Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 3/2012

Transkriptio

1 0 Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 3/ Yhtymähallitus Yhtymävaltuusto

2 1 Sisällys Toimitusjohtajan katsaus...2 Kuntayhtymän talous...4 Tuloslaskelma ja ennuste...4 Kuntien maksuosuus ja talousarvion toteutumavertailu...7 Sopimuskuntien myyntituotot...15 Investoinnit...16 Rahoituslaskelma Tuloslaskelmat vastuualueittain...18 Henkilöstö...22 Kehittämishankkeet...23 Tilaustaulukot...32 Aikuispsykososiaaliset...32 Aikuissosiaalityö...43 Hallinto...53 Hoito- ja hoiva...56 Kuntoutus...72 Perhepalvelut...80 Suun terveydenhuolto...88 Työterveys...92 Vammaispalvelut...93 Vastaanotto Oma erikoissairaanhoito Ostettu erikoissairaanhoito Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut...134

3 2 Toimitusjohtajan katsaus Kuntayhtymän toiminnassa on tehty merkittäviä muutoksia syyskuuna alussa, jotka eivät vielä kokonaisuudessaan näy tässä osavuosikatsauksessa. Muutokset ovat talous- ja toimintasuunnitelman ja asetettujen tavoitteiden mukaisia ja koskevat terveydenhuollossa pitkäaikaisvuodeosastopaikkojen vähentämistä ja painopisteen siirtymistä tehostettuun palveluasumiseen. Talousarvion ja palvelusopimusten tarkistuksia ei ole tehty, mutta kuntien kanssa on käyty palvelusopimusneuvottelut kesäkuun raportin perusteella. Neuvotteluissa on esitetty arvio kuluvan vuoden tilinpäätösennusteesta, tosin syyskuuna alussa toteutettujen toiminnan muutosten vaikutuksia ei kaikilta osin pystytä arvioimaan, sillä osa vaikutuksista toteutuu palvelutarpeen mukaisesti. Huomioitavaa on myös, että vuodeosastotoiminnoista siirtyminen tehostettuun palveluasumiseen toteutui alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen ja tämä merkitsi oman toiminnan vahvistamista. Lisäksi muutoksia toteutettiin Sonkajärvellä, jonne perustettiin kotihoitoa tukeva yksikkö. Kuluvan vuoden talousarvion ja palvelusopimusten neuvottelujen yhteydessä on sovittu jäsenkuntien kanssa, että talousarviota tarkistetaan tarvittaessa, jos suunnitellut toimenpiteet eivät toteudu. Näin esimerkiksi Koljonvirran osastojen siirron viivästyessä kaikki tehostamistoimet eivät ole toteutuneet. Jäsenkuntien palvelujen käytössä on selkeitä eroja. Kiuruveden osalta palvelujen ylikäyttö johtuu erityisesti oman erikoissairaanhoidon käytöstä, mutta KYS:in käyttö on alle talousarviossa varatun määrärahan. Lisäksi Kiuruvedellä merkittävä ylitys muodostuu aikuissosiaaliyöstä (toimeentulotuki ja työmarkkinatuen kuntaosuus) ja lastensuojelun ennakoimattomista kustannuksista. Vieremän ja Sonkajärven osalta ylitykset johtuvat pääosin KYS:in erikoissairaanhoidon palvelujen käytöstä. Iisalmen osalta ylitykset muodostuvat pääosin omasta toiminnasta, kuten perhepalveluiden ja kehitysvammaisten laitoshoidon kustannuksista ja kuntoutuksessa lääkinnällisen kuntoutuksen palvelutarpeen kasvusta. On huomioitava, että kalliin hoidon tasaus sisältyy KYS:in palvelulaskutukseen poiketen edellisistä vuosista. Talousarvion ylitys on syyskuun loppuun mennessä n. 2 milj. euroa. Syyskuussa toteutetut toiminnan muutokset tulevat tasapainottamaan Iisalmen ja Sonkajärven kuntalaskutusta ja lisäksi organisaatiossa on toteutettu säästötoimia, joilla pyritään ylitystä pienentämään. Lisäksi hinnoittelu on tarkistettu syyskuussa, joten tuloarvion toteutuman arvioidaan hieman paranevan loppuvuodesta. Talousarvion muutokset tullaan käsittelemään tämän raportin perusteella joulukuussa yhtymävaltuustossa. Arvion mukaan talousarvio ylittyisi kuntayhtymätasolla n. 1,5-2% (1,8 2,4 milj. ). Määrärahojen ylitys johtuu KYS:in osalta osittain ennakoimattomasta palvelutarpeesta ja osittain tietoisesti palvelusopimus-neuvotteluissa sovitusta alibudjetoinnista. Oman toiminnan osalta ylitykset johtuvat palvelujen arvioitua suuremmasta tarpeesta ja käytöstä, mm. lastensuojelun kustannuksista, laitossijoituksista, vammaispalvelujen palvelutarpeen kasvusta sekä kustannustason noususta ja työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvusta. Myös palvelujen tuotantokustannukset ovat

4 3 ylittyneet erityisesti lääkäreiden ostopalveluissa. Ostopalveluja on jouduttu käyttämään ennakoitua enemmän ja ostopalvelujen yksikköhinnat ovat olleet arvioitua korkeammat. Kuntayhtymän toiminnan aikana on ollut selkeästi nähtävissä, että tietoinen alibudjetointi ei tule toteutumaan ja määrärahaylitykset ovat ennustettavissa. Tämän vuoksi budjetoinnissa tulisi toteuttaa mahdollisimman realistisia arvioita ja sopeuttaa toiminta taloudellisiin raameihin. Lisäksi on keskusteltu talousarvion laatimisesta siten, että KYS:in maksuosuus näkyy selkeästi tuloslaskelmassa omana rivitietona, jolloin sen käyttö voidaan helposti nähdä erillään muusta oman toiminnan palvelujen ostoista. On myös epätodennäköistä, että tulevinakaan vuosina pystyttäisiin kattamaan kuntayhtymän oman toiminnan sisältä kasvava KYS:in palveluiden käyttö. Mikäli KYS:in suunnittelema tuottavuusohjelma toteutetaan suunnitellun mukaisesti, merkitsisi se pienempää kasvuodotusta palvelujen ostoihin. Toisaalta se voi kasvattaa kuntayhtymän oman toiminnan volyymia. Mikäli oletusarvona on, että kuntayhtymän oman toiminnan sisältä katetaan erikoissairaanhoidon kustannuspoikkeama, niin se edellyttäisi myös mahdollisuutta kesken vuoden mahdollisesti mittavaankin palvelutason muutoksiin, todennäköisesti heikentämiseen. Tähän asti jäsenkunnat ovat asettaneet tavoitteeksi lähipalvelujen säilyttämisen nykyisellä tasolla. Talouden ja toiminnan suunnittelussa korostuu palvelutarpeen muutoksen arviointi ja resurssien kohdentaminen sekä ennaltaehkäisevään toimintaan että edullisimpiin palvelumuotoihin. Toiminnan painopisteiden siirtymät edellyttävät myös resurssien siirtämistä toimintojen ja toimipaikkojen välillä entistä enemmän. Palvelutarpeen muutoksen edellyttämiä joustavia palvelumalleja on kehitettävä ja otettava käyttöön. Kuluva vuosi osoittaa, että kuntien taloudelliset reunaehdot asettavat toiminnan suunnittelulle, talouden ohjaukselle ja seurannalle entisestään tiukentuneita vaatimuksia. Vastatakseen näihin on kuntayhtymän kohdennettava toiminta entistä tarkemmin hyvinvointia ja terveyshyötyjä tuottaviin palveluihin ja toimintamalleihin. Kriittiset, selkeästi tarpeeseen nähden ylikäyttöiset palvelut tulee saattaa toiminnan muutoksilla normaalin palvelutarpeen tasolle. Kuntamaiseman-mallin vertailu ja analyysi antaa tähän hyvän arviointipohjan. Tilinpäätöksen valmistumisen yhteydessä tulisi kriittisiin palvelukokonaisuuksiin laatia toimintamallien uudistaminen siten, että ne mahdollisimman kattavasti voidaan ottaa huomioon jo vuoden 2013 talousarvion täytäntöönpanossa. Mikäli reagointia ei tehdä ajoissa, on edessä entistä vaikeampia ratkaisuja, mikäli kuntien taloudelliseen kantokykyyn ei ole tulossa merkittävää parannusta. Iisalmessa Leila Pekkanen toimitusjohtaja

5 4 Kuntayhtymän talous Tuloslaskelma ja ennuste Tuloslaskelma / ulkoiset Tammikuu-Syyskuu Tot.% Tot.% Korj. tot. Tot.% TA+Muutos Toimintatuotot , , ,4 Myyntituotot , , ,4 Maksutuotot , , ,6 Tuet ja avustukset , , ,3 Muut toimintatuotot , , ,7 Toimintakulut , , ,8 Henkilöstökulut , , ,5 Palkat ja palkkiot , ,7 Henkilösivukulut , ,2 Eläkekulut , ,8 Muut henkilösivukulut , ,7 Palvelujen ostot , , ,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , , ,3 Avustukset , , ,1 Muut toimintakulut , , ,1 Toimintakate , , ,2 Rahoitustuotot ja -kulut , , ,9 Korkotuotot , ,2 Muut rahoitustuotot , ,0 Korkokulut ***** ***** Muut rahoituskulut , ,5 Vuosikate , , ,0 Poistot ja arvonalentumiset , , ,6 Suunnitelman muk. poistot , ,4 0,0 Tilikauden tulos ***** , Tilikauden ylijäämä (alij.) ***** *****

6 5 Koska talousarvion vahvistamisen jälkeen on tehty isoja toiminnallisia muutoksia (Iisalmen terveyskeskuksen pitkäaikaispotilaita siirtyy omana toimintana tuotettuun asumispalveluun ostopalvelujen sijaan ja Sonkajärven vuodeosaston toiminta päättyi neljä kuukautta aikaistettuna muutostöiden vuoksi), yhtymähallitus on tehnyt kesäkuun kokouksessaan käyttötalouteen talousarviomäärärahojen puitteissa määrärahasiirtoja vastuualueiden välillä. Myös tehtäväalueiden sisällä on tehty päätettyjen toiminnallisten muutosten mukaisia tarkistuksia käyttötalouteen. Lisäksi kustannuspaikkojen sisällä on tehty tilimuutoksia esimerkiksi henkilöstömenoista palvelujen ostoihin, kun henkilökunnan rekrytointi ei ole toteutunut. Syyskuun loppuun mennessä toimintakulujen toteuma olisi tasaisella kulutuksella 75 %. Kuntayhtymän toimintakulujen toteuma on yhteensä 76,0 %, joten kustannukset ylittävät tasaisen kulutuksen 1,0 %. Henkilöstökulujen toteuma on yhteensä 76,4 %. Henkilöstökulujen toteutuma sisältää koko vuoden lomarahat sivukuluineen (arvio loppuvuodelle jaksotettavasta lomarahojen määrästä on yhteensä ). Palkkojen harmonisointi on toteutettu 1.7. lukien, joten henkilöstökulujen kustannukset nousevat siltä osin loppuvuonna. Mikäli toteutumaraporttiin jaksotetaan loka-joulukuun laskennallinen osuus lomarahakustannuksista ja palkkojen harmonisoinnista, henkilöstökulujen korjattu toteutuma on yhteensä 75,5 %. Henkilöstökulujen toteutuma on kohtuullinen ottaen huomioon, että kesälomakausi sijaiskustannuksineen on mukana toteutumassa. Palvelujen ostot ovat alkuvuonna ylittäneet tasaisen kulutuksen, sillä toteumaprosentti on 76,2 %. KYS:n ostot ylittävät tasaisen kulutuksen (toteutuma 77,0 %), mutta kunnittaiset vaihtelut ovat suuret. KYS:n ostojen toteutumat ovat kunnittain seuraavat: Iisalmi 75,8 %, Kiuruvesi 70,7 %, Sonkajärvi 87,1 % ja Vieremä 89,9 %. Aikaisemmista vuosista poiketen sairaanhoitopiiri on laskuttanut kalliin hoidon tasausrahaston kustannukset neljän kuukauden välein ja toteutuma sisältää kunnittain seuraavat rahasto-osuudet mennessä: Iisalmi , Kiuruvesi , Sonkajärvi ja Vieremä ; syyskuun osalta kalliin hoidon tasausrahastoon on kertynyt lisää maksettavaa kuntayhtymätasolla , mikä puuttuu tuloslaskelmasta. Lääkäripalvelujen ostoissa on toteutuma yhteensä 94,5 %, vaikka kevään aikana on tehty määrärahasiirtoja henkilöstökuluista. Mikäli huomioidaan tuloslaskelmasta puuttuvat kalliin hoidon tasausrahasto-osuudet ja selvittelytilillä olevat laskut, palvelujen ostojen toteutuma on yhteensä 76,6 %. Palvelujen ostojen ylitys on pienentynyt kesäkuun raporttiin verrattuna. Aineiden ja tarvikkeiden ostot ovat tasaantuneet alkuvuodesta ja käyttö alittaa tasaisen kulutuksen (toteutuma 73,3 %). Avustusten toteutuma (75,7 %) ylittää tasaisen kulutuksen. Mikäli toteutuma-arvioon lisätään omaishoidon tuen osalta raportista puuttuva yhden kuukauden kustannus, avustusten toteutuma (77,1 %) ylittää selvästi tasaisen kulutuksen. Avustuksissa huolestuttavin on työmarkkinatuen kuntaosuuden korkea toteutuma (89,1 %). Myös perustoimeentulotuen toteutuma ylittää hieman tasaisen kulutuksen (75,9 %), johon vaikuttaa erityisesti Kiuruveden (toteutuma 88,0 %) ja Sonkajärven (toteutuma 82,0 %) tilanne. Muiden toimintakulujen toteutuma alittaa tasaisen kulutuksen toteutumaprosentin ollessa 71,1 %. Toimintatuottojen toteumaprosentti on yhteensä 73,6 %, mikä alittaa tasaisen kulutuksen. Myyntituotoista puuttuu isoimpana eränä sotilasvammalain mukaiset korvaukset. Laskennallisesti puuttuu myös pääosa työterveyshuollon vuosimaksuista, sillä vuosimaksut laskutetaan loppuvuoden aikana. Lisäksi työterveyshuollon syyskuun myyntituotot puuttuvat

7 6 toteutumasta. Sairaalan toiminnassa kesäajan sulut pienentävät tulojen kertymää, joten kokonaisuutena myyntituottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisesti. Maksutuottojen toteutumaprosentti on 74,6 %. Maksukatto-järjestelmä vähentää terveydenhuollon maksutuottojen kertymää loppuvuoden aikana. Tukien ja avustusten toteutuma on alhainen (59,0 %); toteumasta puuttuvat isoimpina Kelan korvaukset henkilökunnan työterveyshuoltoon ja syyskuun osalta sairaankuljetukseen. Muiden toimintatuottojen toteutuma on 86,7 %. Kokonaisuutena toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan talousarvion mukaisina. Syyskuun lopun tuloslaskelman perusteella kuntayhtymän tuloslaskelma on alijäämäinen yhteensä 3,2 milj.. Tilinpäätösennustetta tehtäessä on huomioitava, että tuloslaskelmassa ovat mukana koko vuoden lomarahakustannukset ja että toimintatuotoista puuttuu suuria eriä (sotilasvammalain mukaiset korvaukset ja henkilökunnan työterveyshuollon Kelakorvaukset). Tämän vuoden talousarvioon sisältyy suuria toiminnallisia muutoksia erityisesti Sonkajärven terveyskeskuksessa, Iisalmen terveyskeskuksessa ja Koljonvirran sairaalassa. Muutoksia on tehty toukokuusta alkaen, joten niiden taloudelliset vaikutukset tulevat esille loppuvuoden aikana. Mikäli kuntayhtymän toiminta jatkuisi samalla volyymilla kuin alkuvuonna ilman toiminnallisia muutoksia, arvio lisäveloituksen määrästä syyskuun loppuun mennessä on yhteensä 2,0 milj.. Koska toukokuusta alkaen on tehty suuria toiminnallisia muutoksia, tilinpäätösarviota ei voi tehdä aikaisempien vuosien toteutumatietojen pohjalta. Oman toiminnan osalta talouden arvioidaan loppuvuoden aikana tasoittuvan erityisesti Iisalmen ja Sonkajärven tilausten osalta. Ensimmäisen puolen vuoden aikana ylitystä on ollut myös KYS:in palvelujen ostoissa ja talousarviossa pysyminen edellyttää KYS:in palvelujen tarpeen tasapainottumista. Erityisesti Vieremän, Sonkajärven ja Iisalmen osalta tilauksen arvioidaan ylittyvän KYS:in vuoksi. Kuntayhtymän kassa on ollut tammi-syyskuun aikana riittävä eikä lyhytaikaista lainaa ole tarvittu. Kuntayhtymä on selvinnyt ilman lainaa kriittiset kesäkuukaudet. Jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon ja hallinnon Maisemamallin tilausten toteutumaa syyskuun loppuun mennessä on verrattu talousarvioon. Ympäristötoimi on jaettu jäsenkunnille kirjanpidon toteuman perusteella. Ympäristötoimen osuudet on jaettu asukaslukujen suhteessa lukuun ottamatta eläinlääkintähuollon subventiokuluja, jotka on jaettu kunnittain aiheuttamisperiaatteen mukaan. Taulukossa on verrattu jäsenkunnilta perittyjä myyntituottoja tilausten toteutumiin syyskuun loppuun mennessä. Taulukkoon on lisätty vertailutiedoksi tilausten toteutumat 1-9/2011 ja laskettu toteutumien väliset muutosprosentit. Tilinpäätösarviota varten tuloslaskelmasta puuttuvia keskeisiä tekijöitä on tarkasteltu jäsenkunnittain.

8 7 Kuntien maksuosuus ja talousarvion toteutumavertailu YLÄSAVON SOTE KUNTAYHTYMÄ JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUKSIEN TOTEUTUMA MENNESSÄ MAISEMAMALLIN POHJALTA (1 000 ) Iisalmi Kiuruvesi Sonkajärvi Vieremä Yhteensä PALVELU Ta12 1-9/12 Tot% 1-9/11 M% Ta12 1-9/12 Tot% 1-9/11 M% Ta12 1-9/12 Tot% 1-9/11 M% Ta12 1-9/12 Tot% 1-9/11M% Ta12 1-9/12 Tot% 1-9/11 M% Aikuispsykosos , , , , , , , , , ,2 Aikuissosiaalityö , , , , , , , , , ,1 ESH oma yht , , , , , , , , , ,6 ESH ostettu , , , , , , , , , ,2 Hoito ja hoiva , , , , , , , , , ,3 Kuntoutus , , , , , , , , , ,5 Perhepalvelut , , , , , , , , , ,5 Suun terveydenh , , , , , , , , , ,3 Työterveyshuolto , , , ,0 Vammaispalvelut , , , , , , , , , ,4 Vastaanotto , , , , , , , , , ,4 Ympäristötoimi*) , , , , , , , , , ,4 PALVELUT YHT , , , , , , , , , ,5 Hallinto**) Hallinnon lähipalv.**) YHTEENSÄ , , , , , , , , , ,9 Ennakkomaksut EROTUS Loppuvuoden lomarahat Puuttuvat erät ***) Puuttuva ttt:n valt.osuus Kalliin hoidon tasaus Tth:n puuttuvat tulot SotilavammaL:n korv MUOKATTU YHTEENSÄ , , , , ,6 KYSin toteuma , , , , ,4 Oman toiminnan tot , , , , ,3 Arvio TP Ylitys Ylitys *) Ympäristötoimessa terveysvalvonnan, eläinlääkintähuollon ja ympäristönsuojelun kulut asukasluvun mukaan jaettuna eläinlääkintähuollon subventiot aiheuttamisperiaatteen mukaan **)Hallinnon voitosta on eroteltu lähipalvelujen kustannuspaikkojen poikkeamat jäsenkunnittain; vyörytys toteuman mukaan tulee tilinpäätökseen ***) Sairaankuljetuksen ja henkilökunnan tth:n Kelakorvaukset, omaishoidon tuki 1 kk, peruspääoman korot 9 kk, selvittelytili, palkkojen harmonisointi

9 8 Keskeisimmät toiminnan muutokset ja poikkeamat suurtuotteittain perusteluineen Iisalmen palvelusopimuksen kokonaissumma on milj. ja toteutuma on 1 9/ on 50,9 milj. eli 77,0 %. Oleelliset ylitykset; ostettu erikoissairaanhoito 75,8 %, toteuma on lähes suunnitelman mukainen, toteumasta puuttuu kalliin hoidon tasausmaksuja hoito ja hoiva 80,2 %, terveyskeskuksen vuodeosastojen 49 pitkäaikaissairaansijaa on siirtynyt avohoitoon. Kotihoidon nettokustannusten kasvu 10 % selittyy maksuttoman hoitotarvikejakelun kustannusten kasvusta, kotisairaalatoiminnan aloittamisesta sekä kotihoidon ennakoitua pienemmistä tuloista. Pitkäaikaislaitoshoidon kustannukset tasoittuvat loppuvuodesta. Terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito on lisääntynyt ja vastaavasti Iisalmen sairaalan sairaansijojen käyttö on vähentynyt. Akuutti-, kuntoutus- ja lyhytaikaishoidon hoitopäivät ovat kasvaneet 11 %. Toiminnallisten muutosten vuoksi ennustetta vuoden toteumalle on vaikea arvioida. Sotilasvammalain mukaisia korvauksia on ennakolta kuntoutus 81,7 %, ylitys selittyy terapioiden ja lääkinnällisen kuntoutuksen kasvulla sekä tuottojen alentumisella. perhepalvelut 80,9 %, ylitys selittyy kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja lasten valvonnan kustannuksilla. vammaispalvelut 76 %, ylitys aiheutuu pääasiassa kehitysvammaisten laitoshoidon tarpeesta, vaikeavammaisen asunnon muutostöistä ja lisääntyneistä vammaispalvelukuljetuksissa. vastaanotto 77,0 %, ylitys selittyy tuottojen lähinnä alituksella yhteispäivystyksessä ja vastaanottotoiminnassa sekä ostopalvelujen ylityksellä. Terveysneuvonnan uusien tehtävien täyttäminen kohdistuu loppu vuoteen. Oleelliset alitukset; oma erikoissairaanhoito 74 %, konservatiivisen ja operatiivisen toiminnan käyttö on laskenut kaikissa palveluissa paitsi operatiivisella poliklinikalla. Operatiivisen toiminnan kustannukset ovat laskeneet 4 %. suun terveydenhuolto 65,6 % alitus selittyy henkilöstökustannusten laskulla. aikuissosiaalityö 73,5 %, työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotukset vuoden alusta aiheuttavat kulujen kasvua, mutta eivät talousarvion ylitystä.

10 9 Kiuruveden palvelusopimuksen kokonaissumma on 29,8 milj., ja toteutuma 1 9/ on 23,0 milj. eli 77,3 %. Oleelliset ylitykset; aikuissosiaalityö 95,1 %, ylitys selittyy mm. työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotuksista vuoden alusta. Ei varausta talousarviossa. oma erikoissairaanhoito 97,6 %, käytön nousu kohdistuu lähes kaikkiin toimintoihin; suurimmat käytön nousut ovat operatiivisissa hoitopäivissä ja poliklinikkakäynneissä, dialyysikäynneissä, sisätautien, ihotautien ja lastentautien poliklinikkakäynneissä. Oma erikoissairaanhoito on osin korvannut KYS:n käyttöä. Konservatiivisen toiminnan kustannukset ylittyvät 8 % ja operatiivisen toiminnan kustannukset ylittyvät 26 %. sta puuttuu kalliin hoidon tasausmaksuja hoito ja hoiva 77,1 %, ylitys selittyy kotihoidon, tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon nettokustannusten kasvulla sekä hygieniatason nostamisesta johtuvien kustannusten vuoksi. Infektioepidemiat ovat rajoittaneet vuodeosaston käyttöä ajoittain. Terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito on vähentynyt ja vastaavasti Iisalmen sairaalan sairaansijojen käyttö on lisääntynyt. perhepalvelut 85,2 %, ylitys selittyy kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja lasten valvonnan kustannuksilla. vammaispalvelut 79,6 %, ylitys selittyy kehitysvammaisten lisääntyneestä poliklinikkakäyntien ja laitoshoidon tarpeista sekä vaikeavammaisten henkilökohtaisen avun ja vammaispalvelukuljetuskustannusten kasvusta. vastaanotto 82,6 %, ylitys selittyy lähinnä päivystyksen ostopalvelujen kohdentamisesta tuottojen alittumisesta. Oleelliset alitukset; aikuispsykososiaaliset palvelut 65,3 % selittyy lähinnä erikoissairaanhoidon hoitopäivien laskulla. ostettu erikoissairaanhoito 70,7 %, alitus selittyy osin oman erikoissairaanhoidon käytön kasvulla. sta puuttuu kalliin hoidon tasausmaksuja suun terveydenhuolto 62,5 %, alitus selittyy henkilöstökustannusten laskulla. Sonkajärven palvelusopimuksen kokonaissumma on 15,6 milj., ja toteutuma 1 9/ on 12,3 milj. eli 79,0 %.

11 10 Oleelliset ylitykset; aikuispsykososiaalityö 80,1 %, selittyy lähinnä erikoissairaanhoidon hoitopäivien ja avohoidon sekä päihdeasumispalvelujen ylityksillä. aikuissosiaalityö 83,7 %, ylitys selittyy työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotuksista vuoden alusta. oma erikoissairaanhoito 98,2 %, käytön nousu kohdistuu lähinnä sisätautien hoitopäiviin ja poliklinikkakäynteihin, lastentautien, neurologian, naistentautien ja äitiyspoliklinikan sekä silmätautien poliklinikkakäynteihin sekä operatiivisiin hoitopäiviin sekä kirurgian polin käynteihin. Oma erikoissairaanhoito on osin korvannut KYS:n käyttöä. Konservatiivisen toiminnan kustannukset ylittyvät 37 % ja operatiivisen toiminnan kustannukset ylittyvät 6 %. Tuottojen lasku nostaa nettokustannuksia. ostettu erikoissairaanhoito 87,1 %, hoidon tarve kohdistuu sairaanhoitoon, jota ei voida tuottaa oman toimintana. Ylityksistä on erillinen selvitys. Hyvityslaskua on kuntoutus 80 %, ylitys selittyy terapia ja fysioterapian nettokustannusten nousulla. perhepalvelut 75,3 %, toteuma on lähes suunnitellun mukainen. vastaanotot 94,3 %, ylitys selittyy lääkäriresurssin turvaamisesta ostopalveluilla ja tuottojen alittumisesta. Oleelliset alitukset; hoito ja hoiva 71,8 %, Sonkajärven vuodeosaston siirtyminen palveluasumiseksi ja akuuttihoidon siirtyminen Iisalmen ja Kiuruveden terveyskeskukseen toteutui 1.5. alkaen, suunniteltu aikataulu oli Terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito on vähentynyt ja Iisalmen sairaalan sairaansijojen käyttö on lisääntynyt sisätautien ja operatiivisella vuodeosastolla. suun terveydenhuolto 63,1 %, alitus selittyy henkilöstökustannusten laskulla. vammaispalvelut 63,6 %, alitus selittyy avohoitopalveluiden painottumisella. Vieremän palvelusopimuksen kokonaissumma on 29,8 milj., ja toteutuma 1 9/ on 9,4 milj. eli 79,1 %. Oleelliset ylitykset; aikuispsykososiaaliset palvelut 82,4 %, selittyy erikoissairaanhoidon hoitopäivien ylittymisellä 9 % ja päihdehuollon polikliiniset käyntien lisääntymisellä.

12 11 aikuissosiaalityö 79,2 %, ylitys selittyy työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotuksista vuoden alusta. ostettu erikoissairaanhoito 89,9 %, hoidon tarve kohdistuu sairaanhoitoon, jota ei voida tuottaa oman toimintana. Ylityksistä on erillinen selvitys. sta puuttuu vammaispalvelut 86,1 %, ylitys selittyy kehitysvammaisten ennakoimattomista sijoituksista asumispalveluihin ja laitoshoitoon. vastaanotto 82,6 %, ylitys selittyy lääkäriresurssin turvaamisesta ostopalveluilla ja tuottojen alittumisesta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon lääkärin kustannusten kohdentumisesta loppu vuoteen sekä tuottojen alittumisesta. Oleelliset alitukset; oma erikoissairaanhoito 72,7 %, käyttö on laskenut kaikissa muissa palveluissa paitsi dialyysikäyntien, sisätautien hoitopäivien, neurologian, operatiivisen ja silmätautien poliklinikkakäyntien kohdalla. Konservatiivisen toiminnan kustannukset nousu on 9 % ja operatiivisen toiminnan kustannusten lasku on 16 %. Tuottojen lasku nostaa osaltaan nettokustannuksia. hoito ja hoiva 74,9 %, toteutuu kokonaisuutena suunnitellusti. Terveyskeskustasoinen vuodeosastohoito on toteutunut lähes suunnitellusti. Iisalmen sairaalan sisätautiosaston käyttö ylittyy ja operatiivisen osaston käyttö alittuu. kuntoutus 62,6 %, alitus selittyy terapiatoiminnan vähentymisestä. perhepalvelut 60,1 %, alitus selittyy lähinnä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten vähentymisenä. suun terveydenhuolto 69,3 %, Sopimus- ja ulkokuntien kokonaissumma on 2,6 milj., ja toteutuma 1 9/ on 1,9 milj. eli 71,54 % milj. Sopimuskuntien myyntituotot alittuvat 3,4 %. Terveydenhuollon hintojen tarkistus on tehty 4.9. alkaen. Vuoden 2011 toteumaan verrattuna alitus 1 %. Sopimuskuntien myyntituotot Ylä-Savon SOTE kuntayhtymässä

13 12 Sopimuskunta TP 2010 TP 2011 TA TOT 1-9 TA % TP 2011/TOT % Keiteleen kunta ,14 Lapinlahden kunta ,70 Pielaveden kunta ,32 Rautavaaran kunta ,79 Varpaisjärven kunta * Yhteensä ,54 73,96 * sisältyy Lapinlahden lukuihin Koko kuntayhtymän talousarvio kokonaissumma on 123, 6 milj., ja toteutuma 1 9/ on 95,9 milj. eli 77,6 %. Jäsenkuntien noussut hoidon tarve Iisalmen sairaalassa kohdentui pääosin Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle mm. lisääntyneenä sisätautien hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien, operatiivisten hoitopäivien ja poliklinikkakäyntien, lasten- ja naistentautien poliklinikkakäyntien osalta. Osin Iisalmen sairaala on kyennyt korvaamaan ostetun erikoissairaanhoidon tarvetta esim. Kiuruvedellä. Sisätautien noussut hoidon tarve vastaa kuntien väestön ikärakenteen hoidon tarvetta vrt. sairastavuus. Terveyskeskustasoisen akuuttivuodeosastohoidon ja Iisalmen sairaalan sairaansijojen käytön kohdentumista tulee tehostaa kunnittain. Ostetun erikoissairaanhoidon noussut hoidon tarve kohdistuu sairaanhoitoon, jota ei voida toteuttaa Iisalmen sairaalassa, erillinen selvitys kunnittain. Terveydenhuollon hoidon saatavuus toteutuu kaikissa palveluissa paitsi puheterapiassa. Puheterapian onnistunut rekrytointi parantaa hoidon saatavuutta vuoden loppuun mennessä. Palvelurakennemuutokset, jotka koskettivat terveyskeskuksen vuodeosastojen pitkäaikaishoidon siirtämistä (49 ss) palveluasumiseen ja akuuttihoidon keskittämistä Iisalmeen ja Kiuruvedelle sekä kahden sairaansijan vähentämistä Iisalmen sairaalan sisätautiosastolta ovat toteutuneet. Muutosta on tukenut kotisairaalan toiminta 6/ alkaen. Mielenterveystyön erikoissairaanhoidon sairaansijoja on vähennetty viidellä ja resursseja on siirretty avohoitoon ja perhepalveluihin. Työterveyshuollon on tällä hetkellä alijäämäinen ja arvioitua alijäämää selittää ostopalvelujen kustannusten nousu ja myyntituottojen lasku. Osaltaan uuden seuranta- ja raportointiohjelman käyttöönotto vähentää resursseja. Hinnantarkistusta ei toteutettu koska tämän hetkiset sopimukset eivät mahdollistaneet hinnan tarkistuksia. KYS:sta siirtyneistä tehtävistä hematologian poliklinikka aloitti toiminnan 4/ ja uniapeapotilaiden hoito ja seuranta on vakiintunut omaksi toiminnaksi. Hematologian poliklinikan lääkäriresursseihin ja lääkekustannuksiin ei oltu varauduttu talousarviossa.

14 13 Terveydenhuollon menojen toimintakulujen toteuma on 76,9 %. Suurimmat ylitykset syntyvät palvelujen ostoista 77,9 % ja henkilöstökuluista 76,3 %. Ulkoisten palvelujen ostojen ylitystä selittää ostettu erikoissairaanhoito 45,7 % ja lääkäreiden ostopalvelut 61,4 %. Henkilöstökulut ylittyvät 1,3 %. Osin suunnitellut rekrytoinnit ovat toteutuneet vasta syksyllä ja kustannukset kohdentuvat loppuvuoteen esim. kotisairaala ja terveysneuvonta. Ylityksiä oman toiminnan osalta on katettu talousarvion sisältä määrärahasiirroilla n Terveydenhuollon vastuualueella pyritään toteuttamaan loppu vuodesta yli säästöt esim. hankintakiellon muodossa. Terveydenhuollon toimintatuottojen toteuma alittuu 5,1 %. Ulkoisten maksutuottojen alitus kohdistuu erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon vastaanottojen ja suunterveydenhuollon asiakasmaksuihin. Myyntituottojen alistus kohdistuu lähinnä ulkokuntamyyntiin, työterveyshuoltoon, täyskorvausmaksuihin ja muihin myyntituottoihin. Toteutumattomia myyntituottoja on työterveyshuollossa ja ensihoidossa Terveydenhuollon ulkokuntien ja sopimuskuntien hinnastoa on tarkistettu 4.9. alkaen kattamaan nousseita tuotantokustannuksia. Palvelusopimuksen toteutumista on tarkistettu Sonkajärven terveydenhuollon osalta. - Tilamuutokset: Vieremän terveyskeskuksen palvelut tuotetaan loppu vuoden aikana kunnan väistötiloissa ensisijaisesti lähipalveluna Vieremällä paitsi suun terveydenhuolto Iisalmessa ja muissa jäsenkunnissa. Tilamuutokset Iisalmen terveyskeskuksen vuodeosaston ja mielenterveystyön aikuistyöryhmän osalta ovat toteutuneet suunnitellusti. Tilaselvitys Kiuruveden terveyskeskuksen osalta jatkuu. Sonkajärven terveyskeskuksen vuodeosaston peruskorjatuissa tiloissa toimii 1.9. lukien kotihoitoa tukeva lyhytaikaishoitoyksikkö (10 paikkaa), kotihoitoyksikkö sekä päivätoiminta. Edellä mainittujen yksiköiden läheisyys tuo toiminnallista synergiaetua mm. tiiviin yhteistyön ja henkilöstön yhteiskäytön. Työpanos ja kustannukset 25 erilaisen ohjelman päivittämisessä, käyttöönotossa, koulutuksessa ja tietojen siirrossa keskittyy loppuvuoteen ja vaikuttaa kustannuksia lisäävästi ja on riski toimintalukujen toteutumiselle. Oleelliset ylitykset; aikuissosiaalityö 77,7 %, Työmarkkinatuen ja perustoimeentulotuen tasokorotukset vuoden alusta, johon ei varausta talousarviossa Kiuruvedellä, Sonkajärvellä ja Vieremällä. oma erikoissairaanhoito 80,2 %. Oman erikoissairaanhoidon lisääntynyt käyttö kohdentuu Kiuruvedelle ja Sonkajärvelle. Sisätautien vuodeosaston hoitopäivien käytön ylitys kohdistuu Kiuruvedelle, Sonkajärvelle ja Vieremälle ja vastaavasti Kiuruvedel-

15 14 lä ja Sonkajärvellä on terveyskeskustasoisen vuodeosastotoiminnan käytön alistusta. Terveyskeskusten akuutti- ja kuntoutuspaikkojen käyttöä tulee tehostaa ja vähentää pitkäaikaishoitoa jotta voidaan toteuttaa vuodelle 2013 suunnitellut sairaansijavähennykset. Operatiivisen osaston hoitopäivien toteutuma tukee vuoden 2013 sairaansijojen vähentämistä. ostettu erikoissairaanhoito 77,0 %, Ylitys kohdistuu Sonkajärvelle ja Vieremälle. Ylityksistä on erillinen selvitys kunnittain. Sisältää kalliin hoidon tasauksia Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Vieremällä. hoito ja hoiva 77,6 %, ylitys johtuu Iisalmessa palvelurakennemuutoksesta ja Kiuruvedellä ESBL- epidemiasta. Kustannukset tasoittuvat loppuvuodesta. Sotilasvammalain mukaisia korvauksia on ennakolta kuntoutus 77,2 %, ylitys selittyy ulkopuolisen laitoshoidon ostolla ja puheterapian ostopalveluilla. perhepalvelut 79,00 %, selittyy lähinnä kodin ulkopuolelle sijoitetuilla asiakkailla. Jatkossa arvioitava nykyisten perhepalvelujen resurssien ja muun varhaisen tuen tehokkaampaa kohdentamista siten, että voidaan vähentää lasten kodin ulkopuolelle sijoitettujen asiakkaiden määrää vammaispalvelut 76,3 %, ylitys aiheutuu ennakoimattomista kehitysvammahuollon laitoshoidon ja poliklinikkakäyntien sekä vammaispalveluiden henkilökohtaisen avun ja vammaispalvelukuljetusten tarpeista Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Vieremällä. Oleelliset alitukset; aikuispsykososiaaliset palvelut 74,0 %, toteutunut lähes suunnitelmallisesti, käytön nousu kohdistuu Sonkajärvelle ja Vieremälle. Hoitopäivien vähentäminen (-5 ss) ja resurssien siirtäminen avohoitoon ja perhepalveluihin on toteutunut suunnitellusti. suun terveydenhuolto 65,0 %, selittyy lähinnä henkilöstökustannusten laskulla. vastaanotto 80,9 %, lääkäriresurssien turvaaminen ostopalveluilla Iisalmessa, Sonkajärvellä ja Vieremällä ja tuottojen toteuman alitus. Terveysneuvonnan lisäresurssien kustannukset kohdentuvat loppuvuoteen.

16 15 Sopimuskuntien myyntituotot Sopimuskunta TP 2010 TP 2011 TA TOT 1-9 TA % TP 2011/TOT % Keiteleen kunta ,14 Lapinlahden kunta ,70 Pielaveden kunta ,32 Rautavaaran kunta ,79 Varpaisjärven kunta * Yhteensä ,54 73,96 * sisältyy Lapinlahden kunnan lukuihin Muiden kuntien myyntituotot terveyden ja sairaanhoidon vastuualueella TP 2010 TP 2011 TA TOT 1-9 Ennuste Sopimuskuntien myyntituotot terveyden ja sairaanhoidon vastuualueella TP 2010 TP 2011 TA TOT 1-9 Ennuste

17 16 Investoinnit INVESTOINTIOHJELMA TA Muutettu TA Tot Jäljellä Tot % RAKENNUKSET ,8 Isan energiatuki-laiteinvestoinnit, energiatuki v ,7 Vainajien säilytystilan uudistus ,2 KONEET JA LAITTEET ,9 Paloilmoitinkeskuksen uusiminen, Isa ,9 Kiinteistö- ja laiterekisteri Lääkkeellinen paineilmakompressori ,4 Gastroskooppi, 2kpl ,4 ATK langaton verkko ja laitteet, Isa, KVS Runkokytkimien laajennus Iisalmen kaupunkialueella ,0 Leikkkaussalin anestesiamonitorit ,9 Dialyysikoneet ,0 Kolonoskooppi ,0 Defibrilaattori Yhteispäivystys:kattokeskus ja -valaisin ,0 Eläinklinikan rgt:n digitalisointi ,0 Esmi-päätelaitteet ,7 Telemetriaverkko ja monitorit ,4 Resectoskooppi ,1 Fiberoskooppien pesukone ATK-INVESTOINNIT ,6 Tuotteistusohjelma Potilastietojärjestelmän lisäosat ,1 Toimikortti ,0 DigiEKG (kaksi tilattu kp e) ,0 Medimaker-liittymä ,0 Kuntoapu ,3 Verkkosivustoihin liittyvä kehittämistyö ,0 Asiakastietojärjestelmään liittyvä kehittämistyö ,0 Asianhallintaohjelma ,9 Populus kehityskeskustelut, henkilökohtaisen työsuorituk MS-lisenssien hankinta ,0 Aromin Pegasos ja Raindance liittymä Työterveyshuollon ohjelma ,3 MUUT ,3 Työvalmennussäätiön säädepääoma ,0 Istekki Oy:n osakepääoma ,0 YHTEENSÄ ,7 INVESTOINTIOHJELMA TA Arvio TP Tot Jäljellä Tot % RAKENNUKSET ,8 KONEET JA LAITTEET ,9 ATK-INVESTOINNIT ,6 MUUT ,3 YHTEENSÄ ,7 Investointihankkeisiin on varattu yhteensä 1,2 milj.. Investointien toteutuma on mennessä yhteensä 55,70 % ( ). Yhtymähallitus on kokouksessaan tehnyt muutoksia investointihankkeiden kesken määrärahojen puitteissa. Muutoksissa katettiin Microsoft-lisenssien hankintakulut sekä varattiin määrärahat Esmi-päätelaitteiden lisähankintaan, telemetriaverkoon sisätautiosastolle, resectoskoopiin sekä työterveyshuollon ohjelmaan. Rakennusinvestointeihin on käytetty 57,8 % määrärahoista; isompana

18 17 hankkeena Iisalmen sairaalan energiatuki-laiteinvestoinnit, joihin on käytetty Kone- ja laiteinvestointeihin on käytetty 62,9 % määrärahoista; suurimpia hankkeita ovat leikkaussalin anestesiamonitorien hankinta sekä eläinklinikan röntgenin digitalisointi. Atkinvestoinneista on käytetty 51,6 % ja suurin hanke on ollut Microsoft-lisenssien hankinta. Rahoituslaskelma Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,14 Satunnaiset erät T ulorahoituksen korjauserät ,30 0, ,14 Investointien rahavirta Investointimenot , ,47 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden ,79 0, ,47 T oiminnan ja investointien rahavirta , ,61 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0, , ,75 Oman pääoman muutokset 0, ,75 Muut maksuvalmiuden muutokset T oimeksiantojen varojen ja pääomien , ,36 Vaihto-omaisuuden muutos 0,00 0,00 Saamisten muutos , ,14 Korottomien velkojen muutos , , , ,52 Rahoituksen rahavirta , ,52 Rahavarojen muutos , ,13 Rahavarojen muutos Rahavarat ,13 Rahavarat , ,75

19 18 Tuloslaskelmat vastuualueittain Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 10 Hallinto ja tukipalvelut TA+Muutos Tot-% 2011 Tot-% 2011 Toimintatuotot , ,9 Myyntituotot , ,0 Tuet ja avustukset , ,6 Muut toimintatuotot , ,9 Toimintakulut , ,8 Henkilöstökulut , ,0 Palkat ja palkkiot , ,3 Henkilösivukulut , ,6 Eläkekulut , ,2 Muut henkilösivukulut , ,1 Palvelujen ostot , ,1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,9 Muut toimintakulut , ,1 Toimintakate , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Korkotuotot , ,2 Muut rahoitustuotot , ,7 Korkokulut ***** ***** Muut rahoituskulut , ,1 Vuosikate , ,1 Poistot ja arvonalentumiset , ,0 Suunnitelman muk. poistot , ,0 Tilikauden tulos , ,1 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,1

20 19 Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 20 Sosiaalihuollon palvelut TA+Muutos Tot.% 2011 Tot.% 2011 Toimintatuotot , ,3 Myyntituotot , ,6 Maksutuotot , ,5 Tuet ja avustukset , ,3 Muut toimintatuotot , ,9 Toimintakulut , ,7 Henkilöstökulut , ,0 Palkat ja palkkiot , ,6 Henkilösivukulut , ,7 Eläkekulut , ,1 Muut henkilösivukulut , ,5 Palvelujen ostot , ,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,9 Avustukset , ,9 Muut toimintakulut , ,8 Toimintakate , ,4 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Muut rahoituskulut , ,0 Vuosikate , ,4 Poistot ja arvonalentumiset , ,4 Suunnitelman muk. poistot , ,4 Tilikauden tulos , ,4 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,4

21 20 Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 30 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut TA+Muutos Tot.% 2011 Tot.% 2011 Toimintatuotot , ,2 Myyntituotot , ,6 Maksutuotot , ,3 Tuet ja avustukset , ,4 Muut toimintatuotot , ,9 Toimintakulut , ,9 Henkilöstökulut , ,6 Palkat ja palkkiot , ,8 Henkilösivukulut , ,7 Eläkekulut , ,6 Muut henkilösivukulut , ,7 Palvelujen ostot , ,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,5 Avustukset , ,5 Muut toimintakulut , ,7 Toimintakate , ,9 Rahoitustuotot ja -kulut , ,0 Korkokulut 0 0 0,0-14 ***** Muut rahoituskulut , ,0 Vuosikate , ,9 Poistot ja arvonalentumiset , ,6 Suunnitelman muk. poistot , ,6 Tilikauden tulos , ,8 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,8

22 21 Tuloslaskelma Tammikuu-Syyskuu 40 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut TA+Muutos Tot.% 2011 Tot.% 2011 Toimintatuotot , ,5 Myyntituotot , ,5 Toimintakulut , ,2 Henkilöstökulut , ,2 Palkat ja palkkiot , ,6 Henkilösivukulut , ,5 Eläkekulut , ,1 Muut henkilösivukulut , ,3 Palvelujen ostot , ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,1 Avustukset , ,8 Muut toimintakulut , ,3 Toimintakate , ,3 Rahoitustuotot ja -kulut , ,1 Muut rahoitustuotot 0-44 ***** 0 Muut rahoituskulut , ,1 Vuosikate , ,3 Poistot ja arvonalentumiset , ,7 Suunnitelman muk. poistot , ,7 Tilikauden tulos , ,2 Tilikauden ylijäämä (alij.) , ,2

23 22 Henkilöstö SYYSKUU Henkilöstömäärä, vakituiset Henkilöstömäärä, kaikki Sairauspoissaolot, vak. kpv Poissaolot, vak. kpv Sairauspoissaolot kpv/vak htv Hallinto- ja tukipalvelut Sosiaalihuolto Terv- ja sair.hoito Ympäristövalvonta Yhteensä Henkilöstöhallinnon keskeisiä kehittämistoimenpiteitä vuodelle : Arviointikriteeri Mittari Tavoitetaso Henkilöstön motivointi ja sitouttaminen Kehityskeskustelut Jokaisen työntekijän kanssa käydään kehityskeskustelu joko yksilö- tai ryhmäkeskusteluna Kehityskeskusteluja on käyty henkilöstön kanssa. Esimiestyön tukeminen ja esimieskoulutukset Koulutusten toteutuminen Esimiesten ajankohtaispäivät 2 vuodessa ja esimieskoulutuksia vähintään 2 vuodessa eri esimiestyön alueista Esimiesten ajankohtaispäivä sovittu Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Sairauspoissaolot pv/htv Varhaisen tuen -mallin käytön sekä työkierron ja uudelleen sijoitusten tehostaminen Mallit käytössä. Henkilöstön työhyvinvointi Sairauspoissaolot pv/htv Työhyvinvointiohjelman laatiminen ja käyttöönottaminen Laatiminen aloitettu ja alustava runko esitelty yhteistyöryhmässä. Valmistelu jatkuu yhteis-työssä pääluottamusmiesten kanssa. Laadukas ja monipuolinen työkykyä ylläpitävä toimintaa Henkilöstökysely Monipuolista tykytoimintaa on tarjolla jokaisella SOTE- paikkakunnalla paikkakunnan mahdollisuuksien mukaan Toteutunut. Kannustavat, kilpailukykyiset ja oikeudenmukaiset palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmät Palkkaharmonisointiohjelma Henkilöstökysely Palkkaharmonisoinnin toteuttaminen 1.7. lukien Toteutunut. Vakinaisten rekrytointi Saadut vakinaiset Kuntarekry ohjelmaa käytetään vakinaisten hankinnassa koko SOTESSA Toteutunut. Joustavat työajat Esmin käytön laajentaminen Esmi -työajanseuranta on käytössä mahdollisimman laajasti Käyttöä laajennettu..

24 23 Kehittämishankkeet Vastaanoton kehittämishankkeet: RAMPE-HANKE 2010 Ylä-Savon osahankkeessa oli palkattuna yhteensä viisi osa-aikaista kehittäjähoitajaa terveyskeskusten vastaanotoilta. Osa-aikaisena kehittäjälääkärinä toimi vastaanoton ylilääkäri ja osa-aikaisena hankevastaavana vastaanoton ylihoitaja. Hanketyöntekijöitä oli yhteensä 1. Perusterveydenhuollon vetovoimaisuus ja palvelukyky henkilöstön osaaminen ja työssä oppiminen: Yleislääketieteen erityiskoulutusvaiheen lääkäreitä ei saatu rekrytoitua Ylä-Savon osahankkeen ns. RAMPE-koulutusputkeen, mutta putkessa aloittaa nuori lääkäri huhtikuussa 2013 ja hänen jälkeensä todennäköisesti toinen kesä- tai elokuussa Putkessa 2010 aloittanut lääkäri suoritti erikoissairaanhoidon palveluja Koljonvirran sairaalassa. Hän oli kesäsijaisena Iisalmen terveyskeskuksessa ja aloitti Iisalmen sairaalan kirurgisella osastolla erikoistuvana lääkärinä syyskuussa. Vastaanoton ylilääkäri osallistui hankkeen Oman toiminnan arviointiseminaariin kommenttipuheenvuorollaan ja esitteli Kunta etsii lääkäriä -tapahtumassa Ylä-Savon osahankkeen RAMPE-koulutusputkea. Mallista tehtiin posteri ja esitteitä. Iisalmen vastaanoton ohjaajalääkäri osallistui Itä-Suomen yliopiston, KYSin ja Rampe-hankkeen järjestämään kouluttajakoulutukseen syyskuussa. Hanketyötekijät käyttivät hankkeen verkkojärjestelmää kokouksissa ja seminaareissa sekä hyödynsivät järjestelmän koulutusmateriaalitallenteita itsenäisesti. Hankkeen seminaareihin osallistuminen lisäsi osallistujien osaamista. Sairaanhoitajille järjestettiin syyskuussa Marevan-lääkkeen annostelusta teoriakoulutusta, johon osallistui kuusi sairaanhoitajaa SOTE-alueen terveyskeskusten vastaanottoilta ja kotisairaanhoidosta. Hoitajien Marevan-lääkkeen annosteluosaaminen toi tarpeellista tehtäväjaon muutosta varsinkin niihin terveyskeskuksiin, joissa on ollut lääkäripulaa. Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen tehtävässä aloittivat Iisalmen vastaanoton diabetes-/kehittäjähoitaja ja Sonkajärven vastaanoton diabetes-/sairaanhoitaja syykuussa. Osaamista hyödynnetään hoitajien vastaanotolla pitkäaikaissairauksien ja akuuttisairaanhoidossa. Pitkäaikaissairauksien hoidon toteutuksen toinen arviointi, ACIC mittarilla toteutettiin elokuussa tautiryhmittäin ja terveyskeskuksittain. Arviointi ohjasi terveyshyötymallin hyödyntämiseen pitkäaikaissairauksien hoidossa. Arviointituloksista todettiin Kiuruveden ja Sonkajärven terveyskeskusten lääkäritilanteiden huononeminen. Päätöksentuen heikkeneminen oli nähtävissä osassa pitkäaikaissairausryhmiä. Osahankkeessa muokattu valtimotautien hoitokartta saatiin elokuussa yhteisen Intranetin kautta laajaan käyttöön. Hoitokarttaa esiteltiin KASTE-hankkeiden loppuseminaarissa.

25 24 Lääkäreiden ja hoitajien saatavuus ja pysyvyys perusterveydenhuollossa - Hoitajan itsenäinen vastaanottotoiminta ja pitkäaikaissairauksien hoito: Vastaanoton toimintamallien ja yhteistyön kehittämisen tavoitteena oli lääkärihoitajatyöparityöskentelyn kehittäminen ja laajentaminen sekä hoitajan vastaanottotyön, tarkoituksenmukaisen työnjaon ja yhteistyön kehittäminen resurssien mahdollistamissa rajoissa. Työparityöskentely ei laajentunut Iisalmen vastaanotolla, koska lääkärivirkoja ei saatu täytetyksi. Työparityöskentelyä ei voitu toteuttaa Kiuruvedellä, koska lääkäripalvelut olivat pääasiassa ostopalvelua. Sonkajärvellä esteenä oli huono lääkäritilanne. Vieremällä työparityöskentely toteutui. Seudullista yhdistettyä Ensitieto- ja Tulpparyhmätoimintaa esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa. Ylä-Savon osahankkeen ryhmätoiminnoista tehtiin posteri ja esitteitä. Potilaan osallisuus hoitoprosessissa Voimaantunut potilas: Terveyskeskuksiin perustettujen omahoitopisteiden käyttöä tehostettiin ohjaamalla ja opastamalla potilaita niiden käyttöön. Omahoitopisteistä tehtiin posteri ja esiteitä. Iisalmen vastaanoton lääkäri-hoitajatyöpari kehitti ns. triplettimallin, jossa korostui potilaan osallisuus hoitoprosessissa. Mallia esiteltiin hankkeen loppuseminaarissa syyskuussa. Mallista tehtiin posteri ja esitteitä. Osahankkeen talousarvion toteutuminen Kuntayhtymän talousarviossa Ylä-Savon osahankkeen toimintakulut olivat n. 75 %. Henkilöstömenot oli suurin kustannuserä lähes 92 %. Palvelujen ostoihin varatut määrärahat alittuivat ollen 35,5 %, koska koulutuksiin varattuja määrärahoja jäi käyttämättä. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden toteumaprosentti oli 53 %. Hankkeen yhteisten menojen kustannukset Ylä-Savon osahankkeen osalta 10 12/2011 ovat kirjautuneet vuodelle. Kotoa Kotiin (KOKO-projekti) Yhteistyössä Kysin ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien kanssa Tarkoituksena kehittää päivystyspotilaan prosessin uudelleen järjestely turvallinen kotiutuminen Lean Management ajattelua hyödyntäen. Koko-Tekes hanke on jatkohanke aikaisemmalle Koko-hankkeelle. Projektin tuloksena lisätään päivystyspotilaan prosessin asiakaslähtöisyyttä ja potilasturvallisuutta, yhtenäistetään toimintatapoja sekä hillitään kustannusten nousua. Osallistava projekti varmistaa henkilöstön sitoutumisen oman työn tarkasteluun ja toimintojen kehittämiseen sekä lisää työtyytyväisyyttä. Lean Management (LM) on prosessien ja laadun kehittämismalli. Terveydenhuoltoon sovellettaessa asiakaslähtöinen tiimityöskentely ja sen kehittäminen ovat keskiössä. KOKO-Moodle verkkokurssi, jossa jokainen potilashoitoon osallistuva tuntee kotiutumisprosessin. Rahoitetaan Pohjois- Savon sairaanhoitopiirin jäsenmaksurahoituksena. Tekes on myöntänyt hankkeelle rahoituksena vuodelle. Hankkeen johtoryhmässä toimii johtava ylihoitaja Anne Mikkonen ja projektiryhmässä ylilääkäri Jarno Rieppo ja ylihoitaja Sirpa Marjoniemi. Kotoa Kotiin hanke alkoi virallisesti Varsinaisesti hankkeen voidaan katsoa alkaneen hankkeen ohjausryhmän ensimmäisestä kokouksesta, joka pidettiin Projektissa on mennessä toteutettu seuraavat toimenpiteet: