Talous- ja henkilöstötyöryhmän väliraportti Talous- ja henkilöstötyöryhmä Kuntajakoselvityksen johtoryhmä

Transkriptio

1 Talous- ja henkilöstötyöryhmä Kuntajakoselvityksen johtoryhmä

2 Sisällys 1. Työryhmän tehtävät Nykytila Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana Kuntien talouden tasapainon tulkinta Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Yhteenveto selvityskuntien talouden nykytilasta ja haasteista Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Talouden nykytilan tarkastelu Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys Kuntien henkilöstön nykytilan kuvaus Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus

3 3. Kuntien talouden ennusteet ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine -konsultin näkemys Tasapainoisen talouden Salpauskunta millä keinoilla? Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus Henkilöstön ja ICT:n huomioiminen uuden kunnan muodostamisessa Nykytilan ja painelaskelmien johtopäätökset konsultin näkemys Suunniteltuja linjauksia ja tehtäviä uuden kunnan muodostamiseksi Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi Linjaukset uuden kunnan tehtäviin Jatkotyöskentely Jäsenet ja kokoukset Lähteet

4 1. Työryhmän tehtävät Kuntarakennelaissa on määritelty kuntajakoselvityksen sisältö, jonka perusteella myös selvitystyöryhmien tehtävät ovat määräytyneet. Kaikkien työryhmien tehtävänä on oman teema-alueensa osalta selvittää, kuinka kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät Salpausselän kuntajakoselvityksen alueella sekä arvioida yhdistymisen etuja ja haittoja. Työryhmien tehtävänä on avustaa selvittäjää selvitystyössä ja esittää, kuinka toiminta tulisi järjestää kuntajakoselvityksen alueella. Johtoryhmä voi antaa työryhmille myös muita tehtäviä. Kuntajakoselvityksen johtoryhmän kokouksessa 17. joulukuuta 2013 päätettiin, että talous- ja henkilöstötyöryhmän tehtävänä on tuottaa: Selvitys taloudellisesta tilanteesta (ml. valtionosuusuudistuksen vaikutus kuntatalouteen) Selvitys henkilöstömäärästä ja -rakenteesta Ehdotus uuden kunnan taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisistä periaatteista Yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista talouden ja henkilöstöasioiden näkökulmasta 4 Työryhmän työ käynnistyi tammikuussa 2013 työryhmän ensimmäisellä kokouksella 9. tammikuuta, jolloin käytiin läpi mm. työryhmän tehtäviä ja tavoitteita. Em. tehtävien lisäksi työryhmän tehtäviä täsmennettiin ja todettiin tehtäviin kuuluvana osana taloudenhoidon ja henkilöstöasioiden yleisiin periaatteisiin sisällytettäväksi myös laatia hahmotelma konsernipalveluiden/tukipalveluiden kuten talous- henkilöstö- tietohallintopalveluiden järjestämisestä. Johtoryhmän ja sihteeristön evästysten perusteella myös ICT/tietohallintoasioiden mukaan ottaminen sovittiin otettavaksi osaksi työryhmän työtä. Työryhmän työn valmistelusta vastaavat sekä viranhaltijat että konsultit. Viranhaltijavalmistelijat ovat muodostaneet työskentelyään varten ns. alatyöryhmät: talousasioiden valmistelusta vastaavat selvityskuntien talousvastaavat, henkilöstöasioiden valmistelusta puolestaan selvityskuntien henkilöstövastaavat ja tietohallinnon osalta tietohallintovastaavat. Talousvastaavien tehtävänä on valmistella talouden nykytilan kunnittainen kuvaus, taloudenhoidon yleiset periaatteet (mm. maksu- ja taksapolitiikka, investointien koordinointi, poistosuunnitelmien yhdenmukaistamisen tarpeen määrittely) aineiston kerääminen konsulttiselvitystä varten sekä muut linjaukset uuden kunnan taloudenhoitoa koskien. Henkilöstövastaavien tehtävänä on puolestaan kerätä henkilöstöön liittyviä tietoja ja analysoida tietoja kuten esim. henkilöstömäärät ja rakenne, eläköityvät , palkkasummien kehitys , pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun, paikalliset sopimukset ja henkilöstöedut, työterveyshuollon kulut , rekrytoinnin järjestämisen muodot, esimiehet ja rinnakkain samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat, keskeiset henkilöstöjä koskevat tunnusluvut ja henkilöstöjohtamisen periaatteet. ICT-alatyöryhmän tehtävänä on tuottaa kuntajakoselvitykselle ICT:n nykytilan kuvaus ja nykytilan analyysi, päätöksentekoon tarvittava materiaali sekä tuottaa yhdistymisselvityksen ICT-osuus siirtymäsuunnitelmineen. Viranhaltijoiden lisäksi talousselvityksiä (mm. nykytila-analyysit, paine- ja yhdistelylaskelmat) tekemään on nimetty Valtiovarainministeriön kustantama talouskonsultti Eero Laesterä/Kuntapro Oy. Tietohallintoasioi-

5 den osalta valmistelutyötä tehdään tietohallintovastaavien sekä Valtiovarainministeriön nimeämien konsulttien (Sofigate Oy) toimesta. Työryhmän tehtäviin kuuluvien henkilöstöasioiden valmistelun osalta on käyty keskustelua myös henkilöstöryhmän ja talous- ja henkilöstöryhmän välisestä työnjaosta. Valmistelutyöryhmänä toimivan talous- ja henkilöstötyöryhmän lisäksi on siis nimetty henkilöstötyöryhmä, jossa jäseninä ovat henkilöstövastaavat sekä myös ammattiyhdistysedustajat. Sekä talous- ja henkilöstötyöryhmän että johtoryhmän kokouksissa on todettu, että henkilöstötyöryhmä ei toimi valmistelu- tai selvitystyöryhmänä. Henkilöstötyöryhmän roolina on pääsääntöisesti toimia yhteistoimintalain mukaisena toimielimenä ja arvioida selvitystyön tuloksia ja niiden vaikutusta henkilöstön asemaan. Sen tulee näin ollen käsitellä kokouksissaan kaikkien valmistelutyöryhmien tuottamien selvitysten osalta henkilöstön asemaan vaikuttavia ratkaisuja. Alla olevassa kuvassa on esitetty valmistelutyöryhmien ja henkilöstötyöryhmän välinen työnjako. Valmistelutyöryhmien tehtävät 5

6 2. Nykytila 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne, kuntien talous ja Lahden talousalueen nykytila Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talouden tila on osoittautunut toistuvasti ennakoitua heikommaksi ja myös arviot näkymistä keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Heikon kehityksen taustalla ovat olleet toisaalta maailmantalouden ja euroalueen ongelmat, toisaalta Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Valtiovarainministeriön arvion mukaan talouden kasvunäkymät säilyvät heikkona vuonna 2014 ja ansioiden nousu hidastuu. Valtion velan bkt-osuuden kääntäminen laskuun edellyttää siksi hallitukselta uusia sopeutustoimia. Kauppalehti uutisoi kirjoituksessaan, kestävyysvajeesta ja sen paikkauksesta. Kestävyysvajeella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon verotuloja pitäisi saada lisää, jotta julkinen talous saataisiin tasapainoon pitkällä aikavälillä. Huomio tulisi Kauppalehden artikkelin mukaan kohdistua tuottavuuden nostoon. Valtion ja kuntien velkaantuminen pitäisi saada saada taittumaan ja menoja leikattua. Julkinen talous ei kestä väen vanhentumista ja pidempään elämistä, sillä hoiva- ja sairaanhoitomenot kasvavat, samoin eläkekulut. Kuntien kestävyysvaje johtuu ikääntymismenoista. Suomen huoli julkisen talouden kestävyydestä johtuu pääosin väestön ikääntymisestä. Lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäisiin nousee noin tasolta 50 % tasolle 75 % vuoteen 2030 mennessä. Eli siis esimerkiksi kunnissa saattaa olla enemmän vanhuksia ja lapsia kuin työssäkäyviä. Pääministeri Kataisen hallitus päätti talouden kasvuedellytysten varmistamiseksi ja julkisen talouden tasainottamiseksi rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta. Rakenneuudistusten toimeenpanon varmistaminen on keskeinen keino julkisen talouden arviolta noin 9,5 miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Kuntasektorin osuus kestävyysvajeen hallinnassa on merkittävä ja kuntien vastuulla olevien palveluiden osuus kestävyysvajeen hallinnassa on arvioitu jopa 5 miljardin suuruiseksi. Hallituksen neuvottelu julkisen talouden suunnitelmasta ja siihen sisältyvästä valtiontalouden kehyspäätöksestä (kehysriihi) vuosille on pidetty 24. ja 25. maaliskuuta Kehysriihessä hallitus on sopinut valtiontalouden kehyksistä sekä julkisen talouden suunnitelmasta vuosille Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteena on talouden kasvun edellytysten ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla. Vuonna 2013 julkisyhteisöjen rahoitusasema oli 3,9 miljardia euroa (v ,7 mrd) alijäämäinen. Valtionhallintosektorin alijäämä pysyi lähes ennallaan ollen 6,5 miljardia euroa. Paikallishallintosektorin alijäämä pieneni 0,7 miljardia euroa 1,5 miljardiin euroon. Tämä johtui siitä, että verotulot kasvoivat ja menojen kasvu hidastui. Työeläkelaitokset ja muut sosiaaliturvarahastot keräsivät 4,1 miljardin euron ylijäämän, joka oli 1,1 miljardia pienempi kuin Tähän vaikutti pääasiassa se, että maksetut eläkkeet kasvoivat enemmän kuin eläketulot. 6

7 Suomen julkisyhteisöjen alijäämä (-) ja velka, suhteessa BKT:hen 7 Valtiovarainministeriön mukaan lähivuosien vaimea talouskasvu ei yksistään riitä korjaamaan julkisen talouden epätasapainoa. Julkinen velka lisääntyy edelleen ennustejaksolla sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna. Velkasuhde nousee 60 prosenttiin vuonna Kuntien talous Valtiovarainministeriö on maaliskuussa 2014 julkaissut Peruspalvelujen tila raportin, jossa on tarkasteltu mm. kunnallisten palveluiden kustannuskehitystä. Raportin mukaan kunnallisten palvelujen nettokustannukset olivat v yli 27 miljardia euroa. Näistä sosiaali- ja terveystoimi muodosti lähes 67 prosenttia kuntien käyttötaloudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen osuus oli hieman alle 27 prosenttia. Nettokustannukset ovat kasvaneet koko maan tasolla vuosina 2011 ja 2012 yli 5 prosenttia, joidenkin kustannukset yli 10 prosenttia. Kustannuksia ovat kasvattaneet erityisesti väestön ikääntyminen, mutta myös palvelurakenteen ja lainsäädännön muutokset. Menokehitys on pitkällä aikavälillä kestämätön ja tarvitaan toimia kuntatalouden tasapainottamiseksi. Kulunut vuosi 2013 on ollut kunnille edelleen hyvin haasteellinen käynnissä olevien merkittävien uudistusten kuten kuntalain, valtionosuusjärjestelmän, sote-rakenteen ja rakennepoliittisen ohjelman ja kuntarakenteen muutosten ja yleisen heikon taloustilanteen vuoksi. Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotiedot ovat osoittaneet, että kuntatalouden tila koheni vuoden 2013 aikana. Vuoden 2013 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen kun se edellisenä vuonna oli n. 300 milj. euroa negatiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta selkeästi vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat merkittävästi verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo- ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 170 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. Tilanteen parantuminen suhteessa edellisvuoteen ei kuitenkaan Kuntaliiton mukaan merkitse talouspaineiden katoamista, vaan tuo kuntatalouden väliaikaisesti suunnilleen keskimääräiselle tiukalle tasolle. Vaikka

8 tilanne parantui edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet. Vuoden 2014 osalta on odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista, muun muassa valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan hidastuvan viime vuoden 6,8 prosentista alle kolmannekseen, eli 2,1 prosenttiin tänä vuonna. Kuntaliiton arvion mukaan kuntien verotulot jäävät vuonna 2014 alle toimintamenojen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 miljoonaa euroa edellisvuodesta (v vuosikate 1,74 mrd euroa). Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä, sillä vuosikate ei riittänyt kattamaan poistoja. Investoinneistakin rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Maakunnallisesti tarkasteltuna pienin vuosikate tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan suhteessa poistoihin oli Päijät-Hämeessä, 48 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 15,6 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 13 %, mikä kertoo tulorahoituksen riittämättömyydestä ja kasvaneesta investointimäärästä. Tilikauden tuloksen parantuminen siis vuonna 2013 pitkälti kertaluontoisista eristä johtuen ei kerro siitä, että kuntatalous olisi tasapainossa, sillä kuten Laesterä Kuntalehdessä kirjoittaa, kertaluontoiset verotulot ovat pois vuoden 2014 tuloista ja kasvuennusteista. Lisäksi palkkasumman kasvun kattamiseksi tulisi verotulojenkin kasvaa ja investointien voimakas kasvu tarkoittaa vääjäämättä myös velkaantumisen voimakasta kasvua. Vuonna 2013 harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta haki 95 kuntaa yhteensä 142 miljoonaa euroa. Korotusta hakeneiden kuntien määrä lisääntyi 13 kunnalla, mikä kertoo osaltaan kuntien heikosta taloustilanteesta. Lisäksi veroprosentteja päätettiin korottaa useissa kunnissa vuodelle Lähes puolet kunnista, yhteensä 156 kuntaa on nostanut tuloveroprosenttiaan vuodelle Korkein tuloveroprosentti on ensi vuonna Kiteellä 22,50 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa 16,50 prosenttia. Keskimääräinen tuloveroprosentti on ensi vuonna 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua vuodesta Kansantalouden kehityksen ennusteet ovat heikentyneet kun tarkastellaan vuotta 2014 ja Kuntatalouden piirteisiin näyttää kuuluvan, että se kulkee hieman yleisen talouden kehityksen jälkisyklissä. Eli vaikka yleinen talouden suunta hieman jo muuttuisi, tulee kuntatalouden kehitys hieman jäljessä sekä ylä- että alamäessä. Valtiovarainministeriön mukaan vuonna 2014 kuntatalouden vuosikatteen ennustetaan heikkenevän lähes 800 milj. eurolla ja kuntatalouden alijäämän syvenevän. Lahden talousalueen kehitys Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnan asukasmäärä vähentyi vuonna Aloittavien yritysten määrä oli vuonna 2013 selvästi edellisvuotta pienempi ja erityisesti pienten yritysten perustaminen ei ole toivotulla tasolla. Perustettujen yritysten lukumäärä on tasaisesti kasvanut Päijät-Hämeessä 2000-luvullaaian vuoteen 2007 asti. Vuonna 2009 tuli suurin notkahdus, ja vuosina 2010 ja 2011 perustettujen yritysten määrä lisääntyi, muuta kääntyi laskuun vuonna Lakanneiden yritysten määrä pysyi vuosikymmenen alussa suhteellisen vakiona, mutta lähti kasvuun vuonna 2007 ja on sen jälkeen pysynyt melko vakaana. Vuonna 2013 yritysten nettomuutos kääntyi laskuun. Vuoden 2013 Päijät-Hämeessä perustettiin 866 uutta yritystä ja lakkautettiin 570 yritystä, joten yritysten nettomuutos oli

9 Työ- elinkeinoministeriön mukaan Lahden seutukunnassa elinkeinoelämä noudattelee koko maan linjaa, sillä sosiaali- ja terveysala, kauppa ja muut palvelualueet menestyvät vielä kohtuullisesti, mutta myös näillä sektoreilla on näkyvissä rakenteiden uudistaminen ja toimintojen sopeuttaminen. Hämeessä ja erityisesti Päijät-Hämeessä teollisten työpaikkojen suuri määrä vähenee jatkuvasti. Teollisuuden työpaikkojen menetys ja niiden vaikea korvaaminen näkyy joulukuun korkeissa työttömyysluvuissa. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakuntien Hämeen työ- ja elinkeinotoimistossa oli joulukuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on enemmän (14,8 %) kuin vuosi sitten ja marraskuusta työttömien määrä kasvoi 2 344:llä (10,7 %). Päijät-Hämeen maakunnan työttömyysaste joulukuussa oli 15,1 %, nousten edellisestä vuodesta 1,7 prosenttiyksikköä. Maakunnan matalin työttömyysaste oli Hämeenkoskella (10 %) ja korkein Lahdessa (17,4 %). Sekä nuorten että yli vuoden työttömänä olleiden määrä on kasvanut. Päijät-Hämeessä yli vuoden työttömänä olleita on viime vuotta enemmän alueen kaikissa kunnissa paitsi Kärkölässä. 2.2 Kuntien talouden nykytilan kuvaus -kuntien viranhaltijoiden kuvaamana Kuntien talouden tasapainon tulkinta Kuntalain edellyttämän talouden tasapainon mittarina toimii tilikauden yli-/alijäämän määrä sekä aiemmilta tilikausilta kertyneiden yli- ja alijäämien määrä. Pelkästään yksittäisen vuoden tai kertyneitäkään ylijäämiä tarkastelemalla ei kuitenkaan saada kunnan talouden tasapainosta oikeaa kuvaa. Kirjanpidon osoittama tasapaino ja todellinen tasapaino eivät välttämättä ole sama asia. On huomattava, että vaikka kertyneitä ylijäämiä taseessa olisikin, voi huomattavista ylijäämistä huolimatta varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta olla samalla tarkastelujaksolla kertyneiden ylijäämien verran miinuksella. Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirran ollessa miinusmerkkinen, on kunnan rahoitettava kyseinen toiminta muulla tavalla: joko rahavaroja tai sijoituksia käyttämällä tai ottamalla lisää velkaa, josta jälkimmäinen lienee yleisin. 9

10 Tavoitteena toiminnan ja investointien rahoituksessa tulisi olla, että investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omarahoituksella eikä toiminnan ja investointien rahavirran kertymä saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Todellista talouden tasapainoa tulee näin ollen yli-/alijäämäerien lisäksi arvioida muillakin mittareilla. Olennaista on, pystyykö kunta tulorahoituksellaan selviytymään investoinneista, lainojen takaisinmaksusta ja lainamäärän lisäyksestä aiheutuvista korkokuluista. Myös tulojen ja menojen epätasapainoinen kehitys on syytä huomioida eli tällöin tarkastellaan esim. verorahoituksen ja toimintatuottojen riittävyyttä toimintakulujen kasvun kattamiseen. Perinteisesti vakaan kuntatalouden mittarina on käytetty myös vuosikatteen ja poistojen suhdetta: jos vuosikatteella pystytään kattamaan suunnitelman mukaiset poistot, talous on tasapainossa. Tämän lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Myös poistojen määrä on tärkeä talouden tasapainoa arvioitaessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeiden mukaan kuntien on esitettävä tilinpäätöksen liitetietona laskelma poistojen ja investointien vastaavuudesta viiden vuoden ajanjaksolla (tilinpäätösvuotta edeltävä vuosi, tilinpäätösvuosi sekä kolme suunnitelmavuotta). Liitetieto on esitettävä, mikäli poikkeama on yli 10 %. Mikäli vuosikate vastaa poistojen määrää, mutta investoinnit ovat esimerkiksi tarkasteltavassa viiden vuoden ajanjaksossa olennaisesti poistoja suuremmat, ei tulorahoitus ole riittävä eikä kunnan talous todellisuudessa ole tasapainossa kertyneistä ylijäämistä huolimatta. Koko maan tasolla kuntien taloutta tarkasteltaessa kertynyt yli-/alijäämä on voimakkaasti positiivinen johtuen pitkälti siitä, että suunnitelman mukaiset poistot eivät ole suuruudeltaan vastanneet keskimääräistä vuotuista investointitasoa (tai korjausinvestointien määrää). Tästä syystä tilinpäätösten kertynyt yli- /alijäämä voi antaa liian hyvän kuvan kuntatalouden tasapainosta. Kuten aiemminkin on todettu, pelkkä ylijäämä ei siis ole tarkka eikä hyvä kuntatalouden tasapainon mittari/tunnusluku. Keskeistä talouden tasapainoa arvioitaessa on tarkastella em. tunnuslukujen ja vuosittaisen kehityksen lisäksi myös muita tilinpäätöksen tunnuslukuja kuten investointien tulorahoitusprosenttia, lainanhoitokatetta ja suhteellista velkaantuneisuutta Lahden kaupungin talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Lahden kaupungin talous on ollut tasapainossa tarkastelukaudella Toimintakate on kuitenkin heikentynyt milj. euron vuosivauhdilla. Vuosikate on säilynyt yli 30 milj. eurossa, minkä taustalla on kaupungin verorahoituksen hyvä kehitys. Kun tarkastellaan edellisinä tilikausina kertyneitä ylijäämiä, voidaan niistäkin talouden tasapaino todeta. Vuosikate riitti aina vuoteen 2012 saakka kattamaan poistot ja vasta vuonna 2013 vuosikate painui niin alas, ettei se riittänyt kattamaan kuin 18,5 % poistoista Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät

11 Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Varsinaisen toiminnan ja investointien rahavirta on viimeiset viisi vuotta ollut Lahdessa negatiivinen, jolloin lainalla on jouduttu kattamaan vuosittain noin 9,0-15,0 milj. euroa investoinneista. Koko tarkastelukaudella negatiivinen rahavirta on ollut yhteensä -23,3 milj. euroa. Vuoden 2013 osalta lainalla rahoitettiin jo noin 50,0 milj. euron verran investointeja. Suurin syy Lahden osalta näin synkkään rahoitusvajeeseen on heikon talouskehityksen lisäksi ennätykselliseksi nousut ja yhä kasvava investointitarve. Investointitaso on pysytellyt noin 50,0 milj. euron tasolla koko tarkastelujakson ajan ja vuosina se tulee edelleen kohomaan, jopa lähelle 100,0 milj. euroa Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Viime vuosia tarkasteltaessa nähdään vuosikatteen pudonneen vuonna 2013 vain noin viidennekseen edellisistä vuosista. Vuosikatteen ja poistojen suhde on ollut hyvällä tasolla vuoteen 2012 saakka ja investoinneistakin on siihen saakka reilusti yli puolet pystytty kattamaan omalla tulorahoituksella. Vuonna 2013 keskeisen talouden tasapainon mittarin vuosikate/nettoinvestoinnit arvo jäi vain 13 %, mikä merkitsee, kuten edellä on mainittu merkittävää velkaantumisen lisääntymistä. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 117,9 % 113,1 % 18,7 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 71,8 % 66,8 % 13,0 %

12 Tuottojen ja kulujen kehitys Käyttötalouden meno- ja tulokehityksen suhde on tarkastelujaksolla hyvin poukkoileva erityisesti tulojen osalta. Toimintakulut ovat kasvaneet keskimäärin 6 % vuodessa tarkastelujaksolla, mikä on pitkällä aikavälillä kestämätön kasvutahti. Verotulojen kehitys on ollut maltillista ja valtionosuuksien kehitys on ollut hyvä aina vuoteen 2012 asti. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,5 % ,2 % ,7 % ,5 % ,4 % ,9 % Toimintakulut ,3 % % ,2 % ,6 % ,9 % ,5 % Verotulot ,5 % % ,1 % ,3 % % ,2 % Valtionosuudet ,3 % % ,5 % ,6 % % ,9 % Verorahoitus yhteensä ,8 % % ,9 % ,1 % % ,6 % Lainakannan kehitys Lainanoton lisääntyminen ja velkataakan kasvattaminen on korkean investointitason ja heikon tulorahoituksen vuoksi välttämätöntä. Vuoden 2013 taso ei vielä ole kestämätön, kun tarkastellaan kaupungin omaan toimintaansa ottamaa lainamäärää, joka on euroa/asukas (2012 kuitenkin alle euroa/asukas). Kokonaislainakanta omaan toimintaan on 187 milj. euroa vuonna Tulevina vuosina kaupungin velkaantuminen tulee kasvamaan, korkeana jatkuvan investointitarpeen vuoksi. Lahti-konsernin kokonaislainamäärä on 822 milj. euroa, missä on mukana myös konserniyhtiöiden rahamarkkinoilta suoraan ottamat lainat. 12

13 13 Katsaus Lahden kaupungin vuoden 2013 tilinpäätökseen Suomen talouden odotettua heikompi kehitys tuntui vahvasti Lahdessa vuoden 2013 aikana. Työpaikkojen määrä, joka vuoden 2009 romahduksen jälkeen elpyi, on taittunut uudelleen laskuun. Myös väestönkasvu hidastui edellisten vuosien tasosta. Lahden kaupungin vuoden 2013 taloudellinen tulos oli merkittävästi alkuperäistä joulukuussa 2012 hyväksyttyä talousarviota heikompi. Suurimmat poikkeamat talousarvioon olivat erikoissairaanhoidossa, toimeentuloturvassa, työllistämistoimissa, myyntivoitoissa sekä lasten ja nuorten kasvun vastuualueella. Erikoissairaanhoidossa vuoden 2013 menoihin heijastuivat vuoden 2012 korkeat kustannukset, joista suuresta osasta saatiin tieto vasta kaupungin talousarvion valmistumisen jälkeen. Talouden ja työllisyyden ennakoitua heikompi kehitys näkyi toimeentuloturvassa ja työmarkkinatukimenoissa. Myös myyntivoittojen aleneminen liittyi suhdannetilanteeseen. Lasten ja nuorten kasvun alueella, päivähoidossa ja peruskoulussa, kustannuksia lisäsivät sekä päivähoidon lisääntynyt kysyntä että ilmanlaatuongelmien edellyttämät väistötilat ja järjestelyt. Kaupungin toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 4,7 prosenttia, mikä oli noin kolme prosenttiyksikköä talousarviossa arvioitua enemmän. Nousu oli myös korkeampi kuin kuntasektorilla keskimäärin. Verotulot lisääntyivät edellisvuodesta 6,2 prosentilla ja ylittivät alkuperäisen talousarvion 1,4 prosentilla. Ylitys alkuperäiseen talousarvioon johtui osin valtion verotilityskäytännön muutoksesta, kun aiemmin tammikuussa maksettu tilitys on aikaistettu joulukuulle. Kunnallisverotuksessa verotettavat tulot kasvoivat Lahdessa hieman maan keskiarvoa enemmän. Kaupungin vuosikate riitti vain vajaaseen 19 prosenttiin käyttöomaisuuden poistoista. Poistot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 6 milj. euroa. Kaupunki muutti tilikaudella käyttöomaisuuden poistosuunnitelmaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaisille ala-rajoille. Poistot olivat tilikaudella 37 miljoonaa euroa. Kaupungin investoinnit olivat myös viime vuonna selvästi poistoja korkeammalla tasolla.

14 Tulorahoitus riitti kattamaan investointimenoista 13 prosenttia ja loppuosa, noin 46 milj. euroa, jouduttiin rahoittamaan lainalla. Tilivuoden huono tulos leikkaa taseen kertynyttä aiempien vuosien ylijäämää, jota jää jäljelle hieman yli 100 milj. euroa. Kaupungin omaan toimintaan otetut lainat kohoavat 187 miljoonaan euroon. Koko konsernin lainamäärä on 822 miljoonaa euroa Hollolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hollolan kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan tasapainossa. Myös vuosikate on riittänyt vuoteen 2011 asti kattamaan poistot Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että kertyneistä ylijäämistä huolimatta Hollolassa vuosien toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina ole kyetty kattaman poistoja. Myös vuoden 2013 osalta toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen. Ajalla kassavirta on lähes 20 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta. 14

15 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 selvästi, samoin vuonna Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Hollolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. 15

16 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Hollolassa vuosittaiset toimintatuotot ovat kasvaneet kuluja prosentuaalisesti nopeammin vuosina ajan, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, jopa 9 % vuonna Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Tilanne on kuitenkin selvästi heikentynyt vuodesta 2010 ja toimintakulujen kasvu ylitti tulojen kasvun. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2007 alkaen. Vuoden 2013 aikana menokehitys on saatu taitettua, mutta myös tulojen kasvu on pienentynyt. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,6 % ,2 % ,9 % ,7 % ,1 % ,0 % Toimintakulut ,6 % % ,9 % ,9 % ,5 % ,4 % Verotulot ,5 % % ,0 % ,2 % % ,3 % Valtionosuudet ,8 % % ,9 % ,4 % % ,9 % Verorahoitus yhteensä ,9 % % ,1 % ,3 % % ,6 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Hollolassa selvästi kasvanut voimakkaasta investointitahdista ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 16 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 11,5 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoito (tp 2013: 1,37 )katetta ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 41,4 %). 16

17 Hollolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin hyvin, kuten edellä on todettu. Vuoden 2010 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 39 %. Hollolan kunnan taloudellinen tilanne ja sen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja toimenpiteisiin on ryhdyttykin jo vuonna 2013, jolloin valtuusto hyväksyi varsin merkittävän 5,7 milj. euron sopeutuspaketin talouden tasapainottamiseksi. Myös veroja korotettiin jo vuodelle Kunnan tuloveroprosentti on tällä hetkellä 20,75, joten sopeutusvaraa veroprosentissa ei juuri ole. Tavoitteena on kuitenkin, että kunta jatkossakin vastaa palveluvelvoitteistaan mahdollisimman hyvin. Katsaus Hollolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 986 t euron alijäämää, mikä on n. 1,9 milj. euroa muutettua talousarviota pienempi ja alkuperäistä talousarviota n. 0,5 milj. euroa suurempi. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä peräti 8,6 milj. euroa eli 8,6 % 885 t eur, 0,9 % v Verotulojen voimakas kasvu (11,3 %) johtui kuitenkin pääosin kunnallisveroprosentin (20,75%) ja kiinteistöveroprosentin korotuksista vuodelle 2014, joiden vaikutus on yhteensä n, 4,5 milj. euroa. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 550 t euroa (26 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä, joissa oli vain hienoinen 246 t euron kasvu (0,9 %) edelliseen vuoteen nähden. Toimintatuotot kasvoivat 1,9 milj. euroa (2 %) vuodesta 2012 ja olivat 76,4 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli maltillinen, sillä toimintakulut kasvoivat 4,2 milj. euroa (2,4 %) ja olivat yhteensä 178 milj. euroa. Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu on kaksinkertainen toimintakulujen kasvuun verrattuna, kun edellisenä vuonna toimintakulujen kasvu oli yli kaksi kertaa verorahoituksen ja toimintatuottojen kasvuun verrattuna. Kiinteistön myynnistä saatu n. 1,9 milj. euron poikkeuksellisen suuri myyntivoitto näkyy satunnaisissa erissä. Poistojen määrä kasvoi peräti 75 % (4,4 milj. eur), johtuen pääosin kertaluontoisista 3,8 milj. euron poistoista, joilla korjattiin tasearvojen (mm. koulurakennukset) oikeellisuutta. Näistä huolimatta vuosikate riitti kattamaan 72,3 % poistoista (vuosikate/poistot 24,6 % v. 2012). Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Lisäksi uusien rakennusinvestointien tieltä purettavien kiinteistöjen tasearvojen alaskirjaus tulee rasittamaan kunnan tulosta. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 39,3 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta oli n. 46,6 milj. euroa, mikä on 33 % ja 11,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n euroon ollen siis vielä valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi. 17

18 2.2.4 Nastolan kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Nastolan kunnan talous on tarkastelujaksolla vahvistunut vuoteen 2011 saakka, jonka jälkeen talouden pitäminen tasapainossa on ollut aikaisempaa haastavaa. Vuosikate on riittänyt kattamaan poistot vuosina 2007, 2008, 2010 ja Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että vuosina ja kertyneistä ylijäämistä huolimatta Nastolassa toiminnan ja investointien rahavirta on negatiivinen eikä vuosikatteella ole vuosina 2009 ja kyetty kattaman poistoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen koko tarkastelujaksolla. Ajalla kassavirta on reilun 24 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta. 18

19 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuoteen 2011 asti, havaintaan alla olevasta kuvasta, että vuosikatteen riittävyys poistoihin on heikentynyt vuodesta 2011 ja poistojen määrä ylittää vuosikatteen vuonna 2012 hiukan, mutta jo vuonna 2013 selvästi. Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin, jota voidaan pitää yhtenä keskeisenä talouden tasapainon mittarina. Vuosikate Nastolassa ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 233 % 88 % 60 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 69 % 27 % 29 % 19

20 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että Nastolassa vuosittaiset toimintatuotot ovat kasvaneet prosentuaalisesti kuluja nopeammin vuosina ja 2013, mutta menojen kasvu on ollut varsin voimakasta, koko tarkastelu ajalla, lukuun ottamatta vuosia 2010 ja Myös valtionosuudet ovat kasvaneet vuosittain vuoteen 2012 asti. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Oheisessa taulukossa on esitetty menojen ja tulojen vuosittainen kehitys vuodesta 2008 alkaen. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,3 % ,1 % ,6 % ,7 % ,1 % ,3 % Toimintakulut ,9 % ,4 % ,4 % ,5 % ,4 % ,4 % Verotulot ,6 % ,8 % ,9 % ,2 % ,2 % ,0 % Valtionosuudet ,1 % ,5 % ,6 % ,7 % ,1 % ,1 % Verorahoitus yhteensä ,3 % ,8 % ,1 % ,6 % % ,6 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys on vuodesta 2009 ollut Nastolassa selvässä kasvussa ja kasvu on kiihtynyt vuosina Lainamäärän kasvu johtuu investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä. Myös tulevan investointiohjelman mukaan investointien määrä tulee olemaan merkittävä tulevina vuosina, mikä entisestään tulee lisäämään myös lainan määrää. Vuodelle 2013 uutta pitkäaikaista lainaa otettiin 11,4 milj. euroa ja lainamäärä kasvoi nettona 5,2 milj. euroa. Lainamäärän ennustetaan kasvavan tulevien vuosien aikana merkittävästi, mikä heikentää luonnollisesti myös lainamäärään suhteutettuja tunnuslukuja kuten lainanhoitokatetta (tp 2013: 0,5)ja suhteellista velkaantuneisuutta (tp 2013: 60,2 %). 20

21 Nastolan kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt varsin kohtuullisesti. Vuoden 2011 jälkeen kunnan talouden tila on kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investointitarpeet, vuodesta 2012 alkaen toteutetut valtionosuusleikkaukset sekä myös kiinteistöveron tasauksen poisto valtionosuudesta. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin, jolloin myös lainamäärä on lähtenyt kasvuun. Vuonna 2013 investointien tulorahoitusosuus oli n. 30 %. Nastolan kunnan vuoden 2013 selvästi ennakoitua huonompi tulos, johtuen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän noin 1,5 miljoonan menoylityksestä on käynnistänyt mittavat tasapainottamistoimenpiteet vuoden 2014 osalta, jotta menokehityksen kumuloituminen vuosille 2014 ja 2015 saataisiin kuriin. Vuodelle 2014 on valmisteltu noin 1,4 miljoonan euron määrärahojen leikkauksia. Tuloveroprosentti korotettiin vuodelle 2012 jo 20,50 prosenttiin, joten se osalta taso on jo varsin korkea. Katsaus Nastolan kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,78 M euron alijäämää, mikä on n. 570 t euroa muutettua talousarviota suurempi ja alkuperäistä talousarviota n. 1,15 milj. euroa suurempi. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 2,6 M eli 4,8 %, mutta valtionosuudet laskivat 23 t eli 0,1 %. Noin 0,5 M verotulojen kasvusta selittää vakituisten asuntojen ja muiden kuin vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin korotus. Yhteisöverotuotto kasvoi n. 100 t euroa (6,3 %). Lisäksi verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Toimintatuotot kasvoivat noin 1,1milj. euroa (11,8 %) vuodesta 2012 ja olivat 9,7 milj. euroa. Toimintakulujen kasvu oli 4,0 milj. euroa (5,4 %) ja olivat yhteensä 78,4 milj. euroa. Vuoden 2013 verorahoituksen kasvu ei yltänyt toimintakulujen kasvuun, kuten ei edellisenä vuonnakaan. Poistojen määrä kasvoi lähes 21 % (noin eur), johtuen uuden lähinnä hoivayksikön valmistumisesta ja käyttöönotosta. Vuosikate riitti kattamaan 59,8 % poistoista (vuosikate/poistot 88,5 % v. 2012). Talouden haasteita lisää edelleen investointien merkittävä kasvu. Investointien kasvu puolestaan lisää kunnan velkamäärää merkittävästi nykyisestä. Tulorahoituksen riittämättömyyden (investointien tulorahoitusprosentti 26,8 %) vuoksi kunta velkaantuu nopeasti. Vuonna 2013 lopussa lainakanta oli n. 38,0 milj. euroa, mikä on 17 % eli 5,5 milj. euroa edellisvuotta suurempi. Asukaskohtainen lainamäärä nousi n euroon ollen siis vielä juuri ja juuri valtakunnallista keskiarvoa alhaisempi Iitin kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys

22 Iitin kunnan talous näyttäisi menneiden vuosien tilinpäätösten tuloslaskelmien kertyneitä ylijäämiä tarkastelemalla olevan epätasapainossa vuodesta 2011 lähtien. Vuonna 2012 siirrettiin rahastoista 3,974 miljoonaa euroa ylijäämätilille. Vuosikate on riittänyt vuoteen 2010 asti kattamaan poistot Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Alla olevasta kuvasta kuitenkin havaitaan, että Iitissä vuosien toiminnan ja investointien rahavirta on kääntynyt negatiiviseksi eikä vuosikatteella vuosina ole kyetty kattaman poistoja. Ajalla kassavirta on runsaat 4 milj. euroa negatiivinen. Todellisen talouden tasapainon hahmottaminen edellyttää näin ollen vuosikatteen ja ylijäämien tarkastelun lisäksi myös muiden lukujen tarkastelua niin, että lukuja tarkastellaan useamman vuoden ajalta Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä

23 Vaikka edellä todettiin kunnan talouden olleen vuosikatteen riittävyyden perusteella vahva vuodet , havaitaan alla olevasta kuvasta, että vuosikate ei ole riittänyt poistoihin vuodesta Vuosikatteen ja poistojen suhteen lisäksi tulee kuitenkin tarkastella vuosikatteen riittävyyttä myös investointeihin. Vuosikate Iitissä ei ole riittänyt myöskään investointeihin, joten tälläkään mittarilla kuvattuna kunnan talouden ei voida sanoa olevan tasapainoinen. Investointien rahoittamiseen on käytetty omaisuuden myynnin ja lainarahoituksen ohella kassavaroja. Kassavarat ovat supistuneet vuosina yhteensä 3, 472 M. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 4 % 17 % 72 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 2 % 10 % -573 % 23 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen tarkastelussa voidaan todeta, että Iitin vuosina luvuissa on mukana lomatoimi, joka siirtyi Kouvolan kaupungille Vuonna 2009 lomatoimen toimintatuotot olivat 3,584 M ja toimintakulut olivat 3,577 M. Käyttöomaisuuden myyntivoitot ovat merkittävästi vaihdelleet vuosittain ja aiheuttavat toimintatuottojen kasvun vaihtelut (esim. v 2009 ja v 2012) Toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta voimakkaammin lukuun ottamatta viime vuotta. Tässäkin tarkastelussa tulee ottaa huomioon, että toimintakuluista yli puolet on maksuosuuksia kuntayhtymälle (PHSOTEY). Sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus toimintakatteesta on noussut 60,6 prosentista (2010) 65,6 prosenttiin (2013)

24 Verotulojen kasvu oli olematonta vuosina Kunnallisveron korotukset verovuosille 2012 ja 2013 ja kiinteistöveronkorotukset ovat muuttaneet verotulot kasvuun. Valtionosuuksien kasvu on pitänyt yllä verorahoituksen kasvua mutta toimintakulut ovat kasvaneet verorahoitusta enemmän. Poikkeuksen tekee viime vuosi. Valtionosuuksissa näkyy verotulotasauksessa tehty muutos vuonna 2012, ts. kiinteistövero jätettiin tasauksen ulkopuolelle. Käyttötalous ei ole tasapainossa. Verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin riittävät valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten kompensoimiseen eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot % ,5 % ,0 % ,4 % ,4 % ,1 % Toimintakulut % % ,9 % ,4 % ,3 % ,6 % Verotulot % % ,6 % ,1 % % ,0 % Valtionosuudet % % ,8 % ,6 % % ,4 % Verorahoitus yhteensä % % ,5 % ,5 % % ,4 % Lainakannan kehitys Koska tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, on investointien rahoittamiseksi otettava lainaa. Lainamäärän kehitys vuodesta 2010 on Iitissä selvästi kasvanut kasvaneesta investointimäärästä ja tulorahoituksen riittämättömyydestä johtuen. Lainakanta on kasvanut 5,97 miljoonasta eurosta (2010) 11,61 miljoonaan euroon. Lainamäärä asusta kohden on alle kokomaan keskiarvon ja on /as (TP2013). Suhteellinen velkaantuneisuus on heikentynyt ja on 37,3 % (TP2013). Iitin kunta on 2000-luvulla kokonaisuutena pärjännyt hyvin, kuten edellä on todettu. Vuodesta 2011 on kunnan talouden tila kuitenkin selvästi edellä talouden tasapainoa kuvaavien mittareiden perusteella heikentynyt. Tähän on vaikuttanut mm. sosiaali- ja terveysmenojen voimakas kasvu, suuret investoinnit, Koy Larealin konkurssissa menetetty 3,25 miljoonan lainasaaminen. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointeihin. Kassan laihduttaminen ei ole riittänyt ja lainamäärä on lähtenyt kasvuun. 24

25 Katsaus Iitin kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Vertailu talousarvioon Tilikauden tulos oli 0,266 miljoonaa euroa ja se ylitti muutetussa talousarviossa arvioidun 0,174 miljoonalla eurolla. ja alkuperäisen 0,315 milj. eurolla. Toimintakulut ylittyivät muutettuun talousarvioon verrattuna 0,7 % prosenttia eli 0,31 milj. eurolla. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakulut ylittyivät 0,46 milj. eurolla. Ns. oma toiminnan toimintakulut alittuivat 0,15 milj. eurolla eli 0,7 %. Toimintatuotot ylittyivät 0,12 milj. eurolla eli 1,5 %. Toimintakate ylittyi 0,5 % eli 0,19 euroa. Investointimenot olivat 2,3 milj. euroa ja ne alittuivat 1,3 milj. euroa. Investointitulot olivat 2,55 milj. euroa ja ylittyivät 1,2 milj. euroa. Talousarviolainaa nostettiin 2 milj. euroa ja lainamäärä vuoden lopussa oli euroa/asukas. Vertailu ulkoiset menot ja tulot Toimintatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Toimintakulut kasvoivat 2,6 % eli 1,0 milj. euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 0,1 %. Palvelujen ostot kasvoivat 4,9 % eli 1,27 milj. euroa. Henkilöstökulut ovat 26,1 % ja palvelujen ostot 67,7 % toimintakuluista. Muihin toimintakuluihin jää 6,2 % Palvelujen ostojen osuus on kasvanut 1,5 prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,86 milj. euroa eli 9,0 %. Kasvun taustalla on mm. tuloveroprosentin korotus ja tilitysjärjestelmän muutos. Valtionosuudet kasvoivat 0,4 % Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talouden tasapainoon kohdistuu lähitulevaisuudessa merkittäviä epävarmuustekijöitä; verojen korotusmahdollisuudet hädin tuskin kattavat valtionosuusuudistuksen ja valtionosuusleikkausten vaikutukset. Käyttöomaisuuden myyntitulot tulevat pienenemään. Suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien omahankintamenot ovat epätasapainossa. Keskimääräiset poistot ovat olleet % (eli 0,7 1,15 milj. euroa) alle investointien omahankintamenojen. Poistojen tarkistamisen ohella vuosikorjausmenot, jotka aikaisemmin ovat olleet investointimenoissa, edellyttävät vuosikatetavoitteen nostamista. Sosiaali- ja terveystoimen menojen kasvu on hidastunut mutta kasvu oli vuonna 2013 kuitenkin korkea eli 5,6 %. Toiminnan ja investointien rahavirran 5-vuotiskertymä on yli 5,7 milj. euroa miinuksella. Mikäli aiotaan toteuttaa taloussuunnitelman mukaiset investoinnit, vuosikatetavoite tulee asettaa 2,5 miljoonan euron tasolle muussa tapauksessa velkaannutaan ja joudutaan maksuvalmiusvaikeuksiin Kärkölän kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Kärkölän kunnan talous oli heikossa kunnossa vuonna 2007, jolloin taseella oli alijäämää 1,6 milj. euroa. Seuraavina vuosina ylijäämää kertyi kuitenkin niin, että taseella oli ylijäämää vuonna Tämän jälkeen talous on romahtanut: vuonna 2012 alijäämää kertyi 2,6 milj euroa ja vuonna ,6 milj. euroa. Vuosika-

26 te on vuosina riittänyt kattamaan poistot lukuun ottamatta vuotta Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden Kuten kuviosta voidaan hyvin havaita, on Kärkölän kumulatiivinen yli/alijäämä-tili ollut vain vuonna 2011 ylijäämäinen. Muina tarkasteluvuosina taseella on ollut alijäämää Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Tästä taulukosta voidaan todeta, että Kärkölän kunnan vuosien kassavirta on ollut runsas 10 miljoonaan euroa negatiivinen. Kun vuosikatetta verrataan investointeihin, ei se ole ollut minään vuonna riittävä. Vuosina 2012 ja 2013 vuosikate on ollut negatiivinen. 26

27 Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 129 % -103 % -34 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 90 % -219 % -30 % Salpausselän kuntajakoselvitys Vuosikatteen riittävyys investointeihin ja poistoihin Vuosikate Investoinnit Poistot Kuviosta voidaan selvästi havaita, että vielä vuonna 2011 vuosikate riitti poistojen kattamiseen, mutta ei investointien kattamiseen. Tämän jälkeen vuosikate onkin ollut negatiivinen. Tuottojen ja kulujen kehitys Kärkölän tuottojen kehitys on ollut vaihtelevaa: noin 12 prosentista lähes +12 prosentin kasvuun tarkastelujaksona. Kulujen kehitys on ollut maltillista vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen kasvu oli noin 8 prosenttia vuosina 2011 ja Vuoden 2013 säästöjen ansiosta kulut pysyivät lähes vuoden 2012 tasossa. Valtionosuuksien leikkaukset näkyvät kehityksessä vuodesta Tämä on heikentänyt ja heikentää edelleen tulevina vuosina kunnan tulopohjaa merkittävästi. Menojen ja tulojen kehitys ei kokonaisuutena tarkasteltaessa ole tasapainossa. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot ,0 % ,6 % ,8 % ,0 % ,0 % ,2 % Toimintakulut ,5 % % ,9 % ,6 % ,1 % ,1 % Verotulot ,1 % % ,7 % ,5 % % ,0 % Valtionosuudet ,0 % % ,8 % ,9 % % ,8 % Verorahoitus yhteensä ,0 % % ,4 % ,5 % % ,2 % 27

28 Lainakannan kehitys 4000 Lainakanta 31.12, /as Kärkölä as. kunnat 28 Kuten kuviosta voidaan havaita, Kärkölän lainakanta oli varsin alhainen vuoteen 2008 saakka. Vuodesta 2009 lähtien Kärkölän lainakanta on ylittänyt koko maan keskimääräisen lainamäärän sekä oman verrokkiryhmänsä lainamäärän. Vuoden 2013 lopussa lainaa oli kaikkiaan 12, 3 milj. euroa ja lainat asukasta kohti olivat 2585 euroa. Myös jatkossa lainamäärän arvioidaan kasvavan. Mikäli korkotaso nousee, nousevat myös korkokustannukset jatkossa nopeasti. Katsaus Kärkölän kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Kunnan tilinpäätös osoittaa 1,6 milj. euron alijäämää, mikä on n. 0,2 milj. euroa alkuperäistä talousarviota heikompi ja n. 1 milj. euroa muutettua talousarviota parempi. Alijäämää on kaikkiaan 4,2 milj. euroa, mikä on 895 euroa asukasta kohti. Kunta teki säästöohjelman vuoden 2013 aikana ja sotemenot pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla. Näiden seurauksena kulut pysyivät lähes edellisen vuoden tasolla: kasvua oli vain 0,1 prosenttia. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä vajaan miljoonan eli 4,2 %. Verotulojen kasvuun vaikuttivat kesäkuussa hyväksytty verontilityslain muutos, jonka johdosta tilitettävien verojen kertymisajanjakso muuttui lyhyemmäksi ja tammikuun jäännösverojen tilitys aikaistui joulukuulle Tämä vaikutti kuntien verotulotilityksiin koko maassa n. 430 milj. euroa. Kärkölässä verotulot kasvoivat 5 %. Myös ennakkoperinnän jako-osuuksien tarkistus toi kunnille lisää verotuloja aiempiin arvioihin verrattuna. Valtionosuusleikkausten toteuttaminen näkyy valtionosuuksien kehityksessä. Kasvua oli Kärkölässä vajaa 3 prosenttia. Tästä oli harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta. Mikäli kunta ei olisi saanut sitä, olisi valtionosuuksien kasvu ollut lähes olematonta. Toimintatuotot kasvoivat 0,2 % ja toimintakulut kasvoivat 0,1 %. Tältä osin tuotot ja kulut pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Satunnaisia tuottoja tai kuluja ei ollut. Poistojen määrä oli hieman alempi kuin vuonna Kun vuosikate oli negatiivinen, joutui Kärkölä ottamaan syömävelkaa toimintaansa. Lainojen määrä onkin kovassa kasvussa ja lainat asukasta kohti olivat vuoden 2013 lopussa euroa.

29 Veroprosentti oli 20,75 vuonna Veroprosenttia nostettiin 21:een vuodelle Vuoden 2014 talousarvio on tästä huolimatta 2,9 miljoonaa alijäämäinen. Kunnan toimintakulut vuonna 2013 olivat 29,5 milj. euroa. Tästä peräti 25,9 milj. euroa eli 87,8 % on ostopalveluja. Kunnan koko henkilöstömenojen osuus on 2,3 miljoonaa euroa ja kunnalla on vain 41 työntekijää: lähinnä siivous- ja keittiöhenkilökuntaa. Kun kunta jo nyt järjestää lähes kaiken ostopalveluna, on talouden tasapainottamiseksi tehtävä kipeitä rakenteellisia muutoksia. Valtuusto on jo päättänyt, että lukio lakkautetaan vuonna 2015, mikäli oppilasmäärä ei ole yli 50 oppilasta Vaikka säästöjä tehtäisiin lisää kuluvana vuonna, on lähes mahdotonta välttyä joutumasta kriisikunnaksi Hämeenkosken kunnan talouden nykytila tilinpäätösten tunnuslukujen valossa Kertyneet ylijäämät, rahavirtojen kehitys ja vuosikatteen riittävyys Hämeenkosken kunnan vuosikate on riittänyt poistoihin lukuun ottamatta vuosia 2011 ja 2012, jolloin kunnan tulos painui alijäämäiseksi Toimintakate Vuosikate Poistot Tuloslaskelman tulos Varausten muutos Ali/ylijäämä Kumulatiivinen edellisen tilikauden ja kuluvan tilikauden jäämät

30 Vuosikate Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Investointitulot Nettoinvestoinnit Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta, netto Toiminnan ja investointin rahavirta negatiivinen ajalla Toiminnan ja investointien rahavirta on muodostunut merkittävästi negatiiviseksi tarkastelujakson jälkimmäisinä vuosina, mikä selittyy vuosina 2010 ja 2011 tehdyistä suurista investoinneista. Vuosikate ei ole riittänyt toteutuneisiin investointeihin. Vuosikatteen riittävyys Vuosikate Investoinnit Poistot Vuosikate/poistot 8 % 32 % 188 % Vuosikate/nettoinvestoinnit 1 % 18 % 537 % 30 Tuottojen ja kulujen kehitys Meno- ja tulokehityksen suhdetta tarkastelemalla todetaan, että sekä menoissa että tuloissa on merkittäviä vuosittaisia vaihteluita, mikä on tunnusomaista pienen väestöpohjan kunnalle. Vuonna 2011 tuloissa näkyy mm. se, että vanhainkotia ei voitu käyttää sisäilmaongelmien vuoksi eikä tiloista siten myöskään saatu vuokratuloa. Vuonna 2012 taas näkyy uudisrakennusten eli koulun ja päiväkodin sisäisten vuokrien kasvu. Toimintakuluissa vuosina näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon kustannusten merkittävä kasvu. Vuonna 2013 nämä kustannukset ovat kuitenkin kääntyneet laskuun ollen jopa

31 alle vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten. Kuluja on vähennetty myös omassa toiminnassa jättämällä mm. virkoja ja toimia täyttämättä ja järjestelmällä tehtäviä uudelleen. Tuottojen ja kulujen kehitys 1000 eur 2008 Kasvu % 2009 Kasvu % 2010 Kasvu % 2011 Kasvu % 2012 Kasvu % 2013 Kasvu % Toimintatuotot 815 1,4 % ,9 % ,5 % ,1 % ,9 % ,3 % Toimintakulut ,0 % % ,7 % ,1 % ,5 % ,6 % Verotulot ,8 % % ,9 % ,5 % % ,7 % Valtionosuudet ,0 % % ,9 % ,8 % % ,6 % Verorahoitus yhteensä ,6 % % ,2 % ,3 % % ,1 % Lainakannan kehitys Hämeenkosken kunta on velkaantunut voimakkaasti vuosina , jolloin toteutettiin historian mittavin rakennushanke eli koulun laajennus ja saneeraus, liikuntahallin laajennus sekä uuden päiväkodin rakentaminen. Lisäksi Hämeenkoskelle rakennettiin uusi lämpökeskus, jonka rakentamisinvestointiin kunta lainasi kokonaan omistamalleen Hämeenkosken Biolämpö Oy:lle euroa. Tulevien vuosien investointisuunnitelmissa ei ole merkittäviä rakennushankkeita. Lainamäärä ei tule siten merkittävästi kasvamaan tulevina vuosina. Kunnalla on haasteita selviytyä nykyisten lainojen lyhennyksistä ja koroista. Katsaus Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätökseen Hämeenkosken kunnan vuoden 2013 tilinpäätös oli euroa ylijäämäinen. Alkuperäinen talousarvio oli euroa ylijäämäinen. Vuoden aikana valtuusto myönsi lisätalousarviolla yhteensä lisämäärärahat, joista suurin määräraha euroa myönnettiin tekniselle lautakunnalle väistötilakustannuksiin. Verotulot kasvoivat euroa. Kunnallisveron tuotto oli euroa, mikä oli euroa enemmän kuin talousarviossa oli varauduttu. Yhteisöveron tuotto jäi tavoitteesta ollen euroa. Kiinteistöveron tuotto oli euroa, mikä on euroa enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Verotulojen toteutumaan vaikutti verotilityslain muutos, jolla mm. aikaistettiin jäännösverojen tilitystä tammikuulta joulukuulle. Valtionosuudet olivat euroa suuremmat kuin vuonna

32 Toimintatuotot vähenivät -5,3 % edellisestä vuodesta ja olivat euroa. Toimintakulut vähenivät - 2,6 % ja olivat yhteensä euroa. Poistojen määrä oli euroa, mikä on samaa luokkaa kuin vuonna Vuoden 2013 ei tehty suuria investointeja, joten poistojen määrässä ei tapahtunut muutoksia. Kunnan suurimmat investoinnit toteutettiin vuosina 2010 ja Vuosikate oli euroa. Vuosikate riitti kattamaan 188,1 % poistoista. Vuonna 2012 vastaava luku oli 32,4 %. Kunnalla ei ole tulevina vuosina merkittäviä investointitarpeita. Koulun ja päiväkodin rakennushankkeiden johdosta kunnan lainakanta pysyy tulevinakin vuosina korkeana. Vuonna 2012 toteutettiin käytöstä poistetun vanhainkodin tilalle tehostetun palvelusasumisyksikön rakentaminen. Investointia varten kunnan ottama lainamäärä oli kohtuullinen ARA:n myöntämän avustuksen johdosta. Vuonna 2014 tehostetun palvelusasumisen yksikköä laajennetaan saneeraamalla nykyistä hoivakotia. Myös tähän hankkeeseen on saatu ARA:n avustus. Vanhainkodin rakennus on ollut tyhjillään vuodesta 2011 ja se tullaan mahdollisesti purkamaan vuonna Kunnanviraston ja kirjaston saneeraaminen on investointisuunnitelmassa vuodelle Toiminta on siirretty vuonna 2013 väistötiloihin sisäilmaongelmien vuoksi. Ratkaisut tilojen tulevalle käytölle tehdään kevään 2014 aikana. Suurimmat haasteet Hämeenkosken kunnan tulevalle taloudelliselle kehitykselle aiheutuu sosiaali- ja terveystoimen sekä erikoissairaanhoidon kustannusten kehityksestä, valtion tulevista toimenpiteistä mm. valtionosuuksien leikkaamisesta sekä epävakaan yleisen taloustilanteen vaikutuksista verotuloihin Yhteenveto selvityskuntien talouden haasteista Edellä esitetyn ja työryhmän kokouksessa esiteltyjen talouskatsausten perusteella voidaan todeta, että kaikilla kunnilla on haasteita talouden tasapainon saavuttamisessa ja haasteet ovat kaikilla samat: mm. investointien voimakas kasvu, kiinteistöjen korjausvelka, valtionosuusleikkaukset, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu, lainamäärän kasvu, työttömyyden kasvu. Ohessa koonti selvityskuntien talouden haasteista. Voimakas investointitahti Rakennusten huono kunto Korjausvelka Tulorahoituksen riittämättömyys lainamäärän kasvu Tuottojen ja kulujen epätasapaino, sosiaali- ja terveysmenojen kasvu Työttömyys Valtionosuusleikkaukset 32

33 2.3 Konsulttiselvitys -selvityskuntien talouden nykytila Väestö, väestön muutos, ikärakenteen muutos Salpausselän kuntajakoselvitys Salpausselän kunnista asukasluku on ollut kasvussa Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa. Hämeenkoski, Iitti ja Kärkölä taas ovat supistuneet asukasluvultaan. Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella kasvun ennakoidaan jatkuvan kasveissa kunnissa, Hämeenkoskella ja myös Kärkölässä, jossa asukasluvun ennakoidaan kääntyvän kasvuun 2020-luvulla. Iitissä asukasluvun ennakoidaan laskevan edelleen. Nopeinta kasvu on ollut Hollolassa, jossa asukasluku on kasvanut 0,7 % vuodessa. Myös Lahden väestökasvu on 2000-luvulla ollut yli 0,5 % vuodessa. Nastolassa väestömuutos on ollut noin 0,2 %/v. Asukasluvultaan pienentyneissä kunnissa väestömuutoksen vauhti on ollut Hämeenkoskella ja Kärkölässä noin -0,5 % ja Iitissä noin -0,7 % vuodessa. Samassa ajanjaksossa väkiluku on kasvanut koko maassa noin 0,4 % vuodessa. Myös mediaani-iässä on kuntien välillä merkittäviä eroja. Iäkkäintä väestö vaikuttaisi olevan Iitissä ja Hämeenkoskella, joissa mediaani-ikä on myös maan keskitasoa (47) korkeampi. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa taas vaikuttaisi asuvan mediaani-iältään keskimääräistä merkittävästi nuorempaa väestöä. Väestön kasvu tulee jatkumaan alueella Tilastokeskuksenkin trendiennusteen perusteella ja samalla ikääntyminenkin jatkuu. Nopeinta väestönkasvu tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan olemaan Hollolassa ja Lahdessa, joissa vuotuinen väestönkasvu on yli 0,5 %. Edelleen asukasluvun ennakoidaan alenevan Iitissä. TP Todelliset asukasluvut poikkeavat hieman Tilastokeskuksen trendiennusteesta. Lahti oli alueen suurin kunta asukasta ja seuraavat kunnat olivat järjestyksessä Hollola , Nastola , Iitti 6.986, Kärkölä ja Hämeenkoski asukasta. Väestön alenemat johtunevat taantumasta, jonka seurauksena taajamiin taantuvilta alueilta muuttaneet muuttavat usein takaisin alkuperäisiin kotikuntiinsa. Nousukauden alkaessa kasvukuntien muuttovoitto yleensä käynnistyy uudelleen ja kiihtyy Muutos Muutos/v Hollola ,8 % 0,6 % Hollola Hämeenkoski ,5 % 0,1 % Hämeenkoski Iitti ,9 % -0,4 % Iitti Kärkölä ,0 % -0,1 % Kärkölä Lahti ,5 % 0,5 % Lahti Nastola ,4 % 0,3 % Nastola Taulukko 1 : Kuntien asukasluku , asukasluvun kasvu ja kasvuennuste aikajaksossa ja vuodessa; oikeanpuoleinen taulukko kuntien mediaani-iän kehitys Ikääntymisen suhteen alueen kuntien välillä on havaittavissa merkittäviä eroja. Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa mediaani-ikä on pienempi kuin koko maassa ja se myös pysyy matalampana. Ongelmaksi tulee se, että näillä alueilla ikäännytään nopeammin kuin muualla, mistä seuraa yli 75-vuotiaiden palveluntarpeen muuta Suomea suurempi kasvu. Tämä näkynee kysynnän kasvun seurauksena, mutta myös tulevana palveluntarjonnan hinnan kasvuna. Hämeenkoskella ja Iitissä väestö on jo nyt keskimääräistä ikääntyneempää. Alueen yhteenlaskettu yli 75-vuotiaiden määrän vuotuinen kasvu on suuri. Nyt alueella olevien yli 75- vuotiaiden määrä kasvaa noin 500:lla vuodessa, mutta määrä kasvaa jopa yli hengellä aivan tulevan vuosikymmenen alussa. Lisäksi monista muista alueista poiketen ikääntyminen ei rajaudu 2020-lukuun, vaan 75-vuotiaiden määrä jatkaa kasvuaan, vaikka tarkastelukausi jatkuu 2040 saakka. 33

34 Salpausselän kuntajakoselvitys Yli 75-vuotiaiden vuotuinen muutos Yli 75-vuotiaiden määrä Kuva 1 : Vasen-yli 75-vuotiaiden vuotuinen määrän lisäys; oikea: yli 75-vuotiaiden määrä Kuntakohtaista vaihtelua tulee myös ikääntyneiden palvelurakenteen kustannusten erosta. Vuonna 2012 eniten ikääntyneiden palvelurakenteeseen varoja käytti Kärkölä (noin eur/v/yli 75-vuotias) ja vähiten Iitti ( eur/v/yli 75-vuotias). Palveluntarpeen kasvu nykymenoilla tarkoittaa 2020-jälkeisinä vuosina koko alueella noin 0,5 veroprosenttiyksikön vuotuista nousupainetta. Suurin nousupaine on Kärkölässä, pienin Iitissä. Ikääntymisen mukanaan tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja Talouden nykytilan tarkastelu 34 Peruskunnan tase Erityiset tase-erät Nettolaina Kuntien velkaantumista voidaan tarkastella useilla mittareilla, lainakanta euroa/asukas, suhteellisella velkaantumisasteella jne. Tässä velkaantumista tarkastellaan nettovelan avulla. Nettovelka kuvaa velkaantumista paremmin kuin pelkkä lainakanta eur/as. Nettolaina kuvaa (perus)kunnan velkaantumista, kun lainakannasta vähennetään likvidit rahavarat. Näin esimerkiksi ennenaikainen lainannostaminen kassaa tukemaan ei kasvata nettolainaa. Mittari ei rankaise niitä kuntia, joilla on paljon velkaa, mutta jotka ovat sijoittaneet hyvän talletuskoron aikaan varojaan mieluummin kuin olisivat maksaneet lähes nollakoron lainoja pois. Nettolainan määrässä tarkastellaan sen absoluuttista muutosta, mutta nettolaina on hyvä suhteuttaa esimerkiksi asukaslukuun tai velan takaisinmaksukykyyn. Nimenomaan takaisinmaksukykyyn suhteutusta kuvaa nettolainan määrä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna: samalla saadaan laskettua, kuinka monta veroprosenttiyksikköä tulisi nostaa vuoden ajan, jotta nettovelka saataisiin maksettua pois. Alla olevasta kaavioparista selviää hyvin nettolainakanta eur/asukas ja takaisinmaksukykyyn suhteutetun mittauksen ero. Lahden nettolainakannan nousu johtuu pitkälti konsernin sisäisistä tasejärjestelyistä (konsernipankki).

35 Nettolainakanta /as Muutos Sijoitus ryhmässä Nettolainakanta vero-% Sijoitus maassa Muutos Taulukko 2 : Nettolainakanta eur/asukas (vasen) ja nettolainakanta suhteutettuna veroprosenttiyksikköön (oikea) Nettovelkaisin kunta on ollut takaisinmaksukyvyllä mitattuna Hämeenkoski, joka kuului myös Suomen viiden velkaisimman kunnan joukkoon. Vähävelkaisin oli 2012 Hollola. Myös Iitin nettovelkataso on maan keskitason alapuolella. Hämeenkoski on myös velkaantunut huomattavasti muita nopeammin. Myös Iitin, Kärkölän ja Lahden velkaantumistahti on ollut maan keskitasoa nopeampaa. Hollolassa ja Nastolassa velkaantumisvauhti on ollut hillittyä tarkasteluajanjaksolla. Tilanne on kuitenkin muuttunut vuodesta 2012 ja velkaantuminen on kasvusuunnassa. Alla olevasta kaaviosta selviää kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi laskettuna. Sijoitus ryhmässä Sijoitus maassa Hollola Hollola 3,5 5,9 2, Hämeenkoski Hämeenkoski 5,5 39,7 34, Iitti Iitti -1,2 8,8 10, Kärkölä Kärkölä 2,6 14,1 11, Lahti Lahti 14,6 25,2 10, Nastola Nastola 10,7 13,6 2, Uusi kunta Uusi kunta 11,5 20,4 8,8 264 Maan ka Maan ka 4,1 12,0 7,9 Nettolainakanta vero-% 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0-5, Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Kuva 2 : Kuntakohtainen nettolaina veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Uusi kunta olisi vero-% ja /as-mitattuna selkeästi maan keskiarvoa velkaisempi kunta. Yksittäisistä kunnista maan keskiarvoon nähden velattomampia olisivat olleet vero-% mitattuna Hollola ja Nastola. Nettolainan absoluuttinen kasvuvauhti (kymmenessä vuodessa 275 miljoonaa euroa) on ollut nopea. Kun lainaa on nostettu matalan koron aikaan, korko ei ole rasittanut kuntien tulosta. Historiallisen matala korko, mitä on maksettu lähinnä kuntatodistuksista, kasvanee jossain vaiheessa. Vuonna 2012 taseen laskennallinen keskikorko oli korkein Lahdessa (2,78 %) ja matalin Hollolassa (1,59 %). Korkokuluja eniten vuonna 2012 maksoi verotettavaan tuloon suhteutettuna Hämeenkoski, jonka korkokulut vastasivat yhden vero- %:n tuottoa.

36 Lainat on nostettu juoksuajaltaan lyhyissä velkakirjoissa ja pidemmissäkin lainoissa korot on suojattu hyvin. Riskinä on, että koron pohjataso alkaa nousta. Taseen omaisuus Kuntien taseen omaisuutta voidaan ylätasolla tarkastella esimerkiksi käyttöomaisuuden määrällä ja sen kehityksellä. On tärkeä huomata, että kuntien nettolainan kasvu muuttaa usein muotoaan käyttöomaisuuden kasvuna. Taulukosta 3 voidaankin havaita, että ainoastaan Iitissä nettolainakanta on kasvanut enemmän kuin käyttöomaisuus. Kaikkien tarkasteltavien kuntien käyttöomaisuuden määrä on tarkastelujaksolla kasvanut. Uuden kunnan käyttöomaisuus olisi vuonna 2012 ollut suurempi kuin maassa keskimäärin (7.922 eur/as; koko maassa eur/as) ja käyttöomaisuuden määrä olisi kasvanut nopeammin kuin koko maassa asukasta kohden. Kaavamaisesti tarkastellen Lahden käyttöomaisuus olisi ollut suurin (9.177 eur/as). Nopeimmin käyttöomaisuuttaan on kasvattanut Hämeenkoski. Pienin käyttöomaisuus 2012 oli Kärkölässä, hieman alle eur/as. Käyttöomaisuuden arvoa voivat kasvattaa hieman liian matalat poistot, mutta toisaalta käyttöomaisuuden arvossa on matalalle arvostettuja omaisuuseriä. Poistojen tasoja on osassa kuntia kuten Lahdessa ja Hollolassa korjattu vuonna 2013 poistosuunnitelmia muuttamalla ja tekemällä kertapoistoja. Tämä tulee näkymään tulevina vuosina vuosikatteen korotuspaineena. Nettolainakanta 1000 Käyttöomaisuus Muutos Muutos Taulukko 3 :Nettolainan kehitys ja käyttöomaisuuden muutos Käyttö omaisuuden muutos - netto lainakannan muutos Hollola Hollola Hämeenkoski Hämeenkoski Iitti Iitti Kärkölä Kärkölä Lahti Lahti Nastola Nastola Uusi kunta Uusi kunta Kuntien käyttöomaisuus koostuu omassakin taseessa olevasta suuresta asunto-osakeyhtiöiden ja huoneistojen alasta. Tätä omaisuutta on kirjattu joillakin kunnilla konserniomistukseen. Kunnilla on myös suuria realisoitavissa olevia luonnonvaroja, esimerkiksi Lahdessa ja Iitissä on hyvin suuria metsäpinta-aloja (4600 ha ja 1900 ha). Myös Hollolan ja Nastolan metsäomistus oli noin 1400 ha. Lahdella on myös peltopinta-alaa noin 600 ha. Tase-erät ovat käytännössä raakamaata, jota käytetään kaavoitukseen tai vaihtomaaksi. 36

37 Taulukko 4 Eräitä kuntien omaisuuseriä Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä , kpl Kunnan suoraan omistamien asuntojen huoneistoala, h-m² Kunnan omistamien asuntoosakehuoneistojen lukumäärä, kpl Kunnan määräysvallassa olevien asunto- ja kiinteistöyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä, kpl Kunnan omistamien tai määräysvallassa olevien asuntojen määrä 1000 asukasta kohti Kunnan suoraan omistamien muiden tilojen kuin asuntojen huoneistoala, h-m² Rakennettujen ja hoidettujen puistojen pinta-ala, ha Puistojen pinta-ala 1000 asukasta kohti, ha 0,7 8,6 1,4 1,9 4 0,5 Peltopinta-ala, ha Metsäpinta-ala, ha Taseen riskit Kuntien taseissa on myös riskejä. Todennäköisesti kansantaloudellisesti ajatellen suurin riski on laiskassa käyttöomaisuudessa (kunnan omistukseen hankittu omaisuus, joka ei palvelle sillä tavalla, mitä varten investointi on tehty), mutta riskejä voi olla erityisesti antolainasaamisissa, sijoituksissa ja takauksissa. Riskit ovat yleensä erissä, joita on myönnetty muille kuin ei-konserniyhteisöille. Kunnan sijoituksiin kirjataan sekä sijoitukset esimerkiksi kuntayhtymiin ja muihin kunnalle palveluja tuottaviin yhteisöihin mutta myös aitoihin sijoituskohteisiin. Aidoissa sijoituskohteissa, ei-konsernisijoituksissa, on todellinen mahdollisuus voittoon, mutta myös alaskirjaukseen johtavaan tappioon. Tässä selvityksessä riskisijoitus käsitellään positiivisesti, mahdollisuutena voittoon. Riskisijoitus epäonnistuessaankin johtaa vain sijoituksen menetykseen ja riski on näin rajattu, vaikkakin se voi olla suuri. Iitin, Lahden ja Hämeenkosken ei-konsernisijoitukset (vero-%) ovat muita suuremmat. Lahden ja Iitin ei-konsernisijoitukset vastaavat yli yhdeksää ja Hämeenkoskenkin lähes seitsemää veroprosenttiyksikköä. Nastolan ja Hollolan riskisijoitukset vastaavat noin 2,5 ja Kärkölän 1,3 veroprosenttiyksikköä. Lahden antolainasaamiset olivat 2012 merkittävästi muita suuremmat ja vastasivat lähes 20 veroprosenttiyksikön tuottoa. Muiden kuntien antolainasaamiset ovat hyvin pienet, mikä osoittaa varsin hyvin myös sen, että kunnat toimivat toimialansa mukaisesti. Myös kuntien takauksista vuonna 2012 suurimmat olivat selkeästi Lahdessa (noin10 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä) ja pienimmillään Hämeenkoskella (0,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä).

38 Suurimmat ei-konsernille annetut takaukset olivat Kärkölässä (2,9 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Iitin ei-konsernille annetut takaukset vastasivat yli yhtä veroprosenttiyksikköä. Takauksissa on yleensä vastatakaus (esimerkiksi kiinteistö vakuutena). Muiden takausriskit ovat vähäiset tai niitä ei ole. Taseessa oleva kumulatiivinen alijäämä tai ylijäämä Kumulatiiviset jäämät Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta 38 Kuva 3 : Kuntakohtainen taseen ali/ylijäämä 1000 euroa Kun kunnat siirtyivät hallinnollisesta kirjanpidosta liiketaloudellisen luonteiseen kirjanpitoon, korostui vuotuisen ja taseeseen kertyneen alijäämän ja alijäämän tarkastelun merkitys. Kunta ei saisi tehdä ainakaan montaa alijäämäistä tilinpäätöstä peräkkäin ja taseen alijäämän ollessa tietyn kokoinen, kuntaa uhkaa kriisikuntamenettely. Tarkasteltavista kunnista Kärkölällä oli taseessa kumulatiivista alijäämää. Muilla kunnilla alijäämää ei ole taseeseen kertynyt, joten akuutti kriisikunnan status ei ole uhkaamassa. Kumulatiiviset jäämät vero-% Muutos Taulukko 5 : Taseen ali/ylijäämä veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Sijoitus ryhmässä Hollola 1,0 2,2 2,0 2,3 1,6 3,2 4,3 5,8 6,2 4,7 3,7 3 Hämeenkoski -0,2-0,3 0,6 1,6 4,0 5,8 7,7 8,8 7,4 5,5 5,7 2 Iitti 0,0-0,8-0,1 0,5 1,2 1,9 3,2 3,4 1,9 1,1 1,1 5 Kärkölä -3,4-3,4-2,4-1,8-2,8-0,7-0,1-0,7 0,0-4,1-0,7 6 Lahti 5,4 5,0 3,6 5,0 5,2 6,5 7,1 7,8 8,4 8,3 2,8 1 Nastola 0,6 0,5-0,7-0,7-0,2 0,3-0,3 0,8 2,5 2,3 1,7 4 Uusi kunta 3,8 3,6 2,6 3,6 3,7 5,0 5,6 6,5 7,0 6,5 2,7 Kun taseen ylijäämiä suhteutetaan veroprosenttiyksikön tuottoon, on suurin ylijäämä ollut Lahdessa. Suurin kasvu jakson aikana on ollut Hämeenkoskella. Kärkölän jälkeen heikoin kehitys on ollut Iitissä ja Nastolassa. Koska alijäämän ja ylijäämän suhteen on kunnissa voitu toimia jokseenkin luovasti, ei tässä selvityksessä anneta jäämille niin suurta merkitystä kuin mitä esimerkiksi valtionvarainministeriö sille antaa. Kuntien laskennalliset poistot koko maan kuntajoukossa vaikuttavat kauttaaltaan liian pieniltä (poistojen ja nettoin-

39 vestointien suhde). Myös lainakannan kasvu osoittaa tämän ylijäämä kasvaa, mutta niin kasvaa lainakantakin! Konsernitase Erityiset konsernitaseen erät Konsernilainat ja käyttöomaisuus Konsernin nettovelkaa ei voida arvioida samalla tavalla kuin kuntien nettovelkaa. Siksi on tarkasteltava erikseen konsernin vierasta pääomaa ja rahoitusvarallisuutta sekä konsernin käyttöomaisuutta. Hämeenkosken ja Kärkölän konsernitiedot puuttuvat ennen vuotta 2008, joten muutosten pohjavuotena on käytetty tätä arvoa. Kun konsernin lainasta vähennetään peruskunnan laina, suurin konsernilaina on Lahdessa (16,3 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Myös Iitin konsernilainakanta ylittää 10 veroprosenttiyksikköä (12,9). Pienin konsernilainakanta oli 2012 Hämeenkoskella ja Kärkölässä (2,1 veroprosenttiyksikköä vastaava määrä). Eniten konsernin oma laina on kasvanut Lahdessa. Hollolassa (-0,5) konsernien oma lainakanta on alentunut tarkastelujakson aikana. Yhteenlaskettu kuntien konsernien oma lainakanta on vähän maan keskitasoa korkeampi. Vain konsernin lainakanta vero-% 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0, Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Kuva 4 : Pelkän konsernin lainakanta veroprosenttiyksiköiksi muutettuna Konsernitaseen loppusumma (vastaa riittävällä tarkkuudella käyttöomaisuutta) on absoluuttisesti suurin selkeästi Lahdella, jonka tase vastaa 85 % yhteenlasketusta summasta. Euromääräisesti pienin konsernitase on Hämeenkoskella. 39

40 Vain konsernitase Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Uusi kunta Kuva 5 : Konsernitaseen suuruus euroa Tilastokeskus kerää kuntakohtaisesti vain konsernitaseet. Näin konsernien vertailu voi rajoittua vain tasetietoihin. Jotta yhdistyvän kaupungin konsernivarallisuutta ja velkaa voidaan suhteuttaa todellisiin kuntiin, laskettiin konsernitaseet yhteen. Uusi kunta Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta Taulukko 6: Yhteenlasketut konsernitaseiden erät tilinpäätösvuonna 2012 verrattuna kuuteen suurimpaan kaupunkiin Yllä olevaan taulukkoon on koostettu kuuden kunnan konsernitaseen olennaiset erät ja verrattu tätä eräiden suurimpien kaupunkien konsernitaseisiin. Uuden kunnan konsernilainakanta olisi suhteessa muihin melko maltillinen, mutta sen rahoitusvarallisuuskaan ei olisi muiden tasolla. Yhteenveto taseesta TASE Peruskunta Konserni Kunnan nettolaina KOM Antolainas aamiset Ei-kons. Sij. Ei-kons. Ali/ylijääm Takaukset ä Lainakanta Muutos Rahoitusv arallisuus %:ia Muutos %:ia %:ia %:ia %:ia %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Muutos %:ia Kons tase yht. Hollola 5,94 2, ,45 2,73 0,15 4,69 3,67 4,98-2,49 2,40 0,57 16,6 Hämeenkoski 39,67 34, ,57 6,73 0,07 5,51 5,70 2,09 2,09 4,11 5,64 14,1 Iitti 8,77 9, ,06 9,77 1,11 1,14 1,12 12,88-0,53 2,07-0,08 18,7 Kärkölä 14,09 11, ,42 1,34 2,94-4,06-0,66 2,12 2,12 3,13 5,08 8,8 Lahti 25,16 10, ,90 9,34 0,02 8,28 2,84 16,26 6,23 2,02-0,15 36,2 Nastola 13,60 2, ,06 2,52 0,00 2,26 1,69 4,36 0,61 3,61 1,26 11,6 40 Taulukko 7: Taseen mittarit tunnuslukuina

41 Yllä olevaan taulukkoon on koottu kuntakohtaisesti tunnusluvuiksi muutetut mittarit. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin. Tunnusluvut on värein kuvattu niin, että heikoimman tunnusluvun arvo on punaisimmalla, paras vihreimmällä. Vahvin kunnan ja konsernin tase näyttää olevan Hämeenkoskella. Kunnan merkittävästi suurempi nettovelka kuitenkin heikentää sen asemaa merkittävästi. Tuloslaskelma Tulojen ja menojen epätasapaino Suurin syy kuntien talouden epätasapainoon johtuu siitä, että toimintakate (kunnan varsinaisen toiminnan toimintatulojen ja menojen erotus) heikkenee nopeammin kuin mitä oma verotettava tulo kasvaa valtionosuuksien muutos on kompensoinut vuoteen 2012 saakka melko hyvin toimintakatteen heikkenemistä. Alla oleva taulukko on laskettu kaikkien kuntien tuloslaskelman ja rahoitusosan eristä vuosilta 1998 vuoteen reaalimuutoksin. Taulukosta ilmenee, kuinka asukasluvun muutos ja esimerkiksi toimintakatteen muutos korreloivat. Taulukosta on todettavissa esimerkiksi se, että asukasluvun laskun on oltava jopa yli 4 % vuodessa, ennen kuin toimintakatteet eivät heikkene ja että esimerkiksi neljän prosentin vuotuinen asukasluvun kasvu on johtanut yli seitsemän prosentin vuotuiseen toimintakatteen heikkenemiseen. Näin kasvukunnat eivät voi varautua pelkästään toimintakatteen sopeuttamiseen, vaan niiden on pystyttävä muuttamaan toiminnan rakenteita pystyäkseen ottamaan uudet asukkaat vastaan ja samalla onnistuttava kehittämään tuloja. Myös verotettavan tulon kehitystä suhteessa toimintakatteen muutokseen on syytä seurata. Ongelmana on kuitenkin se, että yhdessäkään kunnassa toimintakate ei ole vahvistunut tarkasteluaikana, vaikka asukasluku olisi alentunut useita kymmeniä prosentteja. Valtionosuudet ovat kasvaneet menneinä vuosina, mikä on siis tehnyt mahdolliseksi palvelurakenteen kasvattamisen ja laadun lisäämisen. Nyt, kun valtionosuuksia leikataan, puututaan eräänlaiseen tuloautomaattiin. Asl:n muutos %:ia/v/ Tulo/menoerän kasvu -5,0 % -4,0 % -3,0 % -2,0 % -1,5 % -1,0 % -0,5 % 0,0 % 0,5 % 1,0 % 1,5 % 2,0 % 3,0 % 4,0 % 5,0 % Toimintakate -1,1 % -0,2 % 0,6 % 1,5 % 1,9 % 2,3 % 2,7 % 3,1 % 3,6 % 4,0 % 4,4 % 4,8 % 5,7 % 6,5 % 7,4 % Verotettava tulo -3,9 % -2,9 % -1,8 % -0,7 % -0,2 % 0,3 % 0,9 % 1,4 % 1,9 % 2,4 % 3,0 % 3,5 % 4,6 % 5,6 % 6,7 % Veroprosentti 0,132 0,135 0,137 0,140 0,142 0,143 0,144 0,146 0,147 0,148 0,150 0,151 0,154 0,157 0,160 Yhteisöverot -14,6 % -13,0 % -11,4 % -9,8 % -9,0 % -8,2 % -7,4 % -6,7 % -5,9 % -5,1 % -4,3 % -3,5 % -1,9 % -0,3 % 1,3 % Kiinteistöverot 1,2 % 2,2 % 3,2 % 4,3 % 4,8 % 5,3 % 5,8 % 6,3 % 6,8 % 7,3 % 7,8 % 8,3 % 9,3 % 10,3 % 11,3 % Valtionosuudet -0,3 % 0,8 % 1,9 % 3,0 % 3,5 % 4,0 % 4,6 % 5,1 % 5,7 % 6,2 % 6,8 % 7,3 % 8,4 % 9,5 % 10,6 % Poistot -4,0 % -2,8 % -1,6 % -0,5 % 0,1 % 0,7 % 1,3 % 1,9 % 2,5 % 3,1 % 3,7 % 4,3 % 5,5 % 6,6 % 7,8 % Bruttoinvestoinnit Taulukko 8: Asukasluvun muutos ja tiettyjen tulo/menoerien reaalinen muutos Tarkasteltavissa kunnissa verotettavan tulon kasvu on alittanut toimintakatteen heikkenemisen kaikissa kunnissa molemmilla tarkastelujaksoilla. Toimintakatteet ovatkin heikentyneet keskiarvoista laskettuna noin 3,4 % vuodessa verotettavat tulot taas kasvaneet vain noin 1,3 % vuodessa. Alueella toimintakatteen ja verotettavan tulon kasvun epäsuhtaa on paikannut valtionosuuden merkittävän nopea kasvu. Valtionosuudet ovat kasvaneet pitkällä tarkastelujaksolla keskimäärin 6,0 % vuodessa, mikä on myös selvästi koko maan keskiarvoa nopeampi tahti. Kasvukunnille toimintakatteen tämän suuruinen heikkeneminen on perusteltua, eivätkä kunnat muihin kasvukuntiin verrattuna ole kasvattaneetkaan palveluntarjontaansa nopeammin tai runsaammin kuin muut. Ongelmana on, että tämäkin kasvu on liikaa tulonmuodostukseen nähden ja tähän kasvuun on pystyttävä vaikuttamaan oman sopeutuksen ja mahdollisen kuntajaon muutoksen avulla. 41

42 Toimintakate, muutos Pitkä Lyhyt Verotettava tulo Pitkä Lyhyt Valtionosuudet Pitkä Lyhyt Hollola 3,8 % 4,2 % Hollola 2,1 % 1,5 % Hollola 8,1 % 6,8 % Hämeenkoski 4,0 % 4,5 % Hämeenkoski 1,3 % 0,8 % Hämeenkoski 6,8 % 6,1 % Iitti 3,0 % 2,7 % Iitti 0,7 % 0,4 % Iitti 6,1 % 3,5 % Kärkölä 2,9 % 3,9 % Kärkölä 0,7 % 0,1 % Kärkölä 4,5 % 3,5 % Lahti 3,6 % 3,9 % Lahti 1,6 % 1,1 % Lahti 6,4 % 5,3 % Nastola 2,9 % 3,5 % Nastola 1,5 % 1,0 % Nastola 4,4 % 6,6 % Koko Maa 2,8 % 2,6 % Koko Maa 1,0 % 0,5 % Koko Maa 4,7 % 4,1 % Taulukko 9: Toimintakatteen, verotettavan tulon ja valtionosuuden keskimääräinen reaalinen muutos pitkällä aikajaksolla ( ) ja lyhyemmällä aikajaksolla ( ) tarkasteltuna Vaikka verotettavan tulon kehitys onkin nyt joissakin kunnissa jopa negatiivinen, ei tulo-meno ongelma ole vain tämänhetkisen tilanteen seurausta: kuntien toimintakatteet kasvoivat lähimenneisyydessäkin liian nopeasti, vaikka verotulojen ja valtionosuuksien kehitys oli historiallisen nopeaa koko kuluvan vuosituhannen alun: rahaa tuli sisään ovista ja ikkunoista, mutta julkisen sektorin vastuulle siirrettiin tätäkin enemmän lisää tehtäviä-sekä valtio mutta myös kunnat itse ottivat tähän osaa. Kuntien palvelurakenteen kustannukset Kuntien toimintakatteet euroa/asukas ovat koko maan tasolla tarkasteltuna pääsääntöisesti edullisimpien kuntien joukossa toimintamenot ovat maltillisia suhteessa (omiin) toimintatuloihin. Neljänkymmenen edullisimman kunnan joukossa on kaksi tarkastelun kohteena olevaa kuntaa. Nastolan sijaluku oli 18, Hollolan 32, Lahden 80, Iitin 116, Kärkölän 146 ja Hämeenkosken 164. Kaikki yhteensä, nettomenot eur/as Yhdistelmä ,3 % Hollola ,8 % Hämeenkoski ,9 % Iitti ,9 % Kärkölä ,4 % Lahti ,5 % Nastola ,1 % Verrokki ,4 % Manner-Suomi ,9 % Taulukko 10: Kuntien palvelurakenteen reaaliset nettomenot eur/as Kun palvelurakennetta tarkastellaan Tilastokeskuksen luokituksen mukaan havaitaan, että vuonna Vain Hollolan, Iitin ja Nastolan yleishallinnon nettomenot olivat maan keskitason alapuolella. Hämeenkoskella yleishallinnon nettomenot /as olivat puolitoistakertaiset maan keskitasoon suhteutettuna. - Vain Nastolan ja Iitin tekniikka oli kalliimpi kuin maassa keskimäärin - Vain Kärkölän ja Hollolan sivistystoimen nettomenot /as olivat maan keskitason yläpuolella. - Sosiaalitoimen nettomenot eur/as olivat Hämeenkoskella ja Kärkölässä kalliimmat kuin maassa keskimäärin. - Perusterveydenhuollon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa Iittiä ja Lahtea lukuun ottamatta edullisemmat kuin maassa keskimäärin. - Erikoissairaanhoidon nettomenot eur/as olivat kaikissa kunnissa halvemmat kuin maassa keskimäärin.

43 2012 Kaikki Sij 2012 PerusturvaSij 2012 Opetus Sij 2012 Tekniikka Sij 2012 Yleishallinto Sij Vähäkyrö Oulunsalo Marttila Vähäkyrö Joutsa Rusko Taipalsaari Taivassalo Muurame Ruovesi -2 2 Kontiolahti Kontiolahti Hailuoto Punkaharju Loviisa 1 3 Kiiminki Rusko Varkaus Kiiminki 15 4 Tyrnävä 7 4 Kempele Pornainen Imatra Kerimäki 19 5 Hausjärvi 23 5 Muurame Kiiminki Kemi Karkkila 22 6 Lohja 25 6 Pornainen Kempele Kemi Kuopio 30 7 Akaa 31 7 Pirkkala Muurame Heinola Lieto 31 8 Lapinlahti 35 8 Lieto Luoto Pieksämäki Siuntio 33 9 Nurmijärvi 40 9 Hattula Hattula Harjavalta Vehmaa Kalajoki Nastola Nastola Lahti Hollola Hollola Hollola Hollola Nastola Kärkölä Iitti Lahti Lahti Iitti Lahti Nastola Iitti Iitti Hämeenkoski Hämeenkoski Kärkölä Kärkölä Hämeenkoski Kärkölä Nastola Lahti Hämeenkoski Kärkölä Hollola Iitti Hämeenkoski Taulukko 11: Kuntien palvelurakenteiden nettokustannukset eur/as 2012 ja kunnan sijaluku palvelurakenteeseen käytettyjen asukaskohtaisten nettomenojen perusteella Palvelurakenteen reaalikustannusten /as muutoksissa on kuntien välillä merkittäviä eroja. Pienintä kasvu on ollut Nastolassa, noin 16 %. Myös Lahden kasvu on jäänyt alle 20 %:n. Suurinta kasvu on ollut Hämeenkoskella, jossa kasvu on ollut lähes 36 %. Myös Kärkölässä kasvu on ollut yli 30 %. Kuntien palvelurakenteen kustannuksista on pääteltävissä myös kunnan toiminnallinen itsenäisyys: jos kunta ostaa jo nyt palvelunsa yhteistoiminta-alueelta tai toiselta kunnalta, voidaan sanoa, että kunta on menettänyt yhteistoiminta-alueelle toiminnallista itsenäisyyttään. Tämä on todennäköisesti hyvä, kun halutaan turvata kuntalaisten palvelut, mutta demokraattinen vaikuttaminen ostettaviin palveluihin on vähentynyt. Alla oleva taulukko osoittaa, että Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä ja Nastola ostavat enemmän palveluita kuin tuottavat niitä omalla henkilökunnallaan. Hollolan riippuvuus muiden tuottamista palveluista on vähäisin. Ostopalveluita voidaan ostaa myös yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä tukee yksityistä palveluntarjontaa ja voi monipuolistaa alueellista yritystoimintaa. Kun kuntien peruspalveluita siirretään yksityiselle, on kuitenkin varmistuttava siitä, että kunta ei ulkoista monopolille. Henkilöstömenot Ostopalvelut Hmenot/ostop. Sij. Hollola ,23 1 Hämeenkoski ,32 5 Iitti ,40 4 Kärkölä ,10 6 Lahti ,10 2 Nastola ,46 3 Taulukko 12:Toiminnallinen itsenäisyys Kunnallisvero ja sen elementit Kuntien kunnallisveroprosenttien tasossa on merkittävää vaihtelua. Kaikkien kuntien veroprosentit olivat 2013 maan keskitason yläpuolella. Joukon pienimmät veroprosentit olivat Lahdella (19,5) ja Iitillä (19,75). Muut kunnat täyttävät veroprosentin perusteella asetetun kriisikuntakriteerin. Näissä kunnissa veroprosentit ovat myös kasvaneet varsin nopeasti, nopeimmin tarkastelujaksolla Hämeenkoskella ja Hollolassa. Kuntien veroprosentin tuottoon vaikuttaa lisäksi kaksi tekijää: asukaskohtaisen verotettavan tulon suuruus ja veroprosentin teho, jota voidaan mitata efektiivisellä veroprosentilla. Tarkasteltavien kuntien verotetta-

44 vassa tulossa on suurta hajontaa. Suurin verotettava tulo asukasta kohden oli Hollolassa ja Lahdessa, joiden verotettava tulos /as oli 2012 maan 70 suurimman joukossa. Tässä kuntajoukossa pienin verotettava tulo oli Hämeenkoskella, jonka verotettava tulo jäi myös maan keskitason alapuolelle. Paras veroprosentin teho oli Hollolassa, Lahdessa ja Nastolassa; heikoin Hämeenkoskella, jonka veroprosentin teho oli myös maan keskitason alapuolella. Valtionosuus Valtionosuudet edustavat yleensä suurta osaa kuntien tuloista. Osuus on yleensä suuri ja valtionosuudesta päättää yksin valtio, tämän vuoksi suurta valtionosuutta esimerkiksi verotuloihin verrattuna voidaan pitää isona finanssiriskinä: sekä tulorakenneriskinä että vastapuoliriskinä. Eniten valtionosuutta saavat Hämeenkoski, Iitti ja Kärkölä; pienin riski on Hollolassa ja Nastolassa. Hämeenkoskella valtionosuus edustaa lähes 17,8 veroprosenttiyksikön tuottoa, Hollolassa noin 7,5. Kunnista vain Hollola ja Lahti maksavat verotulon tasausta, muut saavat. Valtionosuusuudistus on vasta tekeillä, joten lopullinen valtionosuuden muutos saadaan tietää myöhemmin. Kiinteistövero Kiinteistöveron merkitys on kasvanut jatkuvasti kuntien verotuloissa. Kiinteistöveroa ei pääse karkuun. Koska kiinteistöveroeriä on useita, laskettiin tässä esityksessä kuntien etäisyys maan korkeimpiin kiinteistöveroprosentteihin 2012 ja sitä kautta tuloihin: mitä suurempi erotus on, sitä enemmän kiinteistöveroissa olisi vielä varaa. Tämä vara kiinteistöveroissa suhteutettiin tuloveroprosenttiyksiköiksi. Iitissä maksimi kiinteistöveroilla saataisiin kerättyä lähes veroprosenttiyksikköä vastaava määrä. Hollolassa, Hämeenkoskella, Lahdessa ja Nastolassa maksimi kiinteistöveroilla voitaisiin kerätä vähän yli 0,5 veroprosenttiyksikköä vastaava summa. Yhteisövero ja tonttikauppa Yhteisöveron suuri määrä kuvaa kunnassa veropohjan monipuolisuuden lisäksi vahvaa yritteliäisyyttä ja kunnan oman rahoituksen vahvuutta. Varsinkin kasvukunnissa tonttikaupan merkitys tuloissa on olennainen ja tarvittava osa rahoitusta. Iitti ja Lahti keräsivät yhteisöverolla 2012 yli veroprosenttiyksikön tuoton. Pienin yhteisöveron tuotto oli Kärkölässä. Lahdessa tonttikaupalla oli suuri merkitys, vuonna 2012 tämä vastasi yli yhden veroprosenttiyksikön tuottoa. Hämeenkoskella ja Nastolassa tonttikaupan merkitys jäi alle 0,5 veroprosenttiyksikköön. 44 Rahoitus Rahoitukseen kuuluvista investoinneista tarkastellaan vain bruttoinvestointien suuruutta asukasta kohden aikajaksossa sekä nettoinvestointien suhdetta poistoihin. Kasvukunnan on investoitava ja sen olisi ollut investoitava, muuten voidaan olettaa, että uusinvestoinnit ovat joiltain osin tekemättä ja käyttöomaisuuden korjausinvestoinnit on osin laiminlyöty. Jos nettoinvestointien suhde poistoihin on hyvin suuri, voidaan lisäksi olettaa, että kunnan tuloslaskelmassa on vaikuttanut liian pieni poistojen taso ja tulos olisi todellisuudessa nykyistä heikompi. Aiemmasta taulukosta selviää, että asukasluvultaan taantuvatkin kunnat ovat joutuneet investoimaan, mutta kasvukunnat ovat keskimäärin joutuneet investoimaan huomattavasti enemmän. Tarkasteltavista kunnista Hämeenkoski on investoinut asukasta kohden eniten, Iitti vähiten. Toki investoinnit on voitu tehdä myös muihin kuin kunnan taseeseen.

45 Kasvut Efektiivineveroveroosuukauppisyys Kiinteistö- Yhteisö- Valtion- Tontti- Itsenä- Verotettava Investoin Toimintakate Veroprosentti tulo nit Väestö Ikääntyminen Veroa lisää Hlöstöm/ Ostopalvelu NINV per poistot Bruttoinvestoi n-nit Tkate/ VOS TKATE/ Vetut eur/as muutos Suuruus Kasvu suhde %:ia %:ia %Ia %:ia Suhde eur/as Suhde eur/as Asl:n muutos Muutos Talousvaikutus Hollola 0,72 1, ,75 1,75 75 % 0,55 0,60 7,56 0,52 1, , ,4 % 3 0,41 Hämeenkoski 0,85 1, ,50 2,75 65,8 % 0,62 0,83 17,83 0,38 0, , ,3 % 3 0,43 Iitti 0,86 1, ,00 1,00 68 % 0,86 1,05 15,68 0,75 0, , ,3 % 5 0,32 Kärkölä 1,16 2, ,75 2,25 68,9 % 0,36 0,57 13,55 0,19 0, , ,1 % 6 0,54 Lahti 0,63 1, ,50 1,25 74 % 0,55 1,25 9,53 1,11 1, , ,5 % 2 0,38 Nastola 0,61 1, ,50 2,00 73 % 0,51 0,66 8,32 0,43 0, , ,2 % 5 0,50 Taulukko 13: Tulospohjaiset mittarit tunnusluvuiksi laskettuina Tulospohjaisista mittareista ja rahoituksen mittareista tarkasteltuna vahvimmat kunnat näyttävät olevan Lahti ja Hollola, heikoimmat Kärkölä ja Hämeenkoski. Tämän tarkastelun perusteella tase ja tulos yhdistettynä vahvin talous vaikuttaisi olevan Hollolassa. Seuraavina tulevat Lahti ja Nastola. Heikoimmat taloudet vaikuttaisivat löytyvän Kärkölästä, Hämeenkoskelta ja Iitistä. Yhteenveto täydentyy, kun kuntakohtaiset painelaskennat saadaan viimeisteltyä valtionosuusuudistuksen selvittyä. Lahden vahva konsernitase muuttanee tilannetta, kun konsernitaseet saadaan käytyä läpi. Tasepohja Sij. Tulos ja muut Sij. Taulukko 14: Kuntakohtainen yhteenveto taseen, tuloksen ja rahoituksen näkökulmista Kaikki yhteensä Hollola 3,33 3 2,24 1 5,57 1 Häm eenkoski 2,72 1 4,97 6 7,69 5 Iitti 3,66 4 3,36 4 7,02 4 Kärkölä 3,97 5 4,90 5 8,87 6 Lahti 4,07 6 2,24 2 6,31 2 Nastola 3,25 2 3,23 3 6,48 3 Sij. 45

46 Alla olevasta taulukosta selviää, kuinka hyvin tarkasteltavat Salpausselän kunnat sijaitsevat eräillä talouden mittareilla tarkasteltuna koko kuntajoukossa. Siksi heikko sijoitus tarkastelujoukossa ei automaattisesti tarkoita sitä, että talous olisi huono. Sijaluku/kaikki kunnat Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Nettolaina Veroprosentti Verotettava tulo VOS-riippuvaisuus Käyttöomaisuus Alijäämä Konsernivelka Toimintakate Tunnusluvun arvo Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Nettolaina %:ia 5,9 39,7 8,8 14,1 25,2 13,6 Veroprosentti 19,75 21,50 19,00 20,75 19,50 20,50 Verotettava tulo eur/as VOS %:ia 7,6 17,8 15,7 13,5 9,5 8,3 Käyttöomaisuus eur/as Alijäämä %:ia 4,7 5,5 1,1-4,1 8,3 2,3 Konsernivelka eur/as Toimintakate eur/as Taulukko 15: Kuntien taloustarkastelu eräiden tunnuslukujen absoluuttisten arvojen ja koko maan tasolle laskettujen sijoitusten perusteella Kuntien lukumäärä oli Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys Salpakuntien taloustyöryhmässä esitettiin toive valmistella tapa mitata kuntien elinvoimaa sekä taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä. Mittaristossa otettiin huomioon kuntien asukasluvun muutos, työpaikkaomavaraisuus ja huoltosuhde nyt ja huoltosuhteen muutos, syntyneiden ja kuolleiden suhde sekä vuonna 2030 syntyviksi arvioitujen lasten lukumäärä. Taloudellisista tekijöistä tarkasteluun otettiin ostopalveluiden ja omien henkilöstömenojen suhde, nettovelka, valtionosuusrahoituksen osuus, kunnan veroprosenttien etäisyys maan korkeimpiin veroprosentteihin sekä yhteisöveron osuus. Nämä on laskettu tunnusluvuiksi ja tunnusluvut on jaettu viiteen luokkaan. Luokista paras on viisi ja heikoin yksi. Mitä suurempi elinvoima ja erilainen taloudellinen itsenäisyys kunnalla on, sitä laajempi kehä. Mittaristo perustuu VT Timo Aron ja HT Eero Laesterän yhteiselle pohdinnalle, josta on julkaistu Suomen Kuvalehden artikkelissa vuonna Tätä tarkastelua on täydennetty joillakin taloudellisilla mittareilla ja tarkasteluun on lisätty havainnollisuus graafin avulla. 46

47 Hollola Hollola 98 Salpausselän kuntajakoselvitys Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 19,7 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 67 % 1 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 1,02 % 4 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 1,88 1 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 5,5 4-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 0,8 5-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 7,6 5-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 3,45 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 6 Hollolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Hollolan mittaristo antaa tässä tarkastelujoukossa toiseksi parhaan keskiarvon, 3,45. Taloudellisista tekijöistä Hollola on parhaassa luokassa vielä toiminnallisessa itsenäisyydessä ja valtionosuusriippuvaisuudessa (riippumattomuudessa). Väestötekijöistä Hollolan syntyneiden ja kuolleiden suhde on parhaassa luokassa. Yhteisöverojen osuus, työpaikkaomavaraisuus ja veroprosentin korotusvara ovat heikoimmassa luokassa. Hollolan henkilöstöön kuuluu Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstö, minkä vuoksi toiminnallinen itsenäisyys on hieman parempi, kuin mitä se toisenlaisella järjestelyllä olisi. Hämeenkoski Hämeenkoski283 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 1,5 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 60 % 1 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,85 % 2 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 1,28 1 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 36,1 1-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 3,1 1-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 17,8 3-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 2 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia 47 Kuva 7 Hämeenkosken taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Hämeenkosken keskiarvo on joukon heikoin. Hämeenkoski menestyy ainoastaan asukasluvun kasvussa, muutoin sen taloudellinen itsenäisyys ja elinvoimatekijät ovat hyvin pienet.

48 Iitti Iitti 142 Salpausselän kuntajakoselvitys Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos -12,8 % 3 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 77 % 2 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,69 % 1 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 3,41 4 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 7,7 4-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 2,5 1-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 15,7 4-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 2,73 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 8 Iitin taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Iitin keskiarvo, 2,73 on joukon kolmanneksi heikoin. Iitillä ei ole yhtään mittariston osatekijää parhaassa luokassa, syntyvien määrä 2030 ja toiminnallinen itsenäisyys ovat molemmat heikoimmassa luokassa. Kunnan nettolaina ja veroprosentti ovat hyvässä luokassa 4. Kärkölä Kärkölä 316 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos -4,9 % 3 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 90 % 3 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,73 % 2 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 1,65 1 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 12,7 3-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 9,8 1-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 13,5 4-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 2,64 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 9 Kärkölän taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Kärkolän keskiarvo on joukon toiseksi heikoin. Heikoimmillaan Kärkölän mittariston osatekijät ovat veroprosentin korotusvarassa toiminnallisessa itsenäisyydessä ja yhteisöverojen osuudessa. Kärkölän huoltosuhde 2012 oli vielä parhaassa viidenneksessä. 48

49 Lahti Lahti 398 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 17,8 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 112 % 5 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,97 % 4 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 3,22 4 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 5,3 4-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 0,9 4-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 9,5 5-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 4,27 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia Kuva 10 Lahden taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Lahden keskiarvo 4,27 on tarkastelujoukon paras ja koko maassakin korkealla tasolla. Lahden elinvoimatekijät ovat korkealla tasolla ja talouskin on koko maan tarkastelukehikossa hyvällä tasolla. Ainoastaan syntyneiden ja kuolleiden suhde on keskinkertainen. Nastola Nastola 532 Taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Asukasluvun muutos 7,1 % 4 Asukasluvun muutos 5 Työpaikkaomavaraisuus 86 % 3 VOS veroprosenttia 4,5 Työpaikkaomavaraisuus Huoltosuhde Huoltosuhde ,5 Syntyneet/kuolleet , ,5 Nollavuotiaat 2030 %:ia 0,94 % 3 Yhteisöverot eur/as Huoltosuhde Veroprosentin korotusvara 2,07 2 isompi paree isompi huonompi isompi huonompi 1,5 Nettolaina veroprosenttia 12,5 3-0,44 103, ,14 1 Ostot/henkilöstömenot 2,2 2-0,26 74, ,88 0,5 Yhteisöverot eur/as ,15 70, ,26 0 VOS veroprosenttia 8,3 5-0,02 66, , Ostot/henkilöstömenot 0,20 61,71 Huoltosuhde ,34 Nollavuotiaat kpl ,07 43,40 53,25 Keskiarvo 3,36 Nettolaina veroprosenttia Syntyneet/kuolleet 2012 Veroprosentin korotusvara Nollavuotiaat 2030 %:ia 49 Kuva 11 Nastolan taloudellinen ja toiminnallinen itsenäisyys ja elinvoima Nastolan keskiarvo on tarkastelujoukon kolmas, mutta hyvin lähellä Hollolaa. Nastolassa on kolme parhaassa luokassa olevaa mittaria: valtionosuusriippumattomuus, huoltosuhde 2012 ja syntyneiden ja kuolleiden suhde. Nastolan elinvoimatekijät ovat paremmat kuin talouden tekijät.

50 Kokonaisuutena on positiivista, että juuri suurimpien kuntien tekijät ovat näin hyvät ja että suurimman yksikön mittariston kokonaisuus on paras. Tälle pohjalle on turvallista rakentaa uuden kunnan toiminnot. 2.4 Kuntien henkilöstön nykytilan kuvaus Henkilöstövastaavien viranhaltijavalmistelussa on tarkasteltu seuraavia asiakokonaisuuksia: - henkilöstömäärät - henkilöstörakenne tehtävittäin - eläköityvät palkkasummien kehitys palkkiot ja henkilösivukulut mukaan lukien - pohjatiedot palkkojen yhteensovittamisen tarkasteluun - paikalliset sopimukset - henkilöstöedut - työterveyshuollon kulut rekrytoinnin järjestämisen muodot - esimiehet, rinnakkain samantyyppisissä esimiestehtävissä toimivat - keskeiset henkilöstöjä koskevat tunnusluvut - henkilöstöjohtamisen periaatteet Henkilöstömäärät Henkilöstön kokonaismäärät vaihtelevat Hämeenkosken 69:stä Lahden 6336:een. Henkilöstön kokonaismäärä on lisääntynyt kolmen vuoden aikana Lahdessa 271:llä ja Hollolassa 78:lla. Nastolassa määrä on vähentynyt yhdellätoista, Hämeenkosken yhdellä ja Kärkölän neljällä. Lahdessa on osana talouden tasapainotusohjelmaa päätetty pitää vakinaisten määrä enintään vuoden 2013 tasossa (=4837 henkilöä) ja vähentää määräaikaisia 270:llä vuoden 2013 tasosta (=1428). Tunnusluvut ovat vuoden 2013 keskimääräisiä lukuja. Hollolan henkilöstömäärä sisältää myös Peruspalvelukeskus Oivan henkilöstön, joka tuottaa palveluita yhteensä viidelle eri kunnalle. Myös Hollolassa on tehty linjaus henkilöstömäärän vähentämisestä 5 %:lla vuoden 2013 tasosta. Henkilöstöä koskevat lukumäärät on esitetty jäljempänä kohdassa henkilöstöä koskevat tunnusluvut. Henkilöstörakenne Henkilöstörakennetarkastelu on tehty tehtäväkokonaisuuksittain. Ryhmätarkastelussa ovat toimisto- ja hallinto, asiantuntijat, opetus, tekninen, peruspalvelut (kuten ateria, siivous), hoito, lääkärit, varhaiskasvatus, kulttuuri, kirjasto, liikunta ja nuoriso. Toimisto- ja hallintohenkilöstöä on yhteensä 602; nimikkeistä yleisimmät ovat toimistosihteeri ja palvelusihteeri. Asiantuntijoita on varsin erityyppisissä tehtävissä ja heitä on yhteensä 614. Opettajia on yhteensä 1305, joista Lahdessa on 829. Hollola tarjoaa sivistystoimen palvelut Kärkölälle. Hämeenkoskella ei ole yläkoulua eikä lukiota, Nastolassa ei ole lukiota ja Hollola on päättänyt lakkauttaa lukion. Peruspalveluissa ja teknisessä tehtävissä on yhteensä 707. Tehtävät on organisoitu alueella monella tapaa, esimerkiksi Hämeenkoski ja Kärkölä myyvät ateriapalvelut Oivalle. Ainoastaan Lahdella on teatteri ja orkesteri, joihin liittyy teknisiä ja muita erityistehtäviä. Kärkölässä, Nastolassa ja Hämeenkoskella on oma vesilaitos, Iitissä se on yhtiöitetty ja Lahti sekä Hollola ostavat Lahden Aqualta palvelut. Kunnossapitotehtävät ovat yleisesti yhdistelmä omaa henkilöstöä ja ostopalvelua. 50

51 Hoitohenkilöstöä on 2688 ja lääkäreitä 110. Varhaiskasvatuksessa on Lahdessa on kirjasto-, kulttuurija nuorisotoiminnot organisoitu koosta johtuen erillisiksi, mutta pienemmissä kunnissa on tehtäviä, joissa näitä vastuualueita voi olla saman tehtävän sisällä. Eläköityminen Eläköityvien laskentaperusteena eli tunnuslukuna on pidetty kyseisenä vuonna 64 täyttäviä, koska se on keskimäärin vanhuuseläkkeelle siirtymisen ikä näissä kunnissa. Tiedot on kerätty nimikkeittäin, jolloin jatkoselvityksessä pystytään tarkastelemaan vaihtuvuutta tarkemmin. Vuosien täyttää 64 vuotta 1271 henkilöä, joista Lahdessa 795 ja Hollolassa 347. Keskimäärin joka vuosi 64 vuotta täyttää 182 henkilöä. 64 v täyttävät Kunnat/vuodet Yhteensä Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Kaikki yhteensä Palkkakulut Palkkojen ja palkkioiden kokonaissumma on jaettu vakinaisen henkilöstön määrällä. Tästä on syntynyt yhtenäisellä tavalla tarkasteltava tunnusluku. Palkkojen ja palkkioiden yhteissumma jaettuna vakinaisella henkilöstöllä on kehittynyt kunnissa kolmen tarkasteluvuoden aikana samansuuntaisesti. Hämeenkosken tunnusluku on muita pienempi. Eläkemenoperusteisella maksulla ei ole yhteyttä tällä hetkellä maksussa oleviin palkkoihin. Eläkemenoperusteista maksua maksetaan vain niistä maksussa olevista eläkkeistä, jotka ovat karttuneet Kevan jäsenyhteisön palveluksessa ennen vuotta Eläkemenoperusteista maksua eivät maksa oman henkilökuntansa työn perusteella ne yhteisöt, jotka ovat liittyneet Kevan jäsenyhteisöksi tai sen jälkeen. Hämeenkoskelta, Iitistä, Kärkölästä ja Nastolasta on siirtynyt henkilöstöä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän palvelukseen peruspalvelukeskus Aavaan ja Hollolan kunnan palvelukseen peruspalvelukeskus Oivaan, jotka molemmat on perustettu Kunnallisen eläkelain KuEL:n mukaisesti niiden osalta eläkemenoperusteisesta eläkemaksusta vastaavat kunnat, jotka ovat luovuttaneet henkilöstöä peruspalvelukeskus sosiaalija terveysyhtymälle / Aavalle ja Hollolan kunnalle / peruspalvelukeskus Oivalle. 51 LAHTI 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut

52 YHTEENSÄ NASTOLA 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ IITTI 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ HOLLOLA 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ KÄRKÖLÄ 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ HÄMEENKOSKI 2011 e/vakin 2012 e/vakin 2013 e/vakin Palkat ja palkkiot Kaikki henkilösivukulut Eläkemenoper. henkilösivukulut Varhemaksut YHTEENSÄ Palkkojen yhteensovittaminen 52

53 Palkkojen yhteensovittamisen tarve edellyttää syvällisempää tarkastelua johtopäätösten tekemistä varten. Henkilöstövastaavilla on tiedonkeräämisvaihe meneillään ja analysointivaihe alkamassa. Johtopäätökset ja tulokset esitetään loppuraportissa. Osa-aika% 100 Osa-aika% 100 Ps luonne (Kaikki) Ps luonne 10 Kaikki (vak.+määräaik) Vakinaiset Kuntanro Määrä Summa Keskiarvo Kuntanro Määrä Summa Keskiarvo Kaikki yhteensä Taulukossa mukana kokoaikaiset per Kaikki luvut sisältävät sekä vakinaiset että määräaikaiset Kaikki yhteensä Paikalliset sopimukset Paikalliset sopimukset on luetteloitu, mutta ei vielä analysoitu. Analyysi paikallisista sopimuksista ja niiden yhteensovittamisen vaikutuksista esitetään loppuraportissa. Palkitseminen Henkilöstöeduista ja palkitsemisesta on kerätty yksityiskohtaista yhteenvetoa, jotka kootaan loppuraporttiin. Työterveyshuollon kustannukset Kaikilla kunnilla on sopimukset työterveys Wellamon kanssa. Lahden kustannukset ovat nousseet erityisen paljon. Kun tarkastellaan menoja henkilöä kohden, kustannusten nousu on Lahdessa ollut 32,7 %:a kolmen vuoden aikana. Kun tarkastellaan nettosummia, joista on siis vähennetty Kelan korvaukset, nousu-% on ollut 31,4 %:a. Vastaavat prosenttiosuudet ovat Hollolassa 13,4 ja 11,9. Lahti onkin vähentämässä sairaanhoidon palveluiden ostoa työterveydestä ja samalla on nostettu esimiesten oikeutta myöntää työlomaa sairauden perusteella 1-3 päivästä 1-7 päivään. 53

54 Työterveyshuollon kustannukset Lahti % KL I , , ,47 50 % KL II , , ,43 ei korvattavia 9 900, , ,86 yhteensä , , ,76 suhde KL I 26 % 25 % 31 % suhde KL II 73 % 75 % 69 % Henkilömäärä /hlö 298,46 336,22 396,06 /hlö KL jälkeen 142,17 160,61 186,82 Työterveyshuollon kustannukset, Kärkölä % KL I 7 778, , ,95 50 % KL II 6 253, , ,37 ei korvattavia 3 410,00 637,33 yhteensä , , ,32 suhde KL I 45 % 25 % 43 % suhde KL II 36 % 71 % 57 % Henkilömäärä /hlö 387,59 351,29 364,23 /hlö KL jälkeen 214,40 174,24 166,38 54

55 Työterveyshuollon kustannukset, Hollola % KL I , , ,67 50 % KL II , , ,21 ei korvattavia 0 0 0,00 yhteensä , , ,88 suhde KL I 26 % 27 % 33 % suhde KL II 74 % 73 % 67 % Henkilömäärä /hlö 245,21 249,59 282,65 /hlö KL jälkeen 116,16 118,09 132,08 Työterveyshuollon kustannukset, Nastola % KL I , , ,27 50 % KL II , , ,76 ei korvattavia 0,00 0,00 0,00 yhteensä , , ,03 suhde KL I 31 % 27 % 28 % suhde KL II 69 % 73 % 72 % Henkilömäärä /hlö 334,91 338,70 357,40 /hlö KL jälkeen 156,97 160,10 168,85 55

56 Työterveyshuollon kustannukset, Iitti % KL I , , ,36 50 % KL II , , ,59 ei korvattavia 3 179, ,40 yhteensä , , ,95 suhde KL I 43 % 56 % 55 % suhde KL II 52 % 39 % 45 % Henkilömäärä /hlö 270,60 355,06 296,29 /hlö KL jälkeen 130,32 166,51 131,97 Työterveyshuollon kustannukset, Hämeenkoski % KL I 2 063, , ,71 50 % KL II 5 212, , ,12 ei korvattavia yhteensä 7 275, , ,83 suhde KL I 28 % 48 % 49 % suhde KL II 72 % 52 % 51 % Henkilömäärä /hlö 103,94 185,97 173,59 /hlö KL jälkeen 49,02 84,10 78,23 56

57 Rekrytoinnin järjestämistavat Rekrytoinnin järjestämisessä sekä Lahdella että Hollolalla on meneillään uusien toimintatapojen kokeilu. Tavoitteena on saada kustannussäästöjä keskittämisten avulla. Lahden tavoitteena on keskittää rekrytoinnin tukipalvelut yhteen paikkaan, todennäköisesti Calpro Oy:lle. Lahdessa on myös keskitetty rekrytointiyksikkö sosiaali- ja terveystoimialalla. Hollolassa on aloitettu sijaisrekrytoinnin hankinta Seuturekry Oy:stä., jonka palkkalistoilla sijaishenkilöstö on. Pienemmillä kunnilla rekrytoinnin järjestämistapoja ei ole ollut tarkoituksenmukaista muokata. Esimiehet Esimiesten tarkastelussa on keskitytty tarkastelemaan samantyyppisiä tehtäviä siten, että vastaavat nimikkeet ovat rinnakkain. Tasoina ovat toimialajohto, tulosalue/vastuualuetaso sekä tulosyksikkötaso. Pois jätettiin ne esimiehet, joilla ei enää ole esimiesasemassa olevia henkilöitä eli lähiesimiehet eivät ole mukana. Tosin pienimmillä kunnilla tehtävät ovat laaja-alaisia, jolloin mukana on joitakin esimiehiä, joilla ei ole esimiesasemassa olevia alaisia. Tarkastelussa ei ole päällikkönimikkeellä toimivia, joilla ei ole alaisia. Tarkastelussa on huomattu, että toimialajohdossa on päällekkäisyyttä, samoin mm. teknisissä, kirjaston ja nuorisotoimen tehtävissä on selkeitä päällekkäisyyksiä. Luettelo esimiehistä ja päällekkäisyyksistä on vielä luonnosvaiheessa ja se esitetään loppuraportin liitteenä. Analysointi jatkuu. Keskeiset tunnusluvut Vakinaisten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä on hieman alle 80 muilla paitsi Kärkölällä selvästi yli 80 %:n. Naisten osuus on kaikissa suuri. Keskimääräinen palvelusaika vaihtelee yhdentoista ja kuudentoista vuoden välillä. Keski-ikä vaihtelee 45:n ja 47:n välillä paitsi Kärkölässä, jossa keski-ikä on 51,7. Sairauspoissaolojen suhteen Lahti ja Hollola ovat melko identtiset. Hämeenkoskella on varsin vähän sairastavuutta. Kärkölässä keskimääräinen sairauspoissaololuku luku heilahtelee helposti pienen henkilöstömäärän mukaan. Nastolan sairauspoissaolomäärät ovat hieman laskeneet. Henkilöstöä koskevia tietoja täsmennetään loppuraporttiin. SALPAUSSELÄN KUNTAJAKOSELVITYS - TUNNUSLUKUJA HENKILÖSTÖSTÄ LAHTI HOLLOLA NASTOLA Vakinaisten ja määräaikaisten lkm Työllistetyt Vakinaisia % 76,5 76,1 76,7 78,8 78,0 80,2 77,9 77,6 75,2 Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 85 85,7 85,7 88,6 88, ,1 82,4 Keskimääräinen palvelusaika 14,4 14,5 14,9 11, ,7 11,9 Keski-ikä, koko henkilöstö 45, ,9 45,2 45,1 45, Eläkeikä, vanhuuseläke 64,1 63,4 63,5 63,4 63,6 63,8 63,8 63,9 Eläkeikä, kaikki eläkkeet 60,9 62,6 62,4 60,5 60,3 60,9 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % 89,4 83, ,6 68,5 71,9 Koulutuspäivien lkm/henkilö 3,5 3,4 2,2 2 1,7 1,5 1,3 Sairauspoissaolot, kalenteripäivää 15,6 14,6 14,8 15, ,5 12,5 13,2 12,7 57

58 HÄMEENKOSKI KÄRKÖLÄ IITTI Vakinaisten ja määräaikaisten lkm Työllistetyt Vakinaisia % 75, ,8 84,9 88,2 83,7 80, ,9 Naisten osuus vakinaisesta henkilöstöstä 79,2 85,7 79,2 73,3 73,3 70,7 76,9 75,8 75,5 Keskimääräinen palvelusaika 10,63 11,08 10, ,2 Keski-ikä, koko henkilöstö ,7 46,6 48,4 46,8 Eläkeikä, vanhuuseläke 65,5 64,25 64,87 64,4 63,4 61,8 63,6 62,9 Eläkeikä, kaikki eläkkeet 61,7 64,25 64,87 64,4 63,4 60,3 62,6 62,4 Vanhuuseläkkeiden osuus eläkkeistä % ,3 88,9 Koulutuspäivien lkm/henkilö 4,8 2,9 5,1 1,2 0,9 0,8 2,2 1,6 2,2 Sairauspoissaolot, kalenteripäivää 11,1 8,1 7,5 16,5 21,8 15,1 19,2 20,4 18,8 Henkilöstöjohtamisen periaatteet Henkilöstöjohtamisen periaatteista on tehty luonnos, jossa on hyödynnetty aiemman kuntaliitosselvityksen aikaista aineistoa. Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä sitä johtamisen aluetta, joka sisältää uuden kunnan yhteiset linjaukset koko henkilöstöä koskevissa asioissa, tavoitteissa ja toimenpiteissä. Niitä määrittävät ja toteuttavat johto, henkilöstöpalvelut ja esimiehet yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Periaatteet ovat luonnosvaiheessa. 2.5 Kuntien ICT-asioiden nykytilan kuvaus Väliraportointivaiheessa maaliskuun lopussa 2014 ICT-työryhmä ei ole vielä ehtinyt tehdä nykytilakuvausta loppuun. Tarvittava tieto on kerätty selvityksessä mukana olevista kunnista, mutta lopulliset yhteenvedot, tietojen yhteismitallistaminen ja tarvittavat yhteiset kuvaukset eivät vielä ole valmiita. Erityisesti ICT:hen liittyvien talouslukujen selvityksessä on havaittu haasteita: ovatko ICT-palvelut sisällöltään samankaltaisia ja näin vertailukelpoisia? 58

59 Käyttäjätuki Salpausselän kuntajakoselvitys Selvityksessä mukana olevien kuntien alustava järjestelmäkartta on seuraava: Päätelaitteet Työasema 6400 Kannettava (Mac) Tabletti 1000 Puhelin 800 (älyp), 1250 (matkap.) Ms Exchange Käyttäjäsovellukset Toimiala- ja hallintosovellukset Ms Office SOTE OPETUS, VARHAISKASV JA TEKNINEN KULTTUURI Effica 3+ Primus 6 Ms EES 1 Tekla GIS 4 Pegasos 1 Commit 2 Winhit 1 Kurre 6 Wilma 6 Peda.net 1 Effica 5? Origo 2? Pro Consona 2 SF Net 1 KuntaNet 2 3D-Win 2 Vesihuolto Vesikanta 3 Xpipe 1 Ruoka ja Aromi, siivous Eväs Jamix 2? ATOP 1? 1 HALLINTO Personec 2 Basware 1? Titania 3 Ms Lync Talous ja HR Rondo? Populus? SAP ERP 1 Raindance? CPU Kassa 3 Palkka 1 Datwin 1 Asianhallinta Dynasty 2? Kuntatoimisto 2? Timecon 1 Efecte 1 Proveca 1 Doris 2 Ms Sharepoint Työajanseuranta Hedsam 1 Sovellusinfra MS SCCM VMWare F-Secure Toimistoverkko Tulostuspalvelut Integraatiot Ms Active Directory Portaalit Kuntalaistili 1 Runkoinfra Palvelimet: Windows 320 kpl, Linux 34 kpl (myös joitakin AIX, VMWare ESX 5.x, VMS) Kuntien omia konesaleja ja laitetiloja 5, DNA:lta palveluna 4 konesalia Levytila, varmistukset, valvonnat, verkot, palomuurit, tietokannat 59 Järjestelmäkartan perusteella voidaan todeta, että sekä teknisen ICT-infrastruktuurin että toimiala- ja hallintosovellusten osalta tarkasteltavassa kuntajoukossa on päällekkäisyyksiä. Tarkempi nykytilan analysointi on tehty työpajassa. Samassa työpajassa on tunnistettu keskeiset kehittämisen kohteet sekä järjestelmien että varsinaisen tietohallintotoiminnan tehtävien näkökulmista. 3. Kuntien talouden kehityksen ennakointi ja uuden kunnan tavoitetila ja sen saavuttaminen 3.1 Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine -konsultin näkemys Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella. Tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen kymmenen vuoden toimintakatteen keskimääräistä muutosta. Toimintakatteet heikkenevät myös ikääntymisen paineella vuodesta 2017 eteenpäin.

60 Verotuloissa turvaudutaan Kuntaliiton veroennustekehikon arvioihin Lahden, Hollolan ja Nastolan kohdalla. Muiden osalta on käytetty talousarvioiden ja -suunnitelmien kehitystä. Valtionosuudet on otettu 2014 Kuntaliiton laskelmasta, siitä eteenpäin valtionosuuden uskotaan hieman perusteettomastikin kasvavan menneeseen perustuen, mutta tätä arviota tarkennetaan tiedossa olevien valtionosuusleikkausten määrällä. Lisäksi painelaskelmassa on Kuntien talous tulevaisuudessa kuntakohtainen paine Painelaskennan periaatteet Painelaskenta perustuu trendiin, jota oikaistaan niillä tekijöillä, joiden tiedetään muuttuvan. Toimintakate muuttuu tarkastelukauden alussa kunnan itsensä perustumien toimintakatemuutosten perusteella. Tätä muutetaan vuoden 2017 jälkeen kuntakohtaisesti niin, että toimintakatteen perusmuutos noudattaa viimeisen huomioitu uuden valtionosuusjärjestelmän vaikutus nykyisen esityksen mukaisesti. Korot arvioidaan vuoden 2013 lasketun kuntakohtaisen keskikoron perusteella. Poistojen taso perustuu kunnan omaan arvioon vuoteen 2017 saakka ja tästä eteenpäin poistojen taso muuttuu käyttöomaisuuden muutoksen perusteella. Poistoprosenttina käytetään 2017 poistojen suhdetta käyttöomaisuuteen. Investointitaso noudattaa kuntien omaa arviota vuoteen 2020 asti myöhemmin taso on määrätty menneeseen perustuvalla asukaskohtaiselle tasolle. Tämä taso on todennäköisesti liian pieni. Aluksi veroprosentit jäädytetään vuoden 2014 tiedossa olevalle tasolle. Tämän jälkeen on laskettavissa, kuinka paljon käyttötalouden ja nettoinvestointien rahoittaminen edellyttää nettovelkaantumista, toiseksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnalla on sopeutumistarvetta, jos sopeutuminen otetaan vain toimintakatteesta ja kolmanneksi voidaan arvioida, kuinka paljon kunnan tuloveroprosenttia pitäisi nostaa, jotta talous olisi tasapainossa. Laskennassa on ongelmana se, että kuntien omat arviot toimintakatteen muutoksista talousarviossa ja suunnitelmassa ovat erittäin optimistisia, mutta eivät näytä perustuvan tasapainotuskeinojen löytymiseen. Alla olevasta taulukosta käy hyvin selville vuosien hyvin tavoitteellinen toimintakatteen muutos, kun sitä verrataan kuntakohtaisesti menneisiin nousuihin nämä löytyvät taulukon vuosilta Tpe (tilinpäätösennuste) 2013 perustuu kuntien omaan arvioon toimintakatteesta vuodelle 2013 ja tämän vertailua vuoden 2012 tilinpäätöstietoon. Vertailu 2014 toimintakatteen nousuksi saadaan vertaamalla talousarvioon arvioidun toimintakatteen muutosta tpe (tilinpäätösennuste) 2013 lukuun verrattuna. Jos toimintakatteen muutosta 2014 arvioidaan edelliseen vuoteen tai menneeseen huomataan, että toimintakatteen muutokset ovat erittäin tavoitteellisia. Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 8,79 % 6,73 % 2,73 % 2,21 % -0,27 % 0,20 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % Hämeenkoski 9,29 % 4,48 % -2,30 % 2,84 % 3,60 % 0,05 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % Iitti 5,72 % 4,01 % 2,76 % 1,56 % 1,50 % 1,81 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % Kärkölä 6,59 % 11,72 % 0,14 % -0,51 % 1,65 % 1,46 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % Lahti 6,00 % 6,53 % 5,86 % -1,50 % 3,10 % 0,10 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % Nastola 3,10 % 10,77 % 4,38 % 0,72 % 1,57 % 2,33 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % Taulukko 16: Toimintakatteiden muutoksia kuntakohtaisesti muutokset on otettu kuntien hyväksytyistä talousarvioasiakirjoista. Näin pieni toimintakatteen muutos kolmena ensimmäisenä tarkasteluvuonna näyttäisi johtavan siihen, että kunnat eivät kohtaa ongelmallisen suuria taloushuolia. Alla olevan taulukon perusteella kuntien tasapainotustarve olisi vain 7,9 miljoonaa euroa, mikä vastaisi vain noin 0,35 veroprosenttiyksikköä uuden kunnan taloudenpidossa. 60

61 61 Taulukko 17: Kuntien tasapainotustarve, jos kuntien omat talousarvioarviot toteutuisivat Salpausselän kuntajakoselvitys Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola -2,0 0,0 0,0-2, ,57 Hämeenkoski 0,0-0,3-0,1-0, ,50 Iitti -0,5-0,5 0,0-1, ,07 Kärkölä -1,5-0,5-0,5-2, ,90 Lahti 0,0 0,0 0,0 0,0 0 0,00 Nastola -1,5-0,5 0,0-2, ,89 Yhdistelmä -5,5-1,8-0,6-7, ,34 Ongelmana vain on, että keinoja ei ole esitelty ja vielä suurempi ongelma on, että poliittiset päätöksentekijät eivät ole päättäneet toteuttaa keinoja. Näin todennäköisempää on, että tasapainottamistarve säilyy. Tämän perusteella arvioidaan myös realistinen kuntakohtainen tasapainottamistarve. Hollola on tehnyt aidon, valtuuston hyväksymän tasapainotuspaketin. Sen vuoksi Hollolan taloudenpito voi todellisestikin perustua yllä olevaan sopeutusarvioon. Tasapainottamistarve Valtionosuusleikkaus e/as 2020 Hollola -0,7-0,9-1,3-1,5-1,6-1,6-1,6-1,6-1,6-257 Hämeenkoski -0,9-1,1-1,6-1,9-2,0-2,0-2,0-2,0-2,0-257 Iitti -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Kärkölä -0,9-1,0-1,5-1,8-1,9-1,9-1,9-1,9-1,9-257 Lahti -0,8-0,9-1,4-1,6-1,6-1,7-1,7-1,7-1,7-257 Nastola -0,8-0,9-1,4-1,6-1,7-1,7-1,7-1,7-1,7-257 Taulukko 18: Kuntakohtainen valtionosuusleikkaus veroprosenttiyksiköiksi laskettuina. Yllä olevasta taulukosta selviää kuntakohtaisesti valtionosuuden leikkaus. Vaikka leikkaus on samansuuruinen euroa/asukas, kuntakohtaiset erot verotettavassa tulossa euroa/asukas johtavat siihen, että joidenkin kuntien tulopohja kärsii vähemmän kuin joiden toisten Erotus Verotulon vähennys Tasapainottamistarve johtuu kolmesta suuresta kokonaisuudesta väestönkasvun ja ikääntymisen sekä palveluiden tarjonnan laadun ja laajuuden kasvun vauhdista, verotulojen tason alenemasta kasvun hidastumisesta ja valtionosuusleikkauksista. Pelkästään valtionosuusleikkaukset heikentävät kuntien tuloja jopa 2,0 veroprosenttiyksikön määrää vastaavalla määrällä vuoden 2011 tasosta, kun tullaan vuoden 2017 tasoon. Veroprosenttiyksikköä Vuodessa Hollola 4,7 % 2,8 % -1,9 % ,6 0,9 Hämeenkoski 3,5 % 2,0 % -1,5 % ,7 0,7 Iitti 3,4 % 0,5 % -2,9 % ,5 1,4 Kärkölä 3,8 % -0,4 % -4,2 % ,4 2,1 Lahti 4,1 % 1,4 % -2,7 % ,1 1,3 Nastola 4,2 % 1,9 % -2,4 % ,5 1,1

62 62 Salpausselän kuntajakoselvitys Taulukko 19: Kuntakohtainen verotettavan tulon alenema veroprosenttiyksiköiksi laskettuina ja aleneman suuruus koko maan tasolla. Yllä olevasta taulukosta käy selville verotettavan tulon kasvun muutos nopean kasvun aikana ja alkaneen hitaan kasvuin aikana. Vasemman puoleisiin sarakkeisiin on laskettu keskimääräinen vuotuinen verotettavan tulon kasvu ja erotus-sarakkeeseen lasketaan hitaan kasvun ja nopean kasvun erotus. Eniten kasvu on hidastunut Kärkölässä, missä verotettavan tulon muutos on ollut negatiivinen Hidastuminen on tarkoittanut vuositasolla usean veroprosenttiyksikön verotulon laskua, suurin tämä lasku on ollut siis Kärkölässä (vastaa 2,1 veroprosenttiyksikköä). Muissa kunnissa alenema on ollut 0,7 1,4 veroprosenttiyksikköä vastaava summa vuodessa. Tarkastelussa on syytä huomata, että alenema on luonnollisesti suurempi jakson loppupäässä. Verotettava tulo on siis alentunut paljon, mutta tämä ei ole näkynyt riittävällä tavalla kuntien palvelurakenteissa. Jos oletetaan, että kaikkien kuntien vuosien toimintakatteiden nousuun kohdistuisi menneen kaltainen paine ja kunnat päättäisivät sopeuttaa taloutensa niin, että ne sopeutuisivat ensi vuoden veroprosenteilla vuoteen 2021 mennessä sellaiselle tasolla, missä alijäämä saataisiin vuotuisesti (lähes) pois, olisi kuntien yhteenlaskettu tasapainottamisen tarve noin 95 miljoonaa euroa. Tämä vastaisi noin 4,1 veroprosenttiyksikön tuottoa, koska kunnat yhteenlaskettuna keräävät yhdellä veroprosenttiyksiköllä noin 23,5 miljoonaa euroa. Tästä valtionosuusleikkauksen osuus olisi siis noin 1,7 veroprosenttiyksikköä ja verotettavan tulon kasvun alenema jopa tätäkin suurempi. Toimintakatteen muutos ilman tasapainotusta TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 Taulukko 20: Toimintakatteiden nousut, jotka toteutuvat, jos kunnat eivät löydä hyväksyttyjä keinoja sopeuttaa toimintakatetta. Sopeutustarve meur TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 Yhteensä eur/as vero-% Hollola -5,0-4,0-3,0-12, ,45 Hämeenkoski -0,5-0,4-0,4-1, ,87 Iitti -1,5-1,3-1,2-4, ,27 Kärkölä -2,0-1,5-1,0-4, ,01 Lahti -30,0-20,0-15,0-65, ,13 Nastola -3,0-3,0-2,0-8, ,56 Yhdistelmä -42,0-30,2-22,6-94, ,07 Taulukko 21: Tasapainotustarve, jos toimintakatteiden nousuja ei saada sopeutettua. Taulukko 22: Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty menosopeutus TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 8,79 % 6,73 % 2,73 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % 5,81 % Hämeenkoski 9,29 % 4,48 % -2,30 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % 5,02 % Iitti 5,72 % 4,01 % 2,76 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % 4,55 % Kärkölä 6,59 % 11,72 % 0,14 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % 4,66 % Lahti 6,00 % 6,53 % 5,86 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % 5,09 % Nastola 3,10 % 10,77 % 4,38 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % 3,96 % Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä

63 Tämä johtaisi mekanistisesti yhdistettynä uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Jos kunnat sopeuttaisivat taloutensa viimeisten itsenäisyysvuosiensa aikana, uusi kunta saisi sovitun 8 miljoonaa euroa yhdistymisavustusta ja liitoksesta johtuva sopeutus olisi neutraali, uusi kunta selviäisi 20,36 kunnallisveroilla niin, että uuden kunnan nettolainakanta lähtisi laskuun. Yhdistelmässä ei ole huomioitu kuntien omia investointiohjelmia vuodesta 2017 eteenpäin ja siten myös uuden kunnan talous on tasapainotettu itsenäisenä. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,20 % 4,13 % 3,53 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % -0,44 % 1,09 % 2,12 % 5,46 % 5,44 % 5,42 % 5,40 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 12,29 14,56 14,92 13,23 11,45 9,88 8,55 Taulukko 23: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat pystyisivät yksittäin sopeuttamaan toimintojaan noin 95 miljoonaa euroa ja veroprosentti säilyisi 2014 keskimääräisenä. Tasapainoon päästäisiin myös verotasapainolla. Silloin toimintakate kasvaisi kuten se kasvaisi ilman sopeutustoimia, mutta vuotuinen alijäämä pyrittäisiin poistamaan nostamalla tuloveroprosenttia maksimissaan prosenttiyksiköllä vuodessa. Kuntakohtainen veropaine selviää alla olevasta taulukosta. Veroprosentti TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,25 24,75 24,75 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,00 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,25 23,50 24,00 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 23,50 23,50 23,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 23,61 23,61 24,11 Taulukko 24: Verotasapaino, jolla saataisiin poistettua kuntakohtaiset vuotuiset alijäämät. 63

64 Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä Taulukko 25: Kumulatiivinen ali/ylijäämä /as, kun tehty verosopeutus Edellinen veroprosenttitaso johtaisi uuden kunnan tuloslaskelmaan ja rahoitustarvearvioon, joka selviää alla olevasta taulukosta. Uutta kuntaa on tarkasteltu itsenäisenä yksikkönä ja siten liittyvien kuntien omia investointiohjelmia ei ole huomioitu uuden kunnan tasapainottamislaskelmassa vuodesta 2017 eteenpäin. Uuden kunnan veroprosentti kasvaisi siis vuoden 2017 lähtötasosta, joka olisi 22,36 ja päätyisi valtuustokauden loppuun hieman yli 24,10 prosenttiyksikköön. Tämä ei johtaisi aivan yhtä hyvään tilanteeseen kuin raju sopeutus, mikä selviää nettolainan määrässä. Sopeuttaminen palvelurakenteesta on aina tehokkaampaa kuin pelkkä tulojen lisäys, sopeuttamaton palvelurakenne kasvaa absoluuttisesti enemmän kuin sopeutettu, vaikka prosentit olisivat samat. Verosopeutuksessa kasvaa vain veroprosentti, ei tulopohja. Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,20 % 4,13 % 3,53 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 23,61 23,61 24,11 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % 5,04 % 5,04 % 5,05 % 5,41 % 5,39 % 5,37 % 5,35 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 14,04 18,23 20,39 19,52 18,36 17,44 16,31 Taulukko 26: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat sopeuttaisivat talouttaan veroprosenteilla. Alla olevat kuviot osoittavat veroprosenttisopeutuksen kuntakohtaiset ja tämän vaikutuksen nettolainaan sekä kumulatiiviseen alijäämään/ylijäämään euroa/asukas. 64

65 28,00 Veroprosentti 40,00 Nettolaina vero-% 1 500,00 Kumulatiiviset jäämät /as 27,00 35, ,00 26,00 25,00 30,00 500,00 0,00 24,00 25,00-500,00 23,00 20, ,00 22,00 15, ,00 21,00 20,00 10, , ,00 19,00 5, ,00 18,00 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA TASU TASU TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE ,00 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA TASU TASU TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE ,00 TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA TASU TASU TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä Lahti Nastola Yhdistelmä Kuva 12: Veroprosenttisopeutuksen kuntakohtainen vaikutus ja vaikutus uudessa kunnassa. Pelkkä velkasopeutus johtaisi seuraavaan kehitykseen: Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,20 % 4,13 % 3,53 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % 5,04 % 5,04 % 5,05 % 5,41 % 5,39 % 5,37 % 5,35 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistämisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 14,04 19,24 23,41 25,52 27,55 29,79 32,27 Taulukko 27: Uuden kunnan talouden olennaiset erät, jos kunnat kattaisivat vuotuisen rahoitustarpeen toimintoja ja veroprosenttia sopeuttamatta nettovelkaantumalla. 65

66 Tasapainoisen talouden Salpauskunta millä keinoilla? Salpausselän kuntajakoselvitys Kuntarakennelain mukaisesti kuntarakenteen kehittämisen tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne. Tavoitteena on myös, että kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata kunnan asukkaiden palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta. Milloin kunnalla sitten on taloudelliset edellytykset vastata kunnan asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta? Edellä kappaleessa 2 on avattu kunnan talouden tasapainon käsitettä ja tarkasteltu selvityskuntien nykytilanteen taloutta ja sen tasapainoa pitkälti tilinpäätöksen pohjalta saatavien tietojen kautta. Keskeisiksi mittareiksi on nostettu ylijäämän tarkastelun lisäksi mm. vuosikatteen riittävyys sekä poistoihin että nettoinvestointeihin, toimintatuottojen ja kulujen kehitys, lainamäärän kehitys. Useita tekijöitä tarkastelemalla saadaan tasapainosta monipuolisempi kuva kuin pelkästään vuosittaisia tilikauden tuloksia tai yli-/alijäämiä tarkastelemalla. Edellä myös konsultin laskelmissa on tarkasteltu talouden tasapainottamistarpeita painelaskelmien yhteydessä. Lotta-Maria Sinervo on väitöskirjassaan tutkinut kuntatalouden tasapainoa ja todennut, että kunnan talouden tasapainoa voidaan tulkita monella tavalla, mutta kaikki tulkinnat eivät ole yhtä relevantteja. Tilinpäätöstietojen huomioimisen lisäksi on tulkinnassa otettava huomioon myös ne muutokset, joita on tapahtunut kunnan velvollisuuksissa esimerkiksi viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Kunnan talouden tasapainossa on olennaista resurssien riittävyys pitkällä aikavälillä. Tämän vuoksi tuloslaskelmaa tulkittaessa tulisi ottaa huomioon kunnan väestönkehitys ja palvelu- ja tulorahoitustarve, palvelunkäyttäjien tyytyväisyys sekä kunnan lainakannan ja kassavarojen tila. Nämä kaikki osatekijät tulisi ottaa tarkastelun alle kun tavoitellaan uutta taloudeltaan tasapainossa olevaa kuntaa. On kuitenkin huomattava, että tarkasteluajanjakson pituuden tulisi olla riittävä. Uuden kunnan talouden tasapainon saavuttamista ei voida tarkastella yhden tai kahden vuoden periodilla, mutta mitä pidemmälle tarkastelussa mennään, sen epävarmemmiksi ennusteet muuttuvat. Toimintaympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia talouteen on vaikea ennakoida saati arvioida niiden vaikutuksia jälkikäteen tilanteeseen, jossa muutoksia ei olisi tullut. Kuten edellä on todettu, tilinpäätöslaskelmien lisäksi tulisi tarkastella useita muitakin tekijöitä tasapainon arvioimiseksi ja sen saavuttamiseksi. Sinervonkin mukaan tilinpäätöslaskelmat kuvaavat menneisyyttä, mutta kumulatiivisesta ylijäämästä tai alijäämästä tehdään kuitenkin päätelmiä ja suunnitelmia tulevaisuuden varalle, arvioiden niitä resursseja ja mahdollisuuksia, joita kunnalla on käytettävissään. Tämän vuoksi olisikin syytä selvittää ja analysoida kunnan tulorahoitustarvetta myös tulevaisuuden näkökulmasta. Sinervo toteaa myös, että sen lisäksi että tuloslaskelman antama kuva on kuva menneisyydestä, se on myös staattinen. Tämä edellyttää pohdintaa, onko tasapainon tilanne muuttunut, ja jos niin, mistä syistä ja miten tämä vaikuttaa kunnan tulorahoitustarpeeseen. Yleinen taloudellinen tilanne ja kuntatalouden haasteet on kuvattu myös edellä kappaleessa 2. Kuntien taloudellinen tilanne ja taloustilanteen heikentyminen edellyttää toimenpiteitä ja rohkeutta tarkastella erilaisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja sen varmistamiseksi, että kunnan taloudelliset edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta säilyvät. Tämä ei kuitenkaan ole aina helppoa. Vaatimuksia ja paineita esitetään monesta suunnasta, kuten alla olevasta kuvasta voidaan todeta. Helppoja päätöksiä ei olekaan ja vaikka ymmärretään, että talouden tasapainottamiseksi on tehtävä päätöksiä, ei tosiasiallisesti päätöksentekotilanteessa keinoista päätettäessä ollakaan yhtä mieltä muusta kuin siitä että Meiltä ette ota muilta kyllä, kuten Laesterä alla olevassa kuvassa on kuvannut.

67 Talouden tasapainon vaikeus (Eero Laesterä, 2012) Talous- ja henkilöstötyöryhmä käsitteli kokouksessaan uuden kunnan tasapainoa ja sen edellytyksiä, keinoja sekä nykyisiä hyviä käytäntöjä tasapainon saavuttamiseksi. Työryhmässä on tunnistettu tasapainottamisen vaikeus ja osa niistä haasteista, joita tasapainon saavuttamiseksi on ratkaistava. Työryhmän jatkotyöskentelyssä keskeistä tulee olemaan niiden linjausten löytäminen uudessa kunnassa, joilla voidaan saavuttaa uusi elinvoimainen kunta, jonka talous on tasapainossa ja kuntalaisten palvelutarpeisiin pystytään vastaamaan mahdollisimman hyvin. Tasapainon etsintä -osatekijät 67 Ryhmätöiden perusteella todettiin, että keskeisimmät edellytykset talouden tasapainon saavuttamiselle ovat seuraavat:

68 yhteinen tahtotila, yhdenmukainen näkemys ja poliittinen tahto tasapainottamisesta kuntalaisten oman vastuun nostaminen työllisyyden edellytysten varmistaminen palveluiden järkiperäistäminen selkeä päätöksenteko investointien pitkän aikavälin suunnitelmallisuus kasvun edellytykset ja elinvoimaisuus valmius kipeisiinkin päätöksiin päätöksien aikataulutus (ei välttämättä 1 vuosi riitä) ja joustavuus tiedossa olevien mahdollisuuksien käyttäminen Työryhmissä oltiin selkeästi sitä mieltä, että yhteinen tahtotila ja näkemys sekä poliittinen tahto ovat ehdottomia edellytyksiä talouden tasapainon saavuttamiseksi. Yhteisen näkemyksen lisäksi tarvitaan kuitenkin myös valmiutta kipeisiinkin päätöksiin, kuten edellä on todettu. Konkreettisempaan muotoon laitettuna puolestaan keskeisimmiksi keinoiksi todettiin seuraavat: palveluverkon optimointi, joissain palveluissa keskitetty, joissain hajautettu (esim. terveyskioski) henkilöstön sopeuttaminen uuden kunnan toimintoihin työn tuottavuuden parantaminen, järkeviä kokonaisuuksia, joissa valta ja vastuu samassa paikassa, työntekijöille samat vaatimustasot oman palvelutuotannon ja ostopalvelutuotannon käytön optimointi sote- ja kouluverkon kriittinenkin tarkastelu menojen sopeuttaminen sieltä, missä menot ovat suurin byrokratian vähentäminen menojen karsiminen alueen elinvoimaisuuden turvaaminen ja kasvattaminen (lisää maksajia ja tulevaisuuden tuojia) 3.3 Kuntaliitoksen vaikutusten arvioinnin hankaluus 68 Kuntaliitosten taloutta koskevat tutkimustulokset ovat osoittaneet, että kuntaliitoksen kytkennät kuntien talouteen ovat vaikeasti tutkittavia ja vaativat yleensä pitkittäistutkimuksen otetta. Tarkasteluajanjakson on oltava vähintään kaksi valtuustokautta. Kun nykyisen kuntarakenneuudistuksen yhtenä tavoitteena pidetään tuottavuuden parantamista, olisi hyvin perusteltua selvittää kuntaliitoksen ja tuottavuuden välisiä kytkentöjä erilaisissa kuntaliitoksissa ja erilaisissa toimintaympäristöissä. Tuottavuuden näkökulmasta on esitetty kritiikkiä siitä, että viiden vuoden irtisanomissuoja ja palkkojen harmonisointi eivät ole sopusoinnussa tuottavuustavoitteiden kanssa. Näin ollen olisi tärkeätä tutkia sitä kokonaisuutta, jossa nuo yksittäiset tekijät ovat osana suurempaa vaikutusten ketjua. ARTTU-tutkimushankkeen tuloksissa on puolestaan todettu, että taloudellisessa mielessä kuntaliitos on rakennemuutosinvestointi, jota kuvaa kaksi periaatetta: 1) -Hyödyt toteutuvat pitkällä aikavälillä (liitoksen taloudellinen hyödyllisyys, kustannusten ja hyötyjen suhde) 2) Hyödyt ovat epävarmoja (muutoksen ohjaaminen ja johtaminen)

69 Em. periaatteet tarkoittavat sitä, että kuntaliitoksen alussa liitos aiheuttaa kustannuksia ja taloudelliset hyödyt on nähtävissä vasta useamman vuoden kuluttua. Lisäksi muutostilanteen ohjaus oikeaan suuntaan vaatii vahvaa johtajuutta. Alla olevassa kuvassa on esitetty liitoksen arvioitujen taloudellisten vaikutusten ajallinen kohdentuminen. 69 Tehtyjen tutkimusten valossa on selvää, että kuntaliitosten taloudellisia vaikutuksia voidaan arvioida vasta useiden vuosien jälkeen. Tällöinkin vaikutusten arviointi on hankalaa kuntien velvoitteiden muutosten ja muiden toimintaympäristön muutosten vuoksi. Tämä tekee hankalaksi myös sen, miten kuntajakoselvityksessä voidaan taloudellisia hyötyjä arvioida jo ennalta. On varmaan totta, että kuntaliitokset eivät yksin auta ja pelasta kuntien palveluita kuten Laesterä kirjoittaa artikkelissaan Inhimillinen kuntatalous ja talouden tasapainottaminen. Laesterän mukaan jopa hyvinkin oppineet yliopistoviisaat ovat todenneet, että liitoksella ei saada aikaan sellaista taloudellista hyötyä, jonka avulla kunnat pystyisivät turvaamaan palvelunsa maltillisella verojen korottamisella ja velkaantumisella tai että joidenkin tutkimusten mukaan liitoksilla ei ole saavutettu varsinkaan maaseudun kannalta mitään hyvää. Laesterän mukaan molemmat väitteet osoittavat, että kaikki tutkijat eivät ole oivaltaneet sitä, että liitokset ovat myös saneerausprosesseja eikä näin ollen ole tarkoituskaan, että palvelut säilyisivät entisinä. Kuntaliitosten vaikutusten arvioinnissa ja hyötyjen etsinnässä rajaudutaan Laesterän mukaan usein hyvin pieneen osaan ylintä hallintoa, vaikka olisi mahdollista saneerata ylintä operatiivista johtoa ja samalla suorittavaa hallintoa ja skaalaetuja voitaisiin saada kaikista tukipalveluista. Lisäksi kuntaliitosten vaikutusten arvioinnissa unohdetaan, että maaseudun kuihtuminen tai esim. koulun lakkauttaminen olisi seurannut ilman liitostakin. Edelleen Laesterä kirjoittaa, että liitoksia ei pidä tuomita, ennen kuin on kulunut riittävä aika liitossopimuksen umpeutumisesta ja että on huomattavissa, että suurimmissa liitoksissa henkilöstön eläköitymistä hyväksikäyttämällä ja sijaisuuksia karsimalla on saavutettu tuottavuuden kasvua. 3.4 Henkilöstön ja ICT:n huomioiminen uuden kunnan muodostamisessa Henkilöstövastaavien tehtävänä on selvittää ne mahdollisuudet ja keinot, joiden avulla henkilöstöjohtamisen keinoilla voidaan vaikuttaa uuden kunnan tavoitetilan saavuttamiseen. Myös ICT-vastaavien tehtävänä

70 70 Salpausselän kuntajakoselvitys on selvittää skenaariot uuden kunnan toimintamallista tietohallinto- ja ict-palveluiden järjestämisessä. Näitä käsitellään loppuraportoinnin yhteydessä. 3.5 Nykytilan ja painelaskelmien johtopäätökset konsultin näkemys Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat jatkavat erillisinä (realistinen kasvu) Väestöpohjan ja -rakenteen kehityksen näkökulmasta alueen kuntien välillä on eroja. Joukossa on selkeitä kasvukuntia, joissa väestökasvun ennakoidaan Tilastokeskuksen ennusteen mukaan jatkuvan. Näissä kunnissa myös mediaani-ikä on maan keskitason alapuolella. Toisaalta alueella on myös asukasluvultaan supistuneita kuntia, joissa mediaani-ikä on maan keskitason yläpuolella. Kaikille alueen kunnille yhteistä on kuitenkin yli 75-vuotiaiden määrän nopea kasvu 2020-luvun alusta alkaen. Tämän kehityksen perusteella on helposti pääteltävissä, että eläkkeelle jääminen on juuri nyt nopeaa: tämä heikentää jo nyt kuntien verotettavan tulon kasvua. Ikääntymisen vaihteluväli kuntakohtaisesti vastaa 0,32 0,54 veroprosenttiyksikköä vuodessa. Nopeimman ikääntymisen aikaan vuotuinen paine veroprosenttiyksikköön vastaa 0,58 1,05 veroprosenttiyksikköä. Elinvoimaisuutta ja taloudellista ja toiminnallista itsenäisyyttä tarkasteltaessa voidaan havaita Lahden suuri merkitys alueella. Mittariston mukaan Lahden elinvoima oli koko maankin tasolla varsin hyvä. Myös Hollola ja Nastola erottuivat edukseen muista kunnista eräillä mittareilla, mutta toisaalta niiden elinvoimaisuus ei ollut yhtä kokonaisvaltaista. Kuntien palvelurakenne on koko valtakunnan tasolla ollut keskimäärin edullinen. Kaikkien kuntien asukaskohtaiset nettomenot olivat 200:n edullisimman joukossa, viidenkymmenen edullisimman joukossa oli kaksi tarkasteltua kuntaa. Edullisin palvelurakenne oli Nastolassa (18. koko maassa). Tästä huolimatta alueellinen palvelurakenne ei vaikuta optimaaliselta ja siinä on kokonaisuutena tarkastellen vielä tehtävää. Myös alueen kuntien talous oli 2012 kaksijakoinen. Osa kunnista oli talouden perusteiltaan ja tulopohjaltaan vahvoja, mutta joukossa oli myös velkaisia ja tulopohjaltaan heikentyneitä kuntia. Myös veroprosenttien vaihteluväli oli ,5 veroprosenttiyksikköä alkanut heikko taloudellinen kehitys on iskenyt joihinkin kuntiin, esimerkiksi Kärkölään, poikkeuksellisen lujasti. Hollolan, Lahden ja Nastolan tase ja tuloksentekokyky ja talouden sopeutumismahdollisuus tuloissa oli vahvin vielä Alla olevaan taulukkoon on koottu uuden kunnan konsernitase suhteessa muihin suuriin kuntiin. Konsernitase on pienin euroa/asukas, mutta konsernilainakin olisi maltillinen. Tarkastelussa on syytä huomioida, että Lahden osuus esimerkiksi konsernitaseen loppusummasta oli 2012 lähes 80 %. Uusi kunta Tampere Espoo Vantaa Turku Oulu Helsinki Maan ka Konsernitaseen loppusumma Konsernitase /as Oma pääoma Oma pääoma /as Vieras pääoma Lainakanta /as Kaupungin oma lainakanta /as Rahoitusomaisuus Rahoitusomaisuus /as Rahoitusomaisuus /as kunta

71 Itsenäisinä kuntina jatkaessaan kuntien on sopeutettava toimintaansa toisaalta pystyäkseen turvaamaan kasvu, toisaalta voidakseen turvata erityisesti ikääntyvien ihmisten vaatimat palvelut. Taloudelliseen ahdinkoon ajautuminen johtuu tulojen kasvun hitaudesta suhteessa menojen kasvuun. Suurimmat yksittäiset tulon alennukset johtuvat valtionosuusleikkauksista (valtionosuusleikkaukset, 259 euroa/asukas, tarkoittaa kuntakohtaisesti 1,6 2,0 veroprosenttiyksikköä vastaavaa määrää vuosien välillä) sekä verotettavan tulon alenemasta ja hitaasta kasvusta (tulon alennuksen vaihteluväli noin 0,9 2,1 veroprosenttiyksikköä vuodessa). Valtionosuusuudistus vaikuttaa myös alueen kuntiin: Hollola, Lahti ja Nastola voittaisivat, muut häviäisivät Hämeenkoski ja Iitti hyvinkin paljon. Kuntien menojen kasvu on hidastuttava. Kuntien on jatkuvasti turvattava myös tarpeellinen infrastruktuuri. Rakentamisen rahoitukseen ei riittäne veroprosentin nostolla saavutettava lisärahoitus, vaan kuntien on (netto)velkaannuttava ja/tai myytävä likvidiä omaisuuttaan. Tarkasteltavien kuntien alueella voi olla perusteltua elämänkaarimallin mukainen investoiminen. Kuntien talouden kehitys on arvioitu painelaskennalla, missä menetelmänä käytetään sopeutettua trendiä. Laskenta osoittaa, että kuntakohtainen sopeutustarve vaihtelee 530 eur/as 943 eur/asukas jos sopeuttaminen toteutetaan vuosien aikana ja sopeutus johtaa positiivisiin kuntakohtaisiin tuloksiin vuosikymmenen lopulla. Tämä tarkoittaa vastaavasti 3,45 7,01 veroprosenttiyksikön korotusta. Jos kunnat sopeuttavat toimintansa sopeuttamistarpeen mukaisesti, toimintaan ei jää enää paljon sopeuttamisen mahdollisuutta ainakaan yksin, varsinkin kun kuntien palvelurakenteet ylipäätään ovat jo nyt melko ohuet. Jäljelle jää käytännössä enää sopeuttaminen veroilla. Yllä olevassa taulukossa on kuvattuna kuntakohtainen sopeuttamistarve, jos veroprosentit vakioidaan vuoden 2014 tasolle. Yksittäisten kuntien sopeuttamisohjelmia ei ole laskelmassa huomioitu, vaan kaikkien kuntien tasapainottamistarve on arvioitu samoilla perusteilla. Kaikkien kuntien olisi kuitenkin laadittava mahdollisimman pian valtuuston hyväksymä ohjelma, johon kunnat sitoutuisivat. Tämä olisi ensimmäinen askel myös yhteisen kunnan sopeutuneeseen alkuun ja mahdollinen liitoksesta johtuva henkilöstörakenteen sementoituminen ei vaikeuttaisi uuden kunnan alkua. Eläköitymisen yms. varaan jäisivät erityisesti eri esimiestasojen purkamiset liitoksen toteuduttua. Alla olevassa taulukossa ja sitä seuraavassa kuviossa on laskettu kuntakohtainen veroprosentti, jos kunnat sopeuttavat toimintaa vain veroprosentilla. 71

72 Veroprosentti TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Hollola 19,75 19,75 20,75 20,75 21,75 22,75 23,75 24,25 24,75 24,75 Hämeenkoski 20,50 21,50 21,50 21,50 22,50 23,50 24,50 25,50 26,50 27,00 Iitti 18,50 19,00 19,75 19,75 20,75 21,75 22,75 23,25 23,50 24,00 Kärkölä 20,25 20,75 20,75 21,00 22,00 23,00 24,00 25,00 26,00 27,00 Lahti 19,50 19,50 19,50 20,25 21,25 22,25 23,25 24,25 24,25 24,25 Nastola 20,50 20,50 20,50 20,50 21,50 22,50 23,50 23,50 23,50 23,50 Yhdistelmä 19,63 19,67 19,85 20,36 21,36 22,36 23,36 23,61 23,61 24,11 Jos kunnat säilyvät itsenäisinä kuluvan vuosikymmenen loppuun, niiden veroprosentit kasvavat toimintoja sopeuttamatta 23,5 27 välillä ja ne ovat hyvin velkaisia. Vuosien 2017 ja 2025 tilanne, jos kunnat yhdistyvät Jos kunnat solmivat liitoksen vuonna 2017, ne ovat toivottavasti sopeuttaneet toimintaansa jo ennen liitoksen toteuttamista liitossopimukseen kirjoitetuilla tavoilla. Sopeutustyö on kuitenkin kesken ja palvelurakenne joiltakin osiltaan uudistamatta, koska sopimuksessa on sovittu, että palvelurakenne uudistetaan lopullisesti liitoksen toteutumisen jälkeen. Liitoksen seurauksena valtionosuudet eivät todennäköisesti vähene. Myös tiedossa oleva valtionosuusuudistus ei olennaisesti vaikuta kuntien talouteen. Kunnat saisivat kahdeksan miljoonaa euroa yhdistymisavustusta, mikä maksettaisiin kolmena vuonna peräkkäin. Avustuksen merkitys kokonaisuudessa on hyvin pieni ja kuluu todennäköisesti fuusion järjestelyihin. Liitoksen toteuduttua aletaan sopeuttaa palvelurakennetta ja erityisesti alemman, keski- ja ylemmän johdon työntekijöitä ja keskittämällä erityisesti hallintoa saadaan tehostettua toimintoja. Samalla saadaan hallintorakennuksia realisoitua joko rakennuksina tai niiden tontteina. Tuotantorakennuksia jouduttaneen jossain määrin rakentamaan uudestaan, minkä vuoksi uusi kaupunki aluksi velkaantuu. Palveluverkon ja - rakenteen tehostumisen kautta saatavat säästöt tuovat kuitenkin näiden investointien takaisinmaksuajat taloudellisesti järkeviksi. Liitoshetkellä taloudellisesti vahvimmat kunnat pystyisivät kantamaan ja turvaamaan liitoshetkellä heikoimpien kuntien kuntalaisten palvelut järkevillä veroprosenteilla. Näille kunnille liitos olisi hyvin positiivinen asia, ne saisivat turvatut palvelut huomattavasti itsenäisyysvaihtoehtoa edullisemmalla veroprosentilla. Matalimman veroprosentin kunnat joutuisivat aluksi maksamaan hieman itsenäisyysvaihtoehtoa korkeampaa veroprosenttia, mikä kuitenkin järkevän sopeutuksen ja toimintojen kehittymisen jälkeen alkaisi painua itsenäisyysvaihtoehdon alapuolella. 72

73 Yhdistelmä TP 2011 TP 2012 Tpe 2013 TA 2014 TASU 2015 TASU 2016 TE 2017 TE 2018 TE 2019 TE 2020 Asukasluku Verotettava tulo Muutos-% 4,58 % 5,59 % -1,20 % 4,13 % 3,53 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % 3,58 % Veroprosentti 19,63 19,67 19,85 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 20,36 Toimintakate Muutos 6,94 % 4,84 % -0,44 % 1,09 % 2,12 % 5,46 % 5,44 % 5,42 % 5,40 % Sopeutus Verotulot Valtionosuudet josta yhdistymisavustus Rahoitustuotot ja -kulut Vuosikate Poistot Ylijäämä/alijäämä Kumulatiivinen ylij/alij Kumulatiivinen ylij/alij./as Nettoinvestoinnit Lainakanta 1000 eur Nettolaina 1000 eur Nettolaina eur/as Nettolaina veroprosenttia 3,64 6,65 8,37 12,29 14,56 14,92 13,23 11,45 9,88 8,55 4. Suunniteltuja linjauksia ja tehtäviä uuden kunnan muodostamiseksi Tässä vaiheessa selvitystyötä ei olla vielä juuri käsitelty tai tehty ehdotuksia esim. taloudenhoidon tai henkilöstöasioiden periaatteista uudessa kunnassa, vaikka aineistoa sitä varten on jo kerättynä. Seuraavassa on kuitenkin hahmotelmaa siitä, millaisista aihealueista linjauksia tai ehdotuksia tullaan tekemään. Hahmotelmat on jaettu sen mukaisesti, minkä tahon tehtäväksi niitä esitetään. Osa linjauksista ja päätöksistä tuotetaan osana selvitystyötä ja esitetään yhdistymissopimukseen, osa linjauksista ja tehtävistä esitetään yhdistymishallituksen tehtäväksi ja osa puolestaan uuden kunnan tehtäviksi. 4.1 Linjaukset yhdistymissopimukseen tai selvitykseen - talouden hoidon yleiset periaatteet: taksat ja maksut, poistot, taloudenhoito-ohjeet, talousarvion laadintaohjeistus - henkilöstöasioiden yleiset periaatteet: rekrytointien periaatteet, henkilöstöjohtamisen periaatteet, palkkojen yhdenmukaistamisen periaatteet - yhdistymisavustuksen käyttäminen - alijäämän kattaminen, mihin sopeutustoimiin sitouduttava ennen liitoksen toteuttamista 73 - investointien koordinoinnin periaatteet

74 - tuottavuustavoitteiden asettaminen uudelle kunnalle yhdistymissopimuksen aikana onko edes mahdollista - talouden tasapainon keinot linjaukset siitä mitkä ovat ensisijaiset välineet uudessa kunnassa ja mitkä asiat tulee hoitaa ennen yhdistymistä kussakin kunnassa - taloutta koskevat yhdistymistavoitteet: tuloveroprosenttia koskeva tavoite, velkaantumisvauhtia koskeva tavoite 4.2 Linjaukset yhdistymishallituksen tehtäviksi - em. periaatteiden yksityiskohdista sopiminen - uusiin investointihankkeisiin ryhtyminen - vakinaisen henkilöstön täyttöluvat ja muut rekrytointia koskevat periaatteet - uuden kunnan talousarvion laatiminen ja sen ohjeistus 4.3 Linjaukset uuden kunnan tehtäviin - henkilöstöä, palveluverkkoa, tietohallintoa koskevat tarvittavat päätökset talouden sopeuttamiseksi - veroprosentti millä saadaan talous tasapainoon - talouden sopeuttamiseksi tehtävät muut ratkaisut 5. Jatkotyöskentely Työryhmä kokoontuu kevään aikana vielä kolme kertaa: , sekä Viimeisessä kokouksessa käsitellään loppuraporttia. Merkittävä osa valmistelutyöstä tehdään kuitenkin viranhaltijavalmisteluna sekä talouden, henkilöstön että tietohallinnon osalta. Valmistelu tarkoittaa sitä, että aineistoa kerätään kunnittain ja analysoidaan sitä. Lisäksi tehdään hahmotelmia ja linjauksia talouden nykytilakuvausten sekä nykyisten toimintatapojen perusteella mm. uuden kunnan taloudenhoidon periaatteista, henkilöstöasioiden hoidon periaatteista sekä uuden kunnan tietohallintoasioita koskevista periaatteista. Keskeistä on pohtia sekä viranhaltijavalmisteluna että koko työryhmän voimin myös sitä, millä edellytyksillä uuden kunnan talous on mahdollista saada tasapainoon ja millaisia ratkaisuja se vaatisi. Tietohallinnon osalta työ jatkuu mm. tavoitetilan määrittelyllä. ICT-alatyöryhmän tavoitteena on luoda yhteinen näkemys uuden kunnan ICT-palveluiden ja tietohallinnon organisoinnista, tehtävien ja vastuiden jakautumisesta sekä päätöksentekomalleista. Työ tehdään yhdessä talous- ja henkilöstötyöryhmän kanssa. ICT-työryhmän toimintasuunnitelman mukaisesti osaprojekti etenee seuraavasti: 74

75 Em. viranhaltijavalmistelun lisäksi talouskonsulttityönä laaditaan lisäksi ennustelaskelmat uuden kunnan taloutta koskien, joihin kuntien talousvastaavat tuottavat kunnittaisia tietoja. Konsultin selvitystä varten tulisi hahmotella myös potentiaalisia säästökeinoja, joita saadaan aikaan esim. palvelurakenteiden muutoksilla. Tarkoituksena on tuottaa laskelmat uuden yhdistetyn kunnan taloutta ja sen kehitystä koskien. Työryhmän tehtävänä on tuottaa myös yksityiskohtainen arvio kuntien yhdistymisen eduista ja haitoista talouden ja henkilöstöasioiden näkökulmasta. Etujen ja haittojen arviointi suoritetaan ryhmätyöskentelyn avulla kun viranhaltijat ja konsultit ovat saaneet oman valmistelutyönsä työryhmän käsiteltäväksi. 75

76 Uusimman Polemiikki-lehden artikkelissa Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti lähettää seuraavat terveiset kuntapäättäjille: Kuntatalous on epätasapainossa ja kestämättömällä uralla. Tilanne ei korjaudu ilman merkittäviä ja laaja-alaisia rakenteellisia uudistuksia. Kuntapäättäjien pitäisi kääriä hihat ja palata nopeasti kuntien ja kuntayhtymien toiminnan kaukokatseiseen ja rohkeaan kehittämiseen. Perusoikeuksien toteuttaminen vaatii uusia toimintamalleja ja innovatiivisia ajatuksia. Tietotekniikka antaa aivan uusia mahdollisuuksia, samoin robottitekniikka. Suomi ja Suomen kunnat voivat olla positiivisen muutoksen etulinjassa. Tähän mahdollisuuteen on tarpeen tarttua. Palveluissa kehittämisen tulee olla asiakaslähtöistä, ei organisaatiokeskeistä. Näitä ajatuksia on hyvä pohtia työryhmän jatkotyöskentelyssä. 6. Jäsenet ja kokoukset Salpausselän kuntajakoselvityksen talous- ja henkilöstötyöryhmään kuuluvat: Puheenjohtaja: Jari Salonen, Lahti Sihteeri: Hanna Hurmola-Remmi, talousjohtaja, Hollolan kunta Jäsenet Hollola: Kari Sulonen, varalla Veli Penttilä, Hannu Siljander, varalla Jari Salminen Hämeenkoski: Hannu Heikkilä, varalla Aino-Maija Aarnikoivu, Leena Parikka varalla Heidi Hiidenheimo Iitti: Merja Seppälä, varalla Heikki Leinonen, Heikki Hiltunen, varalla Jenni Vilen Kärkölä: Tapio Kulmala, varalla Kimmo Tenhunen, Tuija Nummela, varalla Marja-Liisa Ylitalo Lahti: Jari Salonen, varalla Jorma Ratia, Rami Lehto, varalla Maarit Tuomi Nastola: Harri Niemi, varalla Raimo Laine, Marja Kaitainen, varalla Raimo Peltola Muut läsnäolijat Seppo Huldén, kuntajakoselvittäjä Rolf Paqvalin, kuntajakoselvittäjä alk. 76 Johtoryhmän puheenjohtajat Reijo Oksanen, Nastola Matti Siirola, Hollola