SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma 2012 2014"

Transkriptio

1 SIPOON KUNTA Talousarvio 2012 Taloussuunnitelma

2 TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset Sipoo strategia Kunnan organisaatio Vahva ja tasapainoinen talous TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous Kuntien henkilöstö Verotulojen kehitys Valtion osuudet Sipoon kunnan talous TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA Väestö Tuloperusteet Menoperusteet Henkilöstö Investoinnit Tuloslaskelma ja rahoituslaskelma Talousarviovalmistelu ja talousarvion tasapainottaminen Alijäämän kattamisvelvollisuus TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Nettobudjetointi Talousarvion ja sen perusteluiden sitovuus Toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen seuranta KÄYTTÖTALOUSOSA Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sivistysvaliokunta Tekniikka- ja ympäristövaliokunta TULOSLASKELMAOSA INVESTOINTIOSA RAHOITUSOSA LIITTEET Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Liite 1 Toimivaltuussäännöstö Liite 2

3 TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA KUNNAN STRATEGIA 1.1 ULKOISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Kuntien toimintaympäristö on lähivuosina voimakkaassa, suorastaan turbulentissa muutoksessa. Talousarvion valmisteluvaiheessa hallituksen käynnistämän kuntarakenneuudistuksen vaikutukset ja eteneminen ovat vielä täysin epäselviä. Hallitusohjelman mukaan kuntarakenneuudistus on muihin käynnissä oleviin uudistuksiin nähden niiden keskiössä. Se muodostaa perustan kuntalain kokonaisuudistukselle, valtionosuusjärjestelmän uudistamiselle, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamiselle sekä aluehallinnon muutoksille. Lisätietoja kuntarakenneuudistuksen etenemisestä saataneen vasta vuoden 2011 lopulla. Näin ollen rakenneuudistuksen vaikutuksia Sipoon osalta ei voida tässä vaiheessa ennakoida. Hallitusohjelma sisältää lupauksia kuntien talouden vakautta edistävistä toimista, mutta samalla se sisältää myös useita hankkeita, joiden vaikutukset kuntatalouteen ovat päinvastaisia. Merkittävin sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva hallitusohjelman linjaus on vanhuspalvelulaki eli ns. ikälaki. Lailla on suuria kuntien kustannuksia kasvattavia vaikutuksia. Sen mukainen kuntien tehtävien lisäys vaikuttaa tulevina vuosina yhdessä väestörakenteen muutoksen kanssa erittäin merkittävästi kuntien palvelujen järjestämiseen ja rahoitukseen sekä aiheuttaa huomattavia paineita kuntatalouteen. Hallitusohjelmassa linjatuista työurien pidentämiseen tähtäävistä ja työuran alkuun kohdistuvista toimista nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen vuoteen 2013 mennessä lisää kuntien kustannuksia erityisesti silloin, jos nuorten koulutuspaikkoja ei ole riittävästi. Myös muiden tehtävien osalta hallitusohjelma lisää kuntiin suuntautuvaa normiohjausta. 1.2 SIPOO STRATEGIA Kunnanvaltuusto hyväksyi vuonna 2007 Sipoon kunnan strategian, joka pohjautuu visioon Sipoosta Suomen halutuimpana. Strategiana on nopea suunnitelmallinen kasvu, uudistuminen ja kehitys, jotka toteutetaan innovatiivisesti verkostoitumisen avulla. Vuosina Sipoon väestö on lisääntynyt noin 2 % vuosittain. Strategian mukaisesti on panostettu erityisesti toiminnan kehittämiseen ja organisaation valmiuksien parantamiseen siten, että ne vastaavat nopean kasvun asettamiin haasteisiin. Valtuusto otti kevään 2011 seminaarissaan kantaa väestönkasvutavoitteeseen vuosiksi Hallituksi kasvutavoitteeksi linjattiin n. 5 %:n keskimääräinen kasvu, joka käynnistyy 2 %:n kasvuna ja päättyy 8 %:n kasvuun. Tämä kokonaiskasvu on hieman maltillisempaa kuin mitä strategiassa on määritelty, mutta vie kuntaa vahvasti vision suuntaan. Asukaslisäys on tällä kasvulla noin asukasta vuoteen 2020 mennessä. Työpaikkojen lisäämiselle luodaan edellytyksiä samalla kun asukasmäärä kasvaa. Valtuustoseminaarin ja valtuuston keväällä tekemän päätöksen mukaisesti kunnanhallitus on käynnistänyt edellä kerrottuihin periaatteisiin pohjautuvan strategian päivitystyön sekä siihen liittyen konkreettisen toteutusohjelman laatimisen. Toteutusohjelma tulee jatkossa osaltaan liittymään vuotuiseen taloussuunnitteluun antaen pohjan alueittaiselle väestönkasvulle, tonttitarjonnalle ja siten myös investointisuunnitelmalle. Strategiaan pohjautuvien kehittämistoimien merkitys korostuu entisestään edellä mainitun kuntarakenneuudistuksen myötä. Uudistuksen tavoitteena ovat vahvat peruskunnat ja niiden elinvoimainen kuntarakenne. Hallitusohjelman mukaan vahvan peruskunnan kriteereitä ovat luonnollisen työssäkäyntialueen lisäksi elinkeinopolitiikka, kehittämistyö sekä toimenpiteet yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi. Juuri näiden osa-alueiden kehittämistä tavoitellaan Sipoo strategian avulla. 1.3 KUNNAN ORGANISAATIO Sipoo strategian luomiseen liittyi myös tavoite kunnan luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaation uudistamisesta. Tarkoituksena oli ottaa käyttöön prosessimainen organisaatio, joka 1

4 toteutuessaan olisi tarkoittanut merkittävää, nopeaa muutosta nykyiseen organisaatioon niin luottamushenkilö- kuin viranhaltijatasolla. Kunnanhallitus päätti syksyllä 2011, että organisaation uudistamista jatketaan, mutta aiemmin tavoitellun nopean kokonaisuudistuksen sijaan kehitystä viedään eteenpäin useiden osittaisten uudistusten ja muutosten avulla. Sosiaali- ja terveystoimi on jo osaltaan siirtynyt prosessimaisempaan organisaatioon ns. elämänkaarimallin mukaisesti. Vastaavaa kehitystyötä pyritään edesauttamaan ja tukemaan myös muilla osastoilla. Tavoitteena on edelleen asiakaslähtöinen, tavoitteisiin sitoutunut toimintamalli. 1.4 VAHVA JA TASAPAINOINEN TALOUS Sipoon kasvun perustan muodostaa vahva ja tasapainoinen talous. Vain näin mahdollistetaan riittävä palvelutarjonta ja investointien toteuttaminen väestönkasvun edellyttämässä tahdissa. Hyväksytyn strategian mukaiset tavoitteet ovat menojen sopeuttaminen vuosikatteeseen tulojen ja verorahoituksen kehitys huomioiden palveluverkon tason ja laadun tarkistaminen, toiminnan tehostaminen maksuihin ja taksoihin kustannustasoa vastaavat tarkistukset veroprosentin pitäminen palvelukustannusten edellyttämällä tasolla veroprosentin pitäminen kilpailukykyisenä suhteessa naapurikuntiin palvelumarkkinoiden hyödyntäminen ja yhteistyö muiden palveluntuottajien kanssa vaihtoehtoiset rahoitusmuodot omaisuuden tehokas käyttö. 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE (lähde: Valtiovarainministeriö , Suomen Pankki ) Kesän 2011 aikana lisääntynyt epävarmuus maailmantaloudessa on heikentänyt tulevaisuudennäkymiä niin kansainvälisessä taloudessa kuin kotimaassakin. Vuonna 2011 Suomen talouden arvioidaan vielä kasvavan kohtuullisesti kotimaisen kysynnän tukemana. Myös vienti tukee talouskasvua, joskin aiempaa vähemmän. Vuonna 2012 talouskasvu hidastuu. Syynä kasvun hidastumiseen on toisaalta vientikysynnän heikkous ja toisaalta lisääntyneen epävarmuuden johdosta alentunut investointihalukkuus. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyyden odotetaan laskevan hitaasti. Kuluttajahintojen nousu pysyy yli kolmessa prosentissa sekä vuonna 2011 että vuonna Valtiovarainministeriö ennustaa seuraavia tunnuslukuja vuosiksi 2011 ja 2012: Bruttokansantuotteen kasvu 3,5 % vuonna 2011 ja 1,8 % vuonna 2012 Kulutuskysynnän kasvu 2,6 % vuonna 2011 ja 1,3 % vuonna 2012 Investointien kasvu 5,6 % vuonna 2011 ja 0,9 % vuonna 2012 Työttömyysaste 7,9 % vuonna 2011 ja 7,6 % vuonna KUNTATALOUS Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien taloudellinen asema parani vuonna 2010 edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2010 tilinpäätöksissä toimintakatteiden heikkeneminen oli arvioitua lievempää ja pitkäaikaista lainaa otettiin edellisvuotta vähemmän. Lisääntynyt verorahoitus kompensoi toimintakatteen heikkenemistä. Kuntien toimintakulut kasvoivat vuodesta 2009 vuoteen ,9 prosenttia. Myös kuntayhtymien toimintatuotot kasvoivat 12,6 prosenttia ja toimintakulut 12,2 prosenttia, mikä osaltaan selittää myös 2

5 kuntien toimintakulujen kasvua. Kuntien investointimenojen kasvu oli vielä suurempaa. Kunnat käyttivät investointeihin 3,7 miljardia euroa, joka oli 11,6 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna, mikä toisaalta näkyi myös lainakantojen nousuna 6,9 prosentilla. Lainakanta oli asukasta kohden kunnissa keskimäärin euroa vuonna 2010, kun se edellisvuonna oli euroa. Tilinpäätöstietojen mukaan kuntien vuosikate kattoi poistoista 148 prosenttia ja kuntayhtymien 121 prosenttia. Vuosikate kattoi kuntien investointien omahankintamenoista 71 prosenttia ja kuntayhtymien 27 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa kuntien toimintamenot kasvoivat Tilastokeskuksen mukaan 4 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Kuntien verotulot kasvoivat 8 prosenttia ja valtionosuudet vajaat 3 prosenttia. Kuntien vuosituottojen ja -kulujen erotus, vuosikate, kasvoi 53 prosenttia. Toimintamenojen suurin yksittäinen erä, palkat ja palkkiot, kasvoivat 3 prosenttia edellisen vuoden vastaavasta ajasta. Toimintamenoista palvelujen ostot kasvoivat 5 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot kasvoivat 8 prosenttia, ja maksetut avustukset olivat edellisvuoden tasolla. Kuntien toimintatulot lisääntyivät 5 prosenttia. Myyntitulot kasvoivat 4 prosenttia ja maksutulot 5 prosenttia. Vuoden 2011 tammi-kesäkuussa kuntien valtionosuudet kasvoivat vajaat 3 prosenttia ja verotulot 8 prosenttia. Kuntien investointimenot kasvoivat 11 prosenttia, joten myös kuntien lainakanta oli vuoden 2011 kesäkuun lopussa kasvanut edellisestä neljänneksestä 3 prosenttia ja vuoden takaisesta 2 prosenttia. 2.3 KUNTIEN HENKILÖSTÖ (lähde: Kuntatyönantajat) Kuntien ja kuntayhtymien menoista yli puolet on henkilöstömenoja. Vuonna 2011 kuntien ja kuntayhtymien henkilöstömenot ovat arvion mukaan 19,9 miljardia euroa, josta palkkakustannukset ovat 15,3 miljardia euroa ja sivukulut 4,6 miljardia euroa. Kunta-alan keskiansiot olivat lokakuussa euroa/kk. Palkkoja korotettiin yleiskorotuksella ja järjestelyvaraerällä, yhteensä 2 %. Lisäksi maksettiin kertaerä. Kunta-alalla työskenteli lokakuussa henkilöä. Kasvu on noin henkilöä verrattuna vuoden 2009 lukuihin. Kunta-alan henkilöstöstä on työsuhteisia 71 % ja virkasuhteisia 29 %. Naisten osuus henkilöstöstä on 79 %. Henkilöstön keski-ikä on kunta-alalla korkeampi kuin muilla työmarkkinasektoreilla, 45,5 vuotta. Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä siirtyy noin kolmannes eläkkeelle vuoteen 2019 mennessä. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa saakka, joten uusien sopimusten palkkavaikutuksista vuodelle 2012 ei talousarvion valmisteluvaiheessa vielä ole tietoa. 2.4 VEROTULOJEN KEHITYS Kuntien tuloverokertymä lisääntyi vuodesta 2009 vuoteen ,1 prosentilla. Yhteisöverotuottojen kasvu 17,9 prosenttia selittyi osin kuntien ja valtion välisen jako-osuuden väliaikaisella muutoksella. Hallitusohjelmassa ei ole esitetty laajennuksia kuntien veropohjaan, vaikka se olisi ollut välttämätöntä kuntatalouden kestävyyden turvaamiseksi, vaan muutokset liittyvät suurelta osin verotuksen painopisteen siirtymiseen kulutusverojen suuntaan. Hallitus korottaa vuosina 2012 ja 2013 kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta viidellä prosenttiyksiköllä vajaaseen 27 prosenttiin. Käytännössä tämä kuitenkin tarkoittaa kuntien yhteisöverotuottojen vähentymistä vuoden 2011 tasosta noin 10,5 prosentilla. Hallitusohjelman mukaan kunnallisverotuksen verovähennyksistä johtuvaa kuntien rasitetta pyritään siirtämään valtion vastuulle nimellisen ja todellisen kunnallisverotason eron kaventamiseksi. 3

6 Kunnallisverotuksen verovähennyksiä kompensoidaan kuntakohtaisesti pääasiassa verojärjestelmän kautta. Verovähennysten lisäykset kohdistuvat pääosin alimpiin tuloluokkiin. Kuntien kunnallisverotuottojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2011 noin 3,6 %. Verotuottojen kasvu kuitenkin hiipuu vuonna 2012, jolloin kasvun ennakoidaan olevan noin 1,8 %. Hallitusohjelmassa on myös esitetty tavoitteeksi, että kiinteistöveron osuus kuntien verotuloista kasvaisi vaalikauden aikana. Kiinteistöjen verotusarvojen korottamista lähemmäksi käypiä arvoja ei kuitenkaan olla toteuttamassa. Myöskään kiinteistöveron ylärajoja ei hallitusohjelman mukaan olla poistamassa. Käytännössä kiinteistöverotuottojen ennakoidaankin pysyvän lähes samalla tasolla kuin vuonna Kokonaisuudessaan kuntien verotuottojen ennakoidaan kasvavan vuodesta 2010 vuoteen 2011 noin 4,4 %, mutta kasvu taittuu selkeästi vuonna 2012, jolloin verotulojen ennakoitu muutos on enää 0,8 % positiivinen. 2.5 VALTIONOSUUDET Vuoden 2010 alusta toteutetun valtionosuusuudistuksen mukaan kunnan peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen laskennallinen peruste, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Hallitusohjelmassa on esitetty merkittäviä leikkauksia kuntien valtionosuuksiin. Kuntien valtionosuusrahoituksesta (10,43 miljardia euroa vuonna 2011) noin 3/4 muodostuu valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (8,04 miljardia euroa) ja noin neljännes opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta (2,39 miljardia euroa). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta euromääräisesti suurin on perusopetuksen jälkeisen koulutuksen ylläpitäjärahoitus (ns. yksikköhintarahoitus). Hallitusohjelmaan perustuen kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 631 miljoonaa euroa. Nykyinen peruspalvelujen valtionosuusprosentti 34,11 putoaa leikkauksen johdosta 31,40 prosenttiin. Tämä vastaa käytännössä indeksikorotuksen ja kustannustenjaon tarkistuksen jättämistä maksamatta. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuksiin ei osoitettu hallitusohjelmassa leikkauksia. Sipoon osalta valtionosuuksien leikkaus tarkoittaisi lähtökohtaisesti Suomen Kuntaliiton esittämien laskelmien mukaan 2,154 miljoonan euron vähennystä. Tätä kuitenkin kompensoi jonkin verran yhteisöveron väliaikainen 5 %:n nousu normaalitasosta, jonka vaikutus on Sipoon osalta noin 0,9 miljoonaa euroa positiivinen (Kuntaliitto : Hallitusohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset kuntien tuloihin vuonna Perusteena Verohallinnon ennakolliset tiedot). Käytännössä vuonna 2012 euromääräiset valtionosuudet kasvavat kuitenkin hieman vuoden 2011 tasoon verrattuna. Tämän taustalla on edellä mainittu valtionosuusuudistus, joka muutti valtionosuuksien laskentaperusteita. Näin ollen Sipoon osalta syntyy tilanne, jossa hallitusohjelmassa sovitut toimet leikkaavat vuonna 2012 lähinnä odotettuja, vielä realisoitumattomia valtionosuuksien lisäyksiä. 2.6 SIPOON KUNNAN TALOUS Sipoon kunnan talous on viime vuosina pysynyt hyväksyttävällä tasolla. Vuoden 2010 tulos, joka muodostui budjetoitua paremmaksi, vahvisti vapaan oman pääoman osuutta taseessa, kun taas lainakannan kasvu heikensi taloutta pitkällä aikavälillä. Viimeisimmän ennusteen mukaan kunnallisverotulot sekä talousarvion menokehitys tulevat pääpiirteissään toteutumaan vuoden 2011 talousarvion mukaisesti. Suurimmat epävarmuustekijät vuoden 2011 talousarvion toteutumassa liittyvät erikoissairaanhoidon kustannuskehitykseen. Talousarvion valmisteluvaiheessa ennusteet viittasivat talousarvion ylitykseen erikoissairaanhoidon määrärahan osalta. Aiemmat vuodet ovat kuitenkin osoittaneet, että tilanne saattaa vielä huomattavasti muuttua vuoden loppuun mennessä ja lopullinen tieto asiasta saadaan vasta alkuvuodesta

7 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohtana on, että vuosikate on positiivinen ja kattaa kokonaisuudessaan myös poistot. Jotta kunnan talous olisi jatkossakin pitkällä aikavälillä tasapainossa, on erityistä huomiota kiinnitettävä lainakannan kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että investointien ajoitusten merkitys korostuu. Tähän tavoitteeseen pyritään erityisesti strategian toteuttamisohjelman avulla. Samanaikaisesti entisestään korostuu käyttötalouden kustannustehokkuuden merkitys, jotta investointien rahoitusta voidaan vahvistaa vuosikatteen avulla. 3. TALOUSARVIO 2012 JA TALOUSSUUNNITELMA VÄESTÖ Kuntastrategian mukaisen väestönkasvun tavoitteena on, että asukasluku kasvaisi keskimäärin 5 % vuodessa. Viime vuosina kehitys on ollut seuraavanlainen: ,2 % ,1 % ,1 % ,2 % Vuoden 2010 lopussa väkiluku oli Vuoden 2011 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana kunnan asukasluku on lisääntynyt 248 henkilöllä. Vuoden 2010 vastaavana aikana asukasluku kasvoi 199 henkilöllä. Mikäli väestönkehitys jatkuu samankaltaisena kuin kuluvan vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana, tämä merkitsee, että koko vuoden 2011 väestönkasvu on todennäköisesti noin 1,8 %, ts. lisäys on noin 330 henkilöä. Vuonna 2012 lisäyksen arvioidaan olevan noin 2,2 %. Tämä merkitsisi, että talousarviovuoden 2012 lopussa väkiluku olisi noin asukasta. 3.2 TULOPERUSTEET Sipoon verotulojen kasvu on ollut suotuisaa. Kunnallisverotuksen tulopohjana olevat verotettavat tulot ovat kehittyneet noin 2,5 3 % nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. On ennakoitavissa, että taloustilanteen epävarmuuden vuoksi verotulot vaihtelevat kuitenkin tulevina vuosina aikaisempia vuosia enemmän. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 19,25 %:n tuloveroprosenttia. Kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2012 kertyvän 69,2 miljoonaa euroa, mikä on 1,5 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2009 toteuma ja 2,7 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2011 ennusteessa on arvioitu. Yhteisöverokertymän arvioidaan pienenevän 0,7 miljoonaa euroa vuoden 2011 ennusteeseen verrattuna. Yhteisöveroa arvioidaan kertyvän 4,8 miljoonaa euroa. Talousarvion ja taloussuunnitelman laatimisen perusteena on käytetty 1,00 %:n suuruista yleistä kiinteistöveroprosenttia, vakituisten asuinrakennusten osalta 0,50 %, muiden asuinrakennusten osalta 1,10 % ja rakentamattomien rakennuspaikkojen osalta 3,00 %. Kiinteistöverotulojen arvioidaan olevan 5,3 miljoonaa euroa, lisäystä vuodesta 2011 noin 0,1 miljoonaa euroa. Valtionosuusarvio on laadittu kesällä 2011 saatujen valtionhallinnon ennakkolaskelmien perusteella. Valtionosuuksiin tehdään 3,4 %:n indeksitarkistus. Verovuoden 2010 tietoihin perustuvan verotulontasauksen arvioidaan olevan Sipoon osalta 5,6 miljoonaa euroa, eli noin 0,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Tämän perusteella laskennallisina valtionosuuksina arvioidaan vuonna 2012 saatavan 16,5 miljoonaa euroa eli 0,9 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna Vuonna 2013 valtionosuuksien määrän arvioidaan kasvavan saman verran kuin verotulontasaus vähenee. Taloussuunnitelmakaudella valtionosuuksien määrä riippuu myös väestönkasvusta, valtion toimenpiteistä ja mahdollisista indeksitarkistuksista. Valtionosuuksien määrän arvioidaan olevan noin 17 miljoonaa euroa vuonna 2013 ja 17,7 miljoonaa euroa vuonna Sipoon kunnan verorahoituksen, eli valtionosuuksien ja verotulojen yhteismäärän, arvioidaan lisääntyvän vuonna ,5 % ja vuonna ,1 %. Kaikkien kuntien vastaavat luvut ovat +4 % vuonna 2011 ja +2 % vuonna

8 3.3 MENOPERUSTEET Talousarviota ja taloussuunnitelmaa laadittaessa on noudatettu mm. seuraavia periaatteita: Lakisääteiset peruspalvelut on järjestettävä kunnan omasta tai muiden toimesta. Veroprosentit pyritään pitämään toiminnan edellyttämällä tasolla. Tiukan talousarviokurin noudattamista tulee jatkaa. Kunnan omia tiloja tulee käyttää tehokkaammin. Tulevia investointitarpeita ja niiden toteuttamista on harkittava tarkkaan. Maksuja on tarkistettava. Toimintaa on tehostettava. Säästöjä haetaan ensisijaisesti prosesseja ja rakenteita uudistamalla. Vuoden 2012 talousarvion suurimpia menolisäyksiä on ostopalvelujen lisäys noin 2,6 miljoonalla eurolla. Ostopalvelujen lisäys sisältää HSL-kuntayhtymään liittymisen seurauksena syntyvät menot. Henkilöstökulut kasvavat 0,9 miljoonalla eurolla. Vuoden 2012 toimintakulut ovat 124 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 3,8 %:n lisäystä vuoden 2011 talousarvioon verrattuna. Suunnittelukaudella suurimmat paineet tulevat kohdistumaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetustoimen menoihin. Samanaikaisesti on resursseja voitava jakaa myös elinkeinoelämän, maankäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämiseen. Lähivuosien toimintamenojen kasvuksi on laskettu noin 2,8 % ja vuoden 2012 vuositulostavoitteeksi on asetettu 0,5 miljoonaa euroa. 3.4 HENKILÖSTÖ Kunnan strategian mukaan palvelutuotannon tehokkuus ja monipuolisuus varmistetaan kehittämällä henkilöstön osaamista ja turvaamalla henkilöstön saatavuus. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 45,4 vuotta. Vanhuuseläkkeelle jää vuonna 2012 arviolta noin 24 henkeä. Eläköitymisten ja henkilöstömäärän lisääntymisen seurauksena myös henkilöstön keski-iän oletetaan tulevina vuosina laskevan. Vuonna 2010 kunnan henkilöstömäärä kasvoi 11 henkilöllä. Vuoden 2011 talousarvioon sisältyi määräraha yhteensä 32 uutta virkaa tai tointa varten. Valiokuntien vuoden 2012 talousarvioesityksissä esitetään yhteensä 10 uutta virkaa tai tointa. Vakinaisen henkilöstön lukumäärä on noussut vuoden henkilöstä 899 henkilöön vuonna Vakinaisen henkilöstövahvuuden arvioidaan vuoden 2011 lopussa olevan 925. Kuntien palkkasumman arvioidaan kasvavan vuonna 2011 noin 4,5 % ja vuonna 2012 noin 4,1 %. Kuten edellä on jo todettu, kunta-alan tulopoliittisesta ratkaisusta vuodelle 2012 ei tällä hetkellä ole tietoa. Sipoon kunnan vuoden 2012 talousarviossa on varauduttu 2,1 %:n korotukseen. 3.5 INVESTOINNIT Taloussuunnitelmakauden merkittävimpiä investointihankkeita ovat Nikkilän terveysaseman laajennus ja perusparannus. Näiden hankkeiden osuus taloussuunnitelman nettoinvestointimenoista on noin 15,5 miljoonaa euroa. Vuosien muita yksittäisiä investointeja ovat yhden päiväkodin rakentaminen Etelä-Sipooseen, Söderkullan koulukeskuksen perusparannustyöt, Leppätien koulun lisärakennuksen rakentaminen ja Lukkarin koulun keittiön laajennustyöt. Vuonna 2012 talousarvion mukaiset bruttoinvestoinnit ovat 17,1 miljoonaa euroa ja nettoinvestoinnit 11,6 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaisten poistojen määrä on 6 miljoonaa euroa. Maa-alueiden ym. myyntitulojen arvioidaan olevan 5,2 miljoonaa euroa. Maanostoihin varattu määräraha on 3 miljoonaa euroa. Vuonna 2012 uudisrakennusten nettoinvestoinnit ovat 7,6 miljoonaa euroa. Nikkilän terveysaseman lisärakennuksen osuus nettomenoista on 3,1 miljoonaa euroa. Julkiseen käyttöomaisuuteen on varattu vuodeksi ,2 miljoonaa euroa. 6

9 Perusparannuksiin on varattu 2,4 miljoonaa euroa. Irtaimen omaisuuden hankintaan on varattu 0,4 miljoonaa euroa. Suunnittelukauden kokonaisinvestointisummat käyvät ilmi alla olevasta taulukosta: YHTEENSÄ TA 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 Tuotot Kulut Netto TULOSLASKELMA JA RAHOITUSLASKELMA Tasapainoinen talousarvio on rahoituksen kannalta terveen talouden perusta pitkällä aikavälillä. Vastuualueiden tuloslaskelmat esitetään talousarviossa informatiivisessa mielessä kunkin vastuualueen kohdalla. Tuloslaskelman (sivu 73) osoittama tulorahoitus on suunnittelukaudella hyväksyttävällä tasolla. Tämä on kuitenkin seurausta myyntitulojen osuudesta kokonaistuotoista. Talousarvion toimintatuottojen ja -menojen erotuksena muodostuva toimintakate on -87,9 miljoonaa euroa. Toimintakate heikkenee 5,6 miljoonaa euroa edelliseen talousarvioon verrattuna. Vuosikate on 6,5 miljoonaa euroa ja se on 0,8 miljoonaa euroa huonompi kuin vuoden 2011 talousarviossa. Poistojen määräksi arvioidaan 6 miljoonaa euroa, jolloin vuosikate riittää kattamaan suunnitelman mukaisten poistojen määrän. Tilikauden tulos osoittaa näin 0,5 miljoonan euron ylijäämää, mikä on 0,9 miljoonaa euroa huonompi kuin vuoden 2011 talousarviossa. Toteutuva ylijäämä lisää kunnan taseen omaa pääomaa. Rahoituslaskelma (sivu 86) osoittaa, että rahavarat kasvavat vuodesta Investointimenot, joista on vähennetty investointien arvioidut tuotot ja pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnistä saatavat tulot, ovat 15,2 miljoonaa euroa. Rahoitustarve muuttuu pitkäaikaisten lainojen 10 miljoonan euron lyhennysten vuoksi. 3.7 TALOUSARVIOVALMISTELU JA TALOUSARVION TASAPAINOTTAMINEN Hallintokuntien talousarvioesityksissä menot ovat noin 1,4 miljoonaa euroa ohjeellisissa talousarviokehyksissä ilmoitettua suuremmat. Käytännössä tämä johtuu esitetystä liittymisestä HSL-kuntayhtymään. Talousarviokehysten antamisen jälkeen tehtyjen päätösten ja linjausten vuoksi talousarviovalmistelun aikana on tehty seuraavat muutokset tasapainoisen talousarvion aikaansaamiseksi: Verotuloja on tarkistettu ylöspäin. Maanmyynnistä kertyviä myyntivoittoja on tarkistettu alaspäin sen vuoksi, että vuoden 2012 suunniteltu tonttitarjonta kohdistuu alueisiin, jotka on vasta kuluvana vuonna hankittu kunnan omistukseen. Muilta osin talousarvioesitys perustuu valiokuntien talousarvioesityksiin. 3.8 ALIJÄÄMÄN KATTAMISVELVOLLISUUS Kuntalain 65. :n 2. ja 3. momentissa säädetään seuraavaa: Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi 7

10 suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena. Kunnan vuoden 2010 tase osoittaa 14,6 miljoonan euron kumulatiivista ylijäämää, joten kuntalain edellä mainittu säännös ei ole ajankohtainen. 4. TALOUSARVION RAKENNE JA SITOVUUS Kunnan taloutta ohjaavat sekä kuntalaki että kirjanpitolaki. Kuntalakiin sisältyy talousarvion ja taloussuunnitelman laatimista koskevia määräyksiä. Kirjanpitolaissa on puolestaan säännökset kirjanpidon ja tilinpäätöksen laatimisesta. Talousarvio ja -suunnitelma käsittävät käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio esitetään tällä tavoin sekä tuloslaskelman että rahoituslaskelman näkökulmasta. Käyttötalousosan avulla ohjataan kunnan toimintaa. Siinä valtuusto asettaa eri vastuualueille toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa tarvittavat määrärahat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioi tuotot niiden kokonaisuuksien hoidosta, joista valtuusto on päättänyt. Käyttötalousosa on jaettu vastuualueisiin, jotka puolestaan on jaettu tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosan pohjalta laaditaan sekä tuloslaskelma että rahoituslaskelma. Tuloslaskelma osoittaa, miten kunnan tilikaudeksi varattu tulorahoitus riittää palvelutoiminnan menoihin, korkoihin ja käyttöomaisuuden kulumisesta aiheutuviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointiosa kertoo sekä talousarviovuoden että suunnittelukauden investoinnit. Investointiosan määrärahat ja tuloarviot valtuusto hyväksyy joko hankeryhmittäin tai hankkeittain. Mikäli investoinnin hankintamenon arvioidaan jakaantuvan kahdelle tai useammalle vuodelle, hyväksyy valtuusto investoinnin kokonaiskustannusarvion. Valtuusto tarkistaa kokonaiskustannusarviot ja päättää hankkeille eri vuosille varattavista määrärahoista taloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka paljon tarvitaan tulorahoituksen lisäksi pääomarahoitusta investointeihin ja lainanlyhennyksiin ja miten rahoitustarve katetaan tai kuinka suuri rahoitusylijäämä on ja miten se käytetään. 4.1 NETTOBUDJETOINTI Valtuusto voi jakaa tehtäväalueen tai sen osan määrärahat tai tuotot netto- tai bruttomäärärahoina. Talousarvioasetelmaa hyväksyessään valtuusto on päättänyt, että määrärahat jaetaan nettoperiaatteen mukaisesti. 4.2 TALOUSARVION JA SEN PERUSTELUIDEN SITOVUUS Valtuusto päättää siitä, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kunnanhallitusta ja muita kunnan hallintokuntia. Talousarvio koostuu toimialojen määrärahoista, rahoitustuotoista ja toiminnallisista tavoitteista sekä talousarvion yleisistä perusteluista, tunnusluvuista ja tuloslaskelmista. Vastuualueiden määrärahat ovat sitovia valtuustoon nähden. Nettobudjetoinnissa on menojen ja tulojen erotus sitova valtuustoon nähden. Tulosyksiköt velvoitetaan perimään talousarvioon merkityt tulot. Mahdolliset poikkeamat on selvitettävä pikimmiten talousarviomuutoksia tehtäessä ja viimeistään tilinpäätöksen yhteydessä. Tulosyksiköt voivat ilman erillistä päätöstä luopua tarpeettomaksi käyneestä irtaimesta omaisuudesta. Myynnistä saatavat tulot voidaan käyttää tulosyksiköiden menojen kattamiseen. 8

11 Hallintokuntien päätöksentekoa ohjaavat liitteessä 2 ilmoitetut rahamääräiset ratkaisuvaltarajat. Valtuuston päätös talousarvion sitovuudesta on seuraavanlainen: Käyttötalousosa Käyttötalousosan määrärahat ja laskennalliset tulot ovat sitovia valtuustoon nähden nettotasolla. Investointiosa Myös investointiosan määrärahat ovat valtuustoon nähden sitovia nettotasolla. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmassa rahoitustuottojen ja -kulujen nettomääräraha on sitova valtuustoon nähden. Rahoitusosa Rahoituslaskelmassa lainakannan muutos on sitova valtuustoon nähden. Toiminnalliset tavoitteet Sitovat tavoitteet otsikon alla olevat tavoitteet sitovat hallintokuntia valtuustoon nähden. Tunnusluvut (määrätavoitteet, taloudellisuustavoitteet ja laatutavoitteet) ovat hallintokunnille suuntaa antavia. 4.3 TOIMINNALLISEN JA TALOUDELLISEN TULOKSEN SEURANTA Talousarvion toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen toteutumista seurataan hyväksytyn talousarvion ja mahdollisten talousarviomuutosten pohjalta. Toiminnallisen tuloksen seurannalla ymmärretään, että tulosyksiköt seuraavat asetettuja toiminnallisia tavoitteita ja niiden toteumaa ja taloudellisen tuloksen seurannalla, että tulosyksiköt seuraavat menojen ja tulojen toteumaa. 9

12 KÄYTTÖTALOUSOSA Toiminnan sektorikohtaiset bruttomenot Tekniikka ja ympäristö 13 % Hallinto 9 % Sivistys 38 % Sosiaali- ja terveydenhuolto 40 % Hallinnolla tarkoitetaan keskusvaalilautakuntaa, tarkastuslautakuntaa ja kunnanhallitusta. 10

13 KÄYTTÖTALOUSOSA Sivujen lukuohje Lyhenteiden selitykset TP TAM TAE TA TS = Tilinpäätös = Talousarvio muutosten jälkeen = Lautakuntien ja valiokuntien talousarvioesitykset = Kunnanhallituksen talousarvioesitys = Taloussuunnitelma Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet on laadittu lihavoidulla tekstityypillä. Muut tavoitteet ja perustelut ovat luonteeltaan toimintaa ohjaavia tai informatiivisia. Toimialojen käyttötalousmenojen muutokset (1 000 euroa) ja kasvuprosentti vuosina Hallinto Sosiaali- ja terveydenhuolto Sivistys Tekniikka ja ympäristö Vuonna ,4-2,2-1,7 10,0 Vuonna ,4 7,1 10,8 11,7 Vuonna ,6-0,6 1,5 1,1 Vuonna ,9 3,7 1,2 3,1 Talousarvio sisältää seuraavia muutoksia aiempiin vuosiin verrattuna: Osana kunnanhallituksen päättämää taloushallinnon keskittämistä osastojen talouspäälliköt (3 virkaa) siirtyvät Talous- ja hallintokeskukseen Ns. sisäisten vuokrien pääomaosuus on siirretty kunnanhallituksen alaisuuteen, osittain tulosyksikköön Kunnanviraston johto ja osittain Kehitys- ja kaavoituskeskukseen. Maanmyyntitulot on siirretty tulosyksikköön Kunnanviraston johto. Sosiaali- ja terveystoimen talousarvio on tehty vastaamaan muuttunutta, ns. elämänkaarimallin mukaista organisaatiota. Aikaisempien vuosien lukuja ei ole tarkistettu vastaamaan edellä kerrottuja muutoksia. Tuloslaskelmaosassa esitetään eriteltyinä koko kunnan, vesihuoltolaitoksen ja kunnan muiden toimintojen tuloslaskelma. 11

14 KÄYTTÖTALOUS Toimintatuotot ja -menot Vuoden 2012 talousarvion käyttömenot ovat 124 miljoonaa euroa ja käyttötuotot 36,1 miljoonaa euroa. Toimintakate on -87,9 miljoonaa euroa, mikä on euroa/asukas, kun se vuonna 2011 näyttää muodostuvan noin euroksi/asukas. Vastuu-alue TP 2009 TP 2010 TA 2011 TAK 2012 TAE Keskusvaalilautakunta Tuotot Kulut Netto Tarkastuslautakunta Tuotot Kulut Netto Kunnanhallitus Tuotot Kulut Netto Sosiaali- ja terveysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Sivistysvaliokunta Tuotot Kulut Netto Tekniikka- ja ympäristövaliokunta Tuotot Kulut Netto Yhteensä Tuotot Kulut Netto

15 TOIMIALA: KESKUSVAALILAUTAKUNTA VASTUUALUE: VAALIT VASTUUHENKILÖ: Kunnansihteeri Peter Stenvall TP 2009 TP 2010 TA 2011 TAE 2012 Tuloarvio Toimintatulot ,8 50,6 Määräraha Toimintamenot ,4-81,0 Toimintakate Netto ,6-30,4 Määrärahan muutos % 85,2-100,0 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % -53,5-17,8 Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -0,46-0,03-1,60 Toimintamenot ,4-81,0 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,8 Henk.korvaukset Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot ,9 Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 Avustukset Vuokrat ,3 Muut toimintakulut Toimintatulot ,6 Maksutuotot Tuet ja avustukset 21 24,8 50,6 Presidentinvaali ja kunnallisvaalit toimitetaan vuonna Europarlamenttivaalit toimitetaan vuonna

16 TOIMIALA: TARKASTUSLAUTAKUNTA VASTUUALUE: TILINTARKASTUS TP 2009 TP 2010 TA 2011 TAE 2012 euro Tuloarvio Tuotot Määräraha Kulut Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 11,2 7,9 15,0 10,95 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % 11,2 7,9 15,0 10,95 Toimintakatteen muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas -1,9-2,0-2,2-2,5 Tarkastuspäiviä Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henkilöstökulut Muiden palvelujen ostot ,3 Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,2 Toiminnalliset tavoitteet vuodeksi 2012 Kunnan vuoden 2012 hallinto ja talous tarkastetaan kuntalain ja kunnan hallintosäännön mukaisesti. Lakisääteisten tilintarkastuspäivien lukumäärä on arviolta 35 tarkastuspäivää. Sen lisäksi tulevat lautakunnan sihteerintehtävät ja mahdollisesti ostettavat asiantuntijapalvelut. Tarkastuslautakunnan kokoontumistavoite on 11 kertaa vuodessa. Tilintarkastusyhteisö antaa lautakunnalle kirjallisia ja suullisia raportteja tarpeen mukaan. Tilintarkastuskertomus annetaan tilinpäätöksen tarkastamisen jälkeen valtuustolle. Tarkastuslautakunnan työn tuloksena laaditaan valtuustolle annettava arviointikertomus. 14

17 TOIMIALA: KUNNANHALLITUS VASTUUALUE: YLEISHALLINTO JA KUNNAN JOHTO TP 2009 TP 2010 TA 2011 TAE 2012 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 11,2 4,8 16,3 17,2 Määrärahan muutos euroina Toimintakatteen muutos % -69,8 135,0 23,2-155,5 Toimintakatteen muutos euroina Suunn.muk. poistot -3 Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 49,4 54,1 59,5 63,5 Toimintakulut yhteensä euroa/htv Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Henk.korvaukset 9 36 Henkilöstökulut Asiakaspalvelujen ostot Muiden palvelujen ostot Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut #VIITTAUS! Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot

18 TULOSYKSIKKÖ: KUNNANVIRASTON JOHTO VASTUUHENKILÖ: Kunnanjohtaja Mikael Grannas Toiminta-ajatus Kunnanjohtaja johtaa kunnan organisaatiota valtuuston ja kunnanhallituksen vahvistamien ohjeiden mukaisesti. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Sipoon kunta on kasvukunta, johon kohdistuu yhä vilkkaampi muuttoliike. Uusia asuinalueita otetaan yhä suuremmassa määrin käyttöön sitä mukaa kuin vahvistetut kaavat tämän mahdollistavat. Talousarviota laadittaessa maailmantalous on epävarmassa tilassa, ja talouden ennustettavuus on tästä syystä erittäin vaikeaa. Mahdollisen taantuman seuraukset tullevat vaikuttamaan kunnan talouteen täysimääräisinä vasta vuonna 2013, mutta sopeutustoimet on tässä tapauksessa käynnistettävä jo kuluvan talousarviovuoden aikana. Suomen valtion kesällä 2011 käynnistämä kuntarakenneuudistus tulee vaikuttamaan kunnan toimintaympäristöön tulevina vuosina. Koska kuntarakenneuudistus on vasta suunnitteluvaiheessa, sen seurauksia ei tässä vaiheessa vielä pystytä arvioimaan. Kunnan tulee kuitenkin aktiivisesti osallistua kuntarakenneprosessiin, jolloin pääasiallisena tavoitteena on kuntalaisten palvelujen turvaaminen. Strategiset tavoitteet vuosiksi Kunnan strategiset tavoitteet vuosiksi ovat: 1. Kunnan strategian toteuttaminen 2. Tasapainoinen talous 3. Edunvalvonta 4. Organisaation toiminnan kehittäminen. Kunnan kasvustrategian toteuttaminen vaatii asumisen, elinkeinoelämän, palvelujen ja talouden luomien edellytysten puitteissa määrätietoista ja pitkäjänteistä kehitystyötä. Kunnan strategian toteuttamisen tueksi laaditaan tästä syystä toteutusohjelma, joka mahdollistaa näiden tekijöiden yhdistämistä ja vuosittaista suunnittelua ja arviointia kymmenen vuoden aikavälillä. Talouden tasapainottaminen tarkoittaa sekä käyttötalouden että investointien talousarvioiden pitämistä nettotasolla. Jos Suomi ajautuu taantumaan vuoden 2012 aikana, tullaan tämän lisäksi tarvitsemaan muita taloutta tasapainottavia toimia. Kuntarakenneuudistus tulee vaatimaan kunnalta aktiivista otetta kuntalaistensa etujen valvontaan. Tämän lisäksi kehitetään yhteistyötä muiden KUUMA-kuntien kanssa sekä osallistutaan aktiivisesti metropolialueen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelujen ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Organisaation toimintaa kehitetään asiakaslähtöisyyden ja sopimusohjauksen suuntaan pienin, nopein ja käytännönläheisin askelin. Koko henkilöstöä kannustetaan osallistumaan kehitystoimintaan. Strateginen painopistealue Toimenpide Aikataulu Tavoiteltu hyöty ja/tai onnistumisen arviointi Vuosittain seurattavat mittarit Edunvalvonta Organisaation toiminnan kehittäminen Aktiivisuus kuntarakenneuudistuksessa Kehitystoimien läpivienti Parhaimman mahdollisen rakenteen saavuttaminen kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi Onnistuneet kehitystoimet 16

19 Sitovat tavoitteet vuodeksi 2012 Sitova tavoite Toimenpide Mittari Tasapainoinen talous Talousarviokuri Talousarvion pitävyys nettotasolla Strategian toteuttaminen Toteutusohjelman laadinta Toteutusohjelman ensimmäinen käyttökelpoinen versio käytössä Kunnan johto TP 2009 TP 2010 TA 2011 TAE 2012 Tuloarvio Toimintatulot Määräraha Toimintamenot Toimintakate Netto Määrärahan muutos % 17,8-3,4 9,1-13,9 Määrärahan muutos euroina Asukkaat Nettomenot euroa/asukas Henkilöstö Työpanos laskennallisina virkoina htv 1 1,4 2,5 2,5 Toimintakulut yhteensä euroa/htv TULOSYKSIKKÖ: TALOUS- JA HALLINTOKESKUS VASTUUHENKILÖ: Talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen Toiminta-ajatus Talous- ja hallintokeskus tukee valtuustoa, kunnanhallitusta ja kuntalaisille palveluja tuottavia osastoja näiden tehtävissä. Talous- ja hallintokeskus tuottaa toimisto-, taloushallinto-, henkilöstöhallinto- ja itpalveluja ja vastaa kunnan hallintoa ja taloudenhoitoa koskevista yhteisistä linjauksista ja ohjauksesta. Lisäksi keskus vastaa kuntalaisille, yrityksille ja viranomaisille suunnatusta ulkoisesta viestinnästä ja kunnan ulkoisten asiakkaiden yhteisestä asiakaspalvelusta. Toimintaympäristön keskeiset muutokset vuosina Talous- ja hallintokeskuksen tarjoamien palveluiden tulee entistä enemmän vastata kysyntää. Talouspalveluiden tuottaminen keskitetään suunnitelmakauden aikana Talouspalvelut yksikköön. Samanaikaisesti pyritään kehittämään taloudellisen informaation luotettavuutta ja laatua nykyistä enemmän päätöksentekoa ja palvelutuotantoa palvelevaksi. Muutos vahvistaa ennen kaikkea kunnan kokonaistalouden ohjausta ja hallintaa. Kuntien muuttuvassa tilanteessa proaktiivisen viestinnän tulee vastata kuntalaisten ja päätöksentekijöiden tarpeisiin. Myös tietoyhteiskunta asettaa yhä suurempia vaatimuksia viestinnälle ja sähköiselle palvelulle. Sähköisten palveluiden lisääntyvä käyttö luo myös liikkumatilaa kiristyvässä kuntataloudessa. 17

20 Tiedonhallinnan tarpeet lisääntyvät kuntalaisten ja käsiteltävien asioiden määrän kasvaessa. Tämä asettaa vaatimuksia asianhallinta- ja tiedonhallintajärjestelmille sekä asianhallintakäytännöille. Strategiset tavoitteet vuosiksi Strateginen painopistealue Toimenpide Aikataulu Tavoiteltu hyöty ja/tai onnistumisen arviointi Vuosittain seurattavat mittarit Talous- ja hallintoorganisaatio ICT-palvelu Taloushallinto Henkilöstöhallinto Asiakaspalvelu Kunnan imago Talous- ja hallintopalveluiden keskittäminen ICT-peruspalveluiden kustannustehokkuuden parantaminen Tietohallinnon tehostaminen Budjetoinnin, raportoinnin, seurannan ja ennusteiden laatimisen kehittäminen Henkilöstön rekrytoinnin yhtenäistäminen Henkilöstön sitoutumisen vahvistaminen Yhteisen asiakaspalvelun laajentaminen Asiakaspalvelun työprosessien tehostaminen Mahdollisten yhteistyötahojen etsiminen Kunnan sisäisen ja ulkoisen tiedottamisen parantaminen Sisäisten palvelujen paraneminen ja yhtenäistyminen ja nykyisten resurssien tehokkaampi käyttö Rationalisointivaikutusten etsiminen kuntien välisen yhteistyön puitteissa Tietoturvan kehittäminen kansallisten standardien mukaisesti Kokonaisarkkitehtuurin hallinta valtiovarainministeriön ohjeiden mukaisesti Luotettavien tietojen tuottaminen johdolle ja päättäjille Osavuosikatsauksissa vertailut aikaisempiin vuosiin mahdollisia Pätevän henkilöstön saatavuuden helpottuminen Palkitsemisjärjestelmän käyttöönotto Asiakasprosessien hoitaminen enenevässä määrin Infossa Kuntalaisten, henkilöstön, kuntaan muuttajien, yrittäjien ja muiden sidosryhmien tiedonsaannin paraneminen ja vaikutusmahdollisuuksien kasvaminen. Samalla kunnan maineen paraneminen 18

TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014

TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014 TALOUSARVIO VUODEKSI 2012 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2012 2014 Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset ------------------------------------------------------- 1 1.2 Sipoo

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 Leppätien koulu Arkkitehtitoimisto A Huittinen Oy Valtuuston 29.11.2010 hyväksymä TALOUSARVIO VUODEKSI 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011 2013

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013

SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 SIPOON KUNTA Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma 2011 2013 TALOUSARVIO VUODEKSI 2011 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2011 2013 Sisällys 1. KUNNAN STRATEGIA 1.1 Ulkoisen toimintaympäristön muutokset -------------------------------------------------------

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2017 2018

TALOUSARVIO VUODEKSI 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2017 2018 TALOUSARVIO VUODEKSI 2016 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2017 2018 Sisällys 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS JA SIPOO 2025 -STRATEGIA ----------------------------------------- 1 1.1 Kunnanjohtajan katsaus ------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020

MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 Kunnanhallitus 30.5.2011 91 LIITE 37 Valtuusto 13.6.2011 15 LIITE 18 MYRSKYLÄN KUNTA MYRSKYLÄN KUNNAN VISIO 2020 JA STRATEGIA VISION TOTEUTUMISEKSI Kunnan visio 2020 Myrskylä on viihtyisä asuinkunta kohtuullisten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2014 2016

TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2014 2016 TALOUSARVIO VUODEKSI 2014 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2014 2016 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA ----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Ulkoisen

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015

Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015 Talousarvio 2013 Taloussuunnitelma 2013 2015 Kunnanhallituksen ehdotus valtuuston käsittelyyn 5.11.2012 TALOUSARVIO VUODEKSI 2013 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2013 2015 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017

TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 TALOUSARVIO VUODEKSI 2015 TALOUSSUUNNITELMA VUOSIKSI 2015 2017 Sisällys 1. SIPOO 2025 -STRATEGIA----------------------------------------------------------------------------------------- 1 1.1 Valtuustokauden

Lisätiedot

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET

VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET VUODEN 2014 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖN-PANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KUHMOISTEN KUNTA 8.9.2014 1 Lautakunnat Hallintokunnat VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvioesityksen laadinnan perusteet Kuntalain 65 :n mukaan

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä

Sipoo 2025. Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä Sipoo 2025 Valtuuston 7.10.2013 hyväksymä 1 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Kaupunkisuunnittelulautakunta TALOUSARVIO 2016 Käyttösuunnitelma Kaupunkisuunnittelulautakunta 8.12.2015 1 1 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki

LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki 1 LEHDISTÖTIEDOTE Valkeakosken kaupunki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 Kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Heikki Tyvi, puh. 040 063 3416 kaupunginjohtaja Markku

Lisätiedot

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin:

1) hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen talous- ja toimintasuunnitelmaksi 2015 2017 seuraavin tarkistuksin: 417/2014 42 Talous- ja toimintasuunnitelma 2015-2017 Päätösehdotus Seurakuntaneuvosto päättää (1) hyväksyy talous- ja toimintasuunnitelman 2015 17 kokouksessa esitetyin tarkistuksin; (2) talousarvion vuodelle

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNSUOJELU, ASEMAKAAVOITUS JA MAANMITTAUS

YMPÄRISTÖNSUOJELU, ASEMAKAAVOITUS JA MAANMITTAUS YMPÄRISTÖNSUOJELU, ASEMAKAAVOITUS JA MAANMITTAUS KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 24.9.2015 Toimielin: KAAVOITUS- JA YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Tehtäväalue: Ympäristönsuojelu Vastuuhenkilö: Ympäristöpäällikkö

Lisätiedot

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi

Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös. Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Antti Jämsén I Miehikkälän kunta I www.miehikkala.fi Miehikkälän kunnan vuoden 2014 tilinpäätös Kunnanvaltuusto 22.6.2015 Miehikkälän vauhtipyörä Lähiruoka Vihreä logistiikkaalue Salpalinja 1. Kesäkylä 2. Savan alue 3. Laheksenniitty 4. Lapjärvi Toimivat

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA TALOUSSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN TALOUSSÄÄNTÖ Hyväksytty Kunnanvaltuusto 5.4.2006, 17 Voimaantulo 1.5.2006 SISÄLLYSLUETTELO I Luku: Yleisiä määräyksiä 1 Soveltamisala 2 2 Taloudellisuus

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus Kaupunginhallitus 268 17.10.2012 Kaupunginhallitus 280 23.10.2012 Kaupunginhallitus 282 29.10.2012 Vuoden 2013 talousarvioehdotus ja vuosien 2013-2015 taloussuunnitelmaehdotus sekä vuosien 2013-2017 investointisuunnitelmaehdotus

Lisätiedot