MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 Liite 1 Kunnanvaltuusto MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO- JA TALOUSSUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma Talousarvio KUNTASTRATEGIA TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET KÄYTTÖTALOUSOSA...32 HALLINTOPALVELUKESKUS...35 YLEISHALLINTO...35 ELINKEINOTOIMI...38 KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTIVOITOT...40 MAASEUTUTOIMI...41 MAANKÄYTTÖPALVELUT...42 TARKASTUSTOIMI...43 YHTEISTOIMINTA-ALUEEN PERUSTURVAPALVELUKESKUS...44 MUSTIJOEN PERUSTURVA...44 PERUSTURVAN JOHTO JA HALLINTO...44 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT...46 VARHAISKASVATUSPALVELUT...47 HOITO- JA HOIVAPALVELUT...49 PERUSTERVEYDENHOITOPALVELUT...50 ERIKOISSAIRAANHOITO...51 SIVISTYSPALVELUKESKUS...56 KESKITETYT PALVELUT...56 PERUSOPETUS...57 MUUT KOULUTUS- JA INFORMAATIOPALVELUT...61 KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT...63 TEKNINEN PALVELUKESKUS...65 KESKITETYT PALVELUT...66 TOIMITILAPALVELUT...67 KUNTATEKNIIKKA...71 PELASTUS TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA MÄNTSÄLÄN VESI - LIIKELAITOS TYTÄRYHTIÖT MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY MÄNTSÄLÄN VUOKRA-ASUNNOT MÄNTSÄLÄN YRITYSKEHITYS OY MÄNTSÄLÄN JÄÄHALLI OY HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET TILIVELVOLLISTEN MÄÄRITTELY LIITE; Valtionosuudet

3 MÄNTSÄLÄN TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KUNTASTRATEGIA Kunnanvaltuusto on kokouksessaan hyväksynyt Mäntsälän kunnalle vision vuoteen 2015 ja siitä johdetut strategiset päämäärät ja tavoitteet vuosille VISIO VUOSILLE : LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN KUNTA ASUA JA YRITTÄÄ TOIMIVIEN LIIKENNEYHTEYKSIEN VARRELLA. VÄESTÖ: MÄNTSÄLÄ KASVAA HALLITUSTI, KASVU VAIHTELEE 1 2 %:N VÄLILLÄ VUODESSA (NOIN HENKEÄ). VÄESTÖNKASVUSTA VÄHINTÄÄN 60 % SIJOITTUU KESKUSTAN ASEMAKAA- VOITETULLE ALUEELLE JA ENINTÄÄN 40 % MUILLE ALUEILLE. KASVUA OHJATAAN ASEMAKAAVA-ALUEIDEN LISÄKSI KYLÄKESKUKSIIN. VÄESTÖNKASVU JA SEN SIJOITTUMINEN KYTKETÄÄN TIIVIISTI PALVELU- RAKENTEEN KEHITTÄMISEEN JA TALOUDEN HALLINTAAN. PALVELUT: Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden taloudellista ja tarkoituksenmukaista tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta TALOUS: Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. 3

4 YHDYSKUNTARAKENNE: Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä. Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. ELINKEINOT: Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan. SEUTUYHTEISTYÖ: Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä kuntakuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA-alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. 4

5 PALVELUT Kunnan tehtävistä tärkein on palveluiden järjestäminen. Muut kunnan toiminnot järjestetään siten, että ne edistävät palveluiden tuottamista. Kunta huolehtii omasta tuotteistetusta palveluntuotannostaan ja kehittää vaihtoehtoisia tuotantotapoja. Kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia edistetään ennaltaehkäisyä ja yhteisöllisyyttä lisäämällä. Palveluja tuottaa ja kehittää osaava ja työhönsä motivoitunut henkilökunta. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Kunnan tuottamien peruspalveluiden määrittäminen ja priorisointi Palvelutason seuranta ja arviointi Peruspalvelut määritellään talousarviossa vuosittain Määritellään ne palvelut, jotka kunta tuottaa itse tai jotka hankitaan ulkopuoliselta tarjoajalta Mitkä / miten harkinnanvaraiset palvelut tuotetaan Tarpeen ja palveluiden kohtaaminen ja oikea-aikaisuus Sovittujen palveluiden tuotteistaminen (tilaaja-tuottajamalli). Palvelusetelin käyttöönotto alkaen vuonna Toteutetaan kuntatason asiakaskysely, ensimmäinen vuonna 2010 Palvelukeskuskohtaiset arviointisuunnitelmat päivitetään vuonna 2010 Hyödynnetään kuntien välisiä vertailutietoja (Maisemahanke -työkalu, hestranet, kuntavertti) Palvelukeskusten asiakastyytyväisyyskyselyt suoritetaan joka toinen vuosi (peruskoulupalveluiden arviointi vuonna 2009 ja 2011, tekninen palvelukeskus ja perusturvapalvelu- keskus vuonna 2010 ja 2012) Kunnalla on toimiva palveluiden ohjaus- ja johtamisjärjestelmä Tarvittava kustannuslaskentajärjestelmä on määritelty ja hankittu Kunnan budjetointi- ja raportointi- järjestelmien kehittäminen prosessijohtamisen lähtökohdista Maisemahanke-työkalun käyttöönotto perusturvapalvelukeskuksessa pilottina vuosina ja jatkona erillisprojektit palvelukeskuksittain: sivistyspalvelukeskus vuosina , tekninen palvelukeskus ja hallintopalvelukeskus vuonna

6 Kunnan palvelurakennetta tehostetaan; palvelukeskusten organisaatio ja palvelu-verkko on palvelukykyinen ja kustannustehokas Palveluprosessien kuvaaminen ja ydinprosessien määrittäminen Organisaatiomuutokset Kouluverkkoselvitys päivitetään vuonna 2009 tavoitteena taloudellinen palveluverkko v vähintään yksisarjaiset peruskoulut uudet koulut suunnitellaan alueellisiksi toimintakeskuksiksi, huomioiden vapaa-ajan käyttö, varhaiskasvatus, terveydenhuolto, kotisairaanhoito, etätyömahdollisuus, yrityskehitys, elinkaariajattelu Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulutoimen hallinnollisen yhdistämisen valmistelut on käynnistetty viimeistään vuoden 2011 alusta lukien Palvelukeskusten lisääminen yhteistyön Kiinteistönhuoltopalveluiden, siivouspalveluiden ja ruokapalveluiden hallinnollinen yhdistäminen vuoden 2011 alusta lukien Ennaltaehkäisy vähentää erityispalveluiden kysyntää Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kaikissa kunnan toiminnoissa Kevyenliikenteen ja esteettömyyden huomioon ottaminen yhdyskunta- rakenteessa lisä- Yhdyskuntatyötä tään Sosiaalisen verkoston luominen eri ikäryhmien välille Koulut ja päiväkodit - eläkeläiset Seurojen ja järjestöjen toiminnan tukeminen ja yhteistyön lisääminen Yhdyskuntasuunnittelussa huomioon otetaan eri ikäryhmien asumistarpeet, tavoitteena monipuoliset asuinalueet Kansalaisopisto toteuttaa eri ikäryhmiä aktivoivia kursseja Nuorten aloitekanavan käyttöönotto vuonna 2009 Henkilöstö osallistuu omaa työtään koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon henkilöstöresurssia käytetään joustavasti kuntaorganisaatiossa Henkilöstön vahvuudet ja voimavarat kartoitetaan ja osaamista hyödynnetään kuntatasolla Sähköisen asioinnin kehittäminen Kuntakohtaisen koulutus ja kehittämisohjelman laatiminen vuosittain Korvataan rutiinitehtäviä sähköisillä palveluilla (vähintään yksi sähköinen palvelu/palvelukeskus/vuosi) 6

7 Henkilöstöjohtaminen on laadukasta Työtapoja ja menetelmiä kehitetään Onnistunut esimiestyö ja hyvät alaistaidot Selkeiden johtamisjärjestelmien luominen Henkilöstön sitouttaminen ja motivointi Viestinnän ja tiedottamisen kehittäminen johtamisen välineenä Kehityskeskustelut käydään vuosittain 100 %:sti vakinaisen henkilöstön kanssa Esimies- ja johtamisfoorumien vuorovaikutuksellisuutta parannetaan Työhyvinvoinnin lisääminen ja työilmapiirin parantaminen henkilöstön mukaan ottaminen valmisteluvaiheessa ennen päätöksentekoa kunnan perehdyttämissuunnitelma toteutetaan aktiivisesti käytännössä Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyön kehittäminen hyvien käytäntöjen luominen vuoden 2009 aikana TALOUS Talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti kunnan vuosikate kattaa suunnitelmapoistot sekä osan uusinvestoinneista ja tulos on ylijäämäinen. Kunnan velkamäärä pysyy hallinnassa. Kriittiset menestystekijät Talouden hallinta Arviointikriteerit Tavoite Tulorahoituksen riittävyys Toimintakatteen kasvu < verorahoituksen kasvu Vuosikate/poistot, -% vuonna 2008 vuonna 2009 ennen veroprosentin nostoa tulee käyttää ensisijaisesti muita keinoja tulorahoituksen lisäämiseen yhteisöverotuoton kasvattaminen toiminnoilla kustannustehokkaat käyttöasteet säästöt: operatiivisten toimintojen tehostaminen, erilaisten vaihtoehtojen esittäminen johtamisen kehittäminen energian säästöhankkeet 179 yli 100 tilikauden tulos pysyvästi 7

8 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Investointien priorisointi (taso ja kohteet) Suhteellinen velkaantuneisuus, -% vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Lainat/asukas enintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 Omavaraisuusaste, -% vähintään vuonna 2008 vuonna 2009 vuonna 2010 vuonna 2011 vuonna 2012 positiivinen Investointisuunnitelma taloussuunnittelu- ja kuusivuotiskaudelle tasapainotetaan vuosittain tasapainottamissopimus 8-10 milj. euroa/vuosi Kunta Konserni 56,4 70, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Kunta Konserni maltillinen lainakannan kasvu < < Kunta Konserni 53,7 39, vrt. kriisikuntamittariston raja-arvo alle 50 % Tehokas ja vaikuttava omistajapolitiikka Kuntakonsernin toiminnan tuloksellisuus: pääoman ja omistuksen käytön tehostaminen Mäntsälän kuntakonsernin omistajapolitiikka on määritelty ja käyttöönotettu selvitetään ulkopuolisen omistuksen lisäämismahdollisuudet vuoden 2010 loppuun mennessä Mäntsälän Sähkö Oy:n toiminnan tehostaminen; osingonmaksu, toimiverkon laajentaminen, liiketoiminnan lisääminen (vrt. resurssilisäys) vanhan, tarpeettoman rakennuskannan ja tuottamattoman maaomaisuuden myynti suunnitelmakaudella toimistotyön yhteiskäyttö konsernitasolla; palvelu- ja työprosessit avattava vuoden 2009 aikana 8

9 liikelaitoksen, kuntayhtymien ja tytäryhtiöiden ohjauksen tehostaminen konsernikokonaisuuden hallinta ja yhteistyön tehostaminen suunnitelmakaudella YHDYSKUNTARAKENNE Mäntsälässä voi elää monipuolisesti keskustassa tiiviimmin, kylissä väljemmin. Luonnonläheisyys säilytetään. Turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Vireät kylät ovat kunnan merkittävä vetovoimatekijä! Yhdyskuntarakennetta ohjataan kaavoituksella niin, että se mahdollistaa toimivan julkisen liikenteen ja kustannustehokkaan kunnan palvelutuotannon. Ilmaston muutosta lisäävää liikennettä vähennetään. menestys- Kriittiset tekijät Arviointikriteerit Tavoite Eheytyvä yhdyskuntarakenne Suunnitelmallinen ja kestävä maankäyttö Järkevä kaavoitus ja rakentamisen aktiivinen ohjaus Kestävän kehityksen ohjelma valmistuu ja otetaan käyttöön maankäytössä ja sen suunnittelussa sekä rakentamisessa. Koko kunnan maankäyttövisio käynnistyy ja valmistuu Naapurikuntien suunnitelmat otetaan tarpeellisilta osin huomioon. Osayleiskaavoja ja asemakaavoja laaditaan kaavoituskatsauksen mukaan. Maankäytön visio, osayleiskaavat ja niihin perustuvat asemakaavat ohjaavat yhdyskuntarakenteen eheytymistä. Ne parantavat julkisen liikenteen mahdollisuuksia ja vähentävät ilmastonmuutoksesta aiheuttavaa liikennettä. Kunnan palvelutuotannon kustannukset eivät kasva hajautumisen vuoksi. Kirkonkylän ydinkeskusta on kunnan kaupallinen keskus. Marketit ja erikoiskauppa sijoitetaan tukemaan nykyistä päivittäistavara- ja erikoiskauppaa keskustassa. Asemanseutu ja ydinkeskusta yhdistetään toiminnallisesti toisiinsa. Kehitetään erityisesti Kehä V:n ja moottoritien sekä Vanhan Lahden- 9

10 tien yritysalueita. Oikorataa hyödynnetään myös yritysten käyttöön (esim. Kapulin pistoraide ottaen huomioon yritysten sijoittuminen, työpaikat ja kustannukset). Selvitetään Tuuliruusun alueen maankäyttömahdollisuuksia vuoden 2010 loppuun mennessä. Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan ensisijaisesti kyläkeskuksiin ja kyläalueille niiden toiminnallista rakennetta monipuolistaen. Pitkäjänteinen maapolitiikka Riittävä raakamaan hankinta osayleiskaavojen perusteella Maapoliittisten keinojen monipuolinen hyödyntäminen Kunnan omistuksessa on vähintään viiden vuoden asemakaavoituksen edellyttämä maantarve eri käyttötarkoituksiin n. 30 ha/v. Kunnalla on tarvittava ja toteutettavissa oleva yritystonttivaranto (10 tilaa vaativan kaupan ja 10 tuotannollisen toiminnan tonttia). Maapolitiikan hoito on johdonmukaista ja päätöksien tulee olla kuntataloudellisesti perusteltuja pitkällä tähtäimellä. Kunta vaikuttaa omalla maapolitiikallaan maan hintatasoon. Maapoliittisia keinoja sovelletaan maapoliittisen ohjelman mukaisesti: vapaaehtoiset kaupat etuosto maankäyttösopimus asemakaavan mukaista rakennusoikeutta lisättäessä, muutoin vain erityistapauksissa kunnanvaltuuston erillisellä päätöksellä lunastus korotettu kiinteistövero rakentamiskehotus 10

11 Monipuolinen ja riittävä tontti- ja asuntotuotanto Kaavoituksella varmistetaan monipuolinen tonttitarjonta Nykyisten asemakaavojen tarkistamistarve arvioidaan tonttitarjonnan monipuolisuuden (esim. Kaunismäki) ja täydentämisen näkökulmasta (mm. ydinkeskusta, Mustamäki). Kehitetään asuntotonttien tarjontaa (tonttien koko, sijainti, eri ikäryhmien tarpeet, kortteli- ja talotyypit jne.) Kehitetään monipuolista ja joustavaa yritystonttien tarjontaa. Helsingin seudun aiesopimuksen noudattaminen. Vuokra-asuntoja rakennetaan entistä enemmän. Asuntotuotanto on 270 asuntoa vuosittain. Tuotannosta on 20 % ARA:a (54 asuntoa/v.) Lisäksi vapaarahoitteisia vuokraasuntoja rakennetaan kysynnän perusteella. Kunnan tonttien luovutus Luovutuksen periaatteet hyväksyy kunnanvaltuusto. Kunnalla on suunnitelmakaudella vuosittain luovutuksessa keskiarvona 40 AO-tonttia. Kerrostalotontteja on tarjolla kirkonkylän ydinkeskustassa. Osoitetaan riittävä tonttivaranto vuokratuotantoon. Viihtyisä ja laadukas elinympäristö Taajamakuvan vetovoimatekijöiden tunnistaminen ja korostaminen Kirkonkylän taajamakuvaa kohennetaan. Mäntsälänjoen ympäristön, keskeisten puistoalueiden ja lähiliikuntaalueiden toteuttaminen etenee. Julkiset alueet ja rakenteet toteutetaan laadukkaasti. Panostetaan ympäristökasvatukseen (esim. kulttuuriympäristön opaskartta ). Kevyen liikenteen verkosto kuntoon Laaditaan kevyen liikenteen kehittämissuunnitelma (erityisesti yhteydet asemalle) vuoden 2011 loppuun mennessä. Reittien toteuttamiseen ja laatuun panostetaan. 11

12 ELINKEINOT Mäntsälä on houkutteleva yritysten sijoittumispaikkana. Elinkeinopolitiikka huolehtii yritysten toimintaedellytyksistä, tavoitteena työpaikkojen lisääminen Mäntsälässä. Elinkeinorakenteen kehittämisessä panostetaan sekä kaupalliseen että tuotannolliseen toimintaan Arviointikriteerit Tavoite menestys- Kriittiset tekijät Työpaikkaomavaraisuus/työpaikkojen määrän lisääminen Työpaikkaomavaraisuuden ja työpaikkamäärän kohottaminen Työvoimavaltaisten yritysten saaminen paikkakunnalle Työpaikkaomavaraisuus Tavoite ,5 % Tavoite % Tavoite ,5 % Tavoite % Työpaikkamäärätavoite Keskimäärin 100 uutta yritystä vuosittain (brutto). Palvelualan yritysten saanti paikkakunnalle (päivittäis-tavarakauppa, erikoiskauppa, tilaa vievä kauppa). Mäntsälään syntyy korkean koulutuksen ja tulotason työpaikkoja uusien yritysten myötä. Panostetaan pk-yritysten toimintaedellytyksiin (tilojen hankinnassa avustaminen, liiketoimintaosaamisen parantaminen, markkinoinnin tukeminen) toimialasta riippumatta Tonttitarjonta Tonttitarjonta on riittävää, monipuolista, ns. hetivalmista (tontti tasattuna, kunnallistekniikka rajalla) ja muunneltavaa. Yritystoiminnan sijoittumisen keskiössä on Kehä V:n risteysalue lähiympäristöineen Tonttien muunneltavuuden avulla (ohjeelliset tonttijaot) optimoidaan kunnallistekniset kustannukset Kapulin yritysalueen kaavallinen ja kunnallistekninen valmius saatetaan päätökseen vuosien aikana. 12

13 Yritysten vaihtoehtoisina sijoituspaikkoina voivat olla myös kyläkeskukset. ke- Elinkeinorakenteen hittäminen Mäntsälän vahvuuksien hyödyntämisessä onnistuminen Kunnan elinkeinopolitiikan rooli vahvuuksien hyödyntämisessä: yritysten etsiminen, koonti yhteen ja liikeideoiden tukeminen (vetäjä itse yhtenä yrittäjänä, kehittäjäorganisaatioiden tuki). Elinkeinoja kehitetään klustereiden kärkiyritysten avulla: kasvuyrittäjyyteen perustuvia yritysryppäitä perustetaan logistiikkaan, tilaa vaativaan kauppaan ja erikoiskauppaan Mäntsälän hyvän logistisen sijainnin johdosta panostetaan logistiikkayritysten saamiseen Mäntsälään (vähintään 2 merkittävää toimijaa strategiakaudella, vähintään m2 ja/tai 50 työntekijää). Maataloustuottajien edellytykset lähiruoan tuottamiseen (tuotanto, jalostus, kauppa) tutkitaan vuosien aikana Aseman yhteyteen sijoittuu liikeelämän palveluja tarjoavia yrityksiä alkaen vuosina Selvitetään vuosien aikana mahdollisuudet saada lentokenttä Mäntsälään. Lentokenttä (halpalennot, rahti, koulutus, pienilmailu) tukee hyvän logistisen aseman takia alueelle muodostuvaa logistiikkaklusteria. Markkinoinnin suunnitelmallisuus ja markkinoinnin menetelmien kehittäminen Vuosittainen markkinointisuunnitelman toteutumisen seuranta Laaditaan vuosittain markkinointisuunnitelma, jossa määritetään elinkeinotoiminnan markkinoinnin painopisteet. Markkinointi kohdistetaan erityisesti sijoittumispäätöksiä tekeviin tahoihin (mm. välittäjäorganisaatiot, joiden kautta yritykset etsivät tontteja). Toiminnan tehostaminen ja kilpailukyvyn parantaminen Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyön merkittävä eteneminen strategiakaudella Hyvinvointipalvelujen tuottaminen palvelusetelien avulla aloitetaan 2010 alkaen. Konserniyhteistyötä tiivistetään kus- 13

14 tannustehokkuuden ja Mäntsälän kilpailukyvyn parantamiseksi SEUTUYHTEISTYÖ Mäntsälä on aktiivinen osallistuja tuloksellisessa seutuyhteistyössä. Yhteistyötä tehdään etenkin palvelujen turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kunnan kilpailukyvyn ja vetovoiman parantamiseksi sekä mielikuvan vahvistamiseksi. Keskeiset yhteistyötahot ohjelmakaudella ovat KUUMA- alue ja Helsingin seutu. Tämän lisäksi kehitetään projektikohtaista yhteistyötä Hyvinkään, Lahden ja Sipoon alueiden kuntien kanssa. Mäntsälä suhtautuu myönteisesti mahdollisiin kuntaliitosselvityksiin. Kriittiset menestystekijät Arviointikriteerit Tavoite Seutuyhteistyön sisältö ja tavoitteet Kunnan omat ja seudulliset tavoitteet Taloussuunnitelmassa asetetaan vuosittain seutuyhteistyölle selkeät ja mitattavissa olevat tavoitteet kunkin toimialan osalta. Tavoitteiden toteutumista seurataan vuosittain osavuosikatsauksissa ja tilinpäätöksissä. tulok- Seutuyhteistyön sellisuus Koko metropolialueen yhteistyö (Metropolialue laajasti eli vähintään koko Uusimaa) Mäntsälä huolehtii eduistaan mm. maakuntakaavoituksessa Sosiaali- ja terveyshuollon lainsäädännön uudistuksesta aiheutuvat yhteistoimintaa koskevat päätökset on tehty tällä valtuustokaudella Työmatkaliikenteen lippujärjestelmien kehittäminen ja joukkoliikenteen osuuden lisääminen MAL ja HLJ hankkeiden edunvalvonta Helsingin seudun yhteistyö KUUMA yhteistyö Yhteistyö suurissa investointihankkeissa KUUMAn sisäisen erikoisosaamisen ja erikoistumisen edistäminen yhteistyö maankäytön suunnittelussa, erityisesti raja-alueilla (mm. JÄMÄKE-hanke) rajaseutuyhteistyön lisääminen; hinnoittelusta sopiminen, että maksut ovat kohtuullisia sekä ostajan että myyjän kannalta 14

15 aktiivinen osallistuminen yhteishankkeiden selvitysvaiheeseen ja päätös yhteistyössä mukanaolosta kokonaishyöty huomioon ottaen luottamushenkilöiden osallistumisen lisääminen Muu kunta- ja seutuyhteistyö sekä yhteistyö valtionhallinnon, yritysten, oppilaitosten ja muiden sidosryhmien kanssa selvitys vuosien aikana lentokentän saamisesta Mäntsälään kehä V hyväksytty brändi, joka toteutetaan projektin tavoitteiden mukaisesti projektikohtainen yhteistyö Hyvinkään ja Lahden alueiden kanssa (mm. Henna) 15

16 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET 2.1. Taloudelliset lähtökohdat Väestö Väestökehitys ,0 11,0 9, , , ,6 1,8 2,3 1,8 2,4 1,6 0,9 2,0 2,0 2,0 2,0 2, * 2010* 2011* 2012* 2013* 2014* 2015* 3,0 1,0-1,0 väkimäärä muutos-% Väestön ikärakenne v ja suhteellinen osuus väestöstä suht. suht. suht. suht. suht. suht osuus 2004 osuus 2005 osuus 2006 osuus 2007 osuus 2008 osuus Väestön määrä muutos muutos-% 1,6 2,4 1,8 2,3 1,8 2,4 0 v , , , , , ,4 1-5 v , , , , , ,3 6 v , , , , , ,5 0-6 v. yht , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , , v , , , , , ,1 90- v. 57 0,3 66 0,4 62 0,3 79 0,4 75 0,4 75 0,4 16

17 Työvoima ja työpaikat TYÖLLINEN TYÖVOIMA ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,3 Teollisuus ,7 Rakennustoiminta ,7 Kauppa ,3 Liikenne ,7 Palvelut ,1 Tuntematon ,2 YHTEENSÄ ,0 TYÖVOIMAN MÄÄRÄ TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ TYÖPAIKAT MÄNTSÄLÄSSÄ ELINKEINO lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm % Maa- ja metsätalous ,6 Teollisuus ,8 Rakennustoiminta ,5 Kauppa ,0 Liikenne ,8 Palvelut ,2 josta yhteiskunnalliset palvelut ,8 Tuntematon ,1 YHTEENSÄ % Työpaikkojen kasvu v (10 v.) 811 työpaikkaa 19,6 - josta yhteiskunnallisten palvelujen työpaikkojen kasvu 368 työpaikkaa 26,9 PENDELI TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS: Omavaraisuus Mäntsälä 78,0 72,4 67, 3 63,8 63,4 61,4 59,1 58,6 58, 8 KUUMA-kunnat 63, 9 65,4 64,8 63,9 63,2 63,5 64, 0 v lähtien Kuuma-kuntien tp-omavaraisuuslaskelmassa mukana Pornainen 17

18 2.2. Talouskehitys Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna syöksykierteessä. Alkuvuonna tuotanto on supistunut lähes 10 % ja alhaisen vientikysynnän johdosta teollisuustuotanto laskee 15 % edellisvuodesta. Arviot maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailman kaupan piristymisestä ovat osin ristiriitaisia. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa mittavat ja kohdistuneet rahoitusjärjestelmän toimintaan sekä finanssipolitiikkaan, jolla kulutusta ja investointeja on lisätty. Korkotaso on alentunut merkittävästi. Kysynnän alhainen taso on pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on velkaantunut merkittävästi. Lähivuosina finanssipolitiikkaa tullaan asteittain kiristämään liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta ja työttömyyden kasvu hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo eri ennustelaitosten kansantuotteen kasvuvaihteluväli -4,5 % - -7,0 %. Vuoden 2010 talouskasvuarviot vaihtelevat -1, ,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotanto supistuu tänä vuonna 6 %. Kansainvälinen talous alkaa toipua vuonna Suomessa tuotannon kasvu jää 0,3 prosenttiin. Työllisyys on vuonna 2009 vielä suotuisa. Työllisyysaste alenee ensi vuonna 66 prosenttiin ja työttömyysaste kohoaa yli 10 prosenttiin keskimäärin henkeen. Kuluttajahintojen nousu pysähtyi viime vuonna ja nousu on jäänyt tänä vuonna 0,1 prosenttiin. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan ensi vuonna 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta Tuotanto/BKT 4,9 4,2 1,0-6,0 0,3 Ansiotasoindeksi, muutos-% 3,0 3,4 5,6 4,2 3,0 Inflaatio 1,6 2,5 4,1 0,1 1,2 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,4 9,0 10,5 Julkinen velka/bkt 39,2 35,2 34,2 41,4 48,2 Euribor, 3kk, % 3,1 4,3 4,8 1,5 2,0 10 vuoden korko, % 3,8 4,3 4,3 3,8 4,1 (Lähde: Kuntataloustiedote 4/2009) Kunta ja palvelurakenneuudistus Palvelurakenteita uudistetaan voimaan tulleen ja vuoden 2012 loppuun saakka voimassa olevan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) mukaan. 18

19 Lain tarkoituksena on - vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta - kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia - uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää - tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palvelujen ohjauksen kehittämiselle. Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kuntia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntien yhdistymistä tuetaan vuosien alusta voimaan tulevissa kuntaliitoksissa yhdistymisavustuksilla. Vuoden 2009 toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Puitelaissa säädettyjen väestöpohjavaatimusten täyttyminen varmistetaan perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja ammatillisen peruskoulutuksen järjestämiselle. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntien yhdyskuntarakenteellisia ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Toimenpiteiden arvioinnissa erityistä huomiota kiinnitetään kaupunkiseutujen suunnitelmien sisältöön ja niiden toteuttamiseen ja yhdyskuntarakenteen eheytymiseen. Peruspalveluohjelma lakisääteistettiin vuoden 2008 alusta. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2010 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannustenjakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkean osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuden tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaista laskennallista valtionosuutta sekä esiopetuksen, perusopetuksen, kirjaston, kulttuuritoiminnan sekä taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden valtionosuus säilytetään, jos ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin kustannuksiin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirtyvien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Kuntien parhaat palvelukäytännöt hankkeella täydennetään kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Kehitetään palvelujen tuottavuuden arviointia ja sovitaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa huomioidaan mekaanisen tuottavuuden lisäksi palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palvelujen järjestämis- ja tuottamistapoja edistetään mm. edistämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottavuutta. Kannustetaan tilaaja-tuottajamallin käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän käyttöönottoa ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden kehitysnäkymät ovat huonontuneet talouskriisin myötä nopeasti. Syksyllä 2008 arvioitiin vielä peruspalvelubudjetin kehitysarviossa kuntatalouden pysyvän vahvana. Nyt on kuitenkin selvää, että kuntatalous kiristyy kuluvana vuonna merkittävästi. Verotulojen jyrkkä aleneminen johtuu pääasiassa suhdanneherkän yhteisöverotuoton romahtamisesta. 19

20 Tulojen supistuminen aiheuttaa kuntatalouteen syvän alijäämän, mikäli ennakoitu tulojen kasvu toteutuu kuluvana ja ensi vuonna. Uusi tilanne vaikuttaa kuntiin usean vuoden ajan, vaikka yleinen taloustilanne alkaisi syksyllä 2010 asteittain parantua. Talouskriisi tulee kunnille hankalaan aikaan, sillä kunnissa tulisi varautua väestön ikääntymisestä johtuvaan palvelujen kysyntään, mikä lisää kustannuksia samalla kun talouskasvu hidastuu. Vuonna 2008 kuntatalouden tila oli vielä varsin kohtuullinen. Kuntatalouden rahoitusalijäämä luo painetta sopeuttaa taloutta kohti tasapainoa. Menopuolella tämä tarkoittaa käyttötalouden ja investointien mitoituksen kriittistä tarkastelua. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja kuntien velan viime vuosiakin nopeampaan lisääntymiseen ovat erittäin suuret. Palvelujen kysyntä ja työvoimaan saannin kiristyminen lisäävät kustannuspaineita. Tuottavuutta parantavien uudistusten ja maltillisen palkkasopimusten merkitys korostuu entisestään. Verotulojen arvioidaan vähenevän taantuman seurauksena vuonna ,6 prosenttia. Vuosina verotulojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 3,2 prosenttia talouden palautuessa taantumasta. Vuonna 2010 verotulot kasvavat vain 1,2 prosenttia, mutta kasvun arvioidaan nopeutuvan vuodesta 2011 alkaen. Kuntatalouden nopeasti heikentyneiden näkymien vuoksi valtio lähtökohtaisesti pidättäytyy tässä vaiheessa kuntien menoja lisäävistä toimista. Tästä syystä kehyspäätösten ja peruspalveluohjelmaan sisältyvien uudistusten laajuus, voimaantulokohta ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan kussakin tapauksessa erikseen. Vuosien tilinpäätösten eräitä tunnuslukuja: euroa Koko maa Uusimaa as. kunnat Mäntsälä Vuosikate/as Lainakanta/as (Peruspalveluohjelma /VM maaliskuu 2009) Verorahoituksen kehitys Verotulot Kunnallisveron verotilitykset ovat kasvaneet tänä vuonna koko maassa tammi elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna (Mäntsälässä 6 %). Työllisyyden heikkeneminen ei ole näkynyt täysimääräisesti, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatulojen tuloverot ovat kokonaisuutena alentuneet viime vuoden tasosta 4 prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä tilitysten arvioidaan supistuvan 6 7 % edellisvuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisverotuksen tilitykset jäävät tänä vuonna edellisvuoden tasolle. 20

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012

Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 Liite 1 Mäntsälän kunnanvaltuusto 22.6.2009 88 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 MÄNTSÄLÄN KUNNAN STRATEGIA VUOSILLE 2009 2012 VISIO VUOSILLE 2009-2020: LUONNONLÄHEINEN MÄNTSÄLÄ ON MAHDOLLISUUKSIEN

Lisätiedot

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN KUNTA. Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Liite 1 Kunnanvaltuusto 15.11.2010 113 MÄNTSÄLÄN 2011 KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. KUNTASTRATEGIA... 3 2. TALOUSSUUNNITELMAN TALOUSPERUSTEET... 16 2.1. Taloudelliset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009

Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 Liite 1: Mäntsälän kunnanvaltuusto 1.12.2008 98 MÄNTSÄLÄN KUNTA TALOUSARVIO 2009 TALOUSSUUNNITELMA 2009 2011 SISÄLLYSLUETTELO Taloussuunnitelma 2009-2011 Talousarvio 2009 1. KUNTASTRATEGIA...3 2. TALOUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 30.9.2016 Talous- ja hallinto-osasto 26.10.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.9.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.8.2017 Talous- ja hallinto-osasto 26.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.8.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.7.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.7.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä 1.1.

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit

Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit Kuntatalouden tunnusluvut Kouvola ja vertailukaupungit 19.5.2016 Heikki Miettinen Rakenne A. A. Nykyiset kriisikuntamenettelyn tunnusluvut B. Uuden Kuntalain mukaiset tunnusluvut B. - arviointimenettelyt

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja

TALOUSTILANNE Eeva Suomalainen Talousjohtaja TALOUSTILANNE 2017-2018 Eeva Suomalainen Talousjohtaja Kajaani on Kainuun maakuntakeskus, jonka aseman arvioidaan vahvistuvan maakuntauudistuksen myötä. Kainuun ja Kajaanin haasteena tulevaisuudessa on

Lisätiedot

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin

Vuoden 2009 talousarvion toteutuma Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Vuoden 2009 talousarvion toteutuma 31.8.2009 Kaupunginjohtaja Mauri Gardin Budjettivertailua vuoteen 2008 25.9.2009 Ulkoinen laskelma 2008 2009 Muutos % Tilanne 31.8.2009 8kk 8kk Toimintatuotot 36 536

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014

MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 MÄNTSÄLÄN KUNTAKONSERNI Valtuustoinfo 25.8.2014 1 Hankkeen tausta ja organisoituminen Mäntsälän kunnanvaltuusto 20.6.2012 hyväksyi kuntastrategian tarkennuksen, jossa asetettiin tavoitteet 2012. Strategiassa

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio

Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Kuuma-kunnat Kuntajakoselvityksen talousosio Perlacon Oy, HT Eero Laesterä KTM, BBA, IAT Katja Pesonen Erityisasiantuntija Tuomas Hanhela Teemat Lähentymiskriteerit Sopeutustarpeet 5.5.2014 Copyright Perlacon

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 146 30.5.2016 48 Tilausten toteutuminen 31.3.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 30.5.2016 146 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tilausten toteutuminen

Tilausten toteutuminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 233 22.8.2016 73 Tilausten toteutuminen 30.6.2016 Asianro 348/02.02.02/2016 Päätöshistoria Kaupunginhallitus 22.8.2016 233 Talousjohtaja Anna-Kristiina

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015

Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne. Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 Vuoden 2016 talousarvion valmistelutilanne Kaupunginvaltuuston seminaari 21.9.2015 22.9.2015 YHTEENVETO KOLMANNESVUOSIKATSAUKSESTA - Elokuu 2015 - Käyttötalouden toteutumisennuste Käyttötalouden ylitysuhka

Lisätiedot

Tilinpäätöksen ennakkotietoja

Tilinpäätöksen ennakkotietoja Tilinpäätöksen ennakkotietoja 22.2.2017 TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi ennakkotiedon mukaan 367 henkilöllä (e75 881) Rakentaminen edelleen korkealla tasolla; asuntoja valmistui 528 ja lupia myönnettiin

Lisätiedot

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm

Kasvun haasteet Helsingin taloudelle. Tuula Saxholm Kasvun haasteet Helsingin taloudelle Tuula Saxholm Helsingin talous nyt Helsinki sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen talouden näkökulmasta Helsingin kasvu ja investoinnit Helsingin tulopohja Helsingin

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Talouden kehitys 2016

Talouden kehitys 2016 KARKKILAN KAUPUNKI Talouden kehitys 2016 Valtuustoseminaari 24.4.2015 TALOUSARVIOPROSESSI 2016 *:llä merkityt päivämäärät ovat viitteellisiä Kaupunginvaltuusto 7.12.2015* Tavoite- ja Kehysseminaari 24-25.4.2015

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2015 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen TILINPÄÄTÖS 2015 Koko kaupunki TP 2014 TP 2015 Muutos % Toimintatuotot 68 664 727 62 560 049-6 104 678-8,9 Toimintakulut -399 456 971-406 350 041-6 893 069

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2008 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot