VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYSTRENDIT SEKÄ ASUMISEEN VAIKUTTAVAT TUKIMEKANISMIT TURUN KAUPUNKISEUDULLA

Transkriptio

1 VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYSTRENDIT SEKÄ ASUMISEEN VAIKUTTAVAT TUKIMEKANISMIT TURUN KAUPUNKISEUDULLA

2 VÄESTÖN JA ASUMISEN KEHITYSTRENDIT SEKÄ ASUMISEEN VAIKUTTAVAT TUKIMEKANISMIT TURUN KAUPUNKISEUDULLA 2010 ISBN Varsinais-Suomen liitto PL 273 (Ratapihankatu 36) Turku (02)

3 ALKUSANAT 4 RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ 5 AIHEPIIRIÄ KOSKEVIEN AINEISTOJEN RAJAUS 5 TILASTOLÄHTEET 5 TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAT ALUEJAOT 5 VERTAILUAJANKOHTIIN VAIKUTTAVAT LAKI- JA LUOKITTELUMUUTOKSET SEKÄ 90-LUVUN LAMA 5 TYÖPAIKKAKEHITYKSESTÄ LYHYESTI 6 TOIMINTOJEN ULKOISTAMINEN SEKOITTAA TILASTOTARKASTELUJA 6 NOUSU 90-LUVUN LAMAN POHJALTA KESTI YLI 10 VUOTTA 6 KAUPAN JA TEOLLISUUDEN TYÖPAIKKOJEN SIJAINNIT MUUTTUNEET 6 VÄESTÖNKEHITYS VUODESTA 1980 NYKYPÄIVÄÄN 11 KASVU PALAUTUNUT 90-LUVUN HUIPPUVUOSISTA TAKAISIN 80-LUVUN TASOLLE 11 RAKENNEMALLIALUEEN VÄESTÖ LEVITTÄYTYY YHÄ LAAJEMMALLE ALUEELLE 11 SIIRTOLAISUUS NOUSSUT MERKITTÄVIMMÄKSI VÄESTÖNKASVUN OSATEKIJÄKSI 11 TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖLASKELMISTA 14 OMAVARAISLASKELMATKIN OLEMASSA 14 TRENDILASKELMAT VAARALLISIA VÄÄRINKÄYTETTYNÄ 14 ERI VUOSINA TEHTYJEN TRENDILASKELMIEN VERTAILUA 15 KUOLLEISUUS ARVIOITU TARKEMMIN TUOREIMMISSA LASKELMISSA 15 KOKONAISHEDELMÄLLISYYS NOUSSUT, HEDELMÄLLISYYSALUEIDEN MUODOSTAMINEN TARKEMPAA 15 ELINIKÄ PIDENTYY, TYÖHÖNSIIRTYMIS- JA POISTUMISIKÄ NOUSEVAT AIKA VAIHTAA IKÄRYHMÄLUOKITUKSIA 15 VÄESTÖKEHITYS TULEVAISUUDESSA 21 VÄESTÖNKASVU HIDASTUU 21 LASTEN MÄÄRÄN KEHITYS AALTOMAISTA TYÖIKÄISTEN MÄÄRÄ EI LASKE KOVIN PALJON VUOTTA TÄYTTÄNEITÄ TULEVAISUUDESSA YHTÄ PALJON KUIN PÄIVÄHOITOIKÄISIÄ NYT 21 USEIN LIIAN VÄHÄLLE HUOMIOLLE JÄÄVÄT ASIAT KUNTIEN VÄESTÖTAVOITTEISSA 21 SIIRTOLAISUUS VOIMISTUU 21 LAPSIPERHEALUEET EIVÄT IKUISESTI LAPSIPERHEALUEITA VAAN NIIDENKIN ASUKKAAT IKÄÄNTYY 21 MUUTTOLIIKE RAKENNEMALLIALUEELLA NOLLASUMMAPELIÄ 21 ASUNTOKUNTIEN RAKENNE ENNEN JA NYT 22 ENNEN ENITEN YDINPERHEITÄ NYKYÄÄN YKSINASUVIA JA PARISKUNTIA 22 NYKYÄÄN NELJÄNNES LAPSIPERHEISTÄ YHDEN VANHEMMAN TALOUKSIA 22 PERHEIDEN MÄÄRÄ VÄHENEE MUTTA SUURPERHEET YLEISTYVÄT 22 OSA VÄESTÖSTÄ ASUU LAITOKSISSA 22 PERHETILASTOT KONSERVATIIVISIA 22 ASUNTOKUNTA- JA PERHETILASTOJEN YHDISTÄMINEN 22 ASUNNOT JA ASUMINEN 27 PIENTALOASUMINEN KASVUSSA, YHÄ SUUREMPI OSA ASUNNOISTA EI-VAKITUISESSA ASUINKÄYTÖSSÄ 27 PIENTALOASUNNOISSA MYÖS YKSIN TAI KAKSIN ASUVIA SUURET MÄÄRÄT 27 VUOKRA-ASUNNOT KAUPUNGEISSA, KEHYSKUNNISSA ASUTAAN USEAMMIN OMISTUSASUNNOISSA 27 ASUNTOKUNTIEN MÄÄRÄN TULEVAISUUSKEHITYKSEN LASKENTATAPA 32 IKÄRAKENNE ASUNTOKUNTIEN MÄÄRÄN MUUTOKSEN SUURIN TEKIJÄ 32 ASUNTOVÄESTÖÖN KUULUMATON VÄESTÖNOSA HUOMIOITU LASKEMISSA 32 KOLME KEHITYSVAIHTOEHTOA ASUNTOKUNNISTA 32 KAKSI KEHITYSVAIHTOEHTOA 3+ HENGEN ASUNTOKUNNISTA: YDIN- VAI YKSINHUOLTAJAPERHEITÄ 33 ASUNTOKUNTIEN LUKUMÄÄRÄ TULEVAISUUDESSA RAKENNEMALLIALUEELLA 35 ASUNTOKUNTIEN LUKUMÄÄRÄN KASVU HIDASTUU 35 YKSINASUVIEN MÄÄRÄ VOI KOLMINKERTAISTUA VANHEMMISSA IKÄRYHMISSÄ 35 ASUNTOJA TARVITAAN MYÖS EI-VAKITUISEEN KÄYTTÖÖN, ASUNTOJA TARVITAAN AIEMPAA ENEMMÄN 35 ASUMISEEN TARKOITETUN UUDEN KERROSALAN TARVE 36 ASUNTOKUNTAKEHITYKSESTÄ TARVITTAVAAN KERROSALAAN 36 EI-VAKITUISESSA KÄYTÖSSÄ OLEVAT ASUNNOT HUOMIOITU MYÖS KERROSALATARPEESSA 36 KERROSALAA TARVITAAN JOKA VUOSI LISÄÄ YHTÄ PALJON KUIN TÄLLÄ VUOSITUHANNELLAKIN 36 MITÄ NÄILLÄ LASKEMILLA SITTEN TEKEE? 36 OMISTUSASUMISEEN VAIKUTTAVAT TUKIMEKANISMIT 40 ASUNTOVELAN KORKOVÄHENNYKSET 40 VARAINSIIRTOVERO 40 LUOVUTUSVOITON VEROTUS 40 ASP 40 TONTTITUOTANNON SUBVENTOINTI 40 VUOKRA-ASUNTOTUOTANNON JA VUOKRA-ASUMISEN TUKIMEKANISMIT 40 ASUNTOTUOTANNON NYKYINEN KORKOTUKI 40 ARAVA 40 SIJOITUSASUNNON VUOKRATULOISTA TEHTÄVÄT VÄHENNYKSET JA POISTOT 41 TYÖASUNTOVÄHENNYS 41 KELAN YLEINEN ASUMISTUKI JA ELÄKKEENSAAJAN ASUMISTUKI 41 OPISKELIJAN ASUMISLISÄ 41 ASUMISEEN VAIKUTTAVAT LIIKENTEEN TUKIMEKANISMIT 42 KOULUMATKAT 42 TURUN SEUDUN JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMÄ 42 TURUN SISÄINEN JOUKKOLIIKENNE 42 TURUN SEUDUN KUNTARAJAT YLITTÄVÄ JOUKKOLIIKENNE 42 TYÖMATKAVÄHENNYS 43 LUONTOISEDUT: AUTOETU, PYSÄKÖINTIPAIKKA, TYÖSUHDEMATKALIPPU, TYÖSUHDEPYÖRÄ 43 MUUT KUNTIEN JA VALTION TOIMENPITEET 43 VALTION MAAHANMUUTTO- JA PAKOLAISPOLITIIKKA 43 KOTIHOIDON TUEN KUNTALISÄ 44 TOIMEENTULOTUKI JA ASUMISMENOT 44 KUNNALLISVERO 44 KOTITALOUSVÄHENNYS 44 LÄHDEMATERIAALIA 45 LIITETAULUKOT 47 3

4 ALKUSANAT Seudullisella suunnittelulla on Turun seudulla pitkä historia. Vuoden 1952 Turun yleiskaavassa tarkasteltiin koko Turun kaupunkiseutua. Aluerakenne alkoi kehittyä 1950-luvulla juuri yleiskaavasta vastanneen Olavi Laisaaren ajatuksiin tukeutuen. Turun seudun yleiskaavallinen yhteistyö alkoi syventyä sisäasiainministeriön vuoden 1974 yleiskirjeen vaikutuksesta. Ensimmäinen yhteistyöraportti julkaistiin vuonna 1979 ja toinen raportti kaksi vuotta ensi mäisen jälkeen. Jälkimmäinen sisälsi jo alueidenkäytön kokonaissuunnitelman. Raporttien tuloksia hyödynnettiin seutukaavatyössä. Koko Varsinais-Suomea koskeva ensimmäinen vaiheseutukaava vahvistettiin vuonna Tämä sisälsi linjauksia pääasiassa suojelu- ja virkistysalueiden ja -kohteiden sekä vastaavien maa- ja metsätalousalueiden monikäyttöalueiden lisäksi mm. erityistoimintojen ja liikenteen alueet ja kohteet, liikenteen ja teknisen huollon linjat. Vuotta myöhemmin vahvistettiin myös Varsinais-Suomen toinen vaiheseutukaava, jossa käsiteltiin loma-asutusta, kyläalueita ja maa-ainesten ottoalueita. Yleiskaavallista yhteistyötä Turun seudulla jatkettiin ja kehitettiin samanaikaisesti em. vaiheseutukaavoituksen kanssa. Vuonna 1986 valmistui kolmas yhteistyöraportti, joka oli aiempia raportteja laajempi ja monipuolisempi. Siinä käsiteltiin kuntien kaavoitusohjelmia, liikennettä, teknistä huoltoa, asuntotuotantoa sekä seutukaavojen ja kuntien suunnitelmien yhteensovittamista. Raporttia täydennettiin vuonna 1987 teollisuusalueita käsittelevällä esitteellä. Edessäsi on laajahko kooste erilaisia tilastoja, tilastoanalyysiä sekä tiivistetty yhteenveto valtion ja kunnan tarjoamista tukimuodoista koskien väestöä, asumista ja liikkumista. Aineisto on koottu ensisijaisesti rakennemallityön suunnittelun pohjaksi. Aineiston keskeisimpiä asioita ovat alueen yhdyskuntarakenteen mennyttä ja tulevaa kehitystä kuvaavien tilastoindikaattorien (väestö, asunto-kunnat, työpaikat, rakentaminen) raportointi ja analysointi. Raportissa tarkastellaan rakennemallialuetta suhteessa koko maakunnan kehitykseen. Raportti ei sisällä tavoiteasetteluja eikä arvosidoksia. Arviot tulevien vuosien kehityksestä perustuvat Tilastokeskuksen trendilaskelmiin ja niistä johdettuihin osittain teoreettisiin vaihtoehtoihin. Laskelmat on perusteltu tekstin yhteydessä. Raportin otsikot toimivat raportin tiivistelmänä. Raportti on kirjoitettu pääasiassa Turun kaupungin ympäristö- ja kaavoitusviraston sekä Varsinais-Suomen liiton virkamiesyhteistyönä. Työssä on hyödynnetty NewBridges-hankkeen tuloksia. Myös Raision kaupunki sekä Vasso Oy ovat olleet mukana antamassa sosiaali- ja terveystoimen näkemyksiä aiheesta. Varsinais-Suomen liiton tavoitteena on jatkossa määräajoin tuottaa tästä raportista päivitetyt, koko maakunnan kehitystä kuvaavat versiot. Turussa Pyhäranta Vuonna 1988 vahvistettiin taajamaseutukaava, jossa käsiteltiin erilaisia taajamatoimintoja kuten asuntoalueita, teollisuutta ja taajamia jäsentäviä viheralueita. Vuoden 1991 täydennysseutukaava nimensä mukaisesti täydensi ja saattoi ajan tasalle aikaisempia seutukaavoja. Taajamaseutukaavaa muutettiin Aurajokisuun osalta. Näiden kahden kaavahyväksynnän välissä valmistui myös neljäs yhteistyöraportti. Tämän raportin jälkeen yhteistyötä päätettiin jatkaa teemoina aluerakenteen kehittäminen, kaavavarannon selvittäminen sekä kuntien roolin ja aseman määrittäminen palvelujen sijoittumisen kannalta. Jatkotyö kytkettiin Helsinki Turku Tampere-kärkikolmio projektiin. Vuonna 1993 työn tuloksena syntyi Yleiskaavallinen yhteistyösuunnitelma Uusi maakäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuoden 2000 alussa ja korvasi aiemmin voimassa olleen rakennuslain. Ensimmäinen uuden lain mukainen kaupunkiseudun kattava maakuntavakaava vahvistui vuonna Tämä maakuntakaavatyö oli aloitettu seutukaavan tarkistuksena, joka prosessin aikana lain muututtua saatettiin maakuntakaavaperiaatteiden mukaiseksi. Turun seudun yleiskaavallinen yhteistyö sai uutta sisältöä Valtioneuvoston vuonna 2005 käynnistämän Paras-hankkeen siivittämänä. Turun seudun Paras-prosessin yhtenä lopputuloksena syntyi alueen kuntien yhteinen näkemys kaupunkiseudulle laadittavan yhteisen asumisen, maankäytön ja liikenteen kehitysvaihtoehtoja tarkastelevan rakennemallin laatimisesta. Päätös rakennemallin tilaamisesta ulkopuolisena konsulttityönä tehtiin kunnissa ja Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksessa syksyllä Tämän jälkeen työ on kulkenut nimellä Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 tavoitevuoden mukaan. Heikki Saarento Suunnittelujohtaja Varsinais-Suomen liitto Uusikaupunki Kustavi Laitila Länsi-Turunmaa Oripää Sauvo Loimaa Pöytyä Mynämäki Vehmaa Nousiainen Aura Koski Tl Rusko Taivassalo Masku Tarvasjoki Marttila Lieto Raisio Turku Paimio Naantali Kaarina Turun kaupunkiseudun rakennemalli alueen 14 kuntaa Salo Somero Turun kaupunkiseudun rakennemalli työn on määrä palvella perusselvityksenä vuodelta 2004 olevan kaupunkiseudun maakuntakaavan ja kuntien yleiskaavojen tarkistamista. Rakennemallityö on ohjelmoitu Paras-hankkeen toteuttamista ohjaavan puitelain esitystä laajempana. Mukaan on otettu koko toiminnallinen Turun kaupunkiseudun työssäkäyntialue sisältäen kaikki Turun seudun kunnat sekä Tarvasjoen ja Auran kunnat Loimaan seudulta ja Länsi-Turunmaan kaupungin Turunmaan seudulta. Rakennemallialue kattaa siis yhteensä 14 kuntaa eli puolet maakunnan 28 kunnasta ja noin 33 % koko Varsinais-Suomen maapintaalasta. Kemiönsaari 4

5 RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ Tässä raportissa on tarkasteltu tärkeimpiä asumiseen ja yhdyskuntarakenteeseen liittyviä tilastoindikaattoreita Turun kaupunkiseudun rakennemalli alueella. Raportissa on kuvattu tärkeimpiä tilastoista havaittavissa olevia ilmiöitä ja pyritty antamaan selitystä osaan havaituista ilmiöistä. Raportin kuva- ja taulukkomateriaalit on tuotettu niin, että ne mahdollistavat omatoimisen tarkastelun. Raportti ei siten pyri olemaan tyhjentävä tutkimus tai edes selvitys johtuen raportin alkuperäisestä tarkoituksesta. Luettavuuden helpottamiseksi, tekstissä on mahdollisimman vähän lukuarvoja. Lukuarvojen sijaan kappaleissa viitataan kuvioihin ja taulukkoihin, joista asian voi itse tarkistaa. Tilastotarkastelujen lisäksi raportti sisältää asuntotarpeita ja kerrosalatarpeita koskevia kehitysarvioita vuoteen 2035 asti. Kehitysarvioissa ei oteta kantaa siihen, millaiseen väestö- ja asuntotarpeeseen Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 tulisi pohjautua. Kehitysarviot on tuotettu keskustelun pohjaksi mitoitustavoitteita koskevaa päätöksentekoa varten. Myös laskentamenetelmä, jolla arviot on tuotettu, on kuvattu. Raportti loppuosassa on lisäksi käsitelty valtion ja kunnan erilaisia tukimekanismeja, joilla saattaa olla vaikutusta asumiseen ja liikkumiseen. AIHEPIIRIÄ KOSKEVIEN AINEISTOJEN RAJAUS Raportin työstämisvaiheessa aihepiiriä tarkasteltiin hyvin laajasti, mutta loppuvaiheessa aineistoa jouduttiin rajaamaan aikataulusyistä. Sellaiset aihepiirit, joihin on jo saatavissa valmista edelleen käyttökelpoista materiaalia, jätettiin raportin ulkopuolelle (esim. työmatkaliikenne). Tämän lisäksi rajauksessa käytettiin apuna seuraavaa kysymystä: Kuuluuko aihe enemmän asuntopolitiikkaan (ts. asuntopoliittisen ohjelman taustamateriaaliksi) vai itse rakennemallityöhön? Aiheet, jotka voisivat kuulua enemmän asuntopolitiikkaan tai asuntotuotannon tarkempaan määrittelyyn, jätettiin tässä vaiheessa pois, koska rakennemalli 2035 pohjalta on tarkoitus laatia Turun kaupunkiseudulle oma asuntopoliittinen ohjelma. Tilastokeskus yhdessä Suomen ympäristökeskuksen kanssa tarjoaa hyvin paljon erilaista tilastoaineistoa. Tämän raportin yksi tarkoitus on myös rajata laajaa tilastotarjontaa ja siten helpottaa varsinaisen rakennemallityön tekemistä. Aineiston on kuitenkin pyritty valitsemaan indikaattoreita laaja-alaisesti ilman että indikaattorivalinnoilla pyrittäisiin vaikuttamaan rakennemallityön lopputulokseen. Eniten indikaattorirajauksia jouduttiin tekemään ruutuaineistopohjaisten tilastojen kohdalla kahdestakin syystä: 1) ruutuaineistojen työstäminen hidasta 2) osassa ruutuaineistoja havaittiin joitakin virheitä (esim. työpaikat paikannettu väärään kohtaan koordinaatistossa tai puuttuivat kokonaan). Kuntatasoinen tarkastelu on haluttu jättää vähemmälle myös siksi, etteivät ne rajoita rakennemallityön luovuutta (vaihtoehtoja). VERTAILUAJANKOHTIIN VAIKUTTAVAT LAKI- JA LUOKITTELUMUUTOKSET SEKÄ 90-LUVUN LAMA Aineistoa ei ole rajattu ainoataan indikaattoreiden osalta. Aineiston tarkastelua on rajattu myös ajallisesti. Vertailuvuosiksi (erityisesti ruutuaineiston osalta) on valittu pääasiassa vuodet 1980, 1990, 2000 sekä tuorein vuositilasto useastakin syystä: Historiatietoja on tarkasteltu pääasiassa vuodesta 1980 lähtien useastakin syystä: Koska rakennemallityön tavoitevuosi on vajaan 30 vuoden päässä, on tilastojakin syytä tarkastella yhtä paljon taaksepäin eli tässä tapauksessa vuodesta 1980 lähtien. Myös Tilastokeskuksen ilmaisissa tietokannoissa on tarjolla runsaasti tilastotietoa juuri vuodesta 1980 lähtien (omatoiminen tarkastelu, aineistojen kustannus). Yhdyskuntarakenteen ruututasoisia seurantaaineistoja (paikkatietoaneistot) on tarjolla ainoastaan vuodesta 1980 lähtien ja niitäkin pääsääntöisesti vain viiden vuoden välein. Myös muutokset taloudessa, lainsäädännössä ja tilastoluokituksissa saattavat vääristää tilastoista tehtäviä tulkintoja elleivät em. muutokset ole tilastoja tulkitsevan tiedossa. Muutosten takia tiettyjä vuosia ei oleta vertailuvuosiksi ollenkaan. Yksi voimakkaimmin väestökehityksen tilastotulkintaa harhauttava lakimuutos on kotikuntalain muutos, joka tuli voimaan vuonna Muutoksen jälkeen myös opiskelijoiden muutot alkoivat näkyä tilastoissa (opiskelusta tuli riittävä syy siirtää henkikirjat opiskelupaikkakunnalle). Tämän takia väestömuutoksia ei tarkastella ajanjaksojen ja osalta. Kotikuntalaki heijastuu myös asumistilastoihin (vakituisessa asuinkäytössä olevien pienten asuntojen määrä kasvaa). Toinen merkittävä yhteiskunnallinen muutos, joka näkyi erityisesti työpaikkatilastoissa, oli 90-luvun lama. Lamaan laskeutuminen ja siitä nouseminen ei ole niin olennaista yhdyskuntarakenteessa, vaan enemminkin tilanne ennen ja jälkeen lamaa (rakennemuutos). Laman takia vuotta 1995 ei ole haluttu ottaa vertailuvuodeksi vaikka se osassa taulukoissa onkin mukana. Tilastoluokitusmuutoksista aihetuvista vertailuvuosivalinnoista on kerrottu myöhemmin tekstissä kunkin tilastotarkastelun kohdalla. TILASTOLÄHTEET Tilastoaineistojen lähteinä on käytetty Tilastokeskuksen ilmaisia ja maksullisia tietokantoja sekä Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämää ruututasoista yhdyskuntarakenteen seurantaaineistoa (paikkatietoaineisto). Erillinen listaus käytetystä ruutuaineistoista on raportin lopussa. Tilastojen laatuselosteet ovat tulleet tutuksi myös tämän raportin työstövaiheessa ja joitakin laatuselosteen asioita onkin selostettu tekstin alaviitteissä. TARKASTELUN KOHTEENA OLEVAT ALUEJAOT Raportissa esitetyt aluejaot ovat tuoreimman vuoden 2009 aluejaon mukaisia. Koska rakennemallialueen kehitystä ei voi suoraan irrottaa koko maakunnan kehityksestä, raportissa on tarkastelu myös muun Varsinais-Suomen kehitystä. Kuntatasoinen tarkastelu tekstissä on jätetty vähemmälle ja se jää lukijan omatoimisen tarkastelun varaan (tilastotaulukot ja kartat). 5

6 TYÖPAIKKAKEHITYKSESTÄ LYHYESTI Alueen sijaintia ja työllisyyskehitystä voidaan pitää yleisesti ajatellen alueen väestönkehitykseen eniten vaikuttavina tekijöinä. Vaikutus ei ole kuitenkaan yksisuuntainen, vaan alueen sijainti ja väestönkehitys vaikuttavat myös työllisyyskehitykseen. Alueen sisällä sekä työpaikan että väestön tarvitsemien arkipäiväisten palvelujen sijainnilla on taas merkitystä siihen, missä asutaan. Tämän takia työpaikkoja koskeva tarkastelu on haluttu esittää tässä raportissa ennen väestöä ja asumista koskevia osioita. Työpaikkakehitys, työpaikkojen ja asukkaiden tarvitsemien palveluiden sijoittuminen sekä työmatkaliikenne ovat aihepiireinä varsin laajoja. Tärkeänä aihepiirinä pidettävä työmatkaliikennettä kuvaava tarkastelu on jätetty tämän raportin ulkopuolelle. Syynä tähän ovat olleet raportin kirjoittamisen ajankäytölliset rajoitukset sekä se, että aiheesta on jo saatavissa valmista käyttökelpoista materiaalia (mm. Vasanen 2006, 2007). Jos em. raporteissa esitetyt tarkastelut tehtäisiin niin tuoreista tilastoista kuin mitä on tällä hetkellä saatavissa mm. Tilastokeskuksen tietokannoista, tulokset olivat hyvin todennäköisesti samansuuntaisia, sillä työmatkaliikenne ei ole niin nopeasti suuntaansa muuttava ilmiö. TOIMINTOJEN ULKOISTAMINEN SEKOITTAA TILASTOTARKASTELUJA KAUPAN JA TEOLLISUUDEN TYÖPAIKKOJEN SIJAINNIT MUUTTUNEET Tilastoissa teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet rakennemallialueella ja koko maakunnassa (taulukko 2). Valtaosa teollisuuden työpaikkojen vähenemisestä kohdistuu Turkuun. Toimialan työpaikat ovat vähentyneet myös Raisiossa ja Naantalissa, mutta sen sijaan Maskussa, Liedossa, Ruskolla ja Aurassa teollisuuden työpaikat ovat kasvaneet teollisuutta kourineesta 90-lamasta huolimatta. Tällä vuosituhannella Naantalissa teollisuuden työpaikat ovat kuitenkin lähteneet uudestaan kasvu-uralle. Kaupan alan työpaikkojen keskittyminen on voimistunut erityisesti tällä vuosituhannella Raisioon (kauppakeskus Myllyn alueelle). Turun uusin kauppakeskus Skanssi vaikutus ei vielä näy viimeisimmissä tilastoissa. Julkisen hallinnon (pääasiassa kuntasektori), sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä erilaiset liike-elämän palveluiden osuus Turussa on laskenut kasvun painottuessa ympäristökuntiin. Ainoastaan koulutuksen ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen kuten esim. vapaa-ajan keskittyminen Turkuun on nähtävissä tilastoissa. Työpaikkojen ja toimitilojen sijoittuminen alueella näkyy parhaiten kartoissa RM-alueen ulkop. alue RM-alue Todellisuudessa teollisuuden työpaikkojen määrän väheneminen ei ole niin suurta kuin mitä tilastot antavat ymmärtää. Erityisesti 90-luvulla alkanut toimintojen ulkoistaminen on johtanut siihen, että entiset teollisuuden työpaikat näkyvät nyt tilastoissa palvelusektorilla. Tällaisiin työpaikkoihin voidaan lukea esimerkiksi palkanlaskijat, siivoojat, vahtimestarit, työpaikkaruokalat, erilaiset logistiikka- ja varastopalvelut yms. toiminnot, joita herkemmin ulkoistetaan ulkopuoliselle palveluntuottajalle. Teollisuus on siten monen palvelusektorityöpaikan olemassaolon ehto. Kaupan, majoituksen ja ravitsemuksen aloilla osa-aikainen työ on hyvin yleistä. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoissa jokainen osa-aikainen työpaikka näkyy yhtenä työpaikkana. Näiden alojen työllisyysvaikutus antaa todellisuutta positiivisemman kuvan alasta kuin esimerkiksi tehtyjen työtuntien tilastot. Kuvio 1a. Työpaikkakehitys rakennemalli-alueella ja sen ulkopuolella Työpaikkatilastot on saatavilla hyvinkin tarkalla toimialajaolla. Koulutustarpeiden määrittelyssä tarvitaan tarkkaa toimialajaottelua, kun taas kaavoituksen tarpeisiin riittää huomattavasti karkeampi luokittelu, koska toimitilat sopivat usein hyvin monentyyppisen toimialan tarpeisiin. Liitetaulukoissa 1a-1e työpaikkojen on esitetty toimialaluokitus siten, että se on mahdollisimman yhteneväinen rakennusluokitus 1994 mukaisten toimitilatilastojen kanssa. Tällöin kunkin toimialan työpaikkojen ja sen toimialan tarpeita vastaavan toimitilan tilastot ovat vierekkäin ja helpommin vertailtavissa keskenään. Osaan työpaikoista ei ole olemassa varsinaisia toimitiloja (esim. rakentaminen, tuntemattomat toimialat). NOUSU 90-LUVUN LAMAN POHJALTA KESTI YLI 10 VUOTTA RM-alue ilman Turkua Turku Kuvioista 1a-1b on nähtävissä rakennemallialueen ja muun Varsinais-Suomen työpaikkojen kokonaismäärän kehitys. Laman vaikutus työpaikkakehitykseen oli varsin raju. Maakunnasta katosi viidessä vuodessa yhteensä työpaikkaa, josta rakennemallialueen osuus oli noin työpaikkaa. Maakunnassa kesti vuoteen 2007 asti eli lähes 15 vuotta ennen kuin vastaava määrä työpaikkoja saatiin luotua uudelleen. Rakennemallialueella lamaa edeltävään tilanteeseen päästiin hieman aikaisemmin kuin koko maakunnassa. Lamasta nouseminen muutti samalla työpaikkarakennetta, mutta teollisuuden työpaikkojen väheneminen, kaupan sekä muiden palvelujen kasvu olivat jo nähtävissä ennen lamaa Kuvio 1b. Työpaikkakehitys Turussa ja muussa osassa rakennemalli-alueella 6

7 Taulukko 2. Yhteenvetotaulukko työpaikkojen toimialoittaisesta kehityksestä Työpaikkojen muutos toimaloittain Työpaikat yhteensä Julk. hallinto, rahoitus/vakuutus, m.puolustus, kiinteistövuokraustutkimus- liike-elämänja kv-palvelut Koulutus Sosiaali- ja terveyspalvelut Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut Varsinais-Suomi 3,3-9,8 3,5 32,6-30,5 30,1 26,5 39,6 29,7 Varsinais-Suomi 4,2-12,9 11,9 35,1-8,7 RM-alueen ulkopuolella -3,6 1,0-8,8 31,7-40,5 35,1 20,0 34,2 29,3 RM-alueen ulkopuolella -1,6-5,0 9,4 23,3-17,4 RM-alue ilman Turkua 8,9-3,7 27,9 36,5-21,5 39,7 13,9 49,1 20,0 RM-alue ilman Turkua 16,0-0,4 59,0 49,7-4,7 RM-alue 6,2-14,9 7,9 32,9-22,3 29,0 28,5 41,6 29,8 RM-alue 6,9-16,2 12,8 38,8-0,1 Aura 18,8 21,3 6,3 80,3-24,9 89,4 17,2 130,5 16,7 Aura 19,0 16,8 109,2 36,2-10,2 Tarvasjoki -5,9 28,6-46,4 68,9-49,2 8,7 209,1 127,3 15,4 Tarvasjoki -12,7-23,2 33,3 37,3-22,4 Kaarina 4,8-21,8 11,2 37,3-3,8 33,4-2,0 73,0 21,0 Kaarina 47,0 24,2 67,4 98,8 17,9 Lieto 38,1 57,4 57,7 60,1-12,8 47,6 23,9 90,5 66,0 Lieto 25,9 6,1 56,5 63,6 13,8 Masku 34,1 55,4 32,1 66,4-5,5 35,6 125,5 58,6 144,4 Masku 38,0 57,9 264,6 164,9-21,7 Mynämäki -11,0-5,3-13,4 22,4-35,4 22,7-19,6 66,8-1,5 Mynämäki -8,7-16,4 7,6 30,8-23,1 Naantali 9,4-3,2 32,4 37,9-24,6 39,1 46,1 68,7-18,3 Naantali 6,1-22,3 37,8 57,6 11,7 Nousiainen -5,3 11,7-37,6 59,5-42,9 74,4 3,6 126,8 37,0 Nousiainen 3,2 16,7 48,1 9,5-10,0 Paimio -11,1-10,3-17,6 9,2-42,8 23,2-14,6 8,6 54,4 Paimio 9,4 8,6 23,2 30,5-16,1 Raisio 24,6-17,7 97,5 45,5 8,4 55,1 92,9 33,1 8,0 Raisio 23,8 9,7 107,7 25,5 7,4 Rusko 33,3 56,7-6,7 56,9 3,8 55,7 87,5 63,3 21,3 Rusko 35,1 30,7 114,3 128,8-1,3 Sauvo -12,2-4,5-18,1 48,4-36,1 25,0 230,8 46,7 23,3 Sauvo -11,9-17,2 5,9 15,2-19,4 Turku 4,8-20,9-0,5 31,6-23,3 26,0 34,5 38,4 33,9 Turku 2,8-22,7 0,6 35,3 5,8 Länsi-Turunmaa -10,0-16,4-19,7 15,8-37,0 24,1-15,0 27,6 23,4 Länsi-Turunmaa -3,2-26,7 21,2 32,6-2,9 Työpaikat yhteensä Teollisuus, kaivostoiminta, varastointi, liikenne ja sähkökaasu-vesihuolto Teollisuus, kaivostoiminta, varastointi, liikenne ja sähkökaasu-vesihuolto %-muutos vuodesta 1990 vuoteen 2007 eli laman vaikutus Kauppa, majoitus- ja ravitsemuspalvelut Yhteiskunnalliset palvelut Maatalous, kalatalous, rakentaminen sekä tuntematon sektori Lukumäärän muutos vuodesta 1990 vuoteen 2007 eli laman vaikutus Kauppa, majoitus- ja ravitsemuspalvelut Yhteiskunnallis et palvelut Maatalous, kalatalous, rakentaminen sekä tuntematon sektori Julk. hallinto, rahoitus/vakuutus, m.puolustus, kiinteistövuokraustutkimus- liike-elämänja kv-palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Yhteiskunnalliset palvelut Koulutus Sosiaali- ja terveyspalvelut Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut %-muutos vuodesta 1980 vuoteen 1990 eli kehitys ennen lamaa Maatalous, kalatalous, rakentaminen sekä tuntematon sektori Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi RM-alueen ulkopuolella RM-alueen ulkopuolella RM-alue ilman Turkua RM-alue ilman Turkua RM-alue RM-alue Aura Aura Tarvasjoki Tarvasjoki Kaarina Kaarina Lieto Lieto Masku Masku Mynämäki Mynämäki Naantali Naantali Nousiainen Nousiainen Paimio Paimio Raisio Raisio Rusko Rusko Sauvo Sauvo Turku Turku Länsi-Turunmaa Länsi-Turunmaa Työpaikat yhteensä Työpaikat yhteensä Teollisuus, kaivostoiminta, varastointi, liikenne ja sähkökaasu-vesihuolto Teollisuus, kaivostoiminta, varastointi, liikenne ja sähkökaasu-vesihuolto Lukumäärän muutos vuodesta 1980 vuoteen 1990 eli kehitys ennen lamaa Kauppa, majoitus- ja ravitsemuspalvelut Yhteiskunnalliset palvelut Kauppa, majoitus- ja ravitsemuspalvelut Yhteiskunnalliset palvelut Maatalous, kalatalous, rakentaminen sekä tuntematon sektori 7

8 Kartta 3a. Vähittäiskaupan työpaikkojen muutos (90-luvun LAITILA laman jälkeinen rakennemuutos kaupan sijoittumisessa) Kartta 3b. Liike-elämän palvelujen työpaikkojen muutos LAITILA LAITILA LAITILA MYNÄMÄKI PÖYTYÄ MYNÄMÄKI PÖYTYÄ VEHMAA NOUSIAINEN VEHMAA NOUSIAINEN AURA AURA TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI MARTTILA MASKU MASKU RAISIO LIETO RAISIO LIETO TURKU PAIMIO TURKU PAIMIO NAANTALI NAANTALI KAARINA KAARINA LÄNSI-TURUNMAA SAUVO LÄNSI-TURUNMAA SAUVO KEMIÖNSAARI KEMIÖNSAARI 8 Työpaikkojen muutos kilometriä Absoluuttinen muutos Vähittäiskauppa std = keskihajonta aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10 Työpaikkojen muutos kilometriä Absoluuttinen muutos Liike-elämän palvelut std = keskihajonta aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10

9 Kartta 4a. Teollisuusrakennusten kerrosalan muutos MYNÄMÄKI Kartta 4b. Teollisuusrakennusten kerrosalan muutos PÖYTYÄ MYNÄMÄKI NOUSIAINEN VEHMAA NOUSIAINEN AURA AURA TAIVASSALO RUSKO TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI MASKU MASKU RAISIO LIETO RAISIO LIETO TURKU PAIMIO NAANTALI KAARINA TURKU NAANTALI KAARINA LÄNSI-TURUNMAA SAUVO KEMIÖNSAARI [ LÄNSI-TURUNMAA [ Teollisuusrakennusten kerrosalan muutos kilometriä Absoluuttinen muutos (krs. m2) ' aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10 Teollisuusrakennusten kerrosalan muutos kilometriä Absoluuttinen muutos (krs. m2) Suurimmat luokkasymbolit sijaitsevat muualla Varsinais-Suomessa. aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10 KEMIÖNSAARI 9

10 Kartta 5a. Liikerakennusten kerrosalan muutos Kartta 5b. Toimistorakennusten kerrosalan muutos LAITILA PÖYTYÄ LAITILA MYNÄMÄKI VEHMAA NOUSIAINEN PÖYTYÄ MYNÄMÄKI AURA TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI MARTTILA VEHMAA NOUSIAINEN MASKU RAISIO LIETO AURA TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI MARTTILA MASKU NAANTALI TURKU PAIMIO RAISIO LIETO KAARINA TURKU PAIMIO NAANTALI KAARINA LÄNSI-TURUNMAA SAUVO KEMIÖNSAARI LÄNSI-TURUNMAA SAUVO [ Liikerakennusten kerrosalan muutos kilometriä KEMIÖNSAARI Toimistorakennusten kerrosalan muutos kilometriä Absoluuttinen muutos (krs. m2) Absoluuttinen muutos (krs. m2) ' aineisto: 500 x 500 m ruutu aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/ Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10 10

11 VÄESTÖNKEHITYS VUODESTA 1980 NYKYPÄIVÄÄN KASVU PALAUTUNUT 90-LUVUN HUIPPUVUOSISTA TAKAISIN 80-LUVUN TASOLLE Turun kaupunkiseudun rakennemalli alue on väestöltään kasvava alue. Kolmen vuosikymmen aikana väkiluku on kasvanut yli hengellä eli reilusti yli viidenneksellä. Tuona aikana muusta osasta Varsinais-Suomea väki on vähentynyt noin 900 hengellä. Vuoden 2009 lopussa maakunnassa oli asukasta josta rakennemallialueella eli noin 71 % maakunnan väestöstä. Maakunnan väestönkasvu oli 80-luvulla maltillista: maakunta kasvoi koko maata nopeammin mutta maakuntamittelössä se oli vasta seitsemänneksi nopein. Seuraavan vuosikymmenen aikana koko Suomen väestönkasvu hidastui hieman mutta maakunnan väestönkasvu säilyi samalla tasolla, joten sijoitus suhteessa koko maahan ja muihin maakuntiin parani: Varsinais-Suomi oli viidenneksi nopeimmin kasvava maakunta. Sijanousua selittää isolta osaltaan kotikuntalain muutos yhdistettynä Turun asemaan yhtenä Suomen merkittävimpänä opiskelukaupunkina. Uusi vuosituhat ei tuonut maakunnan väestönkasvuun uutta vauhtia vaan kasvu hidastui kuten koko Suomessa. Maakunta kasvoi kuitenkin edelleen koko maata nopeammin mutta sijoitus laski niinkin alas kuin kahdeksanneksi. Väestönkasvun näkökulmasta katsottuna Varsinais-Suomen vetovoima suhteessa muihin maakuntiin ei ole ainakaan kasvanut vuosien saatossa. Koska rakennemallialue kattaa ison osan Varsinais-Suomen väestöä, rakennemallialueen väestönkasvu heijastelee samoja trendejä kuin maakunnan väestönkasvu. Väestönkasvu oli rakennemallialueella voimakkainta 90-luvun jälkimmäisellä puoliskolla, henkeä vuodessa. Tämä kasvu selittyi paljolti em. kotikuntalain muutoksesta. Viime vuosina kasvu on kuitenkin palautunut takaisin 80-luvun tasolle, keskimäärin noin 1700 henkeen vuodessa. Alue on jäänyt kasvussa selkeästi jälkeen esimerkiksi Tampereen seudusta, jossa voimakas kasvu on jatkunut edelleen 2000-luvulla. Vuosituhannen vaihteeseen asti Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa sekä Turun ja Tampereen seudut kasvoivat samaa vauhtia. (Kaskinoro 2009) RAKENNEMALLIALUEEN VÄESTÖ LEVITTÄYTYY YHÄ LAAJEMMALLE ALUEELLE Rakennemallialueen sisällä kasvu oli 80-luvulla voimakkainta Turun naapurikunnissa (Kaarina, Lieto, Masku, Naantali ja Rusko). Turku oli kaikista rakennemallialueen kunnista ainut, jossa väkiluku väheni. Kehitys muuttui 90-luvulla (em. kotikuntalain muutos): Turku kasvoi ja ympäristökuntien väestönkasvu hidastui. Nykyinen Länsi-Turunmaa oli vuorostaan kunnista ainut, jonka väkiluku väheni. Vuosituhannen vaihteen jälkeen Turun ympäristökuntien väestönkasvu piristyi uudestaan, mutta ei kuitenkaan noussut samalle tasolle kuin 80-luvulla. Vastaavasti Turun väestönkasvu hidastui ollen välillä jopa negatiivinen mutta kokonaisuudessaan viimeisin vuosikymmen on jäämässä selvästi plussan puolelle. Aina voimakkaasti kasvavien em. naapurikuntien rinnalle kilpailemaan uusista asukkaista nousivat mm. Aura ja Nousiainen. Kuntaliitosten myötä pelkän kuntatasoisen aineiston tarkastelu ei anna riittävää kuvaa siitä, onko rakennemallialueen väestö hajaantunut vai keskittynyt vuosien saatossa. Vasanen (2009) on tutkinut lähes rakennemallialueen kattavalla 2 alueella väestönkehitystä ruututietojen avulla. Hän tutkimuksessaan osoittanut, että tutkimusalue on vuosina samaan aikaan sekä levittäytynyt että keskittynyt: Väestö on levittäytynyt tasaisemmin tutkimusalueelle, ja alue on muuttunut aiempaa monikeskuksisemmaksi. SIIRTOLAISUUS NOUSSUT MERKITTÄVIMMÄKSI VÄESTÖNKASVUN OSATEKIJÄKSI Väestönkasvun tekijöiden (luonnollinen väestönkasvu, kuntien välinen nettomuutto, nettosiirtolaisuus) roolit ovat kolmen vuosikymmenen aikana muuttuneet. Sekä Varsinais-Suomessa että rakennemallialueella luonnollinen väestönkasvu oli merkittävin väestöä lisäävä tekijä 80-luvulla. Tähän päivään saakka sen merkitys on vähentynyt sekä määrällisesti että suhteellisesti. Maakuntatasolla sen merkitys on vähäisin, mutta rakennemallialueella sen merkitys 2 Vasasen tutkimusalue on muodostettu vuoden 2008 kuntarajojen avulla. Se ei sisällä Sauvon kuntaa eikä Velkuan, Houtskarin, Nauvon, Korppoon ja Iniön alueita, jotka olivat vielä 2008 itsenäisiä kuntia eivätkä osa Länsi-Turunmaata. suhteessa muihin tekijöihin on kuitenkin ollut aivan viime vuosina yhtä suuri. Luonnollisen väestönkasvun määrä on rakennemallialueella kuitenkin vain enää puolet 80-luvun alun tilanteesta eli noin henkeä vuodessa. Väestön ikääntyessä kuolleiden määrä nousee joka vuosi tasaiseen tahtiin, joten syntyvyyden kausittaiset nousut, jotka riippuvat paljon talouskehityksestä, eivät välttämättä riitä muuttamaan luonnollisen väestönkasvun kehityssuuntaa kasvu-uralle pysyvästi. Kuntien välisen nettomuuton merkitys Varsinais-Suomen ja rakennemallialueen väestönkasvussa oli suurin 90-luvulla. Tällä vuosituhannella sen merkitys on laskenut huomattavasti mutta rakennemallialueella se on laskusta huolimatta edelleen suurempi kuin 80-luvulla. Rakennemallialueen kuntien välinen nettomuutto perustuu lähes kokonaan muualta Suomesta tulevaan muuttoliikkeeseen. Vain hyvin vähäinen osa kasvusta perustuu rakennemallialueen ja muun Varsinais-Suomen välisestä nettomuutosta. Kuntien välinen nettomuutto on voimakkaasti sidoksissa talouskehitykseen: Huonoina aikoina muutot vähenevät ja toisinpäin. Rakennemallialueen kuntien välien nettomuutto on vaihdellut viime vuosina 200 ja 800 hengen välillä. Maan rajojen ylittävän muuton eli nettosiirtolaisuuden merkitys on muuttunut väestöä vähentävästä tekijästä väkilukua eniten kasvattavaksi tekijäksi sekä maakunnassa että rakennemallialueella. Rakennemallialueella nettosiirtolaisuus on ollut viimeisen neljän vuoden aikana noin henkeä vuodessa. Tälläkin ilmiöllä on isoja vuosittaisia vaihteluita, joilla ei ainakaan tarkasteluajanjaksolla ollut ole ollut selkeää yhteyttä talouskehitykseen. Tulevaisuudessa asia on ehkä toisin. Tähän mennessä olevat vuosittaiset vaihtelut selittyvät eniten turvapaikanhakijoiden lukumääräkehityksen kautta. Nettosiirtolaisuuden kasvu näkyy tilastoissa ulkomaalaisten ja vieraskielisten lukumäärän voimakkaana kasvuna. Viime vuosina siirtolaisten 3 lukumäärää on arvioitu paremmin vieraskie Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Nettosiirtolaisuus 600 Kuntien välinen nettomuutto Luonnollinen väestönlisäys Henkeä Henke eä Henke eä Kuvio 6a. Väestömuutosten osatekijät Varsinais-Suomessa Kuvio 6b. Väestömuutosten osatekijät rakennemalli-alueella Kuvio 6c. Väestömuutosten osatekijät rakennemalli-alueen ulkopuolella Varsinais-Suomessa 11

12 Kartta 7. Väestönmuutos LAITILA LAITILA PÖYTYÄ MYNÄMÄKI VEHMAA NOUSIAINEN AURA TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI MASKU RAISIO LIETO TURKU PAIMIO NAANTALI KAARINA LÄNSI-TURUNMAA SAUVO KEMIÖNSAARI [ Väestönmuutos kilometriä Absoluuttinen muutos aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10 12

13 Kartta 8a. Alle 7-vuotiaiden muutos Kartta 8b. Alle 7-vuotiaiden muutos LAITILA LAITILA LAITILA LAITILA PÖYTYÄ PÖYTYÄ MYNÄMÄKI MYNÄMÄKI VEHMAA NOUSIAINEN VEHMAA NOUSIAINEN AURA AURA TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI TAIVASSALO RUSKO TARVASJOKI MASKU MASKU RAISIO LIETO RAISIO LIETO TURKU PAIMIO TURKU PAIMIO NAANTALI KAARINA NAANTALI KAARINA LÄNSI-TURUNMAA SAUVO LÄNSI-TURUNMAA SAUVO KEMIÖNSAARI [ Väestönmuutos kilometriä Absoluuttinen muutos vuotiaat aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10 KEMIÖNSAARI [ Väestönmuutos kilometriä Absoluuttinen muutos vuotiaat Suurin luokka (60-105) RM-alueen ulkop. aineisto: 500 x 500 m ruutu Varsinais-Suomen liitto Aineisto: SYKE/YKR 2008 Pohjakartta MML lupa nro 22/MML/10 13

14 listen kuin ulkomaalaisten lukumäärän avulla. 4 Suurin osa maakunnan vieraskielisistä asuu Turussa (noin ). Vuosituhannen vaihteeseen asti vieraskielisten määrän kasvu kiihtyi Turussa lähes joka vuosi paria 90-luvun lamavuotta lukuun ottamatta. Vuosituhannen vaihteen jälkeen vieraskielisten lukumäärän kasvuvauhti on hidastunut ja vaihdellut voimakkaasti eri vuosina. Vieraskielisten määrän kasvu ei enää keskity Turkuun niin voimakkaasti. Muussa osassa rakennemallialuetta kasvu on jatkanut nopeaa kasvuaan myös vuosituhannen vaihteen jälkeen, tosin vieraskielisten määrä on näissä kunnissa edelleen varsin vähäinen, noin 3000 henkeä. Muussa osassa Varsinais-Suomessa kehitys on ollut vastaava kuin rakennemallialueen Turun ulkopuolisella alueella. Kokonaisuudessaan Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä noin vieraskielistä, joista noin asuu rakennemallialueella. Vuosittainen lukumäärän kasvu on viime vuosina ollut Varsinais-Suomessa noin 1200 ja rakennemallialueella noin 900 henkeä. 3 Siirtolaisella tarkoitetaan tässä pääasiassa Suomessa joko 1) tilapäisesti tai vakituisesti asuvaa ulkomaalaista tai 2) ulkomaalaisena Suomeen muuttanutta ja myöhemmin Suomen kansalaisuuden saanutta henkilöä. Tämän luokitustavan perusteella siirtolaisia ovat mm. tilapäisesti tai pysyvästi työn, perheen tai opiskelujen takia maahan muuttaneet sekä pakolaiset ja turvapaikanhakijat. Kun halutaan keskittyä kuvamaan jotain tiettyä väestöryhmää siirtolaisväestön sisällä, tällöin käytetään tarkentavaa nimitystä esim. pakolainen, turvapaikanhakija. Tilastoista ei ole toistaiseksi saatavilla tietoja ulkomaalaisista henkilöistä, jotka ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Heidät tilastoidaan suomalaisiksi. Tämän takia siirtolaisten määrää arvioidaan mm. vieraskielisten lukumäärän avulla. Siirtolainen-sanalla korvataan jatkossa yleiskielessä käytetty nimitys maahanmuuttaja. 4 Vuoteen 1998 asti vieraskielisten ja ulkomaalaisten lukumäärässä ei Varsinais-Suomessa ollut suurta eroa. Vasta sen jälkeen näiden kahden tilastoindikaattorin välillä alkoi näkyä eroa. Vasta vuonna 2003 näiden kahden indikaattorin ero alkoi tulla voimakkaammin näkyviin. Myös tämän ilmiön taustalta löytyy lakimuutos: Kansalaisuuslain muutos kesällä 2003 mahdollisti suomalaiselle kaksoiskansalaisuuden. Tuohon mennessä mm. länsimaiset Suomessa pitkään asuneet ihmiset, jotka olisivat täyttäneet Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot jo aiemmin, eivät olleet hankkineet Suomen kansalaisuutta, koska olisivat menettäneet alkuperäisen kotimaansa kansalaisuuden. Lakimuutos heijastui kansalaisuushakemusten määrän kasvuna ja väestötilastoissa ulkomaalaisten määrä laskuna vuonna Kansalaisuus ei ole sidoksissa äidinkieleen, joten vieraskielisten lukumäärässä vastaavaa laskua ei ollut. Useat Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset ovat jo saaneet Suomen kansalaisuuden ja kaksoiskansalaisuuden saaneet suomalaiset tilastoitiin enää väestötilastoissa suomalaisiksi. Tilastoista löytyy myös ulkomailla syntyneet, joiden lukumäärä on vielä toistaiseksi huomattavasti suurempi kuin vieraskielisten lukumäärä. On hyvin todennäköistä toisen polven siirtolaisten määrän kasvun takia, tämäkin ero umpeutuu lähivuosien aikana. TILASTOKESKUKSEN VÄESTÖLASKELMISTA Tulevaisuuden väestökehitykseen ja sitä arvioivien laskelmien tuloksiin vaikuttavat muuttoliike ja ikärakenne. Muuttoliikkeeseen ja syntyvyyteen vaikuttavat kuitenkin erilaiset yhteiskuntapoliittiset asiat kuten taloustilanne, erilaiset valtion tai kunnan subventiot mm. verotuksen ja tukien kautta sekä kuntien ja alueiden kaavoitus- ja investointipolitiikka. Tässä luvussa ei arvioida yhteiskuntapoliittisten tekijöiden vaikutusta tulevaisuuden väestökehitykseen, vaan kehitystä tarkastellaan Tilastokeskuksen eri vuosina tekemien laskelmien avulla. Yhteiskuntapoliittisia tekijöitä on mahdotonta huomioida tasa-arvoisesti jokaisen Suomen kunnan kohdalla yhtäaikaisesti. OMAVARAISLASKELMATKIN OLEMASSA Tilastokeskus laatii muutaman vuoden välein ns. trendi- ja omavaraislaskelmat tulevaisuuden väestökehityksestä kunnittain ja ikäryhmittäin. Trendilaskelma perustuu pääasiassa siihen oletukseen, että syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys sekä muuttoliike ovat tulevaisuudessakin samansuuntaisia, kuin ne ovat olleet muutaman viimeisen vuoden aikana. Omavaraislaskelmassa huomioidaan vain syntyvyyden ja kuolleisuuden kehitys mutta ei ollenkaan muuttoliikettä. Omavaraislaskelma siis kertoo, miten väkiluku kehittyisi, jos kuntien rajat suljettaisiin ennustekauden ajaksi: Kukaan ei muuttaisi alueelta ulos eikä sisään. Ihmiset ikääntyisivät ja kuolisivat niin kuin trendilaskelmassakin oletetaan. Myös alueen hedelmällisessä iässä olevat naiset synnyttäisivät lapsia samalla todennäköisyydellä kuin trendilaskelmassakin oletetaan. Näiden kahden laskelman erotus kuvaa muuttoliikkeen vaikutusta tulevaisuuden väestönkehitykseen. Omavaraislaskelman mukaista tulosta käytetään kuitenkin vielä varsin vähän trendilaskelman rinnalla silloin, kun päätöksiä perustellaan Tilastokeskuksen laskelmilla. Omavaraislaskelmaa voidaan soveltaa hyvin esimerkiksi toisen asteen oppilaitospaikkojen mitoittamisessa: miten paljon aloituspaikkoja tarvitaan, jotta niitä on riittävästi alueen omalle nuorisolle. Vieraskielisten määrän kehitys rakennemallialueella TRENDILASKELMAT VAARALLISIA VÄÄRINKÄYTETTYNÄ Huolimatta siitä, että Tilastokeskuksen trendilaskelmissa ei huomioida aluepoliittisia päätöksiä ennakoivasti vaan laskelman tulos on varsin tekninen, niillä on varsin vahva asema aluepolitiikan välineenä. Laskelmien tulokset eivät aina miellytä kaikkia alueita, sillä laskelman tulos voi aliarvioida kehitystä, kertoa kipeän totuuden tulevaisuudesta tai pahimmassa tapauksessa edistää ei-toivottua kehitystä jollakin alueella, kun laskelma tulkitaan toteutuvana tulevaisuuskuvana ja tehdään sen mukaisia poliittisia päätöksiä. Tässäkin raportissa vältetään käyttämästä sanaa ennuste em. syiden takia. Pienemmillä alueilla vähäisetkin määrälliset vaihtelut ovat usein suhteellisesti suuria. Vaikka laskelmissa käytetään useamman vuoden ajalta laskettuja keskiarvoja erilaisten taustaoletuslukujen aikaansaamiseksi, kaikkia pienten alueiden satunnaisvaihteluita ei pystytä eliminoimaan laskelmissa pois. Sen seurauksena laskelmissa on saattaa olla suuria vaihteluita eri vuosina tehtyjen laskelmien välillä. Vaihtelu laskelmissa kertoo siten oikeastaan enemmän menneestä kuin tulevasta. Laskelmia tulkittaessa on hyvä muistaa helppo ja lyhyt tulkintaohje: Jos sama meno jatkuu, kehitys on seuraavanlainen. On kuitenkin toinen asia, jatkuuko sama meno, halutaanko sitä edes jatkaa ja ketkä siihen kehitykseen saavat, voivat tai keiden pitää vaikuttaa. Muuttoliike on nollasummapeliä: se mikä on toiselle alueelle lisää, on toiselta alueelta pois, elleivät alueet halua erityisesti houkutella uusia asukkaita ulkomailta. Laskelmien aluepoliittisesti vääränlainen vaikutus ehkä lievenee, jos ymmärrys laskelmien perusteisiin lisääntyy. Tätä ymmärrystä on yritetty lisätä seuraavassa luvussa, jossa on vertailtu Tilastokeskuksen eri vuosina julkaisemia väestölaskelmia keskenään ja analysoitu laskelmien tulosten erovaisuuksien syitä. Taulukoita Tilastokeskuksen laskelmista sekä kunnittain että ikäryhmittäin rakennemallialueelta löytyy tämän raportin liitteistä 3a 4j. skielisistä kaikista vieras ais-suomen k -osuus Varsina % Turku RM-alue ilman Turkua RM-alueen ulkopuolella Muutos %-muutos Varsinais-Suomi RM-alueen ulkopuolella RM-alue RM-alue ilman Turkua Aura Tarvasjoki Kaarina Lieto Masku Mynämäki Naantali Nousiainen Paimio Raisio Rusko Sauvo Turku Länsi-Turunmaa Kuvio 9. Vieraskielisten painottuminen Varsinais-Suomen eri alueille, osuus kaikista Varsinais-Suomen vieraskielisistä Taulukko 10. Vieraskielisten määrän kehitys

15 ERI VUOSINA TEHTYJEN TRENDILASKELMIEN VERTAILUA Varsinais-Suomen toteutunut väestökehitys on jäänyt viime vuosina Tilastokeskuksen trendilaskelmien mukaisesta kehityksestä jälkeen. Vaikka nettomuutto on 2000-luvulla vähentynyt, jokainen uusi Tilastokeskuksen trendilaskelma on kuitenkin ollut aiempaa trendilaskelmaa positiivisempi eli laskelmissa väestönkasvua on voimistettu joka kerta. Tämä ilmiö näkyy erityisen hyvin kuvioissa 12a-15e, joissa on vertailtu Tilastokeskuksen vuosina 2001, 2004, 2007 ja 2009 julkaisemia trendilaskelmia Varsinais-Suomen väestökehityksestä. Vuonna 2001 väestönkasvun oletettiin jo hiipuvan vuoden 2025 jälkeen. Kolme vuotta myöhemmin, väestönkasvun hiipuminen oletettiin tapahtuvan vasta 10 vuotta myöhemmin, vuoden 2035 jälkeen. Tuoreimmissa laskelmissa vuosilta 2007 ja 2009 väestönkasvun hiipumista ei ole nähtävissä ainakaan vielä vuonna Nämä viimeisimmät laskelmat näyttävät kuvioissa eroavan selkeästi edeltäjistään. Tutustuminen laskelmien laatuselosteisiin osoittaa, että uusissa laskelmissa on tehty enemmän töitä alueellisten erojen huomioimiseksi. KUOLLEISUUS ARVIOITU TARKEMMIN TUOREIMMISSA LASKELMISSA Merkittävin tekijä tuoreimpien laskelmien aiempia laskelmia positiivisempaan tulokseen on kuolleisuutta koskevien oletusten muuttuminen. Vuosina 2001 ja 2004 tehdyissä laskelmissa kuolleisuus oli arvioitu liian korkeaksi, ts. elimme pidempään kuin Tilastokeskus oletti laskelmissaan. Vuonna 2007 tehdyissä laskelmissa kuolleisuuden arviointi tuli tarkemmaksi, kun Tilastokeskus jakoi koko maan aiemman neljän sijasta yhteensä 22 kuolleisuusalueeseen. Vuonna 2009 tehdyissä laskelmissa oli enää 20 kuolleisuusaluetta (paljon kuntaliitoksia vuonna 2009). Tämä muutos näkyy erityisen hyvin 65 vuotta täyttäneiden laskelmissa, jossa vuosien 2007 ja 2009 laskelmat eivät poikkea juurikaan toisistaan mutta ero aiempien vuosien laskelmiin on selkeä. On muistettava, että 65-vuotiaat ovat ikäryhmä, joka ei enää muuta niin herkästi maakunnasta toiseen, joten muuttoliike ei selitä laskelmien eroja tässä ikäryhmässä. Muutokset kuolleisuutta koskeviin oletuksiin näkyvät myös työikäisten, tässä vuotiaiden, ikäryhmässä. Viime vuosina Varsinais-Suomen toteutunut kehitys tässä ikäryhmässä on jäänyt trendilaskelmien alapuolelle, vaikka tulevaisuutta koskevat arviot ikäryhmän kehityksestä ovat nousseet. Vuonna 2001 työikäisten määrän arvioitiin laskevan tasaisesti vuoteen 2030 asti, ilman että laskuvauhti edes hidastuisi. Uusimmat laskelmat työikäisten määrästä eivät ole niin pessimistisiä. Työikäisten määrä näyttäisi vähenevän vain hengellä eli sen verran kuin mitä työttömiä on ollut tällä vuosituhannella vähimmillään. Kuolleisuutta kertovien tilastojen yhteydessä käytetään myös termiä elinajanodote. Kuolleisuus on yleistermi, joka voi tarkoittaa sekä kuolleiden määrää tuhatta asukasta kohti tai kuolleiden määrää tiettyä ikäryhmää kohti. Yleensä ero selviää asiayhteydestä. Elinajanodote on taas hypoteettinen tilastoluku, joka kertoo, kuinka pitkään vastasyntynyt keskimäärin eläisi, jos kuolleisuus eri ikäryhmissä ei muuttuisi. Elinajanodote voidaan laskea myös muullekin ikäryhmälle, esimerkiksi 65-vuotiaalle. Tiettynä vuonna laskettu elinajanodote kertoo siis nykyhetkestä eikä tulevaisuudesta. Käytännössä todellinen elinikä on elinajanodotetta (odotettua elinikää) korkeampi (Myrskylä 2010). Tilastokeskuksen tuoreimmassa trendi- ja omavaraislaskelmassa elinajanodotteen oletetaan nousevan joka vuosi saman verran kuin, mitä se on keskimäärin noussut 80-luvun lopusta lähtien. KOKONAISHEDELMÄLLISYYS NOUSSUT, HEDELMÄLLISYYSALUEIDEN MUODOSTAMINEN TARKEMPAA Vertailun nuorimman ikäluokan, alle 15-vuotiaiden määrän, kehitykseen vaikuttaa kokonaishedelmällisyyden kehitys. Syntyvyys ja (kokonais-)hedelmällisyys sekoitetaan usein toisiinsa. Syntyvyys-sanaa käytetään usein yleisterminä. Tarkasti ottaen sana tarkoittaa sitä, kuinka monta lasta syntyy tuhatta asukasta kohti. Hedelmällisyys on taas luku, joka kuvaa tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien lasten lukumäärää saman ikäryhmän tuhatta naista kohti. Kokonaishedelmällisyys on taas luku, joka kertoo, kuinka monta lasta nainen elinaikanaan synnyttää (elävänä syntyneet). Viime vuosina kokonaishedelmällisyys on noussut hieman, minkä takia sitä on tarkistettu ylöspäin. Vuoden 2001 laskelmassa sen oletettiin olevan 1,73 lasta, kun vuoden 2009 laskelmassa se oli nostettu 1,85 lapseen. Kokonaishedelmällisyys pidetään Tilastokeskuksen laskelmissa vakiona koko ennustekauden. Myös kokonaishedelmällisyyden osalta koko maa jaetaan hedelmällisyysalueisiin. Vuonna 2004 hedelmällisyysalueita oli 159, kun taas vuonna niiden määrä laski 89 kappaleeseen. Yli asukkaan kunnat muodostavat oman hedelmällisyysalueen. Asukasluvultaan pienille kunnille on etsitty saman hedelmällisyystason omaavia kuntia koko maan tasolla. Aiemmin yhdistelyt suoritettiin maakuntien sisällä. Osasyynä kokonaishedelmällisyyden nousuun on siirtolaisten määrän kasvu, sillä erityisesti pakolaistaustaisilla siirtolaisilla, joita Varsinais-Suomen siirtolaisista on iso osa, on perinteisesti suuret perheet. Toisaalta voidaan myös pohtia sitä, onko suomalaisten kokonaishedelmällisyydessä jo saavutettu aallonpohja ja perhe-elämä tulossa taas muotiin. Suomessa kokonaishedelmällisyys on kuitenkin edelleen varsin korkea muuhun Eurooppaan verrattuna (Pietiläinen 2006). Nuorten määrään vaikuttaa myös em. oletukset kuolleisuudesta. Kun työikäisiä on enemmän, myös perheenperustamisiässä olevia ihmisiä on enemmän. Kun perheenperustamisiässä olevia on enemmän, syntyy lapsiakin enemmän, vaikka kokonaishedelmällisyys laskisi. Nuorten määrän kehityksessä on nähtävissä kaksi aallonpohjaa, vuosina 1985 ja 2010, joiden välinen ero on 25 vuotta eli käytännössä yhden sukupolven välinen ikäero. Kun perheenperustamisikä on aikojen myötä noussut, seuraava aallonpohja osuu todennäköisesti vuoden 2040 paikkeille, jonka jälkeen nuorten määrä lähtee taas nousuun. Tämänhetkinen taloustilanne voi luultavasti aiheuttaa sen, että vuodelle 2010 arvioitu aallonpohja on jo takanapäin (kokonaishedelmällisyys nousee tilapäisesti). Olennaisin havainto nuorten määrän kehityksessä on kuitenkin se, että tulevaisuuden kehitysarviot eivät ole enää niin pessimistisiä kuin mitä ne olivat vuoden 2001 trendilaskelmassa. Uusin trendilaskelma ei enää anna tukea sille väitteelle, että lasten kokonaismäärä maakunnassa vähenisi. Maakunnan sisällä alueiden välillä tulee toki olemaan suuriakin eroja. Tässä kappaleessa käytetyt määritelmät ja käsitteet sekä trendi- ja omavaraislaskelmien (2004, 2007 ja 2009) laatuselosteista löytyvät Tilastokeskuksen Internet-sivulta. ELINIKÄ PIDENTYY, TYÖHÖNSIIRTYMIS- JA POISTUMISIKÄ NOUSEVAT AIKA VAIHTAA IKÄRYHMÄ-LUOKITUKSIA Ikääntymisestä havainnollistetaan usein ikääntyneiden osuudella väestöstä nyt ja tulevaisuudessa, ja samalla todetaan osuuden nousevan. Ikärakenteesta esitetään myös väestöpyramideja, jotka tulevaisuudessa muistuttavat pyramidin sijasta enemmän sientä. Työikäisen väestön vähetessä muistutetaan myös jatkuvasti tulevasta työvoimapulasta ja tarkastellaan huoltosuhteita. Näitä tarkastelutapoja ikääntymisen kuvaamisesta ei kuitenkaan haluta esittää tässä raportissa. Ikääntymistä ja sen seurauksia halutaan kuvata muilla tavoin tässä raportissa (ikäluokat, yksinasuvat vanhukset, laitospaikat). Eliniän pidentyminen yhdistettynä työiän ja perheenperustamisiän myöhentymiseen väestön jakaminen kolmeen ikäryhmään, lapsiin (alle 15-vuotiaat), työikäisiin (15 64-vuotiaat) ja ikääntyneihin (65 vuotta täyttäneet), vaikuttaa liian karkealta yleistykseltä, eivätkä luokitukset enää kuvaa riittävän hyvin väestön ikäjakaumaa. Koska Varsinais-Suomen liitolla ei ollut arkistoituna kaikista vanhemmista Tilastokeskuksen laskelmista tuota ikäluokitusta tarkempaa tietoa, Tilastokeskuksen trendilaskelmien välisiä erojen tarkastelussa on jouduttu tyytymään tähän karkeaan luokitukseen. Tuoreimmista Tilastokeskuksen laskelmista on saatavissa tiedot tarkemmalla ikäluokituksella Tilastokeskuksen ilmaisesta StafFin-tietokannasta. Uudet omavarais- ja trendilaskelmat kunnittain ja ikäryhmittäin löytyvät raportin liitteistä. Nuorten osalta ikäryhmät on luokiteltu sen mukaan, miten nuori siirtyy päivähoidosta, ala- ja yläkouluun ja sieltä toisen asteen koulutukseen tai siitä korkeammalle asteelle opiskelemaan. Tässä luokittelussa työikäisiä ovat vuotiaat. Eliniän pidentyessä myös eläkeikäisten joukossa on yhä useampia erittäin aktiivisia ja toimintakykyisiä henkilöitä. Samalla tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon tarve siirtyy yhä myöhemmille ikävuosille. Tämän takia 65 vuotta täyttäneiden ikäryhmä on jaettu taulukoissa vielä kolmeen ryhmään, ja vuotiaisiin sekä 85 vuotta täyttäneisiin. Kaikkien ikäryhmien kehityseroja ei ole tässä raportissa kuvattu. Tarkempi tarkastelu jää lukijan omaksi tehtäväksi liitetaulukoiden ja -kuvien avulla e e 2009 RM-alue Muu VS e = Tilastokeskuksen trendilaskelman mukainen väkiluku k k t k l k i k Kuvio 11. Rakennemalli-alueen ja muun Varsinais-Suomen kokonaisväkiluvun toteutuneet vuosimuutokset sekä Tilastokeskuksen trendilaskelman 2009 mukainen arvio vuoteen 2040 asti 15

16 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Kuvio 12a. Varsinais-Suomi Kuvio 12b. Rakennemalli-alue Kuvio 12c. Rakennemalli-alueen ulkopuolinen osa Varsinais-Suomea Toteutunut Toteutunut Väkiluvun kehitys Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan Vertailussa trendilaskelmat vuosilta 2001, 2004, 2007 ja Kuvio 12d. Turku Kuvio 12e. Rakennemalli-alue ilman Turkua 16

17 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Kuvio 13a. Varsinais-Suomi Kuvio 13b. Rakennemalli-alue Kuvio 13c. Rakennemalli-alueen ulkopuolinen osa Varsinais-Suomea Toteutunut Toteutunut Alle 15-vuotiaiden lukumäärän kehitys Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan Vertailussa trendilaskelmat vuosilta 2001, 2004, 2007 ja Kuvio 13d. Turku Kuvio 13e. Rakennemalli-alue ilman Turkua 17

18 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Kuvio 14a. Varsinais-Suomi Kuvio 14b. Rakennemalli-alue Kuvio 14c. Rakennemalli-alueen ulkopuolinen osa Varsinais-Suomea Toteutunut Toteutunut vuotiaiden lukumäärän kehitys Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan Vertailussa trendilaskelmat vuosilta 2001, 2004, 2007 ja 2009 Kuvio 14d. Turku Kuvio 14e. Rakennemalli-alue ilman Turkua 18

19 Toteutunut Toteutunut Toteutunut Kuvio 15a. Varsinais-Suomi Kuvio 15b. Rakennemalli-alue Kuvio 15c. Rakennemalli-alueen ulkopuolinen osa Varsinais-Suomea Toteutunut Toteutunut vuotta täyttäneiden lukumäärän kehitys Tilastokeskuksen trendilaskelman mukaan Vertailussa trendilaskelmat vuosilta 2001, 2004, 2007 ja Kuvio 15d. Turku Kuvio 15e. Rakennemalli-alue ilman Turkua 19

20 Taulukko Tilastokeskuksen 16. Tilastokeskuksen vuonna 2009 vuonna laatimat 2009 väestön laatimat trendi- kokonaisväkiluvun ja omavaraislaskemat trendi- ja vuoteen omavaraislaskelmat 2035 asti vuoteen 2035 asti KOKO VÄESTÖ Alue Mennyt kehitys Tilastokeskuksen trendi- ja omavaraislaskelmat Laskelmatyyppi Muutos (hlö) Muutos-% Varsinais-Suomi Trendi , , Omavarais ,2 RM-alueen ulkopuolella Trendi , , Omavarais ,4 RM-alue Trendi , , Omavarais ,2 RM-alue ilman Turkua Trendi , , Omavarais ,3 Aura Trendi , , Omavarais ,7 Tarvasjoki Trendi , , Omavarais ,9 Kaarina Trendi , , Omavarais ,2 Lieto Trendi , , Omavarais ,6 Masku Trendi , , Omavarais ,5 Mynämäki Trendi 431 5, , Omavarais ,7 Naantali Trendi , , Omavarais 787 4,3 Nousiainen Trendi , , Omavarais ,8 Paimio Trendi , , Omavarais 116 1,1 Raisio Trendi , , Omavarais 688 2,8 Rusko Trendi , , Omavarais ,0 Sauvo Trendi , , Omavarais 17 0,6 Turku Trendi , , Omavarais ,2 Länsi-Turunmaa Trendi , , Omavarais ,3 20