Viisi vuotta Arjen turvaa turvallisempi Suomi?

Transkriptio

1 Viisi vuotta Arjen turvaa turvallisempi Suomi? TERVE-SOS Teemaseminaari Turvan tummat varjot Kati Rantala Erikoistutkija, dosentti

2 Jäsennys 1. Sisäisen turvallisuuden ohjelmat ja arjen turva 2. Syrjäytyminen ja rikollisuus 3. Tutkimuskentän tila ja tiedontarve (näkökulmana erityisesti väkivalta) 4. Ongelmaesimerkkinä perheen sisäinen lähestymiskielto 5. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin suhteesta

3 Sisäisen turvallisuuden ohjelmat Poikkihallinnollisia, kumppanuuteen perustuvia kehittämissuunnitelmia SM koordinoi 1. Arjen turvaa STO Turvallinen elämä kuuluu jokaiselle STO

4 Sisäinen turvallisuus utopia? Sellainen yhteiskunnan tila, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista ilman rikollisuu-desta, häiriöistä, onnettomuuksista ja suoma-laisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä tai muutoksista johtuvaa aiheellista pelkoa tai turvattomuutta. (STO 1 & STO 2)

5 Laaja turvallisuuskäsite suhde hyvinvointiin? Hyvä turvallisuus syntyy usean eri tekijän yhteisvaikutuksesta. Turvallisuutta edistävät turvallinen koti-, asuin- ja työympäristö, toimivat peruspalve-lut, hyvin suunniteltu liikenneympäristö, avun saanti silloin, kun sitä tarvitaan ja varmuus siitä, että rikoksiin syyllistyneet joutuvat edesvastuu-seen teoistaan*. Osa turvallista ympäristöä on myös varautuminen suuronnettomuuksiin ja häiriötilanteisiin. (STO 2) *Entä hoitoonohjaus ja palvelujärjestelmän toimet uusintarikollisuuden vähentämiseksi?

6 Arjen turvallisuus sisäisen turvallisuuden ohjelmissa Huolina mm. syrjäytyminen, alkoholi, tapaturmat, rikosuhrin asema, etnisten vähemmistöjen tilanne, suuronnettomuudet, tietoverkkorikollisuus, rajat ylittävä rikollisuus, terrorismi ja radikalisoituminen Kaikkien turvallisuus itseisarvo vs. huonoosaisten turvallisuus kaikkien etu vs. syrjäytyneet riskiryhmänä muille vs. syrjäytyneet vaarassa päätyä turvattomaan elämään STO 2:ssa painottuvat mm. etniset vähemmistöt, lapsiin kohdistuva väkivalta, yritysturvallisuus ja järjestöjen rooli mm. tiedon tuottajina; STO 1:ssa mm. huume- ja talousrikollisuus, uusintarikollisuus ja hoitoonohjaus; kummassakin painottuu naisiin kohdistuva väkivalta Rajallinen lähestymistapa; vähäistä esim. itse palvelujärjestelmän toimivuus reunaehtoineen

7 Ohjelman vaikutus? STO 1 kytköksissä muihin ohjelmiin; sen oma vaikutus toteutumiin hankala eriyttää Ehdotusten toteuttamisaste vaihtelee lähtökohtaisesti Seuranta ollut ongelmallista osin epäselvien tavoitteiden ja epärelevanttien mittareiden vuoksi Ohjelmien painopisteiden määrittely hallituskausittaista; uudet tavoitteet ja mittarit Uutta poliittista retoriikkaa, erilaisten ongelmien esilletuloa, keskustelunavauksia kuten syrjäytymisen merkitys turvallisuudelle Ohjelmat työkaluja joilla voi suunnata ja perustella toimintaa

8 Syrjäytyminen ja rikollisuus Syrjäytyminen kriminologisesta näkökulmasta = moniulotteinen huono-osaisuuden kasautuminen + heikentynyt side sosiaalista kontrollia harjoittaviin tahoihin (Kivivuori 2009, toim.) Yleisesti havaittu korrelaatio sosiaalisen huonoosaisuuden ja rikosalttiuden välillä

9 Empiirisiä satunnaishuomioita Suomesta Perheen taloudellinen tilanne Erittäin hyvä Melko hyvä Huono Erittäin huono % 0 Pahoipitely Kaupasta varastaminen Marihuanan tai hasiksen käyttö Kuluneen vuoden aikana mainitun teon tehneitä perheen taloustilanteen mukaan, % vuotiaista 2008 (NRK perusaineisto). Lähde: Kivivuori (2009) toim.

10 12 10 Peruskoulutaso 8 % 6 4 Ammattikoulutaso 2 Kaikki Lukio tai korkeampi ikä Pahoinpitelystä epäiltyjä miehiä iän ja koulutuksen mukaan, % (Rikoskäyttäytymisen riskitekijät -aineisto / OPTL), Lähde: Kivivuori (2009) toim.

11 Tekijöistä Uhreista Miehiä Naisia Alle 18-v. 2 6 Päihteiden väärinkäyttäjiä Työelämän ulkopuolella (15 v. täyttäneistä) 81 (15-64-v.) 76 (15-64-v.) Henkirikosten tekijät ja uhrit % Lähde: Lehti (2007)

12 Perheväkivalta Suomessa (Salmi ym. 2009) lähes 80 %:ssa naiseen kohdistuvista parisuhdekumppanin tekemissä henkirikoksista jompikumpi osapuolista oli alkoholin vaikutuksen alainen, 60 %:ssa kumpikin. 64 %:lla tekijöistä taipumus käyttäytyä väkivaltaisesti humalassa. Jos kumpikin selvä, joka kolmannessa teko liittyi tekijän mielisairauden aiheuttamiin harhoihin. Työttömien työikäisten naisten kuolleisuus henkirikoksiin yli yhdeksänkertainen työelämässä oleviin verrattuna Perheväkivallan eri muodot, kuten lapseen ja puolisoon kohdistuva väkivalta, ilmenevät usein samoissa perheissä

13 Ei riittävästi tietoa esim. (näkökulmana väkivalta): Alkoholin kulutuksen ja rikoskäyttäyty-misen yhteyksistä Työpaikkaväkivallasta Väkivallan kulttuurisista ulottuvuuksista ja median roolista Rikoksentekijöiden palvelukontakteista Lähisuhdeväkivallasta ja rikosuhreista Tilastojen tuottaman tiedon luonteesta Ym.

14 Tiedon tuotantorakenteet Relevantteja tiedontuottajia sektoritutkimus ja yliopisto vai lisääntyvästi järjestöt ja intressiryhmät? Järjestöjen korostunut asema tiedontuottajina STO 2:ssa; valikoituminen työryhmiin ja näkemysten perustelu? Rahoituksen sekä politiikka- ja tutkimusohjelmien merkitys? Esim. STO > kansallinen väkivallan vähentämisen ohjelma > väkivallan tutkimusohjelma > sektoritutkimuksen neuvottelukunnan turvallisuusjaosto ja turvallisuustutkimuksen kansallinen strategia (suhde jaostoon osaaminen, työ ja hyvinvointi?) Väkivaltatutkimuksen rahoituksen kilpailijana esim. terrorismi, tietoturvallisuus, turvallisuusjohtaminen

15 Ongelmaesimerkkinä perheen sisäinen lähestymiskielto (Rantala ym. 2008) Lakiuudistus voimaan % kotoa häädetyistä miehiä; monella rikostaustaa, alkoholiongelmia tai mielenterveysongelmia ei huomioon lainvalmistelussa (epäkorrektia) Tukipalveluja ei turvattu eri osapuolille Sivuvaikutuksina tekijöiden syrjäytymistä ja kuolemanta-pauksia, huolta väkivallan jatkumisesta piilossa, toimeen-panossa paljon väkivallan riskiä tuottavia tilanteita Taustalla epärealistinen tietopohja ja feministinen väkivaltatutkimus sen vahva asema vääristänyt kokonais-kuvaa ja hankaloittanut laaja-alaisen lähisuhdeväkivallan tutkimusta; vaikutusta toimenpiteisiin ja palvelujen tarjontaan

16 Turvallisuutta ja/vai hyvinvointia? Halutaanko Oikeutta ja oikeuksia? Yleisten ja erityisoikeuksien politiikka Turvallisuutta? Kenelle ja ketä vastaan, millä tavoin ja minkä tiedon perusteella? Hyvinvointipalveluja? Kenelle ja millä perusteella? Turvallisuus astuu hyvinvoinnin tontille Mahdollisuus perustella hv-palvelujen tarvetta Riskejä, kuten huono-osaisten lipuminen kontrollijärjestelmän hoidettavaksi

17 Lopuksi Syrjäytyminen on relevantti turvallisuusriski arjen turvallisuudelle arkisen rikollisuuden näkökulmasta (vrt. valkokaulustalousrikollisuus) Mutta kenen turvallisuudelle syrjäytynyt on riski? Mitä tarkoittaa turvallisuuspalvelu? Onko sitä yhtä lailla toimeentulotuki kuin yksit. vartiointiliike? Hyvinvointipalvelut ja markkinalogiikka Arjen turvallisuuden riskinä myös Tutkimusintressien trendinomaisuus, poliittisuus ja lyhytjänteisyys Puutteellinen tietopohja ja epästabiilit rahoitusrakenteet Syrjäytyminen > syrjintä? Huolen painopisteen siirtymistä erityisryhmiin?