpäätös heikensi merkittävästi kaupungin taloudellista asemaa. 16

20 Vuoden 2010 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 32,8 miljoonaa euroa, missä on 0,2 miljoonan euron vähennys vuodesta Alkuvuoden aikana tarkentuneen arvion perusteella talousarviossa olevien verotulojen saavuttaminen on haasteellista. Kunnallisverotuoton osalta talousarvio on realistinen, mutta yhteisöverotilitykset jäävät noin 0,3 miljoonaa talousarviota pienemmiksi. Kiinteistöverojen osalta talousarvio toteutuu.. Tiukasta taloudellista tilanteesta johtuen tarkka budjettikuri ja talouden tasapainottamistoimet jatkuvat edelleen. 17

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00

Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE 21.3.2016 Tiedotusvälineille Julkaisuvapaa klo 9:00 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2015 Suomen talous on viimeiset vuodet ollut merkittävien ongelmien keskellä, kun Suomen taloutta

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Tampereen Veden talous

Tampereen Veden talous 3.3 Tampereen Veden tase VASTAAVAA 31.12.2015 31.12.2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 8 205 474,19 8 661 352,05 Kiinteät rakenteet ja laitteet 103 247 712,04 99 123 603,03 Koneet

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 37 TULOSSUUNNITELMA 38 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT

Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT Kuopion Vesi Liikelaitos Suokatu 42 PL 1097 70111 KUOPIO www.kuopionvesi.fi TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2015 2 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Kuopion Veden vesihuollon toiminta-alue on laajentunut viimeisen kymmenen vuoden

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2014 Tilanteessa 30.9.2014 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.872.480 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.891.982 euroa ylijäämäinen. Marraskuun

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Tilanteessa 30.6.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 2.228.300 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 181.900 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TULOSSUUNNITELMA TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE ilmoittaa, paljonko

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007

TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 Kaupunginhallitus 87 08.04.2008 Kaupunginhallitus 123 06.05.2008 Kaupunginvaltuusto 43 04.06.2008 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN VUODELTA 2007 918/02/021/2008 KHALL 87 Liite

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu

Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu VERSIO 2.6/2010 Sisältö Konsernitilinpäätös Sivu Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutuminen 1 2 Talousarvion rahoitusosan toteutuminen 3 2 Kunnan tuloslaskelma 5 2 Kunnan tase 7 3 Kunnan rahoituslaskelma

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1:

ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus Kehyslaskelmat. Taulukko 1: ESPOON KAUPUNKI Kaupunginhallitus 25.8.2014 Kehyslaskelmat Taulukko 1: Espoon kaupunki: peruskaupunki, liikelaitokset ja erilliset taseyksiköt Vuosien 2015-2017 taloussuunnitelman kehys 14082014 1 000

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma

RAHOITUSOSA. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat. Talousarvion 2004 rahoituslaskelma 151 RAHOITUSOSA 152 153 RAHOITUSOSA Talousarvion rahoitusosaan kootaan käyttötalous-, tuloslaskelma - ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY

TASEKIRJA VIRPINIEMI GOLF OY TASEKIRJA 31.12.2015 VIRPINIEMI GOLF OY Virpiniemi Golf Oy Y-tunnus 1892969-4 kotipaikka OULU TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 01.01.2015 31.12.2015 Sisällys: Sivu Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015

Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 138 04.04.2016 Kaupunginvaltuusto 56 08.06.2016 Lohjan kaupungin tilinpäätös 2015 29/02.06.01/2016 KH 04.04.2016 138 Kuntalain 113 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä 2011 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta, huhtikuu 2012 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2011 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS

HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS HKL-Metroliikenne OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 31.3.2013 HKLjk 2.5.2013 Osavuosikatsaus 1 (10) Yhteisön nimi: HKL-Metroliikenne Ajalta: Toimintaympäristö ja toiminta Toimintaympäristössä ei ole havaittu erityisiä

Lisätiedot

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS

Hewlett-Packard Oy VUOSIKERTOMUS VUOSIKERTOMUS 1.11.1997 31.10.1998 TOIMINTA LYHYESTI Toiminnan tulos milj. mk 1998 1997 150 100 50 0 Voitto ennen veroja Voitto Liikevaihto mmk 2 227 1 687 Liikevaihdon muutos % +31.9 +28.0 Käyttökate

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE

LIITTYJÄT 0,93 % VOLYYMIT m 3 /a TASE-ENNUSTE MAKSUT alv 0 % 2,0 % 2012 TULOSLASKELMAENNUSTE Askolan vesihuoltolaitos LIITTYJÄT,93 % Väkiluku as 4 988 Vesijohdon liittymis-% % 65 % Vesijohtoon liittyneet as 3 242 Viemärin liittymis-% % 34 % Viemäriin liittyneet as 1 696 VOLYYMIT m 3 /a Veden pumppaus

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT 9 Liitetietojen numerointi perustuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeeseen. Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Pysyvien vastaavien

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot