Asia: MTK Hämeen lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014

Transkriptio

1 (8) Päijät-Hämeen liitolle Asia: MTK Hämeen lausunto Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2014 Pyydettynä lausuntona MTK Häme toteaa seuraavaa: Nyt esillä olevassa maakuntakaavaluonnoksen selostuksessa ja siihen liittyvässä luonnoskartassa on esillä useita suuria, periaatteellisia kysymyksiä, joista maakuntaliitto hakee eri tahojen näkemyksiä. Koska maakuntakaava koskettaa ja ohjaa monin tavoin yksityistä maanomistusta maakunnassa, MTK Häme katsoo, että alueen suurimpana yksityisten maanomistajien etujärjestönä MTK Hämeen lausunnolle tulee antaa erityistä painoarvoa varsinkin silloin, kun kohteena on yksityisten maanomistajien maa-alueiden käytön ohjaus. Lausunnossa on käsitelty maakuntakaavaluonnoksessa esitetyt periaatekysymykset kohdittain. Kuntakohtaisia maankäytön muutoskohteita ei ole tässä lausunnossa käsitelty, vaan ne tulevat tarvittaessa esiin MTK-yhdistysten antamissa lausunnoissa. 1. Kaavan mitoitus ja maakunnan rakennetarkastelut Kaavaehdotuksessa on esitetty eri rakennetarkasteluja ja mitoitusta kolmeen erilaiseen asukasmäärään suhteutettuna vuonna Näistä hitaan kasvun 0+ vaihtoehdossa väkimääräksi oletetaan , ratamallissa oletus on ja monikeskusmallissa Näistä ratamalli keskittäisi väestöä radan varteen ja monikeskusmalli hyvien liikeyhteyksin varrelle laajemmin maakuntaan. Luonnoksessa on jaettu maakunnan alueet eri aluetyyppeihin. Näitä ovat kaupunkimainen alue, pientalovaltainen alue, vilkas maaseutu ja rauhallinen maaseutu. Kaupunkimaista aluetta olisi Lahti, osin Hollola, Orimattila, Nastola ja Heinola. Pientalovaltaista olisi osin Hollola, Orimattila, Nastola, Asikkala, Kärkölä ja Heinola. Loput maakunnan etelä- ja keskiosasta olisi vilkasta maaseutua ja sitten maakunnan pohjoisosat lähinnä Hartola, Sysmä ja Padasjoki olisivat rauhallista maaseutua. Eri rakennevaihtoehdoista ratamallissa asutus kasvaisi kaupunkimaisilla alueilla vahvasti, kun taas monikeskusmallissa asutus kasvaisi pientalovaltaisilla ja vilkkaan maaseudun alueilla. Mallissa on laskettu asumisen ja liikkumisen kustannuksia ja kalleimmaksi on tämän laskentatavan mukaan saatu monikeskusmalli. Halvimmaksi vaihtoehdoksi saatiin hitaamman kasvuin 0+ - malli. MTK Häme toteaa, että tässä käytetyt mallit ovat kovin kaavamaisia ja niiden pohjalta tehtävä tarkastelu ei ole sinällään riittävä lähtökohta. Tällaisia tarkasteluja MTK Häme ry Vanajantie 10 B p HÄMEENLINNA f Y-tunnus Sähköposti: hame@mtk.fi

2 2 (8) realistisempaa olisi lähteä tarkastelemaan, miten ja missä nykyiset maakunnan asukkaat ja tänne muuttavat haluavat asua. Osa haluaa asua hyvien yhteyksien varrella, mutta erittäin suuri osa haluaa asuinympäristöltään paljon muutakin kuin nopean junaradan tai tieyhteyden. Asukkaat arvostavat juuri maakunnan maaseutumaista elinympäristöä, metsiä, vesiä ja maaseutumaisemaa. Huomattava osa asukkaista myös pitää omakotiasumista ensisijaisena vaihtoehtona. Ottamalla kehityslähtökohdaksi toisaalta hyvät yhteydet ja toisaalta laadukkaan asuinympäristön, maakunta pystyisi paljon paremmin kilpailemaan niin asukkaista kuin yrityksistäkin. Parempia yhteyksiä haluavat menevät asumaan vielä lähemmäksi suuria metropoleja, kuten Helsingin aluetta, joten kilpailukykymme täytyy perustua yhteyksien ohella muihin arvoihin. Ja näitä löydämme nimenomaan maakunnan maaseutualueilta. Lisäksi rakennetarkastelussa käytetty matkasuorite on tulevaisuudessa muutenkin kyseenalainen suure, sillä tulevaisuudessa liikkuminen tapahtuu yhä enemmän erilaisilla bioenergiaratkaisuilla. Myös ympäristön kannalta ei ole järkevää pyrkiä keskusten kasvattamiseen, sillä tutkimusten mukaan suurissa kaupungeissa asukasta kohden lasketut hiilidioksidipäästöt ovat suurimmat. Eli vaikka työmatkaliikenteessä säästetään, etu menetetään vapaa-ajan liikenteen ja matkustelun lisääntymisenä. Ratamallin osalta on epätodennäköistä, että budjettivaroja löytyy suunnitelman mukaiseen rataverkon kehittämiseen. On myös hyvin epävarmaa, haluavatko asukkaat asumaan tiiviisti asemien viereen vai haetaanko asuinpaikkaa enemmänkin maaseudulta ja kylistä? Näiden syiden vuoksi esitetyt rakennemallit eivät ole sinänsä käyttökelpoisia. On kuitenkin oletettavaa, että Suomessa on alkamassa melko pitkä hitaan talouskasvun kausi. Tämän vuoksi myös kaavan laadinnassa täytyy olla varovaisempi. Väestökehitys tulee olemaan maakunnassa aikaisemmin kaavailtua hitaampaa ja todennäköinen kehitysura lienee vaihtoehdosta 0+ mukaeltu 0++ eli väestö kasvaa noin henkilöön vuoteen 2035 mennessä. Väestön ja huoltosuhteen kehityksessä on käytetty tilastokeskuksen väestöennustetta vuodelle Kuntakohtaiseen ennusteeseen sisältyy sen laadintatavasta johtuen huomattava virhemahdollisuus ja erityisesti voimakkaissa väestömuutoskunnissa sen ennuste on virheellinen. Ennuste kertoo, että mm. Sysmässä väestönmuutos vuoteen 2030 mennessä olisi yhteensä vain -1,6 %. Sysmässä väestö on vähentynyt joka vuosi ,5 %, joten ilman huomattavaa muuttovoittoa väestö kyllä vähenee selvästi ennustetta enemmän. Samoin esimerkiksi Heinolan väestön ikärakenne on sellainen, että huomattava väestön väheneminen on mahdollista tarkastelukaudella. Kaavan pohjaksi tulisikin laatia realistisempi väestöennuste. Luonnoksessa todetaan, että maaseudun väestö uhkaa vähentyä. Samalla todetaan, että maakuntakaavalla voidaan vaikuttaa myönteiseen väestönkehitykseen mahdollistamalla asumiselle ja elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia. MTK Häme katsoo, että maakuntakaavatyössä ei ole tarpeeksi huomioitu maakunnan maaseutualueiden uhkaavaa väestökatoa eikä maaseutuasumisen lisäämiseen ja maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Maaseutualueiden taantuminen uhkaa viedä mukanaan myös maakunnan pienemmät taajamat ja kirkonkylät. Tämän vuoksi maaseutualueiden kehittäminen tulee olla kaavatyön keskeisenä lähtökohtana.

3 3 (8) 2. Tavoitteellinen keskusverkko Kaavaluonnoksessa on kuvattu maakunnan tavoitteellinen keskusverkko, joka perustuu Päijät-Hämeen keskusverkko selvitykseen. Siinä on esitetty maakuntakeskus, seutukeskukset, kuntakeskukset, aluekeskukset, lähi- tai paikalliskeskukset sekä maaseutu- tai haja-asutuskylät. Nykyiseen keskusverkkoon verrattuna on useita kyliä tiputettu pois verkosta. Kaavaluonnoksessa ei kerrota, mitä merkitystä tällä tarkastelulla on. Nyt osa kylistä on merkitty verkostoon, mutta monet, aivan samankaltaiset kylät eivät nyt siellä näy. MTK Häme katsoo, että koko keskusverkkotarkastelu on perustaltaan turha ja vanhakantainen. 3. Kaupan palvelurakenne Kaupan palvelurakenteen osalta on tarpeellista, että kaava ei liikaa ohjaa kaupan sijoittumista. Kunnilla tule olla jatkossakin valtaa ohjata kaupan sijoittumista alueellaan. MTK Häme kannattaa luonnoksessa esitettyä joustavuutta. 4. Maakuntakaavan ohjausvaikutus Luonnoksessa kysytään, tulisiko maakuntakaavan ohjausvaikutusta lisätä. Tässä yhteydessä viitataan mm. taajamissa asuvan väestön määrän lisäykseen sekä siihen, että asutusta tulisi tiivistää. Luonnoksessa on lähtökohtana se väärä tulkinta, että haja-asutus olisi ympäristön kannalta huonompi vaihtoehto kuin taajama-asuminen. Koska on selkeästi osoitettu, että tämä lähtökohta on väärä, niin ei sitä tulisi olla myöskään luonnoksessa lähtökohtana. Jo nyt on maaseudulla asuminen vähemmän ilmastoa kuormittavaa kuin taajamissa asuminen. Jatkossa se on sitä vielä selkeämmin, kun biopohjaiset energiavaihtoehdot ja uudet etätyömahdollisuudet yleistyvät. Maaseudulla voidaan päästä hyvin pitkälle suljettuihin kiertoihin niin energiassa kuin ravinteiden kierrossakin. Tämän tulee olla lähtökohtana, jossa asutusta nimenomaan ohjataan maaseudulle eikä päinvastoin kuten kaavaluonnoksessa nyt. Luonnoksessa todetaan, että haja-asutusalueille palvelujen tuottaminen on hankalampaa ja kunnallisteknisen verkoston ylläpito ja rakentaminen kallista. Tämä väite on myös hyvin kiistanalainen ja osin väärä. Asukkaat maksavat huomattavalta osin itse vesi- ja jätevesiratkaisut ja teiden ylläpidon ja käytännössä ainoa kunnallinen palvelu, joka haja-asutusalueella edes enää on, on koululaisten kyytipalvelut. MTK Häme vastustaa maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kasvattamista, sillä nyt esitetyt syyt perustuvat vääriin johtopäätöksiin. Kunnissa on riittävä osaaminen, eikä lisäohjausta näiltä osin tarvita. 5. Liikennejärjestelmän palvelutaso Kyseisessä kohdassa etsitään valituille eri aluetyypeille oikeaa liikennejärjestelmän palvelutasoa. Taulukossa on esitetty luonnos eri aluetyyppien liikenne- ja maankäyttöpolitiikan eroista. Nyt esitetty lähestymistapa on aivan liian kaavamainen. Esimerkiksi kaupunkimaisen alueen liikenne- ja maankäyttöpolitiikaksi esitetään, että se on täydennysrakentamista ja siellä joukkoliikenteelle, kävelylle ja pyöräilylle on hyvät edellytykset. Pientalovaltaiselle alueelle esitetään tiivistämistä ja eheyttämistä ja siellä on hyvä joukko- ja kevyt liikenne. Nämä liikenne- ja maankäyttöpolitiikan lähtökohdat ovat käyttökelpoisia kaupunkialueella, mutta nyt nämä kaupunki- ja

4 4 (8) pientalovaltaiset alueet kattavat myös huomattavan osan Lahden naapurikunnista. Tällä alueella, joka sisältää myös huomattavan laajoja maaseutualueita, ei täydennysrakentaminen ja tiivistäminen voi olla ainoa maankäyttöpolitiikan muoto. Tarvitaan myös rakentamista maaseudulle ja kylien ja maaseutuasutuksen tukemista. Alueet ovat myös niin laajoja, että ei niiden toiminta voi perustua pelkän kevyen liikenteen sekä joukkoliikenteen kehittämisen varaan. Oman auton käyttö tulee olemaan jatkossakin merkittävää. Autoilun päästöjen vähennyksen sekä biopolttoaineiden tulon myötä myös autoilun estäminen ei ole enää jatkossa perusteltua. Liikennejärjestelmän palvelutasoon tulee kuulua, että pelkkä yhteys ei riitä, vaan sen tulee olla myös kunnossa. Maakunnan alempiasteinen tieverkko on jo nykyisin hyvin heikossa kunnossa ja tarvitaan toimenpiteitä, jolla estetään kunnon heikkeneminen. Ilman toimivia tieyhteyksiä maaseutu autioituu ja maakunta näivettyy. Teiden kunto tulee olla siten palvelutasotekijänä liikennejärjestelmän palvelutasoa määritettäessä. 6. Kaavan tieverkon tarkkuustaso ja ohjausvaikutus MTK Hämeen katsoo, että maakuntakaava tulee olla mahdollisimman yleispiirteinen. Riittää, että kaavaan on merkitty tärkeimmät seudulliset tiet. Sillä, onko kuitenkin jokin tie merkitty maakuntakaavaan vai ei, ei tule olla ohjausvaikutusta viranomaistoimintaan. Kaavassa ei päätetä sitä, mikä tie on kunnallinen tie tai mikä valtiontie. 7. Hennan lentokenttä Maakuntakaavan luonnokseen on nostettu jälleen Hennan lentokenttäalue. Tämä asia on tällä hetkellä täysin avoin, koska meiltä puuttuvat kokonaan valtakunnalliset linjaukset mahdollisen lentokentän tarpeesta ja sijainnista. Kentällä ei ole myöskään toteuttajia ja rahoittajia eikä sillä siten ole myöskään tarvetta. Tämän vuoksi maakuntakaavatyössä ei ole tarvetta käsitellä lentokenttäasiaa. Mikäli lentokenttä jäisi kaavaan, merkitsisi se alueen maanomistajille ja asukkaille kohtuutonta haittaa ja erittäin pitkää epävarmuuden aika, sillä kentän toteutuminen on tämän hetken arvion mukaan hyvin epävarmaa. 8. Hämeen oikorata Kaavaluonnoksessa esitetään, tulisiko aloittaa selvitys oikoradasta Lahdesta Hämeenlinnaan. Hämeen liitossa kyseinen rata ei ole mukana maakuntakaavatyössä. Olisi selvempää, että mahdollista ratayhteyttä suunnitellaan yhdessä molempien maakuntien kanssa ja että se olisi myös liikenneministeriön pitkän aikavälin suunnitelmissa. Koska näin ei ole, on ratavalmistelun aloittaminen Päijät-Hämeen omana työnä tässä vaiheessa ennenaikaista. Mahdollisen ratavaruksen tekeminen maakuntakaavaan, ilman mitään takeita siitä, toteutuuko rata koskaan, merkitsisi alueen maanomistajille huomattavaa rasitetta. Mahdollinen rakentamisrajoitusalue voi olla jopa 250 metriä rata-alueen molemmin puolin. Tällainen ehdollinen varaus halvaannuttaisi hyvin monien maatilojen toiminnan. 9. Tuulivoimala-alueet Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Näille alueille voitaisiin osoittaa laajempia tuulivoimapuistoja.

5 5 (8) Tuulivoimaloiden rakentaminen näyttää olevan kuitenkin monella tavoin vastatuulessa ja tuulivoiman rakentaminen on ollut paljon oletettua hitaampaa. Yksi keskeinen tekijä tässä on ollut kankea lupakäytäntö ja eri tahojen lukuisat valitukset. MTK Hämeen mielestä maakuntakaavassa osoitettavan tuulivoimala-alueen vähimmäiskoon tulee olla vähintään 10 tuulivoimalayksikköä. On järkevää, että maakuntakaavassa ei sidota tuulivoimaloiden toteuttajien mahdollisuuksia laittamalla raja liian alas. Mikäli näin tehdään, jäävät tuulivoimalat alueella toteuttamatta ja ne menevät muihin maakuntiin. Tuulivoiman lisäämiselle maakunnassa on hyvät mahdollisuudet. Maakuntakaavan tulee toimia siten, että sen avulla rakentaminen mahdollistuu. On kuitenkin selvää, että isojen tuulivoimapuistojen perustaminen alueelle, jossa suhteellisen tiheää asutusta sekä myös luontoarvoja, voi olla vaikeaa. Tämän vuoksi on tärkeää, että maakuntaan saadaan syntymään myös useita pienempiä tuulivoimala-alueita. 10. Uudet maanvastaanottoalueet MTK Häme ei ota kantaa uusien vastaanottoalueiden määrään, mutta toteaa, että alueita tulee olla riittävästi kohtuullisten etäisyyksien päässä. 11. Metsäenergiaterminaalit Metsäenergian tuotanto tulee kasvamaan maakunnassa merkittävästi. Se, missä määrin tätä toimintaa varten tarvitaan keskitettyjä terminaaleja, ei ole kuitenkaan kovin selvää. On mahdollista toimia myös pienempien terminaalien kautta enemmän hajautetulla järjestelmällä. On myös hyvin kyseenalaista, ovatko metsäenergiaterminaalit sen kaltaisia laitoksia, jotka olisi syytä merkitä maakuntakaavaan. MTK Häme katsoo, että näitä voidaan paremmin ja joustavammin toteuttaa muulla tavoin kuin maakuntakaavoituksen kautta. Terminaalipaikkojen tarve saattaa myös muuttua riippuen siitä, miten eri lämpölaitokset ja muut käyttäjät metsäenergiaa tarvitsevat, joten näiden toteuttaminen maakuntakaavoituksen kautta on liian jäykkä menettely. 12. Uusi jätehuollon alue MTK Häme ei näe tällä hetkellä tarvetta uudelle jätehuollon alueelle. Kujalan alue toimii hyvin. 13. Maaseutu Maaseutu on otettu mukaan tarkasteluun aihealueena, joka kaipaa luonnoksen mukaan periaatteellisia ratkaisuja, jotta maakuntakaavaa voidaan valmistella eteenpäin. Maaseutuasioita toivotaan tässä käsiteltävän lähinnä sen mukaan, miten kaavaan merkitään kyliä sekä maatalous- ja metsäalueita. MTK Häme pitää kokonaisuudessaan tällaista lähtökohtaa vääränä. Kun muualla kohdissa kaavaa halutaan keskittää ja rajoittaa maaseudulla asumista, niin tässä puhutaan avoimista pelloista ja seuraavassa kohdassa sitten maisemasta. Maakuntakaavassa lähtökohdaksi tulee ottaa maakunnan maaseudun voimakas kehittäminen. Tämä tarkoittaa maaseudulla asumisen edistämistä ja maaseudun elinkeinojen edistämistä. Kaavalla ei maaseutua tule kuitenkaan museoida, vaan sen on annettava kehittyä. MTK Häme ei kannata mitään erityisiä merkintöjä pelto- tai metsäalueille. Maa- ja metsätalouden tulevaisuus riippuu siitä, että elinkeinotoiminta on kannattavaa. Sen

6 6 (8) vuoksi erilaisten pelto-, metsä- ja muiden maaseutualueiden merkinnät tulee maakuntakaavasta poistaa. Maaseutuelinkeinoja voidaan kaavassa korostaa, mutta kaavamerkinnöillä sitä ei tule tehdä. Kaavassa ei myöskään ole järkevää asettaa erilaisille kunnille eri tavoitteita, sillä näiden maaseutualueet voivat olla hyvinkin samanlaisia. Luonnoksessa puhutaan paljon yhtenäisistä metsäalueista. Tässä näyttää olevan tavoitteena jonkinasteinen metsäalueiden suojelu kaavoituksella. MTK Hämeen kanta on, ettei kaavalla pidä tehdä suojelutoimintaa. Yhtenäisiä metsäalueita ei tule merkitä kaavaan. Mikäli suojelutoimenpitein halutaan säilyttää metsäalueita, meillä on olemassa hyvä metsien vapaaehtoinen suojelujärjestelmä METSO, joka on suunniteltu nimenomaan metsien suojelua varten. 14. Kulttuuriympäristö Maakunnan kulttuuriympäristö on muovautunut alueen asutuksen myötä vuosisatojen kuluessa. Se ei ole mikään pysähtynyt olotila, vaan on jatkuvassa muutoksessa. Tämä lähtökohta on oltava selkeänä, kun mietitään kaavaan tulevia kulttuuriympäristökohteita. MTK Häme katsoo, että maakuntakaavaan merkitään valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti merkittävät rakennetut ympäristöt. Sen sijaan perinnemaisemia ja -biotooppeja tai paikallisia kulttuuriympäristöjä ei tule merkitä kaavaan, sillä ne saattavat myös muuttua maankäyttömuutosten ja esimerkiksi maatalouden muutosten myötä. Näiltäkään osin maaseutu ei tarvitse kaavalla museointia vaan elävää kehittämistoimintaa. 15. Luonnonympäristö Luonnonympäristön suojelun osalta keskeisessä asemassa ovat maakuntakaavassa osoitetut suojelualueet. Luonnonsuojelu tulee hoitaa luonnonsuojelulain ja muiden vastaavien suojelulakien kautta, ei kaavoituksellisin keinoin. Suojelua voidaan hoitaa myös vapaaehtoisten järjestelmien, kuten METSO-ohjelman kautta. MTK Häme vastustaa jyrkästi luonnoksessa esiintyvän S-varauksen käyttöä. Luontoarvojen suojeluun sitoudutaan maakuntakaavassa riittävästi merkitsemällä sinne olemassa olevat luonnonsuojelualueet. Mikäli halutaan edistää muita luonnonarvoja, tulee niistä sopia erikseen maanomistajien kanssa ja tehdä tarvittavat sopimukset, joilla luontoarvoja voidaan erityistä korvausta vastaan säilyttää. Maakuntakaavassa ei ole tarvetta osoittaa laajoja metsäalueita eikä ekologisia verkostoja. Luontoarvot eivät säily kaavamääräyksillä. Tällainen on turhaa ja siinä mennään alueille, joita ei ole tarvetta sisällyttää maakuntakaavaan. Kaavaan ei tule sisällyttää LUO-merkintää. Mikäli kohde on arvokas, se on silloin suojelukohde, tällaisia välimuotoja ei tule kaavaan laittaa. Ne tulevat aiheuttamaan jatkossa aivan turhaa kiistelyä ja oikeustapauksia, kun lähdetään ratkomaan, mitkä ovat niiden oikeusvaikutukset. Tällä tavalla monimuotoisuuden suojelu ei etene, vaan vapaaehtoisuuden kautta voidaan saavuttaa tavoitteet paljon paremmin. 16. Virkistys

7 7 (8) Maakuntakaavaan tulee merkitä vain tärkeimmät maakunnalliset virkistysalueet. Kaavaan merkittävien virkistysalueiden on sijaittava valtion tai kuntien mailla, yksityiselle maalle virkistysalueita ei tule kaavassa sijoittaa. Virkistysalueiden kustannukset kantaa niiden omistaja eli valtio tai kunta. Mikäli halutaan matkailuelinkeinon kehittämiseksi saada lisää virkistysalueita, on niiden käytöstä sovittava maanomistajan kanssa vapaaehtoisin sopimuksin ja erikseen määriteltävin korvauksin, mutta kaavaan ei tällaisia tule merkitä. Mönkijä- tai moottorikelkkareittejä ym. vastaavia reittejä ei tule laittaa maakuntakaavaan. Moottorikelkkareitit toimivat käytännössä parhaiten vapaaehtoisella pohjalla maanomistajien ja kelkkakerhojen omilla sopimuksilla ja niiden sijainti saattaa muuttua esim. metsänkäsittelyjen tai maanomistuksen vaihdosten yhteydessä. Maakuntakaavaan ei tule merkitä hiljaisia tai muita vastaavia alueita. Tämä on jälleen turhaa ylikaavoitusta. Tällaiset alueet merkitsevät haittaa maaseudun elinkeinoille ja niiden kehittämiselle. Maakunnan laajoilla maaseutualueilla tuppaa olemaan liiankin hiljaista eli tarvitaan asumista, elinkeinoja ja yritystoimintaa eikä hiljaisuuden kaavoittamista. 17. Matkailu Matkailun osalta on kyseenalaista, missä määrin maakuntakaavassa kannattaa pyrkiä ohjaamaan matkailua. Matkailun kehittymisen lähtökohtana ovat kuitenkin yksityisten yrittäjien ja maanomistajien päätökset. Maakuntakaavan tulee pyrkiä mahdollistamaan matkailun omaehtoinen kehittyminen. Tämä taas voi tarkoittaa, että matkailu voi kehittyä myös sellaisilla alueilla ja kohteissa, joita ei ole edes huomioitu maakuntakaavassa. Tämän vuoksi kaavaan ei tule laittaa yksityiskohtaisia merkintöjä matkailualueita koskien, vaan sen tulee olla kehittämisen mahdollistava. Matkailun suuryksiköitä ei kaavassa tule etukäteen ohjata vihervyöhykkeiden tuntumaan, sillä niiden käyttö riippuu viime kädessä alueen maanomistajien halusta kehittää näitä alueita. Matkailun osalta ei maakunnassa ole sellaista ohjailun tarvetta, joka edellyttäisi sen ottamista maakuntakaavaan. Matkailua tulee kehittää maakunnassa jo laadittujen strategioiden pohjalta yhdessä alueen kuntien, yrittäjien ja maanomistajien kanssa, mutta tämä työn tekeminen ei edellytä kaavamerkintöjä. 18. Loma-asuminen Loma-asuminen ja sen edelleen kehittäminen on monelle alueen kunnalle erittäin tärkeää. Maakuntakaavan osalta tämä ei kuitenkaan edellytä toimenpiteitä, sillä kunnat ovat erittäin hyvin alueella laatineet rantayleiskaavoja. Loma-asuminen ja kakkosasuminen yleistyvät edelleen ja kuntien päätösten mukaan on loma-asuntoja voitava muuttaa myös pysyviksi asunnoiksi. Tällä on erittäin suuri merkitys maakunnan maaseutualueiden elinvoimaisuuden turvaamiselle. Loma-asumisen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen on koko maakunta huomioiden marginaalinen eikä asiaa ole tarvetta käsitellä maakuntakaavoituksessa. Myöskään ei ole hyväksyttävää kategorisoida kunnat eri luokkiin. Yhteenvetona MTK Häme toteaa, että Päijät-Hämeen maakuntakaavan tulee olla yleispiirteinen asiakirja, joka tarjoaa laajan raamin maakunnan kehittämiselle. Tähän saakka näin on ollutkin, mutta nyt käsittelyssä olevassa luonnoksessa on aivan liian paljon yksityiskohtaisuutta, paljon turhia merkintöjä ja se saattaa estää monia uusia

8 8 (8) elinkeinojen kehittämistoimenpiteitä alueella. Huomattavan monet merkinnät kohdistuvat yksityiseen maaomaisuuteen ja näistä merkinnöistä voi aiheutua maanomistajille monenlaisia hankaluuksia ja ne voivat vaikeuttaa mahdollisuuksia maatilan tai muun elinkeinotoiminnan kehittämiseen. MTK Häme vetoaa maakunnan liittoon, jotta tässä lausunnossa esitetyt näkemykset otetaan aidosti huomioon kaavaluonnosta käsiteltäessä. MTK Häme ry Markku Länninki puheenjohtaja Jukka-Pekka Kataja toiminnanjohtaja