Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 0 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma vuosille Kaupunginhallitus , 315 Kaupunginvaltuusto , 68

2 Taloussuunnitelma Sisällysluettelo Sivu KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS... 3 KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ... 4 VISIO Vision täsmennys... 4 ARVOT... 4 STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT... 5 VALTUUSTOKAUDELLE Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 5 Strategiset painopisteet vuodelle Kaupungin kehitysnäkymiä... 8 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEISPERUSTELUT... 9 TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE Kansantalous... 9 Kuntien talousnäkymät vuonna Kauhajoen kaupungin talous TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS TULOSLASKELMAOSA RAHOITUSOSA Talousarviolainojen lyhennykset / talousarviolainojen ottaminen TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Talouden tasapainottamisohjelma Tasapainottamistoimenpiteet OMISTAJAPOLITIIKKA Konserniyhteisöjen ohjaus KÄYTTÖTALOUSOSA KAUPUNGINHALLITUS Henkilöstö- ja talouspalvelut YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA SIVISTYSLAUTAKUNTA Varhaiskasvatus Nuoriso- ja liikuntapalvelut TEKNINEN LAUTAKUNTA RAKENNUSLAUTAKUNTA VIEMÄRILAITOS INVESTOINTIOHJELMA Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Osakkeet ja osuudet HENKILÖSTÖOSA LIITTEET Taloussuunnitelman ja vuotuisen talousarvion valmistelu- ja käsittelytapa Verotuloennuste Kaaviot Täydentäviä tietoja KONSERNIYHTEISÖT Kauhajoen Lentokenttä Oy

3 Taloussuunnitelma Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy Vastuuhenkilö: toimitusjohtaja Kari Glasberg Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtymä Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

4 Taloussuunnitelma KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kauhajoen kaupungin rooli ja tehtävät ovat muuttuneet vuosina enemmän kuin minkään sen yli 140-vuotisen historiansa kymmenvuotisjakson aikana. Heti vuosikymmenen alussa, vuonna 2001, kaupunginvaltuusto päätti muuttaa kuntamuodon kaupungiksi. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen velvoittava laki astui voimaan vuonna 2007 ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Lain tavoitteena oli elinvoimainen, toimintakykyinen ja eheä kuntarakenne sekä uusi palvelurakenne, joka turvaa koko maassa laadukkaat palvelut ja niiden saannin. Kauhajoki aloitti neuvottelut palvelujen järjestämisestä naapurikuntien Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa, mukana alkuvaiheessa oli myös Jurvan kunta. Olimme Suupohjassa toimintojen järjestämisessä etulinjassa, sillä yhteistoiminta-alueen muodostamiseen olisi ollut aikaa vielä muutama vuosi. Tuloksena on Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Tähän toimintamalliin päädyttiin, koska se oli ainoa, jonka kaikki mukaan lähtevät kunnat voivat hyväksyä. Yhtymä on vakiinnuttanut toimintansa ja se aloittaa ensi vuonna kolmannen toimintavuotensa. Viime vuonna perustettiin Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy, joka aloitti varsinaisen toimintansa Yhtiön osakkaina toimivat edellä mainitut kunnat sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä, Suupohjan koulutuskuntayhtymä ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Yhtiö tuottaa omistajiensa ja pääosin niiden konserniyhteisöjen palkkalaskenta-, kirjanpito-, ictja puhelinvaihdepalvelut. Muutokset eivät jää tähän, sillä joulukuussa 2010 aloitetaan neuvottelut Isojoen, Karijoen ja Teuvan kanssa uuden maaseutuhallinnon järjestämiseksi. Neuvottelutulos on saatava valmiiksi kevääseen mennessä. Uuden lainsäädännön mukaan maaseutuhallinnon tehtävät kootaan suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joissa toimii vähintään 800 maatalousyrittäjää ja työtehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä. Toiminta käynnistyy vuoden 2013 alusta. Maakuntatasolla Kauhajoki kuuluu mm. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymään sekä Seinäjoen koulutuskuntayhtymään. Muutoksia siellä on odotettavissa ainakin Eskoon osalta, liittyen laitosasumiseen. Näiden lisäksi Kauhajoki on mukana yhdessä erilaisten kuntaryhmittymien kanssa lukuisissa eri yhtiöissä, yhdistyksissä ja yhteisöissä. Kuntasektorin lisäksi myös valtio on tehnyt suuria muutoksia rakenteissaan, vanhat, perinteiset läänit ovat poistuneet. Tilalle on tullut aluehallintovirastoja ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Laajat ja merkittävät muutokset vaativat jatkossa valmentautumista erilaiseen kunta- ja seutujohtamiseen ja välineitä sen tehtävän hoitamiseen. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

5 Taloussuunnitelma KAUHAJOEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä tehdä työtä, elää, asua, yrittää ja menestyä. VISIO 2015 Kauhajoki on peruspalveluistaan hyvin huolehtiva, elinvoimainen ja viihtyisä sekä kansainvälisesti tunnettu eteläisen Etelä-Pohjanmaan elinkeinoelämän, koulutuksen ja kulttuurin keskus. Vision täsmennys Kaupunki yhdessä ympäröivien kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen Kauhajoen seudun, joka on verkostoituneiden, kehittyvien tuotantoja palvelumuotojen suunnannäyttäjä. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, energia-alan, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. Kauhajoki on tunnettu puhtaasta ja monipuolisesta luonto- ja kulttuuriympäristöstään ARVOT Asiakaslähtöisyys Avoimuus Oikeudenmukaisuus Yrittäjyys

6 Taloussuunnitelma STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö 2. Kuntatalouden tasapaino 3. Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena 5. Kauhajoki koulutus - ja kulttuurikaupunkina Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle Kuntatalouden keskeisiä haasteita ovat väestön ikääntymisestä johtuva lisääntyvä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, työikäisen väestönosan pienentyminen sekä työvoiman saatavuuden heikkeneminen. Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis alueellinen yhteistyö Kehityksen kärjessä kulkeva ja innovatiivinen palvelukaupunki -> Laadukkaiden palvelujen järjestäminen ja tarkoituksenmukaisen alueellisen palvelurakenteen kehittäminen Kauhajoki esimerkkinä ja suunnannäyttäjänä Johtaminen, päätöksenteko ja henkilöstöpolitiikka -> Strategiaan perustuva johtaminen; päätöksenteko ja toiminta tapahtuvat perustehtävän ja strategisten linjavalintojen mukaisesti Osaava ja motivoitunut henkilöstö 2. Kuntatalouden tasapaino Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Palveluissa ollaan maan keskiarvoa tehokkaampien kuntien joukossa. Hallittu, taloudelliseen liikkumavaraan suhteutettu toiminta ja talous - tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen Strategisesti järkevät investoinnit.

7 Taloussuunnitelma Konsernin ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen Konserniyhtiöt -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan jäntevöittäminen Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän strategian selkiinnyttäminen ja johtaminen toiminnaksi, tuotteistaminen Suupohjan Seutupalvelukeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen Kauhajoen kaupungin omien konserniyhteisöjen strateginen johtaminen -> Vesi- ja viemärilaitoksen toimintojen yhteensovittaminen Kiinteistöstrategian toimeenpano Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin tarkastelu 4. Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Elinkeinostrategian päivittäminen Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Maaseutuohjelman 2010 toteutus Kauhajoen hyvä julkisuuskuva -> Imagotekijöiden ja ympäristöarvojen konkretisointi Viestintäsuunnitelman päivitys Elinvoimaisuuden, kilpailukyvyn ja innovatiivisuuden lisääminen sekä menestykseen kannustavat alueelliset yhteistyöverkostot Kauhajoen kehittäminen alueellisena kauppa- ja vapaa-ajan keskuksena -> Seudun aluekehitystehtävä; KOKO ohjelman toteutus -> Uuden liikekeskusalueen ja keskustaajaman sekä ympäristön kehittäminen Kauhajoki International Center -> Kansainvälisten toimintojen edistäminen 5. Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina Kauhajoki, vetovoimainen koulutusja kulttuurikaupunki -> Lasten ja nuorten palvelut - oppilashuollon ja tukipalvelujen toimintamallien selkiinnyttäminen - päivähoidon rakennemuutoksen aloittaminen Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen alueellisten yksiköiden selvitystyö Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen rakennemuutos Toisen asteen- ja korkeakoulutuksen tulevaisuuden varmistaminen Liikunnan kehittämisohjelman laadinta

8 Taloussuunnitelma Strategiset painopisteet vuodelle Valtuustotyöskentelyn vahvistaminen; Valtuusto päättää kaupungin strategisista linjauksista sekä yksittäisistä strategioista esim. kiinteistö- ja elinkeinostrategiasta 2. Talouden tasapainotus ja tarvittavien toiminnallisten päätösten tekeminen Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla Kaupunginhallitus ja lautakunnat tarkastelevat talouden kehitystä kolmannesvuosittain Tasapainotuksen mahdollistavat rakenteelliset toimenpiteet 3. Omistajaohjauksen ja kumppanuuden toteuttaminen; LLKY:n palvelujen tarjoaminen tehokkaasti kasvaviin palvelutarpeisiin verrattuna SEK:n omistajaohjauksen järjestäminen ja toimialueen laajentaminen sekä KOKO -ohjelman toteuttaminen Kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen 4. Oman hallinto- ja palvelutoiminnan organisointi Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen Sivistystoimen vastuualuerakenteen ja johtamisjärjestelmän tarkastelu sekä päivitetyn palveluverkkosuunnitelman toteuttaminen Vesi- ja viemärilaitosten toimintojen yhdistäminen ja toimeenpano Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 5. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen yhteistyössä kaikkien toimijoiden kanssa mm. projektitoiminnan kautta Kauhajoen ampumatragedian jälkihoidon jäljelle jäävien toimintamallien vakiinnuttaminen Lasten ja nuorten hankkeissa kehitettyjen toimintamallien käyttöön ottaminen 6. Toisen ja korkea-asteen koulutuksen kehittäminen paikallisen elinkeinoelämän tarpeista lähtien; Toimenpideohjelman laatiminen Suupohjan koulutusjärjestelmän selvityksen perusteella KOKO -ohjelman kautta (Suupohjan koulutuspilotti) Muun korkeakouluyhteistyön lisääminen; paikallista elinkeinoelämää tukevien yliopistotutkintojen mahdollistaminen paikkakunnalla 7. Keskeisten investointien toteuttaminen Yhteiskoulun saneerauksen toteuttaminen Kiinteistöstrategian täytäntöönpano Kiinteistöjen käytön tehostaminen. Perustehtävän kannalta tarpeettomista kiinteistöistä ja rakennuksista luopuminen.

9 Taloussuunnitelma Kaupungin kehitysnäkymiä Elinkeinopolitiikka Maailman laajuinen lama vaikutti oleellisesti myös Kauhajoen yritystoimintaan ja työllisyyteen. Laskukausi heijastui voimakkaasti erityisesti vientikaupasta riippuvaisilla toimialoilla, joissa Kauhajoellakin on runsaasti työpaikkoja. Kauhajoen kaupungin elinkeinojen kehityspalveluja tuottaa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä. Tärkeimpiä kehittämishankkeita on KOKO eli alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma, alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma. Sillä tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. Erityisesti kylien ja yhteisöjen kehittämishankkeiden rahoituksesta ja toteutuksesta vastaa Suupohjan Kehittämisyhdistys ry. Yhdistys on Isojoen, (Jurvan) Kurikan, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin alueella toimiva maaseudun kehittämisorganisaatio. Väestönkehitys Kauhajoen väestömäärä kasvoi vuonna 2009 yhteensä 5 hengellä ja oli vuoden lopussa Vuoden 2010 aikana, mennessä väkiluku oli alentunut 75 hengellä ollen Suuren väestökadon taustalla on laman aiheuttama työpaikkojen väheneminen. Myönteinen asia on, että syntyvyys on kasvanut vuoden lapsesta vuoden lapseen. Vuonna 2010 syntyvyys on vuoden 2009 tasolla. Väestön väheneminen johtuu pääsääntöisesti muuttotappiosta. Väestön vähenemisen arvioidaan työllisyysnäkymien paranemisen johdosta hidastuvan. Työttömyys Työttömyys kasvoi Kauhajoella vuoden 2009 aikana 10,8 %:sta 12,8 %:iin mutta on vuoden 2010 aikana alentunut mennessä 9,2 %:iin. Työttömiä työnhakijoita oli tuolloin 613 henkilöä. Työllisyyden arvioidaan paranevan vuoden 2011 aikana, mm. useiden liike- ja asuinrakennushankkeiden johdosta. Teollisuustuotannon piirissä uskotaan laman olevan ohitettu ja tilausten lisääntyvän.

10 Taloussuunnitelma TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN YLEIS- PERUSTELUT TALOUSARVION PERUSTEITA VUODELLE 2011 Kansantalous Yleinen taloudellinen tilanne Kuntaliiton Kuntataloustiedotteen 3/2010 kuvaa talouden tilaa ja kehitystä seuraavasti: Maailmantalouden toipuminen alkoi viime keväänä muun muassa massiivisten elvytystoimien johdosta. Elpyminen on jatkunut kohtuullisen ripeänä ja erityisesti Suomen viennin kannalta tärkeiden maiden talous on kasvanut nopeasti. Kuluvalle vuodelle Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot olivat keväällä varovaisen toiveikkaita. Loppukesällä laadituissa ennusteissa kasvulukuja vuodelle 2010 on korotettu. Ennustelaitosten arviot tämän vuoden talouskasvusta liikkuvatkin nyt kahden ja yli kolmen prosentin haarukassa. Valtiovarainministeriön taloudellisessa katsauksessaan esittämä arvio tälle vuodelle on kahden prosentin luokkaa. Vuotta 2011 koskevat tähän mennessä julkaistut ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Tuotannon kasvun odotetaan jäävän keskipitkälläkin aikavälillä tavanomaista suhdannekiertoa hitaammaksi muun muassa vaisuhkoksi ennustetun tuottavuuskehityksen johdosta. Kuntien talousnäkymät vuonna 2011 Kuntatalous vuonna 2011 Kuntataloustiedotteen mukaan tänä vuonna kuntien toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3-3,5 prosenttiin, sillä kuntien taloudellinen tilanne edellyttää toimintamenojen kasvun hillitsemistä. Kuntien talouden neljännesvuositilaston ja eräiden muidenkin kunta-alan palkkasumman kehitystä kuvaavien tilastojen mukaan kuntien palkkasumma on kasvanut tänä vuonna melko vähän. Syinä hitaaseen kasvuun ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien toimenpiteet menojen hillitsemiseksi. Palvelujen ostot ovat kasvaneet kuitenkin edelleen erittäin nopeasti. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli kolme prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksin arvioidaan kohoavan ensi vuonna 2,5 %, joka on hieman vähemmän kuin arvioitu yleisen ansiotasoindeksin kohoaminen. Kunnallisveron veropohja ei juuri lisäänny vuonna Vaikka ansiotulojen kasvuvauhti jonkin verran nopeutuukin tänä vuonna edellisestä vuodesta, vähennysten korottaminen kaventaa kuntien veropohjaa. Kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan 2-3 %. Myös muiden ansiotulojen lisäys on vähäistä vaikka työttömyysturvan suhteellinen lisäys on vielä tänä vuonna työttömyyden kasvun johdosta melko nopeaa. Kunnallisverotuksen vähennysten merkittävä lisäys johtuu pääasiassa perusvähennyksen muutoksista. Myös viime vuonna käyttöön otetun työtulovähennyksen vähennysmäärän lisäys supistaa kunnallisveron tilityksiä.

11 10 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Kunnille tilitettäneen tänä vuonna kunnallisveroa kaikkiaan noin 15,4 miljardia euroa eli vuoden 2009 tilityksiä vastaava määrä. Talouskehityksen arvioitu paraneminen vaikuttaa myös verotuloarvioihin. Syyskuussa päivitetyssä veroennustekehikossa on päädytty siihen, että kunnallisveroa tilitetään kokonaisuudessaan vuonna 2011 kaksi prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Syyskuussa laadittu Kuntaliiton arvio kuntien yhteisöveron tilityksistä vuonna 2010 on noin 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2011 yhteisöveron tilitykset kunnille kasvavat noin 1,6 miljardiin euroon, mutta yleisen talouskehityksen ja erityisesti yritysten tuloskehitykseen liittyvän epävarmuuden sekä vanhojen tappioiden vähentämisoikeuden johdosta arvioon pitää suhtautua varauksella. Kauhajoen kaupungin talous 2011 Vuoden 2009 tilinpäätöksessä vuosikate oli 1,0 milj., joka kattoi 31 % poistoista (poistot 3,32 milj. euroa). Tilikausi oli 2,259 milj. alijäämäinen. Aikaisemmilta vuosilta oli taseessa alijäämää ,74 milj.. Oleellisena tekijänä alijäämän syntymiseen oli toimintakulujen ja sen johdosta toimintakatteen voimakas kasvu, 6,9 %, suurimpana peruspalvelujen nettokasvu 6,6 milj. euroa. Verotulot ja valtionosuudet kasvoivat yhteensä ainoastaan 3,7 % eli 2,4 milj. euroa. Vuoden 2010 tilinpäätösennuste päätyy marraskuussa vahvistetun muutosbudjetin jälkeen 2,3 milj. alijäämäiseksi. Vuosikatteeksi ennakoidaan n. 1,3 milj.. Tällöin myös taseen kattamattoman alijäämän määrä edelleen kasvaa. Verotus Vuoden 2011 talousarvion tuloperusteena on 21,00 %:n kunnallisvero kuten vuonna Kiinteistöveroperusteet ovat myös entiset. Talouden toipuminen taantumasta ja työllisyyden parantuminen helpottavat hiukan kaupungin talouden haasteellista tasapainottamista. Kauhajoen verotulojen arvioidaan kasvavan yhteensä 2,4 %. Kuntaliiton julkaiseman tiedon mukaan koko maan keskimääräinen veroporosentti nousee 0,2 prosenttiyksiköllä vuodelle 2011 eli 19,17 prosenttiin. Kuntalaisten verotus kuitenkin kevenee koko maassa 129 miljoonalla eurolla. Tämä johtuu työtulo-, eläketulo- ja perusvähennysten, sekä valtion tuloveroasteikon muutoksista. Nämä menetykset hallitus korvaa kunnille valtionosuuksien kautta. Kuntalaisten efektiivinen veroaste laskee keskimäärin nykyisestä 14,12 %:sta 14,05 %:iin. Valtionosuudet Valtionosuuslaskelmassa on otettu huomioon 1,6 prosentin indeksikorotus sekä verovähennysten kompensaatio, joka on Kauhajoen osalta 30,77 /asukas. Vuonna 2011 asukaskohtainen omarahoitusosuus on ennakkotiedon mukaan ns. yhden putken valtionosuudessa 2 631,67 euroa asukasta kohti. Valtionosuuteen lisätään kuntakohtaisten laskelmien mukainen valtionosuusjärjestelmän muutoksen tasaus ( ) sekä mm. veromenetysten tasaus ( ). Toiminnalliset muutokset Koska taseeseen on syntynyt kattamatonta alijäämää, on taloussuunnitelma laadittava ylijäämäiseksi. Ellei taloussuunnitelmakauden aikana saada taseen alijäämää poistumaan, on laadittava toimenpideohjelma, jona aikana alijäämä katetaan. Talousarvio ja taloussuunnitelma tulee laatia siten, että em. tavoite saavutetaan. Tasapainon saavuttamiseksi nettomenojen kasvu on rajoitettava tulojen kasvua pienemmäksi. Talousarvioehdotuksessa kaupungin oman toiminnan nettokasvu on 1,92 %.

12 11 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Yhteistoimintalautakunta toimii Suupohjan kuntien (Isojoki, Karijoki, Teuva ja Kauhajoki) sosiaali- ja terveys-, ympäristö- ja terveysvalvonnan ja eläinlääkintähuollon palvelujen tilaajana Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä (LLKY). Kauhajoen maksuosuuksien kasvu vuodesta 2010 on 1,7 milj. euroa eli 4,5 %. Kauhajoen maksuosuus on yhteensä 43,86 milj. euroa. Yhtymän talousarvion kasvupyyntö on 5,7 % eli 2,4 milj. euroa, joka tarkoittaisi lähes koko verotulon ja valtionosuuden kasvun käyttöä pelkästään LLKY:n maksuosuuteen. Alijäämän kasvu ja velkaantumisen pysäyttäminen ei voi toteutua ilman useampivuotisia, kaikkia toimintoja koskevia, kustannuksia alentavia rakennemuutoksia. Uusilta veronkorotuksiltakaan ei voida välttyä, mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousu jatkuu viime vuosien kaltaisena. Taloussuunnitelma perustuu laskelmaan, että kunnallisveroprosentin korotukset 0,50 % -yksiköllä toteutetaan vuosina 2012 ja Taloussuunnitelmaan sisältyy päivähoidon alueella rakenteellisia muutoksia, jotka ajoittuvat vuosille Talouden tasapainottaminen alijäämän kattamiseksi edellyttää, paitsi toteutettuja veronkorotuksia, myös toimintakulujen pienentymistä. Talousarvioehdotus perustuu 2,0 %:n palkkavaraukseen, johon sisältyvät mahdolliset sopimuskorotukset sekä kokemuslisien vaikutus. Talousarvion ja taloussuunnitelman investointiohjelma joudutaan kattamaan pääasiassa lainanotolla, joten investointien rahoittamiseksi kaupunki luopuu kaikesta perustoimintojen kannalta tarpeettomista kiinteistöistä ja rakennuksista. Myös asunto-osakkeiden, metsäpalstojen ja rahoitusomaisuuden myynti tulee harkittavaksi aikaisempaa laajemmin. Suunnitelmanmukaiset poistot kasvavat 0,39 milj. :a eli 3,7 milj. euroon, josta vuosikate kattaa 1,93 milj. eli 52 %. Talousarviovuoden oleellisimpia toiminnallisia muutoksia ovat seuraavat: Kaupunginhallituksen vastuualueella selvitetään maaseutupalvelujen järjestäminen alueellisena toimintana yhdessä muiden Suupohjan kuntien kanssa. Lain mukainen palveluyksikön laajuus tulee saavuttaa viimeistään vuoden 2013 alusta lukien. Kaupungin toimin edistetään kaupungin asemaa alueellisena kauppapaikkana ja luodaan edellytyksiä yritystoiminnalle tuotannollisten työpaikkojen turvaamiseksi ja lisäämiseksi. Kauhajoen kaupungilla on merkittävä rooli peruspalvelukuntayhtymän toiminnan vakiinnuttamisessa ja uudenlaisen yhteistoiminnan toimintatapojen luomisessa yhteistyössä Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien kanssa. Erityisiä haasteita alkavalla valtuustokaudella on toisen asteen koulutuksen kehittämisessä eteläisen Etelä-Pohjanmaan alueella. Seutukunnan kuntien ja pääosin niiden konserniyhteisöjen palkkalaskenta-, kirjanpito-, ictja puhelinvaihdepalvelut hoidetaan Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy:n (SPK) toimesta toista vuotta. SPK:n omistavat Isojoen, Karijoen ja Teuvan kunnat, Kauhajoen kaupunki ja Suupohjan koulutuskuntayhtymä sekä Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä. Suupohjan kunnilla ei siten ole tarvetta liittyä valtakunnallisesti kaavailtuihin vastaavia palveluja tuottaviin yhteisöihin.

13 12 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia Isojoen, Karijoen ja Teuvan kuntien sekä Kauhajoen kaupungin tilaajalautakuntana sosiaali- ja terveyspalvelujen, ympäristöterveydenhuollon ja ympäristönsuojelun sekä eläinlääkäripalvelujen hankkimiseksi Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymältä. Hallinnollisesti yhteistoimintalautakunta muodostaa kaupungin organisaatiossa oman osastonsa. Lautakunnan tarvitsemia toimistopalveluja antaa hallinto-osaston henkilöstö. Kaupungin ja koko yhteistoiminta-alueen strategisina painopisteinä ovat perhetyön kokonaisvaltainen kehittäminen, lastensuojelun lainsäädännön vaatimuksiin vastaaminen sekä ennaltaehkäisevään ja kotihoitotyöhön panostaminen. Palvelustrategian avulla pyritään vähentämään mm. lastensuojelun kustannuksia, tukemaan vanhusten avohuollon palveluja sekä ennaltaehkäisemään laitoshoidon tarvetta. Sosiaalipalvelun alueen perustehtävänä on lapsiperheiden sosiaalityön, aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen tuottaminen ja kehittäminen jäsenkuntien asukkaille yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Vammaispalvelujen alueella merkittävä muutos on uuden vammaispalvelulain voimaantulo Henkilökohtaisen avun palvelut laajenevat ja kustannukset lisääntyvät. Kehitysvammahuollossa painopistealueena on palvelurakenteen kehittäminen ja uudistaminen. Kaupungin talousarviossa on varauduttu kehitysvammaisten erityisasuntolan rakentamiseen. Hankkeeseen on saatu ennakkovaraus 40 %:n suuruisesta avustuksesta sekä loppurahoituksen korkotuesta. Kuntouttavan työtoiminnan osalta panostetaan moniammatilliseen verkostotyöhön. Virkojen/toimien perustamisella korostetaan perhetyön ja lastensuojelun ennakoivan työotteen vahvistamista varhaisella puuttumisella, vammaispalveluissa lakisääteisten palvelujen suunnittelua ja ohjausta sekä aikuissosiaalityönä erityisesti vahvistetaan kuntouttavaa työtoimintaa, tavoitteena työttömyyden aiheuttaman sosiaalisen avuntarpeen hallitseminen. Hoito- ja hoivapalvelualue käsittää polikliinisen toiminnan, osastotoiminnan, ikäihmisten palvelut, erikoissairaanhoidon ostot sekä hoidolliset tukipalvelut. Kehittämisen painopistealueena ovat hoiva- ja hoitoketjujen kehittäminen yhtenäisiksi koko alueella. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannusten suhteessa tavoitellaan 50% / 50 % -suhdelukua. Erikoissairaanhoidon kustannuksia pyritään hallitsemaan vahvalla omalla toiminnalla. Kustannusten kasvun tavoite on jäädä alle sairaanhoitopiirin keskiarvon. Peruspalvelujen kustannusten nousu on ylittänyt viime vuosina osakaskuntien kantokyvyn, mikä edellyttää, että sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa tehostetaan ja palvelurakenteet uudistetaan koko toiminta-aluetta koskien. Sivistyksen päävastuualueella kriittisiksi menestystekijöiksi on valittu mm. seuraavia: - Palvelujen saatavuuden ja monipuolisuuden järjestäminen ajanmukaisissa oppimisympäristöissä. - Lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistäminen - Harrastusmahdollisuuksien kehittäminen kaikenikäisille - Päiväkotitoiminnan suunnittelutyöryhmän loppuraportin toimeenpano - Sivistystoimen ja varhaiskasvatuksen strategian päivittäminen - Verkostoituminen, verkosto-osaaminen sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen - Monikulttuurisuus - Esimiesten hyvä strategisen johtamisen osaaminen

14 13 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Yhtenäinen linja henkilöstökoulutukseen ja työhyvinvointitoimintaan henkilöstöjaoston linjauksen mukaisesti - Kustannustehokkuus opetuksen ja palvelujen järjestämisessä Varhaiskasvatuksen vastuualueen kriittisiä menestystekijöitä ovat mm: - Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen: päivähoito, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, varhainen ja erityinen tuki sekä lasten hoidon tuki (kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki) - Varhaiskasvatuspalvelujen rakenteellinen muutosprosessi osana sivistysosaston palveluverkkokokonaisuutta. - Varhaiskasvatuksen, LLKY:n ja perusopetuksen palveluista saumaton kokonaisuus. - Ajanmukainen ja asiantunteva henkilöstö sekä henkilöstön hyvä koulutus ja tyky -toiminta. Varhaiskasvatus ja perusopetus tulevat muodostamaan kasvatuksellisen jatkumon. Koulutus-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa hyödynnetään seutuyhteistyötä Päivähoidon keskeisenä haasteena tulee lähivuosina olemaan perhepäivähoidon jatkuvuuden turvaaminen useiden nykyisten hoitajien eläköityessä. Asiantuntijaselvityksen mukaan Kauhajoen päivähoito on oleellisesti keskiarvoa kalliimpaa, mikä johtuu siitä, että päivähoitoa annetaan suurelta osin pienissä yksiköissä. Kustannuksia tulee jatkossa lisäämään myös perhepäivähoitajien työaikajärjestelmän muutos, joka lyhentää työaikaa n. 7,5 %. Päivähoidon rakenneohjelmassa esitetään päiväkotipaikkojen lisäämistä nykyisestä samalla kun ryhmäperhepäiväkoteja vähennetään. Perhepäivähoitoa ylläpidetään ja yksityisten päivähoitopalvelujen käyttöä tuetaan kuten aiemminkin. Nuoriso- ja liikuntatoimen vastuualueen kriittisiä menestystekijöitä ovat mm: - Monipuolisten harrastusmahdollisuuksien tasa-arvoinen saatavuus - Viihtyisä ja turvallinen toimintaympäristö - Tasapainoisen kasvun ja kehityksen edistäminen - Hyvä yhteistyö sidosryhmien kanssa sekä verkostoituminen alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti - Laadukkaiden nuoriso- ja liikuntapalveluiden tuottaminen tasa-arvoisesti - Lasten- ja nuorten elinolojen parantaminen, tehostettu nuorisotyö - Palvelutuotannossa pyritään korkealaatuisiin ja verkostoituneisiin palveluihin sekä yhteisten voimavarojen hyödyntämiseen. Palveluiden kehittämistyötä jatketaan mm. liikuntalinjaan, kansainvälisyystoimintaan, koulutuksen arviointiin, henkilöstön koulutukseen ja seutukuntayhteistyöhön panostamalla. Toteutettavalla koulukeskushankkeella haetaan monipuolisia keskittämisestä saatavia etuja. Samalla oleellisesti parannetaan mm. erityisopetuksen toimintaympäristöä. Teknisen sektorin toiminnallisia tavoitteita ovat kaupungin kiinteistöjen ja tiestön järjestelmällinen kunnostaminen taloudelliset mahdollisuudet huomioiden. Toimitilapalveluyksikkö tuottaa tilaaja-tuottajamallin periaatteita noudattaen puhtaus-, ruoka- ja kiinteistöpalveluita kaupungin sisällä ja konserniyhteisöille. Vuoden 2011 talousarvio perustuu tuotteistettujen palveluiden hinnoitteluun. Toimitilapalvelut tuotetaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle ja muille asiakkaille palvelusopimuksin. Kauhajoen kaupungin viemärilaitoksen ja Kauhajoen Vesihuolto Oy:n toimintojen yhdistämisen tavoitteena on muodostaa vesihuoltoa koskevan lainsäädännön vaatimusten ja hengen mukainen vesihuoltolaitos, joka vastaa sille määritellyllä toimialueella kattavasti vesihuollon järjestämisestä. Toimintojen yhdistäminen toteutunee vuoden 2011 aikana.

15 14 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma Kauhajoen kaupungin kaikkien aikojen suurin yksittäinen investointikohde, uusi koulukeskusrakennus on valmistunut vuoden 2010 lopulla ja koulutyö on koulussa aloitettu. Peruskorjaukseen liittyvien yhteiskoulun korjaustöiden valmistuminen (D- ja osin C-osa) siirtyvät vuoden 2011 puolelle. Omarahoitteinen yhteiskoulun peruskorjaus on jouduttu suunnittelemaan uudelleen rakenteista löytyneiden ongelmien takia. Keskeinen osa yhteiskoulua (B ja osin C-osa) puretaan ja toteutetaan uudisrakennuksena.

16 15 Talousarvio 2011 Taloussuunnitelma TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN RAKENNE JA SITOVUUS Valtuusto hyväksyy talousarvion yhteydessä kuntalain edellyttämät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, määrärahat ja tuloarviot. Sitovia erityisperusteluja käytetään erityisissä yksityiskohdissa tarkentamaan toimintaa sekä menoja ja tuloja. Talousarvion rakenne Kuntalain mukaan talousarviossa on, tuloslaskelma-, rahoitus-, käyttötalous-, investointi sekä henkilöstöosa. Talousarvion tuloslaskelma- ja rahoitusosa kuvaavat kunnan kokonaistaloutta, käyttötalous- ja investointiosalla taas ohjataan toimintaa. Tuloslaskelmaosassa esitetään kaupungin kokonaistalouden keskeiset erät, jotka ovat varsinaisen toiminnan menot ja tulot, verotulot, valtionosuudet, rahoitustulot ja -menot sekä suunnitelman mukaiset poistot. Määrärahoina tai tuloarvioina tuloslaskelmaosassa esitetään mm. verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustulot ja -menot. Rahoitusosassa esitetään meno- ja tuloarvioina pitkäaikaiseen rahoitukseen liittyvät menot ja tulot kuten antolainat, niiden lyhennykset, ottolainat ja niiden lyhennykset. Rahoituslaskelmaan tiedot kerätään tuloslaskelman lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista Käyttötalousosa sisältää hallintokuntien tuloslaskelmat sekä BSC -muotoiset tuloskortit toimielimittäin. Hallintokuntien suunnitelmat sisältävät myös toiminnalliset tavoitteet, niiden perustelut ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Investointiosassa esitetään investointimenot ja -tulot. Investointiosan tehtäväalueina esitetään talousarviossa maa- ja vesialueet, osakkeet ja osuudet, elinkeinoelämän kehittäminen, talonrakennus, julkinen käyttöomaisuus, irtain omaisuus ja liikelaitokset. Henkilöstöosassa esitetään kaupungin henkilöstön jakautuminen toimintoihin sekä eläköityminen taloussuunnittelukaudella. Talousarvion sitovuus Vuoden 2011 talousarviossa määrärahojen sitovuustasoksi valtuustoon nähden määrätään kaupunginhallituksen ja lautakunnan nettomeno (toimintakate). Talousarviossa sitovana hyväksyttyjä nettomäärärahoja ei saa ylittää. Kaupunginhallitus, lautakunnat sekä johtokunnat päättävät alaisensa avustusmäärärahan käytöstä käyttösuunnitelmiensa yhteydessä. Kaupunginhallitus, lautakunta ja johtokunta hyväksyvät talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä valtuustolle talousarviovuoden aikana. Talousarviovuoden jälkeen talousarvion muutoksia voidaan käsitellä vain poikkeustapauksissa. Tilinpäätöksen allekirjoittamisen jälkeen talousarvion muutosehdotusta ei voida valtuustolle tehdä.