VESI- JA YMPÄRISTÖ HALLITU KSEN MON 1 STESARJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VESI- JA YMPÄRISTÖ HALLITU KSEN MON 1 STESARJA"

Transkriptio

1 VESI- JA YMPÄRISTÖ HALLITU KSEN MN STESARJA Nro 6 VALTAKUNNALLISEN KAIVVESI TUTKIMUKSEN YHTEYDESSÄ SYNTYNEET PERUSTIEDT Kirsti Korkka Niemi ja Annika Sipilä

2

3 Nro 6 VALTAKUNNALLISEN KAIVVESI TUTKIMUKSEN YHTEYDESSÄ SYNTYNEET PERUSTIEDT Kirsti Korkka Niemi ja Annika Sipilä Vesi ja ympäristöhallitus Helsinki 993

4 Tekijät ovat vastuussa julkaisun sisällöstä, eikä siihen voida vedota vesi ja ympäristöhallituksen virallisena kannanottona. Julkaisua saa Vesi ja ympäristöhallituksen kuntatoimistosta ISBN ISSN Painopaikka: Vesi ja ympäristöhallituksen monistamo, Helsinki 989

5 3 KUVAILULEHTI Julkaisija Julkaisun päivämäärä Sosiaali ja terveysministeriö Vesi ja ympäristöhallitus Tekijät Kirsti Korkka Niemi ja Annika Sipilä Julkaisun nimi Valtakunnallisen kaivovesitutkimuksen yhteydessä syntyneet perustiedot Julkaisun lafl Toimeksiantaja Toimielimen asettamispvm Perustiedot Sosiaali ja terveysministeriö, koottuina Vesi ja ympäristöhallitus Tiivistelmä Tämä moniste on osa laajempaa kokonaisuutta, josta pääraportti on julkaistu yhteisjulkaisuna Vesi ja ympäristöhallin non julkaisuja sarjassa (nro 6) ja Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä, sarjassa A (nro /93). Tämä monistesarjan julkaisu sisältää tulosten yhteenvedon sekä yksityiskohtaiset tiedot kaivotutkimuksen tuloksista. Valtakunnallisessa kaivovesitutkimuksessa selvitettiin kaivon veden laatu kertatutkimuksena ja kaivon veden laatu kolmena eri vuodenaikana. Kaivot oli valittu siten, että otanta mahdollisimman hyvin edustaisi haja asutusalueilla käytettävän omasta kaivosta saatavan talousveden laatua. Kaivoista tutkittiin veden laadun yleiset tekijät ja selvitettiin vuodenaikojen vaikutusta sekä kaivojen tyyppiin, laatuun, kuntoon ja likaajiin liittyviä asioita. sasta kaivovesiä määritettiin myös seleeni, radioaktiivisuus ja torjunta aineet. Myös vesijohtomateriaalien vaikutusta veden laatuun tutkittiin. Asiasanat (avainsanat) Haja asutus, kaivot, kaivovesi, veden laatu, vesien saastuminen, seleeni, radioaktiivisuus, torjunta aineet, korroosio Muut tiedot Sarjan nimi ja numero ISBN ISSN Vesi ja ympäristöhallituksen monistesarja nro 6 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 3 Suomi Julkinen Jakaja Vesi ja ympäristöhallitus PL, Helsinki Kustantaja Vesi ja ympäristöhallitus, PL, Helsinki

6 PRESENTATIQNSBLAD Utgivare Utgivningsdatum Vatten och miljöstyrelsen Författare Kirsti Korkka Niemi och Annika Sipilä Pubiikation Valtakunnallisen kaivovesitutkimuksen yhteydessä syntyneet perustiedot (Grundclata uppkomna vid en riksornfattande brunnsvattenundersökning 99 99) Typ av pubiikation Uppdragsgivare Datum för tiilsättandet av organet Samling av Vatten och miljöstyrelsen grunddata Referat Publikationen är en del av större enhet, varav huvuddeien har givits ut i serien of Vatten och Milj öförvaltningens pubiikationer (nr A 6) och i senen Social och halsovårdsministeriets publikationer (nr /93) Denna publikation innehåller en sammanfattning av undersökningens resultat samt ali grunddata. Vattenkvaliteten i brunnar har undersökts i en riksomfattande studie. Prov från alla brunnar togs en gång och från brunnar under tre olika årstider. Brunnarna valdes sä att de representerade så bra som möjligt dricksvattenkvaliteten i hushållens egna brunnar på landsbygden. Undersökningen omfattade allmänna vattenkvalitetsparametrar, eifekten av årstid och faktorer i anslutning till brunnens typ, skick och grad av förorening. en del brunnar mättes halten selen, radioaktivitet och pesticider. ckså vattenledningsmaterialens inverkan på vattenkvaliteten undersöktes. Sakord (nyckelord) spridd bebyggelse, brunnar, brunnsvatten, vattenlcvalitet, vattenförorening, selen, radioaktivitet, bekämpningsmedel, korrosion Övriga Uppgifter Seriens namn och nummer ISBN ISSN Vatten och miljöförvaltningens dupiikatserie nr 6 Sidantal Språk Pris Sekretessgrad 3 Finska ffentlig Distribution Vatten och miljöstyrelsen PB, Helsingfors För!ag Vatten och miljöstyrelsen P3, Helsingfors

7 Published by National Board of Waters and the Environment DCUMENTA TIN PAGE Date ofpublication Authors Kirsti Korkka Niemi and Annika Sipilä TitIe of publication Valtakunnallisen kaivovesitutkimuksen yhteydessä syntyneet perustiedot (Basic data in nationwide rural well water survey 99 99) Type ofpublication Basic data Commissioned by National Board of Waters and the Environment Abstract The main rapport of the rural well water survey was published in the series of the reports of Water and the Environment Administration (nr A 6) and in the series of reports of the Ministry of Social Affairs and Health (nr /93). The summary of resuits and basic data from the well water survey is printed in this publication. The quality of water in drinking water welis was monitored lii a nationwide well water study. Samples were taken once from ali wells, and during three seasons from wells. The wells were selected in such a way that the sample would be as representative as possibie of the quaiity of the drinking water in households own wells in rural areas. The study comprised general water quality parameters, influence of sampling season, and factors related to the type, the condition and the poilution of the wells. In part of the well waters selenium, radioactivity and pesticides were determined. The effect of plumbing materiais on the quality of water was also examined. Keywords Rural water supply, wells, well water, water quality, water pollution, selenium, radioactivity, pesticides, corrosion ther information Series (key title and no.) ISBN ISSN Mimeograph series of Water and the Environment Administration nr Pages Language Price Confidentiality 3 Finnish Public Distributed by National Board of Waters and the Environment P..BX, Helsinki Publisher National Board of Waters and the Environment P..BX, Helsinki

8

9 ..99), ALKUSANAT 7 Tämä monistesarjan julkaisu kuuluu osana kokonaisuuteen, jossa on selvitetty Suomen haja asutuksen kaivojen tilaa. Selvityksen pääkohdat on julkaistu vesi ja ympäristö hallinnon ja sosiaali ja terveysministeriön yhteisenä julkaisuna (Vesi ja ympäristöhal lituksen julkaisuja 6 / Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä /93). Tähän monisteeseen on koottu valtakunnallisen kaivovesiselvityksen yhteydessä syntyneet perustiedot. Suomen kansallinen Vesihuollon vuosikymmen työryhmä teki lääkintöhalli tukselle* ja vesi ja ympäristöhallitukselle aloitteen valtakunnalisen kaivovesiselvityk sen tekemiseksi. Selvitys käynnistettiin valtion tulo ja menoarviossa osoitetun määrärahan turvin vuoden 99 alkupuolella. Tutkimushanke toteutettiin osittain virkatyönä ja osittain käyttäen ulkopuolisia laboratoriopalveluja. Tutkimusta varten perustettiin johtoryhmä, ja tutkimuksen toteutumisesta huolehti projektiryhmä, joiden kokoonpano on alla. Johtoryhma: sastopäällikkö (LL) Yli insinööri (DI) Laboratoriopääll. (FL) Hydrogeologi (FT) Toimistopääll. (DI) Hydrogeologi (FK) Projektiryhmä: Hydrogeologi (FT) Erikoistutkija (FT) Yli insinööri (DI) Geokemisti (FT) Mikrobiologi (MMK) Vesihuoltoins. (Ins) Kemisti (FM) Dipl. ins. (TkL) Hydrogeologi (FK) Markku Murtomaa, pj. Leena Hiisvirta Kirsti Haapala VYH Tuomo Hatva VYH Antti Jokela VYH Kirsti Korkka Niemi, siht. VYH Tuomo Hatva, pj. Georg Alfthan Leena Hiisvirta Pertti Lahemo Kirsti Lahti Jorma Lappalainen Annika Sipilä Jyrki Tenhunen Kirsti Korkka Niemi, LKH* ( ) LKH/STH/STM* (jäsen 3..9 asti, pj...9 lähtien) VYH Kansanterveyslaitos LKH/STH/STM* Geologian tutkimuskeskus LKH/STH* (3..9 asti) VYH (..9 lähtien) Kuopion vesi ja ympäristöpiiri VYH VYH siht. VYH ( ) * Lääkintöhallitus lakkautettiin 8..99, jolloin talousvesiasiat siirrettiin sosiaali ja terveyshallitukseen (STH),.9.99 edelleen sosiaali ja terveysministeriöön (STM). VYH = vesi ja ympäristöhallitus. Tutkimusprojektiin päätoimisena projektisihteerinä toimi Kirsti Korkka Niemi (.6.99 joka vastasi tutkimuksen käytännön toteuttamisesta. Torjunta ainetutkimuksesta vastasi Juha Pekka Hirvi vesi ja ympäristöhallituksesta, radioaktiivisuustutkimuksista Laina Salonen Säteilyturvakeskuksestaja seleenitutkimuk sesta Georg Alfthan Kansanterveyslaitoksesta. Nämä henkilöt ovat myös laatineet vastaavat osat julkaisuun.

10 8 Kuntien tai kansanterveystyön kuntainliittojen terveystarkastajat huolehtivat pääosin tutkimuksen vesinäytteiden otosta, valokuvien otosta sekä kyselylomakkeiden täyttämisestä yhdessä kaivonomistajien kanssa. Tarjouskilpailun perusteella valitut Suunnittelukeskus y ja y Vesi Hydro Ah vastasivat vesinäytteiden analysoimisesta lukuunottamatta seleeni ja torjunta aineanalyysejä sekä radioaktiivisuusmäärityksiä. Seleenimääritykset suoritti Kansanterveyslaitos, radioaktiivisuusmääritykset Säteilytur vakeskus ja torjunta ainemääritykset teetti Vesien ja ympäristöntutkimuslaitos Ruotsissa Uppsalassa sijaitsevassa maatalouskemian laboratoriossa. Helsingin, Turun ja Kuopion vesi ja ympäristöpiirien laboratoriot analysoivat osan rinnakkaisnäytetutki muksen näytteistä. Työn yhteydessä kertyi runsaasti materiaalia, joka haluttiin koota ja säilyttää tieto konetallennuksen lisäksi myös myös painettuna. 3 vuotta sitten tehty kaivovesitutkimus talletettiin nyt ensimmäistä kertaa tietokoneelle, ja sitä voitiin käsitellä yhdessä nykyisen tutkimuksen kanssa. Koska tämän vanhan tutkimuksen tiedot ovat olleet vain harvojen saatavilla, haluttiin tähän monisteeseen koota myös vuosien 98 tuloksia ja niiden yhteenvetotietoja. 99 tutkiimuksen Kiitokset Kuopion vesi ja ympäristöpiirin Jorma Lappalaiselle liitteen kuvien laatimisesta ja piirtämisestä sekä Mirja Minkkiselle taulukkomateriaalin puhtaaksikir joittamisesta.

11 SISÄLLYS 9 ALKUSANAT JHDANT. Tutkimuksen tausta J.. Vuosien kaivovesitutkimus.3 Aineistosta tehdyt tai tekeillä olevat muut julkaisut 3 AINEIST 3. Tutkimuskohteiden valinta 3. Tehdyt tutkimukset 3.3 Tutkitut aineet ja niiden analyysimenetelmät. Aineiston tallennus ja arkistointi. Näytteenottopisteet ja aluejako 3 TULSTEN YHTEENVET 3. Talousveden laatuvaatimusten ja tavotteiden täyttyminen 3. Korroosio ominaisuudet 3.3 Kaivon sijainti 3. Kaivotyyppi sekä kaivon ikä ja kunto 3. Arviot veden riittävyydestä 3.6 Näytteenottoajankohdan vaikutus 3.7 Alueelliset erot 3.8 Vertailu muihin tutkimuksiin 3.9 Vesijohtomateriaalien vaikutus 3 3. Seleeni 3 3. Torjunta aineet 3 3. Radioaktiivisuus Ehdotukset jatkotoimenpiteiksi 3 KIRJALLISUUS LIITIEET HAVAINTLMAKE 7 HAVAINTLMAKE 8 3 TUTKIMUKSESSA MUKANA LEVAT KUNNAT JA KAIVJEN LUKUMÄÄRÄ KUSSAKIN KUNNASSA 9 KAIVN RAKENTEET JA KUNT KAIVNMISTAJAN JA NÄYTrEENTrAJAN ARVIN MUKAAN 3 ARVIT KAIVVEDEN LAADUSTA KAIVNMISTAJIEN JA NÄYrrEENTrAJIEN MUKAAN 9 6 KAIVN LÄHEISYYDESSÄ LEVAT LIKAAJAT JA JÄTEVESIEN JHTAMINEN 63

12 7 ANALYYSITULKSET Analyysitulokset, syksy Analyysitulokset, kevät Analyysitulokset, kesä Analyysitulokset, seleeni ja radioaktiivisuus 7. Kaivo ja hananäytteiden analyysitulokset, kesä LAATUVAATIMUSTEN JA -TAVITrEIDEN TTEUTUMINEN 3 8. Kaivoveden laatu vaatimusten, tavoitteiden ja veden riittävyyden suhteen 8. Kaivovedelle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen eri Kaivovedelle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen alueittain 3 8. Kaivovedelle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen kaivotyypeittäin Kaivovedelle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen kaivon näytteenottokerroilla 8.6 sijainnin mukaan Kaivovedelle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen veden 33 laadun arvioinnin mukaan Kaivovedelle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen lääneittäin Kaivovedelle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen vesipiireittäin Kaivovedelle asetettujen terveydellisten laatuvaatimusten täyttyminen Kaivovedelle asetettujen laatuvaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen Korroosiosuositukset täyttämättömien kaivovesien osuus Korroosioon vaikuttavien suositusten toteutuminen 9 ANALYYSITULSTEN JAKAUTUMINEN PRSENTSUUKSITAIN 9. Syksy 99. Prosenttiosuuksia vastaavat kunkin mäiurityksen enimmäisarvot sekä ääriarvot, keskiarvot, standardipoikkeamat ja moodit 9. Syksy 99, vain ne kaivot, jotka olivat mukana myös kevään 99 ja kesän 99 näytteenotossa. Prosenttiosuuksia vastaavat kunkin määrityksen enimmäisarvot sekä ääriarvot, keskiarvot, standardipoikkeamat ja moodit 9.3 Kevät 99. Prosenttiosuuksia vastaavat kunkin määrityksen enimmäis arvot sekä ääriarvot, keskiarvot, standardipoikkeamat ja moodit 3 9. Kesä 99. Prosenttiosuuksia vastaavat kunkin määrityksen enimmäis arvot sekä ääriarvot, keskiarvot, standardipoikkeamat ja moodit 3 9. Analyysitulokset suureittain TALUSVEDEN LAATU ERI NÄYTrEENErKERRILLA, KUVAT ANALYYSITULKSISTA KAIVTYYPEITTÄIN 6 VUSIEN KAIVVESITUTKIMUKSEN TULKSET 6.A Vuosien kaivotutkimuksen näytteenottopisteitä kuvaava kartta 7. Prosenttiosuuksia vastaavat kunkin määrityksen enimmäisarvot sekä ääriarvot, keskiarvot, standardipoikkeamat ja moodit, koko maa 8. Prosenttiosuuksia vastaavat kunkin määrityksen enimmäisarvot sekä ääriarvot, keskiarvot, standardipoikkeamat ja moodit alueittain 8.3 Laatuvaatimusten ja tavoitteiden täyttyminen alueittain. Korroosiosuositukset täyttämättömien kaivovesien prosentuaalinen osuus alueittain. Analyysitulokset kaivoittain

13 JHDANT. Tutkimuksen tausta Lähes 3 taloutta eli noin viides Suomen väestöstä käyttää säännöllisesti oman kaivon vettä. Kaivojen veden laadusta on Suomessa tehty 9 luvun lopulla mittava tutkimus tohtori Wäreen johdolla (96). Tämän jälkeen ei ole tehty tutkimusta, joka antaisi yleiskuvan talouvesikäytössä olevien kaivojen veden laadusta maassamme. Terveyslautakunnat suorittaessan terveydenhoitolain mukaista valvontatehtäväänsä ovat ottaneet vuosittain tuhansia kaivovesinäytteitä, mutta tutkimustulokset eivät edusta keskimääräistä tilannetta, koska syynä näytteenottoon on epäily veden terveydellisestä haitallisuudesta. Maa ja metsätalousministeriö on 96 luvulla selvittänyt maidon tuotantotilojen kaivoveden laatua ja Geologian tutkimuskeskus on 98 luvulla tehnyt noin 7 kaivoa koskevan selvityksen Suomen pohjaveden laadun selvittämiseksi (Lahermo ym 99). Kumpikaan näistä tutkimuksista ei anna kuvaa talousvesikaivojen keskimääräisestä tilasta. HAPR projektiin liittyen tehtiin vesi ja ympäristöhallituksen toimesta vuonna 989 esitutkimus, jossa tutkittiin kpl samoja kaivoja, joita oli käytetty vuoden 98 9 talousvesitutkimuksessa (Korkka Niemi 99). Vesihuollon vuosikymmen työryhmän määrittelerniä keskeisiä tavoitteita ovat mm. haja asutuksen vesihuollon edistäminen, sekä talousveden laadun tutkiminen ja parantaminen. Myös maailman terveysjärjestön (WH) strategiassa Terveyttä kaikille vuoteen on yhtenä keskeisenä tavoitteena haitattoman juomaveden saannin turvaaminen väestölle. Toimenpiteiden oikea valinta ja kohdentaminen näihin tavoitteisiin pääsemiseksi edellyttää vallitsevan tilanteen tuntemista. Tämä ei ollut mahdollista edellä mainittujen jo tehtyjen kaivovesitutkimusten perusteella. Tästä syystä vesihuollon vuosikymmen työryhmä teki aloitteen vesi ja ympäristöhallitukselle ja sosiaali ja terveyshallitukselle aloitteen valtakunnallisen kaivovesitutkimuksen tekemiseksi. Valtakunnallisessa kaivovesitutkimuksessa selvitettiin kaivon veden laatu kertatutkimuksena ja kaivon veden laatu kolmena eri vuodenaikana. Kaivot oli valittu siten, että otanta mahdollisimman hyvin edustaisi haja asutusalueilla käytettävän omasta kaivosta saatavan talousveden laatua. Kaivovedet eivät edusta Suomen pohjavesien yleistä laatua, koska kaivovedet ovat yleensä moreenikerrostumista ja kallioperästä saatavaa vettä eivätkä soraharjujen phjavesialueilta saatavaa vettä. Kaivot sijaitsivat asumuksen välittömässä läheisyydessä, jossa vesi ei yleensä edusta alueen parasta vettä ja jossa se on alttiina likaantumiselle. Kaivoista tutkittiin veden laadun yleiset tekijät ja selvitettiin vuodenaikojen vaikutusta sekä kaivojen tyyppiin, laatuun, kuntoon ja likaajiin liittyviä seikkoja. sasta kaivoja määritettiin seleeni, radioaktiivisuus ja torjunta aineet. Myös vesijohtomateriaalien vaikutusta veden laatuun tutkittiin. Kaivojen veden laatua verrattiin myös Maataloushallituksen vuosina tekemään kaivotutkimukseen (7 kaivoa) sekä Geologian tutkimuskeskuksen 98 luvun alussa tekemään kaivotutkimukseen (6 kaivoa). Tässä tutkimuksessa on talousveden laadun arvosteluperusteina sovellettu lääkintöhal lituksen antamassa,..99 voimaan tulleessa yleiskirjeessä esitettyä laatuvaatimuksia ja tavoitteita (Lääkintöhallitus 99). Yleiskirjeen raja arvoista, jotka on asetettu

14 lähinnä vesilaitosten jakamaa vetä ajatelle, on poikettu kahden laatusuureen, koliformis ten bakteerien kokonaismäärän ja rautapitoisuuden, kohdalla. Käytetyt raja arvot ovat tulosten yhteydessä, liitteen 8 taulukoissa. Kaivoveden korroosio ominaisuuksia selvitettiin sekä pääaineiston avulla että erikseen otettujen näytteiden avulla. Erikseen otettiin näytteet 37 talouden rengaskaivosta, samanaikaisesti sekä kaivosta että vesihanasta. Tässä tutkimuksessa veden kor roosioherkkyyttä arvioitiin Herdbergin työryhmän selvitysten perusteella (T. Hedberg ym. 99). Käytetyt raja arvot ovat taulukossa 8.. Putkistojen vaikutusta talousveden laatuun pyrittiin selvittämään myös erillisellä rinnakkaisnäytteenotolla. Näyte otettiin samanaikaisesti sekä kaivosta, että käyttöpisteestä. Näytteet analysoitiin osittain laboratoriossa, osittain kenttämittauslaitteistolla. Rinnakkaisnäytetutkimus tehtiin heinä marraskuussa 99 ja huhti toukokuussa 99. Seleenitutkimuksen tavoitteena oli kartoitaa kaivoveden absoluuttinen seleenipitoisuus Suomessa, sekä pyrkiä selvittämään lannoituksen mahdollista vaikutusta kaivoveden (pohjaveden) seleenipitoisuuteen. Syksyllä 99 valittiin seleenitikimukseen yksi näyte jokaisesta tutkimukseen osallistuneesta kunnasta eli 6 näytettä ja vuoden 99 näytteenottoihin yksi näyte 73 Kaivo 9 tutkimuksessa mukana olleesta kunnasta. Torjunta aineiden tutkimiseksi valittiin projektin yhteydessä sellaista kaivoa, jotka sijaitsivat viljelytoiminnan alueella. Lisäksi tutkittiin 6 vertailukaivoa puhtaalta alueelta. Näytteistä määritettiin 88 erilaista pestisidiä. Kaivotutkimuksen yhteydessä otettiin myös radioaktiivisuusnäytteitä. Tästä tutkimuksen osasta vastasi Säteliyturvakeskus. Tutkimuksella pyrittiin täydentämään jo olemassaole via tietoja kaivovesien radioaktiivisten aineiden pitoisuuksista. Radioaktiivisuusmittauk set tehtiin kesän 99 näytteistä ( näytettä). Kaikista näytteistä määritettiin Rn (radon) sekä pitkäikäisten aifa ja beetasäteilijöiden kokonaismäärä. Lisäksi tehtiin lyijy isotoopin Pb ja polonium isotoopin Po määrityksiä lähinnä kuilukaivojen vesistä (7 näytettä).. Vuosien kaivotutkimus Laajoja kaivovesitutkimuksia on tehty vuosina (Maataloushallitus, tohtori Wäreen johdolla)(wäre 96), jolloin tutkittiin noin 7 kaivoa, 98 luvun alussa (Geologinen tutkimuskeskus)(lahermo ym. 99), josa tutkittiin noin 6 kaivoa. Vuosien tutkimuksen tuloksia on jonkin verran käsitelty samalla tavalla kuin vuosien tuloksia. Joitakin taulukoita käsitellystä Wäreen aineistosta sekä koko vuosien aineiston listaus niiden analyysien osalta, jotka ovat samoja kuin nyt tehdyssä kaivovesiselvityksessä on myös tässä monisteessa. Koska vuosien kaivotutkimuksen tuloksia ei enää ole saatavilla, on ne otettu myös tähän monisteeseen mukaan. Liitteessä on vuosien tutkimustulos ten ja vuoden 99 tutkimustulosten määritysten vastaavuudet ja korjauskertoimet.

15 .3 Aineistosta tehdyt tai tekeillä olevat muut julkaisut 3 Nyt tehdyn kaivotutkimuksen tulokset on julkaistu yhteisjulkaisussa Vesi ja julkaisuja 6 / Sosiaali ja terveysministeriön selvityksiä /93 nimellä Valtakunnallinen kaivovesitutkimus. Valtakunnallisesta kaivovesiselvityksestä on tekeillä myös engianninkielinen tutkimus selostus Vesi ja ympäristöntutkimuslaitoksen julkaisusarjassa vuonna 993 tai 99. AINEIST. Tutkimuskohteiden valinta Tutkimuskaivot valittiin siten, että saataisiin otanta, joka mahdollisimman hyvin edustaisi haja asutusalueilla käytössä olevia kaivoja. Tilastokeskuksen tiedostosta poimittiin joka kahdessadas sellainen rakennus, jota ei rekisterin mukaan ollut liitetty vesijohtoverkkoon.. Tehdyt tutkimukset Tutkimuskaivoista tehtiin vedenlaatuanalyysit, joiden lisäksi kaivoista hankittiin käyttö, rakenne ja ympäristötietoja. Näytteet otettiin ja havainnot tehtiin seuraavasti: 99 loka marraskuu: perusnäytteenotto kaivosta seleeninäytteet 6 kaivosta havaintolomake, kaivojen ja ympäristön valokuvaus ja kartat näytteenottopaikoista 99 touko kesäkuu: näytteenotto 7 kaivosta seleeninäytteet 73 kaivosta havaintolomake ja valokuvauksen täydennys 99 heinä elokuu: näytteenotto 7 kaivosta seleeninäytteet 73 kaivosta radioaktiivisuusnäytteet Näytteet otettiin talousveden käyttöpisteestä eli pääsääntöisesti hanasta. Kuntien tervey sviranomaiset ottivat näytteet annettujen ohjeiden mukaisesti. Suunnittelukeskus y ja y Vesi Hydro Ah vastasivat vesinäytteiden analysoimisesta lukuunottamatta seleeni ja toijunta aineanalyysejä, sekä radioaktiivisuusmäärityksiä. Seleenimäärityket suoritti kansanterveyslaitos, radioaktiivisuusmääritykset säteilyturvakeskus ja torjunta ainemäärityksistä vastasi vesien ja ympäristöntutkimuslaitos.

16 .3 Tutkitut aineet ja niiden analyysimenetelmät Näytteistä tehtiin tavanomaiset talousveden laadun selvittämisessä käytetyt määritykset, jotka on lueteltu alla. Näytteet analysoitiin kahdessa vesilaboratoriosa. Käytössä olivat seuraavat määritysmenetelmät ja toteamisrajat: Koliformisten bakteerien kokonaismäärä SFS 36 / ml Lämpökestoiset koliformiset bakteerit, E.coli,alustava tunnistus SFS 88 / ml Fekaaliset streptokokit, tarkistetut fekaaliset streptokokit SFS 3 / ml Fluoridi SFS 37, mg/ Nitraatti agea analyser, mg/l Nitriitti SFS 39, mg/l Alumiini SFS 736, rng/l Ammonium SFS 33, mg/ Kloridi ES,titraus mg/l Mangaani SFS 3, 38, AAS, mg/ Rauta SFS 3, 37, AAS, mg/l Suifaatti VAT, turbidimetr. mg/l Kalium SFS 37, AAS, mg/l Natrium SFS 37, AAS, mg/l ph SFS 3 Sähkönjohtavuus SFS 3, ms/m Alkaliteetti VAT, indikaattorititraus, mval/l Väriluku SFS 33 luku SFS 336 KMn Seleeni Wang ym (99) Torjunta aineet Akerblom ja Jonsäli (99) Radon Asikainen (98) ja Salonen (99) Pitkäikäisten säteilijöiden määritys Salonen (989 ja 99) Pb ja Po Häsänen (977) Lyhenteiden merkitys: SFS: Suomen standardisoimisliiton standardi VAT: Vesianalyysitoimikunnan mietintö ES: Elintarviketutkijain Seura ry. Aineiston tallennus ja arkistointi Aineisto on tallennettu vesi ja ympäristöhallituksen keskustietokoneelle. Havaintolo makkeet, kartta ja valokuva aineisto sekä kootut ja kaivokohtaiset analyysitulokset säilytetään vesi ja ympäristöhallituksen arkistossa.

17 . Näyttenottopisteet ja aluejako Tutkimuskaivot jakaantuivat haja asutuksen suhteessa. Kuvissa. ja. on tutkimus kaivoja kuvaavat pisteet. Kaivoveden laatuun vaikuttavien alueellisten tekijöiden selvittämiseksi maa jaettiin kuuteen osa alueeseen. Jakoperusteena olivat maa ja kallioperän geologiset ominai suudet ja rakenne, topografiset tekijät, kvartäärigeologinen maalajien syntyhistoria sekä maan käyttötapa. Aluejaon perusteet olivat seuraavat (taulukko 3 ja kuvat 3 ja ): Taulukko 3. Aluejako ja sen perusteet. Alue Kuvaus Kaakkois Suomi Salpausselän eteläpuolinen tasainen, savipeitteinen rannik koalue, valtakivilaji rapakivigraniitti, peltoviljelyaluetta II Lounais Suomi Savipeitteinen, tasainen rannikkoalue, sekalaisia kivilajeja, peltoviljelyaluetta III Sisä Suomi Järvi Suomen morfologialtaan vaihteleva moreenivaltainen alue, valtakivilaji granodioriitti, karjatalousaluetta IV Pohjois Karjala Itä Suomen morfologialtaan hyvin vaihteleva moreenival tainen vaaramaisema alue, valtakivilaji granodioriittinen gneissi, karjatalousaluetta V Pohjanmaa Länsi Suomen hyvin tasainen, savipeitteinen rannikkoalue, sekalaisia kivilajeja, peltoviljelyaluetta VI Pohjois Suomi Pohjois Suomen morfologialtaan erittäin vaihteleva moreenivaltainen vaara ja tunturimaisema alue, valtaki vilajeja granodioriitti, liuskeet ja granuliitti, harvaan asuttua karjatalous ja poronhoitoaluetta

18 6 o 8 - cl C oo s - o. S & d o% o c,c o o ocb 9 o os o 8 C o Ø o T c oo ogo % ooo C 9 8 o c8 -n 8 c 9 o v o o Kuva. Syksyn 99 tutkiniuskaivoja kuvaavat pisteet

19 std AAfl) CAtIfSflUIDffl 66T US)(?f UA)J Z UAflN o o cp o cp o : o ø o oo eo og S o 9, o o o o o o o 9 LI

20 8 Kuva 3. Alueet VI. Pohjakartassa on myös lääninrajat.

21 9 Arkeisia 9ranodjorjjtf ja granulii Liuskeajueita n ui VI Kaakkois Suomi U n a is Suomi Sisa-Suomi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Poh jos-suomi Gra nod jo rj itteja Rapakiv i grani ittia Kuva. Kallio ja maaperän geologisten ominaisuuksien rakenteen, topografisten tekijöiden sekä maan käyttötavan perusteella tehty aluejako VI. Kartassa on esitetty myös Suomen maaperän pääpiirteet (Lahermo 99). Laatokka Perämeri liuskejakso on esitetty numerolla ja Tampere Vammala Pori liuskejakso nurnerolla.

22 3 TULSTEN YHTEENVET 3. Talousveden laatuvaatimusten ja tavotteiden täyttyminen Kaivovesien laadun arvostelussa on sovellettu lääkintöhallituksen vuonna 99 antamia talousveden terveydellisiä laatuvaatimuksia sekä muille kuin teveydellisille tekijöille annettuja teknis esteettisiä laatutavoitteita. Kaivojen veden yleistä laatua voidaan näiden perusteella pitää korkeintaan välttävänä. Veden terveydellinen laatu ei vastannut vaatimuksia tutkimuskerrasta riippuen 3 %:ssa tutkituista kaivovesistä. Yleisimmät virheet olivat ulosteperäistä saastumista osoittavien bakteerien esiintyminen ( %) sekä korkeat nitraatti ( 3 %) ja fluoridipitoisuudet (7 6 %). Veden käyttökelpoisuuteen vaikuttavien muille ominaisuuksille annetut tavoitteet eivät täyttyneet 8 %:ssa tutkituista kaivovesistä. Yleisimmät virheet olivat veden sameus ja värillisyys ( %), raudan ( %) ja mangaanin ( %) esiintyminen sekä alhainen ph ( %). Koko aineiston perusteella vain vähän yli % tutkimuksessa mukana olleista talouksista sai kaivosta kaikissa suhteissa moitteetonta talousvettä. 3. Korroosio ominaisuudet Suomalaiset pohjavedet ovat ominaisuuksiltaan metallisia ja betonisia vesijohtora kenteita syövyttäviä. Alueesta riippuen vain % kaivoista täytti kaikki ne kriteerit, joita on esitetty korroosion kannalta (pohjoismainen asiantuntijaryhmä 99). Kaivotyypeistä porakaivot olivat tässä suhteessa parhaita. Tämä saattaa osittain johtua siitä, että suurin osa porakaivoista oli alueilla, joilla muutoinkin vedet ovat metallisia vesijohtoja vähemmän konodoivia. 3.3 Kaivon sijainti Pääsyyt kaivovesien huonoon laatuun olivat niiden sijoittaminen likaantumisalttiiseen paikkaan (pihapiiri, pelto), kaivon puutteellinen rakenne ja rakennevauriot, jotka mahdollistavat vesien pääsyn kaivoon maan pinnalta, sekä maaperän luontainen rauta ja mangaanipitoisuus. Kaivoista kaksi kolmasosaa sijaitsi pihapiirissä. 3. Kaivotyyppi sekä kaivon ikä ja kunto Tutkimuksen mukaan haja asutusalueen vedenhankinnasta 8 % perustui betonirengas kaivoihin. Lopulla talouksista oli kallioporakaivo tai joissakin tapauksissa kivikehäkaivo tai lähde. Kotitalouksien arvioitu vedenkulutus oli keskimäärin, m3/d. Vesijohto oli 9 %:lla talouksista, ja suurin osa vesijohdoista on rakennettu 96 ja 97 luvuilla. Yleisin vesijohdon materiaali oli muovi, myös kupariputkia ja galvanoituja teräsputkia käytettiin. Käytössä olevat rengaskaivot olivat yleensä matalia (alle m) ja keskimäärin vuotta vanhoja. Kaivoveden käsittely oli erittäin harvinaista huolimatta esiintyvistä

23 vedenlaatuongelmista. Ulkoisen havainnoinnin perusteella noin puolella kaivoista rakenteet olivat hyvässä kunnossa, puolella heikossa tai tyydyttävässä kunnossa. Kolmasosaan kaivoista pääsi pintavesiä. Analyysitulosten perusteella pintavesien vai kutus näkyi tätäkin useammin. 3. Arviot veden laadusta ja riittävyydestä Kaivon omistaja piti kaivoaan ja kaivon veden laatua yleensä parempana kuin näytteet ottanut terveystarkastaja. Yleisin haitta talousvedessä oli veden värillisyys tai värjäävyys. Makuhaitan aiheutti yleisimmin humus, rauta tai suola. Ajoittaisesta tai jatkuvasta vesipulasta kärsi tutkimuksen mukaan noin 7 % talouksista. Edes kallioporakaivot eivät aina takaa hyvää talousvettä. Korkea fluoridipitoisuus oli porakaivoissa yleisempää kuin muissa kaivotyypeissä. Suolaisuuden aiheuttamia ongelmia esiintyi enemmän porakaivoissa kuin muissa kaivoissa rannikkoalueella. Pienessä osassa porakaivoja oli radioaktiivisuus erittäin korkea. 3.6 Näytteenottoajankohdan vaikutus Erot eri vuodenaikoina otetuissa näytteissä olivat ennalta arvioitua vähäisemmät. Poikkeuksen teki suolistobakteerien esiintyminen. Kesän 99 näytteissä oli huomatta vasti useammin lämpökestoisia koliformisia bakteereja kuin syksyn 99 tai kevään 99 näytteissä. Bakteerien esiintyminen kesänäytteissä voi johtua paitsi ulostekuormi tuksen lisääntymisestä myös kuivan kesän aiheuttamasta veden vähyydestä kaivoissa. Eräänä syynä kevään oletettua parempaan laatuun on saattanut olla talven vähälumisuus ja siitä aiheutunut sulamisveden niukkuus. Myös tutkimuskaivojen sijainnin painottuminen eteläiseen Suomeen on voinut vaikuttaa tuloksiin. 3.7 Alueelliset erot Kaivojen veden laadussa oli selviä geologisista olosuhteista, maantieteellisestä sijainnista ja maankäytöstä johtuvia alueellisia eroja. Maa ja kallioperän laadusta johtuva ero oli esimerkiksi fluoridin esiintyminen Kaakkois ja Lounais Suomen rapakivialueilla. Happamien kivilajien vaikutus tuli esille Pohjois Karjalassa ja Pohjois Suomessa, missä veden ph arvo, alkaliteetti ja kovuus olivat pienempiä kuin muilla alueilla. Veden rauta ja mangaanipitoisuudet olivat korkeita rannikkoalueiden kaivoissa, missä pohjavedet ovat usein vettä läpäisemättömien savikerrostumien peittämiä. Näille alueille oli ominaista myös meren läheisyydestä ja vanhoista merivaiheista johtuvat korkeahkot kovuus ja sähkönjohtavuusarvot ja muita alueita korkeammat natrium ja sulfaattipi toisuudet. Näiden alueiden pohjavesien väriluvun arvo ja kloridipitoisuus olivat myös korkeita. Pohjanmaan tasaisille rannikkoalueille oli ominaista korkeahkot orgaanisen aineksen pitoisuudet. Tämä johtuu alueella yleisesti esiintyvistä soista.

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista

SISÄLLYS. N:o 1367. Työministeriön asetus. työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä asioista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2002 N:o 1367 1368 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Työministeriön asetus työvoimapoliittisen lausunnon antamisesta ja lausuntoon merkittävistä

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652

Lisätiedot

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta

Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7

Lisätiedot

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: :

Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1: : Maanmittaushallituksen pitäjänkartat polyedriprojektiossa 1:20.000 1916 1932: (Timo Meriluoto) (Päivitetty 7.2.2015) [Huom! Luettelon lähtöoletuksena on, että MMH teki kaikista 1916 1924 laatimistaan pitäjänkartoista

Lisätiedot

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.

7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella. Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Lisätiedot

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska

Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa

Lisätiedot

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT

TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto

Lisätiedot

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012

Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten

Lisätiedot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot

asumisoikeus ARAvuokraasunnot 29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA

LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta

1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta 020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n

Lisätiedot

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat

Perustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h) Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h) Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa

Lisätiedot

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)

Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+) Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa

Lisätiedot

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.

terveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as. Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132

Lisätiedot

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen

Sivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta

Lisätiedot

Kunta MTV3:n näkyvyysalue

Kunta MTV3:n näkyvyysalue Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-

Lisätiedot

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus

RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus RAY:n rahapeleihin käytetyt rahat, tammi-joulukuu 2014, suuruusjärjestys Kunta Maakunta / aikuinen Sijoitus Sijoitus Sijoitus 2014 2014 2013 2012 Virolahti Kymenlaakso 389,48 1. 1. 1. Forssa Kanta-Häme

Lisätiedot

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen

Kunnan kuuluminen Risen yks-toimiston ja arviointikeskuksen toimialueeseen YKS-toimisto Kunta Yhdyskuntaseuraamustoimisto Osoite Puhelin Telekopio Arviointikeskus Akaa Tampereen yhdyskuntaseuraamustoimisto Rautatienkatu 10, 4 krs. 33100 TAMPERE 029 56 80900 029 56 80945 Länsi-Suomen

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10) Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:

,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN: VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400

Lisätiedot

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015

KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat

Lisätiedot

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO

VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan

Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot

Lisätiedot

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin

Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut

Kuntatalouden tunnusluvut Ii Oulu Kuntatalouden tunnusluvut Oulun selvitysalue Hailuoto Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä 7.5.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta:

Lisätiedot

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN

Sivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Akaa Pirkanmaa 18,43 19,75

Lisätiedot

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain*

Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* Kunnallisveroprosenttien korotukset 2000-luvulla kunnittain* 1/6 Kunta Maakunta Kunnallisveroprosentti** Muutos v. 2000 v. 2012 %-yks Valtuustokauden muutos 2009-12, %-yks*** Hämeenkoski Päijät-Häme 18.00

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.

Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4. Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella

Valtakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat kunnittain Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella Uudenmaan ympäristökeskuksen alueella UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUS MOR-Y01 Hyvinkää 001, 012, 017, 019, 021 5 96 Karjalohja 005 1 11 Karkkila 014, 015, 016, 020 4 119 Mäntsälä 012, 023, 024, 026 4 259 Nummi-Pusula

Lisätiedot

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30-

Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen. Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Asuminen ja rakentaminen - suhdanteet muuttuvat? Pendelöinti ja asuminen Pekka Myrskylä torstaina 29.5.-08 klo 13.30- Pendelöivien osuus työllisistä 1960-2005* 1960 1970 1975 1980 1985 10,3 17,9 19,8 23,2

Lisätiedot

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw)

N:o 434 1269. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu C (kw) N:o 434 1269 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.3 Digitaalinen televisiotoiminta Aseman nimi Kanava MAX ERP Nippu A Nippu B Nippu

Lisätiedot

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm

ARA-vuokra-asunnon. as.tarve taloudet as.tarve lkm % % lkm % % lkm % lkm kpl % % % % lkm lkm % lkm VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA KUNNITTAIN Väestömuutos Hakijat 15.11. Haettavana olleet saaneet 31.12. Ennuste Kaikki käyttöaste asukasvaihtuvuus 15.11. - as.tarve taloudet as.tarve 2012 2012 Pääkaupunkiseutu

Lisätiedot

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan

RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan RAY:n rahapelien pelaaminen: Kunnat suuruusjärjestyksessä pelaamismäärän mukaan Pelaus / aikuisväestö KUNTA MAAKUNTA 2015 2014 Muutos Muutos % 1 Virolahti Kymenlaakso 355,54 386,89-31,34-8,10 % 2 Pertunmaa

Lisätiedot

Naapurit-pelin voittokooste

Naapurit-pelin voittokooste Naapurit-pelin voittokooste Voittaneiden osuus pelanneista kunnittain Aikajaksot: pelin 2. vuosi 11.5.2015 10.5.2016 ja 1. vuosi 11.5.2014 10.5.2015 Kunta 2. vuosi Muutos ed. vuoteen Lestijärvi 91 % 12

Lisätiedot

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA

KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%

Lisätiedot

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet

Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (Oulun piirin osalta 16.11.2015, Lapin piiriin muutoksia 12.2.2016) Luetteloa tarkistetaan

Lisätiedot

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista

Päätukihaun sähköisten hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista hakemusten osuus 455-lomakkeen jättäneistä tiloista Ahvenanmaan valtionvirasto BRÄNDÖ 5 16 31,25 ECKERÖ 12 14 85,71 FINSTRÖM 45 92 48,91 FÖGLÖ 17 30 56,67 GETA 16 25 64,00 HAMMARLAND 38 56 67,86 JOMALA

Lisätiedot

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa

Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Puoluetta edustavat yhdistykset kunnissa Ehdokasasetteluoikeudet vahvistettu puoluehallituksen kokouksessa 31.10.2015 (muutoksia: Oulun piiri 16.11.2015&12.3.&15.4.2016, Lappi 12.2.2016, Varsinais-Suomi

Lisätiedot

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia

Laskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia 10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)

Lisätiedot

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012

Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75

Lisätiedot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot

Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 8.4.2014 Ajoneuvokanta, kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Kaikki ajoneuvorekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot

Lisätiedot

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02

Koko maa ,74 0,36 0,94 0,02 0,43 0,02 1,05 0,02 Manner-Suomi ,75 0,36 0,94 0,02 0,44 0,02 1,05 0,02 Kuntien vuoden 2014 veroprosentit Lähde: Verohallinto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia. Kunta Asukas- Tulovero-% Kiinteistöveroprosentit:

Lisätiedot

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä

Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030. Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Tiehallinto, tie- ja liikennetekniikka 30.6.1999 Kuntaennuste 1997-2030 Tieliikenteen suoritteet yleisillä teillä Kunnat aakkosjärjestyksessä Suoritteet, 1000 ajonkm 1997 2010 2020 2030 Kela Kunta Tiepiiri

Lisätiedot

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava

Kauppa-alue 1. Akaa Hämeenkoski Kerava Kauppa-alue 1 Akaa Hämeenkoski Kerava Länsi- Turunmaa Pirkkala Siuntio Asikkala Hämeenkyrö Kiikoinen Marttila Pomarkku Somero Askola Hämeenlinna Kirkkonummi Masku Pori Sysmä Aura Iitti Kokemäki Miehikkälä

Lisätiedot

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007

Anordnande av förebyggande hembesök och äldre /seniorrådgivningsverksamhet 2007 Anordnande av förebyggande hembesök och äldre amhet 2007 Källa: Statistikenkät om äldre personer, funktionshindrade, social kreditgivning och barndagvård i kommunerna 2007. Statistikmedelande 20/2008.

Lisätiedot

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi

Kunnat ja suuralueet. 020 Akaa 3 Länsi-Suomi. 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi. 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi. 010 Alavus 3 Länsi-Suomi Kunnat Suuralueet 020 Akaa 3 Länsi-Suomi 005 Alajärvi 3 Länsi-Suomi 009 Alavieska 4 Pohjois- ja Itä-Suomi 010 Alavus 3 Länsi-Suomi 016 Asikkala 2 Etelä-Suomi 018 Askola 1 Helsinki-Uusimaa 019 Aura 2 Etelä-Suomi

Lisätiedot

Toimeentulotuen menot

Toimeentulotuen menot 1 (12) Perus Perus,,, yhteensä yhteensä, Uusimaa (01) Askola (018) 275 31,80 13-40,8 9-62,3 298 16,30 Espoo (049) 45 152 0,20 5 243 4 853-12,4 51 249 0,30 Hanko (078) 772-5,3 70 23,60 17-6,4 861-3,5 Helsinki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta /2014 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2014 858/2014 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2014 Verohallinto

Lisätiedot

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd

Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 8 N:o 1 Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44,

Lainakanta 2010 Milj. Euroa/ euroa asukas. Koko maa , , , ,66 0,41 44, 2010 / Koko maa 5 375 276 18,98 10519,4 1 956 6655,7 1 211 12,66 0,41 44,5 10 4573 5 Alajärvi 14 10 487 20,50 18,6 1 771 6,8 745 17,47 0,33 28,8 7 3145 9 Alavieska 17 2 770 21,00 8,0 2 886 5,8 2 145 28,62

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56

VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus

SISÄLLYS. N:o 341. Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 28 päivänä toukokuuta 2008 SISÄLLYS N:o Sivu 341 Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 020 AKAA X X X X X X X '005 ALAJÄRVI X X X X X X X '009 ALAVIESKA X X X X X X X '010 ALAVUS X X X X X X X X '016 ASIKKALA X X X

Lisätiedot

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat

Sairaanhoitokorvausten saajat/ Matkat Koko maa Invataksi 61 836 646 451 28 369 866 50,11 43,89 Paaritaksi 29 953 54 340 6 484 076 131,84 119,32 Taksi 337 255 2 539 189 139 100 865 63,03 54,78 Akaa Invataksi 66 1 462 82 640 60,41 56,53 Paaritaksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o Valtioneuvoston asetus. N:o 1146 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2008 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2008 N:o 1146 1150 SISÄLLYS N:o Sivu 1146 Valtioneuvoston asetus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta... 3565

Lisätiedot

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT

Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa. Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT Lähipalvelut, -demokratia ja elinvoima kuntaliitosprosesseissa Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja, HTT 4.6.2014 Kunnan tulevaisuuden haasteita Kestävän kuntatalouden ratkaisut Sopimusohjauksen

Lisätiedot

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein)

Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4. SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) Syyttäjälaitoksen rakenne- ja resurssityöryhmä Liite 4 SYYTTÄJÄNVIRASTOT JA NIIDEN PAIKALLISTOIMISTOT (vuoden 2005 resurssein) (KGRWXVV\\WWlMlQYLUDVWRMD Viraston sijoituskihlakunta tummennettu. Paikallistoimiston

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011. 1089/2011 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä lokakuuta 2011 1089/2011 Oikeusministeriön asetus oikeusapupiireistä sekä jen toimipaikoista ja edunvalvonta-alueista Annettu Helsingissä 18 päivänä

Lisätiedot

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012

Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 Kutsuikäryhmät ovat vielä joidenkin kuntien osalta puutteelliset. Kaikista kunnista tietoa Joukkotarkastusrekisteriin ei vielä ole saatavissa. Päivitetty 13.4.2012 Kohdunkaulansyöpää ehkäisevään seulontaan

Lisätiedot

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011

Päätös PÄÄTÖS KUNNAN PERUSPALVELUJEN VALTIONOSUUDEN KERTALUONTEISESTA LISÄYKSESTÄ VUODELLE 2011 VALT10VARA1 N M 1 N ISTERI Ö Kunta- ja aluehallinto-osasto Päätös 20.12.2011 VM/2511 /02.02. 06.00/2010 LAPPEENRANNAN KAUPUNKI kaupunginhallitus 28. 11 1011 /S/i/Z^ II Kunnanhallituksille PÄÄTÖS KUNNAN

Lisätiedot

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014

Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 23.05.2016 Tulonsaajien keskitulo ja tuloluokat suurimmissa kaupungeissa, koko maassa, Päijät-Hämeen kunnissa sekä Lahdessa alueittain 2014 Keskitulolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon

Kotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon 005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura

Lisätiedot

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009

Kunnat ja maakunnat, verovuosi Maakunnat Kunnat 2009 Kunnat ja maakunnat, verovuosi 2010 Kunnat 2009 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2010 kotikunta Maakunnat 2009 Valtioneuvoston päätös maakunnista vuodelta 1998 (VNP 177/1998) 020

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit

Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Kuntien vuoden 2012 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö- Vakituinen asuin- Muu kuin vakituinen Koko maa 5 375 276 19,25 0,09 0,90

Lisätiedot

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta

Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Kunnat 2013 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2013 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45)

Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain ( klo 8.45) Sähköisten tukihakemusten määrät ELY-keskuksittain (19.4.2013 klo 8.45) Sähköisen ELY-keskus Tilatunnusten määrä vuonna 2012 (kpl) tukihakemuksen jättäneet tilat (kpl) Osuus kaikista tiloista (%) Uudenmaan

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Marja-Leena Ikonen 5/2007 Virpi Tiitinen 5.4.2007 Väestö- ja asuntomarkkinatietoja 2006 Valtion asuntorahasto tekee kerran vuodessa asuntomarkkinakyselyn

Lisätiedot

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Muistio 20.12.2013. Nykyinen aluejako: 2 Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta Sisäasiainministeriö Muistio SM050:0012013 20.12.2013 1 Pelastustoimen nykyiset järjestelyt Pelastustoimen nykyinen 22 alueen järjestelmä käynnistyi vuoden 2004 alusta. Pelastustoimen aluejaosta päätti

Lisätiedot

Kunnat 2015 Maakunnat 2015

Kunnat 2015 Maakunnat 2015 Kunnat 2015 Maakunnat 2015 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa 016 Asikkala 07 Päijät-Häme 018 Askola 01 Uusimaa 019 Aura

Lisätiedot

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta 1128/33/2010 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta verotuksessa

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit

Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Kuntien vuoden 2011 veroprosentit Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden 2011 alussa. Katso erillinen liite 4. Kunta Asukas- Tuloveroprosentti Yleinen kiinteistö-

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10.

Palvelurakenteen valtakunnalliset tavoitteet vuoteen 2017 ja tilanne vuonna 2011/2012 kunnittain ja maakunnittain Kuntaliitto 3.10. Väestö 31.12. * 75 vuotta täyttäneet * 75 vuotta täyttäneet, % väestöstä * Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä ** Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta

Lisätiedot

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura

Liite / Bilaga. Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran om utlåtande. Kunnat Kommuner Gieldat. Akaa Alajärvi Asikkala Askola Aura Liite / Bilaga Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi / Uppdaterande inventering av nationellt värdefulla landskapsområden Lausuntokierroksen jakelu / Sändlista för begäran

Lisätiedot

Kunnat 2012 Maakunnat 2012

Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Kunnat 2012 Maakunnat 2012 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2012 kotikunta Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005

Lisätiedot

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011. Kunnan nimi

Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011. Kunnan nimi Kuntajaon muutokset, joissa kunta on lakannut 1.1.2011 taulu I Lakannut kunta Vastaanottava kunta Kunnan nimi Kunnan nimi Kuntanumero Lakkaamispäivä Kuntanumero Huomautuksia Ahlainen 001 010172 Pori 609

Lisätiedot

287 Kristiinan- Kristinestad

287 Kristiinan- Kristinestad 1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko

Lisätiedot

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017

LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Dnro A72/200/2016 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Euran kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Eeva Rautiainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä

Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä 1129/33/2010 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 23 päivänä marraskuuta 2010 Verohallinto on 22 päivänä joulukuuta 2005 varojen arvostamisesta

Lisätiedot

Tilatunnusten määrä (kpl)

Tilatunnusten määrä (kpl) Sähköisen tukihakemuksen tehneiden maatilojen osuudet alueittain, 30.4.2012 TEK Tilatunnusten (kpl) määrä Uudenmaan 3901 1128 28,92 % Varsinais-Suomen 6449 2590 40,16 % Satakunnan 3858 1549 40,15 % Hämeen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta

Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta /2011 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2011 1125/2011 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2011 Verohallinto

Lisätiedot