MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Liite 1 Kunnanvaltuusto MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma Talousarvio KUNTASTRATEGIA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET KÄYTTÖTALOUSOSA...32 HALLINTOPALVELUKESKUS...35 YLEISHALLINTO...35 ELINKEINOTOIMI...38 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT...40 MAASEUTUTOIMI...41 MAANKÄYTTÖPALVELUT...42 TARKASTUSTOIMI...43 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTURVAPALVELUKESKUS...44 MUSTIJOEN PERUSTURVA...44 PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO...44 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT...46 VARHAISKASVATUSPALVELUT...47 HOITO- JA HOIVAPALVELUT...49 PERUSTERVEYDENHOITOPALVELUT...50 ERIKOISSAIRAANHOITO...51 SIVISTYSPALVELUKESKUS...56 KESKITETYT PALVELUT...56 PERUSOPETUS...57 MUUT KOULUTUS- JA INFORMAATIOPALVELUT...61 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT...63 TEKNINEN PALVELUKESKUS...65 KESKITETYT PALVELUT...66 TOIMITILAPALVELUT...67 KUNTATEKNIIKKA...71 PELASTUS TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA MÄNTSÄLÄN VESI - LIIKELAITOS TYTÄRYHTIÖT MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY MÄNTSÄLÄN VUOKRA-ASUNNOT MÄNTSÄLÄN YRITYSKEHITYS OY MÄNTSÄLÄN JÄÄHALLI OY HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET TILIVELVOLLISTEN MÄÄRITTELY LIITE; Valtionosuudet

3 MÄNTSÄLÄN TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO VUOSILLE : LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN KUNTA ASUA JA YRITTÄÄ TOIMIVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA. VÄESTÖ: MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI, KASVU VAIHTELEE 1 2 %:N VÄLILLÄ VUODESSA (NOIN HENKEÄ). VÄESTÖNKASVUSTA VÄHINTÄÄN 60 % SIJOITTUU KESKUSTAN ASEMAKAA- VOITETULLE ALUEELLE JA ENINTÄÄN 40 % MUILLE ALUEILLE. KASVUA OHJATAAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LISÄKSI KYLÄKESKUKSIIN. VÄESTÖNKASVU JA SEN SIJOITTUMINEN KYTKETÄÄN TIIVIISTI PALVELU- RAKENTEEN KEHITTÄMISEEN JA TALOUDEN HALLINTAAN. PALVELUT: Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden taloudellista ja tarkoituksenmukaista tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta TALOUS: Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. 3

4 YHDYSKUNTARAKENNE: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. ELINKEINOT: Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan. SEUTUYHTEISTYÖ: Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä kuntakuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA-alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. 4

5 PALVELUT Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Kunnan tuottamien peruspalveluiden määrittäminen ja priorisointi Palvelutason seuranta ja arviointi Peruspalvelut määritellään talousarviossa vuosittain Määritellään ne palvelut, jotka kunta tuottaa itse tai jotka hankitaan ulkopuoliselta tarjoajalta Mitkä / miten harkinnanvaraiset palvelut tuotetaan Tarpeen ja palveluiden kohtaaminen ja oikea-aikaisuus Sovittujen palveluiden tuotteistaminen (tilaaja-tuottajamalli). Palvelusetelin käyttöönotto alkaen vuonna Toteutetaan kuntatason asiakaskysely, ensimmäinen vuonna 2010 Palvelukeskuskohtaiset arviointisuunnitelmat päivitetään vuonna 2010 Hyödynnetään kuntien välisiä vertailutietoja (Maisemahanke -työkalu, hestranet, kuntavertti) Palvelukeskusten asiakastyytyväisyyskyselyt suoritetaan joka toinen vuosi (peruskoulupalveluiden arviointi vuonna 2009 ja 2011, tekninen palvelukeskus ja perusturvapalvelu- keskus vuonna 2010 ja 2012) Kunnalla on toimiva palveluiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Tarvittava kustannuslaskentajärjestelmä on määritelty ja hankittu Kunnan budjetointi- ja raportointi- järjestelmien kehittäminen prosessijohtamisen lähtökohdista Maisemahanke-työkalun käyttöönotto perusturvapalvelukeskuksessa pilottina vuosina ja jatkona erillisprojektit palvelukeskuksittain: sivistyspalvelukeskus vuosina , tekninen palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus vuonna

6 Kunnan palvelurakennetta tehostetaan; palvelukeskusten organisaatio ja palvelu-verkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Palveluprosessien kuvaaminen ja ydinprosessien määrittäminen Organisaatiomuutokset Kouluverkkoselvitys päivitetään vuonna 2009 tavoitteena taloudellinen palveluverkko v vähintään yksisarjaiset peruskoulut uudet koulut suunnitellaan alueellisiksi toimintakeskuksiksi, huomioiden vapaa-ajan käyttö, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kotisairaanhoito, etätyömahdollisuus, yrityskehitys, elinkaariajattelu Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulutoimen hallinnollisen yhdistämisen valmistelut on käynnistetty viimeistään vuoden 2011 alusta lukien Palvelukeskusten lisääminen yhteistyön Kiinteistönhuoltopalveluiden, siivouspalveluiden ja ruokapalveluiden hallinnollinen yhdistäminen vuoden 2011 alusta lukien Ennaltaehkäisy vähentää erityispalveluiden kysyntää Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa kunnan toiminnoissa Kevyenliikenteen ja esteettömyyden huomioon ottaminen yhdyskunta- rakenteessa lisä- Yhdyskuntatyötä tään Sosiaalisen verkoston luominen eri ikäryhmien välille Koulut ja päiväkodit - eläkeläiset Seurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen Yhdyskuntasuunnittelussa huomioon otetaan eri ikäryhmien asumistarpeet, tavoitteena monipuoliset asuinalueet Kansalaisopisto toteuttaa eri ikäryhmiä aktivoivia kursseja Nuorten aloitekanavan käyttöönotto vuonna 2009 Henkilöstö osallistuu omaa työtään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon henkilöstöresurssia käytetään joustavasti kuntaorganisaatiossa Henkilöstön vahvuudet ja voimavarat kartoitetaan ja osaamista hyödynnetään kuntatasolla Sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntakohtaisen koulutus ja kehittämisohjelman laatiminen vuosittain Korvataan rutiinitehtäviä sähköisillä palveluilla (vähintään yksi sähköinen palvelu/palvelukeskus/vuosi) 6

7 Henkilöstöjohtaminen on laadukasta Työtapoja ja menetelmiä kehitetään Onnistunut esimiestyö ja hyvät alaistaidot Selkeiden johtamisjärjestelmien luominen Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen johtamisen välineenä Kehityskeskustelut käydään vuosittain 100 %:sti vakinaisen henkilöstön kanssa Esimies- ja johtamisfoorumien vuorovaikutuksellisuutta parannetaan Työhyvinvoinnin lisääminen ja työilmapiirin parantaminen henkilöstön mukaan ottaminen valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa kunnan perehdyttämissuunnitelma toteutetaan aktiivisesti käytännössä Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön kehittäminen hyvien käytäntöjen luominen vuoden 2009 aikana TALOUS Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Arviointikriteerit Tavoite Tulorahoituksen riittävyys Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu Vuosikate/poistot, -% vuonna 2008 vuonna 2009 ennen veroprosentin nostoa tulee käyttää ensisijaisesti muita keinoja tulorahoituksen lisäämiseen yhteisöverotuoton kasvattaminen toiminnoilla kustannustehokkaat käyttöasteet säästöt: operatiivisten toimintojen tehostaminen, erilaisten vaihtoehtojen esittäminen johtamisen kehittäminen energian säästöhankkeet 179 yli 100 tilikauden tulos pysyvästi 7

8 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Investointien priorisointi (taso ja kohteet) Suhteellinen velkaantuneisuus, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Lainat/asukas enintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Omavaraisuusaste, -% vähintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelu- ja kuusivuotiskaudelle tasapainotetaan vuosittain tasapainottamissopimus 8-10 milj. euroa/vuosi Kunta Konserni 56,4 70, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Kunta Konserni maltillinen lainakannan kasvu < < Kunta Konserni 53,7 39, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Kuntakonsernin toiminnan tuloksellisuus: pääoman ja omistuksen käytön tehostaminen Mäntsälän kuntakonsernin omistajapolitiikka on määritelty ja käyttöönotettu selvitetään ulkopuolisen omistuksen lisäämismahdollisuudet vuoden 2010 loppuun mennessä Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan tehostaminen; osingonmaksu, toimiverkon laajentaminen, liiketoiminnan lisääminen (vrt. resurssilisäys) vanhan, tarpeettoman rakennuskannan ja tuottamattoman maaomaisuuden myynti suunnitelmakaudella toimistotyön yhteiskäyttö konsernitasolla; palvelu- ja työprosessit avattava vuoden 2009 aikana 8

9 liikelaitoksen, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden ohjauksen tehostaminen konsernikokonaisuuden hallinta ja yhteistyön tehostaminen suunnitelmakaudella YHDYSKUNTARAKENNE Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. menestys- Kriittiset tekijät Arviointikriteerit Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenne Suunnitelmallinen ja kestävä maankäyttö Järkevä kaavoitus ja rakentamisen aktiivinen ohjaus Kestävän kehityksen ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön maankäytössä ja sen suunnittelussa sekä rakentamisessa. Koko kunnan maankäyttövisio käynnistyy ja valmistuu Naapurikuntien suunnitelmat otetaan tarpeellisilta osin huomioon. Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoituskatsauksen mukaan. Maankäytön visio, osayleiskaavat ja niihin perustuvat asemakaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ne parantavat julkisen liikenteen mahdollisuuksia ja vähentävät ilmastonmuutoksesta aiheuttavaa liikennettä. Kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva hajautumisen vuoksi. Kirkonkylän ydinkeskusta on kunnan kaupallinen keskus. Marketit ja erikoiskauppa sijoitetaan tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. Asemanseutu ja ydinkeskusta yhdistetään toiminnallisesti toisiinsa. Kehitetään erityisesti Kehä V:n ja moottoritien sekä Vanhan Lahden- 9

10 tien yritysalueita. Oikorataa hyödynnetään myös yritysten käyttöön (esim. Kapulin pistoraide ottaen huomioon yritysten sijoittuminen, työpaikat ja kustannukset). Selvitetään Tuuliruusun alueen maankäyttömahdollisuuksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. Pitkäjänteinen maapolitiikka Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 30 ha/v. Kunnalla on tarvittava ja toteutettavissa oleva yritystonttivaranto (10 tilaa vaativan kaupan ja 10 tuotannollisen toiminnan tonttia). Maapolitiikan hoito on johdonmukaista ja päätöksien tulee olla kuntataloudellisesti perusteltuja pitkällä tähtäimellä. Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Maapoliittisia keinoja sovelletaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti: vapaaehtoiset kaupat etuosto maankäyttösopimus asemakaavan mukaista rakennusoikeutta lisättäessä, muutoin vain erityistapauksissa kunnanvaltuuston erillisellä päätöksellä lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus 10

11 Monipuolinen ja riittävä tontti- ja asuntotuotanto Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen tonttitarjonta Nykyisten asemakaavojen tarkistamistarve arvioidaan tonttitarjonnan monipuolisuuden (esim. Kaunismäki) ja täydentämisen näkökulmasta (mm. ydinkeskusta, Mustamäki). Kehitetään asuntotonttien tarjontaa (tonttien koko, sijainti, eri ikäryhmien tarpeet, kortteli- ja talotyypit jne.) Kehitetään monipuolista ja joustavaa yritystonttien tarjontaa. Helsingin seudun aiesopimuksen noudattaminen. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Asuntotuotanto on 270 asuntoa vuosittain. Tuotannosta on 20 % ARA:a (54 asuntoa/v.) Lisäksi vapaarahoitteisia vuokraasuntoja rakennetaan kysynnän perusteella. Kunnan tonttien luovutus Luovutuksen periaatteet hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnalla on suunnitelmakaudella vuosittain luovutuksessa keskiarvona 40 AO-tonttia. Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Osoitetaan riittävä tonttivaranto vuokratuotantoon. Viihtyisä ja laadukas elinympäristö Taajamakuvan vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja korostaminen Kirkonkylän taajamakuvaa kohennetaan. Mäntsälänjoen ympäristön, keskeisten puistoalueiden ja lähiliikuntaalueiden toteuttaminen etenee. Julkiset alueet ja rakenteet toteutetaan laadukkaasti. Panostetaan ympäristökasvatukseen (esim. kulttuuriympäristön opaskartta ). Kevyen liikenteen verkosto kuntoon Laaditaan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma (erityisesti yhteydet asemalle) vuoden 2011 loppuun mennessä. Reittien toteuttamiseen ja laatuun panostetaan. 11

12 ELINKEINOT Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä. Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan Arviointikriteerit Tavoite menestys- Kriittiset tekijät Työpaikkaomavaraisuus/työpaikkojen määrän lisääminen Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkamäärän kohottaminen Työvoimavaltaisten yritysten saaminen paikkakunnalle Työpaikkaomavaraisuus Tavoite ,5 % Tavoite % Tavoite ,5 % Tavoite % Työpaikkamäärätavoite Keskimäärin 100 uutta yritystä vuosittain (brutto). Palvelualan yritysten saanti paikkakunnalle (päivittäis-tavarakauppa, erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa). Mäntsälään syntyy korkean koulutuksen ja tulotason työpaikkoja uusien yritysten myötä. Panostetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiin (tilojen hankinnassa avustaminen, liiketoimintaosaamisen parantaminen, markkinoinnin tukeminen) toimialasta riippumatta Tonttitarjonta Tonttitarjonta on riittävää, monipuolista, ns. hetivalmista (tontti tasattuna, kunnallistekniikka rajalla) ja muunneltavaa. Yritystoiminnan sijoittumisen keskiössä on Kehä V:n risteysalue lähiympäristöineen Tonttien muunneltavuuden avulla (ohjeelliset tonttijaot) optimoidaan kunnallistekniset kustannukset Kapulin yritysalueen kaavallinen ja kunnallistekninen valmius saatetaan päätökseen vuosien aikana. 12

13 Yritysten vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina voivat olla myös kyläkeskukset. ke- Elinkeinorakenteen hittäminen Mäntsälän vahvuuksien hyödyntämisessä onnistuminen Kunnan elinkeinopolitiikan rooli vahvuuksien hyödyntämisessä: yritysten etsiminen, koonti yhteen ja liikeideoiden tukeminen (vetäjä itse yhtenä yrittäjänä, kehittäjäorganisaatioiden tuki). Elinkeinoja kehitetään klustereiden kärkiyritysten avulla: kasvuyrittäjyyteen perustuvia yritysryppäitä perustetaan logistiikkaan, tilaa vaativaan kauppaan ja erikoiskauppaan Mäntsälän hyvän logistisen sijainnin johdosta panostetaan logistiikkayritysten saamiseen Mäntsälään (vähintään 2 merkittävää toimijaa strategiakaudella, vähintään m2 ja/tai 50 työntekijää). Maataloustuottajien edellytykset lähiruoan tuottamiseen (tuotanto, jalostus, kauppa) tutkitaan vuosien aikana Aseman yhteyteen sijoittuu liikeelämän palveluja tarjoavia yrityksiä alkaen vuosina Selvitetään vuosien aikana mahdollisuudet saada lentokenttä Mäntsälään. Lentokenttä (halpalennot, rahti, koulutus, pienilmailu) tukee hyvän logistisen aseman takia alueelle muodostuvaa logistiikkaklusteria. Markkinoinnin suunnitelmallisuus ja markkinoinnin menetelmien kehittäminen Vuosittainen markkinointisuunnitelman toteutumisen seuranta Laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma, jossa määritetään elinkeinotoiminnan markkinoinnin painopisteet. Markkinointi kohdistetaan erityisesti sijoittumispäätöksiä tekeviin tahoihin (mm. välittäjäorganisaatiot, joiden kautta yritykset etsivät tontteja). Toiminnan tehostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkittävä eteneminen strategiakaudella Hyvinvointipalvelujen tuottaminen palvelusetelien avulla aloitetaan 2010 alkaen. Konserniyhteistyötä tiivistetään kus- 13

14 tannustehokkuuden ja Mäntsälän kilpailukyvyn parantamiseksi SEUTUYHTEISTYÖ Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA- alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään, Lahden ja Sipoon alueiden kuntien kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Taloussuunnitelmassa asetetaan vuosittain seutuyhteistyölle selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet kunkin toimialan osalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä. tulok- Seutuyhteistyön sellisuus Koko metropolialueen yhteistyö (Metropolialue laajasti eli vähintään koko Uusimaa) Mäntsälä huolehtii eduistaan mm. maakuntakaavoituksessa Sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvat yhteistoimintaa koskevat päätökset on tehty tällä valtuustokaudella Työmatkaliikenteen lippujärjestelmien kehittäminen ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen MAL ja HLJ hankkeiden edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyö KUUMA yhteistyö Yhteistyö suurissa investointihankkeissa KUUMAn sisäisen erikoisosaamisen ja erikoistumisen edistäminen yhteistyö maankäytön suunnittelussa, erityisesti raja-alueilla (mm. JÄMÄKE-hanke) rajaseutuyhteistyön lisääminen; hinnoittelusta sopiminen, että maksut ovat kohtuullisia sekä ostajan että myyjän kannalta 14

15 aktiivinen osallistuminen yhteishankkeiden selvitysvaiheeseen ja päätös yhteistyössä mukanaolosta kokonaishyöty huomioon ottaen luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa selvitys vuosien aikana lentokentän saamisesta Mäntsälään kehä V hyväksytty brändi, joka toteutetaan projektin tavoitteiden mukaisesti projektikohtainen yhteistyö Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa (mm. Henna) 15

16 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestö Väestökehitys ,0 11,0 9, , , ,6 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2, * 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* 2015* 3,0 1,0-1,0 väkimäärä muutos-% Väestön ikärakenne v ja suhteellinen osuus väestöstä suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 0 v , , , , , ,4 1-5 v , , , , , ,3 6 v , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , ,1 90- v. 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 16

17 Työvoima ja työpaikat TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,7 Rakennustoiminta ,7 Kauppa ,3 Liikenne ,7 Palvelut ,1 Tuntematon ,2 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,6 Teollisuus ,8 Rakennustoiminta ,5 Kauppa ,0 Liikenne ,8 Palvelut ,2 josta yhteiskunnalliset palvelut ,8 Tuntematon ,1 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 811 työpaikkaa 19,6 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 368 työpaikkaa 26,9 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 63,8 63,4 61,4 59,1 58,6 58, 8 KUUMA-kunnat 63, 9 65,4 64,8 63,9 63,2 63,5 64, 0 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 17

18 2.2. Talouskehitys Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna syöksykierteessä. Alkuvuonna tuotanto on supistunut lähes 10 % ja alhaisen vientikysynnän johdosta teollisuustuotanto laskee 15 % edellisvuodesta. Arviot maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailman kaupan piristymisestä ovat osin ristiriitaisia. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat ja kohdistuneet rahoitusjärjestelmän toimintaan sekä finanssipolitiikkaan, jolla kulutusta ja investointeja on lisätty. Korkotaso on alentunut merkittävästi. Kysynnän alhainen taso on pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosina finanssipolitiikkaa tullaan asteittain kiristämään liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta ja työttömyyden kasvu hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo eri ennustelaitosten kansantuotteen kasvuvaihteluväli -4,5 % - -7,0 %. Vuoden 2010 talouskasvuarviot vaihtelevat -1, ,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 6 %. Kansainvälinen talous alkaa toipua vuonna Suomessa tuotannon kasvu jää 0,3 prosenttiin. Työllisyys on vuonna 2009 vielä suotuisa. Työllisyysaste alenee ensi vuonna 66 prosenttiin ja työttömyysaste kohoaa yli 10 prosenttiin keskimäärin henkeen. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi viime vuonna ja nousu on jäänyt tänä vuonna 0,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan ensi vuonna 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta Tuotanto/BKT 4,9 4,2 1,0-6,0 0,3 Ansiotasoindeksi, muutos-% 3,0 3,4 5,6 4,2 3,0 Inflaatio 1,6 2,5 4,1 0,1 1,2 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 9,0 10,5 Julkinen velka/bkt 39,2 35,2 34,2 41,4 48,2 Euribor, 3kk, % 3,1 4,3 4,8 1,5 2,0 10 vuoden korko, % 3,8 4,3 4,3 3,8 4,1 (Lähde: Kuntataloustiedote 4/2009) Kunta ja palvelurakenneuudistus Palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) mukaan. 18

19 Lain tarkoituksena on - vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta - kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia - uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää - tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan vuosien alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa yhdistymisavustuksilla. Vuoden 2009 toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen varmistetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntien yhdyskuntarakenteellisia ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteiden arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuoden 2008 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaista laskennallista valtionosuutta sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden valtionosuus säilytetään, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirtyvien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeella täydennetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehitetään palvelujen tuottavuuden arviointia ja sovitaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa huomioidaan mekaanisen tuottavuuden lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja edistetään mm. edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottavuutta. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat huonontuneet talouskriisin myötä nopeasti. Syksyllä 2008 arvioitiin vielä peruspalvelubudjetin kehitysarviossa kuntatalouden pysyvän vahvana. Nyt on kuitenkin selvää, että kuntatalous kiristyy kuluvana vuonna merkittävästi. Verotulojen jyrkkä aleneminen johtuu pääasiassa suhdanneherkän yhteisöverotuoton romahtamisesta. 19

20 Tulojen supistuminen aiheuttaa kuntatalouteen syvän alijäämän, mikäli ennakoitu tulojen kasvu toteutuu kuluvana ja ensi vuonna. Uusi tilanne vaikuttaa kuntiin usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisi syksyllä 2010 asteittain parantua. Talouskriisi tulee kunnille hankalaan aikaan, sillä kunnissa tulisi varautua väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelujen kysyntään, mikä lisää kustannuksia samalla kun talouskasvu hidastuu. Vuonna 2008 kuntatalouden tila oli vielä varsin kohtuullinen. Kuntatalouden rahoitusalijäämä luo painetta sopeuttaa taloutta kohti tasapainoa. Menopuolella tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointien mitoituksen kriittistä tarkastelua. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan viime vuosiakin nopeampaan lisääntymiseen ovat erittäin suuret. Palvelujen kysyntä ja työvoimaan saannin kiristyminen lisäävät kustannuspaineita. Tuottavuutta parantavien uudistusten ja maltillisen palkkasopimusten merkitys korostuu entisestään. Verotulojen arvioidaan vähenevän taantuman seurauksena vuonna ,6 prosenttia. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 prosenttia talouden palautuessa taantumasta. Vuonna 2010 verotulot kasvavat vain 1,2 prosenttia, mutta kasvun arvioidaan nopeutuvan vuodesta 2011 alkaen. Kuntatalouden nopeasti heikentyneiden näkymien vuoksi valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimista. Tästä syystä kehyspäätösten ja peruspalveluohjelmaan sisältyvien uudistusten laajuus, voimaantulokohta ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Vuosien tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat Mäntsälä Vuosikate/as Lainakanta/as (Peruspalveluohjelma /VM maaliskuu 2009) Verorahoituksen kehitys Verotulot Kunnallisveron verotilitykset ovat kasvaneet tänä vuonna koko maassa tammi elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (Mäntsälässä 6 %). Työllisyyden heikkeneminen ei ole näkynyt täysimääräisesti, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatulojen tuloverot ovat kokonaisuutena alentuneet viime vuoden tasosta 4 prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä tilitysten arvioidaan supistuvan 6 7 % edellisvuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisverotuksen tilitykset jäävät tänä vuonna edellisvuoden tasolle. 20

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 VISIO VUOSILLE 2009-2020: LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA... 3 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET... 16 2.1. Taloudelliset

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009

Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009 1. KUNTASTRATEGIA...3 2. TALOUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija

Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014. Verotus. Jukka Hakola veroasiantuntija Budjettiriihi ja kunnat -taustatapaaminen 20.8.2014 Verotus Jukka Hakola veroasiantuntija Hallitusohjelman tavoitteet kuntien verotuloihin liittyen Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntien verotuloihin liittyviksi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013

Vuoden 2014 talousarviokehys. Kaupunginhallitus 3.6.2013 Vuoden 2014 talousarviokehys Kaupunginhallitus 3.6.2013 Yleinen talouskehitys ja Valtiontalouden kehys 2014 2017 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014

Kuntien vuoden 2015 veroprosentit. Kuntaliiton tiedustelu 18.11.2014 Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Kuntaliiton tiedustelu % 20,5 Kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti sekä tuloveroprosenttia nostaneet kunnat 1985-2015 Kuntien lkm 20,0 181 180 19,5 156 160 19,0 18,5

Lisätiedot

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157

Talousarvio 2014. Taloussuunnitelma 2014 2016. Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Talousarvio Taloussuunnitelma 2016 Kunnanhallitus 25.11.2013 344 Kunnanvaltuusto 9.12.2013 157 Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet... 13 Taloudelliset lähtökohdat...

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016

Kasvun ja oppimisen palvelualue 2016 Kaupunginhallitus 5.10.2016 Kuopion kaupungin talousarvio 2016 sekä vuosien 2016-2019 toimintaja taloussuunnitelma Sivu 87: sivun loppuun lisätään kasvun ja oppimisen palvelualueen toiminnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Kuntapalvelut, strateginen tavoite

Kuntapalvelut, strateginen tavoite 1 Kuntapalvelut, strateginen tavoite Mäntsälässä asuvat ovat tyytyväisiä kunnan tuottamiin palveluihin ja kuntapalvelut osaltaan vaikuttavat ennaltaehkäisevästi lisäkustannuksia aiheuttavan palvelutarpeen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57 MÄNTSÄLÄN 2010 KUNTA Tilinpäätös Kunnanvaltuusto 20.6.2011 57 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kunnanjohtajan katsaus... 4 2. Kuntastrategia vuosille 2009 2012... 5 3. Yleinen taloudellinen kehitys...15 3.1. Kansantalous...15

Lisätiedot

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 832/02.03.01/2014 331 Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2015 Talousjohtaja Heli Lähteenmäki: Kuntalain 66 :n mukaan "viimeistään talousarvion hyväksymisen

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013

TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 TA ehdotus 2014 Kaupunginjohtaja Ari Korhonen 28.10.2013 Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (%-muutos) Tuotanto (määrä) Palkkasumma Ansiotaso Työlliset (määrä) Inflaatio (%-yksikköä) Työttömyysaste

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi

18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi 18 Maankäyttölautakunta / Maankäyttötoimi Toimielin Tilivelvolliset Maankäyttölautakunta Maankäyttölautakunta ja kaavoitusjohtaja Toiminta-ajatus ja tehtävät Rakennustoiminnan ja rakennetun ympäristön

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014

Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014 Kunnanhallitus 31.10.2011 318 Kunnanvaltuusto 14.11.2011 101 Mäntsälän kunta Sisällysluettelo 1. Kuntastrategia... 4 2. Taloussuunnitelman talousperusteet...

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot