Aikataulut ja ohjeet yo-kirjoituksiin. Tapani Blomster ABITURIENTTIEN OPAS

Transkriptio

1 Aikataulut ja ohjeet yo-kirjoituksiin Tapani Blomster ABITURIENTTIEN OPAS Kevät 2017

2 ABITURIENTTIEN OHJELMA KEVÄT 2017 Abiturienttien koeviikko PVM KOE AIKA Kokelaita TILA Ti FY preli neukkari To 2.2. Ke preli neukkari Ti 7.2. MA preli Ke 8.2. ÄI essee preli To 9.2. Normaalit oppitunnit Preliminäärikokeesta saa poistua aikaisintaan klo Ruokailu on ruokasalissa klo lähtien ja klo saakka. Kokeeseen saa itse tuoda välipalaa. Klo alkaen ovat normaalit oppitunnit. Niillä abeilla, joilla ei ole fysiikan tai kemian koetta, on normaalit oppitunnit. Matematiikan koetta saa halutessaan jatkaa klo 13 jälkeenkin Potkiaiset (normaalit oppitunnit saakka) Penkkarit, abishow klo KEVÄÄN YLIOPPILASKIRJOITUKSET 2017 Kirjoittajien lukumäärä ja tilat KIRJALLINEN KOE Pe AI Tekstitaito 8 Luokka 15 Kuullun ymmärtäminen: ma toinen kotimainen kieli BB klo 9.00, 2 kpl, neuvotteluhuone ti EA klo 9.00, 4 kpl, luokka 23 1

3 KIRJALLISET KOKEET pvm Aine kirjoittajien lukumäärä paikka Ma AI Esseekoe 8 Luokka 15 Ke PS(2) sähköinen koe, FY(2) 4 luokka 8 Pe EA 4 Luokka 8 ma BB 2 neuvotteluhuone Ke MA M(5), N(1) Luokka 15 Pe YH(1) sähköinen 4 luokka 8 koe,ke(1), TE(2) Tutkintomaksu maksetaan koulun antaman laskun mukaisesti viimeistään eräpäivään mennessä. Perusmaksu on 14,00 ja koekohtainen maksu jokaiselta kokeelta 28, Ilmoittautuminen uusintakuulusteluun klo Uusintakuulustelu (kaikki kurssit) arvostelukokous/väliarvostelu välitodistukset jaettavissa niille, jotka tarvitsevat yhteishaussa tai haluavat muuten Kokelaiden osallistumisoikeus ilmoittautumiinsa yo-kokeisiin tarkastetaan 4. jakson kurssisuoritusten varmistuttua lukuun ottamatta äidinkielen osallistumisoikeutta, joka on tarkastettu jo ennen tekstitaidon koetta lähetetään YTL:lle tieto niistä kokelaista, jotka ei voi osallistua johonkin kirjoitukseen (pakollisia kursseja puuttuu) Kirjoitusten jälkeen on mahdollisuus korotustentteihin. Niistä sovitaan suoraan aineenopettajien kanssa. 2

4 Rehtori lähettää yo-lautakunnalle tiedot kokelaista, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. Kurssien tulee olla suoritettu tähän mennessä. Ylioppilaskirjoitusten tulokset julkistetaan noin Julkistamisesta kerrotaan tiedotusvälineissä. Lakkiaisharjoitukset ovat 2.6. klo Lakkiaisjuhla on nuoriso ja liikuntatalolla 3.6. klo Tapani Blomster Rehtori 3

5 AIKATAULU KEVÄÄN KIRJOITTAJILLE LOKA-MARRASKUU Ilmoittautuminen ylioppilaskirjoituksiin. Opinto-ohjaaja (ja rehtori)pitää ensimmäisen tiedotustilaisuuden kirjoituksiin aikoville. Jaetaan ilmoittautumis-lomakkeet, jotka palautetaan opinto-ohjaajalle mennessä. TAMMIKUU Äidinkielen osallistumisoikeus yo-kokeisiin tarkastetaan ennen tekstitaidon koetta. Tutkintomaksu maksetaan koulun lähettämän laskun mukaisesti viimeistään eräpäivään mennessä. HELMIKUU Ennen kuin kevään ylioppilastutkinnon äidinkielen tekstitaidon koe ja kielten kuullunymmärtämiskokeet alkavat, opinto-ohjaaja (ja rehtori) pitää tiedotustilaisuuden käytännön järjestelyistä. MAALISKUU Yo-kirjoitusten kirjalliset kokeet alkavat. Kokelaiden osallistumisoikeus ilmoittautumiinsa yo-kokeisiin tarkastetaan 4. jakson kurssisuoritusten varmistuttua lukuun ottamatta äidinkielen osallistumisoikeutta, joka on tarkastettu jo aiemmin. TOUKOKUU Rehtori lähettää 5. toukokuuta mennessä yo-lautakunnalle tiedot kokelaista, jotka eivät saa lukion päättötodistusta. Kurssien tulee olla suoritettu tähän mennessä. Tulokset yo-kirjoituksista voi noutaa koulun kansliasta toukokuun 20. päivän jälkeen. Lakkiaisharjoitukset ovat lakkiaisia edeltävänä perjantaina klo Ylioppilaslakit tulee olla mukana harjoituksessa. Lakkiaiset alkavat klo Ylioppilaiden tulee olla paikalla viimeistään klo Ilmoittautuminen syksyn yo-kokeisiin toukokuun loppuun mennessä. KESÄKUU Tutkintomaksu maksetaan koulun lähettämän laskun mukaisesti viimeistään eräpäivään mennessä 4

6 YLIOPPILASTUTKINNON RAKENNE (lisätietoja osoitteesta: Ylioppilaskokelaan on osallistuttava neljään (4) pakolliseen kokeeseen suorittaakseen tutkinnon. Pakolliset kokeet äidinkieli (tai suomi toisena kielenä -koe) kaikille pakollinen valittava kolme (3) seuraavista neljästä: o toinen kotimainen kieli, ruotsi (A- tai B-taso) o vieras kieli (A- tai C-taso) o matematiikka (A- tai B-taso) o yksi reaaliaineen koe Ylimääräiset kokeet Yllä olevan kohdan valinnoista riippuen kokelas voi halutessaan sisällyttää tutkintoonsa yhden tai useamman ylimääräisen kokeen. Tutkintoon voi kuitenkin sisällyttää vain yhden saman oppiaineen kokeen. Vieraan kielen kokeita järjestetään seuraavasti: A-tason koe: englanti, espanja, ranska, saksa ja venäjä C-tason koe: englanti, espanja, italia, ranska, saksa, venäjä, latina ja portugali. Myös matematiikassa ja toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi) järjestetään vaativuudeltaan kaksi eri tason koetta. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, kumman tason kokeeseen hän edellä mainituissa aineissa osallistuu. Kokelas saa esimerkiksi suorittaa pitkään tai lyhyeen oppimäärään perustuvan matematiikan kokeen riippumatta siitä, minkä oppimäärän mukaan hän on opiskellut. Kokelaan on kuitenkin suoritettava vaativampi koe (A-taso) vähintään yhdessä seuraavista pakollisista kokeista: matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä tai vieraassa kielessä. Toisessa kotimaisessa kielessä ja vieraassa kielessä vaativammalla kokeella (A-taso) tarkoitetaan peruskoulun alaluokilta alkavan, kaikille yhteisen kielen (A-kieli) oppimäärään perustuvaa koetta. Kokeet laaditaan kussakin oppiaineessa valtioneuvoston lukiolain 10 :n nojalla antamassa tuntijakopäätöksessä määrättyjen pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien perusteella. 5

7 Äidinkielen kokeen korvaava suomi toisena kielenä -koe Kokelas, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame, voi ylioppilastutkinnossa äidinkielen kokeen sijasta suorittaa suomi (ruotsi) toisena kielenä -kokeen. Se suoritetaan äidinkielen esseekokeen kirjoituspäivänä. Kokelaalta ei vaadita äidinkielistä suomen kielen osaamista. Ylioppilastutkinnon osana kokeen hyväksytty suorittaminen antaa korkeakoulukelpoisuuden ja riittävän näytön jatko-opinnoissa vaadittavasta suomen kielen taidosta. HAJAUTETTU YLIOPPILASTUTKINTO Tutkinto suoritetaan enintään kolmen peräkkäisen tutkinto-kerran aikana. Osallistumisoikeus yo-kokeeseen: kyseisen aineen kaikki pakolliset kurssit tulee olla opiskeltu ennen kirjallista koetta! Reaaliaineen kokeeseen saa osallistua, kun on suoritta-nut aineen pakolliset kurssit tai, jos pakollisia kursseja ei ole, kaksi kurssia. Neuvottele aina opinto-ohjaajan kanssa ennen hajautetun tutkinnon aloittamista. Vältä liian aikaista aloitusta! YLIOPPILASKIRJOITUKSIIN ILMOITTAUTUMINEN Koko lukiota suorittava opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä kokeita. Tutkinnon täydentäjä sen sijaan ilmoittautuu vain erillisiin kokeisiin. Kevään/syksyn kirjoituksiin ilmoittaudutaan / mennessä. Ilmoittautuminen tapahtuu lomakkeella, joita jaetaan opinto-ohjaajan (ja rehtorin) pitämissä tiedotustilaisuuksissa (loka-kuun/huhtikuun loppupuolella). Ilmoittautumislomakkeita saa myös lukion kansliasta. Yo-kirjoituksiin ilmoittaudutaan henkilökohtaisesti opinto-ohjaajalle. Osallistumismaksulomakkeet jaetaan koulussa kevään kirjoitusten osalta ja postitetaan opiskelijalle syksyn kirjoitusten osalta. Maksu koostuu perusmaksusta (14 ), joka maksetaan jokaisella tutkintokerralla (hajautettu tutkinto) sekä ainekohtaisesta maksusta (28 /koe). Maksut voivat vaihdella vuodesta toiseen. Ilmoittautuminen kirjoituksiin on sitova: ylioppilastutkintomaksu on kaikissa tapauksissa maksettava kokonaisuudessaan. Osallistumismaksu on ulosottokelpoinen. Kokelas ei voi itse 6

8 muuttaa laskulomakkeessa olevaa summaa. Siinä tapauksessa, että koulu joutuu peruuttamaan kokelaan osallistumisoikeuden yksittäiseen kokeeseen suorittamattomien kurssien vuoksi, kokelas voi anoa ylioppilastutkintolautakunnalta koekohtaisen maksun palauttamista. Tässäkin tapauksessa kokelas joutuu maksamaan perusmaksun. Esim. lääkärintodistuksen perusteella kokelas voi anoa ylioppilastutkintolautakunnalta ilmoittautumisen mitätöintiä. Tällöin tulee ottaa yhteyttä rehtoriin. OSALLISTUMISOIKEUS Lukion opiskelijalla on oikeus osallistua yo-tutkinnon kokeeseen, kun hän on opiskellut ennen kirjalliseen kokeeseen osallistumistaan vähintään asianomaisen oppiaineen pakolliset kurssit. Reaaliaineen kokeeseen aineessa, jossa ei ole yhtään pakollista kurssia, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua opiskeltuaan kaksi kyseisen aineen lukiokurssia. Jos vieraan kielen koe perustuu oppimäärään, jossa ei ole pakollisia kursseja, lukion oppimäärää suorittava voi osallistua kokeeseen opiskeltuaan kolme lukiokurssia. Kirjallisten kokeiden alkaessa rehtori on velvollinen ilmoittamaan lautakunnalle, jos tutkintoon ilmoittautunut kokelas ei täytä osallistumiselle säädettyjä edellytyksiä. YLIOPPILASTUTKINNON ERITYISJÄRJESTELYT Lukihäiriöiselle, sairaalle tai vammaiselle kokelaalle voidaan hakemuksesta myöntää erityisjärjestelyjä ylioppilastutkinnon kokeiden suorittamista varten (lisäaika kirjallisessa kokeessa, isokirjaimiset koetehtävät jne.). Erityisjärjestelyjä anotaan ylioppilastutkintolautakunnalta kirjallisesti viimeistään silloin kun kokelas ilmoittautuu tutkintoon. Anomuksen tekemiseksi tulee ottaa yhteyttä opinto-ohjaajaan. Kokelaan lukihäiriö, sairaus, vamma tai erityisen vaikea elämäntilanne voidaan myös ottaa huomioon kokeen lopullista arvosanaa määrättäessä. Todistus lukihäiriöstä, lääkärintodistus ja/tai puoltolause tulee toimittaa koululle ilmoittautumisen yhteydessä. KOETILAISUUS Kielten kuullunymmärtämiskokeet ryhmän koosta riippuen luokassa 23 tai neuvotteluhuoneessa. Kirjalliset kokeet pidetään liikuntasalissa tai pienten ryhmien kohdalla koulun tiloissa. Sähköiset kokeet pidetään luokassa 8. Kokeisiin täytyy saapua ainakin 20 min ennen niiden alkua, jotta kokeet voidaan aloittaa lautakunnan ilmoittamana aikana. Kaikki kirjalliset kokeet alkavat klo 9.00 ja kestävät 6 tuntia. Kuullunymmärtämisen koeajoista ilmoitetaan erikseen, ja ne kestävät noin 60 min. Kahta vieraan kielen lyhyen oppimäärän kirjallista koetta suorittavalla on koeaikaa 8 tuntia. 7

9 Kirjallisista kokeista saa poistua aikaisintaan klo 12. Kuullunymmärtämiskokeesta ei voi poistua kesken koetta. Omalla nimellä varustetut taulukot ja laskimet on tuotava viimeistään koetta (fysiikka, kemia, maantiede ja matematiikka) edeltävänä koulupäivänä klo 15 mennessä lukion kansliaan tarkastettavaksi. Kokelaat otetaan sisään kirjoitustilaan arvotussa istumajärjestyksessä. Kokelaat on lisäksi numeroitu juoksevalla numerolla, joka on lautakunnan käyttämä kokelasnumero ATK-rekisteriä varten. Nimen edessä oleva kokelasnumero on ehdottomasti merkittävä kaikkiin papereihin. Tarkasta siis oma kokelasnumerosi ennen kokeen alkua. Eri kokeissa voi olla eri kokelasnumerot. Opiskelijan on kokeisiin tullessaan syytä varmistua siitä, ettei taskuissa eikä muualla ole mitään asiaankuulumatonta, joka voisi aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Salissa saattaa aluksi olla viileää, joten on suositeltavaa pukeutua lämpimästi. Koetilaisuudessa jaetaan koulun numerolla tai leimalla varustettuja konseptiarkkeja. Varmistu, että kynät, kumi ja teroitin ovat mukana (puolipehmeä lyijykynä HB tai nro 2). Saliin saa tuoda vain kirjoitusvälineet ja eväät ilman käärepaperia, mielellään läpinäkyvässä rasiassa. Kaikki, mitä kokelas tuo saliin ja siellä tarvitsee, tarkistetaan salin ovella. Kaikista eväistä on poistettava etiketit / tekstit teipattava piiloon ennen saliin tuloa. Matkapuhelimen tuominen koetiloihin on lautakunnan määräysten vastaista, joten sen tuominen koetiloihin on kiellettyä. Matkapuhelimen ja muun henkilökohtaisen omaisuuden voi jättää liikuntasalissa tai muussa koetilassa lähelle ovea varatulle pöydälle. Kokelas pyytää lupaa päästä WC-käynnille nousemalla seisomaan pulpettinsa viereen. Kättä nostetaan, kun on muuta asiaa, esim. kynä putoaa, tarvitsee lisää paperia ym. Salista voi olla samanaikaisesti poissa yksi kokelas ja vain valvojan saattamana. Koepapereita ei saa rypistää, repiä eikä taittaa. Salista ei saa viedä mitään paperia poistuessaan, ei edes tehtäväpaperia. Kaikki palautetaan päävalvojalle. Papereihin, jotka eivät ole vastauspapereita, merkitään selvästi sana "konsepti" tai ne yliviivataan. Kun koe ilmoitetaan päättyneeksi, salissa vielä olevat kokelaat nousevat ylös ja odottavat rauhallisesti niin kauan, kuin papereiden palautus yksi kokelas kerrallaan kestää. KOKEET ÄIDINKIELEN KOE Äidinkielen koe on kaksiosainen. Se koostuu tekstitaidon kokeesta sekä esseekokeesta. Kokelaan tulee osallistua samalla tutkintokerralla sekä tekstitaidon kokeeseen että esseekokeeseen. Kokelaan äidinkielen arvosana määräytyy molempien kokeiden painotetun 8

10 yhteispistemäärän perusteella. Äidinkielen koe mittaa ilmaisun ja ajattelun taitoja sekä tekstien erittelyn ja tulkinnan taitoja. Tekstitaidon koe pidetään kevään tutkintokerralla helmikuussa ennen kielten kuullunymmärtämiskokeita ja syksyn tutkintokerralla kuunteluiden jälkeen saman viikon perjantaina. Esseekoe pidetään muiden kirjallisten kokeiden yhteydessä. Tekstitaidon kokeessa tutkitaan kokelaan erittelevää ja päättelevää lukutaitoa ja kielellistä ilmaisua. Tilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä ja/tai kaunokirjallisia tekstejä. Tekstit voivat olla itsenäisiä kokonaisuuksia tai katkelmia laajemmasta teoksesta. Tehtäviä on viisi ja kokelaan tulee vastata niistä kolmeen. Tehtävät liittyvät tekstien merkityksiin, rakenteisiin, ilmaisuun jne. Tehtävänä voi olla esimerkiksi lyhyehkö kirjoitus, tai kokelasta voidaan pyytää kommentoimaan tai tiivistämään pohjatekstiä. Vastauksen sopiva pituus on 1 2 konseptisivua. Tehtävät arvostellaan asteikolla 0 6 pistettä. Vastaukset voidaan kirjoittaa samalle konseptiarkille. Uusi vastaus on aloitettava aina uudelta sivulta. Esseekokeessa tutkitaan kokelaan ajattelun kehittyneisyyttä, kielellistä ilmaisukykyä ja kokonaisuuksien hallintaa. Koetilaisuudessa kokelaille jaetaan vihkonen, joka sisältää tehtävänannot ja aineiston. Aineistona on asiatekstejä, kaunokirjallisia tekstejä sekä mahdollisesti muuta aineistoa, kuvia, tilastoja tai taulukoita. Esseekokeessa on vähintään 12 tehtävää, joista kokelas valitsee yhden. Kirjoitustehtävien aiheet voivat liittyä paitsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppisisältöihin myös laajemmin lukiolaisen yleissivistykseen ja elämäntuntemukseen. Kirjoituksen näkökulma voidaan määrätä tehtävänannossa, mutta usein kirjoittajan on mahdollista itse valita näkökulmansa. Arvosteltaviksi tarkoitetut lopulliset suoritukset jätetään selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokeessa käytetään lyijykynää, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Tekstit kirjoitetaan helposti luettavalla käsialalla niin, että isot ja pienet alkukirjaimet erottuvat toisistaan, yhdyssanojen osat on kirjoitettu selvästi yhteen ja kappalejako on osoitettu selvästi. REAALIAINEIDEN KOKEET Ilmoittautuessaan reaalikokeeseen kokelas ilmoittautuu tietyn oppiaineen kokeeseen, josta ei voi koetilanteessa enää poiketa. Samalla ilmoitetaan, onko koe pakollinen vai ylimääräinen. Kullakin tutkintokerralla on kaksi reaaliaineiden koepäivää. Yhtenä koepäivänä järjestetään psykologian, filosofian, historian, fysiikan ja biologian kokeet. Toisena koepäivänä järjestetään ev.lut. uskonnon, ortod. uskonnon, elämänkatsomustiedon, yhteiskuntaopin, kemian, maantieteen ja terveystiedon kokeet. Yhtenä päivänä voi osallistua vain yhden 9

11 reaaliaineen kokeeseen. Siten yhdellä tutkintokerralla voi suorittaa enintään kaksi reaaliaineen koetta. Reaaliaineen kokeeseen osallistuvalta edellytetään, että hän on opiskellut vähintään tämän aineen pakolliset kurssit. Niissä oppiaineissa, joissa ei pakollisia kursseja ole, edellytetään vähintään kahden lukiokurssin opiskelua. Tehtäviä ja vastauksia on eri aineissa seuraavasti ja sähköiset kokeet keväällä 2017 aine tehtäviä vastausten enimmäismäärä uskonto 10 6 et 10 6 psykologia 10 6 sähköinen koe filosofia 10 6 sähköinen koe historia 10 6 yhteiskuntaoppi 10 6 sähköinen koe fysiikka 13 8 kemia 12 8 biologia 12 8 maantiede 10 6 sähköinen koe terveystieto 10 6 Kussakin reaaliaineen kokeessa annetaan kaksi erityisen vaativaa jokeritehtävää. Pisteytys noudattaa käytäntöä: tavanomainen tehtävä 0 6 pistettä, jokeritehtävä 0 9 pistettä Kunkin reaaliaineen kokeessa on 1 4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Kokelas merkitsee vastauksen otsikoksi kyseessä olevan reaaliaineen nimen tai kirjainlyhenteen ja tehtävän numeron, esim. MAANTIEDE 3 tai GE 3, mutta ei itse tehtävää. Kokelas kirjoittaa ainakin yhden vastauksensa kokoarkille alkaen ensimmäiseltä sivulta. Muut vastaukset kirjoitetaan puoliarkeille. Kullekin paperille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän suorituksen. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä saa jatkaa toisella tyhjällä paperilla. Kokoarkin sisään liitetään muut suoritukset numerojärjestyksessä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava, ja niihin on merkittävä sana konsepti. Näitä papereita ei lähetetä lautakuntaan, mutta mahdollisten kyselyjen varalta ne säilytetään lukiossa vuoden ajan. Laskin Reaaliaineiden kokeista ainoastaan fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon. 10

12 Taulukkokirjat Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö: MAOL: MAOL- taulukot, Otava Ranta - Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Käytettäväksi tarkoitetut omalla nimellä varustetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään klo 15 koetta edeltävänä työpäivänä lukion kansliaan tarkastettaviksi. Tarkastetut laskimet ja taulukkokirjat palautetaan kokelaille koetilaisuuden alkaessa. SÄHKÖISET REAALIAINEIDEN KOKEET 2 KOKEEN RAKENNE 2.1 Tehtävät Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 :n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina (A 915/2005, 1 ). Tehtävät laaditaan noudattaen voimassa olevia lukion opetussuunnitelman perusteita. Reaaliaineen koe rakentuu tehtävätyypiltään ja vaativuustasoltaan toisistaan eroavista moduuleista, joissa voi olla useita tehtäviä. Osa tehtävistä voi olla pakollisia. Tehtävissä voi olla oheis materiaalina esimerkiksi tekstejä, kuvia, tilastoja, karttoja, animaatioita, videoita tai äänitallenteita. Kokeen modulaarista rakennetta ja tehtävätyyppejä on luonnehdittu ylioppilastutkintolautakunnan aiemmassa linjauksessa, joka koskee sähköistä ylioppilastutkintoa reaaliaineiden kokeissa. 2.2 Tehtävien määrä ja vastausten enimmäismäärä Tehtävien määrä kussakin reaaliaineen kokeessa riippuu oppiaineen pakollisten ja valtakunnallisesti määriteltyjen syventävien kurssien määrästä, oppiaineen luonteesta ja tehtävien luonteesta. Tehtävi-en määrät ja vastausten enimmäismäärät kokeissa ovat seuraavat: 11

13 vastausten tehtävien määrä enimmäismäärä evankelis-luterilainen uskonto 9 5 ortodoksinen uskonto 9 5 elämänkatsomustieto 9 5 filosofia 9 5 psykologia 9 5 historia 9 5 yhteiskuntaoppi 9 5 maantiede 9 5 terveystieto 9 5 fysiikka 11 7 kemia 11 7 biologia Vastauksista annettavat pisteet Tehtävän laajuuden ja kysymysmuodon mukaan tehtävän maksimipistemäärä voi vaihdella välillä pistettä. Kokeen maksimipistemäärä on 120 pistettä. Sen saavuttaminen edellyttää, että kokelas vastaa myös niihin tehtäviin, joissa tehtäväkohtainen maksimipistemäärä on suuri 3 KOETARVIKKEET Sähköisen koejärjestelmän käyttöön tarvittavat välineet on määritelty ylioppilastutkintolautakunnan yleisissä määräyksissä ja ohjeissa (1.4.4 Sähköisessä kokeessa tarvittavat välineet). 3.1 Luonnospaperit Kokelas voi käyttää koepaperia vastauksen luonnosteluun. Koepapereissa tulee olla lukion nimi painet-tuna tai leimattuna. Kaikki kokelaan sähköisessä kokeessa käyttämät koepaperit tulkitaan luonnoksiksi. 3.2 Apuvälineet Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää apuvälineinä lautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja syksyn 2020 kokeeseen saakka. Muissa kokeissa näiden apuvälineiden käyttö on kielletty. 12

14 Käytettäväksi tarkoitetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään päivää ennen koetta rehtorille tai hänen määräämälleen opettajalle tarkastettavaksi. Tarkastetut laskimet ja taulukkokirjat palautetaan kokelaille koetilaisuuden alkaessa. Koetilaisuuteen ei saa tuoda muita kuin lautakunnan hyväksymiä apuvälineitä. Koetilaisuuteen ei saa tuoda matkapuhelimia eikä muita viestintävälineitä Laskin Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta syksyn 2020 kokeeseen saakka. Kaikki funktio -, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tarvittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon Taulukkokirjat Fysiikan, kemian ja maantieteen kokeissa sallitaan syksyn 2020 kokeeseen saakka seuraavien tauluk-kokirjojen käyttö: - MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos - Ranta Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeissa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Käyttölupa ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. 1. MATEMATIIKAN KOE Ylioppilastutkintoon sisältyy matematiikan koe (L 766/2004, 18 ). Matematiikassa järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaiset kokeet (L 672/2005, 2 ). Matematiikan pitkään oppimäärään perustuvaa koetta kutsutaan pitkän matematiikan kokeeksi ja lyhyeen oppimäärään perustuvaa koetta lyhyen matematiikan kokeeksi. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita, osallistuuko hän pitkän vai lyhyen matematiikan kokeeseen. Ylioppilastutkintoon voi kuulua vain yksi koe samassa oppiaineessa (L 672/2005, 6 13

15 ). Matematiikan kokeen tarkoitus on saada selville, onko opiskelija omaksunut lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaiset tiedot ja taidot sekä saavuttanut lukion tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden oppiaineen hallinnassa (L 629/1998, 18 [766/2004], L 672/2005, 2 ). Matematiikan koe kestää kuusi tuntia. 2. KOETEHTÄVÄT Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävät laaditaan kussakin oppiaineessa niiden kurssien oppimäärien mukaan, joista lukiolain 10 :n 1 momentin nojalla säädetään lukiokoulutuksen tuntijaon mukaisina pakollisina kursseina ja syventävinä opintoina tarjottavina kursseina (A 915/2005, 1 ). Tehtäviä laadittaessa otetaan huomioon Opetushallituksen hyväksymät opetussuunnitelman perusteet. Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on 13 tehtävää. Kokelas saa vastata kummassakin kokeessa enintään 10 tehtävään. Tehtävien maksimipistemäärä on 6. Pisteet annetaan kokonaislukuina. Ylioppilastutkintolautakunta pyrkii järjestämään koetehtävät likimääräiseen vaikeusjärjestykseen helpoimmasta vaativimpaan. Syventävien kurssien tehtävät ovat yleensä niiden vaikeusasteesta riippumatta tehtäväsarjan lopussa. 3. KOKEEN RAKENNE Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi osaa: A-osa ja B-osa. B-osa jakautuu edelleen kahteen osaan, jotka merkitään tunnuksin B1 ja B2. Alla olevaan taulukkoon on merkitty, kuinka monta tehtävää kussakin osassa annetaan, kuinka moneen tehtävään kokelas vastaa ja mitä apuvälineitä on sallittua käyttää osan tehtäviä suoritettaessa. Osa Tehtäviä annetaan Kokelas vastaa Apuvälineet A 4 4 Ei laskinta, taulukkokirja B1 5 3 Laskin, taulukkokirja B2 4 3 Laskin, taulukkokirja 14

16 4. KOEVIHKOT Sekä pitkän että lyhyen matematiikan kokeessa on kaksi tehtävävihkoa: A-osan tehtävävihko ja B-osan tehtävävihko. Jokaisella vihkolla (pitkän matematiikan A-osa, pitkän matematiikan B- osa, lyhyen ma-tematiikan A-osa, lyhyen matematiikan B-osa) on oma tunnusvärinsä, joka on sama tutkintokerrasta toiseen. Pitkän matematiikan A-osan tehtävävihko on vaaleanvihreä ja B-osan tehtävävihko valkoinen, jossa vaaleanvihreä raita kunkin sivun yläreunassa. Lyhyen matematiikan A-osan koevihko on keltainen ja B-osan tehtävävihko valkoinen, jossa keltainen raita kunkin sivun yläreunassa. A-osan koevihko on A4-kokoinen ja nelisivuinen. B-osan vihko on A4-kokoinen ja enintään neli-sivuinen. A-osan vihkossa on tehtävänantojen lisäksi jokaisen tehtävän kohdalla tila, johon tehtävän ratkaisu kirjoitetaan. B-osan vihkossa on pelkät tehtävänannot. 5. KOKEEN KULKU Kokelaalle annetaan koetilaisuuden alkaessa sekä A-osan että B-osan tehtävävihko ja taulukkokirja. Kokelaan on palautettava A-osan koevihko viimeistään kolmen tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Laskimen käyttö ei ole sallittua sinä aikana, kun A-osan tehtävävihko on kokelaan hallussa. Kun kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkonsa, hän saa laskimen. Kokelas palauttaa A- osan tehtävävihkonsa ja saa laskimen lukion määräämällä tavalla. A-osan palautusaika merkitään koepöytäkirjaan huomautuksia-kenttään. Lukio järjestää A-osan tehtävävihkon palauttamisen ja laskimen antamisen niin, ettei siitä aiheudu muille kokelaille aiheetonta häiriötä ja ettei synny mahdollisuutta minkäänlaiseen vilpintekoon. Jos lautakunta on myöntänyt kokelaalle lisäaikaa matematiikan kokeen suorittamiseen, lisätään A-osan viimeiseen mahdolliseen palautusaikaan puolet myönnetystä lisäajasta. Jos lisäaikaa on myönnetty esimerkiksi kaksi tuntia, on A-osa palautettava neljän tunnin ja B-osa kahdeksan tunnin kuluttua kokeen alkamisesta. Aika, jolloin kokelas palauttaa A-osan tehtävävihkon, ei vaikuta koko kokeen päättymisaikaan 6. KOETARVIKKEET 6.1 Koepaperit A-osassa tehtävien ratkaisut kirjoitetaan koevihkoon. Ratkaisuja saa luonnostella konseptipaperille. Lukio antaa konseptipaperit kokelaille. 15

17 B-osassa koepapereina käytetään kokoarkkeja (A3 taitettuna) ja puoliarkkeja (A4) sekä millimetripaperia. Lukio antaa paperit kokelaille. Koepaperiin jätetään 3 5 ruudun levyinen marginaali. Jokaisessa A-osan koevihkossa tulee olla lukion numero ja nimi, kokelaan numero, nimikirjoitus ja nimen selvennös sekä koulun leima. Kokelas täyttää koevihkoon omat tietonsa sekä lukion nimen ja numeron. Koulun leima leimataan vihkoon kokeen päätyttyä. Jokaisessa B-osan koepaperissa tulee olla lukion numero ja nimi painettuna tai leimattuna, kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös. 6.2 Kirjoitusvälineet Ratkaisut kirjoitetaan sellaisella lyijykynällä, jonka jälki on vaivattomasti luettavissa. Vain piirroksissa saa käyttää värikyniä, ei kuitenkaan punaista. Punakynää käyttää vain opettaja arvostellessaan ratkaisut. 6.3 Apuvälineet Matematiikan kokeessa saa käyttää tavanmukaisten kirjoitus- ja piirustusvälineiden lisäksi ylioppilas-tutkintolautakunnan määräysten mukaisia laskimia ja taulukkokirjoja seuraavasti: A- osassa on sallittua käyttää vain taulukkokirjaa. B-osassa on sallittua käyttää sekä laskinta että taulukkokirjaa. Käytettäväksi tarkoitetut laskimet ja taulukkokirjat on jätettävä viimeistään päivää ennen koetta rehtorille tai hänen määräämälleen opettajalle tarkastettavaksi. Tarkastetut taulukkokirjat palautetaan kokelaille koetilaisuuden alkaessa. Kokelas saa tarkastetun laskimensa palautettuaan A-osan tehtävävihkonsa. Jos kokelaalle on myönnetty oikeus käyttää vastausten kirjoittamiseen tietokonetta, hän ei saa käyttää A-osassa ylioppilastutkintolautakunnan määräyksessä (Sairauden, vamman tai puoltolauseen huomi-oon ottaminen ylioppilastutkinnossa ) lueteltuja ohjelmia. A- osassa saa kuitenkin käyttää Word-kaavaeditoria, jossa ei ole laskinominaisuutta. Koetilaisuuteen ei saa tuoda muita kuin lautakunnan hyväksymiä apuvälineitä. Koetilaisuuteen ei saa tuoda myöskään matkapuhelimia eikä muita viestintävälineitä Laskin Matematiikan kokeen B -osassa saa käyttää yhtä tai useampaa laskinta. Kaikki funktio-, graafiset ja symboliset laskimet ovat sallittuja. Kokelaan on tyhjennettävä laskimen muisti ennen koetta, ja tar-vittaessa hänen on selvitettävä tyhjennysmenetelmä tarkastajalle. Epäselvissä tapauksissa laskinta ei hyväksytä. Kokeessa ei saa olla mukana laskinten erillisiä käyttöohjeita, lisämuisteja eikä tiedonsiirtoon tarkoitettuja välineitä. Kokeen aikana laskinta ei 16

18 saa lainata toiselta kokelaalta. Koulu voi kuitenkin lainata laskimen, jos kokelaan laskin menee epäkuntoon Taulukkokirjat Matematiikan kokeessa sallitaan seuraavien taulukkokirjojen käyttö koko kokeen ajan: MAOL: MAOL-taulukot, Otava, sekä vastaava ruotsinnos Ranta Tiilikainen: Lukion taulukot, WSOY Kokeessa saa käyttää samanaikaisesti kumpaakin taulukkokirjaa. Muiden taulukkokirjojen käyttöön on pyydettävä lautakunnan lupa. Käyttölupa ei saa olla viittä vuotta vanhempi. Taulukkokirjoissa saa olla ainoastaan omistajaa koskevia lisämerkintöjä. Todetut painovirheet saa korjata, mutta taulukkokirjoihin ei saa lisätä mitään kirjoitettuja tai monistettuja tietoja eikä alleviivauksia. Tämä koskee myös sellaisia tietoja, jotka sisältyvät toisiin sallittuihin taulukkokirjoihin. 7. KOETEHTÄVIIN VASTAAMINEN Kokelas kirjoittaa A-osan tehtävien ratkaisut koevihkoon ratkaisuille varattuihin kohtiin. Vastausta voi tarvittaessa jatkaa erillisellä puoliarkilla, johon merkitään selkeästi lukion numero ja nimi, kokelaan tiedot (kokelaan numero ja nimikirjoitus sekä nimen selvennös) sekä tehtävän numero. B-osassa kokelas kirjoittaa yhden vastauksen kokoarkille aloittaen vastauksensa arkin ensimmäiseltä sivulta. Muut tehtävät lasketaan jokainen omalle puoliarkille. Kullekin puoliarkille saa kirjoittaa vain yhden tehtävän ratkaisun. Tarvittaessa saman tehtävän käsittelyä voi jatkaa lisäpuoliarkeilla. Mahdolliset kuviot piirretään samalle paperille ratkaisun kanssa tai erilliselle millimetripaperille. Kokelas jättää arvosteltavaksi tarkoitetut lopulliset ratkaisut selvästi ja siististi kirjoitettuina. Kokelas laittaa A-osassa mahdolliset lisäpuoliarkit A-osan koevihkon väliin ja B-osassa puoliarkit kokoarkin väliin tehtävien numeroiden mukaisessa järjestyksessä. Kokelaan on selvästi yliviivattava koetilanteessa ne suoritukset, joita hän ei halua arvosteltaviksi. Myös suoritusten luonnosteluun käytetyt paperit on yliviivattava. 17

19 KIELTEN KOKEET Toisessa kotimaisessa kielessä ja eräissä vieraissa kielissä järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason kokeita. Kokelas saa lukio-opinnoistaan riippumatta valita kumman tason mukaiseen kokeeseen hän edellä mainituissa kielikokeissa osallistuu. Ylioppilastutkinnon kielikokeet koostuvat kuullunymmärtämiskokeesta ja kirjallisesta osasta. Hyväksytyn arvosanan edellytyksenä on, että kokelas osallistuu samalla tutkintokerralla sekä kuullunymmärtämiskokeeseen että kirjallisen osan kokeeseen. Jos kokelas ei ole osallistunut molempiin kokeisiin, katsotaan kokonaissuoritus keskeytyneeksi eikä kompensaatio ole mahdollinen. Kokeet laaditaan kussakin kielessä pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien oppimäärien mukaisesti. Kullakin tutkintokerralla käytettäviä tehtävätyyppejä ei ilmoiteta etukäteen. Kevään ja syksyn kokeet saattavat olla muodoltaan erilaiset. Toisen kotimaisen kielen (ruotsi) koe Toisen kotimaisen kielen, ruotsin, kokeessa on valittavana kahden eri vaatimustason (A- ja B-taso) mukaiset kokeet. Toisen kotimaisen kielen kokeet käsittävät puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen tuottamisen taitoa osoittavat osat. Kokelas saa halutessaan toisen kotimaisen kokeen sijasta suorittaa äidinkielen kokeen tässä kielessä. Siten esim. kaksikielinen kokelas, joka suorittaa äidinkielen kokeen suomen kielessä, voi korvata toisen kotimaisen kielen kokeensa äidinkielen kokeella ruotsin kielessä. Tämä edellyttää tutkinnon suorittamista hajautetusti, koska äidinkielen kokeet suomen ja ruotsin kielessä järjestetään samoina koepäivinä. Vieraan kielen koe Vieraan kielen koe järjestetään vaativuudeltaan kahden eri tason mukaisina. Pitkän (A-taso) oppimäärän mukaisia kokeita järjestetään englannin, saksan, ranskan, espanjan ja venäjän kielissä. Vieraan kielen lyhyen oppimäärän (C-taso) koe järjestetään seuraavissa kielissä: englanti, espanja, italia, ranska, saksa, venäjä, inarinsaame, koltansaame, pohjoissaame, latina ja portugali. Englannin, espanjan, saksan, ranskan, venäjän ja italian kielen kokeet käsittävät puheen ja tekstin ymmärtämistä sekä kielen kirjallisen käyttämisen taitoa osoittavat osat. Kuullunymmärtämisosaa ei toistaiseksi sisälly portugalin, saamen eikä latinan kieliin. Latinan kokeessa saa käyttää ylioppilastutkinto-lautakunnan ohjeiden mukaisia sanakirjoja, jotka on jätettävä viimeistään klo 15 koetta edeltävänä työpäivänä lukion kansliaan tarkastettaviksi. Kuullunymmärtämiskoe kaikissa kielissä Kuullunymmärtämiskokeessa kokelas vastaa kuulemansa tekstin perusteella tehtävävihkossa annettuihin tehtäviin. Vastausohjeet annetaan äänitteessä ja tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esim. vastauskielen osalta.

20 Kuullunymmärtämiskokeessa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä lyhennelmä Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen lomakkeeseen kenttään IV tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. Kielikokeiden optiset lomakkeet voidaan täyttää vain sopivan pehmeällä lyijykynällä (HB tai nro 2). Produktiiviset tehtävät vastataan kielikokeen vastauslomakkeeseen, jossa on sekä A- että B-puoli. Ohjeista käy ilmi, mille puolelle mikin tehtävä vastataan. Erityisesti tulee huomata, että yhdelle avoimen kysymyksen vastaukselle on varattu vain kaksi riviä eikä sitä saa ylittää. Äänitteen kuuntelun päätyttyä kokelaalla on 8 minuuttia aikaa optisen vastauslomakkeen ympyröiden mustaamiseen ja produktiivisten vastausten tarkistamiseen. Kirjallinen osa kaikissa kielissä Kirjallinen osa mittaa tekstin ymmärtämistä ja tuottamista. Tarpeelliset ohjeet kokeen suorittamiseksi ovat tehtävävihkossa. Niistä ei saa missään tapauksessa poiketa esim. vastauskielen osalta. Kirjallisessa osassa ovat mahdollisia seuraavat tehtävätyypit: monivalintatehtävät tavoite- tai opetuskielellä avoimet kysymykset tavoite- tai opetuskielellä tiivistelmä tai ohjattu tiivistelmä käännös tai selittäminen monivalinta-aukkotehtävä produktiivinen aukkotehtävä asiatarkka käännös dialogin täydentäminen kirjallinen tuottaminen Monivalintatehtävissä kokelas valitsee oikean tai asiayhteyteen parhaiten sopivan vaihto-ehdon kolmesta tai neljästä tavoitekielisestä tai opetuskielisestä vastausvaihtoehdosta (A, B, C, D). Monivalintatehtävien vastaukset merkitään optiseen lomakkeeseen kenttään IV. Kokelas mustaa oikeata vastausta vastaavan ympyrän. Lopullinen vastaus on mustattu ympyrä. (Katso tämän oppaan lopusta optisen lomakkeen täyttöohjeita.) Produktiiviset tehtävät vastataan kielikokeen vastauslomakkeeseen, jossa on sekä A- että B-puoli. Ohjeista käy ilmi, mille puolelle mikin tehtävä vastataan. Erityisesti tulee huomata, että yhdelle avoimen kysymyksen vastaukselle on varattu vain kaksi riviä eikä sitä saa ylittää. Avoimet kysymykset mittaavat tekstin ymmärtämistä, tavoitekieliset myös tekstin tuottamista. 1

21 Tiivistelmä on omin sanoin kirjoitettu äidinkielinen tai tavoitekielinen yhtenäinen lyhennelmä, jonka tulee antaa lukijalle selkeä kuva alkuperäistekstin pääajatuksista. Tiivistelmää ei tarvitse otsikoida. Kokelas merkitsee tiivistelmän loppuun sen sanamäärän. Käännös ja selittäminen mittaavat tekstin ymmärtämistä sekä tavoitekieltä käytettäessä myös tekstin tuottamista. Monivalinta-aukkotehtävä mittaa tekstin ymmärtämisen lisäksi rakenteiden ja sanaston hallintaa. Kokelas merkitsee monivalinta-aukkotehtävän vastaukset optiseen lomakkeeseen tehtävävihkossa olevan numeroinnin mukaan. Produktiivinen aukkotehtävä mittaa keskeisten sanojen ja rakenteiden käyttöä. Testin pohjana on yksi tai useampi lyhyt yhtenäinen teksti, jossa on aukkoja. Kokelaan on tekstinyhteyden ja mahdollisen reunavihjeen avulla ratkaistava, mitkä sanamuodot, sanat tai lauseet aukossa tulee olla ja kirjoitettava ne vastauspaperille numerojärjestyksessä allekkain. Asiatarkassa käännöksessä täytyy ilmaista asiatarkasti tavoitekielellä lauseen, virkkeen tai tekstikatkelman sisältö. Dialogin täydentämisessä on vihjeen perusteella tuotettava dialogin täydennykset tehtävänannossa mainittuun tilanteeseen. Pitkän oppimäärän kokeessa on kirjallisessa tuottamisessa useita tehtävänantoja, joista kokelaan täytyy suorittaa yksi. Tehtävät voivat olla eri määrin ohjattuja: niissä voi otsikon lisäksi tai sen tilalla olla tarkemmat ohjeet sisällöstä, esimerkiksi maininta siitä, kenelle ja miksi teksti kirjoitetaan, tai kysymyksiä, joihin odotetaan kannanottoa. Mikäli tehtävänannossa ei toisin sanota, otsikko ja ohjanta ovat kokelasta sitovia. Kokelaan kirjoitussuorituksen tulee olla pituudeltaan vihkon ohjeiden mukainen. Pitkän oppimäärän kielikokeessa kirjoitussuorituksen pituus on yleensä sanaa. Pitkän englannin kokeessa kirjoitussuorituksen pituus on sanaa. Kokelas merkitsee konseptipaperille kirjoitussuorituksensa alkuun kirjoitustehtävän otsikon ja numeron sekä sen loppuun kirjoittamansa tekstin sanamäärän. Keskipitkän ruotsin (= B-tason koe) ja lyhyen oppimäärän kokeissa kokelaan tulee kirjallisessa tuottamisessa suorittaa kaksi kirjoitustehtävää, joista toinen on lyhyt ja toinen laajempi. Tehtävät jakautuvat ryhmiin A ja B, joissa kummassakin on kaksi tehtävää. Kummastakin ryhmästä valitaan yksi tehtävä. Ryhmien A ja B kirjoitustehtävät ovat sanamäärältään eripituisia. Odotettu sanamäärä mainitaan tehtäväryhmän yhteydessä. Tehtävät voivat olla eri määrin ohjattuja, ja kirjoitussuoritusten sisällön on vastattava tehtävänantoa. Tehtävänantoon voi myös sisältyä jokin kohdekielinen viesti tai yleisönosastokirjoitus, johon kokelaan tulee kirjoittaa vastaus tai vastine. Molemmat kirjoitustehtävät kirjoitetaan samalle kokonaiselle konseptiarkille, ja tehtävän numero merkitään tehtävän alkuun ja sanamäärä erikseen kummankin tehtävän loppuun. Lyhyen kirjoitustehtävän maksimipistemäärä on 33 pistettä ja laajemman tehtävän 66 pistettä. Kirjallisessa kokeessa kokelaalla on käytettävissään konseptiarkkeja, kielikokeen vastaus-lomake sekä optinen lomake. Vastaukset kirjoitetaan näille koetehtävävihkossa annettujen ohjeiden mukaan. 2

22 Kielikokeen suoritukset on kirjoitettava selvästi, siististi ja yksiselitteisesti lyijy-, muste- tai kuulakärkikynällä, paitsi optiset lomakkeet, jotka saa täyttää vain pehmeällä lyijykynällä. Lyijykynää käytettäessä sen tulee olla aina pehmeydeltään HB tai nro 2. Huonon käsialan perusteella ei koesuoritusta hylätä, mutta epäselvä kirjoitus tulkitaan huonomman vaihtoehdon mukaan (esim. alkukirjaimet ja taivutuspäätteet). Pelkkiä isoja kirjaimia ("tikkukirjaimia") ei näin ollen saa käyttää. KOESUORITUKSET JA ARVOSTELU Kunkin kokeen ainekohtaisissa ohjeissa on annettu tarkemmat ohjeet siitä, miten koesuoritukset kirjoitetaan. Suoritusten luonnosteluun käytettyihin konsepteihin on merkittävä sana "konsepti". Konsepteja ei normaalisti oteta arvostelussa huomioon. Jos puhtaaksikirjoitetussa suorituksessa ja konseptissa on eri vaihtoehto, esim. erilaiset sanan taivutuspäätteet tai erilainen laskutulos, arvostellaan puhtaaksikirjoitettu suoritus. Jos kokelas huomaa puhtaaksi kirjoittaessaan tehneensä virheen, hän korjaa virheen siististi ja yksiselitteisesti. Äidinkielen kokeessa korjataan virheellinen kohta yliviivaamalla ja kirjoittamalla se uudelleen. Muutokset on tehtävä samalla kynällä kuin alkuperäinen teksti. Jos suoritus on kirjoitettu lyijykynällä, virheen voi korjata pyyhkimällä kohdan kumilla ja kirjoittamalla sen uudelleen. Pitkiä jaksoja korjattaessa on kuitenkin suositeltavampaa viivata poistettavat rivit yli ja kirjoittaa kohta kokonaan uudelleen. Jos vastaus on niin epäselvä ja tulkinnanvarainen, että siitä ei ilmene, mitä kokelas on tarkoittanut, tulkitaan vastaus huonoimman vaihtoehdon mukaan. Tämä koskee esim. kielikokeissa oikeinkirjoitusta ja taivutuspäätteitä. Mikäli kokelas ei halua, että hänen koesuorituksensa arvostellaan, hänen on selvästi yliviivattava suoritus koetilaisuudessa. Koetilaisuuden jälkeen suoritusta ei voi mitätöidä, vaan se lähetetään ylioppilastutkintolautakuntaan arvosteltavaksi. Kokeen jälkeen opettaja arvostelee koesuoritukset alustavasti. Lopullisen arvostelun suorittavat lautakunnan sensorit. Alustavat arvostelut saa tietää aineenopettajalta tai lukion kansliasta. Arvosanojen pisterajat lautakunta päättää sitten, kun arvostelutyö on saatu päätökseen, kullakin tutkintokerralla erikseen. Eri arvosanojen suhteelliset osuudet lautakunta pyrkii pitämään perättäisinä vuosina jokseenkin samoina. TARKISTUSARVOSTELU Kokelaalla on mahdollisuus opettajan tai rehtorin välityksellä saada tietää suorituksensa arvostelua koskevat perusteet. Jos kokelas, alaikäisen kokelaan huoltaja tai opettaja on tyytymätön kokeen arvosteluun, hän voi hakea lautakunnalta tarkistusarvostelun toimittamista. Hakemus tulee tehdä lukion rehtorille 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin kokelaalla on ollut tilaisuus saada arvostelun tulos 3

23 henkilökohtaisesti tietoonsa. Hakemuksesta tulee ilmetä, mitä koetta ja kokeen osaa pyyntö koskee sekä kokelaan nimi, osoite, pankkiyhteys ja lukio, jossa hän on kokeen suorittanut. Opetusministeriö vahvistaa maksun, joka peritään tarkistusarvostelun suorittamisesta. Jättäessään hakemuksen hakijan tulee esittää rehtorille tosite maksun suorittamisesta lautakunnan tilille. Rehtorin on puolestaan ilmoitettava lautakunnalle, että maksu on suoritettu lautakunnan tilille. Lautakunta palauttaa maksun sen suorittajalle, jos tarkistus johtaa arvosanan korottamiseen. Rehtori toimittaa tarkistusarvostelua koskevan hakemuksen lautakunnalle niin pian kuin mahdollista, kuitenkin kevään tutkinnon osalta ennen ja syksyn tutkinnon osalta ennen Lautakunnan määräämiä tarkistusarvostelijoita on vähintään kaksi, joista kumpikaan ei ole aikaisemmin arvostellut kyseistä suoritusta. Lautakunta lähettää päätöksen tarkistusarvostelun tuloksesta hakemuksen tekijälle ja tiedoksi lukion rehtorille VILPPI JA TUTKINTOJÄRJESTYKSEN RIKKOMINEN Kokelas, joka syyllistyy vilpilliseen menettelyyn tai vilpin yritykseen taikka avustaa siinä tai muuten törkeästi rikkoo järjestystä, menettää oikeutensa osallistua kokeisiin kyseisenä tutkintokertana. Kokeet, joihin kokelas on samalla tutkintokerralla ilmoittautunut, katsotaan hylätyiksi. Ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetun lain 11 :ssä säädetään vilpillisen menettelyn ja järjestyksen rikkomisen seuraamuksesta. Matkapuhelimet, jos sellainen on mukana koetilaisuuteen tultaessa, on jätettävä virta katkaistuna matkapuhelimille osoitettuun paikkaan. Kokeista poistuminen ennen lautakunnan sallimaa aikaa on lautakunnan määräysten vastaista. Kirjallisista kokeista saa poistua aikaisintaan klo 12. PÄÄTTÖTODISTUS Lukion päättötodistuksen voi saada, kun kaikki pakolliset kurssit sekä riittävä määrä syventäviä kursseja on suoritettu. Suoritettuja kursseja tulee olla yhteensä vähintään 75. YLIOPPILASTUTKINNON ARVOSANOJEN UUSIMINEN JA KOROTUS Hyväksytyn kokeen uusija Ylioppilastutkinnon kokeen hyväksytysti suorittanut saa uusia kokeen yhden kerran. Hyväksytyn kokeen uusimisella ei ole aikarajaa. Hylätyn kokeen uusija Pakollisen hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa tätä tutkintokertaa välittömästi seuraavien kolmen tutkintokerran aikana. Siten, jos kokelas ajoittaa tutkinnon suorittamisen kolmeen 4

24 perättäiseen tutkintokertaan ja tulee hylätyksi jossakin pakollisessa kokeessa viimeisellä näistä tutkintokerroista, hän saa uusia hylätyn kokeensa vielä kaksi kertaa kolmen seuraavan tutkintokerran aikana. Pisimmillään tutkinnon suorittaminen voi siis ulottua kuuteen tutkintokertaan. Jollei tutkintoa ole säädetyssä ajassa suoritettu, on tutkinto uusittava kokonaisuudessaan. Jos kokelas on hylätty pakollisessa vaativamman tason kokeessa, hän saa hylättyä koetta uusiessaan osallistua saman oppiaineen lyhyemmän oppimäärän kokeeseen. Lyhyempään oppimäärään perustuvan kokeen suorittaminen katsotaan alkuperäisen kokeen uusimiseksi. Siten kokelas, joka on hylätty esimerkiksi pakollisessa pitkän matematiikan kokeessa, voi hylättynä kokeena uusia lyhyen matematiikan kokeen. Tason vaihtaminen edellyttää kuitenkin, että kokelaan pakollisiin kokeisiin sisältyy yksi vaativamman tason koe. Myös hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Jos hylätty pakollinen koe on kompensoitu, sen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajaa. Hylätyksi katsotaan myös sellainen koe, johon kokelas on ilmoittautunut mutta jäänyt siihen ilman erityisen painavaa syytä saapumatta, tai koe, jota kokelas ei ole jättänyt arvosteltavaksi. Tutkinnon täydentäjä Ylioppilastutkinnon suorittaneella henkilöllä on oikeus täydentää tutkintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Tutkinnon täydentäminen on mahdollista vasta sen jälkeen, kun tutkinto on suoritettu. Täydentämisen ajankohtaa ei muutoin ole rajoitettu. YLIOPPILASTUTKINNON ARVOSANAT Kaikkien kokeiden alustavan arvostelun suorittavat koulun omat opettajat. On muistettava, että alustava arvio osoittaa vain viitteellisesti lopullisen koekohtaisen arvosanan. Tietoko-neajon jälkeen YTL määrää lopulliset koekohtaiset arvosanat. Eri vuosina voi näissä arvosanarajoissa olla melkoisia muutoksia. Ylioppilastutkinnon arvosanat ovat seuraavat: L Laudatur E Eximia cum laude approbatur M Magna cum laude approbatur C Cum laude approbatur B Lubenter approbatur A Approbatur I Improbatur Yleisarvosanasta on luovuttu. 5

25 TODISTUKSET Niille kokelaille, jotka on hyväksytty pakollisissa kokeissa ja jotka saavat lukion päättötodistuksen tai vastaavan todistuksen ammatillisen tutkinnon tai yhdistelmäopintojen suorittamisesta, lautakunta antaa ylioppilastutkintotodistuksen. Todistus päivätään sen tutkintokerran mukaan, jolloin kaikki pakolliset kokeet on hyväksytysti suoritettu. Kevään tutkinnon todistuksen päiväys on sama kuin koulun kevätlukukauden päätöspäivä. Syksyn tutkinnon todistukset päivätään marraskuun 20. päivän tienoille. Lautakunta lähettää todistukset lukioille keväällä hyvissä ajoin ennen koulun päätöspäivää ja syksyllä ennen marraskuun 25. päivää. Rehtorin tulee kevään tutkinnon osalta ilmoittaa lautakunnalle 5. toukokuuta ja syksyn tutkinnon osalta 4. marraskuuta mennessä, ketkä lukion oppilaista eivät saa päättötodistusta. Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti tutkinnon pakolliset kokeet mutta joka ei ole vielä oikeutettu saamaan lukion päättötodistusta tai muuta vastaavaa todistusta, ei anneta ylioppilastutkintotodistusta. Hänellä ei kuitenkaan ole oikeutta suorittaa ylioppilastutkintoa uudelleen. Ylioppilastutkintotodistus toimitetaan kokelaalle välittömästi, kun rehtori kirjallisesti ilmoittaa hänen saavan päättötodistuksen. Todistukseen merkitään hyväksytysti suoritettujen kokeiden arvosanat. Jos kokelas on ennen todistuksen antamista uusinut jonkin kokeen, todistukseen merkitään tästä kokeesta saatu parempi arvosana. Kompensoidusta kokeesta merkitään todistukseen hylätty arvosana. Kokelaalle, joka on suorittanut hyväksytysti tutkinnon pakolliset kokeet mutta joka ei saa lukion päättötodistusta tai muuta vastaavaa todistusta, lautakunta antaa todistuksen hyväksyttyjen kokeiden suorittamisesta. Tällainen todistus annetaan myös tutkintoa suorittavalle kokelaalle, joka sallitussa ajassa on hyväksytysti suorittanut vain osan kokeista. Lautakunnan antaman todistuksen saa myös erillisen kokeen suorittaja sekä ylioppilas, joka tutkintotodistuksen saamisen jälkeen on uusinut kokeita tai täydentänyt tutkintoaan. Reaalikokeen uusineelle kokelaalle annetaan tutkintotodistuksen lisäksi erillinen todistus hänen muista hyväksytyistä reaalikokeistaan. Ylimääräisessä kokeessa saatua hylättyä arvosanaa ei merkitä ylioppilastodistukseen. Kokelaalle, joka suorittaa tutkintoaan ajallisesti hajautettuna, ylioppilastutkintolautakunta antaa pyynnöstä (maksullisen) otteen ylioppilastutkintorekisteristä, josta ilmenevät hänen siihenastiset suorituksensa. KOMPENSAATIO 6

26 Jos kokelas on hylätty yhdessä pakollisessa kokeessa, lautakunta voi kuitenkin jäljempänä esitetyin edellytyksin antaa hänelle ylioppilastutkintotodistuksen, johon hylätty arvosana merkitään. Menettelyä kutsutaan kompensaatioksi. Sen suorittaminen edellyttää kokelaan suostumusta. Kompensaatiossa otetaan huomioon ylioppilastutkintotodistukseen kuuluvien sekä pakollisten että ylimääräisten kokeiden arvosanat. Tutkintoa täydentämällä ei voi kompensoida hylättyä koetta. Ellei kokelas halua kompensaatiota suoritettavan, hänen on annettava asiasta kirjallinen ilmoitus lukiolle, joka toimittaa sen edelleen lautakunnalle. Ilmoituksen on oltava lautakunnassa viimeistään 15. toukokuuta kevään tutkinnossa ja 31. lokakuuta syksyn tutkinnossa. Ellei ilmoitusta ole tehty, yleinen kompensaatio toimii automaattisesti. Keskeytynyttä koetta ei voi kompensoida. Lautakunta noudattaa kompensaatiossa seuraavia perusteita. Hylätyt suoritukset eri oppiaineissa on tason mukaan jaettu neljään luokkaan, joista käytetään merkintöjä: i+, i, i- ja i=. Kokelaan kustakin hyväksytystä kokeesta saamasta arvosanasta annetaan kompensaatiopisteitä seuraavasti: L laudatur 7 E eximia cum laude approbatur 6 M magna cum laude approbatur 5 C cum laude approbatur 4 B lubenter approbatur 3 A approbatur 2 Kokelaan saamat kompensaatiopisteet lasketaan yhteen, jolloin 12 kompensaatiopistettä kompensoi hylätyn arvosanan, jos se on i+, 14 kompensaatiopistettä i:n, 16 pistettä i-:n ja 18 pistettä i=:n. Jos kokelas on hylätty useammin kuin kerran jossakin kokeessa, otetaan hänen edellä esitetyn luokittelun mukainen paras improbaturinsa huomioon kompensaatiota laskettaessa. YLIOPPILAAKSI VALMISTUVAN NIMEN JULKAISEMINEN Sekä lautakunnalla että lukiolla on oikeus antaa ylioppilaiden nimet julkaistaviksi sen jälkeen, kun lautakunta on lähettänyt lukiolle tutkinnon tulostiedot ja tietojen oikeellisuus on varmistettu. Lautakunnan julkaisemassa nimilistassa on niiden ylioppilaiden nimet, jotka ovat suorittaneet tutkintonsa loppuun kyseisessä tutkinnossa ja jotka myös saavat lukion päättötodistuksen tai todistuksen ammatillisesta tutkinnosta. Jos kokelas ei halua nimeään julkaistavan, hänen tulee pyytää kirjallisesti sekä lukiota että lautakuntaa poistamaan nimensä julkaistavaksi tarkoitetusta nimilistasta. Pyyntö esitetään rehtorille, joka toimittaa sen edelleen lautakuntaan. Pyyntö on esitettävä huhtikuun/lokakuun puoleenväliin mennessä. 7

27 OMAT MUISTIINPANOT 8

28 9