Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittäminen

Transkriptio

1 Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittäminen Ohjausryhmän kokous 17 Aika: tiistai klo Paikka: Savonlinnan kaupungintalo, KH iso kabinetti Läsnä: Laine Janne kaupunginjohtaja, ohjausryhmän puheenjohtaja Mikkonen Anna-Kristiina kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Kupiainen Aune kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja Parkkinen Matti-Pekka kaupunginhallituksen puheenjohtaja Laamanen Raimo kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja Rauhansalo Kauko teknisen lautakunnan puheenjohtaja Sironen Olli teknisen lautakunnan varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja, SDP Condit Stephen valtuustoryhmän puheenjohtaja, vihreät Mäkelä Matti teknisen lautakunnan jäsen Kosonen Seppo teknisen lautakunnan varajäsen Nousiainen Pekka valtuustoryhmän puheenjohtaja, keskusta Suomalainen Raija Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry Pesonen Kauko Savonlinnan seudun Torikauppiaat ry Kärkkäinen Kari Savonlinnan Seudun yrittäjät ry Vauhkonen Jarmo Etelä-Savon maakuntaliitto Wahl Ritva Vammaistoimikunta Tikkanen Kari teknisen viraston johtaja Halko Harri rakennuspäällikkö Vahela-Kohonen Riitta Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Kokkonen Paula toimitilapäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitto Behm Päivi asemakaava-arkkitehti, ohjausryhmän sihteeri Tiedoksi: Rouvinen Juhani Hirvonen Teemu Bilund Juha Kukkonen Juha Riikonen Teuvo V Kinnunen Pekka Tolvanen Arto Repo Kari Kantonen Timo Korhonen Eero Nyyssönen Esko N.N. Jalkanen Pasi Oikari Jukka kaupunginvaltuuston II varapuheenjohtaja ja valtuustoryhmän puheenjohtaja, kokoomus kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja valtuustoryhmän puheenjohtaja, vasemmistoryhmä valtuustoryhmän puheenjohtaja, perussuomalaiset valtuustoryhmän puheenjohtaja, KD Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry Savonlinnan kauppakamariosasto Olavinkadun kiinteistönomistajien edustaja Museovirasto ELY-keskus, Etelä-Savo ELY-keskus, Etelä-Savo Nuorisovaltuusto Itä-Savon luonnonsuojeluyhdistys ry kiinteistöpäällikkö

2 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Janne Laine avasi kokouksen klo Päivi Behm toimi ohjausryhmän sihteerinä. Edellisten kokousten muistiot Esitys: Hyväksytään edellisen kokouksen muistio Päätös: Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. 2. Vähittäiskaupan kokonaismitoituksen määrittäminen Etelä-Savossa -selvitys ja vaihemaakuntakaava Kaavoituspäällikkö Janne Nulpponen Etelä-Savon maakuntaliitosta esitteli maakuntaliiton ajankohtaiskatsauksen kaavoituksesta. Mahdollisia kaavoitettavia teemoja ovat maaainesten otto, arvokkaat maisema-alueet ja rakennetun kulttuuriympäristön alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt, matkailu ja isot liikennevaraukset. Maakuntaliitto tekee keväällä 2014 kuntakierroksen, jossa käydään kaavoitustarpeita ja kuntakaavoituksen mahdollisuuksia läpi. Nulpponen kertoi tarkemmin vähittäiskaupan suuryksiköistä, jotka on määritelty maankäyttö- ja rakennuslaissa. MRL:n siirtymäsäännös TIVA-kaupasta on voimassa vuoden 2015 kevääseen saakka. Tarkoituksen mukaista voisi olla, että Savonlinna ratkaisisi ennen tätä yleiskaavatasolla MRL:n jatkossa vaatiman mitoituksen. Savonlinnan keskustassa on c- merkintä, jonka laajuus voidaan määritellä strategisessa yleiskaavassa. Itäpuolella on kmmerkintä, riittääkö se kehittämisen pohjaksi? Länsipuolella ei ole merkintöjä maakuntakaavassa, mutta siellä on vahvistunut yleiskaava ja asemakaava, jossa rakennusoikeudet on määritelty. Tarvitaanko länsipuolelle km-merkintää maakuntakaavaan? Onko tarvetta päivittää Savonlinna kaupallista selvitystä? Maakuntaliitto on laatinut Etelä-Savon vähittäiskaupan kokonaismitoituksesta selvityksen maakuntakaavojen ja kuntien yleiskaavojen kaupallisten selvitysten pohjaksi. Selvityksessä on otettu huomioon väestön, vapaa-ajanasukkaiden sekä ulkomaalaisten ja kotimaisten matkailijoiden vähittäiskauppaan kohdistuvan kulutuksen kehitys ja pinta-alatarve toimialaryhmittäin vuoteen Ennuste arvioi väestömäärän säilyvän nykyisellään ja matkailijavirtojen kasvavan. Laskennallisesti Savonlinnan vähittäiskaupan tilatarve on tulevaisuudessa yhteensä noin k-m 2, joka on noin puolet lisää nykyiseen yhteensä k-m 2 (arvio SYKE, pl. huoltamot ja autokaupat). Keskusteltiin, että selvityksen tulokset ovat samansuuntaiset kaupungin vuonna 2009 teettämän kaupallisen selvityksen (vuoteen 2020) kanssa, jossa arvioitiin tarvittavan noin k-m 2 lisää. Selvitys ei sisältänyt matkailun kasvuskenaarioita. Keskusteltiin, että myös muissa maakuntaliitoissa on tulossa ajankohtaiseksi vaihemaakuntakaavan laadinta kaupan osalta. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa mitoitusluvut ovat suuret, koska Imatralla ja Lappeenrannassa matkailijat viipyvät pidempiä aikoja. Mikkelissä on myös arvioitu tilatarpeeksi noin 50 % lisää nykyiseen.

3 3. Pienten keskusten kehittäminen (PIKE) Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitosta kertoi Pienten kirkonkylien ja keskustojen kehittämishankkeesta (PIKE) vuosille Maakuntaliitot ja Elävä kaupunkikeskusta ry EKK ovat käynnistäneet kolmivuotisen kehittämiskampanjan pienten keskusten kehittämiseksi. Keväällä on oma Pike-seminaari Lieksassa ja EKK:n vuosikonferenssissa Kuopiossa palkitaan vuoden Pike-kohde. Piken vaiheita ovat 1) nykytilanneanalyysi, jossa pohditaan taajamarakenteen uusiutumispotentiaalia 2) tulevaisuuden kehityskuva ja visiointi sekä 3) taajamarakenteen kehittämissuunnitelma. Paikallisyhteisö sitoutetaan pitkäjänteiseen kehittämistyöhön, ja sen tahtotila ja tekeminen ratkaisee lopputuloksen. Uusiutumispotentiaalia on esim. yhteistyöosaamisessa ja asenteissa, yrityksissä ja markkinoissa ja taajamarakenteessa. Pikessä ei ole kyse pelkästään kaavoituksesta tai rakentamisesta tai kunnan ja kaupan tarpeista. Kehittäminen on paras aloittaa ns. hillosta eli kirkonkylien ytimestä eikä munkkirinkilän reunoilta. Jarmo Vauhkonen esitteli case Mäntyharjun, Rantasalmen ja Mikkelin tuiketaajamat esimerkkeinä. Savonlinnassa voidaan laatia omanlaisensa Pike-konsepti esim. matkailu. Jarmo Vauhkonen esitti, että Savonlinnassa tehtäisiin vuonna 2014 PIKE-hankkeen esiselvitys, jolla valmistaudutaan pidempään noin kolmen vuoden kehittämishankkeeseen. Kaupunginjohtaja esitti, että esiselvityksen omarahoitus 30 % tulisi aluejohtokunnilta ja 70 % Maakuntaliitolta sekä hankesuunnitelman valmistelusta vastaisi Savonlinnan Yrityspalvelut Oy:stä Riitta Vahela-Kohonen. Apua hankesuunnitelman valmisteluun saadaan ns. Pike-asiamiehiltä, joilla on aiempaa kokemusta pienten keskustojen kehittämisestä ja visiointityön läpiviennistä. Keskusteltiin, että Piällysmies on pitäjäkierroksella tammi-helmikuussa mm. Kerimäellä, Punkaharjulla ja Savonrannalla, jossa kerätään ideoita tulevalle toimikaudelle. Keskusteltiin, että tämän kierroksen ideat ovat hyödynnettävissä. 4. Linnankadun EU-kehittämishankkeen tulokset Toimitilapäällikkö Paula Kokkonen kertoi Linnankadun kehittämishankkeen lopputuloksista. Hankkeen toimenpiteet kohdistuivat Savonlinnan kaupungin omistamiin kiinteistöihin 7 kpl, puisto- ja pihatiloihin sekä katualueisiin Linnankadun Olavinlinnan puoleisessa päädyssä. Kiinteistöjen parantamisen lisäksi hankkeessa on tarjottu lähialueen asukkaille ohjeita piha-alueiden hoidosta ja kasvilajeista. Hankkeella on saatu alueen yritykset toimimaan yhteistyössä tapahtumissa ja markkinoinnissa ns. Vanha Savonlinna sekä luotu sähköiset markkinointikanavat. Lisätietoa hankkeesta löytyy kaupungin ja Vanhan Savonlinnan nettisivuilta. Hankkeen tarkoituksena oli kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön ja rakennusten säilyttäminen ja osittainen ennallistaminen. Näillä toimenpiteillä on torjuttu rakennetun ympäristön rappeutumista Savonlinnan matkailun kannalta tärkeimmällä alueella.

4 Kaksi rakennuksista olisi ollut ilman remonttia käyttökiellossa. Tavoitteena oli myös alueen vetovoimaisuuden, houkuttelevuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Kävijämäärät alueella toimivissa yrityksissä ja Riihisaaren maakuntamuseossa ovat hankkeen myötä kasvaneet. Hankkeen kaupungin rahoitusosuus oli 25 % ja ulkopuolista rahoitusta EAKR oli 75 % ennallistamiskustannuksiin. Avustusta ei saatu uudisrakentamiseen esim. LVI-työt. Kokonaiskustannusarvio oli noin 1,2 milj.. Linnankadun yrityksistä 11 on ilmoittanut lisäksi investoineensa samaan aikaan yhteensä noin 1,2 milj. verran. 5. Savonlinnan kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys ry:n toiminta Toiminnanjohtaja Raija Suomalainen esitteli Sakke ry:n toimintaa vuodelle Sakke ry tekee jäsenistölleen edelleen tilastoja esim. tax free kaupan, yöpymisten ja rajanylitysten osalta. Vuonna 2014 on useita eri tapahtumia, joita yhdistys järjestää tai on mukana tai joihin tapahtumiin suunnitellaan markkinointiponnisteluja. Nettisivut avautuvat kevään aikana. Sakke ry:n toimintaa rahoitetaan kaupungin hallinnoimasta kaupunkikeskusta hankkeesta vuosina ja tänä vuonna tulevat ajankohtaiseksi toiminnan jatkorahoitus ja tulevien vuosien toiminnan ja hankkeiden suunnittelu. 6. Olavinkadun suunnittelutilanne Päivi Behm ja Harri Halko esittelivät Olavinkadun länsiosan katu- ja rakennussuunnitteluhankkeen tilannetta välillä Asemantien risteys Possenkatu. Katusuunnitelma on ollut nähtävillä joulu-tammikuussa. Tekninen lautakunta päättää katusuunnitelmista kokouksessaan. Muistutuksia tuli yhteensä seitsemän ja lausuntoja kaksi. On todennäköistä, että hankkeelle ei saada EU-rahoitusta, jonka vuoksi valtuusto joutunee keskustelemaan katuremontin budjetista uudelleen. Keskusteltiin, että vuodesta 2009 lähtien osallistumismahdollisuuksia on ollut useita. Olavinkadun yleissuunnitelmasta pidettiin yleisötilaisuudet, sidosryhmäseminaari ja hanketta on esitelty eri tapahtumissa ja pidetty kävelykierros suunnitteluratkaisuista asukkaille paikan päällä Olavinkadulla. Katusuunnittelua on ohjannut ohjausryhmä. Ohjausryhmätyöskentelyn lähtökohtana on ollut vuonna 2010 valmistunut yleissuunnitelma 1+1-kaistaisesta Olavinkadusta. Verkkovaihtoehdoista on käyty paljon keskustelua ennen katusuunnittelutyön aloittamista vuonna 2012 eikä ohjausryhmä nähnyt tarpeelliseksi keskusteluttaa verkkovaihtoehtoja enää uudelleen, mikä olisi merkinnyt yleissuunnittelutyön aloittamista alusta. Yksityiskohtainen rakennussuunnittelu käynnistyy keväällä, riippuen teknisen lautakunnan päätöksestä. Päivi Behm kertoi Olavinkadun yleissuunnitelman tarkistuksen käynnistämisestä välillä Possenkatu Kauppatori Kaupungintalo. Yleissuunnitelman tarkistus on osa Kaupunkikeskusta 2015 EU-hanketta. Kustannusarvio on noin , josta kaupungin osuus on 30 % ja Maakuntaliitto rahoittaa 70 %. Hanke aloitetaan sidosryhmäseminaarilla klo , jossa käydään läpi eri liikenneverkkovaihtoehdot, keskustellaan lähtökohdista ja tavoitteista sekä ongelmakohdista. Sidosryhmäseminaarissa ja yleisötilaisuuksissa sekä ohjausryhmän kokouksissa saadun palautteen pohjalta valitaan liikenneverkkovaihtoehto, jonka mukaan yleissuunnitelman tarkistus tehdään.

5 Sidosryhmiä on kutsuttu noin 120 henkeä mm. päättäjiä, ao. virkamiehiä, yrittäjiä, kiinteistönomistajia, liikennöitsijöitä ja mediaa. 7. Lappeenrannan tutustumiskäynti Esitys: Merkitään tiedoksi tutustumiskäynnin muistio, joka oli kokouskutsun liitteenä. Päätös: Merkittiin tiedoksi. 8. Muut asiat Muita asioita ei ollut. 9. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Seuraava kokous pidetään tiistaina klo KH:n kabinetissa. Muistion vakuudeksi, Päivi Behm ohjausryhmän sihteeri