Talousarvio Taloussuunnitelma

Transkriptio

1 Talousarvio 2010 Taloussuunnitelma Kv

2 2

3 Sisällysluettelo Kunnanjohtajan katsaus 5 Yleisperustelut 6 Kunnan taloudellinen tilanne ja lähtökohdat suunnittelukaudelle Henkilöstö 18 Väestö ja työpaikat 21 Elinkeinotoimi 24 Tytäryritykset 25 Kunnan strategian laadintaprosessi ja strategiatyön tavoitteet 27 Käyttötalousosa 45 Vihdin kunnan tuloslaskelmat 46 Hallintokeskus 49 Hallinnon ja talouden tulosalue...57 Ruoka- ja siivouspalveluiden tulosalue...69 Tulosalue Karviainen...76 Tulosalue Puhti...79 Erikoissairaanhoidon tulosalue...83 Sivistyskeskus 85 Koulutuksen tulosalue...92 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen tulosalue Varhaiskasvatuksen tulosalue Tekninen ja ympäristökeskus 133 Pelastuspalvelut Tulosalue Tekniset palvelut Tulosalue Sisäinen tekninen tuotanto Tulosalue Tilapalvelu Tulosalue Maankäyttöpalvelut Tulosalue Ympäristöpalvelut Tulosalue Kiinteistönmyynti ja kaavoitussopimukset - Tulosalue

4 Investointiosa 195 Rahoitusosa 203 Vihdin vesihuoltolaitos -liikelaitos 211 Liite: Liikelaitoskuntayhtymä Puhdin talousarvio 219 4

5 Kunnanjohtajan katsaus Vihdin kunnan talousarvio vuodelle 2010 sekä taloussuunnitelma vuosille on laadittu erittäin synkän taloussuhdanteen vallitessa. Tulopohja romahtaa kunnallisveron tuottoennusteen ollessa n. 3,5 miljoonaa euroa vuoden 2009 ennusteessa arvioitua alhai-sempi. Kiinteistöverotusta kiristämällä on osaltaan pyritty pienentämään verotulojen romahduksesta aiheutuvaa rahoitusvajetta. Kunnallistaloudellisesti vaikeassa tilanteessa on talousarviosta laadittu sekä käyttötalousmenojen että investointien osalta mahdollisimman niukka. Tämä tiukka talouskuri on jouduttu omaksumaan myös kuluneen vuoden 2009 aikana. Taloustaantuman suuntaviivat nähtiin hyvin jo tammikuussa Talousarvio avattiin ja laadittiin ensimmäinen säästö-ohjelma. Talousanalyysin, strategiatyön sekä palveluverkkoselvityksen laadinnalla on niinikään lähdetty hakemaan ratkaisuja kuntatalouden ja palvelutuotannon haasteisiin. Taloudenhoidon kannaltahan kaikkein vaikeimmat vuodet ovat vasta edessä. Ennusteen mukaan taseeseen kertyvä alijäämä vuonna 2011 tulee olemaan todellinen testi Vihdin kunnan päättäjille. Tuloslaskelma osoittaa, että käyttötalousmenot kasvaisivat noin 2,4 prosenttia vuoden 2009 toteutumaennusteeseen verrattuna. Näin hillitty menojen kasvu on kasvukunta Vihdille historiallisestikin tarkasteltuna poikkeuksellisen maltillinen. Tästäkin huolimatta tilikauden tulokseksi ennustetaan yli 8,5 miljoonan euron alijäämää (mukana VVHL). Vuosikatteeksi arvioitu n t euroa puolestaan osoittaa, että kaikki investoinnit tullaan tekemään velkarahalla. Vuosikatteen negatiivisuus johtaa syömävelkaan, eli käyttötalousmenojen rahoittamiseen pankkilainalla. Investointimenot vuonna 2010 on arvioitu 15,2 milj. euron suuruisiksi. Merkittävimpinä investointeina ovat Nummelanharjun kouluun, Kirkonkylän perhekeskukseen sekä paloasemaan tehtävät investoinnit. Tarvittava lainamäärä investointien ja rahoitusmenojen kattamiseksi nousee peräti 22,8 miljoonaan euroon. Kohti valoisampaa tulevaisuutta tähdätään strategiassa linjatun mukaisesti aktiivisella kaavoituspolitiikalla ja 2 prosentin vuotuista asukasluvun kasvua tavoitellen. Tehokkaalla ja nopeasti reagoivalla elinkeinopolitiikalla pyritään niinikään vahvistamaan kunnan menestymisen edellytyksiä. Tulevan vuoden aikana on kriittisesti tarkasteltava palvelujen määrää, laatua ja tuottamistapoja kaikilla toimialoilla. Pidän kuitenkin tärkeänä, että rakenteellisten muutosten täytyy perustua huolelliseen suunnitteluun ja pidemmän tähtäimen kokonaisnäkemykseen. Tarvitaan suunnitelmallisuutta, päätösehdotuksia ja luottamushenkilöiden päätöksiä. Kimmo Jarva kunnanjohtaja 5

6 Yleisperustelut Yleistä Kuntalain 65 :ssä on talousarvioperiaatteita koskevat säännökset. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi, taloussuunnitelman ollessa vähintään kolmevuotinen. Valtuuston on hyväksyttävä talousarvio ja suunnitelma samanaikaisesti. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus. Taloussuunnitelmassa sovitaan peruslinjaukset, joiden mukaan kunnassa tuotetaan palveluja, ja joiden mukaan kuntaa johdetaan. Suunnitelma on arvokeskustelun tulos niiden mahdollisuuksien puitteissa, jotka Vihdin kunnalla on käytettävissä. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan taloudellisten tavoitteiden lisäksi myös toiminnalliset tavoitteet. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen ja tavoitteiden saavuttamiseen turvataan. Kuntalaissa korostetaan sitovien tavoitteiden asettamista ja seurannan merkitystä talouden ohjaukseen, määrärahoihin ja tuloarvioihin. Talousarvio ja -suunnitelma ovat valtuuston talouden ja toiminnan ohjausvälineitä. Tilikauden päätyttyä annettavassa toimintakertomuksessa on annettava selvitys taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuntalain mukaan kunnan talouden hoidossa ja toiminnassa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja -suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstö sekä toimivat myös samalla valvonnan välineinä. Valtuusto päättää talousarvioon tehtävistä muutoksista. Talousarvio muodostuu eri osista. Tuloslaskelma- ja rahoitusosa edustavat kokonaistalouden näkökulmaa, käyttötalous- ja investointiosan edustaessa toiminnan ohjauksen näkökulmaa. Kuntalaki ei edellytä tulojen ja menojen muodollista tasapainottamista vuositasolla. Tilikauden tulos talousarviossa tai yksittäisenä suunnitelmavuonna voi olla yli- tai alijäämäinen. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuonna taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Laissa määritellyn talousarvion muodollisen rakenteen lisäksi taloussuunnitelman periaatteita ovat : - Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kalenterivuoden menot ja tulot. Tähän periaatteeseen lasketaan kuuluvan myös bruttoperiaate, jonka mukaan tulot ja menot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä vähentämättä tuloja menoista ja päinvastoin. - Tasapainoperiaatteen mukaan tulojen on suunnitelmakaudella katettava menot. Talousarvion rahoituslaskelmassa osoitetaan, kuinka rahoitustarve katetaan ja kuinka mahdollinen rahoitusylijäämä käytetään. - Vuotuisperiaatteen mukaan talousarvio sisältää vain yhden varainhoitovuoden suoriteperusteiset menot ja tulot. Varaukset ja rahastosiirrot ovat tilikauden tuloksen käsittelyeriä. - Nettoperiaatteen mukaan valtuusto voi päättää bruttomenojen ja bruttotulojen erotuksen eli toimintakatteen määrärahana tai tuloarviona. - Yhtenäisyysperiaatteen mukaan valtuusto päättää talousarviosta ja suunnitelmasta yhte-nä kokonaisuutena samassa käsittelyssä. - Julkisuusperiaatteen mukaan talousarvio on julkinen asiakirja, johon kenellä tahansa on oikeus tutustua. Vuoden 2010 talousarviossa käytetään nyt jo kolmatta kertaa yksikköhintapohjaista budjetointia sekä tuloskorttien käyttöä käyttötalouden laadinnassa. Tuloskortit poikkeavat aikaisemmista vuosista, johtuen kuntastrategian laadinnan yhteydessä käyttöönotetuista tuloskorttirakenteesta. Pääosin korttien rakenne on kuitenkin samanluonteinen. Talousarvion toteutumaa tullaan seuramaan säännöllisin väliajoin ja toteutumasta raportoidaan valtuustolle seurantaraportein. 6

7 Määräraha, tuloarvio, sisäiset menot ja poistot Määräraha on valtuuston talousarviossa euromääräinen, käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus varojen käyttämiseen, joka myönnetään tulosalueelle. Tuloarvio on valtuuston talousarviossa tuloarvio, joka asetetaan tulosalueelle. Tulot peritään hyväksyttyjen maksujen ja taksojen mukaisina palvelutilanteessa tai mahdollisimman nopeasti tapahtuman jälkeen. Netto tarkoittaa menon ja tulon erotusta eli toimintakatetta. Talousarviossa määrärahat ja tuloarviot sisältävät myös sisäiset erät. Suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvion tuloslaskelmaosassa kunnan tilikauden tuloksen laskemiseksi tarvittava erä, laskennalliset erät eivät ole määrärahoja. Investointiosassa ovat koottuna kunnan investointimenot ja tulot. Käyttöomaisuushankin-nat, jotka ovat euroa tai suurempia tai kuuluvat ensikertaiseen kalustamiseen, käsitellään investointiosassa. Jos hankkeen toteutuminen siirtyy talousarviossa arvioidusta aikataulusta, jaksotetaan investoinnin rahoitustarve uudelleen suunnitteluvuosille. Auto-maattisesti siirtyvää määrärahaa ei ole. Investointitoiminnan rahoitusosuuksina talousarvi-ossa esitetään mm. arvioidut valtion ja muiden yhteisöjen rahoitusosuudet. Sitovuus Kuntalain 65 :n mukaan talousarvio on sitova ohje kunnan talouden hoitamista varten talousarviovuonna, suunnittelukauden tavoitteet ovat ohjeellisia. Talousarvio on käyttötalouden osalta sitova kunnanhallitukseen ja valtuustoon nähden keskuksittain, lautakuntiin nähden tulosalueittain, viranhaltijoihin sekä tulosalueen johtoon nähden tuoteryhmittäin, sitovana määräraha on toimintakate ja sitovina tavoitteina tuloskortin tavoitteet. Tarkastuslautakunnan osalta sitovuustaso on hallintokeskuksen, hallinto ja taloustulosalueen tuoteryhmän hallinto- ja toimistopalvelut tuloskortissa mainittu määräraha. Toimintakatetta laskettaessa ei oteta huomioon käyttöomaisuuden myynnistä kertyviä myyntivoittoja tai myyntitappioita, myyntivoittoja ei siten voi käyttää tulosalueen tai lautakunnan menojen katteeksi ja myyntitappioita ei tarvitse kattaa muilla tuloilla tai menojen vähennyksillä. Edellä selostetusta poiketen kunnanhallituksella on kuitenkin valtuus siirtää hallintokeskukseen varattu palkkiovarausmääräraha, palkankorotusvarausmääräraha sekä tehostamistavoite, muiden palvelukeskusten tulosalueille ja hallintokeskuksen muille tulosalueille. Palkkiovarausmäärärahaan kuuluu järjestelyvaraerä euroa ja palkankorotusmääräraha on Nämä erät ovat keskitetty hallintokeskukseen, hallinnon ja talouden tulosalueelle. Hallintokeskukseen on keskitetty myös henkilöstöä koskeva tehostamistavoite, , joka pienentää ko. summalla henkilöstölle varattua määrärahaa. Lisäksi hallintokeskukseen on keskitetty valtuuston lisäämä henkilöstösäästö 1 milj. euroa, joka on jaettu kahteen samansuuruiseen osaan suunnitelmavuosille. Nämä menojen alentamiset tullaan suunnitelmien jälkeen jakamaan keskuksille. Investoinnit ovat sitovia valtuustoon nähden toiminnoittain, tällä tavoin ne on esitetty myös investointisuunnitelmassa. Rahoitukseen merkityt tulot ja menot ovat sitovia kunnanhallitukseen nähden lajeittain. Vihdin vesihuoltolaitos on nettoperiaatteella toimiva liikelaitos. Kuntalain 13 :n mukaisesti kunnanvaltuusto päättää vesihuoltolaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Vesihuoltolaitoksen talousarvio- ja suunnitelma liitetään osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa, jonka valtuusto hyväksyy. Yleinen taloudellinen tilanne Muutospaineita julkiseen talouteen tulee monelta taholta. Valtiontalouden tasapainottaminen, rajojen asettaminen julkisen talouden velkaantumiselle, alijäämälle ja osuudelle bruttokansantuotteesta sitoo kunnallistalouden kiinteästi muun julkisen talouden kehitykseen. Kokonaisuutena julkinen talous on keskeisesti sidoksissa koko kansantalouden kehitykseen ja sitä kautta myös maailmantalouden kehitykseen. Yksittäisen kunnan toimintamahdollisuuksiin vaikuttaa kansantalouden kehityksen ohella taloudellinen kehitys oman kunnan alueella. Suomen kansantalous on ollut kuluvana vuonna nopeassa syöksykierteessä. Alkuvuoden aikana tuotannon supistuminen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna on ollut lähes 10 %. Teollisuustuotannon arvioidaan vähenevän tänä vuonna suhteellisesti enemmän kuin lamavuonna Alhaisen vientikysynnän johdosta Suomen teollisuustuotanto laskee 15 % edellisestä vuodesta. Viestit maailmantalouden tämän hetkisestä kehityksestä ja maailmankaupan mahdollisesta piristymisestä ovat olleet jossain määrin erisuuntaisia. Aasiassa Kiinan talouden kasvuvauhti on ollut nopeaa ja viimeaikaiset uutiset Yhdysvalloista ovat olleet toiveikkaita talouden kääntymisestä parempaan suuntaan. Euroalueen kansantuote on laskenut alkuvuonna ja euroalueen maat ovat kärsineet vientimarkkinoiden huonosta tilanteesta. Julkisen vallan elvytystoimet ovat olleet monissa maissa 7

8 mittavat. Elvytystoimet ovat kohdistuneet sekä rahoitusjärjestelmän toimintaan että finanssipolitiikkaan, jolla on lisätty kulutusta ja investointeja. Korkotaso on alentunut merkittävästi, mikä periaatteessa rohkaisee myös yksityisiä yrityksiä investoimaan. Kysynnän alhainen taso on kuitenkin vielä pitänyt investoinnit vähäisinä. Yksityistä kulutusta on pyritty elvyttämään verohelpotuksin. Elvytyspolitiikan seurauksena julkinen valta on vel-kaantunut merkittävästi. Lähivuosien talouskehitystä arvioitaessa yhtenä keskeisenä tekijänä onkin finanssipolitiikan asteittainen kiristäminen liian suuren velkaantumisen estämiseksi. Vaikka maailmantalouden taantuma on alkanut osoittaa toipumisen merkkejä, niin elpymisen voidaan arvioida olevan varsin hidasta tuotannon alhaisesta vertailutasosta huolimatta. Työttömyyden odotettavissa oleva kasvu teollistuneissa maissa hidastaa kotitalouksien kulutuskysyntää. Talouden ennustamisen vaikeudesta ja Suomen kansantalouden nopeasta syöksykierteestä kertoo muun muassa se, että vuosi sitten taloudellisten ennustelaitosten laatimissa arvioissa kansantuotteemme kasvu vuodelle 2009 oli keskimäärin noin 1,5 % (vaihteluvälin ollessa 1 2 %). Tämänhetkisten vastaavien arvioiden vaihteluväli on miinusmerkkisinä 4,5 7 %. Ensi vuoden taloudellista kasvua koskevat arviot vaihtelevat miinus yhdestä plus 2,5 prosenttiin. Valtiovarainministeriön julkaiseman suhdanne-ennusteen mukaan kokonaistuotantomme supistuu tänä vuonna 6 %. Ennuste ensi vuodelle perustuu siihen, että kansainvälinen talous alkaa toipua loppuvuotta kohden. Tuotannon kasvu Suomessa jää kuitenkin vielä ensi vuonna verrattain heiveröiseksi eli se on vain 0,3 %. Työllisyyskehitys oli vielä viime vuonna suotuisaa. Koko vuoden tasolla palkansaajien ansiotyöpanos työtunneilla mitattuna lisääntyi ja työllisyysaste kohosi yli 70 prosenttiin. Tänä vuonna työllisyysaste alenee parisen prosenttiyksikköä ja ensi vuonna työllisyysasteen arvioidaan olevan 66 %. Työtön työvoima on ennusteen mukaan tänä vuonna henkeä ja ensi vuonna keskimäärin henkeä. Työttömyysaste kohoaa ensi vuonna yli kymmenen prosentin. Vihdin työttömyysaste oli syyskuussa 7,3 % (3,7 % vuonna 2008). Kuluttajahintojen viime vuoden nopeahko kohoaminen pysähtyi tänä vuonna. Vuonna 2009 kuluttajahintojen vuosikeskiarvon nousu onkin vain 0,1 prosenttia. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousuksi arvioidaan 1,2 %. Tuontihintojen ennustetaan kohoavan maltillisesti ja kotimaisten työvoimakustannusten nousun arvioidaan olevan hidasta. Kuntatalous vuosina Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien vuosikate heikkeni kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana merkittävästi edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Kuntien toimintamenot kasvoivat tuona aikana kuutisen prosenttia samaan aikaan kuin verotulojen kasvu romahti. Verotulojen kasvun hiipuminen lähelle nollaa johtui ennen kaikkea yhteisöverojen vähenemisestä noin viidenneksellä. Kuntien tuloveroa kertyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla parisen prosenttia enemmän edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna osittain kuntaryhmän jako-osuuden kohoamisen johdosta. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen nopeahkon kasvun taustalla on henkilöstömenojen ja palvelujen ostojen kohoamisen jatkuminen verrattain nopeana. Henkilöstömenojen suhteellinen kasvu tosin hidastuu viime vuoden kuudesta prosentista parilla prosenttiyksiköllä. Palvelujen ostojen lisäyksessä sen sijaan ei ole ainakaan tähän mennessä ollut näkyvissä hidastumista huolimatta yleisen kustannustason nousun hiipumisesta. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan tänä vuonna nelisen prosenttia. Ansiotaso kohoaa noin 3,5 % eli parisen prosenttiyksikköä hitaammin kuin viime vuonna. Henkilöstömenoihin kohdistuvista säästötoimista huolimatta paineet palkkasumman kasvuun ovat olleet kovat muun muassa lisääntyvien velvoitteiden ja laajenevien tehtävien vuoksi. Kunta-alan työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa tammikuun 2010 loppuun. Sopimuskausi Tehyn kanssa jatkuu vuoden 2011 loppuun ja Tehy-pöytäkirjaan sisältyy sopimuskorotuksia vuodelle Neuvottelut kuntaalan seuraavista työ- ja virkaehtosopimuksista käynnistynevät vasta tämän vuoden loppupuolella ja ne käydään tilanteessa, jossa kuntatalouden kiristyminen näyttää yhä ilmeisemmältä kasvavan työttömyyden aiheuttaman verotulojen hiipumisen johdosta. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuihin on tulossa muutoksia vuonna Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu poistuu ensi vuoden alusta kokonaan. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksua ehdotetaan nostettavaksi 2,27 prosenttiin palkkasummasta. Kuntatyönantajan työttömyysvakuutusmaksu kohoaa ensi vuonna. 8

9 Kuntatyönantajan keskimääräinen KuEL-maksu säilynee nykyisellä tasollaan eli noin 23,6 prosenttina palkkasummasta. Kuntien eläkevakuutus päättää vuoden 2010 kokonaismaksun vuoden loppupuolella. Kunta-alan kustannustaso kohosi viime vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 5,3 %. Kustannustason kohoaminen hidastunee tänä vuonna merkittävästi. Peruspalvelubudjetissa kustannustason arvioidaan kohoavan tänä vuonna 3 % ja ensi vuonna 2 %. Valtionosuusindeksin kohoaminen on tämän hetken arvioiden mukaan hieman nopeampaa. Kuntien verotulojen kehitys Kunnallisveron tilitykset ovat kasvaneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa 2,2 % viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot ovat tuon ajanjakson aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet viime vuoden tasosta nelisen prosenttia. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioidaan supistuvan loppuvuonna 6 7 % edellisestä vuodesta. Toteutuessaan tämänkaltainen kehitys merkitsee sitä, että kunnallisveron tilitykset jäänevät tänä vuonna suunnilleen viime vuoden tasolle. Ensi vuonna kansantalouden palkkasumman arvioidaan kasvavan yhden prosentin. Kuntien tulopohja kunnallisverotuksessa kasvanee parisen prosenttia. Kunnallisveron muutok-sen arvioidaan olevan n. 4,3 prosenttia. Tuloista tehtävät vähennykset kasvavat 10 %, mikä merkitsee sitä, että verotettava tulo vähenee noin 2 %. Kuntien tuloveroista tehtävät vähennykset kasvoivat jo tänä vuonna merkittävästi. Ensi vuodelle ehdotettavat tuloverotusta koskevat perustemuutokset vähentäisivät kuntien tuloveroa merkittävästi. Veroperustemuutosten arvioidaan vähentävän tuottoa 375 miljoonaa euroa, joka kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Yhteisövero supistuu tänä vuonna merkittävästi, arviolta kolmanneksen ja on noin 3,8 miljardia euroa. Koska kuntaryhmän osuutta yhteisöverosta korotettiin vuosille , niin yhteisöveron aleneminen ei toteudu kuntasektorilla aivan näin rajuna. Kuitenkin tilitysmenettelystä johtuu, että kuntien saamat tilitykset supistunevat lähes neljänneksen tänä vuonna. Yhteisöveron tilitykset kunnille ovat tämän hetkisen arvion mukaan noin 1,1 1,2 miljardia euroa. Ensi vuonna tilitykset kasvanevat jonkin verran, mutta epävarmuus yhteisöjen tuloskehityksestä on suuri. Kiinteistöverojen tilitykset ovat tänä vuonna noin 950 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen ala- ja ylärajoja ehdotetaan korotettavaksi ensi vuodeksi. Kiinteistöveron tuotto on arvioitu olevan ensi vuonna runsaan miljardi euroa. Kunnan taloudellinen tilanne ja lähtökohdat suunnittelukaudelle Vihdin verotulojen kehitysnäkymän pohjana on kuntaliiton arvio verotulojen kehityksestä. Vihdin asukasluvun arvioidaan kuitenkin kasvavan n. 1,5 %:n vauhtia talousarviovuonna. Vihdin talouden tila ja toimintaympäristö suunnittelukaudella on erittäin haasteellinen. Viime vuodet jatkunut hyvä kansantaloudellinen kehitys on tänä vuonna romahtanut. Verotulojen kehitys on jäänyt arvoidusta, pysyen kuitenkin hienoisessa kasvussa. Toimintakulujen kasvu maltillistumassa täksi vuodeksi n. 4-5 prosenttiin. Talouden taantuman vaikutukset alkavat näkyä voimakkaammin monella rintamalla ensi vuoden kuluessa. Kunnan vero-tulot tulevat laskemaan n. 1,5 % tästä vuodesta. Toimintakulujen kasvu voidaan ja se tulee pitää maltillisena toimimalla tehokkaasti ja optimoimalla palvelunjärjestämistä. Palveluverkkoon tehdyt toiminnalliset muutoksien ja optimointien täytyy tuoda suotuisia muutoksia myös kustannusten kasvun hillitsemiseen, muuten investoinnit eivät ole olleet onnistuneita. Kunnan kiinteistöjen käytössä on vakavaa tehottomuutta, joka syö kunnan varoja ylisuhtaisilla käyttömenoilla sekä lainanhoitokustannuksilla. Laajan investointiohjelman toteuttaminen on velkaannuttanut kunnan erittäin nopeasti ja voimakkaasti. Suuri lainamäärä, kasvavine lyhennyksineen ja rahoituskustannuksineen, heikentää voimakkaasti kunnan reagointimahdollisuuksia toimintaympäristön muutoksille, tilanteessa jossa muutosherkkyyttä erityisesti tarvitaan. Suuri lainamäärä yhdistettynä negatiiviseen vuosikatteeseen luo vakavan riskin kunnalle selviytyä hallitusti velvoitteista ja palvelujen järjestämisestä sekä niiden kehittämisestä. Tulevassa palveluverkkosuunnitelmassa tulee hyväksyä se keskimääräinen investointitaso, jonka kunta kestää pitkällä tähtäyksellä, eikä velkaannu liikaa. Vihdillä on mahdollisuudet selvitä tulevaisuuden haasteista, mutta se vaatii menojen suhteuttamista käytettävissä oleviin tuloihin. Vihdin 9

10 sijainti ja muut edellytykset elinkeinoelämän myönteiselle kehitykselle ovat hyvät. Kuntalaistoiminta ja asukkaiden aktiivisuus on erittäin tärkeä ja myönteinen piirre Vihdissä. Vihdin kunnan taloudellinen tulos on vuonna 2009 negatiivinen. Tämä negatiivinen tulos on seurausta merkittävästä verotulon kasvun taittumisesta sekä toimintamenojen ylityksistä. Palvelukysynnän merkittävimpiä ylitysalueita ovat olleet lasten ja nuorten sijaishoito, toimeentulotuki, asumispalvelut sekä koulukuljetukset. Keväällä 2009 käynnistettiin kunnassa kuntastrategian laadinta sekä palveluverkkosuunnitelman päivitys, joissa hahmotet-tiin kunnan tulevaisuutta ja mikä on kunnan tärkeimmät tavoitteet pitkällä ja keskipitkällä sekä myös lyhyellä aikavälillä. Tällainen strategia toimii sateenvarjon tapaan kuntalaisille ja henkilöstölle ja ohjaa valittujen toimintalinjojen mukaisesti kunnan toimintaa tiekartan tavoin kohti asetettuja tavoitteita. Palveluverkko työ jatkuu edelleen ja valmistuu keväällä Kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa syksyllä 2009 ja sen tarkentaminen jatkuu edelleen. Talousarvioon on otettu kuntastrategian tuloskortit ohjaamaan toiminnallisten tavoitteiden suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Vihdin kunnan talouden kehitys on menossa vakavaan epätasapainoon. Omaisuutta on myyty aikaisemmilla tilikausilla. Myytävissä oleva omaisuus on hyvin pitkälle myyty, pois lukien obligaatiorahasto-osuutta sekä muutamia asunto-osakkeita. Tonttien myyntiä ei tässä yhteydessä mielletä kertaluonteiseksi omaisuuden myynniksi. Palveluverkkoa ja toimintaa on kehitetty. Kulujen kasvun täytyy olla alle tuottojen kasvun. Myös investointeihin on kulunut paljon varoja erityisesti aikaisempina vuosina, mutta erittäin voimakas investointitahti on jatkumassa myös tulevina vuosina. Tämä kasvattaa kunnan lainakantaa huomat-tavasti ja kasvu tulee jatkumaan koko taloussuunnittelukauden ollen viimeisenä suunnitteluvuotena jo euroa/asukas. Lainakanta on erittäin suuri kaikilla mittareilla tarkasteltuna ja vaikeuttaa kunnan toimintamahdollisuuksia, ja kaventaa joustavuutta ulkoisiin toimintaympäristön muutoksiin. Investointitahdin voimakas hidastaminen on välttämätöntä. Vuosikatteen tulee riittää investointeihin. Vuoden 2008 tilinpäätöksessä kunta täytti jo 3 kriisikunnan mittaria. Verotulot tulevat pienenemään talousarviovuonna ja suunnitelmakauden loppuvuosina kehitys olisi jo käynnistynyt positiiviseen suuntaan. Kunta tarvitsee vahvempaa vuosikatetta kuin talousarvioon on suunniteltu, selvitäkseen tulevien vuosien lainataakan tuomista velvoitteista ja palvelukysynnän tuomista menojen kasvusta. Lisäksi toimintaa ja palveluja tulee kehittää siihen suuntaan, että kunnan talous kestää myös verotulojen hitaammankin kehityksen. Verotulojen kasvu on talousarviossa n. 1,5 % prosenttia verrattuna ennustee-seen ja taloussuunnitelmavuosina 5,7 ja 4,1 prosenttia. Aikaisempina vuosina toimintakulujen kehitys on useana vuonna ollut rajua. Tähän voimakkaaseen kehitykseen on pyritty vastaamaan perustamalla mm. perusturvakuntayhtymä Karviainen sekä liikelaitoskuntayhtymä Puhti. Näiden yhtymien perustamisella on tavoiteltu menojen kasvun kehityksen maltillistamista. On olemassa edelleen riski, että mittavia kustannussäästöjä joudutaan edelleen odottamaan. Muutokset luovat kuitenkin pohjan aitoon mahdollisuuteen vaikuttaa menojen kasvun kehitykseen. Talousarvio on laadittu oletuksella, että talouden taantuma tulee voimakkaasti vaikuttamaan kunnan talouteen. Talousympäristön näkymä on erittäin epäselvä eikä yhdenmukaista käsitystä muutoksien suuruudesta, sekä osiltaan suunnasta, ole kansallisella tai globaalilla tasolla. Kunnan tulee tarpeen mukaan varautua avaamaan talousarvio vuoden 2010 kuluessa ja suorittamaan tarpeelliset mukauttamistoimenpiteet heti jos kauden kuluessa on saatavissa näyttöä sopeuttamisen välttämättömyydestä. 10

11 Vuosikate, poistot ja investoinnit M 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 Vuosikate Investoinnit Poistot 5,0 0,0-5, Oheinen kuvio osoittaa, että kunnan tulorahoitus on riittänyt poistojen kattamiseen ainoastaan kahtena vuotena vuodesta 2003 lähtien. Talousarviovuonna vuosikate on n. -400t euroa, taloussuunnitelman viimeisinä vuosina vuosikatteen arvioidaan nousevan positiiviseksi mutta ei tule koko suunnittelujaksona saavuttamaan edes poistotasoa. Tasapainoisen kunnallistalouden vähimmäisvaatimus on, että vuosikate kattaa poistot. Voimakkaasti kasvavalla kunnalla, kuten Vihdillä, vaatimus on vieläkin kovempi, yleisesti on verrattu vuosikatteen riittämistä investointeihin. Tulorahoitus ei ole riittänyt investointien kattamiseen vielä kertaakaan tarkastelujaksolla, eikä tule riittämään taloussuunnitelmavuosina-kaan. Pitkäaikaisten lainojen määrä kasvaa erittäin voimakkaasti, ja arvioidaan olevan suunnittelukauden sisällä suurimmillaan 2012, jolloin lainaa on yhteensä 86,6 milj. euroa. Laina-määrä per asukas kasvaa yhtälailla voimakkaasti ja on suurimmillaan 2011, jolloin asukaskohtainen lainarasite on euroa. Lainamäärän kasvaessa myös korkokulut kasvavat voimakkaasti. Korkotason arvioidaan nousevan vuoden 2009 syksyn tasosta. Rahoituskulut kokonaisuudessaan arvioidaan olevan n. 3,6 milj. euroa eli noin 128 euroa/asukas. Vuoden 2010 talousarvion mukaan toimintakulut ovat 131,1 milj. euroa (mukana liikelai-tos). Vuoden 2009 ennusteeseen verrattuna toimintakulut kasvavat 2,4 %. Toimintakatteen kasvu, jossa on mukana käyttöomaisuuden myyntivoitot on 3,2 % ja ilman myyntivoittoja 1,9 %, verrattuna vuoden 2009 ennusteeseen. Toimintakate, joka on sitova, kasvaa vuosit-tain keskimäärin 2,5 % koko taloussuunnitelma kauden ajan. VERORAHOITUS Verorahoitus tarkoittaa kunnan verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärää. Kuntien verotulojen arvioidaan vähenevän n. 2,7 prosenttia vuonna Vihdin kunnan verotulojen osuus verorahoituksesta on tällä hetkellä noin 79 % ja valtionosuuksien osuus siten noin 21 %. Kunnan verotulot kasvoivat vuonna 2008 noin 9,2 % ja vuoden 2009 verotuloennuste näyttää n. 2 % kasvua. Vuonna 2010 verotulojen arvioidaan laskevan noin - 1,5 prosenttia. Laskua on hidastanut kiinteistöverojen nostot vuodelle Vihdin verotulojen kasvu on ollut varsin ripeää vuoden 2003 jälkeen, kuten oheinen kuvio osoittaa. Kasvua on tukenut väestön kasvun lisäksi palkkaratkaisuihin sisältyneet korotukset sekä hyvä työllisyystilanne. 11

12 Verotulon kasvu ja kehitys M / % ,0 % ,0 % 8,0 % 80 6,0 % 60 4,0 % 40 2,0 % 0,0 % 20-2,0 % ,0 % Verotulot M Muutos edelliseen vuoteen Vihdin verotuloennuste näyttää talousarvion alittavaa kasvua vuodelle Vuosi 2010 tulee arvioiden mukaan olemaan viime vuosiin nähden poikkeuksellinen. Verotulo tulee supistumaan ja olevan kasvultaan negatiivinen. Tämän hetkisten arvioiden mukaan kasvua odotettaisiin tulevan suunnitteluvuosina, mutta kasvun arvioidaan taittuvan ja maltillistuvan kun taloussuunnitteluvuosia edetään. Vihdin kunnallisveroprosentti on 19,25, jota korotettiin vuodelle ,5 prosenttiyksiköllä. Kunnallisveron kasvun arvioidaan olevan vuonna 2009 n. 2 prosenttia. Työllisyyden heikkeneminen ei ole vielä täysimääräisesti näkynyt kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa. Arvio perustuu kuntaliiton verokehikosta saatuihin tietoihin. Kunnallisveron kasvun arvioidaan taittuvan huomattavaan laskuun ja kääntyvän negatiiviseksi n. - 4 prosenttiin vuonna Yhteisöverotulojen ennustetaan kokonaisuutena laskevan voimakkaasti vuonna 2009, huolimatta valtion tekemästä kuntaosuuden muutoksesta. Vihdissä vuoden 2010 yhteisöverotuloksi on arvioidaan n. 2,5 milj. euroa, jossa on laskua n. 1 % verrattuna ennusteeseen Arvio on suoraan Vihdin kunnan yhteisöveron jako-osuuden mukainen. Yhteisöveroon arvioidaan tulevan kasvua uudelleen vasta vuonna Kiinteistöveroprosentteja on korotettu. Asuinkiinteistöjen veroprosentti on 0,6, muiden kuin vakituisesti asuttujen asuinkiinteistöjen veroprosentti on 1,0 ja yleinen kiinteistöveroprosentti 0,95. Lisäksi lakimuutoksen johdosta rakentamattomille rakennuspaikoille on määrätty 3 prosentin kiinteistövero. Kiinteistöveron tuotoksi talousarviossa on ennakoitu noin 6,2 milj. euroa ja keskimääräiseksi suunnittelukauden kasvuksi n. 1 prosentti. Talousarvioluku on verottajan laskennallisesta kiinteistöverotilastosta. Kasvu tulee suunnitelmavuosina lähinnä verottajan toimesta tehtyjen verotusarvojen tarkistusten sekä veropohjan kasvun kautta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä uudistuu vuoden 2010 alusta aikaisempien linjausten mukaan, järjestelmä ei kokonaisuudessaan kuitenkaan ole vielä valmis. Valtion talousarvioesitykseen sisältyvän peruspalvelubudjetin mukaan kuntien valtionavut lisääntyvät 647 miljoonaa euroa (7,2 %). Laskennalliset valtionosuudet ovat yhteensä 8,7 miljardia euroa lisääntyen 546 miljoonaa euroa (6,7 %). Lisäyksiä tarkasteltaessa on otettava huomioon valtionosuuksien kustannusneutraaliterät, joista huomattavin on verovähennyksistä johtuva täysi- 12