YHTEISKÄYTTÖAUTOT TAMPEREELLA PYSÄKÖINTI, MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

Transkriptio

1 YHTEISKÄYTTÖAUTOT TAMPEREELLA PYSÄKÖINTI, MAANKÄYTTÖ JA KAAVOITUS

2 SISÄLLYS 1. Mitä on yhteiskäyttöautoilu? 2. Yhteiskäyttöautojen huomioiminen maankäytössä ja rakentamisessa 3. Tampereen maankäytön kehityskohteiden soveltuvuus yhteiskäyttöautoiluun 4. Kaupungin keinot edistää yhteiskäyttöautoilua 5. Toimenpidesuositukset ja etenemissuunnitelma 6. Kehityskohdekohtaiset toimenpide-ehdotukset 7. Vaikutusten arviointi 8. Yhteenveto 9. Lähteet 10. Liitteet i. Tampereen kerros- ja rivitalorakentamisen kehityskohteet ii. Tampereen täydennysrakennusalueet iii. Tampereen muut kehityskohteet 2

3 TAMPEREEN LIIKKUMISEN KEHITTÄMISTAVOITTEET Kaupunkistrategia 2025 Ilmastopolitiikan edelläkävijä: CO 2 -päästöt -40 % ( ) Tiivis, vihreä ja vähähiilinen yhdyskuntarakenne Keskusta-alueen viihtyisyys Ilmastostrategia 2030 Liikenteen päästöjen vähentäminen Joukkoliikenteen lisäämisen lisäksi tuetaan vähäpäästöisten ajoneuvojen ja yhteisautojen käyttöä Ympäristöpolitiikka 2020 Henkilöautoilun tehostaminen ja autoilun päästöjen vähentäminen EHYT Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Henkilöautosidonnaisuuden ja siihen liittyvän energiankulutuksen vähentäminen TASE 2025 Henkilöautoliikenteen kasvun taittaminen ja joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn lisääminen Kunta- ja alakeskusten pysäköintijärjestelyjen kehittäminen Pysäköintipolitiikka Eheyttävän maankäytön edistäminen tehokkaalla ja keskitetyllä pysäköinnillä Kestävän liikkumisen edistäminen pysäköintiratkaisuilla Maapolitiikan linjaukset Asumisen ja muun maankäytön kustannusten pitäminen kohtuullisena Keskustan liikenneverkkosuunnitelma Keskusta-alueen viihtyisyyden parantaminen Keskustan kehittämisohjelma Kehittynyt vuokra- ja yhteiskäyttöautotarjonta 3

4 YHTEISKÄYTTÖAUTOILU PÄHKINÄNKUORESSA Autojen yhteiskäyttö on hajautettua ja arkisiinkin tarpeisiin soveltuvaa joustavaa auton vuokrausta. Yhteiskäyttöauton saa käyttöönsä lyhyeksikin ajaksi yleensä läheltä kotia tai työpaikkaa. Yhteiskäyttöauto varataan internetissä tai mobiililaitteella ja se otetaan käyttöön esimerkiksi älykortilla tai matkapuhelimella. Mahdollistaa täydennysrakentamisen halvemmilla pysäköintiratkaisuilla Hillitsee rakentamisen ja asumisen kustannuksia Pysäköintitilaa kaupunkiympäristöstä saadaan muuhun käyttöön eli korkeampi rakentamistehokkuus (1000 autoa vähemmän tarkoittaa pysäköintitilana n. kolmen jalkapallokentän kokoista aluetta) Vähentää yksityisauton omistustarvetta ( kakkosauton korvaaja tai autottomuus) Pienentää autoilun kustannuksia Parantaa sosiaalista tasa-arvoisuutta - auton omistus ei elämisen välttämättömyys Joukkoliikennejärjestelmää täydentävä liikkumismuoto Joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvuun vaikuttava tekijä Liikenteen päästöjen vähentyminen Kaupunkiympäristön viihtyisyyden parantuminen Vähentää ajosuoritetta parantaen samalla liikenneturvallisuutta 4

5 MITÄ ON YHTEISKÄYTTÖAUTOILU? 5

6 YHTEISKÄYTTÖAUTOILUN NYKYTILA SUOMESSA Yhteiskäyttöautoilla operoidaan tällä hetkellä mm. pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Jyväskylässä Tammikuussa 2015 yhteiskäyttöautopalveluita tarjosi mm. City Car Club Helsingissä, 24Rent Oy yhdeksällätoista paikkakunnalla Helsingin ja Rovaniemen välillä sekä EkoRent sähköautoja pääkaupunkiseudulla EkoRentillä yli 1100 rekisteröitynyttä käyttäjää City Car Clubilla noin 1000 aktiivista käyttäjää Vertaisvuokrausta tarjoaa Shareit Bloxcar Oy pääasiassa pääkaupunkiseudulla Lisäksi kimppakyytien järjestämistä tarjoaa muutama toimija (esim. Tziip Oy, kyydit.net, GreenRiders) 6

7 YHTEISKÄYTTÖAUTOILUN PALVELUNTARJOAJIA - Jäsenille - 24/7 - Ovenavaus sähköisesti Yhteiskäyttöautopalvelu Vertaisvuokrauspalvelu - Vuokraukset yksittäisiä sopimuksia - Avainten luovutus henkilökohtaisesti Naapurin Vesku Autot yksityisomistuksessa Perinteinen autovuokraus Autot yritysten omistuksessa 7 Muokattu lähteestä: Voltti, V Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella

8 ULKOMAISIA PALVELUNTARJOAJIA Saksa Saksa, USA, Kanada, Italia, Hollanti, Itävalta, Espanja, Ruotsi Ruotsi USA, Kanada, UK, Ranska, Espanja, Turkki, Itävalta Belgia, Saksa Saksa, Ruotsi, Tanska, UK, Itävalta 8

9 KOTIMAISET YHTEISKÄYTTÖAUTO-OPERAATTORIT City Car Club EkoRent 24Rent Autojen tyypit: - Bensiinikäyttöiset 3 ja 5-oviset sedanit, farmarit ja pienet kaupunkiautot - Dieselkäyttöiset pakettiautot ja minibussit - Täyssähköautot - Bensiini-, diesel- ja sähkökäyttöiset henkilöautot - Dieselkäyttöiset pakettiautot - Dieselkäyttöiset minibussit Autojen sijainnit: - Merkityt kadunvarsipaikat - Pysäköintialueet - 5 eri kauppakeskusta pääkaupunkiseudulla - Pysäköintialueet - Pysäköintihallit - Liityntäpysäköintipaikat - Teurastamon alue - Viikin alue Auton varaaminen: - Internetpalvelun kautta - Mobiilisovelluksella Puhelin (sovellus, selain, tekstiviesti, "Kosketa & Varaa") Internet-varausjärjestelmä Käyttäjän tunnistaminen: Puhelinsoitto Puhelimen välityksellä kun rekisteröitynyt Puhelin Maksutavat: Luottokortti automaattiveloituksella Veloitus pankki- tai luottokortilta Verkkopankki, luottokortti, lasku (yrityksille) Minimivarausaika: 2 h Ei ole 2 h Saatavilla Tampereella: Ei (halukas laajentamaan) Ei (halukas laajentamaan) Kyllä Hinnoittelumallit Liittymismaksu Kuukausimaksu Käyttöhinta /h (20 km ajoa per tunti) 7 11 /h (ei km-rajaa) n (100 km) Lisämaksut - Lisäkilometrit 0,35 /km - Auton avaus ja sulku yht. 4 - Perhemaksu Yömaksu 0,18 /km, ei tuntihintaa - Lisämaksut kilometreistä portaittain - Polttoaine erikseen 9 Yhteiskäyttöauto on yleensä kannattava, jos sillä on 4 5 aktiivista käyttäjää. Elina Törmä/24Rent

10 YHTEISKÄYTTÖAUTON KUSTANNUKSET SUHTEESSA OMAN AUTON KÄYTTÖÖN VUOSITASOLLA Auton omistamisen korkeiden kustannusten (osto, vakuutukset, huollot, käyttövoima*) vuoksi yhteiskäyttöauto on yleensä halvempi, jos ajokilometrejä tulee vuodessa alle vertailtavan operaattorin hinnoittelumallista riippuen. 10 *Laskelmissa on käytetty Suomen keskimääräistä uuden auton hankintahintaa ( ) 5 vuoden pitoajalla ja siihen perustuvana arvonalenemisena 50 %. Vuosihuollon kustannukseksi on arvioitu 750 ja vakuutuksen hinnaksi 900 /vuosi. Keskikulutuksena on käytetty 7 l/100 km ja käyttövoiman hintana 1,30 /l. Operaattoreiden hinnat helmikuulta 2016.

11 YHTEISKÄYTTÖAUTOT LIIKKUMISEN KANNALTA Helsingissä tyypillinen etäisyys yhteiskäyttöauton noutopaikkaan on metriä Yhteiskäyttöautoja käytetään eniten ostosmatkoilla ja erilaisilla vapaa-ajan matkoilla Yhteiskäyttöautoilijoiden päivittäinen liikkuminen tukeutuu vahvasti joukkoliikenteeseen Noin puolet yhteiskäyttöautojen käyttäjistä käyttää henkilöautoa vain kerran kuukaudessa tai harvemmin Yli puolet käyttäjistä pyöräilee kesällä päivittäin tai muutaman kerran viikossa Yhteiskäyttöautoilijoiden kesimääräinen ajosuorite on noin kolmanneksen vähemmän kuin vastaavan ikäisellä väestöllä muutoin (pääkaupunkiseudulla) Vuosittainen yhteiskäyttöautoilijan ajosuorite erityisesti yhteiskäyttöautolla liikkuu km välimaastossa Autollisissa talouksissa asuvat yhteiskäyttöautoilijat ajavat 90 % suoritteestaan omalla autollaan ja yhteiskäyttöauton osuus suoritteesta on vain kolme prosenttia Kuinka monta autoa yksi yhteiskäyttöauto korvaa? Yksiselitteistä vastausta on vaikea antaa, koska asiaa ole Suomessa juuri tutkittu ja kansainväliset arviot ovat paikoin hyvin erilaisista kaupunkiympäristöistä. Kotimaisessa selvityksessä määräksi saatiin 8-25 autoa per yhteiskäyttöauto. Luku koostuu ostamatta jätetyistä autoista sekä autoista, joista on luovuttu. 11 Lähde: Voltti, V Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella

12 YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN TYYPILLISET KÄYTTÄJÄRYHMÄT Yhteiskäyttöautoilijat ovat tyypillisesti nuoria aikuisia Lähes puolet käyttäjistä lapsiperheitä (pääkaupunkiseutu) Noin 80 % yhteiskäyttöautojen käyttäjistä asuu autottomassa taloudessa Miehet ovat olleet naisia aktiivisempia ryhtymään yhteiskäyttöautoilijoiksi Jopa %:lla yhteiskäyttöautojen käyttäjistä on korkea koulutustaso 12 Lähde: Voltti, V Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella

13 YHTEISKÄYTTÖAUTOILUN POTENTIAALI TAMPEREELLA Aikaisempien selvitysten keskeisimmät tulokset: Arvio: Potentiaalisia yhteiskäyttöautojen käyttäjiä Tampereella 8 % aikuisväestöstä 43 % autollisia talouksia Potentiaalista naisia 56 % Maailmalla saavutettu n. 1,5-2 % käyttäjämääriä asukaskunnasta Yhteiskäyttöautoilu on kuitenkin kehittynyt (mm. uusia palveluntarjoajia) ja suhtautuminen autoiluun on muuttunut kuudessa vuodessa à Yhteiskäyttöautoilun potentiaali nykyään suurempi *Mahdolliset asiakkaat edustavat koko Tampereen ajokortillista asukaskuntaa, jolla on kuitenkin työmatkoille olemassa henkilöautolle vaihtoehto eli autoilun ei tarvitse olla päivittäistä. Potentiaalisina asiakkaina pidetään mahdollisten joukosta niitä autottomia, joilla olisi kuitenkin selkeä tarve autoilla sekä niitä autollisia, joilla auton käyttö on enemmän satunnaista kuin jatkuvaa (tarkemmat kriteerit lähteessä). 13 Lähde: Voltti, V Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella

14 YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN HUOMIOIMINEN MAANKÄYTÖSSÄ JA RAKENTAMISESSA 14

15 YHTEISKÄYTTÖAUTOILU MAANKÄYTÖN JA RAKENTAMISEN KANNALTA Yhteiskäyttöautoilu vapauttaa tilaa muuhun käyttöön, koska pysäköintipaikkojen tarve on alhaisempi Mahdollistaa korkeamman rakennustehokkuuden ja tiivistää kaupunkirakennetta Vapautuva tila voidaan hyödyntää myös viihtyisinä piha-alueina tilaa siirretään autoilta ihmisille Tilansäästön ohella kustannussäästöjä rakennuttajille pysäköinnin rakentamisessa ja sen myötä asuntojen hintojen laskeminen Yksi rakenteellinen autopaikka maksaa arviolta Yhteiskäyttöautojen huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisessa vaatii selkeää ohjeistusta ja sitoutumista Kaavoituksen ja rakennuttajan tehtävät ja vastuut yhteiskäyttöautoilun edistämisessä on määriteltävä selkeästi 15

16 YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN HUOMIOIMINEN PYSÄKÖINTIPOLITIIKASSA Tampereen pysäköintipolitiikan linjaus Mitoitusohjeen pysäköintipaikkamäärä lasketaan asemakaavaan merkitystä kokonaiskerrosalasta. Mikäli hanke lisäksi kytketään sopimuksin yhteiskäyttöautojärjestelmään vähintään 5 vuoden aikajänteellä, voidaan autopaikkavelvoitetta vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohden, yhteensä kuitenkin enintään 10 % normista. Helsingin pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet Laskentaohjeen määräämää pysäköintipaikkamäärää voidaan vähentää erilaisten kannustimien avulla (mm. yhteiskäyttöautot). Tuetun vuokra-asuntotuotannon (kaupungin ja ARA vuokra-asunnot) osalta kannustimilla tehtävien vähennysten yhteenlaskettu kokonaismäärä on enintään 40 % ja muun kuin tuetun vuokra-asuntotuotannon enintään 25 % laskentaohjeen määrittämästä mitään vähennyksiä sisältämästä kokonaispaikkamäärästä. Vähennysten maksimimäärillä varmistetaan riittävien pysäköintipaikkamäärien syntyminen, koska vähennysten käyttö ei kokonaan poista pysäköintipaikkojen tarvetta. 16

17 YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN HUOMIOIMINEN KAAVATASOLLA Turun Skanssin Vallikadun asemakaavan kaavaselostus Pysäköintipaikkojen määrää voidaan vähentää, mikäli rakennuslupaa hakiessa osoitetaan sitovasti osallistuminen yhteisauto-omistusjärjestelyyn, jossa asukkaille järjestetään pysyvä mahdollisuus omakustannushintaiseen yhteisomistusautoon joko korttelin alueella tai enintään 500 metrin etäisyydellä. Vähennys voi olla korkeintaan 4 autopaikkaa / yhteiskäyttöauto ja yhteensä korkeintaan 10 % autopaikkamääräyksestä. Pysäköintitiloissa ja -alueilla tulee varautua sähköautojen latauspisteisiin. Järvenpää Jos kaavassa osoitetaan tontille yhteiskäyttöauton pysäköintipaikkoja, laskentaohjeen antamaa pysäköintipaikkamäärää voidaan pienentää 3 %. Porvoo, Aleksanterinkaaren sisäkehä - pysäköinnin erityismääräykset Autopaikkamääräyksestä saa vähentää 15 % kutakin asuinrakennusta kohti varatusta yhteiskäyttö-autosta. Joensuu, Penttilänranta II asemakaavan muutos Korttelikohtainen asukkaiden käytössä oleva yhteiskäyttöauto vähentää osoitettavien autopaikkojen määrää 4 autopaikalla. Nämä autopaikat voidaan jättää rakennusvaiheessa toteuttamatta, mutta tontille on rakennuslupaa varten tehtävässä asemapiirroksessa esitettävä näiden autopaikkojen käyttökelpoinen sijainti 17

18 YHTEISKÄYTTÖAUTOT TALOYHTIÖISSÄ Yhteiskäyttöautot rajattuna vain taloyhtiön asukkaiden käyttöön Maksu käytön mukaan Asukkaille ilmainen kanta-asiakkuus N. 30 % hintaetu normaaliin verrattuna Osapuolet: Lumo-kodit (mm. Hervanta, Espoo, Turku) Yhteiskäyttöautot Vuoreksen alueen asukkaiden käytössä Asukkaille tarjottiin alennuskoodeja palvelun käyttöön Kokeilu päättynyt vähäisen käytön vuoksi Osapuolet: Vuores, Tampere 18

19 YHTEISKÄYTTÖAUTOT TALOYHTIÖISSÄ Rastila, Helsinki Yhteiskäyttöautot vuokra-asujien käytössä Palvelun käyttöoikeus osana vuokrasuhdetta Maksu käytön mukaan As Oy Kardemumma ja Inkivääri, Vantaa Yhteiskäyttöautot asukkaille ilman jäsenmaksua Osapuolet: Myös muiden alueen asukkaiden vapaassa käytössä 30 % säästö autopaikkamäärissä Osapuolet: As Oy Kievarinpuisto, Tuusula Rakentaja tarjoaa yhteiskäyttöautopalvelun asukkaille kahdeksi vuodeksi Osapuolet: 19

20 MUITA YHTEISTYÖMALLEJA Pysäköintipaikan vuokraus operaattorille TOAS vuokraa toimistollaan 24Rentille pysäköintitilaa yhteiskäyttöautoa varten Kunnallisen sektorin yhteiskäyttöautot Oulunkaaren kuntayhtymällä on ollut yhteiskäytössä n. 30 yhteistä autoja neljän kunnan kesken (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) Säästö kilometrikorvausten maksamiseen verrattuna n. 20 snt/km 20

21 TAMPEREEN MAANKÄYTÖN KEHITYSKOHTEIDEN SOVELTUVUUS YHTEISKÄYTTÖAUTOILUUN 21

22 AUTOTTOMAT TALOUDET Autottomia talouksia lukumäärällisesti eniten keskustan, Amurin ja Tammelan, Kalevan sekä Hervannan alueilla Merkittäviä keskittymiä myös mm. Kaukajärvellä, Hatanpäällä, Lentävänniemessä ja Tesomalla Omakotitalovaltaisilla alueilla auton omistus runsaampaa kuin kerrostaloalueilla 22 Aineisto YKR/SYKE, Tilastokeskus 2016

23 KAHDEN TAI USEAMMAN AUTON TALOUDET Määrällisesti kahden tai useamman auton talouksien keskittymiä on eniten keskustan, Tammelan ja Hervannan alueilla, joissa väestöä on paljon Muita merkittäviä keskittymiä esim. Lentävänniemi, Härmälänranta, Kaukajärvi Asukasmäärään suhteutettuna tilanne on toinen kahden tai useamman auton talouksia on merkittävästi nimenomaan omakotitalovaltaisilla alueilla kaupungin reunamilla (ks. kartta) 23 Aineisto YKR/SYKE, Tilastokeskus 2016

24 TAMPEREEN KERROS- JA RIVITALORAKENTAMISEN KEHITTÄMISKOHTEITA (2020) Niemenranta + Lentävänniemi ( asukasta) Santalahti (+2 400) Ranta-Tampella (+3 600) Kalevanrinne (+1 500) Härmälänranta (+3 000) Hervantajärvi (+3 000) Ojala (+6 000) Hiedanranta parhaimmillaan asukasta työpaikkaa 24 Lähde: Nurminen, M Kaupunkiseudun tonttipäivä

25 YHTEISKÄYTTÖAUTOILUN EDISTÄMISMAHDOLLISUUDET KERROS- JA RIVITALORAKENTAMISEN KEHITYSKOHTEISSA Kohde Soveltuvuusarvio Hyvää Huonoa Hiedanranta - Täysin uusi alue, mahdollista ottaa yhteiskäyttöautot hyvin huomioon - Palveluiden läheisyys - Raitiotie ja bussiliikenne - Konkreettiset kaavat ja suunnitelmat puuttuvat toistaiseksi Ranta-Tampella - Täysin uusi alue - Keskustan läheisyys à ei pakottavaa tarvetta omistaa autoa - Joukkoliikenneyhteydet rajalliset tällä hetkellä Kalevanrinne - Palveluiden läheisyys - Raitiotie ja bussiliikenne sekä joukkoliikenneterminaali - Asukaskunta suhteellisen nuorta - Alue osittain jo rakennettu ja pysäköintiratkaisut suunniteltu Niemenranta - Asukaskunnassa paljon nuoria aikuisia - Palveluiden läheisyys - Raitiotie ja bussiliikenne - Alue osittain jo rakennettu ja pysäköintiratkaisut suunniteltu Lentävänniemi - Raitiotie ja bussiliikenne - Asuntokunnissa kohtuullisesti autottomia talouksia - Palveluihin jonkin verran matkaa - Asukaskunnassa vähän nuoria aikuisia Santalahti - Raitiotie ja bussiliikenne - Keskusta suhteellisen lähellä - Ei palveluita välittömässä läheisyydessä Härmälänranta - Palveluiden läheisyys - Mahdollinen raitiotie ja bussiliikenne - Paljon autottomia ja kahden auton talouksia lähistöllä - Alue osittain jo rakennettu ja pysäköintiratkaisut suunniteltu Hervantajärvi - Mahdollinen raitiotie ja bussiliikenne - Asukaskunnassa opiskelijoita ja nuoria perheitä - Etäisyys kaupunkiin suhteellisen pitkä, asukkailla mahdollinen halu omistaa auto - Kohtalaisen laaja pientaloalue Lintuhytti - Täysin uusi alue - Pääasiallisena asukaskuntana nuoret perheet - Mahdollinen raitiotie tavoitettavissa kävellen ja pyöräillen - Pientalovaltaisuus - Etäisyys kaupunkiin suhteellisen pitkä, asukkailla mahdollinen halu omistaa auto Ojala - Täysin uusi alue, - Raitiotievaraus ja bussiliikenne - Pientalovaltaisuus - Etäisyys kaupunkiin suhteellisen pitkä, asukkailla todennäköinen halu omistaa auto 25

26 TAMPEREEN TÄYDENNYSRAKENTAMISALUEET Merkittävimmät alueet: Amuri Tammela Hervanta Kaukajärvi Peltolammi + Lakalaiva Linnainmaa Tesoma 26 Lähde: EHYT: Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen Tampereella (2011)

27 YHTEISKÄYTTÖAUTOILUN EDISTÄMISMAHDOLLISUUDET TÄYDENNYSRAKENNUSALUEILLA Kohde Soveltuvuusarvio Hyvää Huonoa Hervanta - Raitiotie ja kattava bussiliikenne - Alueella suuri asukasmäärä - Asukaskunnassa paljon nuoria - Paljon autottomia talouksia - Asukaskunnilla keskimääräistä alhaisempi tulotaso Amuri - Paljon autottomia talouksia - Keskustan läheisyys - Asukaskunnassa huomattavan paljon iäkkäitä Tammela - Paljon autottomia talouksia - Keskustan läheisyys - Asukaskunnassa paljon iäkkäitä ja vähän lapsiperheitä - Asukaskunnilla keskimääräistä alhaisempi tulotaso Peltolammi ja Lakalaiva - Asukaskunnassa paljon lapsiperheitä - Raitiotie- ja lähijunavaraus - Etäisyys kattaviin palveluihin suhteellisen pitkä, asukkailla mahdollinen halu omistaa auto - Raitiotien ja lähijunan toteutuminen kaukana tulevaisuudessa Kaukajärvi - Asukaskunnassa paljon lapsiperheitä - Kerrostalovaltaisessa osassa asuntokunnissa kohtalaisesti autottomia talouksia - Etäisyys kattaviin palveluihin suhteellisen pitkä, asukkailla mahdollinen halu omistaa auto - Asukaskunnilla keskimääräistä alhaisempi tulotaso Tesoma ja Ikuri - Asukaskunnassa paljon lapsiperheitä - Lähijunavaraus - Asukaskunnassa vähän nuoria ja kohtalaisen paljon iäkkäitä - Etäisyys kattaviin palveluihin suhteellisen pitkä, asukkailla mahdollinen halu omistaa auto - Asukaskunnilla keskimääräistä alhaisempi tulotaso (ei koske Ikuria) Linnainmaa - Asukaskunnassa paljon lapsiperheitä - Eteläosan uusi kaava-alue - Asukaskunnassa vähän nuoria ja kohtalaisen paljon iäkkäitä 27

28 TAMPEREEN MUUT KEHITYSKOHTEET Tarkastellut alueet: Kaupin kampus Kansi ja areena Tullin alue ja yliopistokampus Asemakeskus Myllypuro (Kolmenkulma) Tarastenjärvi Hankkio Lahdesjärvi 28

29 YHTEISKÄYTTÖAUTOILUN EDISTÄMISMAHDOLLISUUDET MUISSA TAMPEREEN KEHITYSKOHTEISSA Kohde Kansi ja areena Asemakeskus Tullin alue ja yliopistokampus Kaupin kampus Myllypuro/ Kolmenkulma Hankkio Soveltuvuusarvio Hyvää - Keskeinen sijainti - Rautatie ja bussiliikenne mahdollistavat autottoman elämäntavan - Maankäytössä mukana uusia asuntoja - Keskeinen sijainti - Rautatie ja bussiliikenne mahdollistavat autottoman elämäntavan - Maankäytössä mukana uusia asuntoja - Keskeinen sijainti - Raitiotie, rautatie, bussit ja pyöräily - Opiskelijoiden suuri määrä - Työpaikkojen erittäin suuri määrä - Raitiotie ja kattava bussiliikenne - Osittain valmistelussa olevat asemakaavat mahdollistavat yhteiskäyttöautojen huomioimisen - Kolmenkulman kehittelyssä painotetaan resurssien jakamista sekä älykästä liikkumista - Teollisuuden lisäksi asemakaavassa myös toimistotilaa - Linnainmaa ja sen uusi asemakaava-alue välittömässä läheisyydessä - Seudullisen pyöräilyreitin varrella Huonoa - Toteutus vielä melko kaukana - Ei juuri asutusta - Työpaikkojen autotarve oletettavasti alhainen (pl. erikoisajoneuvot) - Ei asutusta - Kolmenkulman alueen rakentumisen kesto useita vuosia - Varsinaisella kaava-alueella ei juuri asutusta - Kaava-alueen pienuus Tarastenjärvi - Asemakaava mahdollistaa toimistojen sijoittamisen - Ei asutusta - Toimistomaista toimintaa oletettavasti melko vähän - Ei ainakaan lähitulevaisuudessa joukkoliikennettä Lahdesjärvi - Asemakaava mahdollistaa toimistojen sijoittamisen - Joukkoliikenne - Pyöräilymahdollisuuksien huomioiminen - Ei asutusta 29

30 KAUPUNGIN KEINOT EDISTÄÄ YHTEISKÄYTTÖAUTOILUA 30

31 YHTEISKÄYTTÖAUTOILUN TOIMINTAMALLIEN KOLMIKANTA Yhteiskäyttöautoilu taloyhtiöissä Pienten pilottien käynnistäminen taloyhtiöissä + Käytännöllistä tietoa palvelun toimivuudesta, kysynnästä, kannattavuudesta yms. + Suhteellisen helppo käynnistää + Ei sido kaupunkia Yhteiskäyttöautoilu alueellisesti Yhteiskäyttöautoilun edistäminen laajemmalla alueella (kaupunginosa) erityisesti kaavoituksen keinoin Välivaihe kohti kaupungin laajuista järjestelmää + Laajempi vaikuttavuus ja suurempi määrä tietoa kuin taloyhtiökokeiluissa Kaupunkiautomallin luominen Laajan, vapaan yhteiskäyttöautojärjestelmän käynnistäminen koko kaupungin alueella + Palvelun joustavuus ja tasapuolisuus käyttäjille + Mahdollisimman suuri vaikuttavuus + Operaattoreille kiinnostava Käyttäjäkunta suppea Ei edistä yhteiskäyttöautoilua laajassa mittakaavassa à vaikuttavuus pienehkö Voi olla vaikea kehittää kaupungin laajuiseksi järjestelmäksi Vaikuttavuus lähinnä paikallista Käynnistäminen vaatii suunnittelutyötä Alueellinen toteutus ei välttämättä tarpeeksi kiinnostava operaattoreille Vaatii suurimman määrän suunnittelutyötä alkuvaiheessa Operaattorilla isot alkuinvestoinnit 31

32 UUSI PYSÄKÖINTIPOLITIIKKA 2016 à Mikäli hanke kytketään sopimuksin yhteiskäyttöautojärjestelmään vähintään 5 vuoden aikajänteellä, voidaan autopaikkavelvoitetta vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohden, yhteensä kuitenkin enintään 10 % normista. Pysäköintipolitiikka mahdollistaa yhteiskäyttöautoilun yleistymisen Tampereella Edesauttaa ennen kaikkea yksittäisten kokeilujen käynnistämistä sekä yhteiskäyttöautojen lisääntymistä paikallisella tasolla (taloyhtiöt, uudet asemakaava-alueet) Pitkällä aikavälillä voi nopeuttaa myös kaupunkiautojärjestelmän syntymistä Ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan tarvitaan myös muita toimenpiteitä Päävastuu kaupungin sijasta yksityisen sektorin rakennuttajilla Yhteiskäyttöautoilun lisääntyminen pitkälti kiinni siitä, ottavatko rakennuttajat asian omakseen Rahallinen hyöty todennäköisesti kuitenkin hyvä kannustin Yhteiskäyttöautojen vaikutusta autopaikkamääriin voidaan tarkentaa rakennuslupavaiheessa eli pysäköintipolitiikasta voidaan myös poiketa 32

33 ASEMAKAAVAMERKINNÄT Asemakaavoituksessa noudatetaan pysäköintipolitiikan linjausta Asemakaavassa esitettävä aina keinot pysäköintipaikkojen vähentämiseen Erityisen hyvin yhteiskäyttöautoille soveltuvissa kohteissa voitaisiin asemakaavamerkintöjen avulla rakentaa myös pysäköintipolitiikan linjausta vähemmän autopaikkoja Sovelluskohteina alueet, joilla tavoitellaan poikkeuksellisen korkeaa autottomien talouksien määrää, esim. Asemanseutu, Tullin alue, Hiedanranta Kaavamääräyksissä voidaan esittää myös Maksimietäisyys yhteiskäyttöauton noutopisteeseen (esim. 300 m, vastaavalla tavalla kuin pysäköintiä voidaan osoittaa pysäköintilaitoksiin) Minimiyhteiskäyttöautomäärä tai yhteiskäyttöautopaikkamäärä, joka esim. korttelin alueelle on sijoitettava/rakennettava Vaatimus sähköautojen latauspisteen rakentamisesta yhteiskäyttöautopaikan yhteyteen 33

34 ERILLISTEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN OSOITTAMINEN JA VUOKRAAMINEN YHTEISKÄYTTÖAUTOILLE Erityisesti rakennetuilta alueilla, joissa ei ole mahdollisuutta puuttua autopaikkojen määriin kaavan tai pysäköintipolitiikan avulla, tulee yhteiskäyttöautoille löytää pysäköintipaikat katujen varsilta tai piha-alueilta Voidaan rajata tiettyjä pysäköintiruutuja vain yhteiskäyttöautoille Paikan osoittamisen tulee perustua todelliseen tarpeeseen. Tarpeen tulee ilmaista yhteiskäyttöautooperaattorit, jotta osoitetulle paikalle on varmuudella käyttöä Operaattoreiden kanssa voidaan myös oma-aloitteellisesti käydä keskustelu tarpeista erilaisissa ympäristöissä Sovellusalueena esim. keskusta Operaattoreiden tasapuolinen kohtelu tärkeää Helsinki luopui CityCarClubille nimetyistä paikoista (ks. kuva) vuonna 2014 ja vapautti ne kaikille operaattoreille + Käytön helppous autot aina samoissa paikoissa - Riski, että tavalliset autot pysäköivät yhteiskäyttöautopaikoille 34 Kuva: Helsingin Sanomat

35 PYSÄKÖINTIPAIKKATUNNUSTEN MYYMINEN OPERAATTOREILLE Helsinki: Uudessa yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnusjärjestelmässä pysäköintitunnus oikeuttaa pysäköimään kantakaupungin kaikkien vyöhykkeiden asukas- ja yrityspysäköintipaikoilla. Yhteiskäyttöautoyritysten pysäköintitunnuksen hinta on kulloinkin voimassa olevan asukaspysäköintitunnuksen hinnan suuruinen. Vaihtoehtoinen tapa tarjota pysäköintitilaa yhteiskäyttöauto-operaattoreille Pysäköinnin suhteen joustavampi, mutta toisaalta käyttäjille olisi selkeämpää, kun auton paikka olisi aina sama Mobiilijärjestelmillä autot kuitenkin helposti löydettävissä Kaupunki vapautuu pysäköintipaikkojen erillisestä suunnittelusta Vastuu autojen sijoittelusta siirtyy operaattoreille Operaattoreiden ei tarvitse maksaa pysäköintimaksuja, mikä parantaa palvelun kannattavuutta Kaupunki saa kuitenkin tuloja pysäköintitunnusten myynnistä 35 + Ei erillisiä ruutuja yhteiskäyttöautoille à autopaikkamäärä ei vähene + Ei yhteiskäyttöautopaikkojen väärinkäyttöä + Ei tarvetta paikkojen suunnittelulle - Autot lähes aina eri paikassa à käyttäjälle epämielekästä - Tampereella suhteellisen vähän pysäköointitunnusalueita

36 TAMPEREEN ASUKAS- JA YRITYSPYSÄKÖINTIVYÖHYKKEET SEKÄ MAKSULLISEN PYSÄKÖINNIN VYÖHYKKEET Asukas- ja yrityspysäköintivyöhykkeet 2016 yhteiskäyttöautoilun kannalta keskeisiä alueita ei vyöhykkeiden piirissä Maksullisen pysäköinnin laajentuminen tulevaisuudessa pysäköinnin kustannus suuri yhteiskäyttöoperaattoreiden toiminnan kannalta 36

37 KAUPUNKI YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN KÄYTTÄJÄNÄ Yhteiskäyttöautot tulevat etenkin pidemmillä matkoilla halvemmiksi kuin kilometrikorvausten maksaminen oman auton käytöstä Kilometrikorvauksia maksettiin kaupungin työntekijöille vuonna 2015 yhteensä 1,8 milj. Km-korvaukseen ei sisälly esim. pysäköinnin ja pysäköintipaikkojen järjestämisen kulut Kaupungin työntekijöiden pysäköintimaksuja maksettiin vuonna 2015 n Yhteiskäyttöautoilla ajetaan yleensä myös vähemmän kilometrejä kuin omilla autoilla Pidemmällä aikajänteellä kustannushyöty riippuu vuosittaisesta autoilun tarpeesta Mitä vähemmän ajoa, sitä kannattavampi yhteiskäyttöauto on käyttäjälle Tampereen Infran vuorokausivuokra yksiköille usein alhaisempi kuin yksi kertavuokraus Vuokra ei tosin sisällä polttoainekustannuksia Positiiviset vaikutukset elinkeinoelämään Tuetaan liiketoimintaa ja mahdollistetaan yhteiskäyttöautopalveluiden kasvu ja kilpailukykyinen hintataso 37 Huom. Yhteiskäyttöautoilla matkan ajallinen kesto vaikuttaa vuokrauksen kokonaishintaan mitä kauemmin vuokraus kestää sitä enemmän vuokraus maksaa

38 VIRASTOTALON AUTOJEN HALLINNOINTI Nykytila: Nykytilanne: autot omassa hallinnassa Vaihtoehto 1: Vaihtoehto 2: Autoja tarpeeseen toimittava operaattori Yhteiskäyttöautojen käyttäminen Autojen määrä 4 ha + 1 pikkubussi (8 hlöä) Infra hallinnoi, käyttäjä maksaa käytöstä Veloitus maks. 8 h/vrk Kiinteä vuokrausmaksu (8 ) + tuntihinta (4-10 ) + km-hinta (0,20-0,30 ) Autot virastotalon lukitussa hallissa Myös työntekijöiden omia autoja + Käyttäjälle helppo + Käytön edullisuus Hallin vuokra n /kk Toiminta on tappiollista Perustilanteessa esim. 5 pysyvää autoa henkilöstön käytössä virastotalon hallissa Operaattori toimittaa tarvittaessa lisää + Tehostettu käyttö ja optimoitu kaluston määrä + Uudempi kalusto + Työntekijälle helppo + Liiketoiminnan tukeminen Hinnaltaan hieman kalliimpi yksiköille Hallin vuokra säilyy Ei omia autoja, käytetään operaattoreiden tarjoamia palveluilta + Uudempi kalusto + Oletetut kustannussäästöt kun kokonaisuus lasketaan yhteen + Liiketoiminnan tukeminen + Hallin vuokra säästyy, mikäli hallia ei säilytetä työntekijöiden omia autoja varten Autojen nouto hieman etäämmällä Jos Frenckell niin ei merkitystä Autojen saatavuus ei taattu ellei varauksia tehdä hyvissä ajoin Paitsi jos operaattori varautuu kaupungin tarpeisiin ylimääräisillä autoilla 38

39 MUUT EDISTÄMISKEINOT Liikkumisen energiaratkaisujen vaikutus täydennysrakentamisen maankäyttösopimuskorvauksia alentavasti Kaupungin MaaS-pilottien ja yhteiskäyttöautopalveluiden yhdistäminen Matkaketjut kotoa työpaikalle, kaupungista toiseen jne. Markkinointi/viestintäyhteistyö esim. Ekokumppaneiden kanssa Tavoitteena yhteiskäyttöautojen käytön tehostaminen Keinoina esim. promootiotilaisuudet, lehtiartikkelit yhteiskäyttöautojen käytöstä, kilpailut yms. 39

40 TOIMENPIDESUOSITUKSET JA ETENEMISSUUNNITELMA 40

41 YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN PYSÄKÖINTIPAIKAT 1/2 1. Rajataan keskeisiltä sijainneilta pysäköintiruutuja vain yhteiskäyttöautojen käyttöön Tämä varmistaa, että pysäköintiruutuja on yhteiskäyttöautoille aina varmuudella tarjolla Suunnitellaan sijainnit yhdessä operaattoreiden kanssa Pysäköintiruutujen tulee olla tasapuolisesti kaikkien operaattoreiden käytettävissä Pysäköinti vain pysäköintitunnuksella, jolloin myös maksutonta 2. Vapautetaan yhteiskäyttöautot kadunvarsipaikkojen osalta pysäköintimaksuista ja pysäköinnin aikarajoituksista Siirrytään, kun osoitetut paikat eivät enää riitä vastaamaan kysyntään Yhteiskäyttöautot voivat pysäköidä ympäri kaupunkia sinne missä tarve ja kysyntää on Pysäköintioikeuden saamiseksi operaattorin on lunastettava autokohtainen pysäköintilupa Hinnoittelupäätös erikseen, esim. yrityspysäköintitunnuksen mukainen 350 /vuosi Tarvitaan autokohtainen tieto yhteiskäyttöautoille taustajärjestelmään, jotta pysäköinninvalvonta voi tunnistaa sallitut ajoneuvot 41

42 HAHMOTELMA YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN PYSÄKÖINTIPAIKKOJEN SIJOITTELUSTA Paikan sijoittelussa on syytä pyrkiä palvelemaan mahdollisimman suurta ihmisjoukkoa Tampella Huomioidaan myös autottomat taloudet Autoille keskeinen sijainti, ei piiloteta Pysäköintilaitoksia voidaan kuitenkin hyödyntää mikäli niille on operaattoreilla kysyntää Amuri Finlayson Frenckell Juhannuskylä Tammela Vähintään 2 ruutua per kohde Otetaan huomioon matkaketjujen solmupisteet Kauppakatu Rautatieasema Sorsapuisto Alkuun päästään hyvin muutamalla paikalla. Kysynnän lisääntyessä paikkoja voidaan osoittaa enemmän Suunnittelussa vuoropuhelu operaattoreiden kanssa Pyynikintori Satamakatu Laukontori Linja-autoasema / Ratinan kauppakeskus 42

43 YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN PYSÄKÖINTIPAIKAT 2/2 Järjestetään yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkojen suunnitteluvuoropuhelut operaattoreille (2016) sisältönä mm: Yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkojen sijainnit Tarvittava yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkojen määrä Ruutujen merkintätavat ja pysäköintirajoitukset Pysäköintitunnus ja sen käyttäminen Osallistujatahoja mm. operaattorit, katutilavalvonta, kaupunkiympäristön kehittäminen Rakennetaan pysäköintiruutujen tarvitsema infra (2017-) Liikennemerkit ja mahdolliset maalaukset Sähköautojen latauspisteet Mallin toimivuuden jatkuva seuranta ja mahdollisten muutostarpeiden huomiointi 43

44 SÄHKÖAUTOJEN YHTEISKÄYTÖN EDISTÄMINEN Kaupungin sähköisen liikenteen toteutussuunnitelman mukaisesti pyritään aktiivisesti tuomaan myös sähköautoilla operoiva yhteiskäyttöauto-operaattori Tampereelle Selvitetään operaattoreiden yleinen kiinnostus käynnistää palvelu Tampereella Selvitetään operaattoreiden vaatimukset autojen sijainteja ja latausinfrastruktuuria kohtaan Lielahtikeskus P-Frenckell P-Hämeenpuisto P-Plevna P-Hämppi Kauppakeskus Ratina P-Kosken parkki P-Asema Kalevan Prisma P-Tullintori Koilliskeskus Suunnitellaan sopivat sijainnit yhdessä operaattoreiden ja pysäköintilaitosten omistajien kanssa Potentiaalisia pysäköintilaitoksia esitetty viereisessä kartassa P-Duo 44

45 KAAVOITUS- JA RAKENTAMISPROSESSI YHTEISKÄYTTÖAUTOPALVELUIDEN NÄKÖKULMASTA Yleiskaavassa tehdään yleiset linjaukset kaupungin tai sen osan kehittämisestä. Yhteiskäyttöautot voidaan huomioida painottamalla kestäviä ratkaisuja liikenteessä ja liikkumisessa sekä ohjaamalla niitä tukevia ratkaisuja (kävelyn ja pyöräilyn reitit, keskitetyt pysäköintialueet, joukkoliikenne jne.). Osoitetaan yhteiskäyttöautojärjestelmään sitoutumisen vaikutus pysäköintipaikkojen vaadittavaan määrään ja rakennusoikeuteen. Voidaan osoittaa yhteiskäyttöautoille pysäköintipaikat katutilassa, matkaketjujen solmupisteet sekä sallittu maksimietäisyys noutopisteeseen. Tontinluovutuksen yhteydessä voidaan pyrkiä ohjaamaan rakennuttajia yhteiskäyttöautoilun edistämiseen. Keskeisissä kohteissa (esim. keskustan täydennysrakentaminen) voidaan tontinluovutusehtona tai tontinluovutuskilpailun arviointikriteerinä esittää yhteiskäyttöautojen huomioon ottaminen. Rakennusluvan yhteydessä tarkistetaan, että rakennuttaja toteuttaa yhteiskäyttöautopalvelun asetettujen vaatimusten mukaisesti ja riittävän laadukkaasti. Rakennuttajan on kyettävä osoittamaan rakennettavien autopaikkojen määrä ja perusteet niiden poikkeamiseen kaavamääräyksistä (sis. yhteiskäyttöautojen määrä ja sijoittelu). Rakennusvalvonta seuraa, että autopaikkoja toteutetaan esitetty määrä ja että yhteiskäyttöautot hankitaan operoimaan rakennuslupavaiheessa estettyjen suunnitelmien mukaisesti. Rakennusvalvonta seuraa, että yhteiskäyttöautot ovat käytettävissä vaaditun ajan (5 vuotta) YLEISKAAVA TONTINLUOVUTUS RAKENNUSVALVONTA ASEMAKAAVA RAKENNUSLUPA 45

46 RAKENNUTTAJIEN OHJEISTAMINEN Pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoitteen vähentäminen edellyttää toimivan järjestelmän tarjoamisen takaamista vähintään 5 vuodeksi à Ohjeistetaan rakennuttajia (2016) yhteiskäyttöautojen huomioonottamisesta, sitoutumisen vaikuttavuudesta, vastuista ja vaiheistuksesta Oleellista on levittää tietoa rakennuttajille yhteiskäyttöautojen autopaikkavähennysmahdollisuudesta sekä siitä, miten tätä käytännössä voi viedä rakennushankkeissa eteenpäin (esim. sopimukset, huomioiminen rakennusluvassa yms.) Varmistetaan myös toimiva vuoropuhelu kaupungin (rakennusvalvonnan) ja rakennuttajien kesken Voidaan laatia lyhyt kirjallinen ohje, mikäli koetaan tarpeelliseksi Rakennuttajalla tulee olla osoittaa rakennuslupavaiheessa yhteistyösopimus yhteiskäyttöautooperaattorin kanssa 46

47 LIIPAN AUTOJEN KORVAAMINEN YHTEISKÄYTTÖAUTOILLA Liipan autojen omistamiselle ei ole perusteita (toiminnan ollessa tappiollista), jos lähistöllä on tarjolla yhteiskäyttöautoja Ainoastaan 8-paikkaisen bussin omistaminen voi olla tarpeen, koska korvaavia yhteiskäyttöautoja ei toistaiseksi ole Tampereella tarjolla ja perinteiseltä autovuokraamolta vuokrattuna se maksaa yli 150 /kerta Bussin ei kuitenkaan tarvitse sijaita virastotalolla, vaan se voidaan toimittaa tarpeen ilmetessä yksikölle à Luovutaan asteittain virastotalon hallin autoista, kun yhteiskäyttöautoja on saatavilla Vuonna 2017 kahden henkilöauton vähennys Vuonna 2018 kahden henkilöauton vähennys (= loput) (Vaikutuslaskelmat raportin loppupuolella) 47

48 KAUPUNGIN KM-KORVAUSMATKOJEN KORVAAMINEN YHTEISKÄYTTÖAUTOILLA TEHTÄVILLÄ MATKOILLA Kilometrikorvauksia maksettiin kaupungin työntekijöille vuonna 2015 yhteensä 1,8 milj. ja työntekijöiden pysäköintimaksuja maksettiin n Yhteiskäyttöautoilla korvattavissa olisivat lähtökohtaisesti ainakin yksittäiset siirtymiset (esim. kokousmatkat), mutta todennäköisesti myös osa päivittäisestä omilla autoilla tehtävästä työajosta à Laaditaan selvitys kilometrikorvausten maksamisesta (2017) kaupungin työntekijöille ja selvitetään kohteet, joissa yhteiskäyttöautot voisivat korvata km-korvausmatkoja Otetaan huomioon tarjolla oleva ajoneuvokalusto ja ajoneuvojen sijainnit suhteessa kaupungin yksiköihin Arvioidaan kustannusvaikutukset Selvityksessä voidaan ottaa huomioon myös esim. sähköpolkupyörien mahdollisuudet Siirtymällä kilometrikorvausten maksamisesta yhteiskäyttöautojen käyttöön tuetaan myös liiketoimintaa paikallisesti 48

49 ETENEMISSUUNNITELMA Yhteiskäyttöautoille tarkoitettujen pysäköintiruutujen suunnittelu ja keskustelut Finnparkin kanssa Yhteiskäyttöautojen pysäköintiruutujen toteuttaminen ja käyttöönotto Luovutaan lopuista Liipan autoista ja siirrytään yhteiskäyttöautojen käyttöön Erityisen pysäköintitunnuksen luominen yhteiskäyttöautoille ja hinnoittelupäätös Korvataan 2 Liipan autoa yhteiskäyttöautoilla Kaupungin kmkorvausmatkojen korvaaminen yhteiskäyttöautoilla Sähköautojen yhteiskäyttöautopalvelun houkuttelu Tampereelle Selvitys km-korvausmatkoista ja niiden vähentämismahdollisuuksista Asemakeskuksen yhteiskäyttöautopalvelun suunnittelu Kaavoituksen ja rakentamisen toimintamallin suunnittelu (sis. vuoropuhelut) ja käyttöönotto Hervannan yhteiskäyttöautopalvelun suunnittelu Areenan alueen yhteiskäyttöautopalvelun suunnittelu Ranta-Tampellan yhteiskäyttöautopalvelun suunnittelu Kalevanrinteen yhteiskäyttöautopalvelun suunnittelu Tullin ja yliopistokampuksen alueen yhteiskäyttöautopalvelun suunnittelu Hiedanrannan kehittäminen autottoman elämäntavan mahdollistavaksi alueeksi Aktiivinen viestintä tavoitteista, toimenpiteistä ja etenemisestä = Pysäköintiin liittyvät toimenpiteet = Operointiin liittyvät toimenpiteet = Kaavoitukseen ja rakentamiseen liittyvät toimenpiteet = Muut toimenpiteet 49

50 KEHITYSKOHDEKOHTAISET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 50

51 RANTA-TAMPELLA Uusia asukkaita n Alueen pinta-ala n. 16,5 ha, kerrostaloalueen koko n. 500 x 200 m Rakentaminen tiivistä, pysäköinti rakenteellisissa laitoksissa Kuva: YIT àyksi yhteiskäyttöautojen noutopaikka riittää koko alueen tarpeisiin Sijoitus mahdollisimman keskelle aluetta Sijoitus mieluiten maan päälle näkyvyyden maksimoimiseksi Tarvittava automäärä vähintään 5 51

52 HIEDANRANTA Uusia asukkaita parhaimmillaan ja työpaikkoja Alueen mitat n. 700 x 2000 m Kuva: Arkkitehdit MY Painopiste uuden liiketoiminnan mahdollistamisessa sekä älykkäiden ja kestävien ratkaisujen rakentamisessa Raitiotien läheisyys àalueen suunnittelussa voidaan alusta lähtien tähdätä autottomuuteen à Useita yhteiskäyttöautojen noutopisteitä lähelle asukkaita ja erityisesti raitiotien pysäkkien yhteyteen à Vähintään 5 noutopaikkaa à Tarvittava automäärä vähintään 25 52

53 ASEMAKESKUS, KANSI JA AREENA, TULLIN ALUE JA YLIOPISTOKAMPUS Koko alueen mitat n. 650 x 1200 m Kävelyetäisyys keskustaan Rautatie- ja linja-autoasemien läheisyys, raitiotie sekä hyvät pyöräilymahdollisuudet Kuva:Studio Daniel Libeskind/NCC à Yhteiskäyttöautojen noutopisteet sijoitetaan liikenteen solmukohtiin (rautatie- ja linja-autoasema) tai keskitettyyn pysäköintilaitokseen (uusi Tullin kallioparkki) à Toimivat monipuolisina eri matkaketjujen solmupisteinä à Palvelevat asukkaiden ohella vierailijoita ja turisteja à Tarvittava automäärä alussa arviolta 5, myöhemmin 10 53

54 HERVANTA Väkiluku n Alueen mitat n. 2,4 x 2,8 km Tieteenkatu Joukkoliikenteen pääsuunta Ruovedenkatu Bussit + raitiotie Lindforsinkatu DUO Sähkökatu TTY/ Hermia Arkkitehdinkatu Lintuhytti à Alueen laajuudesta ja suuresta asukasmäärästä johtuen tarvitaan useita yhteiskäyttöautojen noutopistettä à Lähes kaikilla asukkailla n. 500 m etäisyys noutopisteelle à Lisäksi palvellaan Hermian ja TTY:n työntekijöitä Hervantajärvi à Esim. 9 noutopisteen järjestelmä (ks. kartta) à Kussakin noutopisteessä 1-2 autoa 54

55 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 55

56 LIIKENNEVAIKUTUKSET Yhteiskäyttöautoja yhteensä tarkastelluissa kohteissa arviolta: 20 (keskustan alue) + 10 (Hervanta) + 5 (Ranta-Tampella) + 10 (Tulli ja yliopistokampus) + 25 (Hiedanranta) + 10 (pysäköintilaitokset/-hallit) + 15 (muu kaupunki) = 95 à Jos yksi yhteiskäyttöauto korvaa 8-25 tavallista autoa, korvautuu yhteensä autoa (=0,7-2,4 % koko Tampereen ajoneuvokannasta) Yhteiskäyttöautojen on todettu pienentävän autoilijoiden ajosuoritteita vajaalla kolmanneksella Aiemmin autottomien talouksien ajosuoritteen on tosin todettu lisääntyvän yhteiskäyttöautojen myötä à Positiiviset vaikutukset ruuhkiin, liikenneturvallisuuteen ja liikenteen päästöihin Yhteiskäyttöautojen arvioidaan myös lisäävän joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksia Ei tutkittua tietoa merkittävyydestä 56 Lähde: Voltti, V Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella

57 KUSTANNUSVAIKUTUKSET 1/3 Tampereen autojen määrä vähenee 0,7-2,4 % à Pysäköinnin tulot ja pysäköintivirhemaksut vähenevät maksimissaan samassa suhteessa Keskustan pysäköinneistä 64 % on tamperelaisten tekemiä (laskelmissa huomioidaan vain tämä osuus) Tampereen pysäköintimittareiden tulot vuonna 2015 olivat n. 5,6 milj. ja pysäköintivirhemaksut 2,6 milj. à Pysäköintimaksut vähenevät vuodessa à Pysäköintivirhemaksut vähenevät vuodessa Keskustan alueella varataan katutilasta n. 20 pysäköintiruutua yhteiskäyttöautojen käyttöön (ks. sivu 42) Näistä 14 sijaitsee kohteissa, jossa pysäköinti on nykyisin maksutonta à Vain 6 maksullista pysäköintiruutua poistuu (n. 0,17 % - Tampereella oli vuonna 2013 yhteensä maksullista pysäköintipaikkaa) 2 kpl maksuvyöhykkeellä 1 ja 4 kpl vyöhykkeellä 2 à Pysäköintimaksut vähenevät arviolta vuodessa 57 Lähteet: Karhula, K. Tiikkaja, H. Palonen, T. Kalenoja, H Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää. Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa. Tampereen kaupunki. Pysäköinninvalvonnan tilastot

58 KUSTANNUSVAIKUTUKSET 2/3 Kaupungin omat autot Vuonna 2012 arvioitiin, että kaupungin omista autoista voitaisiin korvata 16 kpl yhteiskäyttöautoilla* à Jos yhden auton arvo esim , autoista luopumisen kertaluonteinen tulo Oletettavasti kaupunki voi myös luopua osasta pysäköintipaikoistaan autoista luopumisen yhteydessä kustannusvaikutusta ei tässä arvioitu, koska riippuu pysäköinnin kustannuksista yksiköissä Liipan kustannusvaikutukset: Neljän henkilöauton ylläpitokustannusten säästyminen ja myyntitulo (säästöarvio /auto) Yksiköiden kannalta: Pieni ha yksikölle (5 h/50 km) = 38 Iso ha yksikölle (2 h/25 km) = 24 24Rentin Renault Clio (5 h/100 km) = 35 24Rentin Toyota Avensis (2 h/100 km) = 20 à halvempi yksiköille Lisäksi virastotalon hallin vuokran säästyminen (1620 /kk = n /vuosi) 58 * Lähde: Voltti, V. Taskinen, J Virka-autokalusto yhteiskäyttöön Porvoossa ja Tampereella loppuraportti

59 KUSTANNUSVAIKUTUKSET 3/3 Tulot pysäköintitunnusten myynnistä kaupungille 350 /auto/vuosi Järkevästi hinnoiteltu tunnus voi kannustaa hankkimaan sen kaikkiin autoihin à Jos kaikkiin arvioituihin 90 yhteiskäyttöautoon hankittaisiin tunnukset, tulot kaupungille /vuosi à Jos puoleen arvioiduista autoista hankittaisiin tunnus, tulot kaupungille /vuosi Rakennuttajan kannalta: Jos yhden rakenteellisen autopaikan hinta on , kymmenen pysäköintipaikan rakentamatta jättäminen tuo rakennuttajalle säästöt Kuten aiemmin esitettiin, tarvitaan erillinen päätös säästöjen hyödyntämisestä esim. rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa 59

60 VAIKUTUKSET MAANKÄYTTÖÖN Yhteiskäyttöautoilu mahdollistaa osaltaan asumisen ja työpaikkojen tiivistämisen ja keskittämisen joukkoliikennekäytävien varteen 1 yhteiskäyttöautolla voi pysäköintipolitiikan linjauksen mukaan jättää rakentamatta 5 autopaikkaa = n m 2 tilansäästö per auto Jos kaupungin taloyhtiöissä olisi 30 yhteiskäyttöautoa, tilansäästö olisi n m 2, mikä tarkoittaisi noin puolta Ratinan stadionin nurmialasta Koko nurmialan säästämiseksi tarvittaisiin yhteiskäyttöautoa! Suurempi vähennys autopaikkoihin per yhteiskäyttöauto vapauttaisi myös enemmän tilaa ja toisi samalla rakennuttajalle enemmän säästöjä Haasteena autopaikkojen riittävyydestä varmistuminen etukäteen Autojen määrän väheneminen kaupungissa vähentää myös autopaikkojen määrän tarvetta auton poistuminen voisi tarkoittaa arviolta pienempää autopaikkatarvetta à tilansäästö = m 2 eli parhaimmillaan vähän yli Ratinan stadionin nurmen alue 60

61 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Yhteiskäyttöautojen on todettu olevan päästötasoiltaan n. 20 % alhaisempia kuin ajoneuvot keskimäärin Esim. 24Rentin henkilöautot ovat keski-iältään alle vuoden vanhoja On laskettu, että yksi yhteiskäyttöautoilija vähentäisi hiilidioksidipäästöjä kg per vuosi* à Jos väestöstä 2 % (Eurooppalainen malliluku) ryhtyisi yhteiskäyttöautojen käyttäjiksi, olisi Tampereella tulevaisuudessa n yhteiskäyttöautoilijaa à Hiilidioksidivähennys n tonnia vuodessa, euroiksi muutettuna per vuosi 61 * Lähde: Voltti, V Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella

62 YHTEENVETO 62

63 TAVOITETILA 2020 Tampereen kaupunkiin on muodostunut usean eri operaattorin ylläpitämä yhteiskäyttöautojärjestelmä, jossa operaattoreiden välillä vallitsee tervehenkinen kilpailutilanne. Yhteiskäyttöautoja on helposti ja monipuolisesti saatavilla niin kaupunkilaisille kuin kaupungin omiin tarpeisiin. Yhteiskäyttöautoista on tullut kiinteä osa kaupungin liikennejärjestelmää ja matkaketjuja. 63

64 YHTEISKÄYTTÖAUTOJEN HYÖDYT KAUPUNGILLE Mahdollistaa täydennysrakentamisen halvemmilla pysäköintiratkaisuilla Hillitsee rakentamisen ja asumisen kustannuksia Vapauttaa pysäköintitilaa muuhun käyttöön Vähentää yksityisauton omistustarvetta Vähentää autoilun kustannuksia Parantaa sosiaalista tasaarvoisuutta Vähentää autojen määrää ja ruuhkia parantaen siten myös liikenneturvallisuutta Tukee joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuuksien kasvua Vähentää liikenteen päästöjä Parantaa kaupunkiympäristön viihtyisyyttä 64

65 YHTEENVETO TOIMENPIDESUOSITUKSISTA Kaupungin tärkein tehtävä on yhteiskäyttöautojen pysäköintimahdollisuuksien parantaminen katutilassa. Kaupungin tulee viedä eteenpäin sähköautojen yhteiskäyttöpalvelua operaattoreiden ja pysäköintilaitosten omistajien välisen sovittelijan roolissa. Vuoropuhelut kaupungin ja operaattoreiden välillä tarpeellisia operaattoreiden tarpeiden kartoittamiseksi. Yhteiskäyttöautojen edistämiseen kaavoituksen ja rakennusvalvonnan keinoin tarvitaan selkeä toimintatapa, jonka kaikki osapuolet tiedostavat. Kaupungin omistamista autoista voidaan osa poistaa ja kilometrikorvausmaksuja vähentää siirtymällä yhteiskäyttöautojen käyttöön. Samalla tuetaan palveluiden elinkelpoisuutta. Yhteiskäyttöautoja tulee viedä eteenpäin kaupungin keskeisissä kehityshankkeissa, kuten Ranta-Tampellassa, Hiedanrannassa ja Asemanseudulla 65

66 YHTEENVETO VAIKUTUKSISTA Yhteiskäyttöautot korvaavat Tampereella yhteensä arviolta autoa Kaupungin omista autoista voitaisiin yhteiskäyttöautoilla korvata 16 sekä Liipasta 4 autoa Yksi yhteiskäyttöauto vapauttaa n m 2 kaupunkitilaa Keskustan alueelta varataan n. 20 pysäköintiruutua yhteiskäyttöautojen käyttöön Kustannusvaikutukset kaupungille: Kustannus/tulolaji Pysäköintimaksut i) Pysäköivien autojen väheneminen ii) Pysäköintipaikkojen väheneminen Kustannus tai tulo/vuosi Pysäköintivirhemaksut Pysäköintitunnusten myynti Liipan hallivuokra Km-korvausmatkojen kustannussäästöt? Yhteensä Hiilidioksidipäästöjen väheneminen Kertaluonteiset säästöt autoista luopumisesta (20 kpl) Yhteiskäyttöautot vaikuttavat positiivisesti myös: Aluetalouteen Asuntojen hintatasoon Elämisen kustannuksiin Sosiaaliseen tasa-arvoon Ympäristön viihtyisyyteen Ihmisten terveyteen 66

67 LÄHDELUETTELO Ajovalo.net. Autojen keskimääräinen arvon säilyminen mallisarjoittain keväällä 2013 Kantakaupungin yleiskaava 2040 Teollisuus- ja työpaikka-alueiden selvitys 2014 Karhula, K. Tiikkaja, H. Palonen, T. Kalenoja, H Keskustan pysäköinti osana liikennejärjestelmää. Pysäköintiolosuhteiden kehitys Tampereen keskustassa. linjakartta.tampere.fi Opasnet.fi. Autoilun kustannukset Tampereen pysäköinninvalvonnan tilastot Tampereen väestö Voltti, V Autojen yhteiskäytön potentiaali ja vaikutukset pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella Voltti, V. Taskinen, J Virka-autokalusto yhteiskäyttöön Porvoossa ja Tampereella - loppuraportti 67

68 Tekijät: Sini Kahilaniemi Pekka Stenman Kaupungin ohjausryhmä: Mika Kulmala Pauli Välimäki Elli Kotakorpi Timo Seimelä Hanna Montonen Jouni Kumanto

69 LIITTEET i. Tampereen kerros- ja rivitalorakentamisen kehityskohteet ii. Tampereen täydennysrakennusalueet iii. Tampereen muut kehityskohteet 69

70 TAMPEREEN KERROS- JA RIVITALORAKENTAMISEN KEHITYSKOHTEET 70

71 HIEDANRANTA Sijainti Lielahden palvelujen välittömässä läheisyydessä, matkaa ydinkeskustaan noin 5 km Alueen yleiskaava laaditaan osana kantakaupungin yleiskaavaa Yleiskaavan vaihtoehdot valmistuvat vuonna 2015 ja kaavaehdotus vuonna 2016 Tavoitteena on, että alueen ensimmäiset asemakaavat laadittaisiin vuosina Suunnitelmissa rannan suuntainen kevyen liikenteen väylä, jolloin tehdasaluetta ei tarvitsisi enää kiertää Bussilinjoista 3, 21, 27, 28 ja Y35 kulkevat nykyisellään Hiedanrantaa sivuten Ratikan on suunniteltu kulkevan Niemenrannan ohi Lentävänniemeen 71

72 NIEMENRANTA Matkaa Lielahteen n. 1 km ja keskustaan n. 6 km Uusia asukkaita odotettavissa 4300, joista 1200 M-Realin alueelle Asuinrakentamiseen n k-m 2, liikerakentamiseen k-m 2 Bussilinja 3 sivuaa nykyisin Niemenrantaa Ratikan on suunniteltu kulkevan Niemenrannan ohi Lentävänniemeen Pysäköintijärjestelyt: Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 14,3 % 18-25: 32,0 % 26-39: 24,3 % 40-64: 19,7 % >65: 9,6 % Maanpäällinen pysäköinti yht. 898 ap Maanalainen pysäköinti yht ap (pihat ja katujen varret) Erilliset autotallipaikat 40 ap Pysäköintinormit: 1 ap/100 k-m 2 Palveluasunnoissa 1 ap/250 k-m 2 Opiskelija-asunnoissa 1 ap/180 k-m 2 72

73 LENTÄVÄNNIEMI Etäisyys Lielahden palveluihin noin 3 km Asemakaavan sisältö: Kerrosalan lisäys alueella on k-m 2. Yhteensä alueelle osoitetaan k-m 2 kerrosalaa, joista 9000 k-m 2 vanhusten palveluasumista, 1700 k-m 2 uutta (siirtyvää) päiväkotia varten ja noin 2900 k-m 2 liikerakentamisen tiloja Uusi kerrostalokortteli, jossa kerrosluku 6-8. Lisäksi yksi 12 kerroksinen rakennus Kaksi bussilinjaa: 3 ja Y35 Linjaliikennettä on suunnitteilla kehittää tihentämällä vuoroväliä Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 14,3 % 18-25: 9,5 % 26-39: 18,2 % 40-64: 32,8 % >65: 25,1 % Lisäksi on kaavailtu päätepysäkin siirtämistä Jänissaarenkadun päästä lännemmäksi palvelemaan paremmin Pyhällönpuiston läntisiä asuinkortteleita Ratikan päätepysäkki suunniteltu Lentävänniemeen Pysäköintijärjestelyt: Nykyinen pysäköinti katujen varsilla ja pihoissa Uudessa kaavassa myös maanalaista pysäköintiä Pysäköintinormi vaihtelevasti 1 ap/80 k-m 2 sekä 1 ap/100 k-m 2 73

74 SANTALAHTI Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kokouksessaan Rakennusoikeutta yhteensä n k-m 2, josta puhtaasti asumiseen n k-m 2 ja puhtaasti liiketilaksi n k-m 2 Rakennustyyppeinä kerrostalot sekä pientalomaiset rakennukset, joita k-m 2 Bussilinjat 3, 21 ja Y35 kulkevat Santalahden vierestä Raitiotien suunniteltu reitti kulkee alueen vieressä Paasikiventien eteläpuolella Pysäköintijärjestelyt: Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 12,3 % 18-25: 18,7 % 26-39: 27,3 % 40-64: 30,4 % >65: 11,3 % Pysäköintipaikkanormit: 1 ap/125 asuin- tai liikekerros-m 2, 1 ap/80 toimistokerros-m 2, 1 ap/250 opiskelija- tai vanhusten asuntotilan kerros-m 2 Uudet pysäköintipaikat on sijoitettava kannen alle tai maanalaisiin pysäköintilaitoksiin (n. 910 ap) 74

75 RANTA-TAMPELLA Pyöräilyetäisyys keskustorille n. 1,4 km Kerrostalorakentamisen alue k-m 2, josta vähintään k-m 2 asumiseen Tällä hetkellä vain bussilinja 24 kulkee Tampellan Esplanadia pitkin Hervannan suuntaan - Kekkosentiellä ei bussiliikennettä itä-länsisuunnassa Pysäkkivaraus lähijunalle, jos uusi raide toteutuu Ei suunniteltua raitiotieliikennettä Pysäköintijärjestelyt Pysäköinti kansien alla ja maanalaisissa halleissa vieraspysäköinti kuitenkin katujen varsilla Pysäköintipaikkanormi: 1 ap/110 k-m 2, ikääntyneiden palveluasunnoissa 1/250 k-m 2 75

76 KALEVANRINNE 76 Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 12,3 % 18-25: 26,4 % 26-39: 26,0 % 40-64: 18,9 % >65: 16,4 % Etäisyys keskustaan n. 2,5 km Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat mm. Prisma, Hakametsän jäähalli sekä toimisto- ja liiketiloja Maankäytön yleissuunnitelma luonnosvaiheessa Yleissuunnitelman suunnittelualueen kokonaiskerrosalaksi on osoitettu Kalevanrinteen osayleiskaavaan pohjautuen noin k-m 2 Rakennuskanta kerrostalo- ja liiketilavaltaista Lukuisat bussilinjat kulkevat Kalevanrinteen kautta tai sitä sivuten Alueelle on suunniteltu raitiotie ja joukkoliikenneterminaali Pysäköintijärjestelyt: Keskikortteli Nykyiset paikat: S-Market kannen alla 140 ap ja maan tasossa 332 ap Uuden paikat: Prisman alue Kannen alla 205 ap ja katutasossa 230 ap Pysäköintipaikat todennäköisesti vähentyvät

77 HÄRMÄLÄNRANTA Ekotehokas näkökulma asumiseen - Asemakaava vahvistunut 2015 Hyvin sijoittuvat palvelut ja joukkoliikenteen hyvät mahdollisuudet vähentävät liikkumisen tarvetta ja lisäävät ekotehokkuutta Rakennustyyppeinä kerros- ja rivitalot asumiseen yhteensä k-m 2 ja toimitiloille yhteensä k-m 2 Bussilinjat 1, 11 ja 65 kulkevat Nuolialantietä pitkin Raitiotie mahdollinen edellyttäisi ratikan laajenemista Pirkkalaan Tampereen ja Pirkkalan välinen kävelyn ja pyöräilyn pääyhteys Nuolialantien varressa Pysäköintijärjestelyt Joko maanalaisissa tai kansirakenteiden alla olevissa laitoksissa Pysäköintinormit: 77

78 HERVANTAJÄRVI Etäisyys Hervannan keskustaan n. 1,5 km, Tampereen keskustaan n. 10 km Osayleiskaava voimaan kaupunginhallituksen kuulutuksella Asemakaava nähtävillä Asunnoista 3/4 kerrostaloissa ja 1/4 pientaloissa Uutta rakennuskantaa n k-m 2 Väestön demografia: opiskelijat, nuoret perheet Tilavaraus raitiotielle ja sen päätepysäkille Joukkoliikenteen reitti sijoittuisi Hervantajärven pääkokoojakadulle ja linjan vuoroväli olisi huipputunteina 20 ja muuten 30 minuuttia. Pysäkeistä 200 m etäisyydelle sijoittuu 80 % ja 300 m etäisyydelle 90 % asukkaista Pysäköintijärjestelyt: Osayleiskaavamääräysten tonttitehokkuuksien myötä pysäköinti tonteilla toteutetaan todennäköisesti maanpäällisinä pysäköintialueina Pysäköintinormit: Kerrostaloissa: 1 ap/110 k-m 2, opiskelijataloissa 1 ap/200 k-m 2 Rivitaloissa: 1 ap/100 k-m 2 78

79 LINTUHYTTI Etäisyys Hervannan keskustaan n. 1,5 km, Tampereen keskustaan n. 10 km Välittömästi Hervantajärven kaava-alueen itäpuolella Asemakaava hyväksytty Uutta rakennuskantaa n k-m 2, arviolta n. 850 asukkaalle Pienkerros-, rivitalo- ja omakotitalorakentamista Pääasiallisena asukaskuntana nuoret perheet Hervannan joukkoliikenne mahdollisuus myös uuteen aluetta paremmin palvelevaan bussilinjaan (päätepysäkkivaraus) Kävely-/pyöräilyetäisyys mahdolliselle tulevalle raitiotielle Kevyen liikenteen yhteydet Hervantaan (ja siitä eteenpäin) sekä Kangasalle Pysäköintijärjestelyt: Maanpäällinen pysäköinti pihoissa Pysäköintinormi kerros- ja rivitaloissa: 1 ap/85 k-m 2 79

80 OJALA Tampereen ja Kangasalan molemmin puolin, etäisyys Tampereen keskustaan n km Asuinrakentamiseen n k-m 2, työpaikoille n k-m 2 Kerrostaloalueita 27 %, pientalovaltaisia alueita 38 %, erillispientaloalueita 32 % Bussiliikenne suunniteltu yhdellä linjalla Lamminrahkan alueen kautta Varauduttu raitiotien ulottumiseen Ojalaan asti Kevyen liikenteen sujuvat yhteydet asuinalueiden välillä sekä palveluihin suunnittelun lähtökohtana 80

81 TAMPEREEN TÄYDENNYSRAKENNUSALUEET 81

82 AMURI Väkiluku n N. kilometrin päässä keskustan länsipuolella Rakennuskannassa luvun kerrostaloja sekä vanhempia puutaloja Liikkuminen Kävelyllä ja pyöräilyllä merkittävä kulkutapaosuus keskustan läheisyyden vuoksi Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 7,7 % 18-25: 14,0 % 26-39: 22,3 % 40-64: 24,4 % >65: 31,6 % Bussilinjat 27 ja 28 kulkevat Satakunnankatua pitkin. Lisäksi linja 3 Hämeenpuistoa pitkin Asuntokunnista paikoin lähes 57 % autottomia Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti pääasiassa katujen varsilla ja pihoissa 82

83 TAMMELA Väkiluku n Keskustan itäpuolella keskustorille matkaa n. 1,5 km Rakennuskannassa luvun kerrostaloja sekä itäosissa vanhempia puutaloja Liikkuminen Kävelyllä ja pyöräilyllä merkittävä kulkutapaosuus keskustan läheisyyden vuoksi Bussilinja 2 Tammelan puistokatua ja linja 14 Kalevan puistotietä pitkin Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 6,7 % 18-25: 19,6 % 26-39: 25,2 % 40-64: 22,3 % >65: 26,1 % Asuntokunnista parhaimmillaan jopa 66 % autottomia Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti pääasiassa katujen varsilla ja pihoissa Taloyhtiöiden omat parkkihallit 83

84 HERVANTA Väkiluku n Työpaikkoja n (2010) Rakennuskannassa pääasiassa kerrostaloja, etelä- ja länsiosassa myös omakotitaloja Liikkuminen Raitiotien pääsuunta Kattava bussijärjestelmä mm. linjat 3, 4, 5, 13, 20, 24 Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 14,6 % 18-25: 21,8 % 26-39: 25,8 % 40-64: 23,2 % >65: 14,5 % Asuntokunnista parhaimmillaan jopa 66 % autottomia Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti pääasiassa katujen varsilla ja sekä erillisillä maanpäällisillä pysäköintialueilla Finnparkin omistama P-Duo 287 lämmintä autopaikkaa. Ei avoinna yöaikaan 84

85 KAUKAJÄRVI Väkiluku n Rakennuskannassa pääasiassa kerrostaloja Annalan alue kuitenkin pientalovaltainen Liikkuminen Bussilinjat 9, 10, 20, 32, 38 liikennöivät kaupunginosaan näistä 20, 32 ja 38 kulkevat myös Hervannan kautta Parhaimmilla alueilla jopa 63 % talouksista autottomia Määrällisesti kuitenkin vähemmän kuin esim. Hervannassa ja Tammelassa Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 20,4 % 18-25: 13,3 % 26-39: 20,3 % 40-64: 29,3 % >65: 16,6 % Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti katujen varsilla ja pihoissa 85

86 PELTOLAMMI JA LAKALAIVA Väkiluku n Rakennuskannassa pääasiassa kerros- ja pienkerrostaloja sekä rivitaloja, itäosassa myös omakotitaloja. Lakalaivan alue teollisuuspainotteinen. Pirkan Opiskelija-asunnot Oy suunnittelee Peltolammille kolmea uutta kerrostaloa (Vaahterakuja 3) Alta purettaisiin pois vanha 3-kerroksinen rakennus Uutta kerrosalaa n k-m 2 Nykyisen kaavan pysäköintinormi 1 ap/130 k-m 2 (opiskelija-asunnoille) Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 14,3 % 18-25: 16,0 % 26-39: 21,5 % 40-64: 28,2 % >65: 19,9 % Liikkuminen Bussilinjat 36, 50, 52 ja 53 Lempääläntietä pitkin, linja 5 Lahdesjärvelle ja linja 26 Sarankulmaan Rukkamäentietä pitkin Raitiotien mahdollinen tulevaisuuden laajentumisen suunta Lähijunaliikenteen asemavaraus Parhaimmassa korttelissa n. 55 % autottomia talouksia Kokonaisuudessaan kuitenkin autojen määrä melko korkea Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti katujen varsilla ja pihoissa 86

87 LINNAINMAA Väkiluku n Rakennuskannassa pääasiassa kerrostaloja ja rivitaloja, mutta myös merkittävä määrä omakotitaloja Uusi asemakaava-alue Sammon valtatien, Linnainmaankadun ja Leinolankadun välille valmistelussa (kaava nähtävillä 01/2016) N. 350 uutta asukasta Rakennuskannassa sekä kerros- että pientaloja Kerrostaloille 1 ap/100 k-m 2 Erikseen osoitettua maanpäällistä pysäköintiä Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 19,0 % 18-25: 9,9 % 26-39: 18,7 % 40-64: 30,9 % >65: 21,5 % Liikkuminen Bussilinja 17 Leinolankatua pitkin, linjat 38 ja 47 Aitolahdentietä sekä linjat 1 ja 8 Mäentakusenkatua pitkin. Lisäksi linjat 28 ja 29 liikennöivät Heikkilänkadun kautta Parhaimmassa korttelissa n. 53 % autottomia talouksia Kerrostaloalueilla kohtalaisesti (n. 30 %) autottomia talouksia, mutta omakotialueilla autonomistussuhde korkea Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti pääasiassa katujen varsilla ja pihoissa 87

88 TESOMA JA IKURI Väkiluku n Rakennuskannassa pääasiassa kerrostaloja ja omakotitaloja itäosan täydennysrakennusalue pelkästään kerrostaloja Ehyt-yleissuunnitelmassa alueelle uutta kerrosalaa n m 2 (n. 85 % kerrostaloissa) asuntoja lähes uudelle asukkaalle Väestön ikäjakauma 2014: 0-17: 21,8 % 18-25: 9,1 % 26-39: 16,6 % 40-64: 34,6 % >65: 17,9 % Asuntoja eri ikäisille Tavoitteissa myös sujuva joukkoliikenne ja uudenlaiset pysäköintiratkaisut Pysäköinti pääasiassa kansien alle ja rakennusten yhteyteen 1 ap/ 100 k-m 2 Tavoitteissa myös kevyen liikenteen verkoston voimakas kehittyminen Liikkuminen Bussilinjat 8, 21 ja 36 tarkastelualuetta sivuten, linja 13 reittiä Tesoman valtatie Tohlopinkatu Lähijunaseisakkeelle olemassa varaus Itäosan kerrostalokortteleissa parhaimmillaan n. 53 % autottomia talouksia, omakotitaloalueella autonomistussuhde korkea Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti pääasiassa piha-alueilla 88

89 TAMPEREEN MUUT KEHITYSKOHTEET 89

90 KANSI JA AREENA Uusi maankäytön alue keskustassa rautatien päällä Urheilu- ja tapahtumakeskus k-m 2, asuntoja k-m 2, liiketilaa k- m 2, toimistotilaa k-m 2 sekä hotelli k-m 2 Liikenne tukeutuu ympäristöystävällisesti julkiseen liikenteeseen eli junien ja linja-autojen käyttöön Keskeisen sijainnin myötä luonnollisesti myös kävely ja pyöräily Pysäköintijärjestelyt: Autopaikkatarve kpl Pysäköintinormit: Liike- ja toimistotilat 1 ap/100 k-m 2 Asuintilat 1 ap/100 k-m 2 1 ap/125 k-m 2 Majoituspalvelut 1 ap/200 k-m 2 Asemakaavassa merkintä, jolla pysäköintiä voi osoittaa myös maksimissaan 300 m päässä oleviin pysäköintilaitoksiin 90

91 ASEMAKESKUS Rautatieaseman ympäristön uudistamiseen tähtäävä hanke Suunnittelukilpailun voittajatyön esityksiä: Asuntoja n k-m 2, liiketiloja n k-m 2, toimistotiloja n k-m 2 Myöhemmin arvioitu, että kysyntä ei nykyisin riitä näin suurelle määrälle liikeja toimistotilaa, vaikka sijainti onkin sijoittajille houkutteleva Uusi linja-autoasema Pakkahuoneenaukiolle Liikenne tukeutuu julkiseen liikenteeseen Keskeisen sijainnin myötä luonnollisesti myös kävely ja pyöräily Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinnin monimuotoisuus ja vuorottaisuus avainasemassa Käyttäjille tarjotaan sekä lyhyt- että pidempiaikaista pysäköintiä Mikäli alueelle sijoittuisi paljon liiketilaa, tulisi pysäköintinormin olla luokkaa 1 ap/35 k-m 2 91

92 KAUPIN KAMPUS Yliopistollisen keskussairaalan alueen tiivistyminen ja laajentuminen etenkin itäsuuntaan Sairaalan ympärille lääketieteen tutkimusta, tuotekehitystä ja opetustoimintaa Uutta rakennusoikeutta n k-m 2 Uusia työpaikkoja n ja opiskelupaikkoja n Raitiotien pistoraide suoraan alueelle Kattavan bussiliikenteen tavoitettavissa Pysäköintijärjestelyt: Uudet erilliset pysäköintilaitokset k-m 2, osa maanalaista Katujen varret ja piha-alueet täydentävinä ratkaisuina Pysäköintinormit: Liike-, toimisto-, työ- ja toimitilat 1 ap/100 k-m 2 Asiakaspaikoitus keskussairaalalla 1 ap/350 k-m 2 1 ap/10 samanaikaisesti työskentelevää työntekijää kohden Asuminen 1 ap/125 k-m 2 Opiskelija-asuminen 1 ap/200 k-m 2 Palveluasunnot 1 ap/250 k-m 2 92

93 TULLIN ALUE JA YLIOPISTOKAMPUS Uutta rakennusoikeutta n k-m 2 Asuinrakennuksia ja opiskelija-asuntoja n k-m 2 N uutta asukasta, uusia työpaikkoja n Erittäin keskeinen sijainti, kivenheiton päässä keskustasta Liikennejärjestelmä koostuu raitiotiestä, kattavasta bussiliikenteestä, rautatiestä ja pyöräilyverkostosta Pysäköintijärjestelyt: Tarve n uudelle pysäköintipaikalle Tullin alueella sekä 500:lle kampuksen alueella Nykyisiä kadunvarsipaikkoja poistetaan Kaikki pysäköinti maanalaiseksi Uusi Tullin kallioparkki Korvaa P-Tullin ja P-Tullintorin 93

94 MYLLYPURO/KOLMENKULMA Nykyisen Myllypuron teollisuusalueen laajennus, joka liittyy Tampereen, Nokian ja Ylöjärven yhdessä kehittämään Kolmenkulman alueeseen Kolmenkulmaa kehitetään cleantech-näkökulmasta Tavoitteissa mm. resurssiviisaus, energiaomavaraisuus sekä älykäs liikkuminen Asemakaava hyväksytty N uutta työpaikkaa Ei nykyisin joukkoliikenteen välittömässä läheisyydessä Pysäköintijärjestelyt: Pysäköintinormit Yleinen 1 ap/50 k-m 2 Liike- ja toimistotilat 1 ap/50k-m 2 Teollisuus ja varastot 1 ap/100 k-m 2 Asutus 1 ap/asunto 94

95 TARASTENJÄRVI Teollisuus- ja yritysalue, jonka rakennusalasta osa voidaan hyödyntää liike- ja toimistotiloina Rakennusoikeutta yhteensä n k-m 2 Ei joukkoliikennettä, mutta sitä on suunniteltu Hyötyvoimankadun ja uuden Kaitaveden kautta keskustaan Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti maanpäällistä pysäköintiä piha-alueilla Pysäköintinormit: Teollisuus 1 ap/200 k-m 2 Varastot 1 ap/400 k-m 2 Toimistot 1 ap/100 k-m 2 Liike- ja myymälätilat 1 ap/70 k-m 2 95

96 LAHDESJÄRVI Teollisuuden ja liiketoiminnan työpaikka-alue IKEAn eteläpuolella Pohjoisosassa liikerakennusten korttelialueet, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä Eteläosassa liike-, toimisto-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueet Arvioitu työpaikkamäärä Yhteenlaskettu rakennusoikeus n k-m 2 Bussiliikenteelle kääntöpaikka kadun päässä, pysäkkivaraukset molempien kiertoliittymien kohdalla molempiin suuntiin Alueella on mahdollista liikkua sujuvasti myös kävellen ja pyöräillen Polkupyörille osoitettu pysäköintipaikkoja Pysäköintijärjestelyt: Pysäköinti lähtökohtaisesti piha-alueilla Pysäköintinormit: Teollisuus ja varastot 1 ap/150 k-m 2 Liike- ja toimistotilat 1 ap/50 k-m 2 96

97 HANKKIO Teollisuusalueen laajennus tonttitarjonnassa liike-, teollisuus- ja toimistotontteja Uutta rakennusalaa n k-m 2 Uusia työpaikkoja Tällä hetkellä Sammon valtatietä pitkin ei kulje joukkoliikennettä lähin bussilinja 17 liikennöi Leinolankatua pitkin Seudullisen pyöräilyn pääreitin varrella Pysäköintijärjestelyt: Maanpäällinen pysäköinti Pysäköintinormit: 1 ap/10 samanaikaisesti työskentelevää työntekijää kohden Liike- ja toimistotilat 1 ap/50 k-m 2 Teollisuus, tuotanto ja tutkimus 1 ap/100 k-m 2 Varastot 1 ap/150 k-m 2 97