TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2009-2011"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 29 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston hyväksymä

2 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI TALOUSARVIO 29 TALOUSSUUNNITELMA S I S Ä L L Y S L U E T T E L O sivu 1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 2 YLEISPERUSTELUT Talouden kehitysnäkymät Valtion toimenpiteiden vaikutuksen kunnallistalouteen Kaupungin taloudellinen tilanne ja keskeiset taloudelliset tavoitteet Väestötavoitteet ja työllisyys Asuminen ja kaavoitus 27 3 HENKILÖSTÖ 34 4 RAKENNE, SITOVUUS JA SEURANTA 4.1 Rakenne Talousarvion sitovuus Taloudellisten ja toiminnallisten tulosten seuraaminen 42 5 KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalousosan yhdistelmä tehtävittäin Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunta Kasvatus- ja opetuslautakunta Sivistystoimen lautakunta Liikunta- ja nuorisolautakunta Tekninen lautakunta 79 6 TULOSLASKELMAOSA 88 7 INVESTOINTIOSA 93 8 RAHOITUSOSA 99 9 KONSERNITAVOITTEET 12 LIITTEET Kaupunginhallituksen vuosiavustukset Tunnuslukuja 18

3 VALKEAKOSKEN KAUPUNKISTRATEGIA 1 Yleistä Valkeakosken kaupunkistrategia on näkemys siitä, miten kaupunkia aiotaan kehittää tulevaisuudessa. Strategisessa johtamisessa korostuvat tietoinen suunnanvalinta ja johdonmukainen toiminta muuttuvassa toimintaympäristössä. Valinnoilla ja pitkäjänteisellä toimintatavalla tähdätään vision mukaiseen tulevaisuuden tavoitetilaan. Valkeakosken kaupunkistrategiassa kaupunkia käsitellään kokonaisuutena. Kaupunkistrategia velvoittaa kaikkia kaupungin palvelukeskuksia ohjaamaan toimintaansa asetetun vision ja tavoitteiden suuntaan. Johtamisjärjestelmässä kaupunkistrategia on ns. ylästrategia, joka antaa suuntaviivat kaupungin muille suunnitelmille. VALKEAKOSKEN STRATEGIAHIERARKIA Toiminta-ajatus ja visio Kaupunkistrategia Maankäyttöä- ja kaavoitusta koskevat linjaukset Henkilöstöstrategia Talousarvio ja -suunnitelma Valtuusto Hallintokuntien strategiat (palvelustrategiat) ja toimintaohjelmat Käyttösuunnitelmat Kaupunginhallitus Lautakunnat Arviointi

4 2 Toiminta-ajatus Valkeakosken kaupunki ohjaa ja tukee kaupungin kehittymistä sekä tuottaa tai järjestää asukkaiden ja yritysten tarpeiden mukaisia laadukkaita palveluita. Visio Visio on strategiaperustan keskeinen elementti, joka antaa strategialle suunnan. Visio on tavoitteellinen näkemys siitä, millaiselta haluamme Valkeakosken näyttävän tulevaisuudessa. Valkeakosken kaupungin visio on määritelty vuoteen 212. Valkeakoski on kasvava, korkean osaamisen ja hyvien palveluiden asuin- ja yrityskaupunki todellinen mansikkapaikka. Arvot Arvoja käytetään ohjaamaan Valkeakosken kaupungin strategista ja operatiivista päätöksentekoa, palveluiden tuottamista, henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintaa kumppaneiden kanssa. Kaupungin arvojen hyöty saavutetaan sitten, kun ne näkyvät päivittäisissä työkäytännöissä, teoissa ja tuloksissa. Arvojen mukaisen toiminnan toteutumista mitataan. Strategian pohjana ovat seuraavat arvot: 1) Yhteistyökykyisyys Yhteistyökykyisyys on vuorovaikutusta, jonka tulee olla luottamuksellista, rehellistä ja toista kunnioittavaa. 2) Kehityshakuisuus Kehityskykyisyys on kykyä kyseenalaistaa, hyvää johtamista ja uuden oppimista. 3) Avoimuus Tavoitteemme ovat selkeitä ja kerromme toiminnastamme ymmärrettävästi ja asiantuntevasti. Tiedonkulku on läpinäkyvää. 4) Oikeudenmukaisuus Oikeudet ja velvoitteet on määritelty ja niitä noudatetaan. 5) Luovuus Luovuus on kyky nähdä kokonaisuuksia, taito löytää järjestys kaaoksesta ja rohkeutta olla aloitekykyinen.

5 3 Valkeakosken kivijalat - Teollinen perinne ja sen jatkuvuus, kansainvälinen elinkeinoelämä - Koulutusmahdollisuudet - Kehitysmyönteisyys - Sijainti ja liikenneyhteydet - Monipuolinen julkinen palveluvarustus - Viihtyisät asuinympäristöt, monipuolinen luonnonympäristö - Monipuolinen kulttuurielämä ja harrastusmahdollisuudet Tulevaisuuden muutosvoimat - Väestö keskittyy reuna-alueet tyhjenevät - Väestörakenteen muutos; väestö ikääntyy voimakkaasti - Henkilöstö eläköityy; kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy - Globalisoituminen, joka hajauttaa mm. teollista tuotantoa maailmanlaajuisesti, mutta keskittää sitä valtioiden sisällä. - Jatkuva teknologian muutos; mahdollistaa tuotanto- ja hallintaprosessien uusimisen - Palvelusektorin kasvu ja palveluliiketoiminnan kehittyminen - Julkisten menojen kasvupaineet; kuntien rakenteellinen alijäämäisyys - Demokratia ja kansalaismielipide; edustuksellisten osallismuotojen lisäksi monipuolistuvat suoran osallistumisen mahdollisuudet. Strategiset tavoitteet Strategiset tavoitteet ovat seuraavat: - Kaupungin talous pidetään tasapainoisena ja verotus kilpailukykyisenä - Kaupungin kilpailukykyä parannetaan hyvällä maankäytön suunnittelulla ja aktiivisella osaamisen kehittämisellä. Muuttovoiton ja uusien yritysten kautta asukasluku kasvaa ja elinkeinorakenne monipuolistuu. - Toimintatapoja ja työprosesseja kehitetään määrätietoisesti kehittämismyönteisellä ilmapiirillä, hyvällä johtamisella, osaamisen ja esimies- ja muiden työelämätaitojen kehittämisellä. - Hyvinvointipalveluiden saatavuus ja laatu turvataan kustannustehokkaalla toiminnalla. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että kaupunki - Hankkii omistukseensa riittävät maa-alueet ja toteuttaa hyvää maankäytön suunnittelua kaupunkirakenteen eheyttämiseksi ja kaupungin kasvusuuntien kehittämiseksi; - Uudistaa, tehostaa ja priorisoi palvelutuotantoaan; - Luo kehittämiselle paremmat olosuhteet ja edellytykset; - Vahvistaa luottamushenkilöiden strategista ohjausvaltaa sekä uudistaa johtamis- ja kehittämiskulttuurinsa dynaamisemmaksi. Kumppanit ja kilpailijat Strateginen kumppanuus keskittyy koulutuspolitiikkaan, palvelutuotantoon ja elinkeinopolitiikkaan. Valkeakosken tärkeimpiä yhteistyökumppaneita ovat kaupungissa toimivat oppilaitokset, Pirkanmaalla toimivat yliopistot, Pirkanmaan liitto, Tampereen kaupunki ja naapurikunnat sekä Etelä-Pirkanmaan kunnat ja kuntayhtymät, elinkeinoelämän edustajat, järjestöt sekä muut julkisen hallinnon edustajat.

6 Kaupunki on solminut strategisia kumppanuuksia myös Kanta-Hämeen kuntien kanssa. Tärkeimmät näistä liittyvät yhteistyöhön ammattikorkeakoulutuksessa ja jätehuollossa. Kaupunki kilpailee erityisesti yrityksistä, koulutuspaikoista, valtion rahoituksesta ja investoinneista, työvoimasta, opiskelijoista ja asukkaista. Useat kilpailijat ovat samalla myös tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa tähdätään yhteisen edun mukaisiin päämääriin. 4 Johtamisnäkökulmat Johtamisnäkökulmien avulla pyritään jäsentämään pitkän aikavälin onnistumista vision ja strategian suunnassa. Johtamisnäkökulmat ovat sidoksissa toisiinsa ja kokonaisonnistuminen riippuu näkökulmien keskinäisen yhteyden ymmärtämisestä ja niiden tasapainoisesta toteuttamisesta. Valkeakosken kaupungissa on valittu seuraavat johtamisnäkökulmat: 1 Vaikuttavuus 2 Prosessit ja rakenteet 3 Osaaminen ja resurssit Kuhunkin johtamisnäkökulmaan on määritelty kriittiset menestystekijät. Ne ovat asioita, joissa onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin organisaation menestymiseen. 1 Vaikuttavuus Vaikuttavuus näkökulmassa kriittisenä menestystekijänä ovat laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut, tasapainoinen yhdyskuntarakenne, kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille, terveyden edistäminen, tasapainoinen talous sekä väestön ja yritysten määrän kasvu. Palveluiden laatua ja kustannustehokkuutta säätelevät sekä kaupungin oma tavoitteenasettelu että valtakunnallisesti korostuvat suositukset. Palveluiden laatuun ja saatavuuteen vaikuttavat erityisesti väestölliset muutokset, taloudellinen kehitys sekä palvelujen lakisääteisyyden ja normisidonnaisuuden aste. Palvelujen laadun kehittäminen edellyttää asiakaslähtöisyyttä ja perinteiset hallinnolliset rajat ylittävää palveluprosessien kehittämistä. Kaupunki kehittää laatua Euroopan laatupalkintokriteerien pohjalta. Palveluiden kustannustehokkuus tavoittelee kustannustietoisuuden saavuttamista päätöksenteon ja johtamisen tueksi. Tämä tarkoittaa mm. tuotteistuksen käyttöönottoa nykyistä laajemmin. Tasapainoinen yhdyskuntarakenne edellyttää sitä, että asuminen ja palvelut muodostavat toimivan kokonaisuuden. Lisäksi tasapainoista yhdyskuntarakennetta tukee muuttovoitto, jolloin aktiiviväestön osuus ei laskisi liian nopeasti. Tämä puolestaan edellyttää riittävää tonttivarantoa asumisen eri muodoille. Valkeakoskella on elintilaa kaupallisten palvelujen kehittymiselle. Keskustan kaupan rakenteen ja määrän kehittämisellä tavoitellaan toimivaa asiointiympäristöä ja kaupungista ulos suuntautuvan ostovoiman pienentämistä. Keskusta-asumisella luodaan puolestaan uusia toimivia vaihtoehtoja omakotiasumiselle. Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille muodostuu kokonaisvaltaisesta elinkeinopolitiikasta. Siihen kuuluu monipuolinen ja laadukas koulutustarjonta, fyysisen

7 5 toimintaympäristön, osaamisperustan ja uuden yritystoiminnan kehittäminen sekä yrityksille luodut mahdollisuudet kuntapalvelujen tuottamisessa. Kilpailukyvyn kehittämisessä kaupungin oman organisaation lisäksi tärkeimmät toimijat ovat Vaske Oy ja alueella toimivat oppilaitokset. Terveyden edistämisellä kannustetaan kuntalaisia ottamaan vastuuta omasta terveydestään ja toimintakyvystään sekä arvioidaan ennalta päätösten vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Ennaltaehkäiseviä terveys- ja vapaa-ajanpalveluita tuotetaan ja kehitetään yhteistoiminnassa yli hallinnon rajojen sekä myös kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin kanssa Valkeakosken kaupunki tavoittelee väestön ja yritysten määrän kasvua. Asuinpaikka valitaan paitsi työpaikan mutta myös todellisten ja oletettujen viihtyvyystekijöiden perusteella. Asukasluvun kasvu lisää myös kaupan ja palveluyritysten toimintaedellytyksiä. Kaupungin perustehtävän hoitaminen edellyttää tasapainoista kaupungin taloutta. Tasapainoinen talouden hoitaminen edellyttää kustannustehokasta palvelutuotantoa, kokonaistaloudellista toimintatapaa, resursseihin mitoitettua palvelutuotantoa ja vahvaa tulorahoitusta. Verotulojen kehitykseen vaikuttaa veroperusteiden lisäksi väestön ja yritysten määrän kehitys. Kaupunkistrategiassa tavoiteasetanta kohdistuu mm. tulorahoituksen riittävyyteen, verotukseen ja rahoitusasemaan. 2 Prosessit ja rakenteet Prosessit ja rakenne näkökulma on sisäinen palvelujen järjestämistapaan ja hallinnointiin liittyvä näkökulma. Kaupunkistrategiassa tähän on nostettu kolme kriittistä menestystekijää: teknologian hyödyntäminen, palvelurakenteiden uudistaminen ja toimiva johtamis- ja päätöksentekojärjestelmä. Nykyisellä palvelurakenteella ja tuotantoteknologialla kaupunki ei merkittävästi pysty nostamaan tuottavuutta. Työvoimapula, palvelutarpeen kasvu ja henkilökunnan samanaikainen ikääntyminen voimistavat palvelujen suhteellista kallistumista. Palvelutuotannon saatavuuden ydin ei ole riittämättömissä resursseissa, vaan rakenteissa, toimintaperiaatteissa, organisaatiossa ja työtavoissa. Teknologian hyödyntäminen on keskeisessä asemassa uusien toimintatapojen luomisessa sekä palvelujen ja hallinnon toimintojen sähköistämisessä. Toimivaan johtamis- ja päätöksentekojärjestelmään kuuluu kaupungin luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden toimiva yhteistyö sekä oikea-aikainen ja avoin viestintä. Johtaminen tarvitsee avukseen myös työkaluja riskienhallintaan, nykytilan arviointiin ja tulevaisuuden ennakointiin. 3 Osaaminen ja resurssit Osaaminen ja resurssit näkökulmassa kriittisinä menestystekijöinä ovat hyvä johtaminen, osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä talouden hallinta. Johtamisen merkitys korostuu erityisesti muutostilanteissa. Mitä haastavampi muutos sitä tärkeämpää on yhteisen näkemyksen muodostaminen ja sitoutuminen yhteisiin tavoitteisiin. Johtamisen tulee tukea uudistumista ja viedä strategiat osaksi arjen työtä.

8 6 Hyvin johdetussa kaupungissa on toimiva johtamisjärjestelmä. Strategisten tavoitteiden etenemistä seurataan ja asioihin puututaan. Konsernijohtamiselle on luotu pelisäännöt ja kaupungin edustajat kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen hallinnossa valmennetaan tehtäväänsä. Kaupungin palvelujen laadun ja vaikuttavuuden keskeisin tekijä on henkilöstön osaaminen ja motivoituminen omaan työhönsä ja sen kehittämiseen. Kaupunki panostaa jatkossa mm. henkilöstöjohtamisen ja muiden työelämätaitojen kehittämiseen, osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Valkeakosken kaupungin onnistuminen tavoitteissaan ja päämäärissään riippuu henkilöstön kyvykkyydestä toimia ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Palvelurakenteiden kehittäminen ja prosessien tehostaminen vaativat tueksi mm. henkilöstön kouluttamista ja uudelleensijoittamisia. Henkilöstön ikärakenne vanhenee nopeasti ja eläkkeelle jääminen kiihtyy vuosikymmenen vaihteessa. Valkeakoski on saanut hyvin uutta työvoimaa, mutta kilpailu osaavista ammattilaisista kasvaa koko ajan. Johtamisen avulla vahvistetaan kaupungin imagon kehittymistä haasteellisena työpaikkana ja luodaan edellytyksiä osaavan henkilöstön rekrytoinnille. Osaamisen ja tiedon välittäminen kaupungin palveluksessa lähteviltä palvelukseen jääville tulee korostumaan. Talouden tasapainon ylläpitäminen edellyttää tulojen realistista arviointia ja menojen mitoittamista tulojen mukaan. Kaupungin taloutta hoidetaan siten, etteivät verojen ja maksujen taso tai toisaalta palvelujen taso ja kustannukset vaihtele lyhyellä aikavälillä voimakkaasti. Taloutta hoidetaan suunnitelmallisesti, läpinäkyvästi ja ennustettavasti. Taloudellinen ja tehokas toiminta mahdollistaa kaupungin tuloveroprosentin pitämisen kilpailukykyisenä.

9 Valkeakosken kaupunkistrategia: Strategiakartta 7 Tasapainoinen talous Väestön ja yritysten määrän kasvu Terveyden edistäminen Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille VAIKUTTAVUUS Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Palvelurakenteiden uudistaminen Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä Teknologian hyödyntäminen PROSESSIT JA RAKENTEET Talouden hallinta Osaava ja motivoitunut henkilöstö Hyvä johtaminen OSAAMINEN JA RESURSSIT

10 8 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 29 Lautakuntien tavoitteet 29 Osaaminen ja resurssit Hyvä johtaminen Strateginen johtaminen toimii koko organisaatiossa KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Kehityskeskustelut, käymisaste ja hyödyllisyys, %, henty Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Hallitustyöskentelyn painopisteet ja työohjelma perustuu vahvistettuun johtamisen vuosikelloon Johtamisen kehittämistä koskevan koulutusohjelman toteuttaminen Lautakunta työskentelyn painopisteet ja työohjelma perustuu vahvistettuun johtamisen vuosikelloon Henkilöstökysely, indeksi, henty Henkilöstöstrategian toimenpideohjelman toteuttaminen Hallintokuntien strategioiden tarkistaminen Henkilöstöstrategian toimenpideohjelman toteuttaminen Osaava ja motivoitunut henkilöstö Uudistumista tukeva organisaatiokulttuuri Ammatillisen henkilöstön pysyvyys on hyvä ja rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin Työhyvinvoinnin taso on hyvä Henkilöstön osaamistasoa on nostettu Henkilöstön vaihtuvuus, kpl Rekrytoinnit, joissa ei saatu päteviä hakijoita, kpl Työtyytyväisyys (indeksi) ja sairauspoissaolot (htv), henty Koulutusaste Valmistellaan rekrytoinnin kehittämisohjelma henkilöstöstrategiaan liittyvänä toimenpideohjelmana Työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Osaamiskartoitusten laadinta Rekrytoinnin kehittämisohjelman toteuttaminen Hallintokuntakohtaiset työhyvinvointisuunnitelmat on laadittu Osaamiskartoitusten laadinta

11 9 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 29 Lautakuntien tavoitteet 29 Talouden hallinta Kustannusten kasvu on toteutunut pienempänä kuin kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos Käyttömenojen muutos % / kuntatalouden julkisten menojen hintaindeksin muutos % Maksupoliittisen ohjelman toteuttaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolla Maksupoliittisen ohjelman toteuttaminen Hankintayhteistyön laajentaminen konsernitasolla Toimiva johtamisja päätöksentekojärjestelmä Riskienhallinta on integroitu toiminnan prosesseihin Mittaristo johtamisen työkaluna Riskienhallinnan laatumittarin tulos Mittariston kattavuus Riskienhallintapolitiikkaa koskevan ohjelman laatiminen Konsernijohtoa palveleva mittaristo on laadittu Kuvaus palvelukeskuksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä Palvelukeskuksen johtoa palveleva mittaristo on laadittu Valtuustoryhmien yhteistyö on toimiva ja strateginen ohjausvalta vahvistunut Valtuuston itsearviointi asteikolla 1-5 Valtuustosopimusta koskevan asiakirjan laadinta Ei toimenpiteitä Seudullinen yhteistyö on syventynyt Toteutuneet ja käynnissä olevat kehityshankkeet, kpl Paras-hankkeen selvitysten toteutus Ei toimenpiteitä Palvelurakenteiden uudistaminen Organisaation rakenne tukee prosessien johtamista ja ydinprosesseihin keskittymistä KH:n ja joryn itsearviointi asteikolla 1-5 Ruokahuolto- ja siivouspalvelujen organisointiselvitys yhteistyössä aluesairaalan kanssa Sosiaali- ja terveystoimen organisaatiomuutoksen toteutus Monipalvelukeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen ja kaupungin tuettua työllistämistä koskevien tehtävien keskittäminen

12 1 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 29 Lautakuntien tavoitteet 29 Prosessit ja rakenteet Palvelurakenteiden uudistaminen Valkeakosken kulttuurija nuorisokeskus on toiminnassa Tilojen käyttöaste Kävijämäärä Myllysaaren tilojen yksityiskohtaisen suunnittelun toteuttaminen Toiminnan suunnittelu tehostuneisiin tilavaatimuksiin Teknologian hyödyntäminen Palvelujen jakelukanavia on automatisoitu Käyttöönotetut palveluiden teknologiset uudistukset Henkilöstöhallinnon uuden tietojärjestelmän hankinnan ja käyttöönoton suunnittelu Keskitettyjen tukipalveluiden osalta toimintoja on digitalisoitu laskutuksessa, arkistoinnissa ja asiakirjojen käsittelyssä Ei toimenpiteitä Laadittavat suunnitelmat toimintojen automatisoinnista Vaikuttavuus Laadukkaat ja kustannustehokkaat palvelut Kustannustehokkaat palvelut Taloudellisuuden muutos vs. verrokkikunnat Vanhuspoliittisen ohjelman tarkistaminen Yhteistyökumppaneiden hyödyntäminen palveluiden tuottamisessa Laadun kehittäminen Laatutyön/- hankkeiden piirissä olevat palvelut Laatutyön kehittäminen Laatutyön kehittäminen

13 11 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 29 Lautakuntien tavoitteet 29 Vaikuttavuus Tasapainoinen yhdyskuntarakenne Tiivis kaupunkikeskusta Kerrosalan lisäys keskusta-alueella Asumisen ja kaupan palveluiden ohjaaminen kaupunkikeskustaan kaavoituksen keinoin Ei toimenpiteitä Monipuoliset ja yhdyskuntarakennetta eheyttävät asuntoalueet Luovutettujen pientalotontien määrä Maa-alueiden hankinta rakenneyleiskaavan ja kasvusuuntien mukaisilta alueilta Ei toimenpiteitä Valmistuneisiin (lainvoimaiset) kaavoihin sisältyvät asunnot Holminrannan asemakaavan laadinta Yli-Nissin asemakaavan laatiminen Vallon laajennuksen asemakaavan laatiminen Ei toimenpiteitä Kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille Osaamis- ja tutkimuskeskittymä Lotilan alueella Yritystilojen määrä alueella k-m2 Yritysten määrä Tutkimusyksiköissä työskentelevät, htv Alueen asemakaavoituksen tarkistamistyön käynnistäminen Vanhakylän liikekeskuksen toteuttamisen Tietotien lukio on valmistunut ja oppilaitosta markkinoidaan laaditun markkinointisuunnitelman mukaisesti. Opetusyhteistyön lisääminen ja tilojen yhteiskäyttö Lotilan alueen oppilaitosten välillä Opiskelija-määrä -lukio,vaao,hamk

14 12 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 29 Lautakuntien tavoitteet 29 Vaikuttavuus Terveyden edistäminen Tuloksellinen yhteistoiminta terveyden edistämiseksi lisääntynyt Väestön kokema terveydentila Terveyden edistämisen toimintaohjelman hyväksyminen Terveysliikuntaa sekä kuntalaisten toimintakykyä ja vireyttä tukevat suunnitelmat Päätösten vaikutuksia ihmisten terveyteen arvioidaan ennalta Arvioinnin kattavuus /IVAtyöryhmä) Ohjeistus terveysvaikutusten ennakkoarvioinnista päätösten valmistelussa

15 13 Valkeakosken kaupunkistrategia/tuloskortti Johtamisnäkökulmat Kriittiset menestystekijät Tavoite 212 Seurattavat Indikaattorit Kaupunginhallituksen tavoitteet 29 Lautakuntien tavoitteet 29 Vaikuttavuus Tasapainoinen talous Tilikauden tulos> Omavaraisuusaste>7 % Lainakanta 1 /as (ilman lunastushalleja) Tilikauden tulos Omavaraisuusaste Lainakanta Verotulojen muutos % Tasapainoinen taloussuunnitelma laaditaan kilpailukykyisillä veroperusteilla Toiminta sopeutetaan resursseihin Väestön ja yritysten määrän kasvu Väestön määrä 2.7 Asukasluku Luovutettujen yritystonttien määrä Apian koulukorttelin toteutus on käynnistynyt Apiankadun ensimmäiset tontit on luovutettu Suunnitelmat uusien asukkaiden palvelutarpeiden tyydyttämiseksi Luovutettavien alueiden kunnallistekniikan rakentaminen Pientalotontteja luovutetaan 5 kpl Asuntomessujen onnistuminen Asukasmarkkinoinnista laaditaan markkinoinnin toteuttamissuunnitelma Työpaikkaomavaraisuus >1 Työpaikkaomavaraisuus Työttömyysaste Työpaikkojen määrä Maankäytön yleispiirteisen suunnittelun käynnistäminen yhteistyössä Lempäälän (mahdollisesti Hämeenlinnan) kanssa MT-13 tiealueen ympäristössä Mahlianmaan, Savilahden ja Kipparin työpaikka-alueiden kehittäminen

16 14 2 YLEISPERUSTELUT 2.1 TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Maailmantalouden näkymät tälle ja ensi vuodelle ovat kevään jälkeen heikentyneet odotettua enemmän. Kansainvälinen luottokriisi on osoittautunut kuviteltua vakavammaksi. Jäljempänä mainitut ennusteluvut perustuvat valtion talousarvioesitykseen vuodelle 29. Todennäköisesti uusissa arvioissa ennustelukuja muutetaan heikompaan suuntaan. Maailmantalouden kasvun arvioidaan jäävän kuluvana vuonna sekä ensi vuonna alle 4 prosenttiin. Yhdysvalloissa hitaan kasvun vaiheen odotetaan kestävän pitkälle ensi vuoteen ja tuotannon kasvavan runsaan prosentin tänä ja ensi vuonna. Euroalueella kasvun ennakoidaan jäävän tänä vuonna 1½ prosenttiin ja pysyvän hitaana myös ensi vuonna. Vahva euro heikentää yritysten kannattavuutta ja vaikeuttaa vientiä. Kansainvälisen kysynnän kasvun hidastuminen vähentää investointihalukkuutta ja kotitalouksien heikentyneet odotukset pitävät kulutuksen kasvun vaatimattomana. Kotimaassa talouskehitys on jatkunut alkuvuonna vahvana. Suhdanne on kuitenkin heikkenemässä vuoden loppua kohden ja kokonaistuotannon kasvun arvioidaan asettuvan tänä vuonna 2,8 prosenttiin. Ensi vuonna kokonaistuotannon odotetaan kasvavan 1,8 % viennin ja investointien kasvun hidastuessa. Kotitalouksien ostovoima lisääntyy v. 29 3½ prosentilla ansiotason nousun, hidastuvan inflaation ja veronkevennysten seurauksena. Työllisyyden kohentuminen on jatkunut nopeana. Työpaikkojen määrän arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 4 :lla ja työllisyysasteen nousevan 7½ prosenttiin. Työttömyysaste alenee v. 28 keskimäärin 6,2 prosenttiin. Ensi vuonna työllisyyden kasvu hidastuu ja työllisyysasteen ennakoidaan pysyvän kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysasteen ennustetaan painuvan alle 6 prosenttiin työvoiman tarjonnan kasvun hidastuessa. Inflaatio on nopeutunut viime vuodesta huomattavasti. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna 4,1 %. Vuonna 29 inflaatio hidastuu 2,8 prosenttiin, kun hintojen nousua kertaluonteisesti kiihdyttäneiden tekijöiden vaikutus poistuu. Kansantalouden kehitys 25 26* 27* 28** 29** Bruttokansantuote käyvin hinnoin, mrd. euroa 157,3 167, 179, Bruttokansantuote, määrän muutos, % 2,8 4,9 4,5 3 2 Työttömyysaste, % 8,4 7,7 6,9 6 1/4 < 6 Työllisyysaste, % 68, 68,9 69,9 7 ½ 7 ½ Kuluttajahintaindeksi, muutos, %,9 1,6 2,5 4 3 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 1 v), % 3,4 3,8 4,3 4 ½ 4 ½

17 15 Kunnallistalous Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli v. 27 2,4 mrd. euroa ja parani vuoteen 26 verrattuna noin 3 milj. eurolla. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä lisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v. 28. Vuosikate kohoaa 7 milj. eurolla 3,1 mrd. euroon, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten, yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvun seurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästi nopeammin kuin 2-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaan edelleen lisääntyvän. Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä v. 29. Yleisen ansiotason nousu pitää edelleen yllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojen odotetaan vähenevän vuoteen 28 verrattuna. Toisaalta kuntien muut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeasti mm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujen korotusten myötä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 29. Menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 28 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi. Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissa yhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi, ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.

18 16 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunta- ja palvelurakenteita uudistetaan vuoden 212 loppuun voimassa olevan kuntaja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (puitelaki) ja lain perusteella annettujen valtioneuvoston asetusten mukaisesti. Tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Kuntien yhdistymistä tuetaan kuntajakolain mukaisesti. Avustus on porrastettu siten, että erityisesti vuonna 29 toteutettavia yhdistymisiä kannustetaan. Vuoden 29 alussa toteutuu 32 kuntaliitosta, joissa on mukana 99 kuntaa. Kuntien lukumäärä vähenee 67:llä ja ensi vuoden alussa kuntien määrä on 348. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluita ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja kansalaisten saatavilla olevat palvelut. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 21 alusta tavoitteena nykyistä yksinkertaisempi, selkeämpi ja läpinäkyvämpi järjestelmä. Järjestelmää kehitetään nykyistä kannustavampaan suuntaan. Kuntien erilaiset olosuhde- ja palvelutarvetekijät otetaan huomioon. Poikkeuksellisen harvan asutuksen ja saaristoisuuden aiheuttamat ongelmat ratkaistaan erikseen. Valtionosuusjärjestelmässä olevia kuntaliitosten ja yhteistyön esteitä poistetaan. Uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Hallinnonalakohtaiset valtionosuudet yhdistetään puitelain edellyttämin poikkeuksin ja säilyttämällä ylläpitäjäjärjestelmä lukion, ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun osalta. Valtionosuuksien yhdistäminen koskee ainakin kuntien yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta, sosiaali- ja terveydenhuollon asukaskohtaisia laskennallisia valtionosuuksia sekä esiopetuksen perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen valtionosuuksia. Yhdistettävien pienten lukioiden korkeampi valtionosuus säilytetään, kun ne jatkavat osana verkostolukiota. Arvioidaan valtionosuusuudistuksesta johtuvat tarpeet kehittää ohjausjärjestelmää. Mahdolliset muutokset kuntien veropohjassa kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Uusista ja laajenevista tehtävistä aiheutuviin menoihin valtionosuus on vähintään puolet ja vastaavaa periaatetta sovelletaan kunnilta valtiolle siirrettävien, ei kuitenkaan puitelaissa jo nimettyjen tehtävien osalta. Menettely otetaan käyttöön vuoden 21 alusta osana rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistusta. Toiminnan tuottavuutta parannetaan tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisista ongelmista kärsivien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. Kuntien parhaat palvelukäytännöt -hankkeella täydennetään ja vauhditetaan kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Sillä edistetään kuntien palvelutuotannon uudistamista, tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämistä sekä parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden leviämistä.

19 17 Kehitetään peruspalvelujen tuottavuuden arviointia ja pyritään sopimaan sellaiset tuottavuusmittarit, joissa otetaan huomioon mekaanisen tuottavuuden lisäksi myös palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Uusia palveluiden järjestämis- ja tuottamistapoja, kuten julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kumppanuutta edistetään. Kannustetaan tilaaja-tuottaja -mallien käyttöönottoa. Laajennetaan palvelusetelijärjestelmän ja kotitalousvähennyksen käyttöalaa, minkä avulla edesautetaan toimivien palvelumarkkinoiden syntyä. Yhteispalvelua, sähköistä asiointia ja puhelinpalveluita kehitetään voimakkaasti ja niiden avulla edistetään paikkariippumatonta palveluiden saatavuutta koko maassa. Edistetään kansalaisten vapaata hakeutumisoikeutta palveluihin yli kuntarajojen. 2.2 VALTION TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSET KUNNALLISTALOUTEEN Valtion vuoteen 29 kohdistamien uusien toimenpiteiden lisäksi kuntatalouden tasapainoon ja peruspalvelujen rahoitustarpeeseen vaikuttavat kunnille aikaisemmin säädettyjen tehtävien ja velvoitteiden määrän ja palvelujen kysynnän sekä verotulojen, palkkauskustannusten ja kustannustason kehitys. Vuonna 29 arvioidaan edellä lueteltujen perusteiden vaikuttavan kuntien ja kuntayhtymien talouteen vuoteen 28 verrattuna seuraavasti: Milj. euroa menot tulot 1. Toiminnan muutokset ja budjettipäätökset VM, harkinnanvarainen rahoitusavustus -5 VM, kuntien yhdistymisavustukset ja investointituki +98 OPM, perusopetuksen laadun kehittäminen OPM, ammatillisen peruskoulutuksen laajentaminen OPM, vuoden 26 valtionosuusuudistukseen liittyvä lisäys (teatterit, orkesterit, museot) +1 OPM, oppisopimuskoulutus -2-2 OPM, työpajatoiminta +1 OPM, ammatillisen koulutuksen näytöt OPM, perustamishankkeet -2 OPM, ammatillinen lisäkoulutus OPM, ammattikorkeakoulujen hankerahoitus TEM, työllistämistuki kunnille -7-7 STM, laskennallinen valtionosuus: vanhusten ja vammaisten palvelut hallitusohjelman sisäisiin siirtoihin liittyvä valtionosuuksien vähennys (vuositasolla -6) -35 kotihoidon tuki ja yksityisen hoidon tuki kuntien verotulomenetysten kompensaatio +374 STM, pitkäaikaisasunnottomien tukipalvelut STM, EVO-tutkimus -9 STM, EVO-koulutus +5 STM, mammografiaseulonnat Yhteensä

20 18 2. Hallitusohjelman mukaiset tehtävien siirrot valtiolle VM/OM, holhoustoimen edunvalvonnan siirto VM/TEM, kuluttajaneuvonnan siirto -5-5 STM, elatustuen siirto VM/STM, elatustuen hallintomenojen siirto -5-5 STM, ulkomaalaisten sairaanhoitokustannusten siirto -7-7 STM, lasten ja nuorten oikeuspsykiatristen tutkimusten siirto -4-4 Yhteensä Verotuksen ja maksujen muutokset Asiakasmaksujen muuttaminen alkaen (vuositasolla +65) +38 Ansio- ja eläketulojen verotuksen keventämiseen, työtulovähennyksen käyttöönottoon sekä kotitalousvähennyksen ja matkakuluvähennyksen muutoksiin liittyvä verotulojen menetys -374 Yhteensä -336 Valtion toimenpiteiden vaikutukset yhteensä Netto +24 Vuonna 29 kuntien yhdistymisavustuksiin osoitetaan 142 milj. euroa, jossa on lisäystä 98 milj. euroa. Kuntien harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen määräksi ehdotetaan 15 milj. euroa, mikä on 5 milj. euroa vuotta 28 vähemmän. Holhoustoimen edunvalvonnan siirto kunnilta valtiolle vähentää valtionosuuksia ja kuntien menoja 13,6 milj. euroa, kuluttajaneuvonnan siirto 5 milj. euroa ja elatustuen hallintomenojen siirto 5 milj. euroa. Opetus- ja kulttuuritoimen käyttökustannusten valtionosuuksiin ja -avustuksiin ehdotetaan milj. euroa, jossa on lisäystä 161 milj. euroa vuoden 28 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Maahanmuuttajien perusopetuksen valmistavaa opetusta laajennetaan. Valtionosuuksia lisätään 9,5 milj. euroa. Laajennus ei vaikuta kuntien rahoitusosuuteen. Perusopetuksen opetusryhmien pienentämistä varten lisätään valtionosuutta 16 milj. euroa. Rahoituslakiin säädetään poikkeus, jonka mukaan lisäys ei vaikuta kuntien rahoitusosuuteen. Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset siirretään osaksi muita ammatillisen erityisopetuksen järjestäjiä. Ammatillisen perusopetuksen opiskelijamäärä kasvaa opiskelijalla. Vaikutus ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoihin on n. 23 milj. euroa, mistä valtionosuus on n. 9,5 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus n. 13,5 milj. euroa. Oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan määräytymistä suhteessa muun ammatillisen peruskoulutuksen hintaan muutetaan. Valtionosuus pienenee n. 9 milj. euroa ja kuntien rahoitusosuus pienenee n. 13,5 milj. euroa.

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Pääekonomistin katsaus

Pääekonomistin katsaus Pääekonomistin katsaus Kuntamarkkinat 14.-15.9.2016 Minna Punakallio Pääekonomisti Suomen Kuntaliitto Yleiset talousnäkymät ovat pysyneet vaimeina jo pitkään Kansainväliseen talouteen liittyviä epävarmuuksia:»

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2005

Talousarvioesitys 2005 6.2. Peruspalvelujen järjestäminen Vuonna 2005 kuntien toimintamenoiksi arvioidaan 25,9 mrd. euroa. Tästä noin 80 % muodostavat pääosin peruspalvelujen järjestämiseen kuuluvat valtionosuustehtävien menot

Lisätiedot

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso...

Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestö Työpaikat, työvoima ja työllisyys Väestön koulutustaso... Sisällysluettelo 1 PELLON KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 4 1.1. Väestö... 4 1.2. Työpaikat, työvoima ja työllisyys... 5 1.3. Väestön koulutustaso... 6 1.4. Kunnan talouden kehitystä kuvaavia tietoja... 7

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus

Kuntatalouden sopeutusohjelma Tiedotustilaisuus Kuntatalouden sopeutusohjelma 2014-2017 Tiedotustilaisuus 8.2.2013 Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Suomen Kuntaliitto Kansantalouden kehitys eri vaihtoehdoissa (Muuttujien keskimääräinen vuotuinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään 9 121 792 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (1704/2009)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013

Talouden näkymät INVESTOINTIEN KASVU ON PYSÄHTYNYT TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 5 2012 Talouden näkymät TALOUSKASVU NIUKKAA VUOSINA 2012 JA 2013 Suomen kokonaistuotannon kasvu on hidastunut voimakkaasti vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa vuoden 2012 kokonaistuotannon kasvun

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016

Kuntatalousohjelma Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Kuntatalousohjelma 2017 2020 Ohjelman esittelykalvot, huhtikuu 2016 Sisältö 1. Kuntatalouden tilannekuva keväällä 2016 2. Toimintaympäristön muutostekijät 3. Hallituksen kuntataloutta koskevat linjaukset

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

TALOUDEN KEHYKSET

TALOUDEN KEHYKSET Kainuun maakunta kuntayhtymä TALOUDEN KEHYKSET 2008-2011 Yleinen taloudellinen kehitys: Vuoden 2006 alussa nopeutunut talouden kasvu jatkui hyvänä vuoden loppuun saakka, ja kokonaistuotanto ylitti 5,5

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012

TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 TALOUSARVIO 2013 JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2015 Seminaari 9.8.2012 HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II JWe 9.8.2012 Ei hyviä uutisia Euro-alueelta Tuotannon kehitys 1990 = 100 Vienti ei vedä

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus )

LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus ) 1 LOVIISAN KAUPUNKISTRATEGIA 2020 (ehdotus 1.12.2011) 1. LOVIISAN KAUPUNGIN VISIO 2020 Loviisa pieni kaupunki, suuria elämyksiä Loviisa on kehityskäytävää E18 hyödyntävä merenranta- ja maaseutukaupunki,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa.

Henkilöstösuunnitelma liitetään osaksi taloussuunnitelmaa. Talouspalvelut 8.8.2016 Palvelukeskuksille VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2018-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi laadittavalla

Lisätiedot

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari

Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari Espoon talouden haasteet Valtuuston strategiaseminaari 31.1.- 1.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Espoon kaupunki ja konserni Kaupunki Konserniyhteisöt Yhteensä Tase 2011 (mrd. euroa) Toimintakulut 2011

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja

Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Talouskriisi ja kuntatalouden tulopohja Tutkimusprofessori, Aki Kangasharju VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) SUOMEN TALOUDEN TILA JA TULEVAISUUS 17.9.2009 Wolff-auditorio, Vaasan yliopisto Mitä

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 1 LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Kuntastrategia on ylin kunnan toimintaa ohjaava asiakirja, se sisältää valtuuston keskeiset linjaukset halutusta tulevaisuuden tilasta kattaen valtuustokauden 2013 2016. Kuntastrategia

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2015 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 215,7 % 2, % 4,5 % 1, % 6,1 % 7,8 % 19,7 % 1,6 % 11, % 36,6 % Toimintakulut 36,75 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,13 mrd. Henkilösivukulut 4,88 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät

Valtuustoseminaari Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Valtuustoseminaari 24.3.2014 Rovaniemen kaupungin kehitysnäkymät Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Toimintaympäristön nykytila Euroopan ja Suomen talouden epävarmuus heijastuu vahvasti myös Rovaniemelle,

Lisätiedot