Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys - selvityshenkilön raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys - selvityshenkilön raportti"

Transkriptio

1 - selvityshenkilön raportti Pentti Meklin selvityshenkilö Kuru 2014/

2 Sisällys sivu 1. JOHDANTO Selvityksen tausta Selvitystyön toteuttaminen 6 2. KUNNAT ALUEENA ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ Kuntien sijainti ja lyhyt historia Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys Kuntien taajama- ja kylärakenne miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle? Elinkeinorakenne ja työpaikat Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa Seurakuntien ja kuntien yhteys Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen KUNNAT ORGANISAATIOINA NYKYTILANNE Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet Taloudellinen tilanne Tulojen kehitys viime vuosina Menojen kehitys viime vuosina TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tulevaisuuden skenaariot kasvu vai supistuva? Tuleva kehitys yleisiä lähtökohtia Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa Kuntien tulonäkymät miten rahoitus kehittyy? Menojen kehitys tulevaisuudessa Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen Taseen tarkastelu mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa? TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon Palvelujen järjestäminen ja menot Tulojen kehittyminen Fuusiokustannusten arviointia SELVITYSHENKILÖN EHDOTUS JATKOTOIMENPITEIKSI 74 LIITTEET 76 1

3 Kuviot sivu 1. Pitemmän aikavälin väestökehitys Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen Jämsän työpaikat toimialoittain Kuhmoisten työpaikat toimialoittain Työpaikkojen määrän kehitys Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain Työpaikat toimialan mukaan Työttömien osuus työvoimasta Pitkäaikaistyöttömyys Pendelöinti Jämsästä Pendelöinti Kuhmoisista Jämsän ja Kuhmoisten verotulot , /asukas Käyttötalouden valtionosuudet vuosina Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina , /asukas Kuntien lainakanta vuosina Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen Kuntien väestökehitys yhteensä ikäryhmittäin vuoteen a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste Jämsä-Kuhmoinen selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali 69 2

4 Taulukot sivu 1. Etäisyydet kasvukeskuksiin 9 2. Muutamia talouden tunnuslukuja Kunnallisveroprosentit Kiinteistöveroprosentit Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina Kuntien toimintakate vuosina Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen. VM:n uudistusaineistoa Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen Varhaiskasvatus ja sivistystoimi Yhdyskuntatoimi Yleishallinto Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin Kuntien tasetarkastelua Valtuutettujen määrä Luottamushenkilötoimielimet 67 Liitteet 1. Jämsän taajamakartta 76 2a. Jämsän kunnan palvelupisteet kirjastot ja virastot 77 2b. Jämsän kunnan palvelupisteet peruskoulut ja lukiot 78 2c. Jämsän kunnan palvelupisteet päiväkodit ja neuvolat 79 2d. Jämsän kunnan palvelupisteet sairaalat ja terveysasemat Väestön sijoittuminen Kuhmoisissa Yhteistyösuunnat Kuntien organisaatiorakenteet Kuntien konsernirakenteet Kuntien tilinpäätökset Kuntien vastuut 97 3

5 4 1.

6 1. JOHDANTO 1.1. Selvityksen tausta Kuntajakolaki ( /1698) muutettiin nimeltään kuntarakennelaiksi ( /478). Lakiin lisättiin määräaikaiset säännökset kuntarakenneuudistuksen toimeenpanosta Niiden mukaan kuntien velvollisuutena on osallistua kuntaliitosselvitykseen. Rakennelaissa on säädetty myös selvitysalueiden muodostamisen perusteista ja niistä poikkeamisesta sekä selvityksen tekemisen aikataulusta. Lisäksi säädetään kuntien yhdistyksen taloudellisesta tuesta. Lain keskeisenä tavoitteena on elinvoimainen, alueellisesti eheä ja yhdyskuntarakenteeltaan toimiva kuntarakenne, joka vahvistaa kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä. Tavoitteen mukaisille kunnille määriteltiin laissa kriteerit, jotka kunnan tulisi täyttää. Jos kunnat eivät täytä näitä kriteereitä, niille tuli velvollisuus tehdä selvitys kriteerit täyttävän kunnan muodostamiseksi. Selvitysvelvollisuus koskee suurta osaa Suomen kunnista. Selvitysvelvollisuuden kriteereitä (4 ) on kolme, lisäksi metropolialueella on erityiset kriteerit. Kriteerit ovat 1. Palveluiden edellyttämä väestöpohja 2. Työpaikkaomavaraisuus, työssäkäynti ja yhdyskuntarakenne 3. Kunnan taloudellinen tilanne Näistä kriteereistä Kuhmoista koskee palveluiden edellyttämä väestöpohja. Sen mukaan kunnassa pitää olla vähintään asukasta ja alle yksivuotiaiden määrä vähintään 50. Kuhmoisessa molemmat luvut jäävät mainittujen lukujen alapuolelle. Kriteereiden mukainen selvitysvelvollisuus ei suoraan koske Jämsää, mutta rakennelain mukainen selvitys on suotavaa. Valtiovarainministeriö pyysi kuntia tekemään ehdotuksensa selvitysalueista. Jämsä ilmoitti halukkuutensa tehdä selvityksen Kuhmoisten kanssa. Kuhmoinen esitti useita vaihtoehtoja. Selvitysavustusta myönnetään kuntarakennelain 41 :n mukaan selvitysperusteiden osoittamalla selvitysalueella toteutettavan yhdistymisselvityksen kustannuksiin. Avustusta myönnetään selvityskohtaisesti, mutta yksittäinen kunta voi hallinnoida avustuksen hakemisen, käytön ja raportoinnin selvitysalueen puolesta. Avustuksen myöntämisen ehtona on, että kunnat sitoutuvat toteuttamaan selvityksen hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Jämsä on hakenut selvitysavustusta rakennelain mukaiseen selvitykseen Jämsän kaupungin ja Kuhmoisten kunnan kanssa. Rahoitushakemuksen mukaan selvityksen tavoitteena on - tuottaa tarvittavat tiedot Jämsän ja Kuhmoisten kuntien kuntaliitosta koskevan päätöksenteon tueksi - selvittää, miten kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät - laatia yhteisten näkemysten perusteella yhdistymissopimusluonnos ja viedä se kuntien päätöksentekoon - syventää, tiivistää ja parantaa kuntien välistä yhteistyötä Selvityksen sisältönä - nykytila-analyysi ja muutostarpeiden kartoitus - uuden kunnan suunnittelu ja mahdollisuudet - mahdollisen yhdistymissopimusluonnos tai kuntien välistä yhteistoimintaa koskevia sopimuksia 5

7 Selvitystyön sisältö kuntarakennelain mukaan Selvitystyön on täytettävä kuntarakennelain vaatimukset. Nämä vaatimukset koskevat selvityksen sisältöä ja laatimistapaa. Selvityksessä on oltava rakennelaissa määritellyt sisällöt ja laatimisen aikana on muun muassa varmistettava henkilöstöryhmien ja kuntalaisten kuuleminen. Kuntarakennelain 4 b :n mukaan selvityksen tavoitteena on esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus. Selvityksen tulee sisältää vähintään - suunnitelman hallinnon ja palvelujen järjestämisestä, - suunnitelman palvelujen tuottamisesta selvitysalueella, - selvityksen yhdistymisen vaikutuksista kuntien yhteistoimintaan, - selvityksen taloudellisesta tilanteesta, - arvion asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien sekä lähidemokratian toteutumisesta, sekä - yksityiskohtaisen arvion yhdistymisen eduista ja haitoista. Kuntaliitto on yleiskirjeessään (17/80/ ) selventänyt vielä lain tulkintaa. Yleisohjeen mukaan kunnat voivat tehdä yhdistymisselvityksen myös laissa edellytettyä laajempana tai tehdä sen ohessa muita selvityksiä. Kuntarakennelain mukaisen liitosselvityksen lisäksi on mahdollista selvittää esimerkiksi yhteistoimintavaihtoehtoja. Laissa on säädetty mitä asioita selvityksen tulee vähintään sisältää, mutta selvityksen toteuttamistapa ja yksittäisten kohtien selvittämisen laajuus on selvitysalueen kuntien harkinnassa. Selvityksessä tulee käsitellä 4 b :ssä mainitut asiakokonaisuudet paikallisten olosuhteiden edellyttämällä tarkkuudella. Esimerkiksi hallinnon ja palvelujen järjestämistä koskevan suunnitelman ei tarvitse välttämättä sisältää yksityiskohtaista palveluverkkosuunnitelmaa, vaan suunnitelma voidaan käsitellä yleisemmällä tasolla. Kuntarakennelain 4 k :n mukaan yhdistymisselvitys valmistellaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa Selvitystyön toteuttaminen Kevättalven 2014 aikana kunnissa valmisteltiin selvityksen toteuttamista, jonka Kuhmoisten kunnan valtuusto ja Jämsän kaupungin valtuusto päättivät toteuttaa pitämässään kokouksessa. Selvitystyötä ohjaamaan asetettiin kummankin kunnan edustajista koostuva ohjausryhmä. Jämsän edustajat ohjausryhmässä: Piritta Rantanen (varalla Jorma Poti) Mika Kyrö (varalla Merja Lahtinen) Heikki Paavuori (varalla Eila Sahala) Aira Putkonen, (varalla Erja Laaksonen) Arja Paakkanen, (varalla Riitta Kangas) Jyrki Kokko (varalla Leena Valkeajärvi) Emma Selenius (varalla Martti Hiltunen) 6

8 Kuhmoisten edustajat ohjausryhmässä: Mira Jokinen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kimmo Malin, kunnanhallituksen puheenjohtaja valtuutetut Juha Järvenpää Ulla Salmi Veikko Mattila Lea Aittolahti Esa Pohjola Risto Ojala Ohjausryhmän puheenjohtajaksi valittiin Mira Jokinen. Ohjausryhmää täydennettiin henkilöstön edustajilla. Jämsästä henkilöstöä edustaa Päivi Noppari ja Kuhmoisista Sami Hellsten. Selvityshenkilöksi selvitystyön käytännön toteuttamista varten valittiin emeritusprofessori Pentti Meklin. Ohjausryhmän sihteeriksi valittiin Jämsän kaupungin vt. hallintojohtaja Anna-Liisa Juurinen. Selvitystyössä tarvittavien kuntakohtaisten tietojen hankkimista varten asetettiin seuraavat virkamiestyöryhmät, joiden puheenjohtajana toimii Jämsän ja varapuheenjohtajana Kuhmoisten edustaja. Työryhmät organisoivat työnsä itsenäisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelut: Jämsä sosiaali- ja terveysjohtaja Tuula Liehu, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkainen Koulu- ja sivistyspalvelut: Jämsä sivistystoimenjohtaja Leena Kilpeläinen, Kuhmoinen sivistystoimenjohtaja Pertti Terho Yhdyskuntapalvelut: Jämsä tekninen johtaja Tarja Kuisma, Kuhmoinen tekninen johtaja Matti Lerssi Alue- väestö- ja elinkeinot: Jämsä toimitusjohtaja Ulla Haggrén, Kuhmoinen kehittämisasiamies Arto Kummala Talous ja hallinto: Jämsä talousjohtaja Ari Luostarinen, Kuhmoinen taloussihteeri Reetta Talja Henkilöstö ja yhteistoiminta: Jämsä henkilöstöjohtaja Auli Korhonen, Kuhmoinen hallintojohtaja Sanna Luukkanen Työryhmien raporttien valmistumisajaksi asetettiin Kaikki ryhmät ovat laatineet raporttinsa, jotka ovat ohjausryhmän ja selvityshenkilön käytettävissä. Selvitystyötä varten tilattiin tilastotiedoista havainnollistuksia ja ennusteita Finnish Consulting Group:lta (FCG). Selvitystyötä varten päätettiin avata kotisivu Jämsän kaupungin kotisivuille. Ohjausryhmä hyväksyi selvitystyön tiedotussuunnitelman. 7

9 Ohjausryhmä on kokoontunut tähänastisen selvitystyön aikana viisi kertaa. Kokouksissa on käsitelty selvitystyön sen hetkistä tilaa. Työryhmien kesken on pidetty kolme yhteistä kokousta. Kaupunkien valtuustoille esiteltiin selvitystyötä Selvitystyön valmistumisen määräaika alun perin oli vuoden 2014 loppu. Meneillään olevat uudistusten, tärkeimpinä sote-uudistus ja toisen asteen koulutuksen uudistus, aikataulun vuoksi selvitystyölle on pyydetty valtiovarainministeriöltä jatkoaikaa kesäkuun 2015 loppuun saakka. Vuoden 2014 päättyessä selvityshenkilö esittää oman työnsä tuloksen tässä raportissa ohjausryhmälle jatkotoimenpiteitä varten. 2. KUNNAT ALUEENA ELÄMISEN JA TOIMINNAN PELIKENTTÄ (Lähteet: työryhmien raportit, Wikipedia ja FCG:n raportit) 2.1. Kuntien sijainti ja lyhyt historia Jämsä sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Suomen toiseksi suurimman järven Päijänteen rannalla. Kaupungissa asuu henkilöä (30. huhtikuuta 2014), ja sen pinta-ala on 1 823,91 km², josta 252,59 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 14,1 asukasta/km². Kuntana Jämsä on perustettu 1866, kauppalaksi se tuli 1969 ja kaupungiksi Jämsän naapurikuntia ovat Juupajoki, Jyväskylä, Keuruu, Kuhmoinen, Luhanka, Mänttä-Vilppula, Orivesi ja Petäjävesi. Jämsä on tällä vuosituhannella ollut mukana kolmessa kuntaliitoksessa. Kuoreveden kunta liitettiin Jämsään Vuoden 2007 alusta liitettiin Pirkanmaan maakuntaan kuuluvan Längelmäen itäiset osat Jämsään ja läntiset osat Oriveden kaupunkiin. Jämsään liitetyllä alueella asui noin 2/3 Längelmäen asukkaista. Vuonna 2009 Jämsä ja Jämsänkoski liittyivät yhteen. Jämsänkoskeen oli vuoden 1969 alussa liitetty Koskenpään kunta. Kuhmoinen sijaitsee Päijänteen rannalla. Kunnassa asuu ihmistä. Sen pinta-ala on 936,68 km 2, josta 275,72 km 2 vesistöjä. Väestötiheys on 3,61 asukasta/km 2. Kuhmoisten naapurikuntia ovat Jämsä, Kangasala, Luhanka, Orivesi, Padasjoki ja Sysmä. Kuhmoinen kuuluu Jämsän seutukuntaan. Ennen vuoden 1997 lääniuudistusta se oli osa Päijät- Hämeen maakuntaa, vaikka se siirrettiinkin Hämeen läänistä Keski-Suomen lääniin vuonna Ihmisiä on Kuhmoisten alueella liikkunut jo tuhansien vuosien ajan, mistä osaltaan todistavat kunnan alueelta löytyneet kalliomaalaukset ja muut muinaisjäännökset. Nykyään Kuhmoinen on kesäasukkaiden suosima kunta: kunnan asukasluku kolminkertaistuu kesäkuukausien aikana. Jämsän keskustan (Seppola) ja Kuhmoisten kirkonkylän etäisyys toisistaan on 40 km. Vaikka Jämsän alue on kaksi kertaa Kuhmoisten kokoinen, ovat kuntien erot muiden mittareiden mukaan suuremmat: yhteisestä asukasmäärästä 90,2 % asuu Jämsässä ja 9,8 Kuhmoisissa. Usei- 8

10 den mittareiden mukaan Jämsän osuus on noin 90 % ja Kuhmoisten 10 % kuntien yhdessä muodostamasta kokonaisuudesta Liikenneyhteydet kunnista muualle sekä Jämsän ja Kuhmoisten välillä Taulukko 1. Etäisyydet kasvukeskuksiin Kuhmoisten keskustasta noin Jämsän keskustasta km km Tampere Jyväskylä Lahti Helsinki Julkinen liikenne - asiointi Kuhmoisten kunta sijaitsee valtatie 24:n varrella. Suoria linja-autoyhteyksiä kulkee Helsinkiin, Jyväskylään ja Tampereelle. Kesäisin liikennöi sisävesilaivoja Kuhmoisten, Kelventeen, Virmailan ja Padasjoen kirkonkylän välillä. Kuhmoisten Tehinniemen kylässä pysähtyvät Lahden ja Jyväskylän väliset laivavuorot. Jämsään on helppo tulla julkisilla kulkuvälineillä. Tampereen ja Jyväskylän välinen rautatieyhteys kulkee Jämsän kautta. Molempiin suuntiin kulkee useita juna- ja linja-autovuoroja päivittäin. Rautatieasema sijaitsee kaupungin länsilaidalla ja linja-autoasema aivan keskustassa reilun kilometrin etäisyydellä toisistaan. Liikenneyhteydet Jämsän ja Kuhmoisten välillä sekä kuntien sisällä Kuhmoisten ja Jämsän välillä kulkee linja-autoja useamman kerran päivässä. Tällä hetkellä vuoroja Kuhmoisista Jämsään ja päinvastoin on päivittäin 9 kpl. Kuhmoisissa on asiointiliikennettä, joka toimii kutsutaksina Puukkoisten, Kylämän, Päijälän ja Harjunsalmi-Pihlajakoski-Ruolahti -reiteillä sekä normaalina liikennöintinä Harmoisten ja Kissakulman reiteillä. Koulukuljetuksessa Kuhmoisissa on vuoden 2014 lopulla 83 oppilasta. Näitä kuljetuksia hoitavat Kuhmoisten omat taksit sekä aamukuljetuksessa osin Luopioisten liikenne. Ympäri Jämsää on palvelu- ja asiointiliikennettä, jolla tuodaan haja-asutusalueiden asukkaita taajamiin asioimaan. 9

11 Koulukuljetuksia hoidetaan takseilla ja linja-autoilla koko Jämsän alueella. Jämsän kaupunki ostaa näiden lisäksi kaupungin sisäisen joukkoliikenteen Väestö, väestörakenne ja väestön kehitys Väestön määrä on vähentynyt ja ennusteiden mukaan myös vähenee molemmissa kunnissa. Huolestuttava piirre on huoltosuhteen heikkeneminen, joka vaikuttaa palvelutarpeen muutokseen, mutta myös palvelujen rahoitukseen. Tulevaan kehitykseen palataan tarkemmin tuonnempana. Kuvio 1. Pitemmän aikavälin väestökehitys (FCG) 2.4. Kuntien taajama- ja kylärakenne miten asukkaat ja palvelut sijoittuvat kartalle? Kuntien asutus on levittäytynyt taajamiin ja kyliin. Kuntaliitosten seurauksena Jämsän noin hengen asutus, työpaikat ja palvelut ovat jakautuneet kuuteen taajamaan (LIITE 1 Jämsän taajamarakenne). Seppola on Jämsän keskustaajama ja hallinnollinen keskus. Se sijaitsee 10

12 kutakuinkin Jämsän keskiosissa hyvien liikenneyhteyksien varrella. Seppolassa on myös runsaasti palveluita sekä linja-autoasema ja rautatieasema. Himos sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Seppolasta itään, Säyrylän kylässä. Jämsänkoski on Jämsän toiseksi suurin taajama. Jämsänkoski sijaitsee Jämsän pohjoispuolella, niin ikään Jämsänjoen varrella. Jämsänkoski oli pitkään rakenteellisesti tehdasyhdyskunta. Jyväskylän rata kulkee Jämsänkosken kautta, Jämsänkoskella on myös linja-autoasema. Kaipola on Jämsän eteläisin taajama. Kaipola on alun perin ollut pieni maalaiskylä Jämsänjoen suulla. Kaipolan kehityksessä on näkynyt vahvasti UPM-Kymmene Oy. Halli on pienehkö taajama läntisessä Jämsässä, vanhan Kuoreveden alueella. Halli on ollut keskeinen paikka Suomen Ilmavoimille, siellä sijaitsee kenttä ja harjoitusalue. Koskenpää on pieni kylätaajama Jämsän pohjoispuolella. Koskenpäällä on oma kirkko, kauppa ja palvelut. Länkipohja on pieni taajama Oriveden rajalla. Kylä sijaitsee Valtatie 9:n varrella. Taajamien välissä ja taajamissa on joukko kyliä: Alhojärvi, Arvaja, Aseme, Edesniemi, Haapajoki, Haavisto, Hahkala, Hassi, Hauvala, Heikkilä, Heräkulma, Himos, Honkala, Jaatila, Juokslahti, Kauhkiala, Kerkkola, Kiukkoila, Kuoreveden Kirkkoniemi, Kähö, Kääpälä, Moiskala, Niemola, Patajoki, Partala, Pietilä, Ruotsula, Saakoski, Saari, Sammallahti, Säyrylä, Tervala, Toivila, Vaheri, Vierelä, Viiala, Yijälä ja Vekkula. Taajamissa Jämsän väestöstä asuu yli 3/4. Jämsässä 7800 (35,4 %) Jämsänkoskella 5800 (26,4 %) Kaipolassa 1100 (5 %) Hallissa 1000 (4,5 %) Länkipohjassa 600 (2,7 %) Koskenpäässä 200 (0,9 %) Suuri osa asutuksesta (lähes 70 %) on Jämsän keskustan Seppolan läheisyydessä. Matkaa Seppolaan on Jämsänkoskelta 9 km ja Kaipolasta noin 6 km. Jämsän kaupungin kiinteät palvelujen toimipaikat sijoittuvat kuuteen taajamaan. LIITTEET 2a- 2d. 11

13 Kuhmoisten kylät Kuhmoisten noin 2400 asukasta ovat levittäytyneet yhteentoista kylään: Harjunsalmi, Harmoinen, Kirkonkylä, Kylämä, Patavesi, Pihlajakoski, Poikkijärvi-Kissakulma, Puukkoinen, Päijälä, Ruolahti-Tehi ja Sappee. Kylät ovat haja-asutusalueen elinvoiman lähde. Kuhmoisten yhtenä tavoitteena on aktivoida kyliä uudistamaan kyläsuunnitelmansa. Kuhmoisten asukkaista vuoden 2013 lopussa asui 57,4 % kirkonkylässä, kunnan pohjoisosassa 12,1 %, länsiosassa 8,4 %, eteläosassa 11,9 % ja itäosassa 10,2 %. LIITE 3. Kaikki Kuhmoisten kunnan tarjoamat palvelut on keskitetty kirkonkylään. Palvelupisteitä kirkonkylässä ovat - terveysasema (sis. vuodeosasto, vastaanotto-toiminta, hammashoitola, eläinlääkintä, fysioterapia), - vanhusten palvelutalo, - kunnanvirasto (hallintotoimisto, sivistystoimisto, elinkeinopalvelut, tekninen toimisto), - ryhmäperhepäiväkoti, - kirjasto, - yhtenäiskoulu, - nuorisotalo, - vammaisten toimintakeskus ja - vammaisten palveluasuntola Elinkeinorakenne ja työpaikat Jämsä on eteläisen Suomen merkittävä metsä- ja ilmailuteollisuuden sekä matkailuelinkeinon kaupunki. Jämsä on perinteinen suomalainen teollisuuspaikkakunta, missä alihankintateollisuus on ollut linkittyneenä suurteollisuutta palvelevaksi. Jämsän elinkeinoelämässä teollisuuden rakennemuutos ei ole tapahtunut viime vuosien aikana, vaan sen on ollut nähtävissä jo 1990-luvulta lähtien. Edellä mainittuna ajanjaksona on Jämsän seudulta hävinnyt noin 1500 teollista työpaikkaa. Matkailupalvelut ovat kehittyneet Himos-matkailukeskuksen myötä ja matkailuelinkeinon kasvunäkymissä on potentiaalia tulevaisuuteen. Maakunnan kehittämiseen suunnatun yritysrahoituksen painopisteet ovat Keski-Suomen strategiassa bio-, digi- ja osaamistaloudessa. Strategiset painopisteet haastavat elinkeinoelämään uudistumaan ja miettimään julkisen elinkeinopolitiikan roolia ja mahdollisuuksia elinvoiman kehittämisessä. Jämsässä toimi v lopulla lähes 1400 yritystä. Kuhmoisten elinkeinoelämän suurimmat alat ovat liikevaihdolla mitattuna kauppa, teollisuus ja rakentaminen. Maa- ja metsätalouden osuus on hitaasti pienentynyt vuosi vuodelta. Toisaalta maa- ja metsätalous on edelleen merkittävä työllistäjä kunnassa. Kuhmoisten kunnassa on 233 (tilastokeskus 2013) toimivaa yritystä, joista suurimpia ja tunnetuimpia ovat Meltex Oy, Puulon Oy, Kuhmoisten maa- ja kiinteistö Oy, Roselli Oy, Kuhmoisten osuuspankki sekä K-market Kippari ja S- market Kuhmoinen. Pääosin Kuhmoisten yrityskanta muodostuu pienistä yhden tai 12

14 kahden henkilön monialaisista yrityksistä. Merkittävän liikevaihdon lisän yrityksille tuo kunnan lähes vapaa-ajan asukasta. Viime vuosien aikana kunta on panostanut vahvasti kunnan elinvoiman edistämiseen. Suurimpina hankkeina on ollut vuonna 2014 valmistunut kaukolämpöverkko, käynnissä oleva keskustan pääväylän Toritien saneeraus sekä Koskenpartaan ja Satamarinteen kaavahankkeet. Kuhmoinen on ollut vuodesta 2008 mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa hankkeessa, jonka avulla kunta pyrkii näyttämään esimerkkiä muille toimijoille ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Työpaikkarakenne ja työpaikkaomavaraisuus Jämsän työpaikkaomavaraisuus on 100 %. Kuhmoisten työpaikkaomavaraisuus on 83,7 %. Työpaikkojen rakennetta esittävät kuvio 2, 3, 4 ja 5. Kuvio 2. Kuntien työpaikkaomavaraisuus ja sen kehittyminen (FCG) Jämsän työpaikoista nykyisin on lähes kaksikolmasosaa palveluissa, jalostuksessa on reilu kolmannes ja alkutuotannossa noin 4 %. 13

15 Kuvio 3. Jämsän työpaikat toimialoittain Kuhmoisten työpaikoissa palveluilla on sama osuus kuin Jämsässä, mutta alkutuotannossa on enemmän työpaikkoja ja jalostuksessa vähemmän kuin Jämsässä. Työpaikkojen osuus toimialoittani, % alkutuotanto jalostus Palvelu toimialaltaan tuntematon 16 % 59 % 21 % Kuvio 4. Kuhmoisten työpaikat toimialoittain 14

16 Kuvio 5. Työpaikkojen määrän kehitys (FCG) Työllisyys ja työttömyysasteet Ely-keskuksen tilasto elokuu 2014 kertoo, että Jämsässä työllinen työvoima on 9944 henkilöä ja Kuhmoisissa 914 henkilöä. Työttömyysprosentti on Jämsässä 15,5 ja Kuhmoisissa 13,7 %. Työttömyyden rakenteessa hallitsee selkeästi yli 50-vuotta täyttäneiden osuus; Jämsä 46 % ja Kuhmoinen 62 %. Yli vuoden työttömänä olleiden osuus on n. 40 % kummassakin kunnassa. Sen sijaan alle 25-vuotiaiden työttömien osuus Kuhmoisissa on 6,4 %, kun se Jämsässä on 15 %. Jämsässä työttömänä on miehiä 786 ja naisia 755, Kuhmoisissa vastaavat luvut ovat 73 ja 52. Kuhmoisissa kausityöpaikat ja työvoimapoliittiset toimenpiteet tasoittavat tilannetta kesäaikana. Kuhmoisten kunnan työllisyyden hoitoon on palkattu työnsuunnittelija. Jämsä on mukana työllisyyden kuntakokeilu -projektissa yhdessä Jyväkylän ja Muuramen kanssa. 15

17 Kuvio 6. Työpaikkakehitys työnantajasektoreittain (FCG) Kuvio 7. Työpaikat toimialan mukaan 2012 (FCG) 16

18 Työttömien osuus työvoimasta (%) Jämsä Keski-Suomen maakunta Koko maa Kuvio 8. Työttömien osuus työvoimasta Kuvio 9. Pitkäaikaistyöttömyys (FCG) Pendelöinti Molemmissa kunnissa suurin osa työvoimasta käy työssä oman kunnan alueella. Kummastakin kunnasta pendelöidään muissa kunnissa ja vstaavasti muista kunnista väkeä käy töissä Jämsässä ja Kuhmoisissa. Myös Jämsän ja Kuhmoisten välillä on pendelöintiä. Tilastojen mukaan 0,5 Jämsän työvoimasta käy töissä Kuhmoisissa ja Kuhmoisista Jämsässä 14,8 %. 17

19 Kuvio 10. Pendelöinti Jämsästä (FCG) Kuvio 11. Pendelöinti Kuhmoisista (FCG) 18

20 Vapaa-ajan asuminen Kuhmoisissa vapaa-ajan asukkaiden merkitys on suuri. Kuhmoisten kunnassa oli vuoden 2013 lopussa 3040 vapaa-ajan asuntoa. Lomakaudella Kuhmoisten väkiluku lähes kolminkertaistuu ja vapaa-ajan asukkaat ovat merkittävä elinvoimatekijä Kuhmoisille. Myös Jämsässä vapaa-ajan asukkaiden merkitys korostuu ja kehittyy matkailuelinkeinon vedossa, vapaa-ajanasuntojen lukumäärä on Järjestöjen merkitys kuntien toiminnassa Järjestöjen ja seurojen toiminta on vilkasta molemmissa kunnissa. Kuntien ja kolmannen sektorin yhteistyötä toteutetaan ja osittain yhteistyö hakee vielä muotoaan. Kolmannen sektorin rooli nähdään tärkeänä muun muassa erityisryhmien ja ennaltaehkäisevien palvelujen järjestäjänä. Jämsässä toteutettiin vuoden 2013 aikana Jämsän Voimavarahanke, missä tavoitteena oli eri järjestöjen ja kyläyhdistysten tiiviimpi yhteistyö sekä vuorovaikutuksen lisääminen julkiselle sektorille. Hankkeen päätyttyä perustettiin Jämsän Voimavara ry. Luettelo Jämsän yhdistyksistä löytyy osoitteesta: Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja osoitteesta: Seurakuntien ja kuntien yhteys Seurakunnilla ja kunnilla on vahastaan ollut tiivis yhteys. Kuntien rakenteessa tehtävät muutokset vaikuttavat myös seurakuntiin. Nykyisinkin kunnilla ja seurakunnilla on yhteistoimintaa ja ne hoitavat monia lapsiin, nuorisoon ja vanhuksiin kohdistuvia palveluja. Myös tukipalvelujen järjestämisessä kunnat ja seurakunnat tekevät yhteistyötä. Kirkkolain 3. luvun 3,1 :n mukaan seurakuntajaon tulee noudattaa kuntajakoa siten, että kukin kunta on kokonaisuudessaan yhden seurakunnan tai seurakuntayhtymän alueella. Jos alueella tapahtuu kuntaliitos, merkitsee se myös seurakuntajaon muuttamista Kuntien välinen yhteistyö ja suuntautuminen Kunnat järjestävät palveluja oman kunnan asukkaille omana tuotantona, ostopalveluina tai yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Kuntien yhteistyön suuntautumisen kannalta on selvitetty - millaista yhteistyötä Jämsällä ja Kuhmoisilla on keskenään - millaista yhteistyötä kunnilla on muiden kuntien tai organisaatioiden kanssa Yhteistyön suuntautumisesta on koottu liitteenä oleva taulukko. LIITE 4. 19

21 Kuntien yhteistyössä järjestämät palvelut Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys Jämsällä ja Kuhmoisilla on ollut ja on tälläkin hetkellä paljon yhteistyötä kunnallisten palvelujen järjestämisessä. Kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään yhteistoiminta-alueena, jossa Jämsä toimii vastuukuntana. Myös opetus- ja kulttuuripalveluissa kunnilla on yhteistyötä yksittäisten tehtävien hoitamisessa. Tiivistäen voidaan todeta, että rahamääräisesti mitattuna lähes kaksi kolmasosaa kuntien palveluista tuotetaan keskinäisessä yhteistyössä. Jämsä ja Kuhmoinen järjestävät palveluja myös muiden organisaatioiden kanssa. Erikoissairaanhoito ja ensihoito on kummassakin kunnassa järjestetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Ympäristöterveydenhuollossa kumpikin kunta on mukana Keuruun yhteistoiminta-alueella. Yksittäisissä palveluissa kunnat tekevät yhteistyötä eri tahojen kanssa. Jämsän ja Kuhmoisten keskinäisellä yhteistyöllä on suuri osuus kuntien toiminnassa. Myös kuntien palveluyhteistyö muiden tahojen kanssa suuntautuu usein samoihin yhteistyökumppaneihin. Huomattavaa on myös se, että kummallakaan kunnalla ei ole merkittävää yhteistyötä muiden naapurikuntien kanssa. Muut julkiset palvelut Kuhmoisissa ei ole pysyviä julkisia palveluja kunnan järjestämien lisäksi. Jämsästä ovat viime vuosina lopetettu maistraatti, käräjäoikeuspalvelut ja Hallin varuskunta. TE-palveluja on keskitetty Jyväskylään. Verotoimisto suljetaan vuoden 2015 alussa. Tarkkaa tilastotietoa ei ole saatavissa, mutta ilmeisesti kummankin kunnan asukkaat käyvät jonkin verran vapaa-ajanvietossa ja ostosreissuilla suuremmissa kaupungeissa. Näissä asioissa kummankin kunnan asukkaat asioivat Jyväskylässä, Tampereella tai Lahdessa. Seutukunta Kuhmoinen ja Jämsä muodostavat Jämsän seutukunnan. Seutukuntajako otettiin käyttöön vuonna 1994 aluekehityslakien perusjaoksi (Laki alueiden kehittämisestä 1135/93). Seutukuntien muodostamisen kriteereinä on käytetty pääasiassa kuntien välistä yhteistyötä ja työssäkäyntiä. Tiivistettynä koko alueesta Kuntien yhteinen alue on laaja ja asutus jakaantuu useampaan taajamaan. Kuntien yhteisen alueen suurimmat taajamat olisivat Seppola, Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä. Taajamien lisäksi kummassakin kunnassa on runsaasti haja-asutusta. Useat taajamat ja haja-asutus aiheuttavat päänvaivaa palvelujen järjestämisessä. Nykyiset palvelut sijoittuvat edellä mainittuihin taajamien lisäksi Jämsässä Kaipolaan, Halliin, Länkipohjaan ja Koskenpäähän. Kuhmoisissa kaikki palvelut on jo keskitetty kirkonkylään. 20

22 3. KUNNAT ORGANISAATIOINA - NYKYTILANNE Perustuslain mukaista paikallista itsehallintoa hoitaa kunta (organisaationa). Kuntalaiset valitsevat vaaleilla edustajansa valtuustoon, joka sitten organisoi kunnan toimintaa kuntalain mukaisesti valitsemalla hallituksen ja lautakuntia. Kuntalaiset ja yhteisöt antavat resurssit kuntaorganisaatiolle maksamalla veroja kunnalle ja tuomalla valtionosuuksia (tulot). Palveluja käyttävät kuntalaiset lisäksi maksavat käyttämistään palveluista. Näillä resursseilla kunta sitten järjestää palveluja kuntalaisille ja tästä toiminnasta syntyvät kunnan menot. Kunnan tulojen ja menojen on oltava pitkällä aikavälillä tasapainossa. Kuntaorganisaation tehtävänä on myös kehittää kunnan aluetta maakäytön, liikenteen, asutuksen ja elinkeinopolitiikan avulla. Kunnan nykyistä ja menneisyyden tilannetta ja toimintaa on kuvattu eri työryhmien raporteissa Organisaatiorakenteet ja konsernirakenteet Kuntien organisaatiorakenteita esittää liite 5 ja konsernirakenteita liite Kuntien taloudellinen tilanne Kuntien tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2013 ovat liitteessä 7. Alla on tiivistettynä keskeisiä tunnuslukuja (2014 lukuja täydennetään niiden valmistuttua) Taulukko 2. Muutamia talouden tunnuslukuja Kuhmoinen - kertynyt huomattavan paljon kirjanpidollista ylijäämää, joka on viime vuosina pienentynyt - ylijäämä on saatu lisäksi kohtuullisella kunnallisveroprosentilla (19,75) - lainamäärä asukasta kohti (emo ja konserni) on alhainen - rahavaroja on myös kohtuullisesti 21

23 Jämsä Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys - investointitaso (omahankintameno) on ollut viime vuosina alhainen - emokunta ollut viime vuosina juuri ja juuri kirjanpidollisesti tasapainossa, v tilinpäätös lisää kertynyttä ylijäämää, konserni lievästi alijäämäinen - kirjanpidon tulos on saavutettu 21,00 %:n kunnallisverolla - lainamäärä (emo ja konserni) on kohtuullinen, ennusteen mukaan lainamäärä supistuu v rahavarat kohtuulliset - investointitaso kohtuullinen Taloudellisen tilanteen taustan erittelyä Tilinpäätöksen kuvaaman taloudellisen tilanteen taustoja on syytä eritellä perusteellisemmin tulevaisuutta silmällä pitäen. Jatkuuko entinen kehitys, johon on totuttu ja mitä tulevat muutokset merkitsevät? Tarkastellaan erikseen tulojen ja menojen taustoja muutamien keskeisten tietojen avulla Tulojen kehitys viime vuosina Pääosan toiminnastaan kunnat rahoittavat verotuloilla ja valtionosuuksilla. Yhdessä verotuloista ja valtionosuuksista käytetään nimitystä verorahoitus. Verotulojen ja valtionosuuksien summa kertoo, paljonko verorahoitusta on käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Kun kuntien kokoerojen vuoksi talouslukuja sellaisenaan on vaikea hahmottaa, käytetään tässä mittarina /asukas. Verotulot. Kuntien verotulojen (kunnallisverot, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta) kehitystä ja määrää esittää kuvio 12. Kuvio 12. Jämsän ja Kuhmoisten verotulot , /asukas 22

24 Yhteensä verotulot (kunnallisvero, kiinteistövero ja osuus yhteisöveron tuotosta) ovat Jämsässä valtakunnallista keskitasoa, mutta niiden kehitys on notkahtanut vuosina Kuhmoisten asukaskohtaiset verotulot ovat olleet noin 20 % Jämsän verotuloja ja koko maan verotuloja alhaisemmat. Jämsä kunnan verotulot ovat kasvaneet vuosina vuosittain keskimäärin 1,9 % ja asukasta kohti 2,9 %. Kuhmoisten verotulot ovat kasvaneet samoin 1,9 %, vaikka asukasta kohti verotulot ovat nousseet vuosittain 3,7 %. Kunnallisverotuloihin vaikuttaa verotettavien tulojen määrä ja veroprosentti. Jämsän verotettavien tulojen kasvu on ollut keskimäärin noussut 1,47 % vuodessa ja Kuhmoisissa 1,28 % vuodessa. Verotulojen lajit eroavat kunnissa jonkin verran. Kuhmoisissa kiinteistöverotuloilla on huomattava osuus. Kiinteistöverot ovat hyvä ja varma tulolähde kunnalle. Kuhmoinen saa myös yhteisöverotuloja, jotka puolestaan ovat kunnan kannalta epävarmin verotulo. Näiden osuus on viime vuosina vähentynyt. Jämsän verotuloista pääosan muodostavat kunnallisverot. Kiinteistöveroilla ja yhteisöverojen osuus on selvästi Kuhmoista pienempi. Verotulojen kertymässä oleellista on luonnollisesti se, millaisella kunnallis- ja kiinteistöveroprosenteilla verotulo kertyy. Taulukko 3 esittää kuntien kunnallisveroprosenttien muutosta Taulukko 3. Kunnallisveroprosentit Jämsän kunnallisveroprosentti on vuoden 2010 suuren korotuksen jälkeen ollut sama. Myös Kuhmoisten veroprosentti on ollut sama vuodesta 2010, mutta merkittävästi Jämsää alhaisempi. Vuodelle 2015 Kuhmoinen on korottamassa veroprosenttiaan 20,75. 23

25 Taulukko 4. Kiinteistöveroprosentit Jämsän ja Kuhmoisten kuntarakenneselvitys Kiinteistöveroprosentit kunnissa ovat lähes samaa tasoa. Kuhmoisen vakituisen samoin kuin muiden kuin vakituisten asuinrakennusten prosentti on 0,05 prosenttiyksikköä korkeampi. Vuonna 2014 Manner-Suomen kuntien kiinteistöveroprosenttien keskiarvot olivat: yleinen kiinteistöveroprosentti 0,94 %, vakinainen asunto 0,44 % ja muut 1,05. Vuonna 2013 uudistettiin verojen tilitysjärjestelmä. Tässä yhteydessä vuodelle 2013 tuli kertaluonteisia verotilityksiä, jotka kohottivat vuoden 2013 verokertymää. Vuoden 2013 veroperusteilla vuoden 2014 verokertymä on siis pienempi. Kuvio 13. Käyttötalouden valtionosuudet vuosina

26 Valtionosuudet. Kuhmoinen saa käyttötalouden valtionosuuksia merkittävästi enemmän kuin Jämsä ja kunnat keskimäärin. Valtionosuus kompensoi Kuhmoisten alhaisempia verotuloja verotulotasauksen avulla. Tehtäväkohtaisia valtionosuuksia on kohottanut ikääntyneiden asukkaiden määrä ja kasvu. Valtionosuudet ovat viime vuosina kasvaneet keskimäärin kaikissa kunnissa. Vuodesta 2002 vuoteen 2013 vuotuinen kasvu keskimäärin oli Jämsässä 9,9 % ja Kuhmoisissa 8,9 %! Verorahoitus. Kunnan omista verotuloista ja valtionosuuksista käytetään termiä verorahoitus. Kuvio 14. Kuntien verorahoitus yhteensä vuosina Kuhmoisten verorahoitus, /asukas on kasvanut viime vuosina Jämsää enemmän. Kuhmoisten verorahoituksen kasvu selittyy valtionosuuksien kasvulla. Kuhmoinen on valtionosuuksista hyvin riippuvainen, kun sen verorahoituksesta reilusti yli puolet tulee valtionosuuksina, joten valtion ratkaisuilla on aivan oleellinen merkitys kunnan tulevaisuuden kannalta. Koko verorahoitus on myös kasvanut molemmissa kunnissa. Alla olevaan taulukkooon on tiivistetty kuntien verorahoituksen kehityksen tunnuslukuja. Kuntien verotulot ovat kasvaneet varsin maltillisesti, mutta valtionosuuksien kasvu on ollut vauhdikasta. Verorahoitus kokonaisuudessaan on Jämsässä kasvanut 3,9 % ja Kuhmoisissa 4,8 % keskimäärin vuodessa tarkastelujaksolla. Verorahoituksen kasvu selittyy suurimmaksi osaksi valtionosuuksien kasvulla. Tulevaisuuden kannalta oleellista on se, miten valtionosuudet kehittyvät. Kuhmoisen ylijäämäkehitystä selittää pääosin valtionosuuksien määrä, joka on ollut paljon suurempi kuin Jämsässä. Verotulot taas ovat olleet Jämsässä suuremmat. Yhteensä Kuhmoinen on saanut v verorahoitusta 1055 /asukas Jämsää enemmän. 25

27 Taulukko 5. Tiivistelmä tulojen kehityksestä vuosina vuotuisten kasvu-%:n keskiarvo (nimelliskasvu) Jämsä Kuhmoinen Verotettavien tulojen kasvu 1,47 1,28 Verotulojen kasvu (asukasta kohti) 1,9 (2,9) 1,9 (3,7) Valtionosuuksien kasvu (asukasta kohti) 9,9 (11) 8,9 (10,8) Verorahoituksen kasvu, ka (asukasta kohti) 3,9 (5) 4,8 (6,7) Asukasta kohti 2013, /asukas Verotulot 2013 /asukas Valtionosuudet 2013, /asukas Verorahoituksen määrä 2013, /as Kunnallisveroprosentit ,00 19,75 Valtionosuuksien osuus verorahoituksesta 30 % 54 % Menojen kehitys viime vuosina Rahoituksen kannalta kunnan menojen tarkastelussa on kaksi tärkeätä mittaria. Toimintakate, joka kuvaa sitä, paljonko toiminnasta jää verovaroin maksettavaksi sen jälkeen kun toimintamenoista on vähennetty toiminnasta saadut tulot. Toimintakatteen kasvu kuvaa sitä, paljonko enemmän kunta tarvitsee verorahoitusta juoksevan toiminnan hoitamiseen. Toinen tärkeä mittari on vuosikate, joka kertoo, paljonko vuoden tulorahoituksesta jää investointeihin, lainanlyhennyksiin tai sijoituksiin. 26

28 Kuvio 15. Kuntien toimintakatteen kehitys vuosina , /asukas Kummankin kunnan toimintakate on kasvanut vertailukohteita nopeammin. Vuotuinen kasvu on Kuhmoisissa ollut keskimäärin 4,1 prosenttia (asukasta kohti 5,9 %) ja Jämsässä 3,9 % (asukasta kohti 4,9 %). Jämsän toimintakatteen kasvu on ollut pientä aivan viime vuosina. Vuonna 2013 se oli 0,1 %. Vuoden 2013 ennusteen mukaan kasvu samaa suuruusluokkaa vuodelle Kuntajakolain mukainen kaupungin henkilöstön viiden vuoden irtisanomissuoja loppui Vuoden 2013 aikana Jämsässä on aloitettu tehostamistoimia talouden tasapainottamiseksi. Jämsän kaupungin henkilöstömäärä on viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana vähentynyt. Luvut vahvistavat ensiksikin sen, että tarkastelujaksolla Jämsässä ja Kuhmoisissa on totuttu toimintakatteen noin 4 %:n vuotuiseen kasvuun. Toiseksi luvut vahvistavat sitä, että väkiluvun väheneminen vain hieman pienentää koko kunnan toimintakatteen kasvua: kunnan toimintakate kasvaa, vaikka väestömäärä vähenee. Luonnollista olisi olettaa, että kunnan menot supistuisivat kun palveluja tarvitaan vähemmän. Tilastollisesti tarkasteltuna tämä ei pidä yleisesti paikkaansa: sekä väestöltään kasvavien ja supistuvien kuntien toimintakatteet pyrkivät kasvamaan (ks. Laesterä-Hanhela: Kuntien talouden kehittyminen VM). Keskeinen selitys tälle on se, että huomattava osa kuntien palvelutuotannon kustannuksista on kiinteitä eli vaikka väestö hitaasti vähenee ja palvelutarve laskee, kunnan kiinteät kustannukset kasvavat tästä kehityksestä huolimatta. Esimerkiksi kun koulusta lähtee yksi oppilas, koulun kustannukset vähenevät vain kouluruokailun ja kirjojen kustannukset. Muut kustannukset ovat kiinteitä, joihin tulee vuosittainen inflaatiotarkistus. 27

29 Taulukko 6. Kuntien toimintakate vuosina Kun verorahoituksesta on vähennetty toimintakate, jäljelle jää vuosikate, joka kertoo paljonko tulorahoituksesta jää investointeihin tai lainanlyhennyksiin tai rahoitusaseman vahvistamiseen. Taulukko 7. Investointien omahankintamenot, vuosikatteet ja poistot vuosina Investointien omahankintameno, /asukas vuodessa, keskimäärin v Vuosikate /asukas vuodessa, keskimäärin v Poistot /asukas vuodessa, keskimäärin v Jämsä Kuhmoinen Keski-Suomi 497 Koko maa 570 Vuosittain investoinneissa on luonnollisesti vaihtelua. Pitemmän aikavälin luvut ja keskiarvot kertovat toteutetuista investoinneista enemmän. Taulukossa on kiinnitettävä huomiota kahteen asiaan. Ensiksi Jämsän ja Kuhmoisten investointitasoissa tarkastelukaudella on ollut selvä ero. Jämsä on tehnyt investointeja 464 /asukas/vuosi. Kuhmoinen on käyttänyt investointeihin 333 /asukas/vuosi ja vuonna 2013 koko kauden investoineista toteutui yli neljäsosa. Toiseksi Kuhmoisten poistot ovat olleet lähes investointien omahankintamenon tasolla. Tämä tarkoittaa sitä, että Kuhmoinen on voinut toteuttaa tekemänsä investoinnit lähes kokonaan tulorahoituksella ottamatta velkaa. Tämä myös herättää kysymyksen Kuhmoisten tulevaisuuden investointitarpeista. Riittääkö menneiden vuosien investointitaso tulevaisuudessa vai pitääkö investointitasoa kohottaa, mikä lisäisi paineita verorahoitukseen? 28

30 Lainakanta Kuvio 16. Kuntien lainakanta vuosina Kuntien lainakanta on kulkenut eri suutiin. Kun Kuhmoisille on kertynyt hyvin vuosikatetta, on se alhaisella investointitasolla pystynyt lyhentämään lainoja, jotka olivat vuoden 2013 lopussa 1146 /asukas ja konsernilainoja 1858 /asukas. Jämsän suunta on ollut päinvastainen. Kun vuosikate ei ole riittänyt nettoinvestointeihin, on Jämsän pitänyt ottaa lainaa, joka on 1961 /asukas, konsernissa 3535 /asukas. Ennakkotietojen mukaan Jämsän lainakanta supistuu myös vuonna Emokunnan lainojen määrä on noin 1600 /asukas ja konsernilainat noin 2600 /asukas. 29

31 4. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 4.1. Tulevaisuuden skenaariot kasvu vai supistuva? Kuntien tulevaisuuden skenaariona voi periaatteessa olla a) Kasvun tavoittelu: väestö ja elinkeinotoiminta kasvavat b) Nykytilanteen vakiinnuttaminen: väestön määrä ja rakenne säilyvät entisellään, elinkeinotoiminta pysyy nykyisessä laajuudessa c) Sopeutuminen supistuvaan kehitykseen: väestö ja elinkeinot supistuvat 4.2. Tuleva kehitys yleisiä lähtökohtia Sodan jälkeisenä aikana Suomessa yhteiskunnalliset muutokset ovat olleet suuria. Elinkeinorakenteet ovat muuttuneet, tietotekniikka on muuttanut toimintoja ja elämä on kansainvälistynyt. Osana suurta rakenteellista muutosta väestö on muuttanut maaseudulta asutuskeskuksiin. Väestön ikärakenne on myös muuttunut. Suuret ikäluokat ovat nyt ikääntymässä. Väestökehitys on tuonut ratkaistavaksi ongelmia sekä muuttovoitto- että muuttotappiokunnissa. Muuttovoittokunnissa on järjestettävät lisää palveluja ja tehtävä investointeja, kun taas väestötappiokunnissa ongelmat ovat tarpeettoman palvelukapasiteetin purkamisessa samalla kun rahoitukseen osallistuvien asukkaiden määrä on vähentynyt. Valtakunnalliset ennusteet viittaavat siihen, että väestön rakennemuutos jatkuu. Väestön määrä ja ikärakenne muuttuvat yksittäisissä kunnissa muuttoliikkeen sekä syntyvyyden ja kuolleisuuden suhteen seurauksena Väestönkehitys Jämsässä ja Kuhmoisissa Jämsän ja Kuhmoisten väestökehityksen ennustetta esittävät Finnish Consulting Groupin (FCG) tekemät trendilaskelmat. 30

32 Kuvio 17. Jämsän ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG) Kuvio 18. Kuhmoisten ennustettu väestökehitys ikäluokittain vuoteen 2029 (FCG) 31

33 Selvitysalue yhteensä Kuvio 19. Kuntien väestökehitys yhteensä Jämsässä ja Kuhmoisissa vuoteen 2029 (FCG) Taulukko 8. Väestön muutos vuoteen 2029 ikäryhmittäin vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä Koko väestön määrä - 11 % - 15 % - 11 % 1 6-vuotiaat - 13 % - 9 % - 13 % 7 18-vuotiaat - 18 % - 18 % - 18 % Työikäiset, v % - 28 % - 25 % vuotiaat - 1 % - 23 % - 4 % yli 75-vuotiaat + 50 % + 23 % + 46 % väestöllinen huoltosuhde 0,75 > 1,07 0,98 > 1,34 0,77 > 1,1 Kummankin kunnan väestörakenne muuttuu ennusteen mukaan samaan suuntaan. Kokonaismäärän vähenemisen lisäksi vähenemistä tapahtuu ennusteiden mukaan kaikissa väestöryhmissä paitsi yli 75-vuotiaiden ryhmässä, joka Jämsässä kasvaa puolitoistakertaiseksi vuotiainen määrä lähivuosina kasvaa voimakkaasti, mutta alkaa supistumaan, kun asukkaat siirtyy yli 75 -vuotiaiden ryhmään. Huoltosuhde heikkenee voimakkaasti kummassakin kunnassa suurin piirtein samaa tahtia. Väestörakenteen muutos vaikuttaa kunnan tuloihin ja menoihin. 32

34 4.4. Kuntien tulonäkymät miten rahoitus kehittyy Tulevaisuuden kannalta on tärkeätä tiedostaa millaisia ovat tulevaisuuden tulonäkymät ja miten ne eroavat menneiden vuosien tulokertymistä. Kunnallisvero. Asukasmäärän supistuminen ja eläkkeellä olevan väestön suhteellisen osuuden kasvu jarruttavat kuntien verotettavien tulojen ja kunnallisverotulojen kasvua. Eläkkeet ovat merkittävästi palkkatuloja pienemmät ja kunnallisverosta tehtävät vähennykset pienentävät pienempituloisten kuntalaisten verotettavia tuloja suurempituloisia enemmän. Tämä alentaa efektiivistä tuloveroprosenttia, joka vuonna 2014 Jämsässä oli 15,54 %, kun nimellinen tuloveroprosentti oli 21,00 %. Kuhmoisten efektiivinen veroprosentti oli 12,85 %, kun nimellinen veroprosentti on Kiinteistövero. Kiinteistövero on kunnan kannalta paras tulolähde: kiinteistöt eivät muuta paikkakuntaa ja kiinteistöstä maksetaan veroa kunnan määräämän prosentin mukaan. Kiinteistöveroihin ei väestökehityksellä tai elinkeinoelämän kehityksellä ole suurta merkitystä, joten kiinteistöveron määrän voi olettaa jatkuvan entisellään. Yhteisövero-osuus. Osuus yhteisöverojen tuotosta on epävarma tulolähde ja sen määrän kehityksen ennustaminen on hankalaa. Yhteisöverotulot vaihtelevat vuosittain ja valtio saattaa muuttaa jako-osuuksia. Väestön kehitys ei suoraan vaikuta yhteisöveroihin. Verotulotasaus ilmeisesti tulevaisuudessakin eliminoi suuren osan yhteisöveron tuoton vaihteluista. Valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuuksien leikkaukset. Kuntien tuleviin valtionosuuksiin vaikuttaa valtionosuusuudistus ja valtionosuuksien leikkaukset. Valtionosuusjärjestelmässä on kaksi osaa: Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä ja opetusja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistus tulee voimaan vuoden 2015 alusta. VO-järjestelmää uudistetaan seuraavasti: - yksinkertaistetaan vähentämällä kriteereitä; peruspalveluissa 8 kriteeriä, 3 lisäosaa - poistetaan päällekkäisyyksiä - yleisperiaate: asukasluku x hinta x kerroin - yksi ikärakenne - valtionosuutta enemmän sairastavuuden perusteella - kustannustenjaon tarkistus toteutetaan vuosittain - valtionosuus on kuntaliitosneutraali, mahdolliset menetykset korvataan - verotulontasaus muuttuu siten, että tasausraja on asukaskohtaisten verotulojen keskiarvo. Alle keskiarvon jäävät kunnat saavat tasauslisää tasausrajan kunnan omien verotulojen (kunnallisverot ja yhteisöveron tuotto) erotuksesta 80 % Valtionosuusrahoituksessa on vielä kiinnitettävä huomiota muutamiin seikkoihin. Ensiksikin valtionosuudet ovat laskennallisia. Tämä tarkoittaa sitä, että kuntien mahdollisuudet valtionosuuksien määrään vaikuttamiselle ovat vähäiset ainakin lyhyellä aikavälillä. Toiseksi valtionosuudet ovat tiukasti yhteydessä asukasmäärään ja rakenteeseen. Kun väestön määrä laskee, pienenevät kunnan saamat valtionosuudet, vaikka asukasta kohti valtionosuus säilyykin samana. Vähenevän 33

35 väestön ikääntyminen saattaa kyllä kasvattaa kunnan valtionosuuden määrää, mutta samalla myös menot pyrkivät kasvamaan. Kolmanneksi valtionosuusrahoituksen kehitystä arvioitaessa on syytä vielä korostaa valtionosuuksien ja kunnan menokehityksen yhteyttä: peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä toimii muutostilanteilla yksikkökustannusperiaatteella, kun taas kunnan menoista merkittävä osa muutostilanteessa on kiinteitä ja menot muuttuvat rajakustannusperiaatteella. Esimerkiksi kun oppilasmäärä laskee, niin valtionosuus vähenee, mutta kunnan todelliset kustannukset vähenevät vain rajakustannusten verran. Kouluissa ruokailu- ja oppimateriaalikustannukset poistuvat, mutta koulun ylläpitokustannukset jäävät edelleen kunnalle. Rajakustannusperiaate toimii myös toisinpäin. Jos kouluun tulee lisää oppilaita, kunta saa yksikköhinnan verran rahaa, mutta sen kustannukset kohoavat vain rajakustannusten verran. Yhtenä keinona kestävyysvajeen umpeen kuromisessa valtio on leikannut valtionosuuksia runsaasti vuosina Taulukko 9 esittää valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutuksia kuntiin. Lisäksi taulukossa on mukana sote-uudistuksen ennakoidut vaikutukset. Taulukko 9. Sote-uudistuksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen. VM:n uudistusaineistoa. HUOM! Taulukko on kovin tulkinnanvarainen VOS-leikkausten osalta. VOS-leikkaukset tarkoittavat yhteensä vuoteen 2017 mennessä tapahtuvia leikkauksia. Kunnat ovat ottaneet jo vuoden 2015 veroprosenteissa huomioon vuodelle 2015 kohdistuneet leikkaukset ja VOSuudistuksen tuoman siirtymäkauden tasauksen huomioon. Näyttäisi siltä, että VOS-leikkauksista on v olisi jäljellä vain 89 /asukas. Kuhmoisille jäisi vuodesta 2016 sopeutettavaa ( euroa) = -330 /asukas, eli painetta veroprosentin korottamiseen olisi noin 2,6 veroprosenttia. Jämsälle uudistuksen vaikutusta ( euroa) taas olisi 128 /asukas, mikä merkitsisi noin 0,8 tuloveroprosentin alennusmahdollisuutta. 34

36 HE 38/2014 todetaan, että Kevään 2012 kehyspäätökseen sisältyy 250 milj. euron vähennys vuodelle Lisäksi vuoden 2013 kehyspäätökseen sisältyy 175 milj. euron vähennys vuodelle 2015, 215 milj. euron vähennys vuodelle 2016 ja 265 milj. euron vähennys vuodelle Yhteensä vuosina kunnan peruspalvelujen valtionosuus vähenee noin 1,4 mrd. euroa vuoteen 2011 verrattuna eli noin 260 euroa asukasta kohti kunnittain. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen vaikutukset otetaan huomioon siirtymäkaudella vuosina taulukon 10. mukaisesti. Taulukko 10. Valtionosuusuudistuksen vaikutukset kuntien talouteen Valtiovarainministeriön laatimaan taulukkoon on laitettu myös sote-uudistuksen laskennalliset vaikutukset kuntiin. Kyse on siitä, miten kaavailtu sote-rahoitusmalli muuttaisi, vähentäisi tai lisäisi kuntien sote-menoja nykyiseen verrattuna. Laskelman mukaan Jämsän sote-menot pienenisivät vuodessa 118 /asukas ja Kuhmoisissa 10 /asukas. Valtionosuuksien kehitystä tulevaisuudessa on vaikea sanoa ennustaa tarkasti. Yhtenä epävarmuustekijänä ovat vielä sote-uudistuksen lopulliset vaikutukset ja uudistuksen osana etenevä sote-palvelujen rahoituksen kokonaisuudistus, jossa selvitetään sosiaali- ja terveyssektorin rahoituksen monikanavaisuutta. Tämä voi muuttaa radikaalisti valtionosuusjärjestelmää, ja mahdollisesti myös kuntien verotusjärjestelmää. Valtionosuusjärjestelmään tehdään koko ajan muutoksia. Siihen lisätään uusien tehtävien valtionosuuksia ja tehdään vähennyksiä. Kuntakohtaisesti on vaikea sanoa, minkä verran yksittäiset muutokset lopulta vaikuttavat kunnan kunkin vuoden valtionosuuksiin. Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmässä (L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta /1705) tapahtuu ja on tapahtumassa muutoksia. OKM:n valtionosuusjärjestelmä sisältää - perusopetuksen lisät - muut toiminta: kansalaisopisto, taiteen perusopetus, liikunta, nuorisotyö, museot, teatteri ja orkesterit - muu koulutus: lukiokoulutus, ammatillinen koulutus Valtionosuus maksetaan pääsääntöisesti opetuksen järjestäjälle eli oppilaitoksen ylläpitäjälle 35

37 Maksut. Maksujen tason korottamisella voi kunta saada vain rajallisesti lisätuloja. Korotuksia rajoittaa käytännön realiteettien lisäksi lainsäädännössä vahvistetut maksukatot. Palvelujen määrän lisäys tuo lisätuloja, mutta samalla se usein tuo myös lisäkustannuksia, joten määrän lisäyksen kautta ei juuri ole mahdollista saada helpotusta kunnan talouden tasapaino-ongelmaan. Tulojen kehitys näyttää huolestuttavalta tulevien vuosien näkökulmasta. Kansantalouden kasvun ennakoidaan olevan hidasta ja verotettavat tulot kasvavat hitaasti. Menneiden vuosien tulojen kasvu tuskin toteutuu lähitulevaisuudessa. Julkisen talouden alijäämä ja velkaantumiskehityksen seurauksena valtionosuuksia pikemminkin leikataan kuin kasvatetaan. Peruspalveluohjelman mukaan vuosina kuntien valtionavut nousisivat nimellisesti 1,2 1,7 prosentilla vuosittain, mutta yksittäisissä kunnissa nousu voi olla enemmän tai jopa negatiivinen. Kunnan väline tulojen lisäämiseen ovat veroprosenttien korottaminen. Veroprosenttien korotustarve syntyy ennen kaikkea siitä, että menot kasvat ilman tuottavuuden parantamistoimenpiteitä ehkä noin 2½-3 % vuodessa, mutta tulot vain 1-1,5 % vuodessa. Lisäksi tulevat investointipaineet. Kun tulot, erityisesti valtionosuus on hyvin asukasmäärästä riippuvainen, väestön väheneminen pienentää lähes samassa suhteessa valtionosuuksia. Menot eivät muutu samassa suhteessa Menojen kehitys tulevaisuudessa Palvelutarpeiden kehitys tulevaisuudessa yleensä Vähenevätkö kuntien tehtävät ja velvoitteet Maan hallituksen tekemän rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä ja velvoitteita vähennetään siten, että kuntien toimintamenot vähenevät 1 mrd. eurolla vuoteen 2017 mennessä. Lisäksi verorahoituksella ja kuntien omin toimin, mm. tuottavuutta parantamalla, on tarkoitus saavuttaa miljardin euron säästö vuoden 2017 tasolla. Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta sisältää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelman, jota toimeenpannaan mm. valtiontalouden vuosien kehyspäätöksessä. Tehtävien ja velvoitteiden vähentämisohjelmassa esitetyt kustannukset on laskettu koko kunnallishallinnon tasolle. Yksittäisiä kuntia ne saattavat koskettaa hyvin eri tavoin. On varsin mahdollista, että tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen ei näy mitenkään yksittäisten kuntien tasolla. Kuntatalouden makro-ohjausta toteutetaan osana julkisen talouden suunnitelmaa ja sen vuosittaista tarkistusta. Vuodesta 2015 lukien julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevassa osassa asetetaan kuntatalouden rahoitusasemalle asetetun tavoitteen kanssa johdonmukainen euromääräinen rajoite valtion toimenpiteistä kuntataloudelle aiheutuvalle menojen muutokselle (menorajoite). 36

38 Peruspalveluohjelmassa vuosina kuntien toimintamenojen kasvun arvioidaan valtakunnallisesti jatkuvan vajaa 2 ½ %:a vuodessa. Ennusteen lähtökohtana on arvio väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen aiheuttamasta palvelutarpeen muutoksesta. Kuntien peruspalvelujen kysynnän arvioidaan kasvavan tästä syystä lähivuosina noin prosentilla vuosittain. Peruspalvelujen hintaindeksin muutokseksi ensi vuodelle ennustetaan 1,1 prosenttia, ,5 %, ,7 % ja ,9%. Kuntakohtaisesti kustannusten nousu riippuu kunnan tilanteesta kokonaisuudessaan, väestön määrän ja rakenteen muutoksesta ja palvelujen järjestämistavasta. Nämä merkit viittaavat siihen, että vaikka väkimäärä supistuu, koko kunnan toimintakate kuitenkin kasvaa 2 ½-3 % vuodessa. Osa siitä on reaalista noin 1 % kasvua, osa rahanarvon muutoksesta noin 1,5 % johtuvaa Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeen muutos tulevaisuudessa Väestön ikärakenteessa tapahtuvalla muutoksella on vaikutusta kunnan järjestämien peruspalvelujen kannalta erityisesti lasten ja kouluikäisten palveluihin ja ikäihmisten palveluihin. Lasten ja nuorten ikäluokat supistuvat ja ikäihmisten määrä kasvaa. Työikäisten ryhmässä palvelutarpeeseen vaikuttaa työllisyystilanne. Seuraavassa on esitetty FCG:n laatimat ennusteet tulevasta palvelutarpeen kehityksestä. Kuvio 20a. Jämsän palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG) 37

39 Kuvio 20b. Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys vuoteen 2029 (FCG) Kuvio 21. Jämsän ja Kuhmoisten palvelutarpeiden kehitys yhteensä vuoteen 2029 (FCG) 38

40 Taulukko 11. Palvelutarpeiden muutos tiivistettynä vuoteen 2029 vuoteen 2029 Jämsä Kuhmoinen Yhdessä 1-6 -vuotiaat, lasten päivähoito ja esikoulu - 13 % - 9 % - 13 % 7-15-vuotiaat, perusopetus - 14 % - 15 % - 14 % vuotiaat, lukiot - 26 % - 27 % - 26 % Vanhusten huolto % Perusterveydenhuollon avohoidon tarve - 3 % - 9% - 3 % Erikoissairaanhoito + 7 % - 3 % + 6 % Muut tehtävät % Kaikki tehtävät % Kuviot osoittavat, että palvelutarpeet vähenevät, mikä johtuu osaksi koko väestön vähenemisestä ja osaksi ikäryhmien pienemisestä. Ainoat kasvavat ryhmät ovat vanhusten palvelut ja erikoissairaanhoito. Vanhuspalvelujen tarve kasvaa siksi, että vanhusten ikäryhmä suurenee. Väestön ikääntyminen tuo myös paineita erikoissairaanhoitoon. Erityisen jyrkkää palvelutarpeen väheneminen on Kuhmoisissa. Yhteensä palvelutarpeet laskisivat 12 % vuoteen 2029 mennessä ja mm. lukiokoulutuksessa tarve vähenisi neljänneksellä. Myös perusopetuksen tarve vähenisi huomattavasti. Jämsässä kokonaispalvelutarve pienenee vain hieman. Suuri vähennys on ennusteen mukaan Kuhmoisten tavoin toisen asteen koulutuksessa, samoin perusopetuksessa. Palvelutarve-ennuste myötäilee asukasmäärää ja sen rakennetta. Vaikka muut tekijät vaikuttavan palvelujen todelliseen sisältöön, on väestön määrällä ja sen rakenteella oleellinen merkitys selvitettäessä palvelutarvetta Palvelujärjestelmien kuvaus ja kehittämispotentiaali FCG on laskenut eräänlaisen kehittämispotentiaalin kuntien käyttötaloudelle ja sen eri toimialoille. Kehittämispotentiaalin arviointi tapahtuu siten, että Jämsän ja Kuhmoisten nettokäyttökustannuksia verrataan vastaavanlaisiin kuntiin. Kehittämispotentiaalin arviointi on tehty myös Jämsälle ja Kuhmoisille yhteensä. Jäljempänä olevista kuvioista ilmenevät vertailukuntien vastaavat kustannukset. Varsinainen vertailu tehdään vertailuryhmän 4. alhaisimmin kunnan kustannuksiin, jonka kustannukset edustavat odotekustannuksia. Kehittämispotentiaali tai lyhyesti potentiaali on oman kunnan kustannusten ja 4. alhaisimmilla kustannuksilla toimintansa hoitavan kunnan kustannusten erotus. Tässä yhteydessä on syytä korostaa, että tarkastelu on hyvin suuntaa-antava. Se ei ota huomioon palvelutasoeroja eikä olosuhdetekijöitä. Tarkastelu kuitenkin mahdollistaa vertailun siitä, miten muut vastaavankokoiset kunnat tehtävänsä hoitavat. 39

41 Kuvio 22. Jämsän nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG) Kuvio 23. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset verrokkikuntiin nähden (FCG) 40

42 Kuviot osoittavat, että Jämsän nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet vuodessa keskimäärin vain 1,5 %, mutta nettokäyttökustannuksissa olisi kuitenkin kehittämispotentiaalia 10,2 milj. euroa. Kuhmoisten nettokäyttökustannukset ovat kasvaneet keskimäärin vuodessa 4,5 %, kun koko maan kustannusten kasvu on ollut 2,4 %/vuosi. Nettokäyttökustannuksissa Kuhmoisissa olisi kehittämispotentiaalia 1,6 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelut Osuus kunnan nettokäyttökustannuksista v Jämsä, osuus 65 %, 3721 /asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 106 Kuhmoinen, osuus 64 %, 4290 /asukas, tarvevakioitu kustannus 2012 on 112 Sote-palvelut tuotetaan YT-alueen puitteissa ja Jämsä toimii vastuukuntana. Voimassa oleva sopimus on päivätty Sopijakuntien yhteinen toimielin on 9-henkinen Jämsän sosiaalija terveyslautakunta, jossa Jämsän kaupungilla on 7 jäsentä ja Kuhmoisilla kaksi jäsentä. Lisäksi kunnat nimeävät hallituksistaan yhden edustajan, jolla on puheoikeus, mutta ei äänivaltaa lautakunnan kokouksessa. Henkilökunta on Jämsän kaupungin palveluksessa. Palvelujen järjestämisessä noudatetaan tehtäväjakoa, jossa palvelujen tilaaminen on valtuustojen tehtävä, järjestäminen sosiaali- ja terveyslautakunnan tehtävä ja tuottaminen sosiaali- ja terveystoimen tulosaluejohtajista muodostuvan johtoryhmän tehtävä. Johtavana periaatteena kustannusten kohdentamisessa on aiheuttamisperiaate, jonka mukaan Jämsä veloittaa palvelujen kustannukset Kuhmoisten kunnalta. Juuri tällä hetkellä sote-palvelujen järjestämisessä on monia avoimia kysymyksiä. Kaavailtu soteuudistus siirtäisi palvelujen järjestämisvastuun viidelle sote-alueille ja tuottamisvastuun 19 sotetuotantoalueille, joita Keskisellä sote-alueella olisi kolme. Sote-alue ja sote-tuotantoalueet päättäisivät palveluverkosta ja kullekin alueelle toimitettavista palveluista ja niiden tuottamistavoista. Henkilökunta siirtyisi sote-tuotantoalueiden henkilökunnaksi. Kunnat vastaisivat sote-alueen kustannuksista maksamalla osuutensa ns. kapitaatioperiaateella, jossa otetaan huomioon asukasluku, sairastavuus ja ikärakenne. Tilannetta (vuoden vaihde ) monimutkaistaa se, että Jämsä on päättänyt ulkoistaa ja kilpailuttaa sote-palvelunsa ennen sote-lain voimaantuloa. Palvelutarpeen kehityksestä voidaan todeta, että Kuhmoisten perusterveydenhuollon palvelujen tarve ennusteen mukaan vähenee vajaat 10 % ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Erikoissairaanhoidon tarve säilynee lähes nykyisellä tasolla. Yleensäkään sote-palvelujen tarve ei Kuhmoisissa ennusteen mukaan kasva ottamatta lukuun vanhustenhuoltoa, jonka tarve kasvaisi erityisesti 2020-luvun jälkipuoliskolla. Jämsässä kehitys on samansuuntainen, mutta Kuhmoisen kehitystä lievempi. Palvelutarve kasvaisi vanhustenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. 41

43 Kuvio 24. Jämsän sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG) Kuvio 25. Kuhmoisten sosiaali- ja terveystoimen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 42

44 Kuviot osoittavat sote-kustannukset Jämsässä ovat kasvaneet keskimäärin 3,0 % vuodessa ja Kuhmoisissa 2,7 %, mikä on alle koko maan tason. Toiseksi kuvio kertoo, että suurin osa kuntien koko kehittämispotentiaalista on sote-palvelujen järjestämisessä, jonka hyödyntämisessä sote-alueet ja tuotantovastuussa olevat sote-alueet ovat keskeisessä asemassa, jos sote-uudistus toteutuu kaavaillulla tavalla. Yksittäisistä palveluista saa lisätietoa FCG:n laskelmista, jotka on jaettu ohjausryhmän jäsenille. Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä perusteellisemmin erittelemään sotetoimialan palveluja ja niiden kustannuksia meneillään olevan sote-uudistuksen vuoksi. Jäljempänä tässä raportissa käsitellään sote-uudistuksen vaikutuksia yksittäisen kunnan kannalta. Sivistystoimi Osuus nettokäyttökustannuksista v Jämsä 1492 /asukas, 26 % Kuhmoinen 1549 /asukas, 23 % Peruskoulut, ala- ja yläkoulut Kuhmoisissa peruskoulun kouluverkkoa on supistettu ja koulupalvelut keskitetty kirkonkylään yhteen yhtenäiskouluun, jossa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio. Palvelutarve vähenee ennusten mukaan tulevina vuosina vajaat 10 %. Jämsässä on useita ala- ja yläkouluja kuudelle alueella. Jämsä saattaa joutua arvioimaan kouluverkkoaan, mutta sillä ei ole yhteyttä mahdolliseen kuntaliitokseen. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että Kuhmoisissa on lähivuosikymmeninä sellainen oppilasmäärä, että koulun toiminta varmasti jatkuu. Lukiot Kuhmoisissa on yksi erityislukio (ratsastuslukio), jossa tällä hetkellä on 33 lukiolaista. Jämsässä on kaksi lukioita, joista toinen on jo kaupungin lakkautuslistalla. Lukioiden toimiluvat tulevat haettavaksi vuoden 2015 alusta. Uudet toimiluvat tulevat voimaan Viimeaikaisessa keskustelussa on ollut painokkaasti esillä lukioverkon harventaminen ja lupien myöntäminen vain riittävän suurille kouluille. Elämänlaatupalvelut Kirjastot Jämsässä on pääkirjasto, jonka tilakysymykset tulee ratkaistavaksi lähiaikoina. Lisäksi ovat osittain vapaaehtoisvoimin toimivat Kuoreveden ja Länkipohjan kirjastot. Jämsänkoskella on lehtien 43

45 lukusali uimahallin yhteydessä. Lisäksi on kirjastoauto. Henkilökuntaan kuuluu kirjastopalvelupäällikkö, informaatikko, 9 kirjastovirkailijaa ja kirjastonhoitaja. Kuhmoissa on yksi kirjasto ja kaksi kylien sivupistettä. Henkilökuntaan kuuluu kirjastonhoitaja ja kaksi virkailijaa. Taulukko 12. Varhaiskasvatus ja sivistystoimi Jämsän työväenopisto ja Jämsän musiikkiopisto tarjoavat nykyisin palveluja sekä Jämsässä että Kuhmoisissa. Kulttuuripalveluissa ei kummassakaan kunnassa ole päätoimista henkilökuntaa, vaan tehtävät hoidetaan omaan työhön kuuluvana. Tapahtumat yleensä organisoidaan muiden kuin kuntien toimesta. 44

46 Liikuntatoimi Jämsässä on liikuntapaikkoja mm. uimahalli Jämsänkosken taajamassa, jäähallit Jämsässä, Jämsänkoskella ja Länkipohjassa. Halleja pyörittävät halliyhtiöt. Näiden lisäksi on lukuisia ulkoliikuntapaikkoja ja sisäliikuntapaikkoja. Liikuntatoimen henkilöstö koostuu vapaaajanpalvelupäälliköstä, erityisliikunnasta vastaavasta liikunnanohjaajasta ja kolmesta liikuntaohjaajasta sekä vapaa-aikapalvelupäälliköstä, joka johtaa myös nuorisopalveluja Nuorisotoimi Jämsällä on nuorisotiloja Seppolassa, Hallissa, Länkipohjassa ja Jämsänkoskella. Vapaa-aikatoimi Kuhmoisissa on liikunnanohjaaja, nuoriso-ohjaaja ja liikuntapaikkojen hoitaja. Ruokapalvelut Kuhmoisissa ruokapalvelut on yhdistetty sivistystoimen alle. Nykyään on kaksi keittiötä, joissa on henkilökuntaa yhtensä yhdeksän. Kuntien kehittämispotentiaali Koko sivistystoimesta ei ole saatavissa yhteistä FCG:n tekemää kehittämispotentiaalilaskelmaa. Alla on esitetty oman perusopetuksen laskemat. Muista palveluista löytyy tietoja FCG:n aineistosta. Kuvio 26. Jämsän oman perusopetuksen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 45

47 Kuvio 27. Kuhmoisten oman perusopetuksen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG) Jämsässä oman perusopetuksen nettokustannusten vuotuinen kasvu v on ollut vain 0,6 %, mutta Kuhmoisissa 4,1 %. Koko maan tasolla kasvu on ollut 0,3 %. Kehittämispotentiaalia Jämsässä olisi noin 7 % ja Kuhmoissa 16 %. Erilaisista palveluista saa yksityiskohtaisempaa tietoa FCG:n laskelmista. Yhdyskuntapalvelut Osuus nettokäyttömenoista 2013 Jämsä 352 /asukas, 6 % Kuhmoinen 423 /asukas, 6 % Yhdyskuntapalvelujen arvioinnissa tulevaisuuden näkökulmasta on kiinnitettävä huomiota ensiksikin palvelujen paikkasidonnaisuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että palvelut tuotetaan siinä paikassa, jossa palvelutarve on. Esim. tiet on aurattava siellä missä tiet ovat. Tällaisissa tapauksissa palvelujen keskittäminen ei ole tarkoituksenmukaista. Peruskysymys paikkasidonnaisissa palveluissa onkin, onko palvelutaso kohdallaan, tuotetaanko palvelut tehokkaasti ja millainen tuon paikan rooli yleensäkin pitkällä aikavälillä kunnan kannalta. Ei-paikkasidonnaisia palveluja on mahdollista keskittää. 46

48 Taulukko 13. Yhdyskuntatoimi Toiminnot kunnittain Asiakkaat Toimipisteet tai palvelun tuottaminen Tekninen hallinto Toimialan hallinto, avustusten käsittely Ei paikkasidonnaista Maankäytön suunnittelu Kunta kokonaisuudessaan, Ei paikkasidonnainen kuntalaiset ja yhteisöt Rakennusvalvonta ja Kuntalaiset ja yhteisöt Ei paikkasidonnainen ympäristön suojelu Kunnallistekniikka Kuntalaiset Paikkasidonnaisia Kadut ja tievalot Kuntalaiset Paikkasidonnaisia Tilahallinto Kunnan omat yksiköt Paikkasidonnaisia Vuokrattavat tilat Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaisia Puistot ja liikuntapaikat Kuntalaiset ja Paikkasidonnaisia yhteisöt Jätehuolto Kuntalaiset ja yhteisöt Paikkasidonnaista Pelastuslaitos Kuntalaiset, yhteisöt ja Paikkasidonnaista, Laitostoiminta kunnan muut yksiköt Kuntalaiset, yhteisöt ja kunnan muut yksiköt pääosin Osaksi paikkasidonnaista, osaksi ei Toiseksi kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa oleellinen seikka on henkilökunnan ikärakenne. Lähivuosien aikana, vuoteen 2020, kummankin kunnan yhdyskuntapalveluissa huomattava osa henkilökunnasta saavuttaa eläkeiän. Sekä Jämsässä että Kuhmoisissa yhdyskuntatoimen palveluissa henkilökunnasta noin kolmannes tulee eläkeikään jo vuoteen 2020 mennessä. Tämä on seikka, joka pitää ottaa huomioon, olipa Jämsän ja Kuhmoisten tulevaisuuden vaihtoehto mikä tahansa. On tarkkaan harkittava yhteistyömuotoja ja yksityisten palvelujen käyttömahdollisuuksia. 47

49 Kehittämispotentiaali Kuvio 28. Jämsän yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG) Kuvio 29. Kuhmoisten yhdyskuntapalvelujen nettokust. verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 48

50 Yhdyskuntapalvelujen nettokustannukset ovat kasvaneet v Jämsässä 0,4 % vuodessa ja Kuhmoisissa 7,6 %, kun koko maan kasvu on ollut 1,3 %. (Lukuihin saattaa sisältyä investointimenoja, joten prosentit eivät ole vertailukelpoisia keskenään). Vertailuasetelman mukaan yhdyskuntapalveluihin sisältyisi jonkin verran kehittämispotentiaalia. Yleishallinto Osuus nettokäyttömenoista 2012 *) Jämsä 160 /asukas, 3 % Kuhmoinen 292 /asukas, 4 % *) Yleishallinnon tilastoinnissa saattaa olla suuria kuntakohtaisia eroja. Taulukko 14. Yleishallinto Jämsä Kuhmoinen Henkilökunta yhteensä 64 (vak.+ma) 8 (vak) Hallintopalvelut Yleishallinnontoimialan Yleishallinnon toimialan Hallintotoimisto hallintopalvelut hallintopalvelujen tulosalue Asiakirjahallinto hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille Arkistot useita arkistoja keskitetty Vaalit hallintopalvelujen tulosalue hallintotoimisto Asiakaspalvelu yms. hajautettu toimialoille hajautettu toimialoille kirjaston infopiste Kunnan markkinointi ja viestintä kaupunginhallitus useita toimijoita kunnanhallitus, useita toimijoita Tietohallinto tietohallintoyksikkö Jämsä tuottaa sopimusperusteisesti keskeisiä Henkilöstöpalvelut Talouspalvelut Hankinta- ja logistiikka Kunnat ovat organisoineet hallinnolliset tehtävät jonkin verran eri tavoin jo kokoonkin perustuen. Periaatteessa hallinto voi olla keskitettyä tai hajautettua eri toimialoille. 49

51 Kehittämispotentiaali Kuvio 30. Jämsän yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG) Kuvio 31. Kuhmoisten yleishallinnon nettokustannukset verrokkikuntiin verrattuna (FCG) 50

52 Yleishallinnon kustannuksista ovat tiedot vain vuodelta FCG:n toteuttamalla tavalla tarkasteltuna molempien kuntien yleishallinnossa olisi kehittämispotentiaalia. Lukuihin on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, sillä yhteisistä ohjeista huolimatta kunnat saattavat ilmoittaa yleishallinnon kustannukset eri tavoin tilastoihin. Eroja voi erityisesti olla hallinnon vyörytyksissä ja siinä, mitä toimintoja luetaan yleishallintoon Sopeuttaminen tulevaan kehitykseen a) Kansantalouden kehitys Kansantalouden ennakoidaan tulevina vuosina kasvavan hitaasti. Suomen veroaste on OECDmaihin verrattuna korkea. Suomen on myös pyrittävä kuromaan umpeen julkisen talouden kestävyysvajetta. Yleisesti tämä tarkoittaa sitä, ettei valtionosuusrahoitus tule kasvamaan tulevaisuudessa kuten menneinä vuosina. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kuntien on pyrittävä parantamaan koko ajan tuottavuutta, kun palvelutarpeet muuttuvat ja palvelutasoon kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Tuottavuuden parantamisvaatimukset koskevat kaikkia kuntia riippumatta niissä asuvien kuntalaisten palvelutarpeiden muutoksesta. b) Jämsän ja Kuhmoisten väestön määrällinen ja rakenteellinen kehitys Jos tuleva väestökehitys toteutuu suurin piirtein ennakoidulla tavalla, Jämsän ja Kuhmoisten on varauduttava tulevaisuuteen ottamalla väestön määrän ja rakenteen kehitys huomioon. Väestörakenteen muutoksilla on vaikutuksia sekä kuntien menoihin että tuloihin. c) Palvelutarpeet sekä pienenevät että kasvavat - voimavarojen tarve muuttuu Voimavarojen tarve pienenee tulevaisuudessa ennusteen mukaan nykytasosta. Jos palvelutarve toteutuu ennakoidulla tavalla, edessä on kummassakin kunnassa palvelujen kapasiteetin ja tuotannon sopeuttaminen tarpeiden muutokseen. Tämä koskee erityisesti asiakasriippuvaisia palveluja eli joissa palvelutarve määräytyy ensisijaisesti palvelujen käyttäjän määrän perusteella. Tällaista on esimerkiksi lasten päivähoito sekä perus- ja lukio-opetus. Vanhuspalvelujen tarve taas kasvaa. Yhdyskuntateknisiin palveluihin ja moniin kulttuuripalveluihin ei asiakasmäärän muutos juurikaan vaikuta. Samanaikaisesti kuitenkin vaatimukset ja odotukset palvelutasosta kasvavat. Vaikka määrällisesti palveluja tarvitaankin vähemmän, voi palvelutasovaatimusten muutos kasvattaa voimavaratarvetta. 51

53 d) Voimavarojen uudelleensuuntaaminen ja kapasiteetin sopeuttaminen Kuhmoisissa on reagoitu vuosien saatossa väestön vähenemiseen ja supistettu palvelukapasiteettia viime vuosikymmenen aikana. Kirkonkylään on keskitetty käytännössä kaikki kunnan järjestämät palvelut, joita järjestetään kiinteästä toimipaikasta. Palveluja toimitetaan luonnollisesti asukkaiden kotiin, samoin yhdyskuntateknisiä palveluja tuotetaan paikkasidonnaisesti. Jämsä on myös viime vuosina tiivistänyt palveluverkkoaan ja tiivistäminen jatkuu. Jämsän kaupungissa on aloitettu vuonna 2013 tasapainotusohjelma. Toiminnan talouden tasapainottamisessa tavoitteena on pienentää organisaatiota ja luopua erillisistä pienistä toimipisteistä nykyisellä toiminta-alueella sekä vähentää henkilöstöä. Päätöksiä on jo tehty mm. kahden lukion yhdistämisestä yhteen lukioon. Nykyiseen tarpeeseen verrattuna tulevaisuudessa supistumista tapahtuu päivähoidossa, perus- ja toisen asteen opetuksessa. Perusterveydenhuollon palvelujen kysynnän ei oleteta kasvavan. Kasvua olisi erikoissairaanhoidossa ja vanhustenhoidossa. Voi olettaa, että Jämsän ja Kuhmoisten menojen kasvut myötäilevät kunta-alan yleistä menojen kasvua elleivät kunnat tee nopeita tuottavuutta edistäviä päätöksiä. e) Voimavaratarpeen vertikaalinen muutos Jos ennusteen mukainen kehitys toteutuu, merkitsee se myös organisaatiossa voimavarojen tarpeen vähenemistä hallinnollisista tehtävistä. Palvelutehtävissä olevien voimavaratarpeen väheneminen vaikuttaa voimavaratarpeeseen kaikilla organisaatiotasoilla yleishallinnosta alkaen. Ongelma on siinä, että varsinkin pieniä hallinnollisia resursseja ei voi helposti sopeuttaa ydintehtävissä tapahtuneisiin muutoksiin. Hallinnon kustannuksista huomattava osa on kiinteitä. f) Henkilökunnan eläköityminen uusien rekrytointi Kunnan henkilökunnan eläköityminen tarjoaa mahdollisuuden suunnitella ja tarkastella toimintoja uudella tavalla. Tehtävien täyttäminen sementoi toimintaa pitkäksi aikaa. Suhteellisen lyhyelläkin aikavälillä tarkasteluna vuoteen 2020 mennessä Kuhmoisista ja Jämsästä eläköityy yli 300 henkeä. Kuhmoisissa eläkkeelle siirtyy jo vuoteen 2020 mennessä noin 20 % henkilöstöstä ja Jämsässä 17 %. Eläköitymistä tapahtuu runsaasti myös vuoden 2020 jälkeen. Kuvio 32 esittää Jämsä-Kuhmoinen selvitysalueen eläköitymisennustetta KEVA:n tilastotietojen pohjalta. Molemmista kunnista on laadittu myös omat ennusteet. Kuhmoisten ennusteita ammattiryhmätasolle ei ole voitu julkaista kaikista ammattiryhmistä, koska eräisiin ammattiryhmiin kuuluu alle kahdeksan henkilöä. Tässä syystä tässä tarkastellaan vain koko selvitysaluetta yhdessä. Yksityiskohtaisemmat tiedot ilmenevät FCG:n laatimasta rekrytointitarpeiden ennakointitiedostosta. 52

54 Kuvio 32. Jämsän ja Kuhmoisten henkilöstön eläköitymisennuste (FCG) Eri ammattiryhmien henkilöstötarpeen muutosta esittää taulukko

55 Taulukko 15. Henkilöstötarpeen muutos ammattiryhmittäin (FCG) Henkilöstön tuleva rekrytointitarve riippuu eläköitymisen ja henkilöstön vaihtuvuuden lisäksi palvelutarpeen kehityksestä. Kuvio 33 esittää Jämsä-Kuhmoinen -selvitysalueen yhteistä henkilöstön rekrytointitarvetta. 54

56 Kuvio 33. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalueen laskennallinen rekrytointitarve (FCG) Ennustettu henkilöstön vaihtuvuus Jämsä-Kuhmoinen selvitysalueella on varsin suuri. Tämä on merkittävä ongelmia aiheuttava tekijä, mutta samalla se on suuri mahdollisuus, joka kuntien on otettava huomioon tulevaisuuden suunnittelussa. g) Sote-uudistus muuttaa kunnan roolia Kunnallisen itsehallinnon kannalta kaavailtu sote-uudistus muuttaa kuntaa merkittävästi. Sotepalvelujen järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille, jotka tuotantovastuussa olevien sotetuotantoalueiden kanssa päättäisivät missä ja mitä palveluja tuotetaan. Tuotantovastuussa olevat sote-tuotantoyksiköt voivat sitten käyttää palvelujen tuottamisessa alihankkijoita. Sote-uudistus vaikuttaa kuntien tulevaan toimintaan monessa suhteessa. Ensiksikin menoilla mitattuna sote-uudistus vie reilusti yli puolet kuntien järjestämisvastuulla olevasta tehtävistä. Kunnalle jää toimitaloista sivistystoimi ja yhdyskuntatoimi. Sivistystoimessa keskeisinä tehtävinä jää varhaiskasvatus, peruskoulu ja kulttuuripalvelut. Toisen asteen koulutus on 55

57 ilmeisesti siirtymässä suurempiin yksiköihin. Alueen kehittämisessä kunnalle jää maankäyttö ja liikennejärjestelyt sekä asunto- ja elinkeinopolitiikka sekä vapaaehtoistoiminnan tukeminen. Toiseksi sote-uudistus vie yksittäiseltä kunnalta päätösvaltaa. Keskeiset päätökset tehdään sotealueiden ja tuotannosta vastaavien kuntayhtymien yhtymäkokouksissa tai yhtymävaltuustoissa. Kun kuntia on suuri joukko, pienellä yksittäisellä kunnalla on vähäinen vaikutusmahdollisuus päätöksenteossa. Kolmanneksi kunnille jää kuitenkin rahoitusvastuu. Kunnat maksaisivat sote- palveluista sotealueille kapitaatioperiaatteella, jossa on huomioitu väestön määrä, sairastavuus ja ikärakenne. Kapitaatioperiaate vähentäisi yksittäisen pienen kunnan riskiä, joka aiheutuu kalliiden hoitotoimenpiteiden vuotuisista vaihteluista. Toisaalta yksittäinen kunta ei voi omilla toimenpiteillään paljoakaan vaikuttaa omaan maksuosuuteensa, kun maksut ovat laskennallisia. Pitemmällä aikavälillä kunta voi vaikuttaa maksuihin esim. sairastavuutta vähentävillä toimenpiteillä. Samalla kuitenkin valtionosuudet vähenevät vastaavasti. Jos kapitaatiomaksut kohoavat, kuntien on joko korotettava veroprosenttejaan tai otettava rahoitusta muusta kunnan toiminnasta. Kun kunta ei voi vaikuttaa sote-maksuihin, joustojen on löydyttävä muilta toimialoilta. Neljänneksi kunnan tehtäväksi jäisi kuitenkin hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnassa. Näistä tehtävistä saattaa aiheutua kunnalle kustannuksia, mutta ponnistukset ehkä eivät pienennä kapitaatiomaksuja ainakaan lyhyellä aikavälillä. h) Toisen asteen koulutuksen uudistus sekä vapaa sivistystyö liikkuva osa Lukion, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteet uudistetaan vuosina Uudistus liittyy hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoon. Lukio- ja ammatillisen koulutuksen järjestämisluvan ja vapaan sivistystyön oppilaitoksen ylläpitämisluvan myöntämistä ja peruuttamista koskevia säännöksiä ollaan uudistamassa. Lakien tultua voimaan, vanhojen säännösten perusteella myönnettyjen koulutuksen järjestämislupien voimassaolo päättyy. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain mukaiset ylläpitämisluvat säilyisivät ehdotetun lain mukaisina lupina, mutta ylläpitäjien taloudelliset edellytykset oppilaitoksen ylläpitämiseen tutkittaisiin viran puolesta. Taloudellisten edellytysten tiukkeneminen heijastuu ensisijassa koulutuksen laatutekijöihin, pätevän opetushenkilökunnan saatavuuteen, kurssitarjonnan monipuolisuuteen sekä opetuksen tukipalvelujen (opinto-ohjaus, erityisopetus ja opiskelijahuolto) määrään ja tasoon. Lukiokoulutuksen järjestäjistä tällä hetkellä kolmasosa on alle 100 opiskelijan suuruisia. Kuhmoisten lukioikäisistä vain harvat käyvät lukiota kunnan ulkopuolella. Näissä tapauksissa on kyse jostakin erityislukiosta. 56

58 Lukiokoulutusta ja ammatillista perus- ja lisäkoulutusta koskeva säätely- ja rahoitusjärjestelmä uudistetaan. Hallituksen esityksen (Laki lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitetun koulutuksen rahoituksesta. annettu eduskunnalle ) mukaan lukion rahoituksen osat ovat vaikuttavuusrahoitus, suoritusrahoitus ja perusrahoitus. i) Rakennusvalvonnan uudistus Ympäristöministeriössä on meneillään hanke rakennusvalvontatoimen uusimuotoisten toimintaja organisointivaihtoehtojen aikaansaamiseksi. Rakennusvalvontaa oltaisiin keskittämässä suurempiin yksikköihin. Työryhmä tekee parhaillaan ehdotusta. j) Tulevat investointitarpeet Kunnan tulevaisuuteen vaikuttavat myös tulevat investointitarpeet. Sote:n vaatimat investoinnit ovat auki. Epätietoisuutta on mm. siitä, mikä organisaatio omistaa palvelujen tuottamisessa käytetyt kiinteistöt ja mikä taho tekee uus- ja korjausinvestoinnit. Edellä jo käsiteltiin Jämsän ja Kuhmoisten investointien omahankintamenojen määrää ja vuosikatetta. Aikavälillä tilastot kertoivat, että Kuhmoisten investointien omahankintamenot ovat alhaiset vertailukohteisiin verrattuna. Tämä herättää kysymyksen tulevasta investointitarpeesta. Kuntien talousvastaavilta on tiedusteltu kuntien tulevista uusinvestointien tarpeesta ja olemassa olevien korjausvelasta. Jämsän kaupungin arvio korjausvelasta on kunnallistekniikkaan 5-10 milj. euroa, rakennusten purkamiskustannuksiin ja peruskorjauksiin euroa. Uusinvestointeina edessä saattaa olla kirjasto ja urheilukenttien kunnostamista. Vuotuinen investointitaso on Jämsässä ollut hieman yli 10 milj. euroa (464 /asukas). Kuhmoisilla ei ole esityksiä uusinvestoinneista. Sen sijaan arvio korjausvelan on useita miljoonia (terveysasema, Päijännekoti, Kuntala, jätevesipuhdistamo ja verkostot). Kuhmoisilla on vuosina investointien vuotuinen määrä on ollut vain 268 /asukas, mutta viime vuosina investointien omahankintamenot ovat kasvaneet v /asukas, v yli 500 /asukas ja vuodelle 2015 on budjetoitu yli 600 /asukas Taseen tarkastelu mitä tuloja ja menoja aiheutuu taseesta tulevaisuudessa? Tase kuvaa kunnan varoja ja velkoja sekä oma pääomaa tilinpäätöshetkellä. Tase kertoo yhtäältä menneessä tapahtuneesta kehityksestä, mutta toisaalta se kuvaa varoja, jotka ovat tulevaisuudessa käytettävissä palvelujen järjestämiseen. Samoin se kertoo velvoitteista, jotka kunnan on tulevaisuudessa hoidettava. 57

59 Kuntarakenneselvityksessä ollaan kiinnostuneita erityisesti siitä, mitä tase merkitsee tulevaisuuden näkökulmasta. Millaisia tuloja ja/tai menoja syntyy taseen eristä? Tällaisia eriä on kartoitettu suuntaa-antavasti kuntien talousjohdon kanssa. Kuntien taseiden yhteenvetoa esittää taulukko 16. Taulukko 16. Kuntien tasetarkastelua Seuraavat näkökohdat liittyen velkoihin ja varallisuuteen ovat olennaisia arvioitaessa taseen tuloja menovaikutuksia tulevaisuudessa: I OMAISUUS Millaisia varoja kunnalla on ja millaisia rahavirtoja tulevaisuudessa niistä seuraa? Varallisuutta käytetään perustehtävässä kuntien asukkaiden hyväksi (esim. rakennukset, kiinteät rakenteet ja laitteet). Varallisuuden ylläpitäminen rahoitetaan verovaroin. Omaisuuden tasearvolla tai käyvällä arvolla ei ole oleellista merkitystä, vaan merkitystä on sillä, onko omaisuus riittävä vai aiheutuuko esimerkiksi sen täydentämistä kustannuksia tai voidaanko omaisuudesta luopua. a. Kunnassa voi olla sellaista merkittävää varallisuutta, joka on myytävissä. Varallisuus on vajaakäytössä tai siitä voidaan muuten luopua. Arviot ovat vain suuntaa-antavia. Jämsä: Kuhmoinen: , 58

60 b. Kunnassa on varallisuutta, joka tuottaa aidosti sellaista tuloa, joka vaikuttaa veroprosentteihin. Tällaisia ovat esim. energiayhtiöt, metsät ja maa-alueet. Jämsä: metsät ja aluelämpö Kuhmoinen: metsät /vuosi c. Kunnilla voi olla erilainen määrä rahavaroja tai muuta likvidiä omaisuutta, joilla voidaan hankkia palvelukapasiteettia tai vaikkapa lyhentää velkoja. Jämsä: Kuhmoinen: d. Kunnan varallisuudessa, esim. antolainoissa voi olla menettämisen riski. Jämsä: Himos-saamisia euroa ja antolainojen suhteutettu riski euroa. Kuhmoinen: Laajakaistahanke euroa ja lainat Kaukolämpöön liittymisestä e. Kunnalla on perustehtävässä olevaa käyttöomaisuutta, jolla on heikentynyt käyttöarvo. Kunnalle on syntynyt korjausvelkaa eli ottamatonta velkaa. Tämä ei näy suoraan taseesta, mutta se on maksettava tulevaisuudessa. Jämsä: Kunnallistekniikka 5-10 milj. euroa, rakennusten purkamiskustannukset, peruskorjaukset euroa. Kuhmoinen: useita miljoonia euroja (terveysasema, Päijännekoti, Kuntala, jätevesipuhdistamo ja verkostot) f. Kunnalla voi olla välttämätön tarve uusiin investointeihin. Tämäkään ei näy taseista. Jämsä: Kirjasto, urheilukentät Kuhmoinen: ei esityksiä uudisrakentamisesta II VELAT g. Jämsällä on v yhteensä korollista velkaa 1961 /asukas. Kuhmoisten korollinen laina määrä on 1146 /asukas, Lainojen määrä puhuttaa usein kuntaliitosten yhteydessä: Velattomien tai pienivelkaisten kuntien asukkaiden väitetään joutuvan huolehtimaan velkaisten kuntien lainoista. Käytännössä on kuitenkin muistettava se, että usein kunnat eivät maksa kaikkia lainojaan pois, vaan pitävät tietyn lainatason tai kasvattavat sitä, mikä on yleisintä. Emokunnan ja kuntakonsernin lainat. Molemmilla on merkityksensä, mutta periaatteellinen ero on siinä, että emokunnan velat maksetaan pääosin verovaroilla. Konsernin tytäryhtiöillä olevia velkoja ei lähtökohtaisesti makseta verovaroilla, vaan tytäryhtiöiden tuloilla. Kuitenkin kunta saattaa joutua maksamaan esim. kuntayhtymän lainoja, kun se asiakkaana maksaa kuntayhtymän palveluista. Samoin maksajaksi kunta voi joutua, jos kunta on takaajana tytäryhtiön velassa. 59

61 h. Kunnalla voi olla erilaisia vastuita, jotka eivät ilmene taseesta, vaan tilinpäätöksen liiteaineistosta. Vastuiden suuruudella sinänsä ei ole oleellista merkitystä, vaan vastuu realisoitumisen riskillä. Vastuun realisoituessa vastuun kantavat kaikki kuntien asukkaat. Kuhmoisilla on takausvastuita 969 /asukas ja Jämsällä 671 /asukas. Lisäksi kummallakin kunnalla on Kuntien takauskeskuksesta aiheutuvia vastuita. Takausvastuut eivät vaikuta riskipitoisilta, joten ei ole todennäköistä, että takaukset realisoituisivat kuntien maksettavaksi. Molemmilla kunnilla voi olla tulevaisuudessa riskinä vanhustentaloyhdistysten velat ja korjausvelat. Tarkemmin LIITTEESSÄ 8. 60

62 5. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: ENTISEEN TAPAAN JATKAMINEN Jämsä ja Kuhmoinen eivät voi jatkaa entiseen tapaan, jos sote-uudistus toteutuu, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy pois peruskunnilta sote-alueille ja tuotantovastuussa oleva sote-tuottajakuntayhtymille. Sote-uudistus purkaisi Jämsän ja Kuhmoisten yhteistoiminta-alueen. Yhteistoiminta-alueeseen liittyy vielä joukko tukipalveluja esim. palkkalaskenta, jota Jämsä hoitaa. Tulojen kehitys Tässä vaihtoehdossa kunnat hoitavat tehtävänsä keräämillään tuloilla. Aikaisemmin selvityksestä ilmeni, että valtionosuusjärjestelmän uudistus ja valtionosuusleikkaukset pienentävät siirtymäkauden aikana Jämsän valtionosuuksia vuoden 2015 tasosta 10 /asukas ja Kuhmoisissa 340 /asukas vuodessa. Kuhmoisissa valtionosuuksien kattaminen tuloveroilla merkitsisi tuloveroprosentin korottamista vuoden 2015 tasosta noin 2,6 tulovero-%. Rahamääräisesti tämä tarkoittaisi noin 340 /asukas/vuosi eli kunnan valtionosuudet vähenisivät yli euroa vuodessa. Yksi veroprosentti tuottaa nykyisellään vajaat euroa (128 /asukas). Jos kunta aikoo pitää tuloveroprosenttinsa lähellä nykyistä tasoa, on sen saatava leikatuksi reippaasti menojaan. Ennusteiden mukaan lähitulevaisuudessa verotulojen reaalikasvu on noin 1 % vuodessa, nimellinen kasvu pari prosenttia. Menojen ja palvelujen kehitys Peruspalveluohjelmassa menojen kasvun arvioidaan tulevaisuudessa olevat noin 2,5 %/vuosi. Indeksin muutos selittää tästä noin puolet. Ilmeistä on, että tulojen kasvu jatkuu pienempänä kuin menojen kasvu. Tilanne vaatii tuottavuuden parantamistoimenpiteitä. Jämsä Tulojen ennakoitu kehitys tuo paineita tuottavuuden parantamiselle menojen supistamiseksi. Sote-uudistuksen kuntakohtaisten laskemien mukaan Jämsän kapitaatiomaksut ovat 118 /asukas pienemmät kuin nykyiset sote-palvelujen kustannukset. Laskennallinen tämä alentaisi tuloveroprosenttia noin 0,7 tulovero-%. Jämsän osalta vos-uudistuksen ja vos-leikkausten sekä sote-uudistuksen vaikutukset alentaisivat Jämsän veroprosenttia noin 0.8 tulovero-%. Jämsän on tulevaisuudessa pyrittävä pitämään tulot ja menot tasapainossa. Jämsässä meneillään oleva talouden eheyttämisohjelma on tuottanut parin vuoden, 2013 ja 2014 aikana tuloksia ja toimintamenojen kasvu on lähes pysähtynyt. Jämsällä on takanaan kuntaliitoksia ja viimeisestä kuntaliitoksesta tuli kuluneeksi viisi vuotta vuoden 2013 lopussa. Tämä on mahdollistanut toimintojen arvioinnin ja toimenpiteet taloudellisen tilanteen parantamiseksi. 61

63 Selvityksen aikana on ilmennyt, että Jämsässä on edelleen kehittämispotentiaalia. Henkilöstöstä huomattava osa tulee lähivuosina eläkeikään, mikä mahdollista toimintojen arvioinnin jatkossakin. Jämsässä on myös kiinteistöjä, joista se voi luopua ja näin pienentää ylläpitokustannuksia. Jämsällä ei ole suuria riskejä, jotka poikkeaisivat tavanomaisista kuntien riskeistä. Jämsä on investoinut kohtuullisesti viime vuosina, eikä suuria investointeja kirjastoa lukuun ottamatta ole näköpiirissä. Selvää on, että Jämsän väestökehitys pakottaa koko ajan seuraamaan tulojen ja menojen kehitystä. Eläkeikää lähestyvä henkilöstö pakottaa arvioimaan kunnan toimintatapoja. Kuhmoinen Sote-uudistuksen laskelmien mukaan Kuhmoisten kapitaatiomaksu olisi 10 /asukas pienempi kuin Kuhmoisten nykyiset sote-kustannukset. Paine tuloveroprosenttiin pienenisi vajaat 0,1 tulovero-%. Kun sote-menot maksetaan laskennallisella kapitaatioperiaatteella, sote-maksuihin ei kunta voi vaikuttaa. Menojen supistamisen on kohdistuttava sote-järjestelmän ulkopuoliseen osaan eli opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin, tukipalveluihin ja hallintoon. Näiden osuus Kuhmoisten kaikista käyttökustannuksista on noin 36 % ja niiden kokonaiskustannukset ovat noin 5,6 milj. euroa. Valtionosuuden supistuminen merkitsisi supistuksia em. toimialojen menoihin. FCG:n esittämien laskelmien mukaan verrokkiryhmässä neljänneksi pienimmin kustannuksin tehtävänsä hoitaneisiin kuntiin verrattuna Kuhmoisen kehittämispotentiaali sivistystoimessa, yhdyskuntapalveluissa ja yleishallinnossa ovat samaa suuruusluokkaa kuin valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja leikkausten vaikutukset. Kuhmoisten henkilöstöstä parikymmentä prosenttia saavuttaa eläkeiän jo vuoteen 2020 mennessä. Tämä tuo kunnalle haasteita palvelujen järjestämisessä, mutta tarjoaa myös mahdollisuuksia kehittää uusia toimintatapoja. Esimerkiksi yhdyskuntapalveluissa on mahdollisuuksia lisätä ostopalveluja. Tulot kasvavat ennakkoarvioiden mukaan hitaasti ja menot pyrkivät kuitenkin kasvamaan tuloja nopeammin. Jos ministeriöiden tekevät laskelmat toteutuvat, Kuhmoisen on ilmeisesti lähivuosina korotettava veroprosenttejaan jonkin verran samalla kun sen on pyrittävä parantamaan tuottavuutta. Selvityksen aikana on myös tullut ilmi, että Kuhmoisten investointitaso 2000-luvulla on ollut melko alhainen. Selvitystyön tässä vaiheessa avoimena on Kuhmoisten lukion tulevaisuus. Kunnan talouden kannalta tarkasteltuna on muistettava, että lukion ylläpitäjä, opetuksen järjestäjä saa valtionosuuden. Jos lukio lakkaa, poistuvat lukion menot, mutta myös valtionosuuden tuomat tulot loppuvat. Oleellista kunnan talouden kannalta on se, pystyykö lukio toimimaan valtionosuutena tulevalla rahoituksella vai joutuuko kunta laittamaan lisärahoitusta omista verovaroistaan. 62

64 Vuoden 2014 päättyessä Kuhmoisten taloustilanne on vielä hyvä, mutta se on parin viime vuoden aikana heikentynyt. Kuhmoisilla on rahavaroja ja vähän velkaa, mutta lähivuosien ennustettu kehitys näyttäisi muuttavan tilannetta. 63

65 6. TULEVAISUUDEN VAIHTOEHTO: YHTEISTYÖN SYVENTÄMINEN Yhteistyön syventämisen vaihtoehdossa kuntien tulot ja menot pysyvät erillään, samoin kuntien varat ja velat. Tuloja yhteistyö ei tuo lisää. Se mitä edellä on todettu kuntien tulojen kehityksestä tulevaisuudessa, pätee myös yhteistyövaihtoehtoon. Yhteistyön mahdolliset hyödyt syntyvät menopuolella siinä, että palvelut pystytään järjestämään tehokkaammin. Jos sote-uudistus etenee kaavaillulla tavalla, tuo sote rajallisesti sellaisia yhteistoimintamahdollisuuksia, joilla on vaikutusta kuntien menohin. Yhteistyön lisäämismahdollisuudet rajoittuvat opetus- ja kulttuuritoimeen, yhdyskuntarakennepalveluihin, hallintoon ja tukipalvelujen järjestämiseen. Sivistystoimessa on jo nyt yhteistyötä mm. opistojen palvelutarjonnassa ja toiminnan kehittämisessä. Sivistystyöryhmässä on pohdittu mahdollisuutta, että sivistystoimen ylin hallinto ja tukipalvelut kuten palkkalaskenta ja henkilöstöhallinto voitaisiin hoitaa toisen kunnan, Jämsän toimesta. Lukioiden yhteistyö tulevaisuudessa saattaisi myös olla yksi yhteistyön mahdollisuus. Elinkeinotoiminnan alueella Kuhmoisten kunta oli perustamassa elinkeino-, matkailu- ja aluekehittämisyhtiö Jämsek Oy:tä vuonna Kuhmoinen osti elinkeinojen kehittämispalvelut Jämsek Oy:ltä vuoteen 2012 saakka, minkä jälkeen Kuhmoinen on hoitanut elinkeinotoiminnan tehtäviä omilla resursseillaan. Yhteistyötä seutukuntana tehdään nykyisin esim. valtion hallinnon toimenpiteiden kanssa. Yhteistyön mahdollisuuksia olisi esim. tuotteistettujen elinkeinopalvelujen järjestämisessä. Yhdyskuntatoimen raportissa on erinomainen tiivistelmä yhteistyömahdollisuuksien tarjoamasta kehittämispotentiaalista. Yhdyskuntatoimessa monet palvelut ovat paikkasidonnaisia, jolloin pitkien matkojen vuoksi yhteistoiminta ydintoiminnassa ei juuri tuota hyötyjä. Yhteistyötä voisi löytää mm. hallintokäytäntöjä lähentämällä, korjaustoiminnassa, hankinnoissa, sijaisjärjestelyissä ja ostopalveluissa. Hallinnossa Jämsällä ja Kuhmoisilla on nykyisin yhteistyötä mm. puhelinpalveluissa, tietohallinnossa ja palkkalaskennassa. Yhteistyötä voisi laajentaa esimerkiksi siten, että Jämsän kaupungin tietohallinto hoitaa tietohallintopalvelut myös Kuhmoisten osalta. Konsernin tasolla yhteistyömahdollisuudet rajoittuvat tytäryhteisöihin. Tytäryhteisöjen ydintoiminta palvelee pääosin paikallisia tarkoituksia, joten ydintoimintoiminnassa yhteistyön mahdollisuudet ovat rajalliset. Yhteistyömahdollisuuksia on lähinnä hankintojen ja hallinnon alueella. Näyttää siltä, että yhteistyön lisäämisellä voidaan jonkin verran saada tuottavuushyötyjä, mutta keskeiset tuottavuuden edistämiskohteet ovat toimialojen ydintoimintojen hoitamisessa. Kun 64

66 palvelutarpeet ennusteiden mukaan pienenevät muilla paitsi vanhustenhoidossa ja erikoissairaanhoidossa, on ydintoiminnan pystyttävä sopeutumaan tähän tilanteeseen. Yhteistyömahdollisuudet olisi kartoitettava tehtäväkohtaisesti. Samalla on arvioitava hallinto- ja tukipalvelujen yhteistyönmahdollisuudet. 65

67 7. VAIHTOEHTO: KUNTALIITOKSEN TEKEMINEN Kuntaliitos merkitsee sitä, että päätöksenteko sekä kuntien varat ja velat, tulot ja menot laitetaan yhteen. Yhdistymisen tarkastelussa on pidettävä mielessä kuntien kokoerot. Esimerkiksi asukasluvulla mitattuna Jämsän osuus yhdistetyn kunnan asukkaista oli noin 90,2 % ja Kuhmoisten noin 9,8 %. Taloustarkastelussa sama euromäärä kunnissa tuo erilaisen painon yhdistettyyn kuntaan. Kuntien yhdistymisellä on vaikutuksia - demokratiaan ja päätöksentekoon - palvelujen järjestämiseen - tulo- ja menotalouteen - varojen ja velkojen hoitamiseen ja - kunnan elinvoimaan kokonaisuudessaan 7.1. Vaikutukset demokratiaan ja päätöksentekoon Kunta on muutakin kuin hyvinvointipalveluja järjestävä organisaatio tai alue, jossa ihmiset asuvat ja erilaiset organisaatiot toimivat. Kunta on paikallisyhteisö, jossa ihmiset ovat monin tavoin vuorovaikutuksessa keskenään, hoitavat yhteisiä asioita ja käyttävät paikallisyhteisön päätösvaltaa. Edustuksellinen demokratia. Äänioikeutetut kuntalaiset valitsevat joukostaan vaaleissa edustajansa käyttämään heille kuuluvaa valtaa alueen kehittämisessä ja palvelujen järjestämisessä. Kuntalaki määrää vaaleilla valittujen valtuutettujen määrän. Taulukko 17. Valtuutettujen määrä Valtuutettujen määrä Kuhmoinen Jämsä Uusi kunta Kuntalaki 10 ( /1375) Valtuutettujen lukumäärä = 21 Ke 6 Kok 6 Sdp 4 Ps 3 Kd 1 Sit = 43 Sdp 11 Ke 8 Ps 8 Kok 6 Uusi Jämsä 4 Vas. liitto 4 Vihreät 1 Kd =43 Liitoskunnan valtuustossa olisi 43 valtuutettua. Tämä vähentäisi alueen valtuutettujen määrää merkittävästi Kuntaliitos vähentäisi alueen valtuutettujen määrää. Yhteensä valtuutettuja olisi sama määrä kuin Jämsässä nykyisin. Valtuutettujen määrän muutos vaikuttaisi myös puolueiden voimasuhteisiin. 66

68 Valtuustojen lisäksi Jämsässä ja Kuhmoissa ovat seuraavat luottamushenkilötoimielimet. Taulukko 18. Luottamushenkilötoimielimet Nimi Jämsä, jäseniä Kuhmoinen, jäseniä hallitus 9 7 tarkastuslautakunta 7 4 sosiaali- ja 9, josta 7 Jämsästä 2 terveyslautakunta sivistyslautakunta 9 5 tekninen lautakunta 9 5 ympäristölautakunta 9 - rakennuslautakunta - 5 keskusvaalilautakunta 5 5 Lisäksi kunnissa ovat vaalilain edellyttämät lautakunnat ja toimikunnat. Jämsässä hallitus on asettanut vanhusneuvoston, vammaisneuvoston ja veteraaniasiain neuvottelukunnan toimikaudekseen. Kuhmoisissa hallitus on asettanut toimikaudekseen vanhusneuvoston. Kunnan hallituksen alaisena jaoksena toimii sosiaali- ja terveysjaos (6 jäsentä). Lähidemokratian vahvistaminen. Kuntalaiset ovat kiinnostuneista palvelujen lisäksi omaan lähiympäristöönsä liittyvistä kysymyksistä. Asukkaiden omaehtoisen aktiivisuuden tukemisella vahvistetaan kunnan eri alueita. Alueellinen toiminta vahvistaa identiteettiä ja antaa pohjaa yhteiselle näkemykselle oman asuinalueen kehittämisestä. Myös kunnan tai kaupungin alueella toimivien alueellisten ryhmien asemaa voidaan virallistaa. Kyläyhdistykset, kaupunginosayhdistykset ja esimerkiksi alueelliset kehittämistoimikunnat vaikuttavat oman asiantuntemuksensa kautta muun muassa asuinalueiden kehittämiseen ja kaavoituskysymyksiin yhteistyössä kunnan kanssa. Useilla ryhmillä on laajaa vuorovaikutusta alueen asukkaiden kanssa. Eri paikallistoimijoiden merkitys on suuri asioiden valmisteluvaiheessa, arvioinnissa ja toimintojen kehittämisessä. Äskettäin valmistuneessa selvityksessä tehtiin määrällinen kartoitus Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä (Alueellista demokratiaa? Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa. Valtiovarainministeriön julkaisuja. 27/2012 Kunnat: Helsinki). Alueellisia toimielimiä toimii yhteensä 63, kaikkiaan 59 kunnassa, kaikkiaan 23 eri nimikkeellä, kaikkialla Suomessa, eniten Kainuussa ja Lapissa. Alueellisella toimielimellä tarkoitetaan kunnan osa-alueen asioita hoitamaan asetettua toimielintä, joka toimii joko virallisena osana kuntaorganisaatiota tai epävirallisena yhteistyöelimenä kuntaorganisaation ja kunnan osa-alueen välillä. Suurinta osaa Suomessa toimivista alueellisista toimielimistä voidaan luonnehtia alueiden asukkaiden ja kunnan välisiksi keskustelufoorumeiksi. Vain 10 prosentilla on todellista päätös- ja toimivaltaa. Yhdistykset ja vapaaehtoistoiminta. Yhdistykset ja vapaaehtoisjärjestöt saattavat hoitaa kunnan tehtäviä paikallisella tasolla. Samalla ne vahvistavat paikallista identiteettiä. Jämsässä ja Kuhmoisissa on vahva perinne yhdistystoimintaan. Kunnissa toimii aktiivisia kylä-, asukas- ja 67

69 potilasjärjestöjä sekä liikunta-, kulttuuri- ja nuorisojärjestöjä. Luettelo Jämsän yhdistyksistä löytyy osoitteesta Kuhmoisten järjestöistä löytyy tietoja osoitteesta Identiteetti. Kuntalaiset eivät pelkästään asu jossakin paikassa, vaan he voivat samaistua hyvin kiinteästi kuntaan. Kuntaindentiteetti tarkoittaa kuntalaisten samaistumista tiettyyn kuntaan (Kyösti, Anni: Rajat eivät kadonneet. Pro gradu. Tampereen yliopisto 2012). Kunnasta alueena ja sosiaalisena kokonaisuutena tulee kuntalaiselle arvokas, jota kuntalainen puolustaa. Kuntaindentiteetti on voinut rakentua pitkän ajan kuluessa, jolloin siihen on vaikuttanut historiallinen kehitys. Toisille identiteettikokemukset ovat voineet syntyä hyvin lyhyen asumishistorian kuluessa. Kuntaliitos ei ole rationaalinen prosessi, jossa asiat vaan toteutuvat sovitun logiikan mukaisesti. Kuntaindenteettia on kuntarakenneuudistuksessa pidettävä arvossa, koska se on monille kuntalaisille tärkeä asia. Identiteetistä luopuminen on kova asia. Kuntaa symboloivat kunnan vaakuna, nimi, katujen nimet ja paikkojen nimet. Kuntaidentiteetti voi olla kunnalle voimavara, mutta se voi myös rajoittaa kunnalle välttämätöntä kehitystä. Näyttää myös siltä, että kuntaliitoksissa monet entisten kuntien indentiteetin symbolit säilyvät ja kuntalaisten samaistuminen tapahtuu kunnan osaan: entisestä kunnasta tulee uudessa kunnassa kylä. Lähes samat sosiaaliset suhteet voivat säilyä ja huomattava osa symboleista. 7.2 Palvelujen järjestäminen ja menot Menopuolella on tarkasteltava yhtäältä meneillään olevien uudistusten vaikutuksia tuleviin menoihin ja toisaalta tulevaisuudessa palvelujen järjestämisestä aiheutuvien menojen taustoja. Rakenteellisista muutoksista aiheutuvat menojen muutokset. Ehdotetut kapitaatioperusteiset sote-maksut käsittelevät suopeasti Jämsää ja Kuhmoista. Jämsän maksut siirtymäkauden jälkeen pienenisivät 118 /asukas ja Kuhmoisten 10 /asukas nykyisiin sote-kustannuksiin verrattuna. Tuloveroprosentiksi muutettuna tämä laskennallisesti pienentäisi yhdistetyn kunnan kustannuksia 0,6-0,7 tuloveroprosenttia. Kun otetaan huomioon sote-uudistuksessa ehdotetut muutokset huomioon VOS-järjestelmässä tapahtuneiden ja tapahtuvien muutosten kanssa, järjestelmien muutoksista kokonaisuutena uudelle kunnalle syntyvät hyödyt ovat suuremmat kuin kustannusten lisäykset. On jälleen muistutettava, että sote-lakiluonnoksen mukaan kuntien palveluverkolla tai palveluilla ei ole juurikaan yhteyttä kunnan kapitaatiomaksuihin. Sote-palveluverkosta päättäisi ilmeisesti sote-alue ja tuotantovastuussa oleva sote-kuntayhtymä. Näin ollen kaavailtu sote-ratkaisu tarkoittaa sitä, että yksittäisen kunnan omilla toimenpiteillä voidaan lyhyellä aikavälillä vaikuttaa vain vähän soten kustannuksiin tulevaisuudessa. Mahdolliset kustannussäästöt on tulevaisuudessa löydettävä muusta kunnan toiminnasta. 68

70 Kehittämispotentiaalin hyödyntäminen Kuntaliitos merkitsee palvelujen järjestämisessä suurempia mahdollisuuksia kuin yhteistyö, kun kaikki resurssit ovat saman päätöksenteon alla. Tämä mahdollistaa voimavarojen paremman allokoinnin ja voimavarojen käytön palvelutarpeiden muuttuessa. FCG:n suuntaa-antavissa laskelmissa Jämsällä ja Kuhmoisilla yhteensä olisi huomattava kehitämispotentiaali käyttötaloudessa. Voi perustellusti olettaa, että yhdessä se on suurempi kuin kunnilla erikseen. Kuvio 34. Uuden kunnan käyttötalouden kehittämispotentiaali (FCG) Yhteistä kehittämispotentiaalia on tarkasteltava toimialoittain. Pitkällä aikavälillä potentiaalia olisi sivistystoimessa, yhdyskuntatoimessa sekä hallinnossa ja tukipalveluissa. Toisaalta potentiaalia voidaan eritellä tarkastelemalla ryhmittäin: palveluverkko ja palvelujen järjestäminen, henkilöstö voimavarana sekä hallinto ja tukipalvelut. Palveluverkko ja palvelujen järjestäminen Kuntien vastuulla olevat palvelut Kuhmoissa on jo keskitetty kirkonkylään, jossa asuu yli puolet Kuhmoisten väestöstä. Jämsässä palveluja järjestetään kuudessa taajamassa, joista osa on syntynyt kuntaliitosten seurauksena. Yhdistyneessä kunnassa väestöltään suurin taajama olisi Seppola, toiseksi suurin Jämsänkoski ja Kuhmoisten kirkonkylä olisi kolmanneksi suurin. Nykyisiä palveluja tarvitaan jatkossakin Kuhmoisissa. Kuhmoisten ongelma on se, että lähes kaikkia palveluja tarvitaan määrällisesti aikaisempaa vähemmän. Kun kustannuksista osa on kiinteitä, kustannukset eivät ilman toimenpiteitä vähene vaikka palvelujen käyttäjien määrä vähenisi- 69

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 2.12.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous. Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden muutos ja kuntatalous Jyväskylän selvitysalue 17.12.2013 Heikki Miettinen Kuntatalouden ennakoinnin rajoitukset Useissa asioissa kehitys on epävarmaa: yleinen talouskehitys

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri

Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Miehikkälän taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Sulkava Heikki Miettinen ja Sari Pertola KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Heikki Miettinen ja Sari Pertola 21.4.2010 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 15 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Talous ja henkilöstö Jouko Selvitysryhmä PÄIVÄHOIDON TARPEEN MUUTOS VUONNA 2029 30 % 23 % 20 % 10 % 0 % 7 % 4 % 4 % 4 % 3 % 0 % Hankasalmi 2 % Joutsa

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen Kuntatalouden trendi Oulun selvitysalue 7.5.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset palvelujen

Lisätiedot

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1

Uuden kunnan talous. Pentti Meklin. emeritusprofessori Tampereen yliopisto. Pentti Meklin 1 Uuden kunnan talous Pentti Meklin emeritusprofessori Tampereen yliopisto Pentti Meklin 1 I Kunnan talous Soten siirrossa 1.1.2019 II Välivaiheen talous 2019-2023 ja siitä eteenpäin Tulot ja menot Varat

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri

Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous Riitta Ekuri Miehikkälä Hamina Pyhtää Kotka Virolahti MML, 2012 Pyhtään taloustarkastelu Kotka Haminan seudun kuntarakenneselvitys Ohjausryhmän kokous 13.10.2014 Riitta Ekuri Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen

KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi. Rovaniemen kaupunki. Heikki Miettinen KUNTA 2030 Kunnan palvelutarpeiden sekä talouden ennakointi Rovaniemen kaupunki Heikki Miettinen 132.2012 Miten palvelutarpeet muuttuvat seuraavien 20 vuoden kuluessa? Väestökehityksen vaikutukset voidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Nilakan kuntien talous tp 2013

Nilakan kuntien talous tp 2013 Huom! Tarkistamaton raakaversio, ei julkaisukelpoinen Nilakan kuntien talous tp 2013 Keitele Keiteleen taseessa on kertynyttä alijäämää vähän, ainoastaan 9 /asukas. Sen veroprosentti 19,5% on selvityskuntien

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Kuhmoinen Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet

Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Vertailukunta 1 Kunta1 Selvitysalue Kunta2 Kunta_n Vertailukunta 2 Vertailukunta n Vertailualueet Koko maa Kuntien talouden ennakoimisen vaikeudet Heikki Miettinen 11.11.2014 Kuntatalouden trendiennuste

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava

Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi Sulkava Palvelutarpeiden ja kuntalouden ennakointi 7.6.2007 Mallin pohjatiedot Kuntajako 2007 Väestöennusteet vuoteen 2025 (Tilastokeskus) Talous- ja toimintatilasto 2005 (Tilastokeskus) Verotustiedot 1998-2005

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi 17.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014. Pentti Meklin

Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014. Pentti Meklin Juupajoen kunnan talouden tilan arviointia 2014 Pentti Meklin Kuru 2014 13.3.2014 1. TAVOITE JA TOTEUTTAMISTAPA 2 2. MENNYT KEHITYS TALOUDEN TASAPAINO SEKÄ TULOT JA MENOT 4 2.1. Kirjanpidollinen tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja

Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa Hannele Savioja Kuntatalouden kehitysnäkymät kuntatalousohjelmassa 16.10.2015 Hannele Savioja Rahoitusasematavoitteet Hallitus on päättänyt seuraavista sitovista vaalikauden nimellisistä rahoitusasematavoitteistaan: valtiontalouden

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Pyhäjoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Siikajoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Siikajoki 15.8.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Raahen seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Heinävesi 23.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 23.5.2014 Tuomas Jalava Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä

Kuntauudistus ja Kittilä. Kuntalaisinfo Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kuntauudistus ja Kittilä Kuntalaisinfo 22.10.2013 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä Kaikki mitä olet halunnut kysyä! Mikä on kuntauudistus ja mihin sitä tarvitaan? Miksi Kittilän kunta on mukana kuntauudistuksessa?

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Joroinen 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Varkaus 27.5.2014 Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi. Jämsä-Kuhmoinen selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ja kuntatalouden ennakointi selvitysalue 14.11.2014 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) Savonlinnan kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden, rekrytointitarpeiden ja talouden ennakointi (ART) n kaupunki 19.2.2013 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti

Lisätiedot

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016

Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot

Lisätiedot

Porin seudun kuntarakenneselvitys

Porin seudun kuntarakenneselvitys Porin seudun kuntarakenneselvitys Poliittisen ohjausryhmän kokous 25.9.2013 Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen FCG Konsultointi Oy 26.9.2013 Page 1 Merikarvia Siikainen Pomarkku Pori Lavia Ulvila Luvia Nakkila

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013

Talouden työryhmä. Nousiainen 4/2015, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 2013 Talouden työryhmä Nousiainen 4/215, tunnuslukusarjat Nousiainen-Masku-Rusko 213 Toimintakate (itseisarvo), /as. 6 5 4 3 2 1 22 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 Nousiainen Masku Rusko Koko maa Käyttötalouden palkat,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI

RISKIENHALLINTAPÄIVÄ HELSINKI RISKIENHALLINTAPÄIVÄ 4.5.2017 HELSINKI Faktaa Juvasta Pinta-ala 1 345,7 km2 Maapinta-ala 1 162,9 km2 -vesistöjä 182,8 km2 (13,5%) Väkiluku (31.12.2016) 6 424 henk. Väestöntiheys 5,7 as/km2 Työttömyysaste

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous maakuntauudistuksen jälkeen Pohjanmaan maakuntatilaisuus Vaasa 12.5.2017 Ilari Soosalu Johtaja, kuntatalous Suomen Kuntaliitto Sisältö Mitä muutoksia kuntien talouteen mk-uudistus on tuomassa?

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila

Rovaniemen kaupungin taloustilanne. Valtuustoseminaari Sirkka Lankila Rovaniemen kaupungin taloustilanne Valtuustoseminaari 18.3.2013 Sirkka Lankila Vuoden 2012 tilinpäätös on alijäämäinen Tilinpäätös on valmistumassa ja julkistetaan kokonaisuudessaan 27.3. Koko kaupungin

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen 21.1.2014 Hallitusohjelma Valtionosuusjärjestelmä uudistetaan osana kuntarakenneuudistusta. Järjestelmää yksinkertaistetaan ja selkeytetään. Järjestelmän kannustavuutta

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Leppävirta Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 27.5.2014 Tuomas Jalava Heinävesi Joroinen Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta

Kuntatalous vuosien julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa. Valtiovarainvaliokunta Kuntatalous vuosien 2017-2020 julkisen talouden suunnitelmassa ja kuntatalousohjelmassa Valtiovarainvaliokunta 24.5.2016 Kuntatalouden tilannekuva 2015 Keskeiset huomiot kuntatalouden tilasta Koko kuntatalouden

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010

Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous. Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 Teknisen sektorin rahoitus ja tiukkeneva kuntatalous Olavi Kallio Rahoitus-workshop 12.5.2010 1. Taantuma ja sen vaikutukset kuntatalouteen (1) Vuoden 2008 lopulla alkanutta taantumaa (bruttokansantuote

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät

Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntien rahoitukseen liittyvät tasausjärjestelmät Kuntatalo 31.10.2017 SOTE ja MAAKUNTAUUDISTUKSEN VASTUUVALMISTELIJOIDEN TAPAAMINEN Valtiovarainministeriö / Kunta ja aluehallintoosasto Miikka Vähänen

Lisätiedot

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh

qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh qwertyuiopåasdfghjklöäzxcvbnmqwe 1 rtyuiasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiop åasdfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåas dfghjklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfgh LOVIISAN JA LAPINJÄRVEN YHDISTYMISSELVITYS jklöäzxcvbnmqwertyuiopåasdfghjklö

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys

Nilakan talouslukuja. Talousryhmä Ohjausryhmä päivitys Nilakan talouslukuja Talousryhmä 25.9.214 Ohjausryhmä 2.1.214 28.9.214 päivitys Vuosikate /as tp 213 35 3 25 2 15 1 5 Vuosikate /as 171 37 238 83 222 414855 79,3% poistoista 14837 138,% poistoista 397886

Lisätiedot

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä

Valtuustoseminaariin HTT Eero Laesterä Valtuustoseminaariin 7.12.2011. HTT Eero Laesterä Aineistot: Tilastokeskuksen tiedonantajapalautteet 1997 2010 Kuntaliiton veromalli 8/2011, jota on käytetty arvion pohjana. Ristiinan omat arviot talouden

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahe Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi 15.8.2014 Tuomas Jalava Pyhäjoki Siikajoki n seudun selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS

KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS KESKI-SUOMEN KUNTIEN TALOUS Kuntaliiton maakuntakierros ja Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari, 26.8.2014 Jyväskylä Maakuntasuunnittelija Kirsi Mukkala 1 Miltä vuosi 2013 näytti kuntien tilinpäätösten

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Keski-Savon selvitysalue Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi Keski-Savon selvitysalue 15.5.2014 Heikki Miettinen Heinävesi Joroinen Leppävirta Keski-Savon selvitysalue Varkaus Miten kuntalaisten palvelutarpeet

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Askola Copyright Perlacon Oy 1

Askola Copyright Perlacon Oy 1 Askola Askolan tase on loppuraportissa esitellyillä mittareilla arvioituna joukon heikoin. Nettolainakanta on suurin ja taseeseen on kertynyt alijäämää. Myös käyttöomaisuuden määrä on pienin. Toisaalta

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma

Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen strategian lähtökohdat - koko kaupungin näkökulma Tampereen kaupungin johdon yhteinen strategiastartti 25.4.2017 konsernijohtaja Juha Yli-Rajala 1 Kaupunkistrategian onnistuminen koko kaupungin

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi. Raahen seudun selvitysalue Tuomas Jalava Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi ja kuntatalouden trendi selvitysalue 15.8.2014 Tuomas Jalava Raahe Pyhäjoki Siikajoki selvitysalue Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset

Lisätiedot

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ELINVOIMA ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 29.9.2014 PORIN SELVITYSALUEEN KUNTIEN ALUEELLINEN,

Lisätiedot

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka

Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat. Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Kuntauudistuksen ajankohtaiset asiat Valtiosihteeri Sari Raassina Jyväskylän seutu, 14.1.2014 Toivakan koulukeskus, Toivakka Esityksen sisältö 1. Kuntarakenteen uudistaminen 2. Kuntien tehtävien vähentäminen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely

Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Sote- ja maakuntauudistuksen vaikutus kuntatalouteen Jakoavaimen esittely Keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveysjohdon tapaaminen 24.3.2017 Minna Punakallio Pääekonomisti Seuraa minua Twitterissä: @MinnaPunakallio

Lisätiedot