Tasekirja. Kauhajoen kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 Tasekirja 2009 Kauhajoen kaupunginvaltuusto

2 Tasekirja Sisällysluettelo Sivu KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ... 4 VISIO Vision täsmennys... 4 ARVOT... 4 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE... 5 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 8 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO Organisaatiokaaviot Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet Henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Strategisten painopisteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Toimintatuotot Toimintakulut Verotulot Valtionosuudet Muut rahoitustuotot Vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KAUPUNGIN JA KONSERNIJOHDON LAUSUMA SISÄISESTÄ VALVONNASTA KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ 36 Kuntalain 69 :n mukainen selvitys TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunginhallitus Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Nuoriso- ja liikuntapalvelut Varhaiskasvatusjohtokunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta Viemärilaitos INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 68

3 Tasekirja KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma Konsernitase LIITETIEDOT Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Viemärilaitos KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot) Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lentokenttä Oy Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy (Wenetor Oy) Kuntayhtymät Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA HENKILÖSTÖKERTOMUS

4 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä tehdä työtä, elää, asua, yrittää ja menestyä VISIO 2015 Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä kasinon -kaupunki sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä- Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Vision täsmennys Kaupunki yhdessä ympäröivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen Kauhajoen seudun, joka on verkostoituneiden, kehittyvien tuotanto- ja palvelumuotojen suunnannäyttäjä. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Kaupungin toiminta ja päätöksenteko on osaavaa, ennakkoluulotonta, tavoitteellista ja houkuttelevaa. Kauhajoki on tunnettu puhtaasta ja monipuolisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstään. ARVOT Asiakaslähtöisyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Yrittäjyys

5 Tasekirja STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE 1. Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi 2. Kauhajoki kulttuuri- ja koulutuskaupunkina 3. Kuntatalouden tasapaino 4. Konsernin toimintojen ohjaus 5. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT valtuustokaudelle Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan toimivuus ja alueellisen yhteistyön organisointi Kehityksen kärjessä kulkeva ja innovatiivinen palvelukaupunki -> Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen palvelurakenteen kehittäminen Kauhajoki esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Strategiset valinnat kaupungin toiminnan ja päätöksenteon perustana Johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka -> Kaupungin johtaminen ja päätöksenteko tapahtuu perustehtävän ja strategisten linjavalintojen mukaisesti -> Strategiaan perustuva johtaminen ja päätöksenteko Osaava ja motivoitunut henkilöstö 2. Kauhajoki kulttuuri ja koulutuskaupunkina Kauhajoki, vetovoimainen koulutusja kulttuurikaupunki -> Toisen asteen ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmistaminen 3. Kuntatalouden tasapaino Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Palveluissa ollaan maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa. Strategisesti järkevät investoinnit. Hallittu, taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen Henkilöstön osaamista kannustava, strategian mukainen käyttötalous, päätöksenteko ja johtaminen

6 Tasekirja Konsernin toimintojen ohjaus Konserniyhteisöjen strateginen johtaminen Seudulliset yhteisöt Kauhajoen kaupungin omien konserniyhteisöjen strateginen johtaminen -> SEK:n (Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymän) toiminnan jäntevöittäminen Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminnan vakiinnuttaminen Strategian selkiinnyttäminen ja johtaminen toiminnaksi, tuotteistaminen SPK (Suupohjan Seutupalvelukeskuksen käynnistys) -> Vesi- ja viemärilaitoksen toimintojen yhteensovittaminen 5. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Maaseutuohjelman 2010 toteutus Kauhajoen hyvä julkisuuskuva -> Imagotekijöiden ja ympäristöarvojen konkretisointi Viestintäsuunnitelman ja yhtenäinen visuaalisen ilmeen toteutus Elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat alueelliset yhteistyöverkostot Kauhajoen kehittäminen alueellisena kauppa- ja vapaa-ajan keskuksena Kauhajoki, vetovoimainen koulutusja kulttuurikaupunki Kauhajoki International Center -> Seudun aluekehitystehtävä; KOKO -ohjelman suunnittelu ja toteutus -> Uuden liikekeskusalueen ja keskustaajaman sekä ympäristön kehittäminen -> Toisen asteen ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmistaminen Hankkeen käynnistys ja vakiinnuttaminen

7 Tasekirja Kauhajoen kaupunki Strategiset painopisteet vuodelle Valtuustokauden käynnistäminen; - luottamushenkilöiden perehdyttäminen ja kaupunkistrategian uudistaminen valtuustokaudelle sekä pitkälle aikavälille 2. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; - liikelaitostoiminnan käynnistäminen sekä yhteistoimintalautakunnan strategiatyö yhteistoiminnassa muiden osakaskuntien kanssa SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen 3. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi ja toiminnan vakiinnuttaminen palvelurakenteen muutoksista johtuen; - teknisen ja ympäristöosastojen sekä vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhteensovittaminen - tuki- ja toimistopalvelujen järjestelyt, - yhteistoimintalautakunnan toiminnot - varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja päivähoidon järjestäminen peruskunnan toimintana sekä - sivistystoimen strategian ja johtamisjärjestelmän toimeenpano 4. Kauhajoki -koulusurmien jälkihoito sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa 5. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; - ammattikorkeakoulutuksen ja Suupohjan koulutuskuntayhtymän (ammatillisen koulutuksen) kehittämisohjelman laatiminen - muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla 6. Talouden tasapainotus, tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen lautakuntien ja kaupunginhallituksen toimialueilla sekä valtuustossa Kaupunginhallitus tarkastelee talouden kehitystä kolmannesvuosittain ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin tasapainon saavuttamiseksi. 7. Koulukeskuksen ja muiden keskeisten rakennushankkeiden tasapainoinen toteuttaminen

8 Tasekirja KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2008 toisella puoliskolla alkaneen taantuman, kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset näkyivät viime vuonna niin kunta- kuin yritys- ja yksityistaloudessakin. Kuntataloudessa oli ennakoitu verotuloissa kasvua, verotulojen putoamiseen ei oltu varauduttu. Kuntatalous heikkeni nopeasti vuonna Kauhajoen kaupungin talouden tasapainottaminen aloitettiin pikimmiten heikkojen talousennusteiden vahvistuttua. Kaupunginvaltuusto päätti talouden tasapainottamisesta marraskuun kokouksessaan sekä hyväksyi joulukuussa palveluverkko-työryhmän loppuraportin/varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen rakenneohjelman vuosille toimenpiteiden toteuttamisen pohjaksi sekä päätti perusopetuksen järjestämisen lopettamisesta kolmessa koulussa. Vuoden 2010 tuloveroprosentiksi päätettiin marraskuussa 21,00 ja talousarvio hyväksyttiin joulukuussa Eri tasapainottamistoimista huolimatta talousarvio vuodelle 2010 näyttää yli kolmen miljoonan euron alijäämää. Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä aloitti toimintansa täydessä laajuudessaan Yhtymässä ovat mukana Kauhajoen kaupungin lisäksi Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat. Liikelaitoskuntayhtymän tehtävänä on tuottaa jäsenkunnille kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoitaa ympäristön-suojelun, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkintähuollon tehtävät. Esiopetusta ja lasten päivähoitoa ei sisällytetty yhtymän palvelukokonaisuuden piiriin. Toiminnallisesti liikelaitoskuntayhtymä on käynnistynyt hyvin, joskin talouden seuranta ja tuotteistaminen vaatii vielä kehittämistä ja suunnittelua. Kuntien talousarviovaroista yli puolet siirtyi liikelaitoskuntayhtymään, joten on ensiarvoisen tärkeää yhtymän onnistuminen taloudenhoidossa. Ensimmäinen toimintavuosi tuotti kaupungin tilinpäätökseen yli kahden miljoonan alijäämän, kaupungin muun toiminnan päästessä lähes tasapainoon. Yhtymän alijäämän suurin selittäjä on erikoissairaanhoidon kustannusten ennakoitua suurempi kasvu. Kauhajoen kaupungin historian suurin investointi, uusi koulukeskus, rakentui jo pitkälle vuonna 2009 ja on edelleen syytä olettaa, että talousarvioon varatut investointimäärärahat tulevat riittämään. Kaupungin rahoitus hoidetaan lainarahoituksella. Myös yksityissektorin rakentaminen parantaa Kauhajoen palveluvarustusta. Rauskan alueelle suunniteltu kauppakeskus on lähtenyt rakentumaan kaavaillun aikataulun mukaisesti. Ensimmäisenä valmistui Rautia, maataloutta ja rautakauppaa harjoittava yksikkö, jonka avajaisia juhlittiin kesäkuussa Kaupunki uudisti organisaatiotaan. Tekninen ja ympäristöosasto yhdistettiin yhdeksi osastoksi alkaen. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n ja kaupungin viemärilaitoksen yhdistämisselvitys on laadittu ja toimenpiteet suoritettaneen vuoden 2010 aikana. Suupohjan Seutupalvelukeskus organisoitiin valmiiksi vuonna 2009 ja se aloitti itsenäisen toimintansa Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

9 Tasekirja TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Organisaatiokaaviot

10 Tasekirja Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet KAUPUNGINVALTUUSTO Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hautala Lasse Hakola Taija Yli-Rahnasto Sami Valtuutetut Aalto Juhani Koivuniemi Kai Ojala Asko Ala-Kyyny Esa Kuusinen Merja Paananen Merja Arola Soili Kuusisto Juha Passi Esa Haikonen Paavo Kuusisto Raija Pihlaja Tapio Hangasluoma Ossi Köykkä Jari Rintaluoma Tiina Hautala Pauli Leppinen Anne-Mari Tapanainen Tarja Järviluoma Heikki Maunula-Craycroft Riitta Tervonen Ilkka Kalliomaa Seppo Marttila Hannu Uusi-Kokko Riitta Ketola Jorma Männistö Unto Ylikoski Piia Kilpiö Tero Nummijärvi Marketta Ylinen Marko Koivula Veikko Ojala Harri Antti Niemi-Aro valtuutettuna asti ja hänen tilalleen kutsuttiin varavaltuutettu Hannu Marttila alkaen. Poliittiset voimasuhteet : KESK KOK SDP PS VAS Yhteislista Kauhajoen puolesta (Pro) YHTEENSÄ 35 KAUPUNGINHALLITUS 17 ( , -1 ) ( , +1 ) 1 1 Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Kuusinen Merja Tapanainen Tarja Pihlaja Tapio Jäsenet Ala-Kokko Antti Järviluoma Heikki Paananen Merja Hakala Hanna-Mari Ketola Jorma Hautala Pauli Antti Niemi-Aro Antti puheenjohtajana asti. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Merja Kuusinen ja uudeksi jäseneksi valittiin Pauli Hautala 9.11.alkaen.

11 Tasekirja KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ylikoski Piia Kuusinen Merja Jäsenet Nummikoski Tarmo Ojala Asko Tapanainen Tarja TARKASTUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Aalto Juhani Varapuheenjohtaja Männistö Unto Jäsenet Haikonen Paavo Korpi-Kyyny Samulinen Koskimäki Marja Katriina KESKUSVAALILAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kangasniemi Olavi Tervonen Ilkka Jäsenet Liminka Tarja Lylyoja Lauha Uitto Jorma YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ranta-Muotio Aulis Ojala Asko Hautaviita Timo Jäsenet Ala-Kyyny Esa Kiviluoma Jarmo Uitto Satu Harju Leila Marttila Hannu Viitanen Päivi Jaakkola Antti Niemelä Anne Ylinen Marko Jokinen Riikka Tapanainen Tarja SIVISTYSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kalliomaa Seppo Pihlajaviita Seija Jäsenet Kilpiö Tero Mäkelä Hannu Rintaluoma Tiina Kuusisto Raija Ojala Harri Uusi-Kokko Riitta Köykkä Jari

12 Tasekirja NUORISO- JA LIIKUNTAJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hautaviita Petri Maunula-Creycroft Riitta Jäsenet Ilomäki Harri Metsä-Turja Tanja Panula Jaakko Kiviluoma Tarja Palomäki Ritva Tasanko Suvi Luoma-Halkola Samppa Jarkko Isokangas jäsenenä asti ja uudeksi jäseneksi valittiin Tanja Metsä-Turja. VARHAISKASVATUSJOHTOKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Leppinen Anne-Mari Peltomaa Sari Jäsenet Jerkku Anne Lahdenmaa Timo Virtalehto Lea Kohtala Tapio Nurmenniemi Ville Lyyski Toivo Ylinen Marko TEKNINEN LAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Koivuniemi Kai Arola Soili Jäsenet Antila Mirja Hautamäki Harri Kuusisto Juha Haapakangas Markku Heikkilä Marja Uitto Satu Hangasluoma Ossi RAKENNUSLAUTAKUNTA Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ala-Kyyny Esa Hallivuori Antti Jäsenet Latva-Lusa Jarmo Nummijärvi Marketta Passi Esa Metsä-Turja Tanja Palomäki Hannu Rantahalvari Taina Niemi-Aro Sanni

13 Tasekirja Henkilöstö Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 705 henkilöä, joista 519 kokoaikaista (73,6%), 92 osa-aikaista (13,1%), 82 sivutoimista (11,6 %) sekä työllistettyjä 12 (1,7 %). Luku on 386 työntekijää vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 500 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuodesta 255 henkilöllä. Vähennys johtuu henkilöstön siirtymisestä Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän palvelukseen Varhaiskasvatukseen siirtyi päivähoito perusturvasta ja esiopetus sekä aamu- ja iltapäivätoiminta sivistyksestä. Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kokoaikais ia Työllistetyt Osaaikaisia Sivutoimisi a Yhteensä Osastoittain suurin henkilöstömäärä (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 377 henkilöä (53,5% henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla (sis. viemärilaitos) 162 henkilöä (23,0%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 124 henkilöä (17,6%). Yleishallinnon ja elinkeinon henkilöstö edustaa 5,9 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (12). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta. Henkilöstön määrä vastuualueittain Viemärilaitos; 4; 0,6 % Yleishallinto; 27; 3,8 % Elinkeino; 15; 2,1 % Tekninen; ,4 % Varh.kasvatus; 124; 17,6 % Sivistys; 377; 53,5 %

14 Tasekirja YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Valtiovarainministeriön julkaistun suhdannekatsauksen 3/2009 mukaan maailmantaloudessa taantuman syvin vaihe on ohitettu ja taloudellinen aktiviteetti on elpymässä. Kasvuvauhdin oletetaan kuitenkin jäävän ennustehorisontilla maltilliseksi. Suomessa taloudellisen toimeliaisuuden alentuminen oli viime vuoden lopulla ja kuluvan vuoden alkupuoliskolla jyrkkää. Suhdanteen pohjakosketus on takana, ja talous on asettumassa aiempaa hitaamman kasvun uralle. BKT supistuu kuluvana vuonna, (v. 2009), 7,6 %. Ensi vuonna (2010) kasvu on 0,7 % ja kiihtyy 2 ½ prosentin tietämiin vuonna Työllisten määrä vähenee tänä vuonna henkilöllä, ja työttömien määrä lisääntyy yli :lla. Työttömyysaste nousee tänä vuonna keskimäärin 8½ prosenttiin. Ensi vuonna työllisyystilanne heikkenee edelleen ja työttömyys kohoaa keskimäärin 10 ½ prosenttiin. Inflaation ennustetaan pysyvän maltillisena seuraavien kahden vuoden ajan. Palkansaajien ansiot nousevat kuluvana vuonna 4 % ja seuraavina kahtena vuotena hieman hitaammin. Valtion rahoitusasema heikentyy tänä vuonna ennätyksellisen voimakkaasti ja säilyy vielä vuonna 2011 yli 11 mrd. eurossa. Julkisen talouden alijäämän ennustetaan syvenevän ensi vuonna 3 ½ prosenttiin BKT:sta. Vuonna 2011 alijäämä hieman pienenee. Kuntatalous heikkenee tänä vuonna ja pysyy kunnallisverotuksen yllättävän suuresta kiristymisestä huolimatta heikkona myös ensi vuonna. Talousarviovuodelle tehdyt arviot talouskehityksestä olivat miinusmerkkisinä 4,5 7 % eli ennusteet olivat liian optimistisia toteutuneeseen nähden. Kuntien talouskehitys vuonna 2009 Tilastokeskuksen keräämien kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien taloudellinen tilanne heikkeni tilivuoden aikana. Verotulot kasvoivat keskimäärin ainoastaan 0,4 %, valtionosuudet 7,4 %, toimintakate 5,6 % ja vuosikate aleni 24,0 %. Investointimenot pienenivät edellisvuodesta 4,8 % ja pitkäaikaisten lainojen määrä kasvoi jopa 57 %. Kuntaliiton arvion mukaan lama iski voimakkaimmin suurten kaupunkien ja vientivetoisten kuntien talouteen. Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus helpotti vähän tilannetta, mutta apu on tilapäinen. Myös seuraavien vuosien arvioidaan olevan kuntatalouden kannalta vaikeita. Kuntien yhteenlaskettu tulos jäi ennakkotietojen mukaan viime vuonna 60 miljoonaa euroa negatiiviseksi. Yli asukkaan kaupunkien tulos oli 135 miljoonaa euroa miinuksella, kun se vielä toissa vuonna oli yli 400 miljoonaa euroa voitollinen. Alle asukkaan kun-

15 Tasekirja tien tulos oli yhteen laskettuna vielä hieman voitollinen vuonna Kuntaliitokset vähensivät pienten ja heikkojen kuntien lukumäärää, mikä näkyy taloustilastoissa. Kuntien lainakanta on kasvanut kaikenkokoisissa kunnissa. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli viime vuonna lainaa euroa asukasta kohti. Edellisvuonna lainaa oli euroa ja vuonna 2007 yhteensä euroa asukasta kohti. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan vuoden 2009 vuosikate jäi negatiiviseksi 25 Manner-Suomen kunnassa, eli tulot eivät riittäneet toiminta- ja rahoitusmenojen kattamiseen, pääomakustannuksista puhumattakaan. Suurten kaupunkien heikot tulokset näkyvät myös maakuntien menestyksessä. Uudenmaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate romahti puoleen edellisvuodesta. Yhteenlaskettu vuosikate oli viime vuonna vain kaksi kolmannesta poistoista Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Eniten negatiivisen vuosikatteen kuntia on Satakunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. 3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminta käynnistyi. Paras -hankkeen edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-aluetta koskeva sopimus valmistui vuoden 2008 aikana. Vuoden 2009 alusta toimintansa aloittanut, yhdessä Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien kanssa perustettu, peruspalvelujen liikelaitoskuntayhtymä tuottaa osakaskunnille sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lisäksi ympäristönsuojelun, terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelut. Kaupungin oman toiminnan uudelleen organisointi Valmistelussa oleva vesi- ja viemärilaitosten yhdistämisselvitys oli vielä vuodenvaihteessa kesken, mutta työ on tarkoitus saattaa päätökseen vuoden 2010 aikana. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n osakassopimus hyväksyttiin Kauhajoen, Isojoen, Karijoen ja Teuvan sekä Suupohjan koulutuskuntayhtymän valtuustoissa vuoden 2008 lopulla. Vuoden 2009 lopulla yhtiön osakkaiksi liittyivät lisäksi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Yhtiön toiminta alkoi vuoden 2010 alusta. Palkkalaskennan, kirjanpidon ja reskontran tehtäviä oli vuoden 2009 alusta toteutettu Liikelaitoskuntayhtymälle kuntien välisellä työnjaolla. Kaupungin palveluksesta siirtyi yhtiöön yhteensä 13 henkilöä. Talouden tasapainotus Vuoden 2009 aikana valmisteltiin Audiator Oy:n laatimaan kustannusselvitykseen perustuen talouden tasapainottamisohjelmaa, joka konkretisoitui vuoden 2010 talousarviossa ja taloussuunnitelmassa. Talousarvion yhteydessä hyväksyttiin sivistysosaston palvelurakenneuudistus, jolla on myös oleellisia vaikutuksia teknisen sektorin kiinteistö- ja henkilöstökustannuksiin. Tasapainottamisohjelman keskeisin tavoite on kustannusten alentaminen niillä sektoreilla, joilla olemme em. selvityksen mukaan vertailukuntia kalliimpia, kuten koulutoimessa.

16 Tasekirja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kauhajoella väestömäärä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2009 lopussa henkeä, miehiä ja naisia 7.159, joka tarkoittaa 5 hengen nettolisäystä edellisvuodesta, jolloin väkiluku oli (Väestömäärä oli ). Työllisyystilanne heikentyi laman seurauksena vuoden loppua kohti ja työttömyys oli vuoden lopussa 12,6 % (ed. vuoden vastaava ajankohta 11,1 %). Työttömiä työnhakijoita oli 866 (ed. v. 743) ja työvoima (ed. v ) henkeä. Työttömiä työnhakijoita oli 123 henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Verotulokertymä on ylittänyt talousarviossa arvioidun. Verotulojen kertymä oli yhteensä 36,87 milj., jossa kasvua edellisvuodesta 9,4 %. Verotulot kasvoivat edellisvuodesta 1,2 %. Erityisesti yhteisöveron kertymä aleni edellisvuodesta. Vuoden 2009 tilinpäätös muodostui 2,259 milj. alijäämäiseksi vuosikatteen ollessa 1,016 milj.. Taseessa oli aiemmilta vuosilta ylijäämä ,741, joten taseen alijäämäksi muodostuu 2,658 milj.. Positiivisia vaikutuksia tuloksen muodostumisen kannalta olivat vuoden 2009 kunnallisverotulon talousarviota suurempi kertymä sekä sijoitusomaisuuden arvon palautuminen. Päävastuualueiden talousarviot toteutuivat kohtalaisen hyvin, eikä käyttötalouden nettomenojen kokonaisylitystä muodostunut muutosbudjetin hyväksymisen jälkeen. Eräiden lautakuntien osalta ylityspyyntöjä tullaan valtuustolle kuitenkin esittämään. Suupohjan peruspalveluliikelaitoksen kustannusten voimakas kasvu ja talousarvion ylittyminen oli suurin tekijä alijäämän syntyyn. Kuntayhtymän tasauslaskutus oli Kauhajoen kaupungin osalta yli 2,2 milj. euroa. Vertailua edellisvuoteen vaikeuttaa liikelaitoskuntayhtymän varsinaisen toiminnan aloittaminen tilivuoden alusta. Samalla päivähoito ja esiopetus siirtyivät osaksi sivistysosastoa, varhaiskasvatuksen nimelle. Kaupunginhallituksen päävastuualueen keskeinen tavoite on ollut kaupunginvaltuuston vahvistamaan strategiaan perustuvan johtamisjärjestelmän kehittäminen BSC - tasapainotetun tuloskortin mukaisesti. Toimintojen analyyttistä kehittämistä varten on toteutettu palvelujen tuotteistaminen etenkin teknisen toimen sekä talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävissä. Ruoka- ja puhtauspalvelujen hinnoittelu LLKY:lle sekä Seutupalvelukeskus Oy:n palvelujen hinnoittelu perustuu tuotteistamiseen. Tuotteistaminen on edelleen suurelta osin kesken peruspalvelujen osalta. Kaupungin keskeinen elinkeinopoliittinen tavoite kauppakeskusalueen rakentumiseksi on toteutunut niin, että rautakaupan liikerakennus on valmistunut mutta kauppakeskuksen muiden liiketilojen rakentuminen on siirtynyt. Alueen kunnallistekniikan rakentaminen on käynnissä. Yhteistoimintalautakunnan ensimmäisenä varsinaisena toimintavuonna lautakunnan työ on keskittynyt toimintatapojen ja roolien selkiyttämiseen liikelaitoskuntayhtymän välillä.

17 Tasekirja Kokonaisuutena peruspalvelujen ensimmäisen toimintavuoden kustannusten hallitseminen on ollut haasteellista. Toimintoja uudistetaan ja mitoitetaan paremmin väestöpohjan tarpeita vastaavaksi. Kustannusten nousu on ollut taloudelliseen tilanteeseen nähden suuri. Ulkoisten nettomenojen kasvu oli edellisvuodesta 6,6 milj. euroa eli 18,6 %. On huomattava, että perusturvan palveluihin siirtyivät ympäristönsuojelu ja terveysvalvonta sekä eläinlääkintähuolto. Vastaavasti päivähoito siirtyi sivistyslautakunnan alaisuuteen. Päivähoidon osuus on huomioitu edellä esitetyssä kasvuluvussa. Kustannusten nousua selittää myös LLKY:n henkilöstöresurssien lisäykset hoito- ja hoivapalveluihin kuin myös hallintoon. Mm. erikoissairaanhoidon menot, +11,9 % (sairaanhoitopiirin k.a. 9,1 %) ja erityisesti vammaispalvelujen kulut kasvoivat aiempia vuosia enemmän. Yhteistoimintalautakunnan hallinnon budjetti alittui eurolla, mutta llky:n budjetti ylittyi huomattavissa määrin, ,17 euroa, mistä erikoissairaanhoidon osuus on runsaat 1,7 milj. euroa. Kauhajoen osalta llky:n talousarvion ylitys on ,46 euroa. Koko yhteistoiminnan osalta toimintatuotot olivat ,63 euroa ja toimintakulut ,00 euroa. Koko yhteistoimintakohdan budjetti ylittyi ,70 euroa eli 4,9 %. Perustelut Yhteistoimintalautakunnan toteutuman osalta sisältyvät yksityiskohtaisemmin lautakunnan tuloskorttiin ao. kohdassa. Sivistystoimi on toiminnallisesti tarkastellen saavuttanut asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, eikä nettomenoylityksiä päävastuualueen tasolla syntynyt. Sivistysosaston keskeisimpiä tehtäviä tilivuoden aikana on ollut koko sektorin yhteisvoimin ja yhteistyössä LLKY:n kanssa huolehtia vuoden 2008 koulutragedian jälkihoidosta. Ampumatragedian jälkeen saatuja resursseja on käytetty koulukuraattoreiden ja terveydenhoitajien palkkaamiseen pääasiassa yhteiskoululle sekä lukiolle. Sivistysosasto on ollut erityisen tarkastelun alla talouden näkökulmasta kun asiantuntijaselvityksen mukaan Kauhajoen opetustoimen kustannukset ovat vuositasolla noin miljoona euroa vertailukuntia suuremmat. Laaditun palveluverkkoselvityksen johdosta valtuusto on päättänyt kouluverkkoratkaisusta, jolla opetus kolmelta koululta lakkaa ja oppilaat siirtyvät muihin kouluihin. Opetuksen kustannuksia on pyritty sopeuttamaan tasapainottamisohjelman mukaisesti vähentämällä opetus- ja avustavaa henkilöstöä. Opetustoimessa on jatkettu uuden koulukeskushankkeen rakentamista. Hankkeessa rakentuu yhtenäiskoulu, jossa yhteisessä rakennuskokonaisuudessa tulevat toimimaan alaasteen, erityiskoulun ja yläasteen koulut. Sanssin koulu siirtyy koulukeskukseen lukuvuoden alkaessa syksyllä Nuoriso- ja liikuntapalvelujen vastuualueella toiminta on keskittynyt pääasiassa virkistysuimala-urheilutalo Virkkuun ja nuorisotalo Räimiskälle sekä näiden läheisyydessä oleville ulkoliikuntapaikoille ja -alueille sekä haja-asutusalueen ulko- ja sisäliikuntapaikoille. Kaupungin matkailun yleiset tehtävät ja eri matkailukohteet on siirretty vuoden 2009 alusta kaupungin keskushallinnolle. Joitain matkailuun liittyviä käytännön toimia hoidettiin vastuualueella vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Kaupungin nuorisotoiminnassa on ollut painotus Tehostetussa nuorisotyössä, jonka on mahdollistanut opetusministeriön v erityisavustus. Tehostettu nuorisotyö on tehnyt

18 Tasekirja yhteistyötä Kauhajoki -hankkeen sekä Kirkon jälkihoitohankkeen kanssa. Tehostetun nuorisotyön avustusta on haettu ja saatu myös vuodelle Varhaiskasvatuksen vastuualue siirtyi vuoden 2009 alusta sivistysosaston alaisuuteen ja on siksi panostanut uuden johtamisjärjestelmän kehittämistyöhön, joka on tehty ja toimeenpantu. Osavastuualuejakoa on tarkasteltu ja uudelleen organisoitu. Varhaiskasvatuksen vastuualueen sisäisillä siirroilla vastuualueella on aloittanut viides osavastuualueen esimies toiminta-alueenaan koulujen esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä yksityisen päivähoidon valvonta. Selevä paletti hanke on hyväksytty Väli-Suomen lasten, nuorten ja perheiden kehittämishankkeen osahankkeeksi. Selevä paletti -hankkeelle on rekrytoitu hankekoordinaattori ja kaksi kehittäjätyöntekijää. Hankkeelle on perustettu ohjausryhmä ja hankkeen toiminta on päässyt hyvin käyntiin. Varhaisen ja erityisen tuen palvelujen mallintaminen on toteutettu Helminauha-hankkeessa, joka päättyi 10/2009. Päivähoidon ja esiopetuksen kustannusvertailu on toteutettu Vertikal Oy:n toimesta. Varhaiskasvatuksen vastuualueella eri palvelut on toteutunut talousarvioin puitteissa. Tekninen osasto on vastannut tilivuoden aikana suurimpana yksittäisenä kohteena koulukeskuksen peruskorjauksen rakennuttamisesta. Hanke on edennyt talousarviossa suunniteltua nopeammin ja toteutuma on siksi ylittänyt talousarvion. Kouluosan vastaanotto toteutuu Työohjelma on toteutunut suunnitellusti. Omana työnä suunniteltuja tai avustettuja kohteita on 44. Erityisesti vuoden kuluessa on tehty energiataloudellisia korjauksia. Kohteet ilmenevät Teknisen lautakunnan tuloskortista. Kaavoituksen keskeisimpänä tehtävänä on ollut useiden kaavoitushankkeiden toteutus ja ohjaus. Investointien osalta kokonaismääräraha alittui 0,524 milj.. Investointien kokonaistoteuma oli 11,0 milj. ja nettomenot 9,317milj.. Rahoitusosuudet investointeihin olivat 1,73 milj. josta omaisuuden myyntitulot 1,49 milj. euroa. 3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2010 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Tilinpäätös päätyi alijäämäiseksi ja myös hieman vahvistettua talousarviota heikommaksi. Alijäämää muodostui 2,259 milj., joka talousarviossa oli -1,927 milj.. Alijäämän syntymiseen vaikutti oleellisesti liikelaitoskuntayhtymän 2,2 milj. euron ylitys Kauhajoen kaupungin osalta. Rahoitusomaisuuden osalta voitiin kirjata ,78 :n arvonpalautuskirjaukset. Sijoitussalkun arvonnousuksi voidaan kirjata ,58 euroa. Neste Oil Oyj:n osakkeiden markkina-arvon muutos edellisvuodesta oli ,20 euroa. Taloustilanne on talousarvion laatimisajankohtaan verrattuna hieman parantunut ja laman syvin kohta on ohitettu. Siitä huolimatta kuntien talous on edelleen menossa heikompaan suuntaan verotulojen vähentyessä, työttömyyden jatkuessa ja yritysten veronmaksukyvyn heikentyessä. Verotuksessa tullaan kuluvan vuoden aikana myös oikaisemaan edellisvuodelta periytyviä ylisuuria ennakoita.

19 Tasekirja Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Yhdessä talousarvion huomattavan alijäämäisyyden kanssa talouden epävarmuustekijät edellyttävät, että talousarvioon kirjatut ja siihen liittyvä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma tulee toteuttaa valtuuston päätöksen mukaisesti. Tasapainotustarve on edelleen olemassa ja toimenpiteet tulee hallintokuntakohtaisesti yksilöidä käyttösuunnitelmissa toiminnan konkreettisina muutoksina alkuvuoden kuluessa. Talousarvion tarkistukset tulee käsitellä kesäkuussa kolmannesvuosikatsauksen yhteydessä. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla. Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tilinpäätöksessä peruskaupungin tuloslaskelmaan yhdistellään viemärilaitos kirjanpidollisesti itsenäisenä taseyksikkönä. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ei sisällytetä kaupungin talousarviossa mukana olevia sisäisiä meno- ja tuloeriä, mistä johtuen tilinpäätöksen luvut poikkeavat talousarvion luvuista. Toimintakate kertoo sen, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus toimintamenoista oli kertomusvuonna 68,7 milj. euroa. Kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 6,9 %. Veroilla ja valtionosuuksilla katettiin 99,3 % toimintakatteesta. Tilikauden tulos muodostuu kun vuosikatteeseen lisätään rahoitustuotot ja kulut ja vähennetään suunnitelman mukaiset poistot (3,32 milj. euroa) sekä arvonalentumiset. Tilikauden tulokseksi muodostuu ,27 euroa. Toimintatuotot Kauhajoen kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2009 olivat 38,3 milj. (ed.11,65 m ). Talousarvion ulkoiset toimintatuotot eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoteen, koska vuosi 2009 sisältää LLKY:n osalta myös muiden kuntien osuudet. Tuottojen sisällä maksutuotot vähenivät 72,9 %, tuet ja avustukset -5,6 % sekä muut toimintatuotot 44,4 %. Toimintakulut Kulujen osalta on myös huomioitava, että LLKY:n takia ulkoisten kulujen luvut eivät ole vertailukelpoisia edellisvuoteen. Toimintakulut toteutuivat kaikkien päävastuualueiden osalta lähes suunnitellusti, sivistyslautakuntaa ja yhteistoimintalautakuntaa lukuun ottamatta. Toimintakulujen kasvu edellisvuodesta oli 40,9 %, kulujen ollessa yhteensä milj.. (aik.76,1 milj. ). Talousarviosta toimintakate kasvoi 1,21 milj. eli 6,9 %, (ed. vuonna kasvu oli 9,5 %). Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot vähenivät kaupungin osalta 33,9 %. Palvelujen ostot kasvoivat 165,9 % johtuen liikelaitoskuntayhtymästä. Palvelujen ostot ylittyivät talousarviosta nettona 1,02 milj..

20 Tasekirja Verotulot Kunnallisveron tuotto perustui 20,00 %:n veroprosenttiin. Veroprosenttia oli korotettu 0,50 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Verotuloja kaupunki sai 36,87 milj. euroa eli 0,427milj. euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua oli ainoastaan 1,2 %. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 87,8 %, kasvua 3,1 %. Kiinteistöveroa kertyi 1,51 milj. euroa, jossa kasvua 4,4 %. Yhteisöveroa kertyi 2,34 miljoonaa euroa, jossa laskua euroa eli 21,1 %. Yhteisöverojen väheneminen johtui talouden lamasta. Yhteisöveron kuntien jako-osuutta korotettiin kahden vuoden ajaksi 10 % -yksikköä 22,03 %:sta 32,03 %:iin. Verotulot olivat 0,323 miljoonaa euroa muutosbudjettia suuremmat. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 31,369 milj. ja kasvoivat edellisvuodesta 2,03 milj. eli 6,9 %. Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksien indeksitarkistukset tehtiin tilivuodelle täysimääräisenä. Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuus kasvoi 1,76 milj. eli 8,0 %, yleinen valtionosuus kasvoi 0,38 milj.. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus väheni n oppilasmäärin alenemisesta johtuen huolimatta yksikköhintojen noususta. Valtionosuudet toteutuivat euroa alle talousarvion Kauhajoki Verotulot ja valtionosuudet vuosina Verotulot Valtionosuudet Muut rahoitustuotot Muut rahoitustuotot kasvoivat 14,8 % johtuen Neste Oil Oyj:n osakkeiden markkina-arvon palautumisesta; vuoden 2008 tilinpäätöksestä, johon jouduttiin kirjaamaan osakkeen ja sijoitussalkun arvonalennuksia 1,1 milj.. Markkina-arvon korotuksia voitiin kirjata tilinpäätökseen ,78. Osinkotuloja saatiin ,40 euroa, lähinnä Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeista. Vuosikate Vuosikate toteutui hieman muutosbudjetissa arvioitua pienempänä ( ,67) ja oli ,33 milj.. Saavutettu vuosikate ei ole riittävä tasapainoisen talouden saavuttamiseksi.