Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan

Transkriptio

1 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä

2 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.4 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Rauman normaalikoulussa annettavaa opetusta ja muuta toimintaa ohjaavat koulukohtaiset asiakirjat Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman perustana olevat lait ja normit Rauman normaalikoulun opetusta ja kasvatusta määrittävät muut lait, asetukset ja säädökset Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinnassa huomioidut paikalliset suunnitelmat Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja kehittäminen Yhteistyö perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisesta Rauman normaalikoulussa Opetuksen järjestäminen Rauman normaalikoulussa LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.4 Rauman normaalikoulun arvoperusta ja oppimiskäsitys Kuva arvoperustasta Kuva oppimiskäsityksestä Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen seuranta ja arviointi LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.4 Rauman normaalikoulun opetusta tukevat suunnitelmat ja paikalliset painotukset Opetusta tukevat paikalliset suunnitelmat: Vihreä lippu ja Unesco Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen seuranta Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuvana Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet vuosiluokkakokonaisuuksien jatkumona LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Rauman normaalikoulun toimintakulttuuri ja sen kehittäminen Kuva toimintakulttuurista Rauman normaalikoulun toimintakulttuurin painopisteet

3 4.5.3 Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttämisen seuranta, arviointi ja kehittäminen LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.6 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyö Rauman normaalikoulussa Hyvä ja turvallinen koulupäivä Oppilaiden osallisuus Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetuksen erilaiset tavat ja opetus erityisissä tilanteissa Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 6.8 Oppimisen arviointi Rauman normaalikoulussa Kuva arviointikulttuurista Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Arvioinnin kohteet Arviointi opintojen aikana Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen Nivelkohtien arviointi Valinnaisten aineiden arviointi Käyttäytymisen arviointi Todistukset Arvioinnin vuosisuunnitelma Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi Päättöarviointi LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Rauman normaalikoulussa Ennaltaehkäisevä työ Varhainen puuttuminen

4 7.6.3 Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa ja siirtymässä jatko-opintoihin Tuen tarpeen seulonnat Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Hallintopäätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet Rauman normaalikoulun kasvatus- ja opetushenkilöstön ja Rauman kaupungin normaalikoulussa työskentelevän henkilöstön vastuut ja työnjako Yleinen tuki ja tehostettu tuki Erityinen tuki Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen Erityisen tuen päättäminen ja tuen jatkuminen tehostettuna tukena LUKU 8 OPPILASHUOLTO 8.5 Oppilashuolto Rauman normaalikoulussa Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSKYMYKSIÄ 9.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen Rauman normaalikoulussa Oppilaiden kielitaustan huomioiminen Oppilaiden kulttuuritaustan huomioiminen LUKU 10 KAKSIKIELINEN OPETUS 10.2 Kielipainotteinen linja Rauman normaalikoulussa Kielipainotteisen linjan oppilaaksi otto Kohdekieli englannin ja suomen kielen (äidinkieli ja kirjallisuus) tuntijako Oppiaineiden sisältöalueiden opetus suomen kielellä ja englannin kielellä Englannin kielellä opetettavien oppiaineiden keskeiset kielelliset tavoitteet Laajennettu englannin kielen opiskelu vuosiluokilla 7-9 valinnaisena Kielipainotteisen opetuksen keskeiset tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain

5 LUKU 11 ERITYISEEN MAAILMANKATSOMUKSEEN TAI KASVATUSOPILLISEEN JÄRJESTELMÄÄN PERUSTUVA PERUSOPETUS Ei normaalikoulun paikallista sisältöä LUKU 12 VALINNAISUUS PERUSOPETUKSESSA 12.4 Valinnaisuus Rauman normaalikoulussa Taito- ja taideaineiden valinnaisuus Kieliopintojen valinnaisuus Muu valinnaisuus LUKU 13 VUOSILUOKAT Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen ja toiselta luokalta kolmannelle luokalle Vuosiluokkakokonaisuuden tehtävän toteutumisen seuranta ja kehittäminen ja laaja-alaisen osaamisen kehittyminen Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt LUKU 14 VUOSILUOKAT Vuosiluokkien 3-6 opetus Rauman normaalikoulussa Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle Vuosiluokkakokonaisuuden tehtävän toteutumisen seuranta ja kehittäminen ja laaja-alaisen osaamisen kehittyminen Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt LUKU 15 VUOSILUOKAT Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa Siirtyminen kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle ja perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen Vuosiluokkakokonaisuuden tehtävän toteutumisen seuranta ja kehittäminen ja laaja-alaisen osaamisen kehittyminen Oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt ERILLISENÄ ESITETTÄVÄNÄ ASIAKIRJANA Rauman normaalikoulun järjestyssäännöt ja työrauhapaketti rjestyss_ja?e= /

6 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Normaalikoulun paikallinen sisältö 5

7 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.4 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Rauman normaalikoulussa annettavaa opetusta ja muuta toimintaa ohjaavat koulukohtaiset asiakirjat Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman perustana olevat lait ja normit Rauman normaalikoulun opetusta ja kasvatusta määrittävät muut lait, asetukset ja säädökset Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinnassa huomioidut paikalliset suunnitelmat Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja kehittäminen Yhteistyö perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisesta Rauman normaalikoulussa Opetuksen järjestäminen Rauman normaalikoulussa

8 LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA 1.4 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja keskeiset opetusta ohjaavat ratkaisut Rauman normaalikoulu on Turun yliopiston alainen perusopetusta antava yhtenäiskoulu vuosiluokille 1-9. Normaalikoulu toimii Opettajankoulutuslaitoksen harjoittelukouluna, jossa opettajaksi opiskelevat suorittavat opintoihinsa kuuluvia harjoittelujaksoja Rauman normaalikoulussa annettavaa opetusta ja muuta toimintaa ohjaavat koulukohtaiset asiakirjat Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma, joka on Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä. Opetussuunnitelma on koulukohtainen ja se julkaistaan netissä. Rauman normaalikoulun työsuunnitelma (tarkoittaa lukuvuosisuunnitelmaa), joka on Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä. Työsuunnitelma laaditaan jokaista lukuvuotta varten erikseen ja keskeiset asiat siitä julkaistaan netissä. Huoltajille ilmoitetaan Wilman kautta, milloin suunnitelman keskeiset asiat ovat tarkasteltavissa Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman perustana olevat lait ja normit Perusopetuslaki Perusopetusasetus Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräys Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet pdf Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden määräys Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014,

9 Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet Rauman normaalikoulun opetusta ja kasvatusta määrittävät muut lait, asetukset ja säädökset Suomen perustuslaki Hallintolaki Hallintolainkäyttölaki aink%c3%a4ytt%c3%b6laki Yliopistolaki laki#l11p88 Yliopistojen rahoitusmalli Turun yliopiston johtosääntö (yliopiston intranet-verkossa) Turun yliopiston harjoittelukoulujen johtosääntö (yliopiston intranet-verkossa) Terveydenhuoltolaki ki&h=hae+%e2%80%ba Laki potilaan asemasta ja oikeuksista potilaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sosiaalihuollon%20asiakkaan%20asemasta%20ja%20oikeuksista Lastensuojelulaki ojelulaki Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun uvoston%20asetus%20neuvolatoiminnasta Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta uvoston%20asetus%20pelastustoimesta Laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 8

10 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta Yhdenvertaisuuslaki YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus YK:n yleissopimus lapsen oikeuksista Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus Euroopan ihmisoikeussopimus YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista ILO 169 sopimus alkuperäiskansojen oikeuksista Opetushallituksen määräys 25/011/ Opetus- ja kulttuuriministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatillisessa peruskoulutuksessa Opetusministeriön asetus opiskelijaksi ottamisen perusteista lukiokoulutuksessa (856/2006) isteri%c3%b6n%20asetus%20opiskelijaksi%20ottamisen%20perusteista%20lukiokoulutuksessa %20%28856%2F2006% Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinnassa huomioidut paikalliset suunnitelmat Rauman kaupungin esiopetussuunnitelma 2016 Rauman normaalikoulu ei järjestä esiopetusta. Koulun yhteydessä toimiva Rauman kaupungin esiopetusryhmä Taikatakki noudattaa esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin perustuvaa Rauman kaupungin esiopetussuunnitelmaa. Hallinnollisesti eri opetuksen järjestäjästä huolimatta esiopetusryhmä Taikatakki kuuluu Rauman normaalikoulun toimintakulttuurin piiriin. Rauman normaalikoulun aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma Rauman lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma unnitelma_ pdf Rauman normaalikoulun Vihreä lippu kestävää kehitystä koulun arkeen -suunnitelma 9

11 Rauman normaalikoulun Unesco toimintaan ja kulttuuriperintökasvatukseen liittyvä suunnitelma Rauman normaalikoulun opetussuunnitelman laadinta ja kehittäminen Oppilaiden osallisuus Oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun lukuvuosittain sekä luokkakohtaiseen opetuksen suunnitteluun vuosiluokkakokonaisuuksissa tai oppiaineissa ilmoitetulla tavalla. Oppilailla on oppilaskunta, jonka kautta heillä on jatkuva mahdollisuus vaikuttaa koulun opetussuunnitelman osioihin sekä toimintakulttuurin linjauksiin. Oppilailla on edustajia koulun työryhmissä. Jokaisen oppilaan osallisuus toteutuu opetussuunnitelman sisältöjen ja siihen liittyvien suunnitelmien ja erilaisten koulun käytäntöjen käsittelyn kautta. Vaikuttamisen toimintatavoista ja käsiteltävistä sisällöistä päätetään ja sovitaan koulun työsuunnitelmassa. Koulun opetussuunnitelma, erilaiset suunnitelmat ja ohjeet ovat nähtävissä verkossa. Luvussa 5 osallisuudesta on kootusti lisää, mutta oppilaiden osallisuudesta on useissa muissakin normaalikoulun opetussuunnitelman luvuissa. Huoltajien osallisuus Huoltajilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä ja siten vaikuttaa seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaluonnoksen tiettyihin osioihin. Tämä määritellään tarkemmin työsuunnitelmassa. Huoltajilla on vanhempainyhdistys, jonka kautta heillä on mahdollisuus vaikuttaa koulun opetussuunnitelman osioihin sekä toimintakulttuurin linjauksiin. Huoltajilla on edustajia koulun työryhmissä. Huoltajilla on mahdollisuus vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin yhteistyötä kehittävien tilaisuuksien tai muulla tavoin järjestettyjen yhteistyömuotojen kautta. Koulun työsuunnitelmassa määritellään ainakin yksi muu yhteistyömuoto kuin työsuunnitelman kommentointi, joka antaa huoltajille mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintakulttuuriin, opetukseen ja opetussuunnitelman toteuttamiseen, erityisesti oppilashuoltoon, kodin- ja koulun väliseen yhteistyöhön ja käyttäytymiseen liittyviin osioihin. Vaikuttamisen toimintatavoista ja käsiteltävistä sisällöistä päätetään ja sovitaan lukuvuosittain. Koulun opetussuunnitelma, erilaiset suunnitelmat ja ohjeet ovat nähtävissä verkossa. Luvussa 5 on yhteistyöstä huoltajien kanssa kootusti, mutta siitä on useissa muissakin opetussuunnitelman luvuissa. Sosiaali- ja terveystoimen osallisuus Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimella on työntekijöitä Rauman normaalikoulussa: terveydenhoitaja, kuraattorit ja psykologi sekä tarvittaessa lääkäri ja lastenpsykiatri. Heistä terveydenhoitaja, kuraattorit ja psykologi osallistuvat koulun oppilashuoltoryhmän työskentelyyn. 10

12 Rauman normaalikoulun oppilashuoltotyöryhmässä on edustus sekä Vanhempainyhdistyksen määrittämällä vanhempien edustajalla että sosiaali- ja terveystoimen edustajilla. Oppilashuoltoryhmä käsittelee opetussuunnitelman oppilashuollollisen osuuden ja tekee siihen tarvittavat muutosehdotukset. Sosiaali- ja terveystoimen edustajilla on mahdollisuus vaikuttaa koulun opetussuunnitelmaan, erityisesti kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön liittyviin osioihin, koulun toimintakulttuuriin ja muihin koulun toimintaa määrittäviin suunnitelmiin. Luvussa 5 on sosiaali- ja terveystoimen ja muiden koulun ulkopuolisen organisaation palveluksessa olevien koulussa toimivien työntekijöiden toimenkuvasta ja vastuista. Opetussuunnitelman arviointi, kehittäminen ja päivittäminen Opetussuunnitelman ja työsuunnitelman valmistelusta ja arvioimisesta on suunnitelma, jossa luetellaan tarkemmin ne tahot, jotka osallistuvat eri sisältöjen käsittelemiseen ja kehittämiseen. Rauman normaalikoulun toiminnan suunnittelu, arviointi, kehittäminen ja asiakirjojen päivittäminen. Rauman normaalikoulun laatukirja Rauman normaalikoulussa kehitetään perusopetuksen laatua Opetus- ja kulttuuriministeriön laatukriteerejä hyväksi käyttäen. Vastuu muutosten tekemisestä opetussuunnitelmaan Opetussuunnitelman perusteisiin tehtävien muutosten seuraaminen kuuluu koulun johdolle, joka toimeenpanee vaadittavien muutosten tekemisen Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman ja siihen tehtävät muutokset hyväksyy Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani Yhteistyö perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisesta Rauman normaalikoulussa Rauman normaalikoulu on yhtenäiskoulu, jossa opetetaan vuosiluokkia 1-9. Tiedonsiirto kaikissa siirtymävaiheissa koskee pääasiallisesti oppilaan oppimiseen liittyviä asioita. Vastuullinen henkilö siirtymävaiheessa on aina tietoja luovuttava. Oppilashuollollisten asioiden siirtämisestä sovitaan huoltajien ja oppilashuoltohenkilöstön kesken ja toimitaan aina ensisijaisesti yhteistyössä. Yhteistyösäännöstä poiketen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan (23 2 mom.) oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Perusopetuslain mukaan (40 2 mom. (1288/2013)) heillä on lisäksi oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetuksen järjestäjälle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 11

13 Esiopetuksesta perusopetukseen Rauman kaupungin ylläpitämä esiopetusryhmä Taikatakki toimii normaalikoulun tiloissa. Kouluun tulee oppilaita myös muista kaupungin esiopetusryhmistä. Yhteistyötä esiopetusryhmä Taikatakin ja alkuopetuksen sekä muiden vuosiluokkien välillä on lukuvuoden aikana eri muodoissa liittyen koulun arjen työhön. Oppilaaksi siirtyminen normaalikouluun sisältää tietojen siirron esiopetuksesta alkuopetukseen. Tästä ja siihen liittyvistä vastuista ja käytänteistä on tarkemmin määritelty arvioinnin luvussa 6 ja myös tuen osuudessa, luvussa 7, koska kyse on oppilaan osaamisen arvioinnista ja jatkumosta esiopetuksesta perusopetukseen. Vastuullinen henkilö tietojen siirrossa on esiopetusryhmän lastentarhanopettaja. Tiedonsiirrossa siirtymävaiheessa noudatetaan Rauman kaupungin hyväksymiä toimintatapoja ja periaatteita. Normaalikoulun sisällä siirtyminen toiselta luokalta kolmannelle luokalle Normaalikoulussa nivelkohdassa toiselta luokalta kolmannelle luokalle siirryttäessä ei opetuksen järjestäjä vaihdu. Siirtymävaiheesta on enemmän arvioinnin luvussa 6, vuosiluokkakokonaisuuksissa ja tuen luvussa 7. Alakoulusta yläkouluun Osa normaalikoulun oppilaista siirtyy vuosiluokille 7-9 toiseen kouluun. Tästä yhteistyöstä, vastuista ja käytänteistä on tarkemmin arvioinnin ja tuen osuudessa. Vastuullinen henkilö tietojen siirrossa on 6. luokan luokanopettaja. Tiedonsiirrossa noudatetaan Rauman kaupungin hyväksymiä toimintatapoja ja periaatteita. Perusopetuksesta jatko-opintoihin Rauman normaalikoulun opinto-ohjaaja on jatko-opintoihin siirryttäessä vastuullinen henkilö, mikäli oppilaalla ei ole ollut tuen tarvetta. Tuen oppilaiden kohdalla 7-9- luokkien erityisopettaja tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa. Tarkemmin siirtymävaiheen yhteistyöstä on tuen, arvioinnin ja oppilaanohjauksen osuudessa. Tiedonsiirrossa noudatetaan Rauman kaupungin hyväksymiä toimintatapoja ja periaatteita. Koulun sisällä tehtävä yhteistyö vuosiluokalta toiselle siirryttäessä ja opettajien vaihtuessa Opettaja huolehtii tiedottamisesta, tiedonsiirrosta ja yhteistyöstä huoltajien kanssa opettajien vaihtuessa eri tilanteissa. Opettajan ollessa esteellinen tiedonsiirtojen suhteen, vastuu tarvittavista järjestelyistä kuuluu perusopetuksen rehtorille. Käytäntö opettajien vaihtuessa opetusryhmissä vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 ja siirryttäessä vuosiluokalle 7 Opetusryhmän siirtyessä toiselle vakituisessa työsuhteessa olevalle tai vähintään lukukauden opetusryhmää opettavalle opettajalle, siirtää edellinen opettaja hänelle ryhmää ja yksittäisiä oppilaita koskevat opetuksen kannalta tarvittavat tiedot. Oppilashuoltoon liittyvässä tiedonvälityksessä toimitaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti. Opetusryhmälle aloitettavan uuden oppiaineen opettajalle järjestettävässä tiedonsiirtokeskustelussa on mukana myös erityisopettaja, mikäli oppilaan tuen tarve on huomioitava kyseisessä oppiaineessa. 12

14 Mikäli ryhmä jää opettajan opetukseen vähintään lukuvuoden ajaksi, hän pitää vanhempainvartit niiden huoltajien ja oppilaiden kanssa, joiden kohdalla on tuen tarvetta joko oppimisessa, oppilashuollollisesti tai muusta syystä Opetuksen järjestäminen Rauman normaalikoulussa Opetus järjestetään vuosiluokittain etenevänä. Opetusta kehitetään vuosiluokkiin sitomattomasti etenevän opetuksen suuntaan erilaisten kokeilujen kautta. Kokeiluista, joissa oppiaineen opetus järjestetään vuosiluokkiin sitomattomasti, ilmoitetaan huoltajille kyseistä kokeilua toteuttavan opettajan toimesta. Kokeilut kirjataan ja kuvataan työsuunnitelmassa ja niiden toteuttamisesta päättää johtava rehtori, jonka vastuulla on hankkia kaikki muut kokeilun mahdollisesti edellyttämät luvat. Opetussuunnitelma on laadittu pääosin ainejakoisesti ja opetuksen eheyttämisestä ja eheyttävistä monialaisista oppimiskokonaisuuksista on säädetty tässä opetussuunnitelmassa luvussa 4 ja normaalikoulun työsuunnitelmassa. Painotukset Rauman normaalikoulussa annetaan oppilaiden tekemän linjavalinnan mukaan taitopainotteista opetusta, jolloin oppilaiden opetuksessa korostuvat taitoaineiden työtavat ja vaihtelevat ilmaisumahdollisuudet. Tästä linjavalinnasta käytetään Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa nimitystä taitopainotteinen linja tai lyhyesti taitolinja. Taitopainotteisen opetuksen osuus on kirjattu opetussuunnitelmaan kunkin taitoaineen sisältöihin. Painotuksen toteutumisesta tuntijaossa on jäljempänä tässä luvussa. Rauman normaalikoulussa annetaan oppilaiden tekemän linjavalinnan mukaan laajamittaista kaksikielistä opetusta, kohdekielenä englanti. Tällöin vähintään 25 % perusopetuksen koko oppimäärän opetuksesta järjestetään kohdekielellä. Tästä linjavalinnasta käytetään Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa nimitystä kielipainotteinen linja tai lyhyesti kielilinja. Kielipainotteisen linjan opetuksesta on tarkemmin luvussa 10. Painotuksen toteutumisesta tuntijaossa on jäljempänä tässä luvussa. Valinnaiset aineet Rauman normaalikoulussa voi valinnaisena aineena valita ensimmäiseltä luokalta alkaen edellä kuvatun taitopainotteisen linjan tai kielipainotteisen linjan. 7. luokalta alkaen oppilas voi opiskella laajennettua englannin kieltä. Painotusten toteutumisesta on tuntijakotaulukossa. Oppilaille tarjotaan valinnaisia aineita 8. luokalta alkaen 2 vuosiviikkotuntia seuraavissa aineissa: liikunta (2 kurssia), musiikki, kuvataide, käsityö (2 kurssia), kotitalous, ilmaisutaito, tietotekniikka, saksa ja ranska. Valinnaisaineiden ryhmien toteutuminen riippuu oppilaiden valintojen jakautumisesta. Tuntijako Tuntijako 2016 opetussuunnitelmaan on esitetty seuraavalla sivulla olevassa tuntijakotaulukossa. 13

15 Rauman normaalikoulun tuntijako ( ) luokka-aste yht. Äidinkieli ja kirjallisuus valtakunnallinen minimi A-kieli valtakunnallinen minimi B-kieli valtakunnallinen minimi Matematiikka valtakunnallinen minimi Ympäristöoppi 0,5 0,5 0,5 0,5 2 Biologia ja maantieto 0,5 0,5 0,5 0, valtakunnallinen minimi 7 Fysiikka ja kemia 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0, valtakunnallinen minimi 7 Terveystieto 0,5 0,5 0,5 0,5 0,5 0, valtakunnallinen minimi 3 Ympäristö- ja luonnontietoaineet yht valtakunnallinen minimi Uskonto ja elämänkatsomustieto ,5 1, valtakunnallinen minimi Historia ja yhteiskuntaoppi valtakunnallinen minimi Musiikki valtakunnallinen minimi Kuvataide valtakunnallinen minimi Käsityö valtakunnallinen minimi Liikunta valtakunnallinen minimi Kotitalous 3 3 valtakunnallinen minimi 3 3 Taito- ja taideaineet valinnainen 2 2-7* valtakunnallinen minimi Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 valtakunnallinen minimi 2 2 Valinnaiset aineet /1 4/5 4/5 8/11 valtakunnallinen minimi 9 9 Kokonaistuntimäärä /30 30/31 31/32 228/231 valtakunnallinen minimi Vapaaehtoinen A2-kieli valtakunnallinen minimi Vapaaehtoinen B2-kieli valtakunnallinen minimi 4 4 Tuntijaossa valtakunnallisen minimituntimäärän ylittävä tuntimäärä näkyy vihreällä: 1-6 luokilla on lisätunteja musiikissa (+4), kuvataiteessa (+2) ja käsityössä (+4). *Valinnaisuudesta on vuosiluokilla 3-6 käytetty 1 vuosiviikkotunti kielipainotteisuuden toteuttamiseen. Taitopainotteisuus toteutuu seuraavasti: 3.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä käsityöhön, 4.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä musiikkiin, 5.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä liikuntaan ja 6.luokilla 1 vuosiviikkotunti lisäyksenä kuvataiteeseen. 14

16 Kieliohjelma Rauman normaalikoulun kieliohjelman mukaan A1- kielenä on englanti, jonka opiskelu aloitetaan 2. vuosiluokalla. Vapaaehtoisena A2 - kielenä on mahdollista valita saksa tai ranska. A2 kielen opiskelu aloitetaan 4. vuosiluokalla ja se jatkuu 9. luokalle asti. Pakollisena B1 kielenä on ruotsi, joka alkaa 6. vuosiluokalla. Vapaaehtoisena B2- kielenä on mahdollista valita saksa tai ranska 8. vuosiluokalta alkaen. pakollinen A1 -kieli vapaaehtoinen A2- kieli englanti saksa tai ranska alkaa 2. luokalla alkaa 4. luokalla pakollinen B1- kieli vapaaehtoinen B2- kieli ruotsi saksa tai ranska alkaa 6. luokalla alkaa 8. luokalla Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksesta, sen järjestämisestä, toimintatavoista, työn- ja vastuunjaosta, työskentelystä monialaisissa verkostoissa, kodin ja koulun yhteistyöstä ohjauksessa, työelämäyhteistyöstä sekä työelämään tutustumisen järjestelyistä on enemmän oppilaanohjauksen kohdalla luvussa 15 ja normaalikoulun ohjaussuunnitelmassa. Siirtyminen 2016 opetussuunnitelmaan Siirtyminen tähän opetussuunnitelmaan tapahtuu Opetushallituksen antaman määräyskirjan mukaan porrastetusti. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön vuosiluokkien 1-6 osalta Kuitenkin alkavana lukuvuonna kuudennella vuosiluokalla opetetaan ympäristöopin asemesta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) ja sen mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Seitsemännen vuosiluokan osalta opetussuunnitelma otetaan käyttöön , kahdeksannen vuosiluokan osalta ja yhdeksännen vuosiluokan osalta Opetussuunnitelman perusteiden lukujen 1-12 mukainen opetussuunnitelma otetaan käyttöön kaikilla vuosiluokilla lukuun ottamatta perusteiden lukuun 6 sisältyvää päättöarviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä sekä lukuun 12 sisältyviä perusopetuksen valinnaisuutta koskevia määräyksiä. Näiltä osin käyttöönotto tapahtuu vuosiluokittain porrastettuna siten kuin edellä todetaan. 15

17 16

18 LUKU 2 LUKU 2 PERUSOPETUS PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA PERUSTANA Normaalikoulun paikallinen sisältö Normaalikoulun paikallinen sisältö 17

19 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.4 Rauman normaalikoulun arvoperusta ja oppimiskäsitys Kuva arvoperustasta Kuva oppimiskäsityksestä Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen seuranta ja arviointi

20 LUKU 2 PERUSOPETUS YLEISSIVISTYKSEN PERUSTANA 2.4 Rauman normaalikoulun arvoperusta ja oppimiskäsitys Kuva arvoperustasta (kuva on suurempana kappaleen lopussa) Rauman normaalikoulun arvoperusta pohjautuu perusteiden tekstiosaan, mutta siitä on haluttu nostaa kuvan avulla keskeiset asiat. Koulukohtainen pohdinta valtioneuvoston asetuksen ja perusopetuslain määrittämistä opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista näkyy koulun omassa arvoperusta-kuvassa. Arvoperusta on muokkautunut v.2004 opetussuunnitelman arvoperustasta. Tekstiä kannattaa tarkastella yhdessä kuvan kanssa. Arvoperustasta löytyvät luontevasti yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet ja yhteys oppimiskäsitykseen. Rauman normaalikoulu: arvot ja oppiminen Pohjana perusarvot: HYVYYS, KAUNEUS JA TOTUUS Rauman normaalikoulun arvot ja oppiminen pohjaavat perusarvoihin hyvyys, kauneus ja totuus, joiden pohjalle arvoperustassa nostetut ihanteet, arvostukset ja inhimillisesi arvokkaaksi koetut asiat rakentuvat. 19

21 Maailmankansalaisuus Elinikäinen oppiminen Tulevaisuutta varten hyödyllinen opetus tarkoittaa, että oppilas suuntautuu maailmankansalaisuuteen ja asennoituu elinikäiseen oppimiseen jo hyvin varhain. Oppiminen nähdään jatkuvana ja kehitystä edistävän prosessina. Ihmisoikeudet Globaali vastuu Osallistuminen ja demokratia Oman kulttuurin arvostaminen Muiden arvostaminen Kestävä elämäntapa ja ekososiaalinen sivistys Mediataidot Kriittinen tiedonkäsittely Oppilaiden arvoihin halutaan juurruttaa tietoisuus ihmisoikeuksista, sekä oman kulttuurin ja muiden kulttuurien arvostaminen. Arvomaailmaan vaikuttavat oleellisesti oman kielen ja kulttuurin arvostaminen, sen näkeminen pohjana identiteetin kehittymiselle ja vahvistumiselle. Muiden kulttuurien rikkauden ymmärtäminen ja erilaisuuden hyväksyminen kulkee aina oman kulttuurin vaalimisen ja itsensä hyväksymisen kanssa rinnakkain. Suomalainen kulttuuri-identiteetti rakentuu sekä oman että muiden kulttuurien arvostamisesta. Globaali vastuu, kestävä elämäntapa ja ekososiaalinen sivistys ovat maapallon elinkelpoisena säilymisen kannalta keskeisiä arvokkaita asioita. Rauman normaalikoulu on Vihreä lippu koulu, jossa kestävä elämäntapa on esillä vuosittaisessa toiminnassa. Osallistumista ja demokratiaa toteutetaan oppilaiden monipuolisen osallisuuden kehittämisen kautta. Tieto- ja viestintäteknologinen opetus on koulun toimintakulttuurissa ollut keskeistä jo kauan. Mediataidot ja kriittinen tiedonkäsittely kuuluvat tietoyhteiskunnan arvostamiin osaamisalueisiin. Aikuisten välisessä yhteistyössä, jonka tavoitteena on lapsen kasvattaminen ja opettaminen, kohtaavat erilaiset arvomaailmat, jolloin yhteistyö niiden lähentämiseksi on lapsen kannalta tärkeää. Tarvitaan kasvuympäristössä toimivien ihmisten välistä vuorovaikutusta, jonka merkitys korostuu varsinkin huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä. Ovaalina kiertävä vihreä kehä kuvaa yhdessä hyväksyttyjä arvoja, joista tärkeänä tavoitteena on nähty turvallisuus koulussa ja kotona sekä lapsen tukeminen koulussa ja kotona. 20

22 Lapset ja huoltajat painottavat LAPSEN HUOMI- OIMINEN KIIREET- TÖMYYS TURVAL- LISUUS VAS- TUULLI- SUUS HYVÄ OPETUS Yhteisissä pohdinnoissa oppilaiden ja huoltajien kanssa ovat erityisesti nousseet esiin lapsen huomioiminen, kiireettömyys, turvallisuus, vastuullisuus ja hyvä opetus. Vaikka kuvassa kyseiset asiat on ilmaistu lasten ja huoltajien painottamina, ovat ne myös koulun henkilöstön mielestä keskeisiä ja tärkeitä. Turvallisuuden painottaminen toisen kerran (ensimmäinen kuvaus oli ovaalikehällä) ajatellaan tässä yhteydessä tarkoittavan lapsen henkilökohtaisesti kokemaa turvallisuuden tunnetta. Isolla kehällä turvallisuuden voidaan ymmärtää tarkoittavan fyysistä ja henkistä turvallisuutta, joka taataan koulun toiminnan organisoitumisen ja ohjeistuksen kautta jokaiselle kouluyhteisön jäsenelle. KUNNIOITUS ON KAIKEN KASVATTAMISEN JA IHMISEKSI KASVAMISEN PERUSTA Kuvassa on nostettu keskeiseksi käsitteeksi arvoperustassa kunnioitus. Perusnäkemys kasvattamisessa on, että ilman kunnioitusta ei voi auttaa lasta ihmiseksi kasvamisessa. Inhimillisen elämän eräs tärkeimmistä asioista on toisen ihmisen olemassaolon kunnioittaminen ja mielipiteiden merkityksellisyys ja arvokkuus. Kunnioitus on vastavuoroisuuteen ja luottamukseen perustuvaa ja sen tulee koskea kaikkea inhimillistä elämää ikään, rotuun tai mielipiteeseen tai muuhun erilaisuuteen katsomatta. Kunnioitus tarkoittaa myös lapsen elämän ja kehityksen ainutlaatuisuuden ja merkityksellisyyden ymmärtämistä ja vaalimista. TOIMIMALLA OIKEUDENMUKAISESTI SAAT MYÖS KUNNIOITUSTA OLE HYVÄ ESIKUVA Kaikkia samanlaisia värillisiä koholaattoja kuvassa tarkastellaan aina aikuisen toiminnalle asetettujen tavoitteiden kautta. Aikuisen tulee olla oikeudenmukainen. Tällä tavoitteella on yhteys myös hänen saamaansa kunnioitukseen lasten taholta. Esikuvana oleminen on arvokas ja merkityksellinen asia. tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta vaaliva rehellinen ja oikeudenmukainen sosiaalinen yhteisön jäsen Lapsi muodostaa käsityksensä aikuisten arvomaailmasta ja aikuisena olemisesta omien havaintojensa ja kokemustensa pohjalta. Jos halutaan lapsen kehittyvän sosiaaliseksi yhteisön jäseneksi, rehelliseksi ja oikeudenmukaiseksi sekä tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta vaalivaksi, voidaan sitä parhaiten opettaa olemalla itse edellä kuvatun kaltaisia. Demokratiaa on opeteltava ja sen tulee toteutua koulussa, että oppilaista kehittyisi oikeudenmukaisia maailmankansalaisia. 21

23 KANNUSTA innosta uteliaisuuteen kannusta luovuuteen auta uskomaan omiin kykyihinsä rohkea, osallistuva haluaa oppia uutta yrittäjähenkinen Kannustamisen merkityksellisyyttä on kuvassa korostettu erityisesti uteliaisuuteen innostamisena, jolloin halu oppia koko ajan uutta lisää oppimisesta syntyvää iloa ja rohkeutta tarttua haasteisiin ja saada kokemuksia oman elämän hallinnasta osallistumisen kautta. Tässä on yhtymäkohta jäljempänä esitettyyn oppimiskäsitykseen. Kun lasta kannustetaan luovuuteen, häntä autetaan uskomaan omiin kykyihinsä ja siten luodaan pohja yrittäjähenkisyydelle. Aikuinen antaa lapselle eväät sisäisen motivaation kehittymiselle kannustamalla häntä. ANNA VASTUUTA JA VAPAUTTA motivoi opiskelemaan eri tavoin rohkaise kokeilemaan ja osallistumaan vastuullinen iloitsee oppimisesta Vastuullinen asenne oppimiseen ja työhön muodostuu, jos saa itse ottaa vastuuta suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista tai toteuttaa kokonaan omista kiinnostuksen kohteista lähteviä asioita. Tämä yhdentyy oppimisen uudistamiseen ja oppimiskäsitykseen, jossa oppilailla on aktiivinen rooli. Vastuullisuuteen kasvaminen voi olla pitkä prosessi. Opiskelemaan motivointi vapauksia ja vastuuta antamalla (lapsen ikäkausi huomioiden) johtaa usein vastuullisuuden kehittymiseen. Luottamuksen osoittaminen on tärkeää kuten myös rohkaiseminen kokeilemaan ja osallistumaan. Onnistumisista ja myös epäonnistumisten tuottamista uusista haasteista syntyy oppimisen ilo, jota erityisesti painotetaan oppimiskäsityksessä. KESKUSTELE JA OHJAA ohjaa tiedoissa ja taidoissa osaa ajatella ja oppia Lapsi tarvitsee ohjausta ja tukea. Oppimisessa vertaistuki ja oppiminen toisilta ovat entistä tärkeämpiä, mutta aikuisen läsnäololla ja kyvyllä nostaa esiin halu kehittyä tiedoissa ja taidoissa voi joidenkin oppilaiden kannalta olla suuri merkitys. Toiset aktivoituvat ja innostuvat luonnostaan sisäisen motivaation ja vertaisryhmän avulla, mutta jotkut tarvitsevat tukea enemmän löytääkseen oman tapansa oppia oppimaan ja tunnistamaan oma erityislaatuisuutensa ja oppimistyylinsä. 22

24 ohjaa terveisiin elämäntapoihin opeta arjen taitoja hyvinvoiva ihminen Aikuisten tehtävänä on myös ohjata terveisiin elämäntapoihin ja opettaa arjen taitoja. Tavoitteena on hyvinvoiva ihminen, joka osaa huolehtia itsestään. Terveyden arvostamisen oppiminen on lasten ja nuorten ohjauksessa tärkeää. HYVÄKSY JA RAKASTA auta löytämään onnellisuus ihmissuhteista opeta tunnetaitoja auta kestämään vastoinkäymisiä henkisesti tasapainoinen Lapsi tarvitsee aikuisen hyväksyntää ja rakkautta, jotta hänestä tulisi onnellinen ja iloinen, henkisesti tasapainoinen ihminen. Kyse on inhimillisesti arvokkaiksi koetuista asioista. Onnellisuuden löytäminen ihmissuhteista on tärkeää ja siihen tarvitaan tunnetaitojen opettamista. Vastoinkäymisten ja niihin liittyvän pettymyksen kestäminen on eräs terveen elämänhallinnan piirre, joka kehittyy aikuisen antaman tuen ja hyväksymisen avulla vaikeassa tilanteessa. Tasapainoisessa elämässä vastoinkäymiset ja onnellisuuden kokemukset vaihtelevat ja niihin liittyviä tunteita kyetään kestämään. Lapsesta kasvaa aikuinen, joka ymmärtää ja osaa arjessa huolehtia fyysisestä ja psyykkisestä terveydestään. Lapsi tuntee olevansa ainutlaatuinen yksilö, jolla on ehjä minäkuva ja terve itsetunto. Lapsi kasvaa tasapainoiseksi ja hänen minäkuvansa kehittyy ehjäksi, jos häntä kunnioitetaan ja jos häntä ohjaavilla aikuisilla on kannustava, ohjaava ja hyväksyvä asenne. Terveen kehityksen takaamiseksi lapsella on oltava myös mahdollisuus leikin kautta oppia elämisen taitoja ja uusia asioita yhdessä muiden lasten kanssa. Terve itsetunto ja kokemus omasta ainutlaatuisuudesta vahvistavat kehittymistä aikuiseksi, joka tuntee selviytyvänsä arjen ja tulevaisuuden haasteista ja kokee tyydytystä omasta olemassaolostaan ja oppii tunnistamaan oman osaamisensa sekä uskaltaa ottaa uusia haasteita vastaan. 23

25 2.4.2 Kuva oppimiskäsityksestä (kuva on suurempana kappaleen lopussa) Oppimiskäsitys Rauman normaalikoulussa on opetussuunnitelman perustetekstin mukainen, mutta sitä on havainnollistettu kuvalla, josta oppimiseen liittyvät elementit ja oppimiskäsitys kokonaisuutena avautuvat eri tavoin tarkasteltuna. Oppilaiden kanssa voidaan valita mietinnän kohteeksi vain jotkut elementit, jotka sopivat oppilaan ikätasoon ja kykyyn ymmärtää käsitteet. Elementeille on siksi valittu kuvaan eri värejä. Tavoitteellinen elinikäinen oppiminen Oppilas on aktiivinen toimija OPPIMISEN ILO MYÖNTEISET TUNNEKOKEMUKSET UUTTA LUOVA TOIMINTA Kuten arvopohjassakin, on oppimiskäsityksessä keskeisenä elinikäinen oppiminen ja korostetaan, että oppiminen on tavoitteellista ja siihen kuuluu oppimisen ilo. Myönteiset tunnekokemukset ovat tärkeitä ja oppiminen nähdään uutta luovana toimintana. Oppilas on aina aktiivisen toimijan roolissa. 24

26 TAHTO AJATTELEMINEN SUUNNITTELEMINEN TUTKIMINEN ARVIOINTI ITSEOHJAUTUVUUS Oppimisen ytimen ulkopuoliselle kehälle on tuotu käsitteet, jotka liittyvät oppimisprosessiin. Oppimiseen on liityttävä tahto, on opittava suunnittelemaan ja ajattelemaan ja löytämään ongelmia tai ratkaisuja tutkimisen kautta. Oppimisprosessia opitaan arvioimaan ja tavoitteena on itseohjautuvuus. Tärkeää on tahto ja taito toimia ja oppia vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tietojen ja taitojen oppiminen vaatii sinnikästä harjoittelua. Kiinnostuksen kohteet laajenevat. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Ongelmanratkaisu on kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Tarkennukset edelliseen kohtaan täydentävät oppimisprosessia, joka kehittyy jatkuvasti uusien kokemusten myötä. Oppiminen vaatii työtä ja tapahtuu vuorovaikutuksessa. Tavoitteena on, että oppiminen avaa erilaisia näkökulmia, eikä ole vain asioiden ulkoa opettelua. Oppiminen kokemuksena ja prosessina palkitsee itsessään, eikä huomio kiinnity pelkästään tuotokseen, sen arvostamiseen tai arvosteluun. Arviointi on monipuolista ja sen tavoitteena on oman oppimisen tuntemisen kehittyminen ja sen merkityksen ymmärtäminen vuorovaikutuksellisessa kokonaisuudessa. Arvioinnista ja sen yhteydestä oppimiskäsitykseen on enemmän luvussa 6. Oppilas oppii ASETTAMAAN TAVOITTEITA yksin ja yhdessä. Oppilaan LUOVA JA KRIITTINEN AJATTELU kehittyvät yhdessä oppien. Oppilas oppii ENNAKOIMAAN JA SUUNNITTELEMAAN oppimisen eri vaiheita Oppilas oppii REFLEKTOIMAAN oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Oppilas oppii TYÖSKENTELY- JA AJATTELUTAITOJA Oppilas oppii RATKAISEMAAN ONGELMIA yksin ja yhdessä. Oppimisprosessille asetetaan selkeitä tavoitteita, joiden avulla oppilaan kyky oppia kehittyy. Tavoitelauseiden avulla voi kehittää ja toteuttaa esimerkiksi vertais- ja itsearviointia, jossa huomio ohjautuu oppimistaitoihin. Rohkaiseva OHJAUS Monipuolinen ja myönteinen realistinen PALAUTE Oppilasta OHJATAAN tiedostamaan omat tavat oppia ja käyttämään tietoa oppimisen edistämiseen. Häntä OHJATAAN liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Oppilasta OHJATAAN ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. 25

27 Opettajan rooli näyttäytyy ohjaajana ja oppimisen tukijana. Ohjausta ja palautetta on kuvattu nuolilla. Palautteen saamista korostetaan ja sitä antavat myös muut kuin opettaja. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua. Oppiminen on yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli, kehollisuus ja aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Minäkuva, pystyvyyden tunne ja itsetunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa. Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset itsestä oppijanan ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppimisen anti ihmiselle on merkityksellistä ja se rakentaa ihmistä kokonaisuutena sekä yksilönä, että yhteisön jäsenenä. Oppimisen kokonaisvaltaisuuden ymmärtäminen on tärkeää. Tavoitteena on oppimisprosessissa tukea ja vahvistaa oppilaan positiivista käsitystä itsestään. Oman oppimisensa asiantuntijuus ja onnistumisen kokemukset vahvistavat pystyvyyden tunnetta, joka johtaa positiiviseen kehään itsensä aktiivisessa kehittämisessä kohti elinikäistä oppimista Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen seuranta ja arviointi Koulussa tehdään oppilaille ja huoltajille kysely koulun arvoperustan toteutumisesta oppilaan perusopetusaikana ainakin 3 kertaa. Kyselyn ajankohdasta päätetään työsuunnitelmassa (tarkoittaa lukuvuosisuunnitelmaa). Kyselyyn voidaan tehdä poikkeus, mikäli esim. muita huoltajille ja oppilaille tehtäviä kyselyjä lukuvuoden aikana on jostakin syystä tavanomaista enemmän. Kyselytapaa voidaan vaihdella tarvittaessa. Ryhmästä, joka huolehtii kyselystä tai arvioinnista muulla tavalla, on määrätty Rauman normaalikoulun suunnitelmassa koulun toiminnan suunnittelemisesta, arvioimisesta ja kehittämisestä sekä asiakirjojen päivittämisestä. Suunnitelma on osa työsuunnitelmaa. 26

28

29 28

30 LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET Normaalikoulun paikallinen sisältö

31 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.4 Rauman normaalikoulun opetusta tukevat suunnitelmat ja paikalliset painotukset Opetusta tukevat paikalliset suunnitelmat: Vihreä lippu ja Unesco Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen seuranta Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuvana Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet vuosiluokkakokonaisuuksien jatkumona

32 LUKU 3 PERUSOPETUKSENTEHTÄVÄ JA YLEISET TAVOITTEET 3.4 Rauman normaalikoulun opetusta tukevat suunnitelmat ja paikalliset painotukset Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa on sisältönä opetussuunnitelman perusteiden luvun 3. teksti. Koulukohtainen pohdinta valtioneuvoston asetuksen ja perusopetuslain määrittämistä opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista näkyy koulun omassa arvoperusta-kuvassa, joka on luvussa Opetusta tukevat paikalliset suunnitelmat: Vihreä lippu ja Unesco Vihreä lippu kestävää kehitystä koulun arkeen -suunnitelma Rauman normaalikoulu on Vihreä lippu koulu, joka toteuttaa lukuvuosittain valtakunnallisia teemoja ja tavoitteita sekä omia koulukohtaisia tavoitteita. Vihreä lippu suunnitelma on laadittu erikseen. Suunnitelman sisältöjä tarkennetaan tarvittaessa työsuunnitelmassa. Unesco-toimintaan ja kulttuurikasvatukseen liittyvä kulttuuriperintökasvatuksen suunnitelma Rauman normaalikoulu on hyväksytty Unesco kouluksi, joka toteuttaa erikseen laadittua kulttuuriperintökasvatuksen suunnitelmaa. Suunnitelman sisältöjä tarkennetaan tarvittaessa työsuunnitelmassa. (LINKKI Unesco materiaaliin Edellä kuvatut opetusta tukevat suunnitelmat ovat mukana monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa. Toteutuksesta on tarkemmin luvussa Laaja-alaisen osaamisen paikalliset painotukset Laaja-alaisen osaamisen seitsemästä osa-alueesta painottuvat Rauman normaalikoulussa jotkut osaalueet muita enemmän. Painotusta on selvennetty lisätekstillä. 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Kulttuuriperinnön arvostaminen painottuu Unesco toiminnan suunnitelman toteuttamisen kautta. Vanhan Rauman ja Sammallahdenmäen kuuluminen maailmanperintökohteisiin antaa vahvaa paikallista painotusta. Rauman normaalikoulu sijaitsee perinteisellä seminaarialueella, Myllymäellä, joka Museoviraston mukaan kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin, Sen rakennukset ovat nykyisin suojeltuja. Kielitaidon merkitystä edistetään koulun painotuksen mukaan kielipainotteisella linjalla sekä muulla kielitarjonnalla. 3. Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot 4. Monilukutaito 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 31

33 Tieto- ja viestintäteknologia painottuu Rauman normaalikoulussa. Harjoittelukouluilla on yhteinen Suomen harjoittelukoulujen tieto- ja viestintäteknologinen (TVT) strategia sekä yhteinen tavoitteisto ohjelmointipolku tieto- ja viestintäteknologiselle ohjelmoinnille sekä oppilaiden osaamistasojen kuvaus. 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Kestävän tulevaisuuden rakentaminen painottuu Vihreä lippu ohjelman kautta Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutuminen ja toteutumisen seuranta Oppilaiden itsearviointi ja vertaisarviointi Laaja-alaisen osaamisen toteutumisen arviointi ja seuranta tehdään oppilaiden suorittaman itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla. Tavoitteena on vuorovaikutuksen lisääminen, kokemusten jakaminen ja eriikäisten oppilaiden tekemän yhteistyön lisääminen. Oppilaat asettavat tavoitteita laaja-alaiselle osaamiselleen ja arvioivat omia ja toisten oppimia taitoja ja suunnittelevat erilaisia arviointitapoja. Suunnittelussa ja arvioinnissa huomioidaan myös koulun ulkopuolella tapahtunut oppiminen. Opettajien itsearviointi ja oppilaiden tekemä opettaja-arviointi Opettajat arvioivat oman toimintansa onnistumista. Myös oppilaat antavat opettajalle arvioinnin laajaalaisen osaamisen ohjaamisesta. Toteutumisen ja arviointitietojen hyödyntäminen Lukuvuoden lopussa oppilaat tekevät yhteenvedon omien taitojensa kehittymisestä yksilöllisesti ja luokkatasoisesti. Yhteenvedon tekemisen muodon oppilaat suunnittelevat ja toteuttavat itse. Luokkakohtaiset yhteenvedot arkistoidaan ja ne esitellään kouluyhteisössä. Oppilaille varataan mahdollisuus jakaa omia kokemuksiaan eri-ikäisten oppilaiden kanssa. Huoltajille välitetään arviointituloksia lukuvuoden lopulla ja opettajakunta tarkastelee saatuja tuloksia ja suunnittelee muutoksia tarvittaessa. Tarkennukset tehdään työsuunnitelmaan, joka on keskeisiltä osiltaan myös huoltajien tarkasteltavissa ja kommentoitavissa. Suunnitelman toteuttamisesta keskustellaan lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa. Arvioinnista on enemmän luvussa 6. ja laaja-alaisen osaamisen tavoitteista on oppiaineiden osuuksissa. Seuraavalla sivulla on Opetushallituksen laatima kuva laaja-alaisesta osaamisesta opetussuunnitelman perusteisiin liittyen (OPS2016). 32

34 3.4.4 Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet kuvana Perusopetuksen tavoitteet ja laajaalainen osaaminen tiedot taidot arvot asenteet tahto Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen L7 Työelämätaidot ja yrittäjyys L6 Ajattelu ja oppimaan oppiminen L1 Laaja-alainen osaaminen Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen L5 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu L2 Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot L3 Monilukutaito L Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet vuosiluokkakokonaisuuksien jatkumona Opetussuunnitelman perusteissa on vuosiluokkakokonaisuuksittain esitetty laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Niihin perustuen on Rauman normaalikoulussa laadittu kuvaus tavoitteista jatkumona. Tavoitteena on tukea oppilaiden kokonaiskäsitystä ja helpottaa arvioinnin suunnittelua eri vuosiluokilla. Jatkumot on esitetty kunkin laaja-alaisen osaamisen osa-alueen kokonaisuutena. Tieto- ja viestintäteknologisesta osa-alueesta ei ole tehty tavoitejatkumoa, koska harjoittelukouluilla on laadittu oppilaiden oma ohjelmointipolku ja osaamistasot, joita voidaan käyttää arvioinnissa. 33

35 LI Ajattelu ja oppimaan oppiminen MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY OMIIN NÄKEMYKSIIN LUOTTAMINEN 1-2 luokat Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen, oman identiteetin muotoutumiseen. Mielikuvitus ja oppimisen ilo Minua rohkaistaan ja kannustetaan, että * Opin tuottamaan ja kehittelemään ideoita yhdessä muiden kanssa. *Esittelemme työn tuloksia ja pohdimme missä on onnistuttu ja mistä tietää, että on onnistunut. Saan tukea muilta ja huomaan, että kaikilla on paljon opeteltavaa. Minua ohjataan ja innostetaan, että *Kiinnostun ympäröivän maailman ilmiöistä. *Opin jäsentämään, nimeämään ja kuvaamaan ympäristöä. *Kyseenalaistan havaitsemiani asioita. *Huomaan ristiriitaisuuksia tai epäselvyyksiä. Ryhmässä opin myös toisilta. 3-6 luokat Tavoitteena on, että oppilaan osaamisen kehittyminen vahvistaa edellytyksiä itsensä tuntemiseen ja arvostamiseen sekä oman identiteetin muotoutumiseen. Identiteetti rakentuu vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja ympäristön kanssa. Oppimaan oppimisen taidot Minua ohjataan ja neuvotaan esimerkkien avulla, että *Huomaan, että tieto voi rakentua monella tavalla. *Osaan työskennellä yhdessä. *Opin toisilta. *Käytän kuvittelukykyäni luoviin ratkaisuihin. *Uskallan rohkeasti ylittää rajoja luodessani uutta. Opin luottamaan muihin oppilaisiin ja uskallan kokeilla. Minua innostetaan luottamaan itseeni, että *Kehityn tunnistamaan erilaisia näkökulmia. *teen oivalluksia. *Harjaannun kriittiseen ajatteluun. *Kuuntelen toisten näkemyksiä ja pohdin omaa sisäistä tietoani. Ryhmässä opin, että omat näkemykseni ovat erilaisia kuin muilla ja on erilaisia tapoja ajatella. 7-9 luokat Tavoitteena on auttaa nuorta jäsentämään sekä omaa kehitystään että ympäröivää maailmaa. Luodaan mahdollisuuksia itsetuntoa vahvistaviin osaamisen ja onnistumisen kokemuksiin ja ohjataan näkemään realistisesti myös kehittymistarpeensa. Oma erityislaatu ja vahvuudet SYSTEEMINEN AJATTELU AKTIIVINEN ROOLI EETTINEN AJATTELU Minulle annetaan mahdollisuuksia ja innostetaan haastamaan työskentelyyn, jossa *Kuuntelen itseäni ja toisia, näen asiat myös toisten silmin. *Löydän vaihtoehtoja ja luovia ratkaisuja. *Pohdimme tiedon rakentumisen erilaisia tapoja. *Esitämme omia ideoita. *Ratkaisen ongelmia, argumentoin itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. *Päättelen, teen johtopäätöksiä. *Huomaan asioiden vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä. *Pohdin oikeaa, väärää. *Pohdin hyvää elämää, hyveitä ja eettisen toiminnan periaatteita. Koen muiden kanssa työskentelyn innostavaksi, jaamme tietoa ja otamme haasteita vastaan. Minua ohjataan ja kannustetaan että * Perustelen ajatuksiani. * Luotan itseeni ja näkemyksiini. *Sovellan ulkopuolella opittuja taitoja koulutyössä. *Käytän kuvittelukykyäni uuden oivaltamiseen ja luomiseen. *Yhdistelen ennakkoluulottomasti eri näkökulmia. *Rakennan uutta tietoa ja näkemystä. *Käsittelen ja pohdin epäselvää ja ristiriitaista tietoa. Ryhmä arvostaa kaikkien osallistumista ja näkemyksiä ja tiedän olevani hyväksytty.

36 LUOVA JA TUTKIVA TYÖSKENTELYOTE MINÄ OPPIJANA Minua ohjataan ja neuvotaan miten *Teen tarkkoja havaintoja. *Etsin tietoa, *Kysyn, kuuntelen ja ihmettelen. *Oivallan, löydän uutta ja keksin. Harjoittelen ja kehityn yksin ja yhdessä muiden kanssa. Minulle annetaan esimerkkejä, ohjataan ja rohkaistaan miten *Harjoittelen tavoitteiden asettamista ja suunnittelemista. *Harjoittelen työskentelyn arviointia yksin ja yhdessä. *Havaitsen edistymistäni. *Tunnistan vahvuuksiani oppijana. *Iloitsen onnistumisestani. Saan jakaa kokemuksiani oppimisesta opettajan ja muiden oppilaiden kanssa ja oppia yhdessä. Minulle annetaan haasteita ja oppimiseni kehittyy, kun *Asetan kysymyksiä, haen niihin vastuksia itsenäisesti ja yhdessä. *Teen havaintoja. *Huomaan asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keskinäisiä yhteyksiä. *Hyödynnän tietolähteitä ja apuvälineitä mahdollisimman paljon. Muiden kanssa työskentely tukee työskentelyäni ja eri tietolähteiden ja apuvälineiden hyödyntämistä. Minä saan mahdollisuuksia, ohjausta ja tukea, kun *Harjoittelen tavoitteiden asettamista ja suunnittelemista. * Opettelen työskentelyn arviointia yksin ja yhdessä. * Tunnistan itselleni luontevimmat tavat oppia. *Kiinnitän huomiota opiskelutapoihini. *Huomaan säännöllisen harjoittelun vaikutuksen edistymiseeni. *Tunnistan vahvuuteni ja kehittämistarpeeni. Huomaan kehittyväni oppijana ja tiedostan erilaisten opiskelutapojen sopimisen itselleni ja muille. Minua tuetaan omassa oppimistavassani, että *Tuon rohkeasti esille omia kokemustietojani ja pohdin niiden merkitystä ajattelulleni. *Teen havaintoja ja harjaannutan havaintoherkkyyttäni koko ajan. *Haen tietoa monipuolisesti. *Tarkastelen asioita kriittisesti eri näkökulmista. Yhdessä tekeminen tukee ja auttaa näkemään oman oppimistapani arvokkaana. Minä saan kannustusta ja vahvistusta toimintatavoilleni, kun *Otan vastuuta opiskeluun liittyvien tavoitteiden asettamisesta ja suunnittelusta. * Otan vastuuta oman työskentelyprosessin ja etenemisen arvioinnista. *Tunnistan omat oppimis- ja opiskelustrategiani ja kehitän niitä tietoisesti. Minua ohjataan miten *Ohjaan omaa oppimistani. *Pystyn olemaan tarkkaavainen ja keskittynyt. *Hyödynnän teknologiaa ja apuvälineitä opiskelussani. Huomaan hallitsevani ja arvostavani oppimistani ja kannan vastuuta myös tulevasta opiskelustani. 35

37 L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY JA VUOROVAIKUTUS KULTTUURIYMPÄRISTÖ JA KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS 1-2 luokat Tavoitteena on rohkaista ja ohjata oppilaita myönteiseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhteistyö koulussa ja koulun ulkopuolella tarjoavat tilaisuuksia harjoitella toimimista monenlaisten ihmisten kanssa. Oppilaita kohdellaan arvostavasti ja ohjataan ystävällisyyteen ja hyviin tapoihin. Ystävällisyys ja hyvät tavat Minua rohkaistaan ja ohjataan, että * Opin suhtautumaan muihin myönteisesti *Opin tekemään yhteistyötä *Noudatan hyviä tapoja *Opin tuntemaan Lapsen oikeuksien sopimuksen pääperiaatteet ja pohtimaan yhdessä muiden kanssa niiden merkitystä omassa elämässämme ja toiminnassamme. Opettelen kunnioittamaan muita ja kaikkien oikeuksia. Minulle annetaan mahdollisuuksia *Tutustua läheiseen kulttuuriympäristöön ja sen kulttuuriseen monimuotoisuuteen. *Tutustua kulttuuriperintöön ja taiteeseen. *Tutustua kulttuuritarjontaan. *Pohtia yhdessä miten omaan ympäristöön ja sen kulttuuriin voi vaikuttaa. Saan tutustua kulttuuriympäristöön, kulttuuriperintöön ja kulttuuritarjontaan. 3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaat tuntemaan omat juurensa, kulttuuriperintönsä ja oppia arvostamaan niitä. Oppilaita rohkaistaan itsensä ilmaisemisessa ja kokemaan ilmaisun iloa. Heitä tuetaan kasvamaan monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi äidinkielellä ja muilla kielillä. Omat juuret ja ilmaisun ilo Minua ohjataan harjoittelemaan *Monipuolista vuorovaikutusta ja yhteistyötä. *Hyvää käytöstä. *Toisen asemaan asettumista. *Asioiden tarkastelemista eri näkökulmista Minua ohjataan *Tuntemaan ihmisoikeuksia (erityisesti Lapsen oikeuksien sopimus) koskevien sopimusten merkitys yhteiskunnassa ja maailmassa. *Kunnioittamaan ja puolustamaan ihmisoikeuksia. Kunnioitan muita ja ymmärrän, että ihmisoikeuksia on puolustettava. Minä saan mahdollisuuksia tutustua *Kouluyhteisön ja kotiseudun kulttuurin ennen ja nyt. *Kulttuuriympäristöön ja sen muutokseen ja moninaisuuteen. Minua ohjataan arvostamaan *Kulttuuriperintöä ja osallistumaan uuden kulttuurin luomiseen. Minä saan mahdollisuuksia *Kokea ja tulkita taidetta ja kulttuuria. *Analysoida mediakulttuuria. *Pohtia median vaikutuksia. 7-9 luokat Tavoitteena on tukea oppilaiden kulttuuriidentiteetin muodostumista ja kulttuurisesti kestävää elämäntapaa, joka perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Kunnioitus muita ihmisryhmiä ja kansoja kohtaan KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KULTTUURISESTI KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Minua ohjataan tunnistamaan ja pohtimaan *Eri kulttuurien, uskontojen ja katsomusten vaikutuksia yhteiskunnassa ja arjessa. *Ihmisoikeuksien vastaisia asioita, joita ei voida hyväksyä. Minua ohjataan *Tutustumaan keskeisiin ihmisoikeussopimuksiin ja niiden merkitykseen ja toteutumiseen maailmassa. Minua kasvatetaan *Asettumaan toisten asemaan. *Kohtaamaan muita ihmisiä arvostavasti ja noudattamaan hyviä tapoja. Ymmärrän ihmisoikeuksien merkityksen maailmassa. Minua ohjataan tuntemaan ja arvostamaan * Elinympäristöäni ja kulttuuriperintöäni ja siihen liittyviä arvoja. *Kulttuuria yhteisön ja yksilön hyvinvoinnin ylläpitäjänä. Saan mahdollisuuksia kokea ja tulkita *taidetta ja kulttuuria ja kulttuuriperintöä Saan tutustua *Kulttuuriperinnön monipuolisesti osallistua sen ylläpitoon ja uusintamiseen. Minua opetetaan *Analysoimaan mediaympäristöä ja arvioimaan sen 36

38 MUIDEN PERINTEET JA TAVAT OMA PERHE JA YHTEISÖ ILMAISU Minua ohjataan, että *Opin arvostamaan muiden perinteitä ja tapoja. *Voin saada kokemuksia kansainvälisyydestä. Ymmärrän, että omat tapamme voivat olla erilaisia kuin muilla. Minua ohjataan, että *Opin arvostamaan omaa perhettäni ja yhteisöäni. Opettelen ilmaisemaan itseäni. Minua ohjataan, että *Opin ilmaisemaan itseäni ja itselleni merkityksellisiä asioita eri tavoin. *harjoittelen monenlaista esiintymistä. Opettelen ilmaisemaan itseäni. Ymmärrän kulttuurin monimuotoisuuden. Minulle annetaan mahdollisuuksia *Kansainväliseen yhteistyöhön. *Erilaisten toimintatapojen ja kulttuurien vertailuun. Saan kokemuksia erilaisista kulttuureista olevien ihmisten kanssa yhteydessä olemisesta. Minua ohjataan tuntemaan, arvostamaan ja pohtimaan *Sosiaalisia ja kulttuurisia juuriani. * Uskonnollisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriani. * Oman taustani merkitystä ja paikkaa sukupolvien ketjussa. Tunnen omat juureni ja arvostan taustaani. Minua kannustetaan ja rohkaistaan *Kokeilemaan erilaisia ilmaisutapoja ja nauttimaan tekemisen ja ilmaisun ilosta. *Hallitsemaan ja arvostamaan omaa kehoa ja sen käyttöä ilmaisussa. *Ilmaisemaan itseäni vähäiselläkin kielitaidolla. Uskallan ilmaista itseäni. vaikutuksia Ymmärrän kulttuurin merkityksen. Minä saan mahdollisuuksia *Olla vuorovaikutuksessa eri kansallisuutta olevien ihmisten kanssa. Minua opetetaan kunnioittamaan *muita ihmisryhmiä ja kansoja. Osaan suhtautua arvostavasti ja kunnioittavasti kaikenlaisiin ihmisiin. Minua ohjataan näkemään *Erilaiset perheet, yhteisöt ja niiden kulttuurit voimavarana. Koen rikkautena muiden perheiden ja yhteisöjen erilaisuuden ja erilaisen kulttuurin. Minä harjoittelen ja minua kannustetaan *Ilmaisemaan mielipiteitäni rakentavasti *Toimimaan monenlaisissa esiintymis-, yhteistyö- ja vuorovaikutustilanteissa. *Käyttämään omaa kehoa ilmaisussa monipuolisesti. *Edistämään toiminnallani esteettisyyttä ja nauttimaan sen ilmenemismuodoista. Ilmaisen itseäni monipuolisesti. 37

39 L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot 1-2 luokat Tavoitteena on oppia omaan ja yhteiseen hyvinvointiin, turvallisuuteen ja arjen sujumiseen liittyviä perusasioita. Oman vastuunoton ymmärtäminen 3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaat ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Yhteisöllisen vastuun ymmärtäminen 7-9 luokat Tavoitteena on kasvattaa oppilaat ymmärtämään ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeys. Oppilaita ohjataan kestävän elämäntavan mukaisin valintoihin ja toimintatapoihin. Toimiminen yhteisön ja oman hyvinvoinnin hyväksi VASTUULLISESTI TOIMIVA MUISTA JA ISTESTÄ HUOLEHTIVA OPPILAS MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY JA VUOROVAIKUTUS TEKNOLOGIATAIDOT Minulle opetetaan * Yhteisiä pelisääntöjä *Hyviä tapoja *Antamaan kannustavaa palautetta myös muille Opettelen kannustavaa yhteistyötä muiden kanssa. Minulle annetaan mahdollisuus tutkia *Arjen teknologiaa ja sen merkitystä elämässä *Teknisten laitteiden turvallisen käytön edellytyksiä Ymmärrän teknisten laitteiden turvallisen käytön. Minua kannustetaan *Ottamaan vastuuta ilmapiiristä *Harjoittelemaan hyvää käytöstä *Harjoittelemaan yhteiseen hyvinvointiin vaikuttavia toimintatapoja *Osallistumaan yhteisten sääntöjen laadintaan ja toimintatapojen kehittämiseen. Minua ohjataan harjoittelemaan ja kehittämään *Sosiaalisia taitoja *Tunnetaitoja *Päätöksentekoa Ymmärrän sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisössä. Minua ohjataan hankkimaan tietoa *Teknologian kehityksestä ja vaikutuksista eri elämänalueilla ja monenlaisissa ympäristöissä Saan ohjausta *Teknologian vastuulliseen ja turvalliseen käyttöön. *Tarkastellessani teknologian käyttöön liittyviä eettisiä kysymyksiä. Ymmärrän teknologian monimuotoisuuden. Minua ohjataan *Ottamaan vastuuta myös toisista ja yhteisen arjen sujumisesta. *Harjoittelemaan sosiaalisia taitoja. *Tunnistamaan yhteistä hyvinvointia edistäviä ja haittaavia tekijöitä. Minua ohjataan käsittelemään *Yhdessä muiden kanssa ristiriitaisten tunteiden ja ajatusten kohtaamista ja hallintaa. Minä saan mahdollisuuksia *Osallistua koulutyön suunnitteluun. *Osallistua oppimisympäristön suunnitteluun ja toteuttamiseen. Toimin vastuullisesti yhteisön jäsenenä ja edistän yhteisön hyvinvointia. Minua ohjataan ymmärtämään *Teknologian kehitystä, monimuotoisuutta ja merkitystä omassa elämässä, kouluyhteisössä ja yhteiskunnassa. *Teknologian toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostumista. Harjoittelen *Teknologian vastuullista käyttöä. *Teknologisten ideoiden kehittämistä ja mallintamista. Minua ohjataan pohtimaan * Teknologiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. 38

40 TALOUDEN HALLINTA JA KULUTTAJATAIDOT TURVALLISUUSTAIDOT Minua ohjataan *Tarkastelemaan mainontaa ja median vaikutuksia *Kriittiseen kuluttajuuteen *Miettimään taloudellisuutta, kohtuullisuutta ja ympäristön huomioimista kuluttajan valinnoissa ja mitä ne merkitsevät omassa toiminnassani *pohtimaan omaa rahankäyttöä suunnitelmallisesti Ymmärrän kuluttamiseen liittyviä asioita omasta näkökulmastani. Minua ohjataan *Itsenäisessä ja turvallisessa liikkumisessa lähiympäristössä *Turva- ja suojavälineiden käytössä *Kehittämään taitojani kävelijänä ja pyöräilijänä Minä harjoittelen *Avun pyytämistä ja toimimista vaaratilanteissa Osaan toimia turvallisesti lähiympäristössäni. Minua ohjataan *Huolehtimaan minulle osoitetuista vastuutehtävistä luokka- ja kouluyhteisössä. Minua ohjataan tutustumaan *Kestävän kuluttamisen käytäntöihin. Minä harjoittelen *Kohtuullisuutta ja säästäväisyyttä *Talouden suunnittelua Saan ohjausta *Kuluttajana toimimisessa. *Mainonnan ja median vaikutusten kriittisessä tarkastelussa. *Pohtimaan omien valintojen vaikutusta kestävään tulevaisuuteen. Ymmärrän taloudellisuuden ja kestävän kehityksen periaatteen. Minua tuetaan *Harjoittelemaan turvallisuuteen vaikuttavia toimintatapoja. *Harjoittelemaan itsenäisen liikkumisen taitoja aikaisempaa laajemmalla alueella, myös joukkoliikenteessä. *Oppimaan pyörällä liikkumista. *Huomioimaan myös toisten turvallisuus liikenteessä. Minua ohjataan ja opetetaan *Turva- ja suojavälineiden käyttöön. *Tuntemaan keskeiset turvallisuuteen liittyvät symbolit. *Toimintatavoissa, joilla suojataan yksityisyyttä ja henkilökohtaisia rajoja. Minulle annetaan mahdollisuuksia harjoitella *Tarkoituksenmukaista toimintaa erilaisissa vaaratilanteissa. Opin turvallisuuteen liittyviä tärkeitä taitoja. Minua kannustetaan *Harjoittelemaan ajanhallintaa *Ottamaan vastuuta oppimisympäristön *Teknologiaan liittyviä tulevaisuuden mahdollisuuksia Ymmärrän teknologian käytön ja merkityksen. Minua ohjataan *Tarkastelemaan kulutustottumuksiani kestävän tulevaisuuden näkökulmasta. *Tarkastelemaan mainosviestintää analyyttisesti. *Toimimaan vastuullisena kuluttajana. Saan opastusta *Oman talouden suunnitteluun. *Taloudesta huolehtimiseen. Opin kuluttajataitoja ja omasta taloudesta huolehtimisen taitoja. Minua ohjataan *Turvallisuutta edistäviin toimintatapoihin. *Toimimaan kestävästi ja vastuullisesti liikenteessä (erityisesti pyörällä ja mopolla) *Huolehtimaan turvavarusteiden käytöstä ja päihteettömyydestä liikenteessä. Minulle neuvotaan, miten *Suojata yksityisyyttäni ja henkilökohtaisia rajojani. Minua ohjataan *Ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita. *Toimimaan onnettomuustilanteissa tarkoituksenmukaisesti. Osaan huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta. Minua tuetaan ja ohjataan *Itsenäistymään. *Ottamaan vastuuta itsestä ja arjen sujumisesta. 39

41 VASTUU ITSESTÄ, HYVINVOINNISTA JA TERVEYDESTÄ *Hahmottamaan aikaan ja paikkaan liittyviä käsitteitä ja niiden merkitystä. *Tunnistamaan ja ilmaisemaan omia tunteitani Ymmärrän itsestä huolehtimisen käsitteen merkityksen. siisteydestä ja viihtyvyydestä Tunnen vastuuni myös yhteisössä toimimisessa. *Tunnistamaan omaa hyvinvointia haittaavia ja edistäviä tekijöitä (erityisesti uni, lepo, päivärytmi, liikkuminen, ravinto ja päihteettömyys sekä hyvät tavat). *Harjaantumaan terveyttä ja hyvinvointia edistäviin toimintatapoihin. *Tunnetaidoissa. Tiedän miten huolehdin itsestäni, terveydestäni ja hyvinvoinnistani ja osaan toimia sen mukaan. 40

42 L4 Monilukutaito 1-2 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita monilukutaitoisiksi, monenlaisten ikäkaudelle ominaisten tekstien tulkitsijoiksi, tuottajiksi ja arvioijiksi. Monenlaisiin teksteihin tutustuminen 3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita kehittämään monilukutaitoaan ja tulkitsemaan, tuottamaan ja arvioimaan yhä moninaisempia tekstejä erilaisissa yhteyksissä ja ympäristöissä. Monilukutaito kehittyy 7-9 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita syventämään monilukutaitoaan laajentamalla tekstien kirjoa kaikkien oppiaineiden opetuksessa. Laaja-alainen käsitys teksteistä ja monilukutaidon käyttö hyödyksi KRIITTISESTI AJATTELEVA MONILUKTAITOINEN OPPIIJA TIETO SANALLISESTI Lukemisen ja kirjoittamisen perustaidot Minua opetetaan *Kirjoitettujen tekstien lukemisessa ja kirjoittamisessa. Minua opetetaan *Perustaitojen ja -tekniikoiden hallinnassa edelleen. Minua opetetaan *Analyyttisessä lukutaidossa. *Kriittisessä lukutaidossa. *Kulttuurisessa lukutaidossa. MONINAISET TEKSTIT JA TIETO: KUVALLISESTI AUDITIIVISESTI NUMEERISESTI KINESTETTISESTI EDELLISTEN YHDISTELMINÄ TIEDONHANKINTATAIDOT AJATTELUN JA TULKINNAN TAIDOT MONILUKUTAIDON Minua opetetaan *Arkeen liittyvän numeerisen tiedon käsittelemisessä. Minua ohjataan *Kehittämään kuvanlukutaitoa kokeilemalla kuvallisia ilmaisutapoja. *Tarkastelemaan visuaalisen vaikuttamisen keinoja lähiympäristössä. Minua kannustetaan *Käyttämään ja tuottamaan erilaisia tekstejä. *Nauttimaan erilaisista teksteistä. *Ilmaisemaan itseään erilaisten tekstien avulla. Minua ohjataan *Hankkimaan tietoa erilaisista lähteistä. *Välittämään tietoa muille. Minua ohjataan pohtimaan *Kuvitteellisen ja todellisen maailman suhdetta. *Tekstin tekijää. *Tekstin tarkoitusta. Minua ohjataan *Tarkastelemaan fiktiota ja faktaa *Harjoittelemaan mielipiteiden tarkastelua *Havainnoimaan ja tulkitsemaan ympäristöä ja huomaamaan tekstien tavoitteita ja tekstien eri keinoja (esim. tieto, mielikuvat, houkuttelu). Minua kannustetaan lähteiden käyttöön *Suullisten *Audiovisuaalisten *Painettujen *Sähköisten *Haku- ja kirjastopalveluiden Minua ohjataan Minä syvennän monilukutaitoani tutustumalla erilaisiin tekstilajeihin *Kertoviin. *Kuvaaviin. *Kantaa ottaviin. *Pohtiviin. Minä harjoittelen *Tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen taitoja eri oppiaineissa niille ominaisella tavalla. *Tuottamisen, tulkinnan ja välittämisen taitoja eri oppiaineiden yhteistyönä. Minua rohkaistaan käyttämään monilukutaitoa vaikuttamiseen ja osallistumiseen *Omassa elinympäristössäni. *Mediassa. *Yhteiskunnassa Minua ohjataan kehittämään kuvalukutaitoa *Käyttämällä erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä ja esittämisen tapoja. 41

43 KÄYTTÖTAIDOT Minua tuetaan kehittämään *Kriittistä ajatteluani. *Tuottamisen taitojani. *Tulkitsemisen taitojani. *Arvottamisen taitojani. Minua kannustetaan *Jakamaan kokemuksia monenlaisia välineitä ja ilmaisun keinoja käyttäen. *Vertaamaan ja arvioimaan hakemani tiedon soveltuvuutta. *Omakohtaiseen työskentelyyn eri medioiden parissa (medioiden tuottama merkitys ja välittämä todellisuus). *Kriittiseen lukutaitoon. Minua ohjataan medialukutaidossa *Työskentelemällä eri medioiden parissa. Minua kannustetaan *Ilmaisemaan näkemyksiäni monipuolisten viestinnän ja vaikuttamisen keinojen avulla. L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen Suomen harjoittelukoulujen ohjelmointipolku vuosiluokille Harjoittelukoulujen oppilaan osaamistasot vuosiluokilla

44 L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys 1-2 luokat Tavoitteena on oppia työskentelemään yksin ja yhdessä toisten kanssa. Ryhmässä toimiminen 3-6 luokat Tavoitteena on ohjata oppilaita työskentelemään järjestelmällisesti ja pitkäjänteisesti ja ottamaan kasvavassa määrin vastuuta tekemisestään. Oma yritteliäisyys 7-9 luokat Tavoitteena on edistää oppilaiden kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan sekä vahvistaa siihen liittyvää tietopohjaa. Opintojen kautta työhön ja työelämään ALOITTEELLINEN, YRITTELIÄS JA ROHKEA YHTEISTYÖKYKYINEN OPPILAS MUIDEN KANSSA TYÖSKENTELY AMMATIT JA TYÖELÄMÄ Minua ohjataan harjoittelemaan * Yhteistyötä ja ryhmässä toimimista. *Omien ideoiden sovittamista yhteen toisten kanssa. *Vastuunkantoa. Minua kannustetaan *Tutkimaan uusia asioita. *Miettimään missä itse olisin hyvä. *Miettimään mitä voisin tehdä toisten hyväksi koulussa ja kotona. Minua rohkaistaan *Toimimaan uusissa tilanteissa itseeni luottaen. Harjoittelen ryhmässä toimimista ja omien ideoiden esiin tuomista. Minä opastetaan tutustumaan *Ammatteihin koulussa. *Ammatteihin koulun ulkopuolella. Minua ohjataan *Ymmärtämään työn merkityksen Minua rohkaistaan *Tunnistamaan vahvuuksiani. *Kiinnostumaan erilaisista asioista. Minua kannustetaan *Sisukkuuteen työn loppuun saattamisessa. *Työn tulosten arvostamiseen. Minä saan mahdollisuuksia oppia *Vastavuoroisuutta. *Neuvottelutaitoja. *Ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Minua rohkaistaan *Tuomaan vapaa-ajallani oppimia taitoja. koulutyöhön ja opettamaan niitä toisille. Ymmärrän omien vahvuuksien kehittämisen ja niiden käyttämisen yhteisön hyväksi. Minua kannustetaan *Aloitteellisuuteen *Yritteliäisyyteen Minua ohjataan *Näkemään työn ja yrittäjyyden merkitys Minua ohjataan harjoittelemaan *Projektityöskentelyä. *Verkostoitumista omassa yhteisössä, lähialueella ja Suomessa sekä mahdollisuuksien mukaan myös kansainvälisesti. *Suunnittelemaan työprosesseja. *Asettamaan hypoteeseja. *Kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. *Tekemään johtopäätöksiä. *Löytämään uusia ratkaisuja olosuhteiden muuttuessa. Minua opastetaan *Tarttumaan tehtäviin aloitteellisesti. *Ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia. *Arvioimaan ja ottamaan haltuun riskejä. *Kohtaamaan epäonnistumisia ja pettymyksiä. *Viemään työn sisukkaasti loppuun. Toimin aloitteellisesti ja rohkeasti yhdessä muiden kanssa. Minulle annetaan mahdollisuuksia tutustua *Työelämään. *Yhteistyöhön koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Minua opastetaan 43

45 yhteiskunnassa ja perheiden arjen ja toimeentulon kannalta. Ymmärrän työn merkityksen toimeentulon kannalta. elämässä ja yhteiskunnassa. Ymmärrän yrittäjyyden merkityksen itselleni ja yhteiskunnallisesti.. *Selvittämään opintoihin ja työhän liittyviä mahdollisuuksia ja uravalintoja. Minua rohkaistaan *Tunnistamaan ja kehittämään omia taipumuksiani, vahvuuksiani ja kiinnostuksen kohteitani. *Tekemään opintoihin ja työhön liittyvät valinnat perustellusti ja omista lähtökohdistani perinteisten sukupuoliroolien ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen. Ymmärrän työn ja yrittäjämäisen toimintatavan merkityksen yhteisössä ja yhteiskunnassa. 44

46 L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen OSALLISTUMINEN JA VAIKUTTAMINEN 1-2 luokat Tavoitteena on, että oppilas voi tuntea tulevansa kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Oppilaita ohjataan edistämään kestävää elämäntapaa. Yhteistä suunnittelua ja kestävän tulevaisuuden pohdintaa Minua ohjataan suunnittelemaan *Omaa opiskeluani. *Oman ryhmäni työn tavoitteita ja toimintatapoja. *Työskentelytilojen järjestämisestä. *Viihtyvyyttä. *Koulun toimintoja ja tapahtumia. Minua autetaan pohtimaan *Oikeudenmukaisuuden, yhdenvertaisuuden ja vastavuoroisuuden merkitystä. Minut tutustutetaan *Demokraattisen toiminnan sääntöihin ja toteutumiseen käytännössä. 3-6 luokat Tavoitteena on oppilaiden yhteisöllisyyden kokemusten vahvistaminen. Oppilaita ohjataan pohtimaan kestävän kehityksen tarvetta ja omaksumaan kestävä elämäntapa. Demokratia ja tasa-arvo ja omien valintojen merkitys Minua ohjataan harjoittelemaan *Yhteistyötä. *Ristiriitojen käsittelyä *Ratkaisujen etsimistä ja päätöksentekoa. Minua ohjataan hankkimaan tietoa *Rauhasta *Tasa-arvosta *Demokratiasta *Ihmisoikeuksista Minua ohjataan *Näkemään median vaikutus yhteiskunnassa *Harjoittelemaan median käyttöä vaikuttamisen välineenä. 7-9 luokat Tavoitteena on syventää ja vahvistaa oppilaiden kiinnostusta yhteisiä ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan ja harjoitella toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä. Tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan kestävän kehityksen sosiaalisia, yhteiskunnallisia ja taloudellisia sekä kulttuurisia ja ekologisia edellytyksiä. Osallistuminen ja kestävä elämäntapa OSALLISTUMINEN JA DEMOKRATIA KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA Minua ohjataan *Ilmaisemaan näkemyksiäni rakentavasti. *Etsimään ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa. *Erilaisten toimintatapojen pohdintaa eri näkökulmista. *Toimintaa demokraattisen yhteiskunnan jäsenenä. Saan tietoa ja kokemuksia *Osallistumisen keinoista ja muodoista. Ymmärrän, että opiskelu ja osallistuminen ovat tärkeitä. KESTÄVÄN TULEVAISUUDEN RAKENTAMINEN Osallistun aktiivisesti suunnitteluun. Minua autetaan pohtimaan *Oikeudenmukaisuutta *Kestävää tulevaisuutta omassa maassa ja maailmassa. Ymmärrän tasa-arvon ja demokratian merkityksen yhteiskunnassa. Minua ohjataan hankkimaan tietoa *Kestävästä kehityksestä * Omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen merkityksestä itselle, lähiyhteisölle, Minua ohjataan *Ymmärtämään omien valintojen ja tekojen merkitys itselle sekä lähiyhteisölle, yhteiskunnalle ja luonnolle. 45

47 yhteiskunnalle ja luonnolle. Ymmärrän omien tekojeni merkityksiä kestävän tulevaisuuden kannalta. Ymmärrän kestävän tulevaisuuden rakentamisen merkitystä yhteiskunnallisesti. Minua opetetaan, että *Saan valmiuksia toimintatapojen ja rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää hyvinvointia edistäviksi. Ymmärrän mitä kestävä elämäntapa merkitsee. 46

48 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI Normaalikoulun paikallinen sisältö

49 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Rauman normaalikoulun toimintakulttuuri ja sen kehittäminen Kuva toimintakulttuurista Rauman normaalikoulun toimintakulttuurin painopisteet Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat periaatteet Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Opetuksen eheyttämisen seuranta, arviointi ja kehittäminen

50 LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Rauman normaalikoulun toimintakulttuuri ja sen kehittäminen Rauman normaalikoulun opetussuunnitelmassa on sisältönä opetussuunnitelman perusteiden luvun 4. teksti. Koulukohtainen pohdinta perustuu oman opetussuunnitelman arvopohjaan ja oppimiskäsitykseen. Toimintakulttuurista on nostettu yksinkertaistetun kuvan avulla esiin kehittämisen kannalta keskeisiä paikallisia asioita, joita halutaan arvioida ja edistää Kuva toimintakulttuurista (kuva on suurempana kappaleen lopussa) Rauman normaalikoulun toimintakulttuurin painopisteet Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely Taitopainotteinen opetus (painotus): Rauman normaalikoulussa on taitopainotteinen linja, jossa oppilaiden opetuksessa korostuvat taitoaineiden työtavat ja vaihtelevat ilmaisumahdollisuudet. Tieto- ja viestintäteknologia: Rauman normaalikoulussa on tieto- ja viestintäteknologian käyttöä kehitetty jo vuosia. Harjoittelukoulujen tieto- ja viestintäteknologian strategia ja tavoitteisto tieto- ja viestintäteknologian oppimiselle ja ohjelmoinnille tukevat tätä osa-aluetta 49

51 Ote Toimintakulttuuri - kuvasta: Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Kielipainotteinen opetus (painotus): Rauman normaalikoulussa on kielipainotteinen linja, jossa annetaan laajamittaista kaksikielistä opetusta kohdekielenä englanti. Vieraat kielet näkyvät koulun kulttuurissa oppilaiden työskentelyssä, tuotoksissa ja esiintymistilanteissa sekä arjen kielenä monikulttuurisissa ryhmissä kotikansainvälisyytenä. Valinnaisina kielinä voi opiskella saksaa tai ranskaa ja 7. luokalta alkaen on mahdollista valita laajennettu englannin kieli. Unesco-koulu: Rauman normaalikoulu on Unesco koulu, joka toteuttaa erikseen laadittua kulttuuriperintökasvatuksen suunnitelmaa. Ote Toimintakulttuuri - kuvasta: 50

52 Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen Vihreä lippu koulu: Rauman normaalikoulu on Vihreä lippu koulu, joka toteuttaa kestävän kehityksen valtakunnallisia teemoja ja tavoitteita sekä omia koulukohtaisia tavoitteita erillisen suunnitelman mukaan. Ote Toimintakulttuuri - kuvasta: Toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet Kouluyhteisön itsearviointi Rauman normaalikoulussa suoritetaan toiminnan itsearviointia työsuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Arvioinnin laajuudessa ja ajankohdassa huomioidaan myös arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen aikataulu. Ainakin joidenkin toimintakulttuurin osa-alueiden itsearviointia tehdään joka lukuvuosi. Tämän osa-alueittaisen arvioinnin tavoitteena on tarkemman tiedon saaminen kehittämisen pohjaksi. Koulussa tehdään myös valtakunnallisia arviointikyselyjä sekä eri projektien ja ohjelmien kyselyjä. Tällöin vastaavia sisältöjä ei kysytä uudelleen koulukohtaisesti, vaan hyödynnetään muuta kautta saatu tieto suoraan. Vanhempien antama arviointi Rauman normaalikoulussa huoltajat voivat arvioida koulun toimintakulttuuria ja tavoitteiden saavuttamista vähintään kerran kunkin vuosiluokkakokonaisuuden aikana (1-2-, 3-6 ja 7-9). Työsuunnitelmassa päätetään ajankohdasta, arviointitavasta ja sen laajuudesta tarkemmin. Mikäli huoltajilta kerätään lukuvuoden aikana muulla tavalla vastaavansisältöistä palautetta, voidaan arviointiaikataulusta poiketa. Yhteistyökumppanien antama arviointi Rauman normaalikoulun ulkopuolisilta yhteistyökumppaneilta pyydetään palautetta koulun toiminnasta työsuunnitelmassa määrätyllä tavalla. Yhteistyökumppaneilta palaute pyydetään aina kirjallisena ja kohdennetaan yhteistyön siihen sisältöalueeseen, josta ulkopuolisella taholla voi olla kokemusta. 51

53 Arviointitiedon kerääminen, käsitteleminen ja hyödyntäminen Itsearviointia voidaan tehdä kyselyjen avulla tai muulla työsuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Saadusta tiedosta keskustellaan yhteisössä oppilaiden ja henkilökunnan kesken joko yhdessä tai erikseen. Kehittämiskohteet valitaan tulosten perusteella ja niistä laaditaan suunnitelma, jota seurataan seuraavan lukuvuoden aikana. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa, kehittämässä ja arvioimassa. Kehittymistä arvioidaan uudelleen työsuunnitelmassa sovitulla tavalla. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua työsuunnitelman opetuksen kannalta keskeisiin osioihin ja saada tietoa arvioinnista ja kehittämiskohteista lukuvuosittain työsuunnitelmassa sovitulla tavalla. Heille annetaan mahdollisuus kommentoida työsuunnitelmaa Oppimisympäristöjen ja työtapojen valintaa, käyttöä ja kehittämistä ohjaavat periaatteet Rauman normaalikoulussa noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden luvun 4 periaatteita. Perusteiden tekstistä on poimittu kuvaukset oppimisympäristöistä, työtavoista ja eriyttämisestä alla oleviin lokeroihin oppilaiden kanssa tehtävän suunnittelun helpottamiseksi. Oppilaiden kanssa mietitään opetusta suunniteltaessa, millaiset oppimisympäristöt ja työtavat sopivat asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen parhaiten. Tavoitteena on saada oppimisympäristöt, työtavat ja eriyttäminen käsitteinä osaksi oppimisen suunnittelemisen ja arvioimisen käytäntöä. Yksilöiden kannalta tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään niiden merkitys hänen omaan oppimiseensa, tarpeisiinsa ja onnistumisen kokemuksiinsa. Oppimisympäristöt ovat Oppimisympäristöön kuuluvat OPPIMISYMPÄRISTÖT Oppimisympäristöt tukevat Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät Oppimisympäristöt mahdollistavat tilat välineet yksilön kasvua vuorovaikutusta yhteistyön koulun paikat palvelut yhteisön kasvua osallistumista ulkopuolisten yhteisöjen yhteisöt materiaalit oppimista yhteisöllistä tiedon tai asiantun- toimintakäytännöt vuorovaikutusta jakamista tijoiden kanssa Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoite on Oppimisympäristöt tarjoavat mahdollisuuksia Oppimisympäristöjen valinnassa huomioidaan Oppimisympäristöt voivat ehkäistä Oppimisympäristöjen tulee olla muodostaa pedagogisesti monipuolinen ja joustava kokonaisuus huomioida eri oppiaineiden erityistarpeet luoviin ratkaisuihin tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista Oppilaat oppivat uusia tietoja ja taitoja myös koulun ulkopuolella. oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarvetta turvallisia terveellisiä työrauhan kannalta hyviä 52

54 Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat tavoitteet Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa opetusryhmän oppimista TYÖTAVAT Työtapojen monipuolisuus tukee osaamisen osoittamista eri tavoin oppilaiden tarpeet oppilaan oppimista sukupuolittuneiden asenteiden muuttamista oppilaiden edellytykset oppilaiden kiinnostuksen kohteet Draama ja taiteelliset ilmaisukeinot edistävät kasvua itsensä tuntevaksi tervettä itsetuntoa luovuutta yhteisöllistä oppimista, jossa osaamista ja ymmärrystä jaetaan vuorovaikutuksessa Työtapojen avulla opitaan toimimaan erilaisissa rooleissa jakamaan tehtäviä keskenään olemaan vastuussa yhteisistä tavoitteista olemaan vastuussa henkilökohtaisista tavoitteista luovaa toimintaa oppimisen iloa onnistumisen kokemuksia Työtapojen valinnassa huomioidaan eri oppiaineiden ominaispiirteet laaja-alaisen osaamisen kehittäminen oppilaiden yksilölliset ja kehitykselliset erot Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat, eri aistien käyttö ja liikkuminen tukee oppimisen elämyksellisyyttä motivaatiota Työtavat edistävät tiedon hankkimista käsittelyä analysointia esittämistä soveltamista yhdistelemistä arviointia luomista Motivaatiota vahvistavat työtavat tukevat itseohjautuvuutta ryhmään kuulumisen tunnetta Työtapojen valintaa ohjaa opetuksen eheyttäminen Työtapojen valinnassa hyödynnetään pelien ja pelillisyyden mahdollisuuksia Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa perustuu oppilaantuntemukseen on opetuksen pedagoginen lähtökohta Opetuksen eriyttäminen koskee OPETUKSEN ERIYTTÄMINEN Opetuksen eriyttäminen perustuu oppilaiden tarpeille ja mahdollisuuksille Eriyttämällä tuetaan opiskelun laajuutta itse suunnitella opiskeluaan itsetuntoa opiskelun syvyyttä valita erilaisia motivaatiota työtapoja työskentelyn rytmiä edetä yksilöllisesti oppimisen rauhaa työskentelyn etenemistä erilaisia tapoja oppia Eriyttämällä ehkäistään tuen tarpeen syntymistä 53

55 Rauman normaalikoulussa huomioidaan yrittäjyyskasvatukseen liittyvät tavat oppimisessa. Niistä on kuvaus alla Opetuksen eheyttäminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet Rauman normaalikoulussa opetus järjestetään pääosin ainejakoisesti vuosiluokittain etenevänä. Vuosiluokkiin sitomattomasti etenevää opetusta pyritään kehittämään erilaisten kokeilujen kautta. Opetuksen eheyttämistä voidaan toteuttaa luokan sisäisesti, luokkatasoittain, luokkarajat ylittävinä, koko koulun yhteisenä sekä koulun ulkopuoliset tahot mukaan ottavana. Oppilaille taataan lukuvuosittain ainakin kaksi oppilaan viikoittaisen tuntimäärän kestoista monialaista oppimiskokonaisuutta, joihin heillä on mahdollisuus osallistua. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen tavoitteissa ja sisällöissä huomioidaan tarpeen ja suunnitelmien mukaan eriasteisesti painottuneina Rauman normaalikoulun opetusta tukevat Vihreä Lippu- ja Unesco- suunnitelmat. Lisäksi tavoitteisiin ja sisältöihin voivat vaikuttaa mahdolliset yhteiskunnallisesti merkittävät, ajankohtaiset, paikalliset, koulun toimintakulttuuria edistävät aiheet tai oppilaiden tärkeäksi kokemat sisällöt. Edellä kuvatut toimintakulttuurin painopisteet huomioidaan suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppimiskokonaisuudet voivat rakentua mahdollisuuksien mukaan niin, 54

56 että uudella kokonaisuudella on pohja tai yhtymäkohta edelliseen kokonaisuuteen. Tällöin jatkuvuuden hahmottaminen tukee tietojen ja taitojen rakentumista jo tutkitun, hahmotetun ja opitun pohjalle. Eri oppiaineiden mukana oloa oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa seurataan oppimiskokonaisuuksien suunnittelun ja arvioinnin avulla. Arviointikäytännöistä sovitaan suunnittelun yhteydessä. Opetussuunnitelman mukaan oppilaalle taattavista monialaisista oppimiskokonaisuuksista, niiden ajankohdasta ja sisällöstä päätetään tarkemmin työsuunnitelmassa. Opetuksen eheyttämistä toteutetaan myös työsuunnitelmaan kirjaamattomana eri kestoisena ja eri tavoin opetuksen tavoitteiden tai oppilaiden tarpeiden mukaan suunniteltuna. Opetuksen eheyttämisessä on erilaisia tapoja, jotka kuvataan alla. Lisäksi on määritelty, mitkä eheyttämistavat kirjataan työsuunnitelmaan. Opetusta voidaan eheyttää: opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltavaksi toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opintokäyntejä ja leirikouluja. Tällä tavoin järjestetty eheyttävä opetus kirjataan koulun työsuunnitelmaan. suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallistuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja. Tämä on pääsääntöisesti tapa, jolla normaalikoulun oppilaalle opetussuunnitelman mukaan taattavat oppimiskokonaisuudet toteutetaan. Nämä oppimiskokonaisuudet suunnitellaan ja kirjataan työsuunnitelmaan. muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa. Kokonaan kokonaisopetuksena toteutettava opetus kirjataan työsuunnitelmaan merkitsemällä luokka tai luokat, joissa opetus toteutetaan kokonaisopetuksena. Mahdollisista vähintään lukukauden mittaisista kokeiluista tehdään myös kirjaus työsuunnitelmaan Opetuksen eheyttämisen seuranta, arviointi ja kehittäminen Opetuksen eheyttämisen toteutumista seurataan ja arvioidaan Rauman normaalikoulussa lukuvuosittain. Opetussuunnitelman oppilaalle takaamien oppimiskokonaisuuksien tavoitteita, sisältöjä ja toteutusta sekä mahdollisuuksien mukaan myös muita opetuksen eheyttämisen tapoja seurataan säännöllisesti, varsinkin työsuunnitelmaan kirjattujen toteutusten osalta. Seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaa laadittaessa arvioidaan mahdolliset kehittämistarpeet opetussuunnitelman monialaisten oppimiskokonaisuuksien osalta ja edellisten toteutuneiden oppimiskokonaisuuksien mahdollinen jatkumo seuraavaa lukuvuotta varten. Lisäksi arvioidaan, miten opetuksen eheyttäminen muilla eheyttämistavoilla on toteutunut. 55

57 Oppimiskokonaisuuksia kehitettäessä arvioidaan: Onko oppilailla ollut mahdollisuus olla mukana tavoitteiden, sisältöjen ja työskentelytapojen suunnittelussa? Ovatko oppilaat saaneet tuoda esiin merkitykselliseksi kokemiaan kysymyksiä sekä käsitelleet ja edistäneet niitä? Ovatko oppilaat opiskelleet erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä? Ovatko oppilaat saaneet työskennellä useiden eri aikuisten kanssa? Onko oppilailla ollut mahdollisuus yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön? Onko oppimiskokonaisuus antanut tilaa älylliselle uteliaisuudelle ja luovuudelle? Onko oppimiskokonaisuus haastanut monenlaisiin vuorovaikutus- ja kielenkäyttötilanteisiin? Onko oppimiskokonaisuus vahvistanut arkiosaamista? Onko oppimiskokonaisuus vahvistanut kestävän elämäntavan mukaista toimijuutta? Onko oppimiskokonaisuus innostanut oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla? Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden toteutumisen arviointi opetuksen eheyttämisessä ja oppimiskokonaisuuksien toteutumisessa on keskeistä. Erityisesti mietitään kehittämiskohteita niissä osioissa, jotka eivät ole Rauman normaalikoulussa painottuneita. Painotetut alueet on alla korostettu lihavoidulla tekstillä. Luvussa 3 on laaja-alaisen osaamisen paikallisista painotuksista enemmän. 1. Ajattelu ja oppimaan oppiminen 2. Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu 3. Itsestä huolehtiminen ja arjentaidot 4. Monilukutaito 5. Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen 6. Työelämätaidot ja yrittäjyys 7. Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen Luvun lopussa on Toimintakulttuuri- kuva suurena. Toimintakulttuurin sisältöjä avataan opetussuunnitelman muissa luvuissa. Vuorovaikutuksen ja monipuolisen työskentelyn osuudessa olleesta koulun ulkopuolella tapahtuvasta oppimisesta päätetään lukuvuosittaisessa työsuunnitelmassa. Koulun kerhotoiminnasta on enemmän luvussa 5. 56

58

59 58

60 LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN Normaalikoulun paikallinen sisältö

61 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.6 Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyö Rauman normaalikoulussa Hyvä ja turvallinen koulupäivä Oppilaiden osallisuus Kodin ja koulun yhteistyö Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Opetuksen erilaiset tavat ja opetus erityisissä tilanteissa Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta

62 LUKU 5 OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN 5.6. Oppimista ja hyvinvointia edistävä koulutyö Rauman normaalikoulussa Hyvä ja turvallinen koulupäivä Koulun tilat, ympäristö ja turvallisuus Rauman normaalikoulun ulkoalueena on piha-alue, josta osa on oppilaiden oleskelutilana välituntisin. Välituntialueen rajat selvennetään oppilaille joka lukuvuoden alussa ja välitunneille on laadittu omat ohjeensa. Turun yliopiston Rauman kampuksen eli Myllymäen aluetta käytetään laajemmin hyväksi ulkoliikunnassa ja teemapäivinä, mutta niillä alueilla ei saa oleskella koulupäivän aikana muuten kuin ryhmästä vastuussa olevan opettajan luvalla järjestyssääntöjä ja opettajan ohjeita noudattaen. Yliopiston puutarha ja siihen kuuluva kasvihuone ovat myös opetuskäyttöön kuuluvia tiloja, joissa työskentely tapahtuu puutarhan henkilökunnan opastuksella, ryhmästä vastaavan opettajan vastuulla. Opetushenkilöstö vastuullisena ja opetusharjoittelijat opettajan työhön perehtyvinä valvovat oppilaiden välitunteja sisä- ja ulkotiloissa sekä ruokailu- ja välipalatilanteissa lukuvuosittain laadittujen valvontalistojen mukaan, joihin tehtävistä tilapäisistä muutoksista opettajat voivat sopia keskenään. Rehtori on vastuussa, että valvonta suoritetaan ja paikalle on määrätty aina valvoja, mikäli joku opettajista on estynyt. Koulu on rakennettu esteettömäksi ja liikuntarajoitteisille on liuskoja ja hissi sekä inva-wc. Eri kerroksissa on oppimaisematiloja, joita hyödynnetään opiskeluun ja oleskeluun. Kirjasto on hajautettu eri kerroksiin. Erikoisluokkia tai erityisiin tarkoituksiin soveltuvia tiloja on eri puolilla koulua. Eri opiskelutiloissa työskentelevistä oppilaista vastaa kyseisen tunnin opettaja tai opettajat yhdessä ja he ohjeistavat oppilaita turvallisuudessa ja sääntöjen noudattamisessa. Opettaja arvioi oppilaiden iän ja oppilastuntemuksen perusteella, missä oppilaat voivat työskennellä turvallisesti. Opettajan on tiedettävä oppilaiden sijoittuminen opetukseen käytettävissä yhteisissä tiloissa ja mietittävä valvonnan tarve. Oppilaiden on aina noudatettava koulun järjestyssääntöjä. Käsityötiloja on yliopiston muissa rakennuksissa. Käsityötä opettavat opettajat tai niissä tiloissa tilapäisesti ryhmänsä kanssa opettavat opettajat ohjeistavat tarvittaessa yhteisten sääntöjen lisäksi oppilaiden siirtymisen ja liikkumisen sekä työskentelemisen näissä tiloissa. Koulun ylläpitämällä iltapäiväkerho Leppiksellä on omat tilansa rakennuksen alimmassa kerroksessa kuten myös Rauman kaupungin sosiaalitoimen alaisuudessa toimivalla esiopetusryhmä Taikatakilla. iltapäiväkerhon vastuunjako ja toiminnan tavoitteet sekä mahdolliset ohjeistukset ovat heitä koskevassa aamu- ja iltapäivähoidon suunnitelmissa erikseen. Ruokalahenkilökunta ja siistijät työskentelevät koulun tiloissa ja ovat osa kouluyhteisöä, vaikka heillä on eri työnantaja kuin koulun henkilöstöllä. Myös he ja koulun muu kuin opetushenkilöstö puuttuvat turvallisuusasioihin, mikäli on tarvetta. Oikeus määrätä turvallisuutta vaarantavalle oppilaille kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto on vain rehtoreilla tai opettajilla. 61

63 Koulu on turvallisuuden kannalta hyvin suunniteltu ja monipuolisia tarkastuksia tilojen kunnosta ja terveellisyydestä tehdään säännöllisesti. Myös liikenne koulun ympäristössä on pyritty suunnittelemaan turvalliseksi. Koulun alueesta urheilukentän puoleinen osa on aidattu ja se estää myös suoran pääsyn vilkkaasti liikennöidylle kadulle. Koululla on erikseen turvallisuusohjeet liikenteessä liikkumiseen. Koulurakennuksen vieressä, välittömässä läheisyydessä ei ole vilkasta katuliikennettä, mutta oppilaiden kyyditseminen eri kulkuneuvoilla saattaa aiheuttaa riskitilanteita, samoin parkkialueella liikkuminen. Koulun vierellä oleva parkkialue on pääsääntöisesti henkilöstön käytössä. Huoltajat saavat joka lukuvuoden alussa ohjeet oppilaiden kuljettamisesta. Ohjeistuksessa liikenne parkkipaikalla pyritään rajaamaan mahdollisimman vähäiseksi. Kaikki henkilöstöön kuuluvat seuraavat tilannetta. Oppilaita ohjeistetaan usein turvallisesta liikkumisesta ja siitä keskustellaan luokissa erityisesti, jos oppilaita askarruttavat vaarat liikenteessä. Tarvittaessa annetaan huoltajille Wilman kautta ja oppilaille keskusradiokuulutuksien tai keskustelujen avulla turvallisuuteen liittyviä muistutuksia tai lisäohjeita. Usean henkilön havaitsema varomattomuuden lisääntyminen koulun alueella liikkumisessa tai yksikin läheltä piti tilanne lisää valistusta ja pohdintaa turvallisuuden lisäämisestä. Riskikäyttäytymisellään itselleen tai toisille vaaratilanteen aiheuttaneen oppilaan kanssa keskustellaan mahdollisimman pian. Asian havainnut tai muualta tietoonsa saanut opettaja keskustelee hänen kanssaan, ohjeistaa oppilasta ja viestittää asiasta hänen huoltajilleen. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Kuvausta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä on helppo tarkastella yhdessä koulun toimintakulttuurin kuvan kanssa, joka on luvussa 4. Toimintakulttuurikuvassa on nostettu esiin sisällöt, joita pyritään koko ajan kehittämään. Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen osiossa ovat viihtyisä kouluympäristö, mielen hyvinvointi, liikkuva koulu, oppilashuolto, oppilaan tuki, asiallinen käytös, kiusaamisen ehkäiseminen ja tapaturmien ehkäiseminen ja iltapäiväkerho Leppis. Sinisellä värjätyt sisällöt kuvataan tai niistä laadittuihin suunnitelmiin viitataan tässä luvussa 5. Oppilashuolto käsitellään luvussa 8 ja oppilaan tuki luvussa 7, kuten edellä on kuvaotteen laatikkoteksteihin lisätty. Koulussa työskentelevät aikuiset huolehtivat, että koulussa vallitsee myönteinen ilmapiiri, ja ympäristö on terveellinen ja turvallinen. Jokaisen oppilaan on tunnettava, että hänestä välitetään ja huolehditaan. Tavoitteena on oppilaiden hyvän oppimisen lisäksi hyvä psyykkinen, sosiaalinen ja fyysinen hyvinvointi. Terveellisestä, turvallisesta ja viihtyisästä kouluympäristöstä huolehtiminen Rauman normaalikoulussa jokainen henkilökuntaan kuuluva on velvollinen ilmoittamaan havaitsemastaan turvallisuusriskistä koulun sisä- tai ulkotiloissa. Opettajat valvovat ja puuttuvat toimintaan tai 62

64 käyttäytymiseen, joka voisi aiheuttaa oppilaille fyysisen tai terveydellisen vaaratilanteen tai voisi vaikuttaa hänen henkiseen hyvinvointiinsa haitallisesti. Koulussa huolehditaan fyysisen kouluympäristön turvallisuudesta säännöllisesti. Turvallisuudesta huolehtivan ryhmän tehtävänä on turvaoppaan päivitys ja ehdotusten tekeminen turvallisuutta uhkaavien tekijöiden korjaamisesta. Ryhmä organisoi mm. turvallisuusharjoituksia ja ehdottaa tarpeellisia koulutuksia henkilöstölle. Turvaopas sisältää myös ohjeistuksen toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa. Turun yliopistolla on Läheltä piti toimintamalli. Mallin mukaan vaaratilanne, jossa ei ole tapahtunut vahinkoa, mutta tapaturman sattuminen on ollut lähellä, raportoidaan turvallisuusriskien kartoittamiseksi ja turvallisuuden kehittämiseksi. Lomakkeella voi tehdä myös ns. turvallisuushavaintoilmoituksen, jonka tarkoituksena on kiinnittää huomio tilanteisiin tai olosuhteisiin, jotka jossain tapauksessa voivat aiheuttaa vaaratilanteita. Lomakkeen tiedot menevät työsuojelupäällikölle, joka välittää tiedon sellaisille tahoille, jotka vastaavat korjauksien toimeenpanosta. Koulun sisäisesti tällaiseen asiaan reagoidaan heti ja mietitään tarvittavia toimenpiteitä rehtorien johdolla, mutta yliopiston turvallisuuspäälliköltä saadaan turvallisuushavaintoilmoituksen kautta asiantuntevia neuvoja ja ohjeita ja kunkin yliopiston yksikön turvallisuusseuranta yhtenäistyy. Koulussa tehdään säännöllisesti palotarkastuksia, koulun terveys- ja turvallisuuskartoituksia, rakennusten erilaisia kuntoselvityksiä jne. Yhteistyöstä ja käytänteistä kouluympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin liittyen on kooste, jossa on määritelty myös vastuut. Turvallisuuteen liittyvinä myös henkinen kuormittavuus, kiusaaminen ja epäasiallinen kohtelu tai fyysinen väkivalta sekä tietoturva on kirjattu edellä mainittuun tarkastuskoosteeseen. Rauman normaalikoulussa on suunnitelma oppilaiden suojaamisesta kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa. Oppilashuollon osuudessa on oppilashuollollisen tuen järjestämisestä em. tilanteissa. Koulun järjestyssäännöt sisältävät turvallisuuden ja viihtyvyyden ylläpitämiseen liittyviä sääntöjä. Koulutyön aikana ilmeneviin yllättäviin ongelmakohtiin puututaan välittömästi antamalla oppilaille ohjeistuksia ja tarvittaessa niistä tiedotetaan myös huoltajille Wilman kautta. Tapaturmien ehkäisemisestä, ensiavun järjestämisestä ja hoitoonohjauksesta on erillinen suunnitelma. Oppilailla voi olla koulukuljetuksia tai heillä voi olla perusteltu syy oleskella koulun tiloissa esim. koulun järjestämää kerhoa odottaessaan. Näihin tilanteisiin vastuukysymysten osalta on laadittu turvallisuusohje koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista. Kouluympäristön viihtyisyyteen kiinnitetään huomiota jokapäiväisessä arjessa ja opetetaan oppilaille vastuuta ympäristöstä huolehtimisesta. Käyttäytymisen tavoitteissa yhtenä neljästä tavoitealueesta on yhteisen ympäristön kunnioittaminen. Käyttäytymisen tavoitteista on enemmän jäljempänä tässä luvussa. Rauman normaalikoulussa on turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia, oppaita, ohjeita tai sääntöjä, joiden päivityksestä päätetään erikseen tai osana työsuunnitelmaa. Niihin voidaan tehdä muutoksia, joista tiedotetaan oppilaille erikseen sovitulla tarkoituksenmukaisella tavalla ja huoltajille Wilman kautta. Ohjelmat päivitetään myös nettiin. Näihin alla mainittuihin asiakirjoihin on edellä viitattu tai niihin tullaan viittaamaan tässä luvussa eri kohdissa. 63

65 Turvaopas, jossa on ohjeistus myös toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Turvallisuushavaintoilmoitus/läheltä piti -ilmoitus 83e3-55f6-473c-a293-62f072f169bb&dy= Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä Järjestyssäännöt ja muita ohjeita: sisältäen välituntisäännöt, hygieniaan liittyvät WCkäyttäytymisen ohjeet, ruokala- ja välipalakäyttäytymisen ohjeet sekä turvallisuusohjeet liikenteessä Työrauhapaketti Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Rauman normaalikoulussa Turvallisuusohje koulukuljetusten ja kerhojen odotusajasta Mielenterveystaidot suunnitelma Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa Fyysinen ja henkinen hyvinvointi Rauman normaalikoulussa on tavoitteena liikkuva koulu eli oppilaita pyritään aktivoimaan päivittäiseen liikuntaan. Liikkuva koulu-käsitteen alle sisältyvät välituntiaktiviteettien kehittäminen, erilaiset liikuntatempaukset sekä oppilaiden kannustaminen hyötyliikuntaan koulussa, koulumatkoilla, kotona ja vapaa-ajalla. Koulussa pyritään mahdollistamaan oppimisympäristöissä erilaisten työasentojen käyttäminen ja ohjaamaan oppilaita istumisen sijasta myös seisomaan, mikäli se opetustilanteessa on mahdollista. Monissa kalusteissa on huomioitu seisovassa asennossa työskentely. Oppimisympäristöjä muokataan monimuotoisiksi paitsi terveyden, myös viihtyvyyden kannalta. Rauman normaalikoulussa oppilaiden mielen hyvinvoinnista on tehty suunnitelma, jota muokataan ja kehitetään, jotta mielen hyvinvoinnista huolehtiminen tulisi oppilaan arjen taidoksi ja yhtä merkittävästi kuin fyysinen hyvinvointikin. Suunnitelma nojautuu Mielenterveysseuran materiaaleihin, joita pyritään käyttämään oppilaiden kanssa lukuvuoden aikana soveltaen aineistoa eri oppiaineiden sisältöihin, oppimiskokonaisuuksiin tai oppilashuoltohenkilöstön antamaan tukeen. Mielenterveystaidot - suunnitelmassa on sisältöalueita ja aikataulusuositus käsiteltävistä asioista. Sisällöt on otettu Mielenterveysseuran sivuilta. Turvalliseen kouluympäristöön liittyy asiallinen käyttäytyminen, koska epäasiallinen sääntöjä rikkova käyttäytyminen voi aiheuttaa vaaratilanteita ja jopa uhan tunnetta joillekin oppilaille. Käyttäytymisen tavoitteet Koulun kasvatustavoitteet avautuvat normaalikoulun arvoperustan kautta. Laajemmin opetussuunnitelman perusteista nousevat kulmakiveksi ihmisoikeudet ja muiden arvostaminen. Normaalikoulun arvoperustan kautta oppilaan kasvu ja kehittyminen on yhteydessä aikuisten toimintaan. Käyttäytymisen tavoitteet liittyvät erityisesti aikuisen esimerkkiin (ole hyvä esikuva) ja oppilasta kunnioittavaan toimintaan (toimimalla oikeudenmukaisesti saat myös kunnioitusta), joka vahvistaa oppilaan halua sitoutua yhteisöön ja yhteisiin normeihin. Arvoperustassa esitetyt käsitteet tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta vaaliva, 64

66 rehellinen ja oikeudenmukainen, ja sosiaalinen yhteisön jäsen, tarkentuvat konkreettisissa käyttäytymisen tavoitteissa. Myös vastuullisuus on tärkeä perusta hyvälle käyttäytymiselle. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Koulun toimintakulttuurissa yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kuvaavassa osuudessa ovat koulun järjestyssäännöt ja muut ohjeet sekä työrauhapaketti, joihin käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi liittyvät. Hyvinvoinnin ja turvallisen arjen osuudessa on asiallinen käyttäytyminen (ote kuvasta on tässä luvussa jo aikaisemmin), joka konkretisoituu tässä luvussa esitetyissä käyttäytymisen tavoitteissa. Oppimiskäsityksen tärkeä peruspilari on, että oppiminen on yhteisön hyvän elämän rakentamista. Yhteisö tarvitsee aina toimiakseen sopimuksia ja sääntöjä. Oppimiskäsityksessä korostetaan, että oppilasta ohjataan ottamaan huomioon toimintansa seuraukset ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Tämä periaate luo pohjan myös käyttäytymisen tavoitteille. Käyttäytymisessä on 4 tavoitealuetta, joiden sisällöt on avattu tarkemmin pääotsikon alla. 1. Arvostan itseäni ja erilaisuutta Oppilas, jolla on terve itsetunto, arvostaa itseään ja muita. Hänellä ei ole tarvetta korostaa omaa erinomaisuuttaan muita halventavasti. Hän ei kiusaa eikä syrji ketään. Hän kykenee yhteistyöhön kaikkien kanssa, vähättelemättä ketään toista ominaisuuksien tai osaamistason takia. Hän puhuu toisille asiallisesti, eikä loukkaa tai häiritse muita omalla käytöksellään. Itseään ja toisia arvostava oppilas kannusta muita ja edistää hyvää ilmapiiriä. Itseään ja toisia arvostava oppilas: toimii rehellisesti ei ole epäoikeudenmukainen ei kiusaa, syrji tai vähättele ketään tekee yhteistyötä ja kannustaa muita käyttää asiallista kieltä edistää toiminnallaan hyvää ilmapiiriä ei kiistele eikä riitele muiden kanssa 2. Arvostan omaa ja muiden työtä Omaa ja muiden työtä arvostava oppilas käyttäytyy kunnioittavasti kaikissa opiskelutilanteissa. Hän pyrkii tekemään parhaansa häiritsemättä muiden työskentelyä. Hän ei arvostele negatiivisesti muiden töitä ja pitää arvossa omia saavutuksiaan. Omaa ja muiden työtä arvostava oppilas: 65

67 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma arvostaa opiskelutilannetta käyttäytymällä asiallisesti pitää omia töitään tärkeinä ei revi tai heittele omia töitään ei arvostele loukkaavasti omaa tai toisen työtä työskentelee muita häiritsemättä 3. Kunnioitan yhteistä ympäristöä Kouluyhteisön ympäristöön kuuluvat luonto ja ihmisen rakentama ympäristö. Koulussa on pihaalue, eteiset, raput, käytävät, ruokala sekä lukuisat muut yhteiset tilat. Ryhmille tutuimpia ovat luokat, naulakot ja lähivessat. Yhteiseen ympäristöön kuuluvat myös paikat, joissa opiskellaan esim. koulun ulkopuolella. Ympäristön kunnioittaminen tarkoittaa viihtyisyyden ylläpitämistä mm. siisteyttä ja rauhallista ilmapiiriä vaalimalla. Luontoa suojellaan kaikelta haitalliselta toiminnalta. Yhteistä ympäristöä kunnioittava oppilas: arvostaa luontoa ei vahingoita luonnon kasveja tai eläimiä edistää ympäristön pitämistä siistinä ei roskaa, riko tai jätä tavaroita laittamatta paikalleen käyttäytyy yhteisissä tiloissa rauhallisesti, että ei edes vahingossa turmelisi mitään 4. Noudatan yhteisiä sääntöjä ja hyviä tapoja Koulun yhteiset säännöt on laadittu tasa-arvoisuuden, turvallisuuden ja viihtyvyyden takia sekä estämään itselle tai muille vahingollinen toiminta. Joidenkin tekojen rangaistavuudesta on määrätty perusopetuslaissa ja osasta on kouluyhteisössä päätetty yhdessä. Yhteisiä sääntöjä ja hyviä tapoja noudattava oppilas: hyväksyy sääntöjen tarpeellisuuden noudattaa sääntöjä, eikä riko niitä tahallaan noudattaa hyviä tapoja: tervehtii, puhuu kohteliaasti, kiittää ja auttaa tarvittaessa Käyttäytymisen tavoitteista tiedottaminen ja niistä keskusteleminen yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa Oppilaille ja huoltajille selvitetään joka lukuvuoden alussa käyttäytymisen tavoitteet ja käyttäytymisen arviointi. Käyttäytymisen tavoitteisiin ja arviointiin on oppilailla mahdollisuus kommentoida ja ehdottaa muutoksia kunkin lukuvuoden lopussa tai oppilaskunta voi käsitellä käyttäytymisen tavoitteita ja arviointia. Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani hyväksyy opetussuunnitelman arviointiin tehtävät muutokset. Käyttäytymisen arvioinnista ja arviointikriteereistä on arvioinnin luvussa 6 enemmän Oppilaiden osallisuus Oppilaiden osallisuutta korostetaan koulun arjessa monella tasolla. Arkipäiväinen omista ja ryhmänsä asioista huolehtiminen ja aikuisten tai toisten oppilaiden kanssa keskusteleminen yhteistä toimintaa suunnitellen on osallisuutta. Tavoitteena on, että oppilas vähitellen itse aktivoituu ja havaitsee ne kohdat, joissa hän voisi, haluaisi tai toiminnan kannalta hänelle olisi hyödyllistä ilmaista mielipiteensä ja osallistua suunnitteluun, toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen. 66

68 Toimintakulttuurikuvassa näkyy osallisuuden ja demokraattisen toiminnan osa-alueessa oppilaiden osallisuuteen liittyviä asioita: Koulun työryhmät, oppilaskunta, tuki- ja kummioppilastoiminta (otteessa väritetty sinisellä). Koulun ulkopuolisista toimijoista on tässä luvussa jäljempänä. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Oppimisen, oppimisympäristöjen, työtapojen ja eriyttämisen suunnitteluun oppilaat osallistuvat opettajiensa johdolla, kun suunnitellaan opiskelua ryhmässä tai yksilöllisesti. Oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin lukuvuotta varten laaditun työsuunnitelman mukaan. Yksilöllisesti oppilas osallistuu omien asioidensa hoitamiseen: itseään koskeviin palavereihin, joissa hän kertoo mielipiteensä tuesta tai oppilashuollollisista toimista. Oppilaiden mielipide huomioidaan joko niin, että kuullaan kaikkia oppilaita, käytetään oppilaskuntaa oppilaiden edustustona tai oppilailla on oma edustajajäsen jossakin koulun työryhmässä. Lisäksi oppilailla on mahdollisuus tehdä aloitteita oppilaskunnan postin kautta tai kertoa ehdotuksensa opettajille tai oppilaskunnan jäsenille. Oppilailla on edustaja ruokalatoimikunnassa ja oppilashuoltoryhmässä sekä tarpeen mukaan muissa työryhmissä, joista päätetään lukuvuosittain. Oppilaiden osallisuutta laajennetaan ja vahvistetaan koulun toimintakulttuurissa koko ajan. Oppilas on toimijana koulun yleisellä tasolla suunnittelemassa, arvioimassa ja kehittämässä koulun toimintaa. Oppilaalla on oikeus osallistua opetussuunnitelman laatimiseen ja sanoa mielipiteensä opetussuunnitelman sisällöistä ja häntä on lain mukaan kuultava erityisesti järjestyssäännöistä ja käyttäytymisen arvioinnista päätettäessä. Tästä on kirjattu toimintaperiaatteet lukuun yksi. Koulun muihin suunnitelmiin oppilailla on mahdollisuus myös vaikuttaa. Oppilaat vaikuttavat koulun ilmapiiriin tuki- ja kummioppilastoiminnan kautta. Koulutulokkaat saavat isommista oppilaista kummiluokan, jonka kanssa heillä on yhteistä toimintaa ja isommat oppilaat ovat pienten oppilaiden kummeja. Vuosiluokilla 7-9 on tukioppilastoimintaa, jonka tarkoituksena on kouluviihtyvyyden lisääminen, uusien oppilaiden ryhmäytymisen tukeminen, erilaisten tapahtumien ja teemapäivien järjestäminen ja kiusaamisen ehkäisy. Tukioppilaat osallistuvat tukioppilaskoulutukseen, jossa he saavat käytännön esimerkkejä erityisesti ryhmäytymisen tukemiseen, joka on keskeisin toiminto. Mannerheimin lastensuojeluliiton sivuilla on lisätietoa tukioppilastoiminnasta: Tukioppilaat valitaan 7. luokan keväällä; molemmilta luokilta ainakin 2 tyttöä ja 2 poikaa. Asiasta kiinnostunut oppilas täyttää hakulomakkeen ja vanhemmat tukioppilaat, tukioppilasohjaajaopettajat sekä 67

69 muut opettajat osallistuvat valintaan. Tukioppilaskausi kestää 2 vuotta alkaen 8. luokan syyslukukauden alussa. Kaikkiaan koulussa on kerralla ainakin 16 tukioppilasta. Oppilaskunnassa on edustajat joka luokka-asteelta. Myös esikoululaisilla on edustajansa. Luokka äänestää oman edustajansa ja tälle varajäsenen, jotka molemmat osallistuvat kokouksiin. Oppilaskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan. Edustajat välittävät käsitellyt asiat omalle ryhmälleen ja vastaavasti kokoavat ryhmänsä mielipiteet ja vievät ne oppilaskuntaan tiedoksi. Oppilaskunta kokoontuu säännöllisesti ja ohjaajana on opettajakunnan valitsema opettaja, joka tukee kokoontumisia ja antaa pyydettäessä apua ja tietoja oppilaiden käsiteltäväksi valitsemiin asioihin. Oppilaskunta ehdottaa parannuksia koulun toimintaan eri tavoin: henkilöstökokouksissa on puheenvuoroaika, keskustelu rehtorien kanssa, kirjalliset aloitteet tai sähköpostilla tehdyt ehdotukset. Oppilaiden edustajia osallistuu yleensä myös valtakunnallisille oppilaskuntapäiville. Oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun ulkopuolella toimiviin nuorten asioita käsitteleviin ryhmiin kuten nuorisoparlamenttiin tai muihin Rauman kaupungin tai muun tahon järjestämiin lasten äänen esiin tuoviin toimintoihin tai edustustoihin näiden toimielinten päättämällä tavalla. Ne eivät ole koulun omaa toimintaa, mutta oppilaita kannustetaan yhteisten asioiden hoitamiseen, lasten asemaan vaikuttamiseen ja yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Oppilaan osallisuudesta ja oikeuksista henkilökohtaisissa asioissa on enemmän oppilaan tuen luvussa 7 ja oppilashuollon luvussa Koulun ja kodin yhteistyö Rauman normaalikoulussa tehtävää yhteistyötä huoltajien kanssa on kuvattu monessa opetussuunnitelman luvussa. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Yhteistyön perusperiaatteet opettajien, huoltajien ja oppilaiden välillä on esitetty jäljempänä olevassa taulukossa pääpiirteittäin ja tarkennuksia on eri luvuissa. Luvussa 1 listattiin huoltajien vaikuttamismahdollisuuksia koulun toiminnan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen: vaikuttaminen työsuunnitelmaan, toimintakulttuurin linjauksiin, opetussuunnitelmaan ja muihin koulun laatimiin suunnitelmiin. Vanhemmilla on Vanhempainyhdistys ja edustajia koulun työryhmissä. Tavoitteena on toimintakulttuuri, jossa vanhemmat ovat tärkeä ja aktiivinen toimijaosapuoli. 68

70 Kodin ja koulun välinen yhteistyö/ perusperiaatteet: opettajat, huoltajat, oppilaat Toiminta/tavoite Toimijat Tehtävät/vastuualueet Kasvatustehtävä opettajat ja muut koulun henkilöstö vastaa kasvatuksesta ja opetuksesta koulussa tavoitteena on edistää lasten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja koko kouluyhteisön hyvinvointia toimijat (=henkilöstö) henkilöstö tukee kotien kasvatustehtävää (kehityskeskustelut, muut tapaamiset ja yhteydenotot) annetaan huoltajalle tietoa mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, koulun toimintakulttuurin kehittämiseen sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen annetaan huoltajalle tietoa oman lapsensa oppimisesta ja kasvusta sekä niitä mahdollisesti haittaavista tekijöitä tai huolen aiheista koti/huoltajat huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen kasvattamisesta huoltaja on vastuussa siitä, että oppilas suorittaa oppivelvollisuutensa huoltaja saa koulusta tietoa lapsensa oppimisesta, kasvun edistymisestä ja mahdollisesta tuen tarpeesta huoltajalla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan lukuvuosisuunnitelmassa tai opetussuunnitelmassa suunnitellulla tavalla (opetussuunnitelmatyö, oppimisen tavoitteet, oppimisympäristöt, työtavat, oppimisen tuki, oppilashuolto, arviointi, todistukset, opiskeluun liittyvät valinnat, lukuvuoden tapahtumat) oppilaat oppilaat noudattavat koulun järjestyssääntöjä ja toimivat turvallisuusohjeiden mukaan oppilaat osallistuvat koulun toimintakulttuurin kehittämiseen, opetuksen ja toiminnan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen oppilaat kasvavat osallisuuteen monissa koulun toiminnoissa Yhteistyön edellytysten turvaaminen ja kehittäminen lähtökohtana on osapuolten keskinäinen kunnioitus opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö) koulu on vastuussa yhteistyön kehittämisestä henkilöstö on aloitteellinen ja aktiivinen toimija henkilöstön on tiedotettava ja keskusteltava huoltajan, opettajan ja oppilaan oikeuksista ja velvollisuuksista siitä annettujen lakien, säädösten ja koulun omien ohjeiden mukaisesti annetaan huoltajille tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen

71 otetaan huomioon perheiden erilaisuus, yksilölliset tarpeet ja kieli- ja kulttuuritausta koti/huoltajat järjestämisestä, arvioinnista, oppilaan tuen tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista (koulun tiedotteet, koulun verkkosivut, vanhempainillat, henkilökohtaiset tapaamiset ja yhteydenotot) huoltaja osallistuu lapsensa koulunkäyntiin liittyviin tilaisuuksiin ja tapaamisiin voidakseen tukea lapsensa koulunkäyntiä mahdollisimman hyvin huoltaja seuraa aktiivisesti koulun tiedottamista oppilaat Oppilas osallistuu häntä koskevaan päätöksentekoon ikä ja käsityskyky huomioon ottaen. Oppilas on mukana häntä koskevien suunnitelmien laatimisessa ja päätöksenteossa. Koulunkäynnin ongelmatilanteet tavoitteena on lapsen koulunkäynnin turvaaminen, oppimisen edellytysten varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö) koti/huoltajat koulu tiedottaa oppilashuollon toiminnasta ja toimintamalleista oppilashuolto perustuu eri tavoin tukea tarvitsevien lasten (huolikartoitus) huomaamiseen mahdollisimman nopeasti poissaoloista ilmoitetaan huoltajalle koulussa on ohjeistuksia erilaisten ongelmatilanteiden hoitamiseen koulun ulkopuolista tukea hyödynnetään tarvittaessa huoltaja on velvollinen ilmoittamaan koululle oppilaan poissaolosta saman päivän aikana huoltaja toimii yhteistyössä koulun kanssa huoltajaa kuullaan aina, mikäli oppilasta rankaistaan. Työrauhapaketissa on tarkemmat ohjeistukset Yksittäisen oppilaan tietojen käsittely ja kirjalliset luvat oppilaat opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö) Oppilas saa tietoa koulun oppilashuollosta, omista oikeuksistaan ja tarjottavasta tuesta (oppilashuollon osuudessa tarkemmin) oppilasta kuullaan ennen rangaistuksen antamista perusopetuksen lakien ja asetusten mukaisesti (työrauha- ja kurinpitotoimenpiteistä on erillinen työrauhapaketti) henkilöstö antaa tietoa huoltajalle oppilasta koskevien tietojen käsittelyyn, tiedonsaantiin, niiden luovuttamiseen ja salassapitoon 70

72 liittyvistä asioista henkilöstö kirjaa yksittäisten oppilaiden opetukseen liittyvät tiedot saamiensa ohjeiden mukaisesti Wilma - järjestelmään oppilashuoltoon liittyvät yksittäistä oppilasta koskevat asiat kirjaavat oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvat (terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi) omiin rekistereihinsä oppilashuoltorekisteriin kirjataan oppilasta koskeva oppilashuoltokertomus annettujen erillisten ohjeiden mukaan huoltajalle ja oppilaalle selvitetään kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä koti/huoltajat huoltaja ymmärtää yhteistyön merkityksen oppilaan kasvun, kehityksen ja oppimisen tulemisessa huoltaja ymmärtää kirjallisen suostumuksen merkityksen oppilasta koskevan asian käsittelyssä Erossa asuvien huoltajien huomioiminen tavoitteena on turvata tiedon kulku ja yhteydenpito kodin ja koulun välillä tasapuolisesti huoltajat huomioiden oppilaat opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö) koti/huoltajat oppilas saa tietää millaisia asiakirjoja ja merkintöjä hänestä on tehty oppilas ymmärtää kirjallisen suostumuksen merkityksen häntä koskevan asian käsittelyssä henkilöstö luo pohjan huoltajien yhteistyön kehittymiselle kehittämällä vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja erossa asuva huoltaja huomioidaan hänen toivomallaan tavalla, mikäli se on mahdollista toteuttaa molempien huoltajien osallisuus pyritään turvaamaan heidän lapsensa tarvitessa selvityksiä tai tukea oppimisen suhteen tai järjestettäessä oppilashuollollisia tukitoimia huoltajat voivat tukea lapsensa koulunkäyntiä osallistumalla aktiivisesti yhteydenpitoon koulun kanssa oppilaat Oppilaan mielipidettä vanhempien osallisuudesta hänen asioidensa käsittelyssä kuullaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämällä tavalla. 71

73 Yhteistyön seuranta ja arviointi tavoitteena on jatkuvasti arvioida ja kehittää yhteistyötä kodin ja koulun välillä sekä huomioida oppilaan oikeudet osallistua itseään koskevien asioiden käsittelyyn opettajat ja muut koulun toimijat (=henkilöstö) koti/huoltajat oppilaat koulu arvioi yhteistyön toimivuutta ja tyytyväisyyttä opetussuunnitelmassa ja työsuunnitelmassa esitetyllä tavalla huoltajat osallistuvat yhteistyön arviointiin ja kehittämiseen oppilas oppii vaatimaan oman osallisuutensa toteutumisesta itseään koskevissa asioissa oppilas uskaltaa ehdottaa parannuksia yhteistyöhön oppilailla on mahdollisuus vaikuttaa suoraan, arviointipalautteiden, keskustelujen tai oppilaskunnan kautta yhteistyön tekemiseen yleisesti yhteistyöstä, seurannasta, arvioinnista ja kehittämisestä on useissa opetussuunnitelman luvuissa lisää 72

74 5.6.4 Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Koulun henkilöstö tekee tarvittaessa yhteistyötä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa, pääosin kaupungin tai seutukunnan palveluja tuottavien lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien organisaatioiden tai toimijoiden kanssa. Yhteistyötahot ja niiden toiminta on esitetty Rauman kaupungin lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa ja useat toimijat liittyvät oppilashuollollisten tukitoimien järjestämiseen. Näistä on tietoa suunnitelmassa: yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa. Toimijalistaa päivitetään tarpeen mukaan. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Yhteistyötä tehdään erityisesti lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon, varsinkin lasten- ja nuortenpsykiatrisen poliklinikan ja sairaalaosaston kanssa. Lastenpsykiatreilla on Rauman kaupungissa työmalli, jossa he tulevat koululle terveydenhoitajan työparina. Nuorten hyvinvointiin keskittyneiden lasten ja nuorten tiimien kanssa tehdään tarvittaessa yhteistyötä, jolloin yhdyshenkilönä on kuraattori tai terveydenhoitaja. Poliisin kanssa tehdään yhteistyötä erityisesti huumausaineisiin liittyvissä asioissa. Rauman kaupungilla on poliisin ja sosiaalitoimen toimipiste Ankkuri, jossa pyritään puuttumaan huumeita kokeilleiden ja ensi kertaa rikoksiin syyllistyneiden nuorten asioihin nopeasti. Rauman kaupungilla on yhtenäinen malli kaikkia kouluja varten huumeiden käytön epäilyn selvittämiseksi. Se on suunnitelmana oppilashuollon osuudessa luvussa 8. Myös muita yhteistoimintamalleja kehitetään koko ajan. Yhteistyössä muiden organisaatioiden, yrityksien ja eri toimijoiden kanssa noudatetaan mahdollisia opetushallituksen antamia ohjeistuksia. Yhteyksiä eri toimijatahoihin on vaihtuvasti lukuvuosittain Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö Rauman normaalikoulussa on erillinen työrauhapaketti (työrauhaan liittyvä ohjeistus ja kurinpito), joka sisältää perusopetuslain mukaisen ohjeistuksen kurinpitomenettelyjen ja kurinpitorangaistusten käytöstä ja Rauman normaalikoulussa käytössä olevat menettelytavat eri rikkeiden kohdalla. Koulun toimintakulttuurikuvassa on Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo-kohdassa käyttäytymisen tavoitteet ja työrauhapaketti. Koulun työrauhapaketti on erillisenä suunnitelmana. 73

75 Ote Toimintakulttuuri -kuvasta Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma Normaalikoulun rehtori voi antaa oppilaalle erityisen painavista syistä kirjallisen varoituksen, väkivaltaisuudesta tai koulunkäynnin laiminlyönnistä tai muusta vakaviksi katsomastaan toiminnasta. Monijäseninen toimielin voi erottaa oppilaan määräajaksi. Tästä on tarkemmin työrauhapaketissa. Ensisijaisesti rangaistusten sijaan oppilas pyritään ohjaamaan koulun oppilashuollollisen tuen piiriin ja tarvittaessa saamaan lisätukea koulun ulkopuolelta. Opettajakunta perehdytetään työrauhapaketin sisältöön lukuvuoden alussa. Huoltajille ja oppilaille tiedotetaan työrauhapaketin sisällöstä lukuvuoden alussa yhdessä järjestyssääntöjen ja käyttäytymisen tavoitteiden ja arviointikriteerien kanssa. Koulussa seurataan kurinpitomenettelyjen ja kurinpitorangaistusten toteutumista lukuvuosittain. Kevätlukukauden lopussa tehdään yhteenveto tilanteesta ja se kirjataan oppilashuoltoraporttiin. Oppilashuoltoryhmä arvioi ja suunnittelee jatkotoimia, mikäli tuloksissa on jotakin huolestuttavaa Opetuksen erilaiset tavat ja opetus erityisissä tilanteissa Etäyhteyksiä hyödyntävä opetus, yhdysluokkaopetus, vuosiluokkiin sitomaton opetus ja joustava perusopetus Rauman normaalikoulussa ei tällä hetkellä anneta etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta eikä yhdysluokkaopetusta. Kun mahdollisesti etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta kehitetään, sen tavoitteet, käytännöt, toimintatavat ja toimijoiden vastuut hyväksytetään osaksi opetussuunnitelmaa kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin päätöksellä. Normaalikoulussa ei anneta vuosiluokkiin sitomatonta opetusta, mutta oppilas voidaan siirtää Rauman kaupungin järjestämään joustavan perusopetuksen ryhmään. Opetus erityisissä tilanteissa Jos oppilas ei pitkäaikaisen sairauden vuoksi voi osallistua kouluopetukseen, mutta hänen terveydentilansa sallii opiskelun esimerkiksi kotona, voidaan opetus suunnitella yksilöllisesti. Opetus voidaan järjestää antamalla oppilaalle ohjausta, oppimateriaalia ja oppimista tukevaa arviointipalautetta kotiin, jolloin hän saa opetussuunnitelman mukaista opetusta. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma ja oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Jos hänet on otettu tai siirretty erityisopetukseen, tehdään kirjaukset henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Kun oppilas palaa kouluun sairauden jälkeen, hänellä annetaan tarvittava tuki esim. tukiopetuksena. Lyhyiden sairausjaksojen aikana toimitaan, kuten poissaoloista on kirjattu. 74

76 Yhteistyö sairaalaopetuksen yhteydessä Sairauden takia pitkään poissaolleiden oppilaiden opiskelun tukeminen suunnitellaan tapauskohtaisesti yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja hoitavan tahon kanssa. Mikäli oppilas on ollut sairaalakoulussa, niin luokanopettaja/luokanohjaaja on yhteydessä sairaalakoulun opettajaan tai osallistuu yhteisiin palavereihin noudattaen yhteistyötä huoltajien kanssa. Jos kyseessä on lastenpsykiatrinen hoitojakso, ensisijaisesti luokanopettaja/luokanohjaaja ja muut tarpeelliseksi koetut opettajat ja mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstö osallistuu ennen kotiuttamista järjestettävään yhteispalaveriin. Palaveriin osallistuminen edellyttää aina asianmukaiset luvat, joista sopii hoitava taho. Koulu on velvollinen antamaan hoitavalle taholle kaikki heidän hoidon onnistumiseksi tarvitsevansa ja pyytämänsä tiedot. Lähetettyihin kyselyihin vastataan sovitusti ja pyydetyt asiakirjat toimitetaan välittömästi. Ennen niiden toimittamista on varmistettava pyynnön laillisuus ja mikäli pyydetään alkuperäiset asiakirjat, niiden kopion säilyttämisen tarpeellisuus. Asiakirjojen ja tietojen luovuttamisesta on tehtävä asianmukaiset merkinnät rekistereihin: kenelle, milloin ja mitä tietoja on annettu. Kaikkien edellä mainittujen asioiden hoitamisesta on vastuussa perusopetuksen rehtori yhdessä oppilaan luokanopettajan tai luokanohjaajan kanssa. Normaalikoulussa noudatetaan opetushallituksen antamaa ohjeistusta sairaalakoulussa olevan oppilaan arvioinnista: 1. Jokaisella sairaalaopetusta antavalla koululla tulee olla oma opetussuunnitelma, joka sisältää oppilaan arviointia koskevan osion. Osiossa tulee olla kuvattuna oppilaan arvioinnin tehtävä, tavoitteet sekä keskeiset periaatteet, arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt, arvioinnin perusteet ja perustuminen hyvän osaamisen kuvauksiin ja päättöarvioinnin kriteereihin, käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet ja perusteet, oppilaan itsearvioinnin toteuttaminen sekä opinnoissa etenemisen periaatteet. Koululla tulee olla myös omat todistuslomakkeet, joita tarvittaessa voidaan käyttää. 2. Jos oppilas opiskelee sairaalakoulussa vain lyhyen jakson, todistuksen antaa oppilaan oma ns. kotikoulu. Koulun tulee ottaa todistusta antaessaan huomioon sairaalakoulun antamat tiedot sairaalakoulussa opiskellusta ajasta. 3. Jos opiskelu toteutetaan jaksoittain ja oppilas saa ns. jaksoarvioinnin, arvioinnin suorittaa ja antaa oppilaalle se koulu, jossa oppilas on opiskellut suurimman osan jaksosta. 4. Jos oppilas opiskelee sairaalakoulussa pitemmän jakson, ja aina silloin kun oppilas on sairaalakoulussa lukukauden tai sitä pitemmän ajan, todistuksen antaa sairaalakoulu omalla todistuslomakkeellaan. Päättötodistus annetaan oppilaalle aina normaalikoulun todistuslomakkeella ja todistuksen allekirjoittaa normaalikoulun johtava rehtori. Päättöarvioinnin suorittavat normaalikoulun ja sairaalakoulun oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Päättöarvioinnissa arvioidaan perusopetuksen koko oppimäärän suorittaminen ja arviointi perustuu erityisesti vuosiluokkien 8 ja 9 aikana osoitettuun osaamiseen. 75

77 5.6.7 Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteita tukeva muu toiminta Terveellinen kouluruokailu Oppilaiden ruokailu tapahtuu ravintola Länsituulessa, joka on uusimman koulurakennuksen päädyssä. Koulupäivän aikana lapset saavat päivittäin lämpimän maksuttoman aterian, joka on ravitsemuksellisesti tasapainoinen. Ruokailun terveellisyyttä käsitellään eri oppiaineiden sisällöissä ja erityisesti terveystiedossa. Koulun opetushenkilökunta valvoo oppilaiden ruokailua päivittäin. Tavoitteena on varmistaa paitsi energiansaanti, myös vaikuttaa lasten ruokailutottumuksiin. Erityisen paljon kiinnitetään huomiota ruokalaja tapakäyttäytymiseen. Koululla on ruokalatoimikunta, jossa on sekä henkilökunnan että lasten edustus. Toimikunta kokoontuu säännöllisesti arvioimaan kouluruokailua. Oppilaskunta voi järjestää mielipidekyselyjä, joiden johdosta myös kouluruokailuasioita tarkastellaan. Lisäksi palvelun tuottaja suorittaa asiakastyytyväisyyskyselyjä. Vanhemmilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä suoraan palvelun tuottajalle, henkilökunnalle tai vaikuttaa Vanhempainyhdistyksen kautta. Ruokalista on näkyvillä koulun nettisivuilla. Eritysruokavalion tarpeessa olevat lapset huomioidaan yksilöllisesti esim. diabeetikot ja allergiset lapset tai lapset, joille jostakin syystä kouluruokailusta on kehittynyt psyykkistä oireilua. Tällaisten oppilaiden ruokailut suunnitellaan yhdessä vanhempien, palvelun tuottajan, opettajien ja terveydenhoitajan kanssa, jotta lapsen riittävä energian saanti ja fyysinen hyvinvointi voidaan turvata. Säännöllisesti pitkäaikaisen sairautensa takia välipalaa tarvitsevat lapset saavat sen maksutta koulupäivän aikana. Iltapäivähoidossa oleville lapsille tarjotaan välipala, jonka kustannukset sisältyvät hoidosta perittävään maksuun. Muilla oppilailla on iltapäivisin mahdollisuus ostaa välipalaa koulun ruokalasta. Muihin kuin edellä kuvattuihin terveydellisiin syihin liittyvästä välipalasta tehdään oppilaan ja huoltajien kanssa ehdotus johtavalle rehtorille, joka voi hyväksyä välipalan antamisen koulun kustantamana. Näissä poikkeustapauksissa on yleensä kyse lyhytaikaisesta palvelusta oppilaalle. Vihreä lippu-työryhmä ja luokkien oppilasedustajat seuraavat ruokahävikkiä ja muistuttavat järkevistä ruokailutottumuksista. Käyttäytymiseen ruokalassa on laadittu ohjeistus. Opettajat ja oppilaskunta antavat tarvittaessa ehdotuksia tai järjestävät tempauksia ruokailuviihtyvyyden lisäämiseksi. Koulun kerhotoiminta Normaalikoulussa on vuosittain vaihteleva eri aiheisiin keskittyvä laaja kerhotoiminta, joka tukee koulun opetusta tai antaa oppilaille mahdollisuuden tutustua uuteen aihepiiriin tai harrastukseen. Kerhot järjestetään pääosin ikäryhmittäin joustavasti koulupäivän päätyttyä 1-2 tuntia kerralla joko koko lukuvuoden ajan tai lyhyempinä jaksoina. Kerhon ohjaajana toimii yleensä koulun oma opettaja, mutta myös opettajaopiskelija tai joku koulun ulkopuolinen henkilö voidaan palkata pitämään kerhoa, mikäli oman henkilöstön keskuudesta ei löydy riittävää asiantuntemusta. Oppilailla on mahdollisuus ehdottaa erilaisia kerhoaiheita. 76

78 Tavoitteena on vahvistaa yhteistyökykyä ryhmässä toimimisessa ja ohjata oppilaita näkemään kerhotoiminnan ja harrastuksen merkitys itselleen mielihyvän tuottajana ja/tai oman osaamisalueensa vahvistajana. Myös yrittäjyyteen kannustetaan ja rohkaistaan osallistumaan taito- ja taidekilpailuihin. Syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta kerhotoiminnalla on suuri merkitys. Oppilaille suositellaan myös koulun ulkopuolista kerhotoimintaa, koska hyvän harrastuksen merkitys nähdään merkittävänä oppilaan kokonaisvaltaista kasvua tukevana toimintana. Koulu tekee yhteistyötä huoltajien ja eri tahojen kanssa tukeakseen oppilaan vapaa-ajallaan saamia positiivisia kokemuksia. Kerhotoiminta voisi olla toimintakulttuurissa Hyvinvointi ja turvallinen arki sisältöalueella, koska sillä on suuri merkitys oppilaan hyvinvoinnille. Koulun kerhot on kuitenkin sijoitettu kohtaan Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Kerhoista ilmoitetaan oppilaille ja huoltajille lukuvuoden alussa tai muuna ajankohtana, jos kerhon toiminta alkaa esimerkiksi vasta kevätlukukaudella. Osallistumiseen tarvitaan huoltajan hyväksyntä. Kerhojen odottamisesta ja kerhoaikaan liittyvistä vastuista on erillinen ohjeistus, jonka periaatteet kerrotaan oppilaille ja huoltajille. Koulun kirjasto Normaalikoulussa on kirjasto hajasijoitettuna kolmeen kerrokseen. Se on oppilaiden opetuskäytössä päivittäin tai kirjoja voi lainata muuten luettavaksi. Kirjaston osista on pyritty luomaan toimintakulttuurillisesti eri-ikäisten oppilaiden käyttöön tarkoitettuja eri oppimaisemissa sijaitsevia viihtyisiä kokonaisuuksia, joita suunnitellaan ja kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa. Kirjastossa työskentelemisestä, oleskelemisesta sekä kirjojen käyttämisestä ja lainaamisesta laaditaan oppilaiden kanssa tarvittaessa yhteissopimus, jonka toimivuutta tarkastellaan tarvittaessa. Tilojen siisteydestä huolehditaan yhdessä ja sovitaan mahdollisista vastuuhenkilöistä. Iltapäiväkerho Leppis Normaalikoulussa toimii koulun oma iltapäiväkerho 1-2 luokkien oppilaille ja se on keskeinen toimintamuoto oppilaiden hyvinvoinnin ja turvallisen arjen takaamiseksi. 77

79 Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Aamutoimintaa järjestetään erikseen, lähinnä lyhytaikaiseen tarpeeseen. Kerhoajasta sovitaan yhdessä huoltajien kanssa ja laskutuksessa on eri vaihtoehtoja palvelun käytön kestosta riippuen. Iltapäiväkerhoon ilmoittaudutaan kouluun ilmoittautumisen yhteydessä ja ensimmäisen luokan keväällä seuraavaa lukuvuotta varten. Iltapäiväkerhoon voi päästä vain se määrä oppilaita, joiden valvonta ja turvallisuus voidaan taata palkattujen vastuuhenkilöiden määrään suhteutettuna. Ensisijalla ovat ensimmäisen luokan oppilaat ja joskus toisen luokan oppilaiden kohdalla voidaan joutua tekemään karsintaa. Kerhossa on kaksi koulutettua iltapäivätoiminnan ohjaajaa, joiden apuna on kouluavustajia. Kaikki oppilaat on vakuutettu Turun yliopiston toimesta. Iltapäiväkerholla on valtakunnallisen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukainen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma. Leppiksen toiminnasta kerrotaan huoltajille koulun nettisivuilla ja koulutulokkaille järjestettävissä tutustumistilaisuuksissa. Koulumatkat ja kuljetukset Taksilla kuljetettavat oppilaat tuodaan koulun lähiparkkipaikalle, koska heillä on perusteltu syy kuljetukseen. Huoltajien tuodessa lapsiaan kouluun, suositellaan pysähtymään Satamakadun varren ns. pysäköintitaskuihin, koska oppilaalla on siitä turvallinen reitti kävellen koulun pihaan. Oppilaille on turvallisuusohjeet liikenteessä liikkumisesta kävellen, pyörällä, mopolla tai mopoautolla. Ohjeistukset käsitellään oppilaiden kanssa lukuvuoden alussa ja aina tarvittaessa. Tämän luvun 5 alussa kohdassa Koulun tilat, ympäristö ja turvallisuus on käsitelty jo turvallisuutta ja liikennettä koulun ympäristössä ja koulun henkilöstön toimintatapoja turvallisuuden takaamiseksi. Huoltajille tiedotetaan syyslukukauden alussa koulun suosittamista käytänteistä koulukuljetusten osalta. Ohjeita annetaan Wilman kautta tai erillisen lukuvuositiedotteen muodossa. Lisäksi ohjeita voidaan tarvittaessa tarkentaa, mikäli tulee joku poikkeama liikenteen osalta tai turvallisuuden vaarantuminen sitä edellyttää. Koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista on erillinen ohjeistus. 78

80 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI Normaalikoulun paikallinen sisältö 79

81 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 6.8 Oppimisen arviointi Rauman normaalikoulussa Kuva arviointikulttuurista Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet Arvioinnin kohteet Arviointi opintojen aikana Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen Nivelkohtien arviointi Valinnaisten aineiden arviointi Käyttäytymisen arviointi Todistukset Arvioinnin vuosisuunnitelma Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi Päättöarviointi

82 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI 6.8 Oppimisen arviointi Rauman normaalikoulussa Kuva arviointikulttuurista (kuva on suurempana kappaleen lopussa, arvoperusta ja oppimiskäsityskuva löytyvät suurempana luvusta 2)) Rauman normaalikoulun oppimisen arvioinnin perusteet pohjautuvat opetussuunnitelman perusteiden tekstiosaan. Kuvan avulla on haluttu nostaa keskeiset asiat ja korostaa perusopetuslaissa säädettyjä arvioinnin periaatteita ja osoittaa yhteys koulun arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet (kuva on suurempana kappaleen lopussa) Arvioinnin perusperiaatteet on koottu kokonaisuudeksi, jota voidaan tarkastella helposti oppilaiden ja huoltajien kanssa, kun suunnitellaan arviointia tai keskustellaan sen toteutumisesta. Opintojen aikaisessa arvioinnissa eli formatiivisessa arvioinnissa on periaatteena vuorovaikutuksessa tapahtuva jatkuva arviointi. Itsearviointi, vertaisarviointi ja keskustelu ovat keskeisiä arviointitapoja, joilla oppimisen edistymistä seurataan ja oppilasta tuetaan tiedostamaan omaa oppimisprosessiaan. 81

83 6.8.3 Arvioinnin kohteet (kuva seuraavalla sivulla ja suurempana kappaleen lopussa) Arvioinnin kohteena ovat oppiminen ja siihen kiinteästi sisältyvät työskentelytaidot. Käyttäytymistä arvioidaan omana kokonaisuutenaan. Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan tavoitteiden mukaisesti. Opetuksessa huomioidaan erilaiset oppimisympäristöt, työtavat ja eriyttäminen (luvussa 4), joten myös arvioinnissa huomioidaan oppilaiden erilaiset tavat osoittaa osaamistaan. Tämä on tärkeää varsinkin oppilailla, joilla on oppimisvaikeuksia tai puutteellinen kielitaito. Arvioinnissa käytetään monipuolisia arviointitapoja, joita suunnitellaan myös yhdessä oppilaiden kanssa. Laajempien kokonaisuuksien kokeita on tarkoituksenmukaista pitää edelleen. Kokeiden suorittamisessa huomioidaan esim. oppilaan puutteellinen luku-, kirjoitus- tai kielitaito. Oppimisen arviointiin sisältyvät työskentelytaitojen tavoitteet kuvataan kolmena pääluokkana, joita arvioidaan. Tavoitteena on ohjata ja tukea työskentelyn kehittymistä annetun palautteen ja itsearvioinnin avulla. 1. Osaan työskennellä opettajan ohjauksessa keskityn ja olen tarkkaavainen toimin annettujen ohjeiden mukaan ja osallistun 82

84 2. Osaan työskennellä muiden kanssa työskentelen muiden kanssa ja osallistun ryhmän toimintaan kuuntelen muiden mielipiteitä ja toimin rakentavasti sanon rohkeasti ajatuksiani kannan vastuun omasta osuudestani 3. Osaan työskennellä yksin osaan suunnitella työni ja asettaa tavoitteita ryhdyn työhön ja pyydän apua, jos tarvitsen saan työni yleensä valmiiksi ja osaan arvioida työskentelyäni teen tehtäväni huolellisesti ja haluan kehittyä Käyttäytymisen tavoitteet on esitetty luvussa 5 ja käyttäytymisen arvioinnista on enemmän jäljempänä tässä luvussa kohdassa Arviointi opintojen aikana Arviointi opintojen aikana eli formatiivinen arviointi on monipuolista ja itsearviointia, vertaisarviointia ja oppimista edistävää palautetta käytetään paljon. Näitä arviointitapoja on opetettava lapsille ja niiden käytöstä on sovittava periaatteet oppilaiden kanssa. 83

85 Itsearvioinnin periaatteet Itsearvioinnin tavoitteena on oppilaan metakognitiivisten taitojen (tieto omasta osaamisesta, ajattelusta, muistista ja kehittymismahdollisuuksista oppijana) kehittyminen. Hyvät metakognitiiviset taidot omaava oppija osaa seurata omaa oppimisprosessiaan. Hän tietoisesti säätelee ja ohjaa omaa oppimis- ja ajattelutoimintaansa. Itsearvioinnissa alemmilla vuosiluokilla on tärkeää: omien onnistumisten ja vahvuuksien tunnistaminen Arviointi antaa mahdollisuuksia eritasoisten osaamisten esiin tulemiseen. tietoisuus tavoitteista, jota opettaja on ohjannut: Mitä on tarkoitus oppia? Arviointi jäsentää tavoitetta ja kohdistuu keskeisiin asioihin. tietoisuus osaamisesta ja aikaisemmin opiskellusta, josta opettaja on keskustellut: Mitä on jo opittu? Arviointi ohjaa kokonaisuuksien rakentumiseen. tietoisuuden kehittäminen omasta työskentelystä; johon opettaja on antanut tukea: Miten voin edistää omaa oppimistani ja parantaa suoritustani? Arviointi auttaa näkemään oman edistymisen ja palkitsee. Itsearvioinnissa ylemmillä vuosiluokilla on tärkeää: omien onnistumisten ja vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen yhä paremmin Arvioinnin avulla uskalletaan tunnustaa oma osaaminen ja kokea tyytyväisyyttä siitä. tavoitetietoisuus Arvioitaessa tavoite laajenee ja yksilöityy yhä enemmän oppilaan oman näkemyksen mukaan. aikaisemmin opitun tiedostaminen ja yhdistäminen uuteen Arviointi tukee käsitteiden välisten suhteiden ja tiedonrakennelmien kehittymistä. itseohjautuvuuden kehittyminen Arviointi antaa mahdollisuuden oman oppimispolun rakentamiselle. uskallus ottaa haasteita Arviointi kannattelee onnistumaan ja ottamaan riskejä, mutta myös oppimaan epäonnistumisista ja virheistä. syvällisempi ja analyyttisempi ote omasta oppimisesta oppilaan yksilöllisten edellytysten mukaan Arviointi vahvistaa itsetuntemusta, itsehallintaa ja itsearvostusta oppijana. Itsearvioinnissa käytettäviä menetelmiä, arviointitapoja ja oppilaan portfolioon tallennettavia arviointeja mietitään ja kehitetään yhdessä oppilaiden kanssa. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa (kohdassa ) kuvattujen arviointien kohdalla kehitetään koulukohtaisesti yhteneväisiä arviointitapoja ja oppilaan oman edistymisen seuraamiseen sopivia arviointeja, jotta oppilaan oppimispolusta tulisi yhtenäinen jatkumo. Vertaisarvioinnin periaatteet Vertaisarvioinnin on perustuttava yhteisille toimintaperiaatteille, joiden tavoitteena on hyvässä ilmapiirissä tukea jokaisen oppilaan oppimisprosessia. Vertaisarviointi pohjautuu aina tasavertaisen suhteen rakentamiselle ja toisen näkemiselle yhteistyökumppanina. 84

86 Vertaisarvioinnissa on tärkeää: Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma ilmapiiri, jossa jokainen tuntee olonsa hyväksytyksi Arviointi ei saa kohdistua toisen ominaisuuksiin tai persoonaan. kilpailun ja keskinäisen vertailun hillitseminen ja sen sijaan yhdessä tekemisen vahvistaminen Arviointi tukee toisen arvostamista ja erilaisuuden hyväksymistä. tasa-arvoisuuden vahvistaminen Arviointitilanteessa jokaisen puheenvuoro (tai muu ilmaisu) kuunnellaan rauhassa tai huomioidaan. kannustamaan oppiminen Arviointi opettaa näkemään toisen ponnistelun ja onnistumisen. jokaisen osallisuuden vahvistaminen Arviointi kannustaa osallistumaan ja osoittamaan vahvuutensa ja osaamisensa. ponnistelemaan oppiminen Arvioimalla opitaan ehdottamaan ja kokeilemaan uusia asioita lopputulokseen pääsemiseksi. rakentavan palautteen antamisen oppiminen Arviointi ei ole arvostelua, vaan siihen liittyy kannustavia kehittämisideoita. Vertaisarvioinnissa keskustelu on tärkeä tapa arvioida, mutta oppilaiden kanssa voidaan suunnitella myös menetelmiä, joiden kautta arvioinnista voidaan rakentaa jatkumoja joko oppilaan omaan portfolioon tai yhteisöllisen oppimisen tueksi. Vertaisarvioinnin näkymistä arviointipalautteissa suunnitellaan yhdessä ryhmän ja yksittäisen oppilaan kanssa, jotta arviointi olisi riittävän monipuolista. Oppimista edistävä rakentava palaute Arvioinnin ja palautteen antamisen tavoitteena on edistää ja tukea oppimista. Vuorovaikutus oppilaiden kanssa on tärkeää, kun opettaja antaa opintojen aikana palautetta. Oppimista edistävä rakentava palaute on: kuvailevaa vaikeita solmukohtia avaavaa ratkaisuja pohtivaa erilaiset oppimistavat huomioivaa erilaiset työskentelytavat huomioivaa metakognitiivisten taitojen kehittymistä vahvistavaa Oppiaineiden sisältöjen hallinta ja formatiiviset arvioinnit Opettaja arvioi oppilaiden osaamista oppiaineiden sisältöjen hallinnassa edelleen käyttäen kirjallisia, sähköisiä tai muita arviointitapoja. Ikäkauden mukaan oppilaat kehittävät myös itse erilaisia tapoja osoittaa osaamistaan. Tavoitteena on ymmärtää, miksi jonkun asian osaaminen on merkityksellistä ja millä tavalla se edistää oppimisen kehittymistä eteenpäin. Joidenkin sisältöjen hallinta voidaan perustella yleissivistyksen näkökulmasta, jolloin tiedon ja tietämisen arvosta saatetaan saada aikaan hyvä keskustelu. Oppilaat oppivat perustelemaan, väittelemään, etsimään tietoa ja mahdollisesti testaamaan yleissivistyksen merkitystä yhteiskunnallisesti, yksilön työelämätaitojen kannalta tai jostakin muusta yhdessä löydetystä näkökulmasta. 85

87 6.8.5 Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen Opinnoissa etenemisen seuranta: alussa normaali seuranta vaikeuksien ilmetessä aloitetaan tiivistetty yhteistyö huoltajien kanssa oppimisen tuen järjestäminen: yleinen tuki/tehostettu tuki/erityinen tuki tuen tarpeen lisääntyessä erityisopettajan tuki/mahdollisesti oppilashuollon tuki oppimisen aktiivinen seuranta oppimisen edistymisen ennakointi: yhteys työskentelytaitoihin, erityisesti vastuunottoon ja oppimisstrategioiden kehittymiseen luokan kertaamisen mahdollisuus otetaan varsinkin 1. tai 2. luokalla puheeksi jo marraskuussa, jos vaikeudet näyttävät suurilta luokan kertaamisen mahdollisuus arvioidaan uudelleen helmi-huhtikuussa ja mietitään edut ja haitat Mahdollisuus osoittaa osaamistaan: mietitään yksilöllisesti oppimisympäristöt, työtavat, eriyttäminen rakennetaan pienempiä opiskelukokonaisuuksia ja pyritään onnistumisiin niissä/yksilöllisiä lisätehtäviä oppimisen osoittaminen monipuolisesti, yksilölliset kokeet, koeavustus jos todistukseen on tulossa oppiaineessa hylätty suoritus (4), niin on mahdollisuus osoittaa osaamistaan loka-marraskuussa ja kevätlukukaudella maalis-huhtikuussa oppilaan motivointi ja yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää Erityistoimenpiteitä yksilöllisesti oppimisvaikeuksien selvitys/oppimäärien yksilöllistämismahdollisuus opiskeleminen oman oppimissuunnitelman /HOJKS:n mukaan siirtyminen Rauman kaupungin järjestämään joustavaan perusopetukseen ryhmään mahdollistaa opiskelemisen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti Mahdollisuus siirtyä seuraavalle vuosiluokalle: saa vähintään välttävän arvioinnin sanallisena tai numerona (5) oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa välttävä suoritus muodostuu kompensaation kautta: joiltakin osin oppiaineen suoritus on hylätty (4), mutta toisen tavoitteen välttävän ylittävä taso nostaa osaamisen keskimääräisesti välttävään (5) vaikka jossakin aineessa olisi suoritus hylätty, voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, jos arvioidaan, että oppilas selviytyisi seuraavalla vuosiluokalla hyväksytysti 86

88 Luokalle jättäminen Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma tärkeää on keskustelu huoltajan kanssa ja häntä ja oppilasta on kuultava asiaa päätettäessä voi jäädä luokalleen ehdollisen lukuvuositodistuksen kautta: Oppilas saa ehdollisen todistuksen ja mahdollisuuden osoittaa osaamistaan hylätyssä suorituksessa kesällä. Jos hän ei saa vähintään välttävää suoritusta, hän kertaa vuosiluokan ja kaikki vuosiluokan suoritukset raukeavat. Tärkeää on antaa monipuolinen mahdollisuus osoittaa osaamistaan ja huomioida yksilölliset tavat suorittamisessa. voidaan jättää luokalle, jos yhdessä tai useammassa oppiaineessa on hylätty suoritus voidaan jättää luokalle, vaikka ei olisi hylättyjä suorituksia: perusteluna on yleinen koulumenestys ja mahdollisesti runsaiden poissaolojen aiheuttama jälkeen jääminen ja vaikeus selviytyä opinnoista. varsinkin 1. ja 2. luokan oppilaiden kohdalla luku- ja kirjoitustaidon kehittymisen hitaus yhdistettynä työskentelytapojen kehittymättömyyteen ja jaksamiseen keskittyä koulutyöhön, voi olla perusteluna luokan kertaamiseen. Oppilaan osaamisen kehittymiselle annettu lisäaika nähdään mahdollisuutena ottaa oma oppiminen haltuun. Oppilaan luokalle jäämiseen liittyy seuranta seuraavan lukuvuoden aikana, jolloin hän kertaa vuosiluokan. Oppimisen edistymistä, oppimisen ja mahdollisesti myös oppilashuollon tukea mietitään yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa Nivelkohtien arviointi Nivelkohdan arvioinnin tarkoituksena on tukea oppilaan positiivista kuvaa itsestään oppijana ja vahvistaa opiskelumotivaatiota. Arviointi tehdään joko sähköisesti tai paperiversiona ja arviointitieto välitetään mahdolliselle uudelle luokanopettajalle ja arkistoidaan. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on tarkemmin lukuvuoden aikana toteutettavista muista arvioinneista. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa voidaan luokanopettajan harkitsemana toteuttaa eri tavoin. Hän voi järjestää yhteisen keskustelun eri kokoonpanolla (esim. oppilas, huoltaja, muita opettajia, tuleva opettaja, jne., tarpeesta riippuen). Hän voi keskustella oppilaan kanssa kahden ja välittää huoltajalle arviointitietoja myös muulla tavoin kuin tapaamalla huoltajaa. Luokanopettaja saa vapauden toteuttamiseen, koska on mietittävä oppilaskohtaisesti, miten tarkoituksenmukaista on tavata, jos keskusteluja ja tapaamisia oppilaan asioissa on järjestetty lukuvuoden aikana jo useita. Vuosiluokalla 3 on arviointikeskustelu korvaamassa välitodistuksen, jolloin näitä keskustelun sisältöjä voidaan päivittää nivelvaiheessa. Mikäli yhtään henkilökohtaista tapaamista oppilaan, huoltajan ja luokanopettajan kesken ei ole lukuvuoden aikana toteutettu, suositellaan nivelkohdan arviointia yhteisenä tapaamisena. Nivelkohta toisen vuosiluokan päättyessä siirryttäessä kolmannelle vuosiluokalle Nivelkohdan arviointi sisältää oppilaan: vahvuuksien kuvauksen oppijana tarvitseman ohjauksen ja tuen arvioinnin kielellisten valmiuksien kuvauksen (kysymisen ja kuuntelemisen taidot) vuorovaikutustaitojen kuvauksen 87

89 taitojen kuvauksen ilmaista itseään eri keinoin edistymisen työskentelytaidoissa (taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä) edistymisen taidoissa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä opiskelun etenemisen palautteen eri oppiaineissa Nivelkohta kuudennen vuosiluokan päättyessä siirryttäessä seitsemännelle vuosiluokalle Nivelkohdan arviointi sisältää kuvauksen oppilaan: edistymistä työskentelytaidoissa oppimisen taitojen kehittymisestä edistymisestä oppiaineissa edistymisestä laaja-alaisessa osaamisessa tarvitsemasta ohjauksesta ja tuesta Oppilaat ja huoltajat saavat tiedon kuudennen vuosiluokan hyvän osaamisen valtakunnallisista kriteereistä numeroarvosanalle 8. Kriteerit eivät ole oppilaalle asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä Valinnaisten aineiden arviointi Rauman normaalikoulussa on mahdollista opiskella valinnaisena 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokalta 8 alkaen: liikunta (2 kurssia) musiikki kuvataide käsityö (2 kurssia) kotitalous ilmaisutaito tietotekniikka saksa ranska Toteutuneet valinnaisaineet vuosiluokilla 8 ja 9 arvioidaan numeroarviointina. Laajennetun englannin kielen valinneet oppilaat saavat numeroarvioinnin vuosiluokilla 7-9. Painotuksen mukaan ensimmäiseltä luokalta tehty valinta joko taitopainotteiselle linjalle tai kielipainotteiselle linjalle arvioidaan kunkin oppiaineen sisällä vuosiluokilla 1-6. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4 ja numeroarviointia vuosiluokilla Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arviointi perustuu käyttäytymisen tavoitteisiin (esitetty laajemmin luvussa 5), järjestyssääntöjen noudattamiseen ja niiden rikkomisesta määriteltyihin rangaistuksiin (työrauhapaketti). Oppilaille ja huoltajille selvitetään joka lukuvuoden alussa käyttäytymisen tavoitteet ja käyttäytymisen arviointi. Käyttäytymisen tavoitteisiin ja arviointiin on oppilailla mahdollisuus kommentoida ja ehdottaa muutoksia tai oppilaskunta voi käsitellä käyttäytymisen tavoitteita ja arviointia. Järjestyssäännöt, työrauhapaketti ja käyttäytymisen tavoitteet ja arviointi tarkistetaan kolmen vuoden välein. 88

90 Rauman normaalikoulussa käyttäytymisen arviointitiedote annetaan aina sanallisena arvioinnin vuosisuunnitelmassa määriteltyinä ajankohtina (kohta ). Tiedotteen avulla pyritään ohjaamaan oppilaan käyttäytymistä tavoitteiden suuntaan. Tarvittaessa järjestetään oppilashuollollista tukea ja selvitetään yhdessä oppilaan kanssa käyttäytymisen syitä ja keinoja muutokseen. Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti väliarviointien, lukuvuositodistuksien ja päättötodistuksen erillisenä liitteenä. Käyttäytymisen sanallisessa arvioinnissa käytetään neljää tavoitealuetta, jotka perustuvat tavoitteiden saavuttamiseen (laajemmin luvussa 5) ja kurinpidollisten toimien vaikutukseen. Oppilaiden käyttäytymisen arviointi Rauman normaalikoulussa Käyttäytymisen tavoitteet ja arvioinnin yhteys kurinpitotoimiin 1. Itseään ja toisia 2. Omaa ja muiden 3. Yhteistä 4. Yhteisiä sääntöjä arvostava oppilas työtä arvostava ympäristöä ja hyviä tapoja *toimii rehellisesti oppilas kunnioittava oppilas noudattava oppilas *ei ole epäoikeudenmukainen *arvostaa *arvostaa luontoa *hyväksyy sääntöjen opiskelutilannetta *ei vahingoita luonnon tarpeellisuuden *ei kiusaa, syrji tai käyttäytymällä kasveja tai eläimiä *noudattaa sääntöjä, vähättele ketään asiallisesti *edistää ympäristön eikä riko niitä *tekee yhteistyötä ja *pitää omia töitään pitämistä siistinä tahallaan kannustaa muita tärkeinä *ei roskaa, riko tai jätä *noudattaa hyviä *käyttää asiallista *ei revi tai heittele tavaroita laittamatta tapoja: tervehtii, kieltä omia töitään paikalleen puhuu kohteliaasti, *edistää toiminnallaan *ei arvostele *käyttäytyy yhteisissä kiittää ja aittaa hyvää ilmapiiriä loukkaavasti omaa tai tiloissa rauhallisesti, tarvittaessa *ei kiistele eikä riitele toisen työtä että ei edes vahingossa muiden kanssa *työskentelee muita turmelisi mitään häiritsemättä Sanallisen arvioinnin tasot: Oppilaan käyttäytymisen tavoitealueet Oppilas, joka käyttäytyy moitteettomasti Oppilas, joka hallitsee hyvän käyttäytymisen Oppilas, jonka käyttäytyminen on vaihtelevaa Oppilas saavuttaa kaikki tavoitealueet erittäin hyvin. Hän on yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään vahvistava. Hän kunnioittaa toisten ihmisten koskemattomuutta. Hän edistää myönteisellä käyttäytymisellään opiskelutilanteita. Hän haluaa omaehtoisesti huolehtia viihtyisästä ympäristöstä. Hän on moitteeton ja hyvätapainen oppilas. Persoonalliset ominaisuudet eivät ole este tavoitealueiden saavuttamiselle, esim. ulospäinsuuntautuneisuutta ja ujoutta ei saa arvioida. Oppilas toimii omien persoonallisten ominaisuuksiensa puitteissa. Oppilas saavuttaa kaikki tavoitealueet yleensä hyvin. Hän haluaa vahvistaa yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään, mutta saattaa välillä unohtaa oman merkityksensä sen ylläpitämisessä. Hän ei osallistu kenenkään kiusaamiseen. Hän korjaa käyttäytymistään huomauttamatta, jos hän on vaikeuttanut opiskelutilanteen sujumista. Hän huolehtii viihtyisästä ympäristöstä, mutta häntä voidaan välillä pyytää muistamaan ympäristön merkitys. Hän haluaa noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja. Tällä tasolla on suurin osa oppilaista Oppilas ei saavuta kaikkia tavoitealueita. Hän voi haitata yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään ja hän ei näe oman toimintansa vaikutuksia kokonaisuudessa. Hän korjaa häiritsevää käyttäytymistään opiskelutilanteessa, kun hänelle huomautetaan siitä. Hän ei aina kunnioita toisten oppilaiden koskemattomuutta. Ympäristön viihtyisyydestä huolehtiminen ei ole hänelle merkittävä Kurinpidollisten toimien vaikutus arviointiin Järjestyssääntöjen noudattaminen ja työrauhapaketti liittyvät käyttäytymiseen. Oppilas ei tee rikkeitä, mutta on voinut saada pari huomautusta. Oppilas on voinut saada huomautuksia, mutta hänelle ei ole määrätty kasvatuskeskustelua tai jälkiistuntoa (lumipallon heittelystä saatua rangaistusta ei lasketa). Oppilas saa huomautuksia järjestyssääntöjen rikkomisesta. Hänelle on voitu määrätä 1-2 kasvatuskeskustelua ja jälkiistuntoa lukukauden aikana. 89

91 Oppilas, jonka käyttäytymisessä on huomautettavaa asia. Oppilas kyseenalaistaa välillä sovittuja sääntöjä ja käyttäytymisen tavoitteita. Oppilasta, joka on saavuttamassa vain tämän tason, on ohjattava riittävän ajoissa ennen arvioinnin antamista. Ohjaamisen toteuttamisesta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja, jolle on tiedotettu oppilaan tilanteesta. Hän tekee yhteistyötä kuraattorin kanssa. Ohjaaminen voi tapahtua kasvatuskeskustelun yhteydessä ja se kirjataan kasvatuskeskustelun lomakkeeseen. Oppilaalla on ongelmia tavoitealueiden saavuttamisessa. Hän haittaa merkittävästi yhteistyötä ja hyvää ilmapiiriä omalla käyttäytymisellään. Hän kyseenalaistaa oikeutuksen puuttua hänen omaan toimintaansa ja vähättelee sen vaikutuksia. Hän voi tahallisesti pyrkiä haittaamaan ilmapiiriä. Hän ei halua ymmärtää, että muilla on oikeus koskemattomuuteen. Ympäristön viihtyisyys ei ole hänelle merkittävä asia. Hän voi tahallisesti turmella ympäristöä. Oppilas tietoisesti rikkoo sovittuja sääntöjä ja ei välitä käyttäytymisen tavoitteista. Oppilasta, joka on saavuttamassa vain tämän tason, on ohjattava riittävän ajoissa ennen arvioinnin antamista. Ohjaamisen toteuttamisesta vastaa luokanopettaja/luokanvalvoja ja kuraattori. Yhteistyö huoltajien kanssa on oltava tiivistä ja oppilashuollollista tukea on tarjottava. Tupakoinnista kiinni jääminen tai todettu kiusaaminen merkitsee tälle arviointitasolle päätymistä. Oppilas rikkoo toistuvasti monia sääntöjä. Hänelle on määrätty useita kasvatuskeskusteluja tai jälki-istuntoja lukukauden aikana. Jos oppilas jää toistuvasti kiinni tupakoinnista tai käyttää päihteitä koulussa, on erittäin väkivaltainen tai väkivaltaisuutta on usein, se merkitsee tälle arviointitasolle päätymistä. Kiusaaminen, jota oppilas ei ole lopettanut KivaKoulu käsittelyistä huolimatta merkitsee tälle arviointitasolle päätymistä Todistukset Oppilaat ja huoltajat saavat tietoa arviointikäytännöistä lukuvuoden alussa. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on asiasta tarkemmin. Vuosiluokat 1-3 Väliarviointi Lukuvuositodistus arviointikeskusteluna joulu-tammikuussa lukuvuoden päättyessä Arviointikeskustelu, jossa keskustellaan oppilaan osaamisen Sanallinen arviointi, jossa kuvataan oppilaan osaamisen tasosta, edistymisestä, vahvuuksista ja kehittämisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. kohteista. Erilliset merkinnät arviointikeskusteluun ja todistukseen: Oppilas on opiskellut taitopainotteisella luokalla Oppilas on opiskellut laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa, kohdekielenä englanti Yksilöllistetyt oppiaineet: Merkitään oppiaineen kohdalle tähti (*) ja lisätietoihin selvitys: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina 90

92 Vuosiluokka 4 Väliarviointi Lukuvuositodistus luokanopettajan valinnan mukaan arviointikeskusteluna tai välitodistuksena lukuvuoden päättyessä joulu-tammikuussa lukukauden päättyessä Arviointikeskustelu, jossa keskustellaan oppilaan osaamisen tasosta, edistymisestä, vahvuuksista ja kehittämisen kohteista. Sanallinen välitodistus, jossa arvioidaan oppilaan osaamisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Sanallinen todistus, jossa kuvataan oppilaan osaamisen tasoa, edistymistä, vahvuuksia ja kehittämisen kohteita. Erilliset merkinnät arviointikeskusteluun ja todistuksiin: Oppilas on opiskellut taitopainotteisella luokalla Oppilas on opiskellut laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa, kohdekielenä englanti Yksilöllistetyt oppiaineet: Merkitään oppiaineen kohdalle tähti (*) ja lisätietoihin selvitys: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina Vuosiluokat 5-6 Välitodistus Lukuvuositodistus lukukauden päättyessä lukuvuoden päättyessä Numeroarviointi, poikkeuksena käsityön arviointi, joka on Numeroarviointi sanallinen Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä. palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä. Erilliset merkinnät todistuksiin: Oppilas on opiskellut taitopainotteisella luokalla Oppilas on opiskellut laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa, kohdekielenä englanti Yksilöllistetyt oppiaineet: Merkitään oppiaineen kohdalle tähti (*) ja lisätietoihin selvitys: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti. Jos oppilaalla on äidinkielenä joku muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, voidaan arviointi todistukseen antaa sanallisena Suomi toisena kielenä (S2) arvioidaan aina sanallisesti. Vuosiluokka 7 Välitodistus Lukuvuositodistus lukukauden päättyessä lukuvuoden päättyessä Numeroarviointi, poikkeuksena käsityön arviointi, joka on Numeroarviointi sanallinen Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa Voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla, joka antaa palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä. palautetta osaamisen tasosta ja edistymisestä. Erilliset merkinnät todistuksiin: Oppilas on opiskellut laajennettua englannin kieltä Yksilöllistetyt oppiaineet: Merkitään oppiaineen kohdalle tähti (*) ja lisätietoihin selvitys: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti. Jos oppilaalla on äidinkielenä joku muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, voidaan arviointi todistukseen antaa sanallisena 91

93 Vuosiluokka 8 Välitodistus Lukuvuositodistus lukukauden päättyessä lukuvuoden päättyessä Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan) Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan) Erilliset merkinnät todistuksiin: Oppilas on opiskellut laajennettua englannin kieltä Yksilöllistetyt oppiaineet: Merkitään oppiaineen kohdalle tähti (*) ja lisätietoihin selvitys: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti. Jos oppilaalla on äidinkielenä joku muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, voidaan arviointi todistukseen antaa sanallisena Välitodistus lukukauden päättyessä Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan) Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti. Jos oppilaalla on äidinkielenä joku muu kuin opetuksessa käytettävä kieli, voidaan arviointi todistukseen antaa sanallisena Erilliset merkinnät todistuksiin: Vuosiluokka 9 Päättötodistus lukuvuoden päättyessä Numeroarviointi (määräytyy perusteiden mukaan) Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan opiskeltavat aineet voidaan arvioida joko numerona tai sanallisesti. Tarvittaessa oppilaalle annetaan erillinen välitodistus jatko-opintoihin pyrkimistä varten Arvioidaan kuten päättötodistus Oppilas on opiskellut laajennettua englannin kieltä Yksilöllistetyt oppiaineet: Merkitään oppiaineen kohdalle tähti (*) ja lisätietoihin selvitys: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina Muut todistukset Erotodistus Annetaan jos: Oppilas vaihtaa koulua muualle kuin Turun normaalikouluun Oppilas eroaa perusopetuksesta Oppilas ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana Liitteenä oltava: koulussa noudatettu tuntijako selvitys mahdollisista painotuksista Annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus Käyttäytymisen arviointi: Erillisenä liitteenä sanallisena arviointina Erillinen välitodistus katso 9. vuosiluokan kohdalta Arvioinnin vuosisuunnitelma Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on määritelty lukuvuoden aikana toteutettavat arvioinnit, oppilaiden osuus arvioinnin toteuttamisessa, vuorovaikutus huoltajien kanssa ja heidän vastuunsa sekä koulun ja opettajien toiminta ja vastuut. Arvioinnin vuosisuunnitelma tarkistetaan ja hyväksytään syyskuun opettajankokouksessa. Arvioinnin vuosisuunnitelma on tämän luvun lopussa. 92

94 Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi perustuu formatiivisille arvioinneille, summatiivisille laajemmille arvioinneille, itsearvioinnille ja vertaisarvioinnille ja kaikelle tiedolle, joka on lukuvuoden aikana saatu oppilaan oppimisesta, työskentelystä ja kehittymisestä oppijana. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa määriteltyjen arviointien lisäksi ryhmissä ja yksilöllisesti toteutetaan monipuolisia arviointeja. Lukuvuositodistus on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta (todistukset ovat kohdassa 6.8.9) ja se on päätös oppilaan siirtämisestä seuraavalle luokalle suoraan tai ehdollisena tai päätös luokalle jättämisestä. Lukuvuositodistukseen tehtävistä merkinnöistä ja erityishuomioista tai yksilöllisistä vaihtoehdoista on todistukset kohdassa. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on myös koulun ja toimintakulttuurin arvioinneista Päättöarviointi Perusopetuksen päättöarvioinnin periaatteista: Päättöarviointiin liittyvästä ohjaavasta palautteesta lukuvuoden aikana on määritelty arvioinnin vuosisuunnitelmassa. Kunkin oppiaineen opettaja selvittää 9. luokan oppilaille (tai oppiaineesta riippuen ennen 9. luokkaa) päättöarvioinnin opetussuunnitelman perusteiden mukaiset valtakunnalliset kriteerit syyslukukauden alussa. Tavoitteiden saavuttamisessa ja suorituksiin liittyvissä kompensointimahdollisuuksissa noudatetaan perusteissa annettua ohjeistusta oppiaineiden arvioinnissa. Oppiaineen vapautuksesta ja oppimäärän vaihtamisesta on määritelty perusteissa. Valinnaisissa aineissa arviointi suoritetaan numeroarviointina. Todistuksiin merkitään opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti valinnaiset aineet. Mikäli niiden suorittamisessa on ollut poikkeamia voi eri syistä tulla merkitä hyväksytty tai osallistunut. Huoltaja voi pyytää kirjallisesti, että päättötodistukseen ei merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä. Tällöin todistukseen tulee merkintä hyväksytty. Erityisen tuen oppilaiden kohdalla arvioidaan yksilöllistetyt oppiaineet kuten perusteissa on määritelty. Näissä aineissa voidaan käyttää sanallista arviointia myös päättötodistuksessa. Mahdollisten opintokokonaisuuksittain opiskelevien oppilaiden arviointi tapahtuu perusteiden mukaan. Käyttäytymisen arviointi annetaan erillisenä liitteenä ja arvioidaan sanallisesti. 93

95 ARVIOINNIN VUOSISUUNNITELMA ja arviointiin liittyvien sisältöjen käsittelystä sekä koko koulun toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvästä arvioinnista RAUMAN NORMAALIKOULUSSA aikataulu Oppilas/oppilasryhmä Koti/huoltajat Koulu/opettajat, henkilöstö elokuusyyskuu Oppilas allekirjoittaa ja palauttaa edellisen lukuvuoden lukuvuositodistuksen huoltajan allekirjoittamana. Oppilas saa tiedot arviointiperiaatteista ja arvioinnin kohteista (oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet) Keskustelu oppilaiden kanssa laaja-alaisesta osaamisesta; pohjana edellisen lukuvuoden palautteen perusteella tehty yhteenveto ja kehittämissuunnitelma Monialaisten oppimiskokonaisuuksien alustava esittely pohjaksi yhteiselle suunnittelulle, jota tehdään pitkäjänteisesti ennen oppimiskokonaisuuden toteuttamista. Oppilaiden kanssa sovitaan oppimisen tavoitteita ja keskustellaan niiden arvioinnista. Koulun toimintakulttuuri kuva käsitellään oppilaiden kanssa Koulun arvoperusta ja oppimiskäsitys käsitellään oppilaiden kanssa. Koulun järjestyssäännöt, muut ohjeet ja työrauhapaketti käsitellään oppilaiden kanssa. Oppilaat tutustuvat työsuunnitelman käytännön koulutyöhön liittyviin osioihin ja lukuvuoden aikaiseen arvioinnin vuosisuunnitelmaan. Oppilashuollon palvelut ja oppilaan tuen tasot käsitellään oppilaiden kanssa Vanhempainvartit luokanopettajan vaihtuessa pidetään opettajan harkinnan mukaan niiden oppilaiden kanssa, joiden kohdalla on tuen tarvetta (oppiminen, oppilashuolto tai muu tuen tarve). Vanhempainvartit suositellaan pidettäväksi syyskuun loppuun mennessä. Päättöarvioinnin valtakunnalliset kriteerit (perusteiden mukaan) selvitetään 9. luokan oppilaille ja niissä oppiaineissa, joiden arvosana määräytyy ennen 9. luokkaa kyseisen luokan oppilaille. Sisällöt käsitellään oppilaiden ikätason mukaan. Huoltaja on allekirjoittanut edellisenä keväänä saadun lukuvuositodistuksen. Huoltaja saa tiedot arviointiperiaatteista ja arvioinnin kohteista (oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet) Huoltaja voi tutustua netissä koulun toimintakulttuuri-kuvaan. Huoltaja voi tutustua netissä koulun arvoperustaan ja oppimiskäsitykseen. Huoltaja voi tutustua netissä koulun järjestyssääntöihin, muihin ohjeisiin ja työrauhapakettiin. Huoltajille tiedotetaan työsuunnitelman käytännön koulutyöhön liittyvistä osioista ja arvioinnin vuosisuunnitelmasta netin kautta. Huoltaja saa Wilman ja netin kautta tiedon oppilashuollon palveluista ja oppilaan tuen tasoista. Huoltaja osallistuu lapsensa kanssa vanhempainvarttiin. Huoltajalle tiedotetaan päättöarvioinnin kriteereistä Wilman kautta. Luokanopettaja/luokanvalvoja palauttaa todistuksen oppilaalle tarkastettuaan allekirjoituksen. Lukuvuositodistus on arkistoitu. Opettajakunta keskustelee arviointiperiaatteista ja arvioinnin kohteista (oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet) Uudet opettajat perehdytetään koulun arviointikulttuuriin. Luokanopettaja/aineenopettajat tiedottavat koteihin oman aineensa arviointikäytänteistä. Opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa oppimisen tavoitteista, oppimisen toteuttamisesta ja arvioinnista. Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa toimintakulttuuri -kuvaa Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa arvoperustaa ja oppimiskäsitystä. Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa järjestyssäännöt, muut ohjeet ja työrauhapaketin. Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja oppilaiden kanssa työsuunnitelmaa ja arvioinnin vuosisuunnitelmaa. Arvioinnin vuosisuunnitelma päivitetään ja hyväksytään syyskuun henkilöstökokouksessa. Luokanopettaja ja luokanohjaajat käsittelevät yhdessä muiden opettajien ja mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstön ja oppilaiden kanssa oppilashuollon palveluja ja oppilaan tuen tasoja. Luokanopettaja järjestää tarvittavat vanhempainvartit harkintansa mukaan ja sopii muiden opettajien tai oppilashuoltohenkilöstön mukana olosta huoltajien kanssa. Oppiaineen opettaja selvittää oppilaille oman aineensa päättöarvioinnin kriteerit. 94

96 Koulun toimintakulttuurin seuranta, arviointi ja kehittäminen lokakuumarraskuu Koulun toimintakulttuurin Tutustuttavissa netissä ja/tai Wilmassa tai muuna tiedotteena Oppilaat ja opettajat arvioivat ja kehittävät yhdessä/miten? * Opetussuunnitelma ja siihen liittyvät * Opetussuunnitelmaan liittyvien suunnitelmat ja ohjeet ovat netissä. suunnitelmien arviointia/päätetään * Työsuunnitelman käytännön koulutyöhön työsuunnitelmassa liittyvät osiot ovat netissä. * Opetuksen eheyttämisen (monialaiset * Oppilashuollon ja tuen palvelut ovat oppimiskokonaisuudet ja muu netissä, Wilmassa ja mahdollisesti myös eheyttäminen) suunnittelu/luokittain ja paperitiedotteena. työsuunnitelmassa * Koulun ja kodin välinen yhteistyö ja siihen * Koulun toimintakulttuurin kehittämisen liittyvät käytänteet ovat netissä. kohteeksi valitut osa-alueet/ * Opetuksen eheyttämisen toteuttaminen työsuunnitelmassa (monialaiset oppimiskokonaisuudet ja mahdollisesti muu eheyttäminen) lukuvuoden aikana lisätään nettiin opetuksen edetessä. Käyttäytymisen syysarviointi, jossa oppilas arvioi itse omaa käyttäytymistään. Oppilas, jonka käyttäytymisestä on huolta, saa opettajien arvioinnin. Työskentelytaitojen kehittymisen arviointi Tiedote oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita. Osaamisen osoittamisesta sovitaan yksilöllisesti. Vaikuttamismahdollisuus koulun toimintakulttuuriin huoltajilla * Mahdollisuus osallistua koulun järjestämiin yhteistyötilaisuuksiin tai muihin yhteistyömuotoihin, joista päätetään työsuunnitelmassa. * Mahdollisuus vaikuttaa Vanhempainyhdistyksen kautta tai suorassa kontaktissa koulun henkilöstön kanssa. * Mahdollisuus kommentoida netissä * Mahdollisuus vastata kyselyihin Huoltaja saa tiedon lapsensa käyttäytymisestä ja vahvistaa saaneensa sen. Huoltaja saa tiedon lapsensa työskentelytaitojen kehittymisestä ja vahvistaa saaneensa sen. Huoltaja vastaa saamaansa tiedotteeseen, jossa ilmoitetaan, että hänen lapsellaan on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Huoltaja saa tiedon lapsensa osaamisen osoittamisen mahdollisuudesta. Huoltaja arvioi lapsensa koulunkäynnin sujumiseen liittyviä tekijöitä yhdessä lapsensa kanssa. Vaikuttamismahdollisuus koulun yhteistyökumppaneilla * Sosiaali- ja terveystoimen edustajat työskentelevät oppilashuoltoryhmässä, joka käsittelee suunnitelmia ja koulun toimintakulttuurin kehittämistä kokouksissaan. * Koulun kanssa yhteistyössä olevat tahot voivat antaa palautetta yhteistyön aikana. Luokanopettaja/luokanohjaaja on yhteydessä niiden oppilaiden kotiin, joiden käyttäytymisestä on huolta. Luokanopettaja/luokanohjaaja tukee työskentelytaitojen kehittymistä. Koulu järjestää tukitoimia oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan mahdollisesta luokan kertaamisesta, mikäli oppimisen esteitä on paljon (luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt) Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja (vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet). Luokanopettaja/luokanohjaaja ottaa yhteyttä huoltajaan ja tarvittaviin opettajiin tai oppilashuoltohenkilöstöön huoltajan palautteen perusteella ensin keskusteltuaan huoltajan kanssa. Mahdollisesti vanhempainilta, jossa on tarvittaessa arviointiasiaa. Huoltaja osallistuu vanhempainiltaan. Vanhempainillassa ovat läsnä kaikki opettajat. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa pitkäjänteisesti ennen toteuttamista. Tutustuttavissa netissä ja/tai Wilmassa tai muuna tiedotteena * Koulun toimintakulttuurin kehittämisen kohteeksi valittujen osa alueiden Oppilaat ja opettajat arvioivat ja kehittävät yhdessä/miten? * Kehitetään koulun toimintakulttuuria * Toteutetaan monialaisia Huoltaja saa tiedon monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta ja siihen liittyvästä arvioinnista. Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin yhdessä oppilaiden kanssa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen arkistoidaan. Vaikuttamismahdollisuus koulun Vaikuttamismahdollisuus koulun toimintakulttuuriin huoltajilla yhteistyökumppaneilla * Mahdollisuus kommentoida netissä. * Mahdollisuus kommentoida netissä. 95

97 seuranta, arviointi ja kehittäminen joulukuutammikuu Koulun toimintakulttuurin seuranta, arviointi ja kehittäminen helmikuumaaliskuuhuhtikuu kehittämissuunnitelma julkaistaan netissä. * Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen julkaistaan netissä * Mahdollisesti muu opetuksen eheyttämisen toteuttaminen lisätään nettiin opetuksen edetessä. Väliarviointi oppimiskokonaisuuksia ja muuta eheyttämistä vuosiluokat 1-3: arviointikeskustelu, johon oppilas osallistuu ja allekirjoittaa siitä tehdyn väliarvioinnin vuosiluokka 4: luokanopettajan valinnan mukaan joko arviointikeskustelu, johon oppilas osallistuu ja allekirjoittaa väliarvioinnin tai luokanopettajan valinnan mukaan välitodistus sanallisena vuosiluokat 5-9: välitodistus numeroarviointina, poikkeuksena käsityön arviointi. joka on sanallinen vuosiluokilla 5-6 käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla sanallisesti erillisenä liitteenä Oppilas allekirjoittaa ja palauttaa väliarvioinnin tai välitodistuksen ja käyttäytymisen arvioinnin huoltajan allekirjoittamana. Huoltaja osallistuu lapsensa arviointikeskusteluun. Huoltaja allekirjoittaa väliarvioinnin tai välitodistuksen ja käyttäytymisen arvioinnin. Luokanopettaja/luokanohjaajat ja muut opettajat huolehtivat väliarvioinnista. Luokanopettaja/luokanvalvoja palauttaa väliarvioinnin/välitodistuksen oppilaalle tarkastettuaan allekirjoituksen. Väliarviointi/välitodistus arkistoidaan. Käyttäytymisen arviointi arkistoidaan Opinto-ohjaaja huolehtii oppilaan jatkoopintoihin pääsemisestä. Vaikuttamismahdollisuus koulun yhteistyökumppaneilla Oppilas keskustelee opinto-ohjaajan kanssa jatko-opinnoistaan. Huoltaja osallistuu lapsensa yhteisvalintaan liittyviin toimiin. Tutustuttavissa netissä ja/tai Wilmassa Oppilaat ja opettajat arvioivat ja Vaikuttamismahdollisuus koulun tai muuna tiedotteena kehittävät yhdessä/miten? toimintakulttuuriin huoltajilla * Koulun toimintakulttuurin kehittämisen * Kehitetään koulun toimintakulttuuria * Mahdollisuus kommentoida netissä * Mahdollisuus kommentoida netissä. kohteeksi valittujen osa alueiden kehittämissuunnitelma ja toteutustapoja netissä Tiedote oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita. Osaamisen osoittamisesta sovitaan yksilöllisesti. Oppilaan kanssa otetaan puheeksi mahdollinen ehdollinen lukuvuositodistus, vuosiluokan kertaaminen tai muu mahdollinen yksilöllinen järjestely. Kehityskeskustelut vuosiluokkien 7. ja 8. oppilaille (luokanohjaaja) ja 9. lk (opinto-ohjaaja); oppiminen, työskentelytaidot, käyttäytyminen, laaja-alainen osaaminen ja jatko-opinnot Huoltaja vastaa saamaansa tiedotteeseen, jossa ilmoitetaan, että hänen lapsellaan on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Huoltaja saa tiedon lapsensa osaamisen osoittamisen koemahdollisuudesta. Huoltaja osallistuu kehityskeskusteluun lapsensa kanssa. Koulu järjestää tukitoimia oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja (vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet). Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan mahdollisesta luokan kertaamisesta ja sovitaan lopullisesta ajankohdasta, koska asia päätetään. Mietitään oppilaan kannalta tarkoituksenmukaisia vaihtoehtoja (luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt) Luokanohjaaja hoitaa opinto-ohjaajan kanssa kehityskeskustelut. 96

98 huhtikuutoukokuu Koulun toimintakulttuurin seuranta, arviointi ja kehittäminen toukokuukesäkuu Valtakunnallisia kokeilta vuosiluokkien 6-9 oppilaille aineenopettajan valinnan mukaan Monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointi suunnitellaan yhdessä oppilaiden kanssa pitkäjänteisesti ennen toteuttamista. Luokan oppilaat yhdessä antavat opettajille palautetta laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tukemisesta. Tasotesti laajennettua englannin kieltä opiskelemaan haluaville: testi järjestetään kuudennen luokan oppilaille seitsemännellä luokalla alkavaa opetusta varten. Nivelkohdissa (esikoulusta kouluun tai 2. luokalta 3. luokalle tai 6. luokalta 7.luokalle) yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa: nivelkohdan arviointi ja tietojen välitys tuleville opettajille. Halutessaan luokanopettaja voi järjestää yhteisen keskustelun (varsinkin tuen tarpeessa olevan oppilaan kohdalla) huoltajan ja tulevan luokanopettajan kanssa, mikä tällöin korvaa mahdollisen vanhempainvartin seuraavana syksynä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirtyy tulevalle luokanopettajalle. Tukea tarvitsevien esikoululaisten palaverit ja koulussa tarvittavan tuen arviointi Tutustuttavissa netissä ja/tai Wilmassa tai muuna tiedotteena Oppilaat ja opettajat arvioivat ja kehittävät yhdessä/miten? * Monialaisten oppimiskokonaisuuksien * Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutuminen julkaistaan netissä tarkastelu netin kautta arviointivuorossa * Mahdollisesti muu opetuksen olevien oppilaiden kanssa/työsuunnitelma eheyttämisen toteuttaminen lisätään (vl 1-2, 3-6, 7-9) nettiin opetuksen edetessä. * Kehitetään koulun toimintakulttuuria * Työsuunnitelma on netissä ja oppilailla ja * Toteutetaan monialaisia huoltajilla on kommentointimahdollisuus oppimiskokonaisuuksia ja muuta eheyttämistä Oppilaalla on mahdollisuus vapaaehtoisesti osoittaa tavoitteet ylittävää osaamistaan. Laaja-alaisen osaamisen kehittymisen arviointi, jonka pääasiallisesti suunnittelevat oppilaat yhdessä. Oppilas tekee itsearvioinnin ja luokka ryhmäarvioinnin. Oppilaat jakavat tietoa osaamisestaan ja arviointituloksista toisilleen koko koulun tasolla. Arvioinnin kehittämiskokous tai tilaisuus koulussa Palaute oppilailta ja/tai oppilasryhmiltä *käyttäytymisen tavoitteet ja niiden arviointi Lukuvuositodistus arvioinnin perusteista keskustellaan vielä oppilaiden kanssa yhteisesti ja tarpeen mukaan yksilöllisesti etukäteen. Arvioinnin tukena on oppilaiden lukuvuoden aikana keräämä portfolio. Huoltaja saa tiedon valtakunnallisista kokeista ja lapsensa suoriutumisesta niissä. Huoltaja saa tiedon monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamisesta ja siihen liittyvästä arvioinnista. Huoltajat arvioivat oman lapsensa edistymistä laaja-alaisen osaamisen eri alueilla. Huoltajille lähetetään Wilman kautta tieto tasotestin ajankohdasta. Huoltajat saavat tiedon nivelkohdan käytännöistä ja sopivat luokanopettajan kanssa toimintamallista oman lapsensa kohdalla. Huoltajat osallistuvat yhteispalavereihin ja keskusteluihin tulevan luokanopettajan ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa. Vaikuttamismahdollisuus koulun toimintakulttuuriin huoltajilla * Arviointivuorossa olevat oppilaat arvioivat arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista yhdessä huoltajansa kanssa * Mahdollisuus kommentoida netissä. Huoltaja saa tiedon lapsensa aikomuksesta osoittaa tavoitteet ylittävää osaamistaan. Huoltaja saa tiedon lapsensa laaja-alaisen osaamisen kehittymisestä. Luokka- ja/tai koulukohtaisesti laaja-alaisesta osaamisesta kerrotaan netissä. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua kehittämiskokoukseen tai tilaisuuteen tai hän saa tietoa netin kautta. Huoltaja allekirjoittaa oppilaan lukuvuositodistuksen. Aineenopettajat huolehtivat mahdollisesta valtakunnallisten kokeiden järjestämisestä. Opettajat suunnittelevat ja toteuttavat monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin yhdessä oppilaiden kanssa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutuminen arkistoidaan. Opettajat suorittavat itsearvioinnin työssään onnistumisesta. Kielenopettajat järjestävät tasotestauksen ja siitä tiedottamisen oppilaille ja huoltajille. Tietoja luovuttava opettaja huolehtii tiedottamisesta huoltajille. Huoltajan kanssa sovitaan yhteistyöstä oppilaskohtaisesti. Nivelkohdan arvioinnin yhteenveto arkistoidaan. Tuleva luokanopettaja ja tarvittaessa erityisopettaja osallistuvat palaverien järjestämiseen yhdessä esikoulun opettajien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma arkistoidaan. Vaikuttamismahdollisuus koulun yhteistyökumppaneilla * Mahdollisuus kommentoida netissä. Opettajat järjestävät mahdollisuuksia osoittaa tavoitteet ylittävää osaamista. Opettajat ohjaavat oppilaiden suunnittelu- ja toteutusprosessia laaja-alaisen osaamisen osaalueiden kehittymisen arvioinnissa. Luokkakohtaiset arvioinnit arkistoidaan. Perusasteen rehtori vastaa kehittämiskokouksen/tilaisuuden toteuttamisesta yhdessä opettajien kanssa. Kehittämiskokouksen/tilaisuuden loppuyhteenveto arkistoidaan. Luokanopettaja/luokanohjaaja ja muut oppilasta opettaneet opettajat keskustelevat oppilaiden kanssa arvioinnista. Luokanopettaja/luokanohjaaja ja muut oppilasta 97

99 Lukuvuositodistuken saamisen jälkeen kesäkuussa Koulun toimintakulttuurin seuranta, arviointi ja kehittäminen vuosiluokat 1-4: sanallinen arviointi vuosiluokat 5-8: numeroarviointi poikkeukset numeroarvioinnissa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti käyttäytyminen arvioidaan kaikilla vuosiluokilla sanallisesti erillisenä liitteenä Päättötodistus numeroarviointina vuosiluokalla 9 Käyttäytymisen arviointi sanallisena erillisenä liitteenä Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita ja on saanut ehdollisen lukuvuositodistuksen. Osaamisen osoittamisesta ilmoitetaan oppilaille lukuvuositodistuksen saamisen yhteydessä. Tutustuttavissa netissä ja/tai Wilmassa tai muuna tiedotteena * Opetussuunnitelman mahdolliset muutosehdotukset julkaistaan netissä ja hyväksytetään tiedekunnan dekaanilla kesän aikana * Seuraavan lukuvuoden työsuunnitelman (alustavat) keskeiset osiot julkaistaan netissä * Lukuvuoden arviointisuunnitelma netissä * Laaja-alaisen osaamisen kehittymisen arviointitietoja nähtävissä netissä. * Toimintakulttuurin kehittämisen kuvauksia ja tuloksia nähtävissä netissä. * Oppilashuollon lukuvuosiraportti nähtävänä netissä. Oppilaat ja opettajat arvioivat ja kehittävät yhdessä/miten? * Käsitellään opetussuunnitelman muutosehdotuksia * Seuraavan lukuvuoden työsuunnitelman suunnittelua * Toimintakulttuurin kehittymisen arviointia * Opettajat päivittävät arvioinnin vuosisuunnitelmaa Huoltaja säilyttää lapsensa päättötodistuksen Huoltaja saa tiedon lapsensa oppimisen osoittamismahdollisuudesta lukuvuoden loputtua. Suorittamispäivästä ja siihen liittyvästä ilmoittautumiskäytännöstä on tiedote Wilmassa jo ennen lukuvuoden loppua. Vaikuttamismahdollisuus koulun toimintakulttuuriin huoltajilla * Huoltajat osallistuvat opetussuunnitelman muutosehdotusten suunnitteluun ja kommentointiin työsuunnitelmassa suunnitellulla tavalla. * Vaikuttamismahdollisuus seuraavan lukuvuoden työsuunnitelmaan Vanhempainyhdistyksen kautta. Vanhempainyhdistys käsittelee alustavan työsuunnitelman ja/tai heidän edustajansa on mukana suunnittelussa. * Mahdollisuus kommentoida työsuunnitelmaa ja arvioinnin vuosisuunnitelmaa netissä. opettaneet opettajat suorittavat arvioinnin. Lukuvuositodistus arkistoidaan. Oppilasta opettaneet opettajat suorittavat päättöarvioinnin. Päättötodistus arkistoidaan. Käyttäytymisen arviointi arkistoidaan. Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja ehdollisen todistuksen saaneille oppilaille. Vaikuttamismahdollisuus koulun yhteistyökumppaneilla * Mahdollisuus kommentoida netissä. Tässä esitettyihin arviointiin liittyvien sisältöjen käsittelyyn ja koko koulun toimintakulttuurin kehittämiseen liittyvään arviointiin voidaan tehdä tarkennuksia ja muutoksia kunkin lukuvuoden työsuunnitelmassa määritellyllä tavalla. Arviointisuunnitelma arkistoidaan työsuunnitelman osana. 98

100

101 100

102 101

103 102

104 LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Normaalikoulun paikallinen sisältö 103

105 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.6 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Rauman normaalikoulussa Ennaltaehkäisevä työ Varhainen puuttuminen Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa ja siirtymässä jatko-opintoihin Tuen tarpeen seulonnat Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Hallintopäätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet Rauman normaalikoulun kasvatus- ja opetushenkilöstön ja Rauman kaupungin normaalikoulussa työskentelevän henkilöstön vastuut ja työnjako Yleinen tuki ja tehostettu tuki Erityinen tuki Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen Erityisen tuen päättäminen ja tuen jatkuminen tehostettuna tukena

106 LUKU 7 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 7.6 Oppimisen ja koulun käynnin tuki Rauman normaalikoulussa Jokaisen oppilaan tulee saada kehittyä ja kasvaa ihmisenä omista lähtökohdistaan käsin mahdollisimman hyvin ja saada oppimisessaan onnistumisen kokemuksia. Oppilaalle järjestetään oppimisen ja koulunkäynnin tukea mahdollisimman nopeasti ja tarvittaessa tarjotaan oppilashuollollista tukea. Toimintakulttuurin osioista Hyvinvointi ja turvallinen arki koulussa sisältää keskeisenä osana oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tuen. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Ennaltaehkäisevä työ Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa on lähtökohtana ennaltaehkäisevä työ, joka alkaa tarkastelemalla oppimisympäristöjä, toimintatapoja ja opetusjärjestelyjä. Oppimista suunnitellaan, arvioidaan ja kehitetään yhdessä ja yksilöllisesti oppilaiden kanssa. Luvussa 4. on käsitelty sisältöjä: oppimisympäristöt, työtavat ja opetuksen eriyttäminen. Ote luvussa 4 olevista selventävistä taulukoista: 105

107 Normaalikoulun erityisopettajat antavat muille opettajille oppimisen vaikeuksien tunnistamiseksi konsultoivaa tukea ja toimivat myös samanaikaisopetuksessa, jolloin oppilaan oppimisen vaikeuksista, työskentelystä luokkatilanteessa, orientaatiosta ja ryhmädynamiikasta voidaan saada riittävän monipuolinen käsitys. Oppimisen esteiden poistamiseksi suunnitellaan erilaisia tukimuotoja Varhainen puuttuminen Jos oppilaalla havaitaan hankaluuksia oppimisessa, tarkastetaan opetuksen järjestelyt, yleisen tuen toimivuus tai tarve. Tukimuotojen käytössä ei ole tarkoitus edetä alla kuvatussa järjestyksessä, mutta on tarkoituksenmukaista selvittää, mitkä kaikki tuen muodot voivat auttaa oppilasta selviytymään opiskelustaan omassa ryhmässä ja miten paljon tarvitaan erityisopettajan antamaa tukea tai muuta yksilöllistä ohjausta. Tuen tarpeen arviointiin käytetään alla kuvattujen asioiden selvityslistaa ja tarvittaessa kartoitetaan oppilashuollollisen tuen tarve, jos on viitteitä myös muista kuin oppimisen ongelmista. Arviointiin käytetään oppilashuollon luvussa 8 esitettyä Tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren- huolikartoitusta. Tuen tarpeen suunnitteluun ja sen toimivuuden arviointiin tarkoitettu tukimuotojen tarkistuslista: 1. Yhteisöllisesti vaikuttavat oppimisympäristölliset asiat: ympäristön selkeys ympäristön virikkeiden rajaus tilan rauhallisuus työskentelyrauha/luokan säännöt työskentelytauot tehtävien merkitsemistavat oppilaiden oman paikan tarpeet/työskentelypisteen sijainti tavoitteiden ja toiminnan selkiyttäminen päivittäin/ tunneittain vuorovaikutus/yhteisöllinen toiminta opetuksen eheyttäminen opetuksen eriyttäminen/eri ryhmissä työskentely kannustava palaute Näitä edellä kuvattuja yhteisöllisiä toimia toteutetaan sopimatta niitä erikseen huoltajan kanssa, koska ne ovat normaalia yleisen tuen vaihetta. 2. Yksilöllisesti vaikuttavat oppimisympäristöt ja työtavat/eriyttäminen: havaintomateriaalit apumateriaalit tehtävälistat ohjeiden ja tehtävien pilkkominen tai yksinkertaistaminen tehtävien eriyttäminen lisätehtävät yksilöllinen ohjaaminen opetustilanteessa/opettaja, avustaja 106

108 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma vertaisohjaaminen opetustilanteessa/oppilas kannustava ja ohjaava yksilöllinen palaute Nämä edellä kuvatut toimet kuuluvat normaaliin yleiseen tukeen. Tilapäisestä (muutama yksittäinen kerta) tuesta muuttuessaan useammin tarvittavaksi ne edellyttävät, että huoltaja saa tietoa tavoista, joilla lasta tuetaan koulussa ja keskustellaan myös kotona annettavasta tuesta. 3. Yksilöllisesti kohdennettu suora tuki erityisopettajan konsultoiva tuki/tarkempien selvitysten tarve yksilöllisesti suurempi tarve ohjaamiselle opetustilanteessa ennakoiva tukiopetus tai tukiopetus/opettaja läksyparkki/avustajat motivointi, kannustava ja ohjaava yksilöllinen palaute Nämä edellä kuvatut toimet edellyttävät yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa ja pohdintaa tehostettuun tukeen siirtymisen tarpeesta. Useiden näiden ja kohdissa 1. ja 2. mainittujen tukimuotojen jatkuva käyttäminen osoittaa tehostetun tuen tarvetta. 4. Yksilöllisesti suunniteltu lisätuki tehtävien tarkempi määrittely yksilöllisesti seuranta/palkkio/palautejärjestelmä osaamisen osoittaminen eri tavoin koetilanteiden järjestäminen (lisäaika, suullinen koe, koeavustus) kouluavustajan tuki koulunkäynninohjaajan tuki erityisopettaja tai muu opettaja samanaikaisopetuksessa erityisopettajan antama osa-aikainen/laaja-alainen erityisopetus mahdollinen oppilashuollollinen tuki oppimisen ilo, kannustava ja ohjaava yksilöllinen palaute Nämä edellä kuvatut toimet lisättynä aikaisempiin edellyttävät ennen alkamistaan yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa ja jatkuessaan säännöllisesti edellyttävät seurantaa tuen onnistumisesta. Jatkuva tarve merkitsee tehostetun tuen vaiheeseen siirtymistä. 5. Yksilöllinen selvitys oppimisen vaikeuksista päivittäiset havainnot oppimistilanteissa oppiminen eri tavoin/kuuntelemalla, lukemalla, näkemällä, tekemällä eri työtavoilla oppilaantuntemuksen lisääminen monipuolisesti eri tahojen yhteistyönä diagnosoivat tehtävät/testit muiden asiantuntijoiden tekemät selvitykset/testit oppimisen edellytyksistä oppimisen suunnittelu ja seuranta oppimissuunnitelma tai HOJKS oma suunnittelu ja yksilöllinen eteneminen itsetunnon vahvistaminen ja yksilöllinen kannustava palaute Nämä edellä kuvatut toimet edellyttävät tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa ja tehostettua tukea ja tarvittaessa sen jälkeen eritystä tukea. 107

109 Tuen tarvetta arvioitaessa voidaan käyttää seuraavia tukea kuvaavia akseleita: tilapäinen - jatkuva vähäinen - vahvempi yksi tukitoimi - useampi tukitoimi Tilapäisesti voidaan oppilaalle antaa tukea monilla edellä kuvatuilla tavoilla ja yksittäisiä tukitoimia voi olla myös yleisen tuen vaiheessa. Merkittävintä on selvittää, milloin tuki muuttuu jatkuvaksi, vahvemmaksi ja sisältää useita tukitoimia. Tuen taso on silloin ainakin tehostettu tuki ja sen jälkeen mahdollisesti erityinen tuki, mikäli tehostettu tuki ei ole riittävää. Tuen tasoista on tarkempi selvitys tässä luvussa myöhemmin Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa ja siirtymässä jatkoopintoihin Nivelkohtien yhteistyön yleisistä periaatteista on luvussa 1. ja arvioinnin vuosisuunnitelmassa luvussa 6. sekä vuosiluokkakokonaisuuksissa. Yleiset periaatteet käytännöistä opettajien vaihtuessa opetusryhmissä vuosiluokilla 1-6 ja 7-9 ja siirryttäessä vuosiluokalle 7 on esitetty luvussa 1. Arvioinnin vuosisuunnitelma tarkastetaan ja hyväksytään vuosittain ja tehdään tarvittavat muutokset ja täydennykset käytäntöihin. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa on kuvattu nivelkohdan yhteistyöhön liittyviä käytäntöjä seuraavasti: Ote arvioinnin vuosisuunnitelmasta luvusta 6: huhtikuutoukokuu Nivelkohdissa (esikoulusta kouluun tai 2. luokalta 3. luokalle tai 6. luokalta 7.luokalle) yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa: nivelkohdan arviointi ja tietojen välitys tuleville opettajille. Halutessaan luokanopettaja voi järjestää yhteisen keskustelun (varsinkin tuen tarpeessa olevan oppilaan kohdalla) huoltajan ja tulevan luokanopettajan kanssa, mikä tällöin korvaa mahdollisen vanhempainvartin seuraavana syksynä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirtyy tulevalle luokanopettajalle. Tukea tarvitsevien esikoululaisten palaverit ja koulussa tarvittavan tuen arviointi Huoltajat saavat tiedon nivelkohdan käytännöistä ja sopivat luokanopettajan kanssa toimintamallista oman lapsensa kohdalla. Huoltajat osallistuvat tarvittaessa yhteispalavereihin ja keskusteluihin tulevan luokanopettajan ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa. Tietoja luovuttava opettaja huolehtii tiedottamisesta huoltajille. Huoltajan kanssa sovitaan yhteistyöstä oppilaskohtaisesti. Nivelkohdan arvioinnin yhteenveto arkistoidaan. Tuleva luokanopettaja ja tarvittaessa erityisopettaja osallistuvat palaverien järjestämiseen yhdessä esikoulun opettajien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma arkistoidaan. Kaikissa nivelkohdissa tehtävän yhteistyön periaatteet: yhteistyön toteuttamiseen liittyy aina yhteistyö oppilaan (mielipide siirtymisestä ja omasta oppimisesta) ja huoltajan kanssa tuleva opettaja saa tietoa oppilaan osaamisesta, edistymisestä ja mahdollisista oppimisvaikeuksista tuetaan oppilasta oppijana, omien asioidensa asiantuntijana ja opintojen suunnittelijana tuetaan oppilasta ryhmän jäsenenä vahvistetaan oppilaan turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kouluun ja itseensä oppilashuollollisten tietojen siirtämisessä noudatetaan oppilas- ja opiskelijahuoltolakia 108

110 Nivelkohta Esikoulusta ensimmäiselle luokalle Tiedonsiirron vastuuhenkilö esikoulun lastentarhanopettaja keskusteluun osallistuvat lastentarhanopettaja ja 1. luokan luokanopettaja tarvittaessa: erityisopettaja mahdollisesti: oppilas huoltaja Toiminta ja yhteistyö nivelkohdissa Tiedonsiirron keskeinen sisältö Noudatetaan Rauman kaupungin toimintamallia asiakirjojen siirtämisessä. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma siirretään tulevalle luokanopettajalle. Tiedonsiirtokeskustelun järjestäminen: tuleva luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun lastentarhanopettajan kanssa lastentarhanopettaja ilmoittaa keskusteluista huoltajille keskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja tai vain erityisopettaja, mikäli luokanopettaja ei ole tiedossa keskustelussa voi olla muita asiantuntijoita tai oppilashuollon henkilöitä huoltajan kanssa sovitusti huoltaja voi halutessaan osallistua keskusteluun luokanopettaja tekee yhteenvedon keskustelusta ja arkistoi sen oppilaan papereihin Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma arkistoidaan Tiedonsiirtokeskustelun sisältö: keskustellaan oppilaan ryhmään sopeutumisen taidoista, oppimisvalmiuksista ja erityispiirteistä, joilla on vaikutusta oppimistilanteissa orientoitumiseen ja osallistumiseen keskustellaan oppilaan erityisistä osaamisalueista sekä kerho- ja iltapäivähoidon tarpeesta välitetään tieto oppilaan ajatuksista koulun aloittamisesta Oppilaan tuen huomiointi: lastentarhanopettaja välittää tiedot ja asiakirjat oppilaan tukeen liittyen oppilashuollollisen tuen tarpeen välittämisessä toimitaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan (luku 6) lastentarhanopettaja, erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät tarvittaessa yhteistyötä koulutulokkaan opiskelun suunnittelussa keväällä ennen kouluvuoden alkamista niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta erityisopettaja voi olla esikoulussa tarkkailemassa oppilaan edistymistä ja keskustella esikoulun henkilöstön kanssa koulun opettajat voivat osallistua tuen tarpeessa olevan oppilaan palavereihin esikouluvuoden aikana yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa voidaan aloittaa jo esikouluvuoden aikana Oppilaan ja huoltajan osallisuus Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja alkavasta koulunkäynnistä sekä toiveet opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa. Yhteisistä muista palavereista sovitaan huoltajan kanssa erikseen. Oppilaat tutustuvat tuleviin opettajiin kouluympäristössä ja järjestetyn yhteistyön puitteissa. Lastentarhanopettaja sopii huoltajien kanssa, mikäli erityisopettaja tarkkailee tai keskustelee jonkun tietyn oppilaan asioista esikoulun henkilöstön kanssa. 109

111 Nivelkohta Toiselta luokalta kolmannelle luokalle Oppilaan ja huoltajan osallisuus Tiedonsiirron vastuuhenkilö 2. luokan luokanopettaja keskusteluun tai tiedonsiirtoon osallistuvat 2. luokan luokanopettaja tuleva 3. luokan luokanopettaja mahdollisesti: oppilas huoltaja uuden aineen opettajat tarvittaessa/tuen oppilaiden kohdalla erityisopettaja Tiedonsiirron keskeinen sisältö Tiedonsiirtokeskustelun (nivelkohdan arvioinnin) järjestäminen: 2. luokan luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun 3. luokan opettajan kanssa, jos opettaja vaihtuu keskustelussa voi olla mukana myös erityisopettaja luokanopettaja ilmoittaa keskustelusta oppilaalle ja huoltajalle ja sopii heidän mahdollisesta mukanaolostaan luokanopettaja tekee yhteenvedon keskustelusta/nivelkohdan arvioinnista ja arkistoi sen oppilaan papereihin tiedonsiirtokeskustelu voi korvata 3. luokan syksyn vanhempainvartin, mikäli siihen osallistuvat oppilas ja huoltaja luokanopettajien lisäksi luokanopettaja tekee nivelkohdan arvioinnin ja arkistoi sen oppilaan papereihin (nivelkohdan arviointi tehdään, vaikka luokanopettaja ei vaihtuisikaan) Nivelkohdan arviointi sisältää oppilaan: vahvuuksien kuvauksen oppijana tarvitseman ohjauksen ja tuen arvioinnin kielellisten valmiuksien kuvauksen (kysymisen ja kuuntelemisen taidot) vuorovaikutustaitojen kuvauksen taitojen kuvauksen ilmaista itseään eri keinoin edistymisen työskentelytaidoissa (taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä) edistymisen taidoissa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä opiskelun etenemisen palautteen eri oppiaineissa Tiedonsiirto 3. luokalla alkavan uuden aineen opettajille 2. luokan luokanopettaja järjestää keskustelutilaisuuden, jossa hän välittää tietoa oppilaiden oppimisesta ja tuen tarpeista oppilasta opettaville uusille opettajille tarvittaessa myös erityisopettaja voi osallistua tilaisuudessa keskustellaan opetuksen järjestämisestä, oppilaiden työtavoista ja yhteistyötaidoista tilaisuuteen eivät osallistu oppilas tai huoltaja (lupaa ei tarvita) Oppilaan tuen huomiointi erityisopettaja osallistuu tarvittaessa tuen oppilaan kohdalla tiedonsiirtokeskusteluun erityisopettaja ja luokanopettaja tekevät yhteistyötä muiden opettajien kanssa opiskelun suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta oppilashuollollisen tuen tarpeen välittämisessä toimitaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan (luku 6) lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkastaminen tehdään ennen kolmannen vuosiluokan opintojen alkamista Luokanopettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa järjestetäänkö tiedonsiirtokeskustelu/nivelkohdan arviointi, johon he osallistuvat ja joka voi korvata seuraavan syksyn vanhempainvartin. Oppilaan väliarviointi on suoritettu arviointikeskusteluna ja joillakin oppilailla on useita palavereja vuoden aikana, joten tästä 110

112 Nivelkohta Kuudennelta luokalta seitsemännelle luokalle Oppilaan ja huoltajan osallisuus syystä tiedonsiirto voidaan tehdä myös ilman huoltajaa ja oppilasta. Käytäntö kuitenkin sovitaan yksilöllisesti. Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä toiveet tuleville opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa. Tiedonsiirron Tiedonsiirron keskeinen sisältö vastuuhenkilö 6. luokan luokanopettaja keskusteluun tai tiedonsiirtoon osallistuvat 6. luokan luokanopettaja tuleva 7. luokan luokanohjaaja mahdollisesti: oppilas huoltaja aineenopettajat erityisopettajat tarvittaessa/tuen oppilaiden kohdalla erityisopettajat Tiedonsiirtokeskustelun (nivelkohdan arvioinnin) järjestäminen: 6. luokan luokanopettaja sopii lasta koskevan keskustelun 7. luokan luokanohjaajan kanssa keskustelussa voivat olla mukana myös erityisopettajat luokanopettaja ilmoittaa keskustelusta oppilaalle ja huoltajalle ja sopii heidän mahdollisesta mukanaolostaan luokanopettaja tekee yhteenvedon keskustelusta/nivelkohdan arvioinnista ja arkistoi sen oppilaan papereihin mikäli yhtään henkilökohtaista tapaamista oppilaan, huoltajan ja luokanopettajan kesken ei ole lukuvuoden aikana toteutettu, suositellaan nivelkohdan arviointia yhteisenä tapaamisena Nivelkohdan arviointi sisältää kuvauksen oppilaan: edistymistä työskentelytaidoissa oppimisen taitojen kehittymisestä edistymisestä oppiaineissa edistymisestä laaja-alaisessa osaamisessa tarvitsemasta ohjauksesta ja tuesta Tiedonsiirto aineenopettajille 6. luokan luokanopettaja järjestää keskustelutilaisuuden, jossa hän välittää tietoa oppilaiden oppimisesta ja tuen tarpeista oppilasta opettaville aineenopettajille mukana ovat myös erityisopettajat tilaisuudessa keskustellaan opetuksen järjestämisestä, oppilaiden työtavoista ja yhteistyötaidoista tilaisuuteen eivät osallistu oppilas tai huoltaja (lupaa ei tarvita) Oppilaan tuen huomiointi erityisopettajat osallistuvat tarvittaessa tuen oppilaiden kohdalla tiedonsiirtokeskusteluun erityisopettajat ja luokanopettaja tekevät yhteistyötä aineenopettajien kanssa opiskelun suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta oppilashuollollisen tuen tarpeen välittämisessä toimitaan oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan (luku 6) lain edellyttämä erityisen tuen päätöksen tarkastaminen tehdään ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä Luokanopettaja sopii oppilaan ja huoltajan kanssa järjestetäänkö tiedonsiirtokeskustelu/nivelkohdan arviointi, johon he osallistuvat. Joillakin oppilailla on useita palavereja vuoden aikana, joten tästä syystä tiedonsiirto voidaan tehdä myös ilman huoltajaa ja oppilasta. Käytäntö kuitenkin sovitaan yksilöllisesti. Oppilaan ja huoltajan mielipide oppimisesta ja koulunkäynnistä sekä toiveet tuleville opettajille huomioidaan tiedonsiirrossa. 111

113 Siirtymävaihe Perusopetuksesta jatko-opintoihin Tiedonsiirron vastuuhenkilö opinto-ohjaaja, Tiedonsiirron keskeinen sisältö Ohjaussuunnitelmassa on tarkemmin yhteistyöstä ja käytännöistä oppilaan siirtyessä jatko-opintoihin. oppilaan tuen huomiointi erityisopettaja ja opinto-ohjaaja tekevät yhteistyötä oppilaan jatko-opintojen suunnittelussa niiden oppilaiden kohdalla, joilla on tuen päätös tai muuta tuen tarvetta Tuen tarpeen seulonnat Erityisopettajat seuraavat oppilaiden oppimisen edistymistä keskustelemalla yhdessä opettajien kanssa, joilla on huolta oppilaiden edistymisestä. Seurannan lisäksi järjestetään seulontakartoituksia, joilla pyritään löytämään oppilaat, joilla on hankaluuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa. Alla on kuvattu suunnitelma oppilaiden tuen tarpeen selvittämiseksi eri luokka-asteilla. Seulontojen ajankohtia voidaan tarpeen mukaan muuttaa, mikäli oppilaille on tehty joitakin muita kokeita tai selvityksiä, joista saadaan vastaava tieto mahdollisista oppimisen vaikeuksista tai mikäli toinen ajankohta on toimivampi. Normaalikoulussa oppilaiden oppimisen seuranta on tiivistä, koska opiskelijoiden harjoitteluihin kuuluvat oppimisen kartoitukset lisäävät tietoa osaamisesta. Toisesta koulusta luokkaan tulleiden oppilaiden kohdalla selvitetään siirtopalaverissa mahdollinen tuen tarve ja tehdään vain tarvittaessa seulontoja jälkikäteen. Arvioinnin vuosisuunnitelmassa luvussa 6 on oppimisen seurannasta niiden oppilaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita (syys- ja kevätlukukaudella). Erityisesti vuosiluokkien 6-9 osalta ne toimivat yhtenä tuen tarpeen seurannan perusteena. Ote arvioinnin vuosisuunnitelmasta luvusta 6: Tiedote oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Oppilas voi osoittaa osaamisensa, mikäli ei ole saavuttanut oppimisen tavoitteita. Osaamisen osoittamisesta sovitaan yksilöllisesti. Huoltaja vastaa saamaansa tiedotteeseen, jossa ilmoitetaan, että hänen lapsellaan on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Huoltaja saa tiedon lapsensa osaamisen osoittamisen mahdollisuudesta. Koulu järjestää tukitoimia oppilaille, joilla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteita. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan mahdollisesta luokan kertaamisesta, mikäli oppimisen esteitä on paljon (luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt) Luokanopettaja/aineenopettajat laativat osaamisen osoittamisen kokeita tai muita osoittamistapoja (vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet). Alla esitetyssä Seulonta tai seurantataulukossa on värillisenä merkitty ne ajankohdat, jolloin tehdään oppimisen seulonta koko luokalle. Seulonta tai seuranta lukemaan oppimisen valmiuksien selvitys lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen seuranta Luokkaaste Ajankohta Jatkotoimenpiteet LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN vuosiluokilla syksy Seurataan ja tuetaan oppilaita, joilla on ennakoitavissa vaikeuksia oppia lukemaan ja kirjoittamaan. 1 koko Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä oppilaat, lukuvuosi yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa 112

114 joilla on vaikeuksia tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä tai luetun ymmärtämisen seulonta koko luokalle keväällä. kirjoittaminen 2 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on kirjoittamisen vaikeuksia. teknisen lukutaidon, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta luetun ymmärtäminen NIVELKOHDAN SELVITYS matematiikan valmiuksien selvitys matematiikan oppimisen seuranta 2 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. 2 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on luetun ymmärtämisen vaikeuksia. MATEMATIIKKA vuosiluokilla syksy Seurataan ja tuetaan oppilaita, joilla on 1 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi ennakoitavissa vaikeuksia matematiikassa. Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. matematiikka 1 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia. matematiikan oppimisen seuranta matematiikka NIVELKOHDAN SELVITYS 2 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. 2 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia. LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN vuosiluokilla 3-6 kirjoittaminen 3 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on kirjoittamisen vaikeuksia. teknisen lukutaidon, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta teknisen lukutaidon, luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta 3 oppilaat, joilla on vaikeuksia 4 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi koko lukuvuosi Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä tai luetun ymmärtämisen seulonta koko luokalle keväällä. Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. luetun ymmärtäminen 4 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on luetun ymmärtämisen vaikeuksia. kirjoittaminen 5 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on kirjoittamisen vaikeuksia. 113

115 luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen seuranta luetun ymmärtäminen NIVELKOHDAN SELVITYS Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 5 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi 6 koko lukuvuosi Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä tai luetun ymmärtämisen seulonta koko luokalle keväällä. Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä tai luetun ymmärtämisen seulonta koko luokalle keväällä. 6 kevät Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on kirjoittamisen vaikeuksia. MATEMATIIKKA vuosiluokilla 3-6 matematiikka 3 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia. matematiikan oppimisen seuranta matematiikan oppimisen seuranta 3 oppilaat, joilla on vaikeuksia 4 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi koko lukuvuosi Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. matematiikka 5 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia. matematiikan oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat Syksyllä tarkempi selvitys niiden oppilaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia matematiikassa. matematiikan oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat NIVELKOHDAN SELVITYS keväällä niiden oppilaiden kohdalla, joilla 5 oppilaat, joilla on vaikeuksia 6 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi koko lukuvuosi Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä luokanopettajan kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Syksyllä tarkempi selvitys niiden oppilaiden kohdalla, joilla on vaikeuksia matematiikassa. on vaikeuksia OPPIMINEN, LUKEMINEN JA KIRJOITTAMINEN vuosiluokilla 7-9 kirjoittaminen 7 syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on kirjoittamisen vaikeuksia. oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat 7 oppilaat, joilla on vaikeuksia koko lukuvuosi Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä yhdessä opettajien kanssa luokassa tehtyjen eri selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Erityisopettajan 114

116 oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat Tarvittaessa luetun ymmärtämisen selvitys kaikille oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat matematiikka NIVELKOHDAN SELVITYS matematiikan oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat matematiikan oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat matematiikan oppimisen ja opiskelun seuranta arvioinnin vuosisuunnitelman oppimisen tarkistelukohdat tukea annetaan erityisesti äidinkielessä, matematiikassa ja kielissä. 8 koko Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä oppilaat, lukuvuosi yhdessä opettajien kanssa luokassa tehtyjen eri joilla on selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään vaikeuksia lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Erityisopettajan tukea annetaan erityisesti äidinkielessä, matematiikassa ja kielissä. 9 koko Seurataan ja tuetaan oppimisen edistymistä oppilaat, lukuvuosi yhdessä opettajien kanssa luokassa tehtyjen eri joilla on selvitysten perusteella. Tarvittaessa tehdään vaikeuksia lisäksi yksilöllisiä selvityksiä. Erityisopettajan tukea annetaan erityisesti äidinkielessä, matematiikassa ja kielissä. MATEMATIIKKA vuosiluokilla syksy Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia. 7 koko Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, lukuvuosi jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia. 8 koko lukuvuosi 9 koko lukuvuosi Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia. Suunnitellaan tarvittavaa tukea niille oppilaille, jotka eivät vielä ole tuen piirissä ja joilla on matematiikan vaikeuksia Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaiden tuen suunnittelussa käytetään aina apuna edellä esitettyä tukimuotojen tarkastuslistaa eri tuen vaiheissa. Ensisijainen ja jatkuva tuen muoto on luokassa tapahtuva eriyttäminen eri muodoissaan esimerkiksi oppimisympäristöt, oppimateriaalit, apuvälineet, aika, laajuus, painotus ja osaamisen osoittamistavat. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus. Tukiopetus Tukiopetusta Rauman normaalikoulussa antavat pääasiallisesti luokanopettajat ja aineenopettajat sekä tarvittaessa erityisopettajat. Koulunkäynnin ohjaajat antavat oppilaille tukiopetusta oppituntien aikana suunnitellusti oppiaineen opettajan ohjauksen mukaan. Tavoitteena on ehkäistä oppimisvaikeuksien kasaantuminen. 115

117 Tukiopetuksen järjestämisen periaatteet: opettaja ehdottaa tukiopetusta, sopii oppilaan ja huoltajan kanssa tukiopetuksen ajankohdan, keston ja suunnitellun jatkumon; mahdollisesti keskustelu, vahvistus Wilman kautta tukiopetusta voi pyytää myös oppilas tai huoltaja oppilas ja huoltaja saavat perustelut tukiopetuksen tarpeellisuudesta tarjotusta tukiopetuksesta ei voi kieltäytyä tuki annetaan joko kyseisen tuen tarpeen oppiaineen oppitunnin aikana tai työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolisella ajalla tukiopetusta annetaan heti, kun oppilaalla on tarvetta tukeen tuen tarve voi syntyä myös poissaolojen takia tukiopetus on yleensä tilapäistä ja lyhytaikaista mahdollisuuksien mukaan panostetaan ennakoivaan tukiopetukseen tukiopetusta voidaan antaa kaikilla tuen tasoilla tukiopetuksessa painottuvat yksilölliset tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus tukiopetuksessa käytetään monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja tuen tason mukaan suunniteltu tukiopetus kirjataan joko oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin annettu tukiopetus kirjataan Wilmaan tuen kohtaan Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia. Osa-aikaista erityisopetusta Rauman normaalikoulussa antavat päivittäin koulussa työskentelevät vuosiluokkien 1-6 tai vuosiluokkien 7-9 erityisopettajat. Erityisopetusta voivat työsuunnitelmassa sovitusti antaa myös muut normaalikoulun opettajat, joilla on erityisopettajan pätevyys. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen periaatteet: osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan yhdessä opettajien kesken sekä oppilaan ja huoltajan kanssa luokanopettaja tai aineenopettaja sopii osa-aikaisen erityisopetuksen aloittamisesta oppilaan ja huoltajan kanssa sovittuaan asian erityisopettajan kanssa; keskustelu ja vahvistus Wilman kautta oppilas ja huoltaja saavat perustelut osa-aikaisen erityisopetuksen tarpeellisuudesta tarjotusta opetuksesta ei voi kieltäytyä erityisopettaja huolehtii yhteydenpidosta huoltajan kanssa oppilaan aloitettua osa-aikaisen erityisopetuksen oppilailla voi olla: kielellisiä tai matemaattisia vaikeuksia oppimisvaikeuksia joissakin oppiaineissa vaikeuksia opiskelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä opetusta järjestetään: samanaikaisopetuksena pienryhmässä yksilöopetuksena tuen tason mukaan suunniteltu osa-aikainen erityisopetus kirjataan joko oppimissuunnitelmaan tai HOJKS:iin 116

118 osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla; tehostetun tuen alkaessa sen merkitys tukimuotona siitä eteenpäin vahvistuu annettu osa-aikainen erityisopetus opetus kirjataan Wilmaan tuen kohtaan huoltajat saavat tietoa osa-aikaisesta erityisopetuksesta syksyllä huoltajille välitettävän tiedotteen kautta Hallintopäätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet Rauman normaalikoulun opetuksen järjestäjä on Turun yliopisto, jonka alaisuudessa normaalikoulu on hallinnollisesti. Kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani hyväksyy opetuksen järjestämiseen liittyvät asiakirjat. Normaalikoulun johtava rehtori tekee oppilaiden opetuksen toteuttamiseen liittyvät hallintopäätökset. Johtava rehtori tekee hallintopäätöksen seuraavissa oppilaan opetusta koskevissa asioissa: 1. oppilaan siirtäminen erityisen tuen piiriin, jolloin samassa hallintopäätöksessä erityiseen tukeen siirtymisestä päätetään mahdollisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden ja erityisten apuvälineiden tarpeesta. Niiden tarve arvioidaan pedagogisessa selvityksessä ja kuvataan HOJKS:ssa. Samassa päätöksessä on myös mahdollisesta oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämisestä tai mahdollisesta vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta. 2. yleistä tai tehostettua tukea saavan oppilaan opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut (esim. viittomakielen tulkki). Palveluiden tarve arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyödyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Palveluiden tarve arvioidaan pedagogisessa arviossa ja käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa. 3. yleistä tai tehostettua tukea saavan oppilaan opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet (esim. näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tarpeeseen liittyvät apuvälineet, myös erityiset tietotekniset sovellukset, äänikirjat, matematiikan havainnollistamisen välineet tai keskittymistä tukevat apuvälineet). Apuvälineiden tarpeen arviointi ja käytön kuvaus tehdään kuten edellä kohdassa 2. Mikäli oppilas tarvitsee sekä kohdan 2 palveluja että kohdan 3 apuvälineitä, niistä päätetään samassa hallintopäätöksessä. 4. Mikäli oppilaan tilanne muuttuu hallintopäätöksessä määriteltyjen asioiden suhteen, tekee rehtori pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden hallintopäätöksen muuttuneen tilanteen mukaan. 5. Oppilaan erityisen tuen päätöksen tarkistamiskohdissa (2. luokan jälkeen ja ennen 7, luokalle siirtymistä) rehtori tekee pedagogiseen selvitykseen perustuen uuden hallintopäätöksen joko erityisen tuen jatkamisesta tai sen lopettamisesta. Erityisen tuen lakkauttaminen ei välttämättä tarkoita kaikkien hallintopäätöksessä määriteltyjen tukimuotojen lakkauttamista. Lakkauttamista koskevaan hallintopäätökseen määritellään yhä jatkuvat tuet kuten kohdissa 2 ja 3. on määritelty yleisen ja tehostetun tuen osalta. 117

119 7.6.7 Rauman normaalikoulun kasvatus- ja opetushenkilöstön ja Rauman kaupungin normaalikoulussa työskentelevän henkilöstön vastuut ja työnjako Rauman normaalikoulun/ Turun yliopiston palveluksessa oleva Rauman normaalikoulun johtava rehtori Rauman normaalikoulun kasvatus- ja opetushenkilöstön vastuut ja työnjako Päätökset (normeihin perustuva päätäntävalta) tehostetun tuen päätöksen tekeminen erityisen tuen hallinnollisen päätöksen tekeminen Tehtävät/vastuualueet johtaa, ohjaa, seuraa ja arvioi koulun toimintaa vastaa oppilaiden tuen järjestämisen taloudellisesta resurssoinnista palkkaa koulunkäynnin ohjaajat johtaa oppilashuollon ohjausryhmää vastaa koulun oppilashuollonhenkilöstön mitoituksesta yhdessä Rauman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen kanssa tekee päätöksen oppilaan tehostetun tuen aloittamisesta tai purkamisesta tekee hallinnollisen päätöksen oppilaan erityisen tuen aloittamisesta tai purkamisesta valmistelee asiakirjat oppilaan koulunkäyntipaikan siirtyessä Rauman kaupungin pienryhmiin tai joustavaan opetukseen vastaa oppilasta koskevien virallisten asiakirjapyyntöjen toimittamisesta Rauman normaalikoulun perusopetuksen rehtori Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaani työsuunnitelman hyväksyminen opetussuunnitelman hyväksyminen organisoi koulunkäynnin ohjaajien ja kouluavustajien työt hyväksymällä avustavan henkilöstön työn jakautumisen esitetyn tarpeen mukaan johtaa oppilashuoltoryhmää oppilashuollon ohjausryhmän jäsen johtavan rehtorin määräämät tehtävät toimii johtavan rehtorin sijaisena ja tekee tänä aikana hänen tehtävänsä Luokanopettaja / kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaitaan 118

120 luokanohjaaja tukee ja vahvistaa oppilaidensa itsetuntoa seuraa kokonaisvaltaisesti luokkansa oppilaiden oppimista arvioi oppilaidensa edistymistä havainnoi ja tunnistaa oppilaiden oppimis- ym. vaikeuksia mahdollisimman varhain tarjoaa tukiopetusta suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tukea itsenäisesti vahvemman ja jatkuvamman tuen kohdalla suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tukea yhdessä erityisopettajan kanssa tiedottaa luokkaa koskevista asioista kouluväkeä/ huoltajia seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja on päävastuussa kodin ja koulun yhteistyöstä toimii tarvittaessa yhteyshenkilönä muiden opettajien, oppilaiden ja huoltajien välillä tekee yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön, terapeuttien, lääkärien, sosiaalitoimen edustajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa osallistuu oppilaskohtaisiin moniammatillisiin palavereihin on siirtymävaiheessa yhteistyössä lähettävän ja/tai vastaanottavan tahon kanssa luokanopettaja on päävastuussa oppilashuoltoasiakirjojen täyttämisestä ja päivittämisestä ajantasaiseksi; luokanohjaaja muistuttaa aineenopettajia heidän vastuustaan omassa aineessa pedagoginen arvio pedagoginen selvitys oppimissuunnitelma HOJKS on päävastuussa omien oppilaidensa oppilaspalaverien järjestämisestä ja tarvittavien lupien hoitamisesta toteuttaa oppilaalle suunniteltua tukea Aineenopettaja kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaitaan tukee ja vahvistaa oppilaidensa itsetuntoa seuraa kokonaisvaltaisesti luokkansa oppilaiden oppimista ja edistymistä havainnoi ja tunnistaa oppilaiden oppimis- ym. vaikeuksia mahdollisimman varhain tarjoaa tukiopetusta suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tukea itsenäisesti opettamassaan aineessa 119

121 ohjaa muita opettajia toteuttamaan oppilaalle tukea, mikäli sitä ei ole järjestetty vahvemman ja jatkuvamman tuen kohdalla tekee itse yhteistyötä tai ohjaa muita yhteistyöhön erityisopettajan kanssa tiedottaa luokkaa koskevista asioista kouluväkeä/ huoltajia seuraa luokkansa oppilaiden poissaoloja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa toimii tarvittaessa yhteyshenkilönä muiden opettajien, oppilaiden ja huoltajien välillä tekee yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön, terapeuttien, lääkärien, sosiaalitoimen edustajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa osallistuu oppilaskohtaisiin moniammatillisiin palavereihin on siirtymävaiheessa yhteistyössä lähettävän ja/tai vastaanottavan tahon kanssa on päävastuussa opettamassaan aineessa oppilashuoltoasiakirjojen täyttämisestä ja päivittämisestä ajantasaiseksi pedagoginen arvio pedagoginen selvitys oppimissuunnitelma HOJKS on päävastuussa omien oppilaidensa oppilaspalaverien järjestämisestä ja tarvittavien lupien hoitamisesta toteuttaa oppilaalle suunniteltua tukea Erityisopettaja kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaitaan tukee ja vahvistaa oppilaidensa itsetuntoa tekee oppimisvaikeuksien kartoituksia antaa muille opettajille tukea ja ohjausta oppimisvaikeuksiin liittyvissä asioissa keskustelee oppilaiden oppimiseen ja koulunkäyntiin, tuen suunnitteluun ja järjestämiseen liittyvistä asioista muiden opettajien kanssa toteuttaa oppilaalle suunniteltua tukea antaa erityisopetusta yksilö- ryhmä- tai samanaikaisopetuksena arvioi oppilaidensa edistymistä tekee yhteistyötä huoltajien kanssa toimii tarvittaessa yhteyshenkilönä muiden opettajien, oppilaiden ja huoltajien välillä tekee yhteistyötä esiopetuksen kanssa 120

122 tekee yhteistyötä oppilashuoltohenkilöstön, terapeuttien, lääkärien, sosiaalitoimen edustajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa osallistuu oppilaskohtaisiin moniammatillisiin palavereihin on tarvittaessa siirtymävaiheessa yhteistyössä lähettävän ja/tai vastaanottavan tahon kanssa Järjestää yhteistyössä luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa oppilaspalavereja oppilashuoltoryhmän ja oppilashuollon ohjausryhmän jäsen suunnittelee oppilashuoltoa ja oppilaiden hyvinvoinnin edistämistä yhdessä oppilashuoltohenkilöstön kanssa on luokanopettajan/luokanohjaajan tai aineenopettajan tukena oppilashuoltoasiakirjojen täyttämisessä pedagoginen arvio pedagoginen selvitys oppimissuunnitelma HOJKS Vuosiluokilla 7-9 on päävastuussa HOJKS:n päivittämisestä, mikäli opettaa näitä oppilaita pääsääntöisesti Opinto-ohjaaja On päävastuussa ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta Pitää oppilaanohjauksen tunnit voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti. Antaa yksilö ja pienryhmäohjausta Vastaa oppilaiden haastatteluista yläkoulussa Osallistuu oppilashuoltoryhmän toimintaan Seuraa ja tarvittaessa tukee oppilaan koulutyötä yhteistyössä luokanopettajien, aineenopettajien ja muiden oppilashuoltoon kuuluvien henkilöiden kanssa Ottaa tarvittaessa yhteyttä huoltajiin oppilashuollollisissa asioissa Käynnistää tarvittaessa yksilölliset tukitoimet On vastuussa valinnaisainevalinnoista ja luokkajaoista yhdessä rehtorin kanssa Suunnittelee ja organisoi oppilaiden TET-jaksot Organisoi opettajien seurannat TET-viikoilla Tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa Ohjaa oppilaita tarkoituksenmukaiseen jatko-opiskelu ja uravalintaan Ohjaa ja tukee oppilaita koulutuksen nivelvaiheissa 121

123 On päävastuussa yhteishaun ohjauksesta ja organisoinnista Vastaa jälkiohjauksesta sidosryhmien kanssa Kerää palautetta ohjauksesta oman työn arviointia varten Ohjaa omalta osaltaan oppilasta kasvun polulla Koulunkäynnin ohjaaja kasvattaa, opettaa ja ohjaa oppilaita yhteistyössä opettajien kanssa tukee ja vahvistaa oppilaiden itsetuntoa suunnittelee ja toteuttaa oppilaan tarvitsemaa tukea suunnitelman mukaan ohjaa tarvittaessa apuvälineiden käytössä osallistuu samanaikaisopettajana luokkatyöskentelyyn ohjaa oppilasta tarvittaessa yksilöllisesti tekee luokanopettajan kanssa sovitut oppilaiden tukemiseen liittyvät tehtävät osallistuu kodin ja koulunyhteistyöhön osallistuu tarvittaessa oppilasta koskeviin palavereihin osallistuu tarvittaessa oppilashuoltoasiakirjojen täyttämiseen Aamu- ja iltapäivähoitaja vastaa lapsesta aamu- ja iltapäivähoidon ajan tekee yhteistyötä lapsen opettajien kanssa toteuttaa oppilaan tarvitsemaa tukea sovitulla tavalla osallistuu tarvittaessa lasta koskeviin palavereihin Viranhaltija, luottamuselin Rauman kaupungin palveluksessa Rauman normaalikoulussa työskentelevän Rauman kaupungin henkilöstön vastuut ja työnjako oppilaan pedagogisen tuen asioissa Päätökset (normeihin perustuva päätäntävalta) Tehtävät/vastuualueet Taikatakin henkilöstö tekee yhteistyötä alkuopetuksen kanssa tekee yhteistyötä erityisopettajan/tulevan luokanopettajan kanssa, jos kouluun tulevan kohdalla on huolta (keskustelut, yhteiset palaverit vanhempien kanssa tai verkostoissa) tekee yhteistyötä koulun aloittamisen nivelkohdassa välittää tiedot esikoululaisten oppimisvalmiuksista ja oppimissuunnitelmista 122

124 Lastentarhanopettajat eri esikouluryhmissä tekevät yhteistyötä koulun aloittamisen nivelkohdassa tulevien luokanopettajien ja tarvittaessa erityisopettajan kanssa Erityislastentarhanopettaja osallistuu tukea tarvitsevien esikoululaisten yhteisiin palavereihin tekee tarvittaessa yhteistyötä esikoululaisen tulevan luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaalle tarvittavat kouluterveystutkimukset ja mittaukset toimii aktiivisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa oppilaiden hyvinvoinnin tukemiseksi oppilashuoltoryhmän jäsen osallistuu moniammatillisiin palavereihin ja verkostoihin tekee yhteistyötä luokanopettajien ja erityisopettajien kanssa, jos oppilaasta on huolta varaa oppilaan asioissa ajan lasten- tai nuorisopsykiatrille ja toimii hänen työparinaan oppilaan asioissa Koululääkäri tekee oppilaalle tarvittavat lääkärintarkastukset tekee lähetteitä erikoissairaanhoitoon tekee tarvittaessa yhteistyötä yksittäisen oppilaan asioissa Lastenpsykiatri toimii yhteistyössä koulun kanssa joidenkin tuen tarpeessa olevien oppilaiden asioissa vastaa oppilaiden mahdollisesti tarvitsemasta lääkkeellisestä tuesta koulunkäynnin onnistumiseksi osallistuu moniammatillisiin palavereihin Koulupsykologi tukee lasten ja nuorten koulunkäyntiä edistää opiskelun, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä edistää koko koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia tekee yhteistyötä koulun henkilöstön ja eri sidosryhmien kanssa antaa opettajille konsultatiivista tukea oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin asioissa Selvittää ja arvioida lapsen ja nuoren kehityksessä, koulunkäynnissä, opiskelussa tai oppimisessa esiin tulevia pulmia psykologisten tutkimusten kautta. Näiden perusteella suositellaan sekä suunnitellaan tarvittavaa tukea ja toimenpiteitä yhdessä perheen ja opettajien kanssa. tarjoaa neuvontaa, ohjausta ja keskustelutukea oppilaille ja heidän perheilleen lasten ja nuorten kehitykseen, psyykkiseen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. oppilashuoltoryhmän jäsen oppilashuollon ohjausryhmän jäsen 123

125 Koulukuraattori tukee oppilaan koulunkäyntiä auttaa kaveri- ja ihmissuhdeongelmissa auttaa vapaa-ajan pulmissa auttaa kotihuolien ja perheiden kriisitilanteiden kohdatessa auttaa päihteisiin ja mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä tekee yhteistyötä koulun opettajien ja muun henkilöstön sekä kotien kanssa tekee yhteistyötä lapsen asioissa kaikkien mukana olevien tahojen kanssa sosiaalitoimen edustajana Kasvatus- ja opetusvirasto, perusopetusjohtaja erityisopetussiirto kaupungin pienryhmäopetukseen tekee päätöksen erityisen tuen oppilaan siirtämisestä Rauman kaupungin pienryhmäopetukseen Yleinen ja tehostettu tuki Tuen tarpeen arviointi, suunnittelu, järjestäminen, käytännön toteuttaminen sekä yhteistyö oppilashuollon henkilöstön, eri asiantuntijoiden ja kotien kanssa Monet oppilaat voivat tarvita tukea tilapäisesti eri asioissa ja joskus myös omasta tai perheen tilanteestaan, eikä aina pelkästään oppimisvaikeuksista johtuen. Opettajien tehtävänä on selvittää oppimisen esteet ja antaa tukea heti, kun oppilaan oppiminen on vaarantumassa. Huoltajiin on oltava yhteydessä mahdollisimman nopeasti tuen tarpeen ilmettyä. Oppilas tai huoltaja ei voi kieltäytyä oppimisen tuen vastaanottamisesta, mutta yksilökohtainen oppilashuollollinen tuki perustuu vapaaehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumuksen. YLEISEN TUEN TARPEEN ARVIOINTI Oppilaiden oppimisen seuranta opetustilanteissa kaikki opettajat erityisopettajat samanaikaisopetuksessa Seulonnat syksyllä ja keväällä suunnitelman mukaan erityisopettajat toteuttavat tässä luvussa esitetyt seulonnat Vuosisuunnitelman mukaiset tarkastelukohdat syksyllä ja keväällä: oppilaalla on vaikeuksia saavuttaa oppimisen tavoitteet Keskustelut havainnoista opettajat kertovat erityisopettajille havaitsemastaan tuen tarpeesta luokanopettajat/aineenopettajat kysyvät huoltajan havainnoista oppilaan YLEISEN TUEN SUUNNITTELU Suunnitellaan eri tukimuotojen tarve: opettajat käyttävät tuen suunnittelussa tukimuotojen tarkistuslistaa, jonka mukaan tuen tarve tarkentuu opettajat toteuttavat yksin tai yhdessä erityisopettajien ja koulunkäynnin ohjaajien kanssa tilapäisiä tukimuotoja vahvemman tai jatkuvamman tarpeen kohdalla luokanopettaja/aineenopettaja alkaa kirjata Wilmaan pedagogista arviota pedagogisen arvioin tekemisen voi aloittaa jo tilapäisenkin tuen vaiheessa 124

126 oppimisessa opettajat keskustelevat oppilaan kanssa hänen omasta näkemyksestään oppimisen haasteista YLEISEN TUEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN luokanopettaja tai aineenopettaja on päävastuussa tuen järjestämisestä omassa luokassaan tapahtuvassa opetuksessa erityisopettajat vastaavat oppilaan tukemisesta samanaikaisopetuksessa tai erikseen erityisopettajan opetuksessa koulunkäynnin ohjaajien tuen sopii luokanopettaja/aineenopettaja erityisopettaja ohjeistaa tarvittaessa koulunkäynnin ohjaajia oppilaan tukemisessa oppilaalle voidaan tarvittaessa tehdä oppimissuunnitelma mahdollisen oppimissuunnitelman laatimisesta vastaa luokanopettaja/aineenopettaja ei voida yksilöllistä oppimääriä, mutta muita tukimuotoja voidaan käyttää katso tästä luvusta kohta Hallinnolliset päätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet Yleinen tuki OPPILAAN OSALLISUUS YLEISEN TUEN SUUNNITTELUSSA huomioidaan oppilaan oma mielipide tukimuodoista oppilas suunnittelee ikänsä edellyttämällä tavalla tukimuotoja yhdessä opettajan ehdotusten mukaan tai ehdottaa itse jotakin tukimuotoa oppilaan kanssa käydään suunnitteluvaiheessa läpi tukimuotojen tarkistuslista YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA yhteyden huoltajaan yleisen tuen vaiheessa hoitaa aina ensimmäisen kerran ja pääasiassa luokanopettaja tai aineenopettaja yhteys huoltajaan voidaan ottaa tuen tarpeesta heti, mutta viimeistään sitten kun tukea on tarvittu kahden viikon aikana useasti päivittäisestä tuesta on oltava huoltajaan yhteydessä heti mikäli ennakkotiedon, seulontojen tai havaintojen pohjalta oletetaan, että tuen tarve tulee muuttumaan jatkuvaksi, ollaan huoltajaan yhteydessä heti lukemaan ja kirjoittamaan opettelemisen aikana tuki on normaalia useimmille oppilaille eri vaiheissa, eikä kyseessä ole välttämättä oppimisvaikeus luokanopettaja/ aineenopettaja ilmoittaa huoltajalle aina tukiopetuksesta Wilman kautta, vaikka keskustelisikin asiasta luokanopettaja ilmoittaa huoltajalle mahdollisesta erityisopettajan tuesta, mikäli se muodostuu tilapäisestä useammin tapahtuvaksi Wilman kautta erityisopettaja kirjaa erikseen (ei luokkatilanteessa) oppilaalle antamansa tuen Wilmaan tuki-kohtaan useasti annettu tuki luokkatilanteessa voidaan kirjata YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA tarvittaessa kartoitetaan huolikartoituksen avulla laajempi oppilashuollollisen tuen tarve yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa ohjataan tarpeen mukaan oppilashuoltohenkilöstön tuen piiriin sovitaan yksilöllisesti oppilasta koskevissa asioissa yhteistyöstä oppilaan, huoltajan, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa jos on tarvetta, järjestetään moniammatillinen yksilökohtainen palaveri, johon voi osallistua oppilaan ja huoltajan luvalla myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, jos heidän tukensa katsotaan tarpeelliseksi 125

127 Wilmaan näistä annetuista tuista yhtenä merkintänä SÄILYTETTÄVIÄ ASIAKIRJOJA koulunkäynnin ohjaajan antaman tuen merkitsee mahdollinen pedagoginen arvio keskinäisen sopimuksen mukaan joko hän itse tai luokanopettaja/aineenopettaja mahdollinen oppimissuunnitelma tuen muuttuminen säännöllisemmäksi edellyttää annetun tuen merkinnät tapaamisen huoltajien, tarvittavien opettajien, erilaiset luvat huoltajilta koulunkäynnin ohjaajien ja oppilaan kanssa (kokoonpano pedagogiset mietitään yksiköllisesti) palaveriyhteenvedot mahdollinen oppilashuoltokertomus TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTYMISEN TARPEEN ARVIOIMINEN TOIMENPITEET SIIRTYMISESSÄ TEHOSTETTUUN TUKEEN yleinen tuki ei riitä Tehostetun tuen päätöksen valmistelu: annettu tuki on yleisen tuen vaiheessa kirjattu Wilmaan, josta selviää tuen huoltajille on jo yleisen tuen vaiheen aikana viestitetty kasvavasta tuen säännöllisyys tarpeesta tehostettuun tukeen siirtymisen tukena käytetään avuksi tukimuotojen huoltajille on kerrottu tuen tasoista ja selvitetty tehostettuun tukeen tarkistuslistaa siirtymisen käytännöt; selvitetään asia vielä järjestettävässä palaverissa, jossa oppilas on tarvinnut tukea säännöllisesti tai samanaikaisesti on ollut käytössä on mukana myös erityisopettaja useita tukimuotoja oppilaan ja huoltajan kanssa sovitaan palaverissa myös mahdollisesti harkitaan, tarvitaanko psykologin testaukset oppimisvaikeuksien kartoittamisen tarvittavasta psykologin testauksesta (huoltajan lupa testaukseen) tueksi luokanopettaja (tai aineenopettaja) laatii pedagogisen arvioin, mikäli sitä ei ole tehty jo yleisen tuen vaiheen aikana pedagoginen arvio voidaan tarvittaessa laatia yhdessä muiden opettajien kanssa. Katso tästä luvusta kohta Hallinnolliset päätökset sekä tulkitsemis- ja avustajapalvelut ja erityiset apuvälineet erityisopettaja tukee asiakirjojen tekemisessä tehostetun tuen päätöksiä suositellaan tehtäväksi joko marraskuussa tai maalishuhtikuussa (päätöksien suositellut päivämäärät päätetään lukuvuosittain) TEHOSTETUN TUEN PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon henkilöstön kanssa; yhteistyö toteutetaan joko yksilökohtaisesti kootussa ryhmässä (sovitut kaksi ajankohtaa vuodessa) tai niin, että oppilashuoltohenkilöstön mielipide on kirjattu pedagogiseen arvioon ennakkoon ja on siten käytettävissä päätöstä tehtäessä johtava rehtori tekee tehostetun tuen päätöksen perustuen tehtyyn 126

128 pedagogiseen arvioon ja yhteistyöhön oppilashuoltohenkilöstön kanssa tehostettuun tukeen siirtymisen päätös perusteluineen kirjataan Wilmaan oppilaan pedagogiseen arvioon Katso tästä luvusta myös kohta hallintopäätöksistä Oppimissuunnitelma voi liittyä haluttaessa yleiseen tukeen, mutta on pakollinen tehostetussa tuessa: Oppimissuunnitelma voidaan haluttaessa laatia jokaiselle oppilaalle Tehostettua tukea varten laadittaessa perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon TEHOSTETUN TUEN VAIHEESSA PAKOLLINEN OPPIMÄÄRIÄ EI VOI YKSILÖLLISTÄÄ Turvaa oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissa Helpottaa yhteistyötä huoltajan kanssa Oppilas oppii ottamaan vastuuta opiskelustaan Huoltaja saa tietoa ja osaa tukea lastaan Laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa OPPIMIS- SUUNNITELMAN LAATIMINEN JA TAVOITTEET Lisää opettajan tietoisuutta oppilaan tilanteesta Helpottaa opettajan työn suunnittelua Tarvittaessa laadinnassa myös muita asiantuntijoita On pohjana edistymisen arvioinnille Helpottaa opettajien yhteistyötä OPPIMISSUUNNITELMAAN EI VOI HAKEA MUUTOSTA VALITTAMALLA EIKÄ MUILLA MUUTOKSENHAKUKEINOILLA OPPIMIS- SUUNNITELMASSA EI SAA KUVATA OPPILAAN HEN- KILÖKOHTAISIA OMINAISUUKSIA Oppimissuunnitelma sisältää: oppilaskohtaiset tavoitteet pedagogiset ratkaisut tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut tuen seuranta ja arviointi 127

129 Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma TUEN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI Tehostettu tuki YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA TEHOSTETUN TUEN ASIAKIRJOJEN LAATIMINEN tuen tavoista ja toteuttamisesta on huoltajalla selkeä kuva pedagoginen arvio (laadittava jo päätöstä varten) yhteys huoltajaan on tiivistä oppimissuunnitelma, joka laaditaan yhteistyössä oppilaan huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolista ja huoltajan, opettajan/opettajien ja mahdollisten oppilaan oppimista laajasti tukevaa asiantuntijoiden kanssa huoltaja voi seurata tietoa oppimisesta Wilman oppimissuunnitelman laadinnassa hyödynnetään huoltajan tukimerkintöjen kautta luvalla mahdollista kuntoutussuunnitelmaa tai muuta tuen merkinnöissä Wilmaan noudatetaan samoja suunnitelmaa periaatteita kuin yleisessä tuessa oppimissuunnitelman laadinnasta on vastuussa vuosiluokilla yhteyttä huoltajiin voivat pitää kaikki oppilasta tukevat 1-6 luokanopettaja henkilöt aina, kun tarvetta ilmenee oppimissuunnitelman laadinnasta on vastuussa vuosiluokilla erityisopettaja tai opettajat ovat yhteydessä huoltajaan 7-9 aineenopettaja, mikäli se koskee vain yhtä ainetta myös kotona annettavan tuen toteuttamistavoista oppimissuunnitelman laadinnasta ovat yhteisvastuullisia keskustellaan huoltajan kanssa mahdollisista lisäselvityksien vuosiluokilla 7-9 luokanohjaaja ja aineenopettajat, mikäli tarpeista; esim. psykologin tekemät tutkimukset, suunnitelma koskee useaa ainetta lastenpsykiatrin tuki tai muu tutkimus tai selvitys erityisopettajat auttavat oppimissuunnitelmien laadinnassa järjestetään tarvittaessa yhteisiä palavereja oppimisen edistymisen seuraamiseksi (huoltaja, oppilas ja tukea oppimissuunnitelmaan ei saa kirjata oppilaan toteuttavat henkilöt) henkilökohtaisia ominaisuuksia oppimissuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa tai tilanteen muuttuessa useammin oppimissuunnitelman tarkistamisajankohta sovitaan oppimissuunnitelmassa ja tarkistuksen toteuttamisesta vastaa oppimissuunnitelman laatija Mikäli tehostettu tuki ei ole enää tarpeen, toimitaan päätöksenteossa samoin kuin tehostetusta tuesta päätettäessä ja siirrytään takaisin yleiseen tukeen oppimissuunnitelman tarkistaminen tehdään oppimissuunnitelmassa sovitulla tavalla, mutta ainakin kerran vuodessa, jolloin järjestetään yhteispalaveri oppilaan, huoltajan ja tukea toteuttaneiden kesken YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA tarvittaessa psykologin tekemät testaukset oppimisvaikeuksien kartoittamisen ja opetuksen suunnittelun tueksi tarvittaessa kartoitetaan huolikartoituksen avulla laajempi oppilashuollollisen tuen tarve yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, mikäli sitä ei vielä ole yleisen tuen kohdalla tehty ohjataan tarpeen mukaan oppilashuoltohenkilöstön tuen piiriin sovitaan yksilöllisesti oppilasta koskevissa asioissa yhteistyöstä oppilaan, huoltajan, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön kanssa jos on tarvetta, järjestetään moniammatillinen yksilökohtainen palaveri, johon voi osallistua oppilaan ja huoltajan luvalla myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, jos heidän tukensa katsotaan 128

130 tuki suunnitellaan yksilöllisesti eri tukimuodoista luokanopettaja tai aineenopettaja on päävastuussa tuen järjestämisestä omassa luokassaan tapahtuvassa opetuksessa, tukiopetuksen osuus lisääntyy erityisopettajat vastaavat oppilaan tukemisesta samanaikaisopetuksessa tai erikseen erityisopettajan opetuksessa, erityisopettajien tuki lisääntyy koulunkäynnin ohjaajien tuen sopii luokanopettaja/aineenopettaja erityisopettaja ohjeistaa tarvittaessa koulunkäynnin ohjaajia oppilaan tukemisessa ei voida yksilöllistä oppimääriä TEHOSTETUN TUEN SEURANTA JA ARVIOINTI Oppilaiden oppimisen seuranta opetustilanteissa kaikki opettajat ja erityisopettajat samanaikaisopetuksessa ja omassa opetuksessa koulunkäynnin ohjaajat Seulonnat syksyllä ja keväällä suunnitelman mukaan erityisopettajat toteuttavat tässä luvussa esitetyt seulonnat Yksilölliset selvitykset oppimisen edistymisestä sovitaan oppimissuunnitelmassa selvityksistä, niiden tekijöistä ja sisällöstä sekä ajankohdasta Keskustelut havainnoista oppilaan tukea toteuttavan henkilöstön keskustelut luokanopettaja/aineenopettajat kysyvät huoltajan havainnoista oppilaan oppimisessa opettajat keskustelevat oppilaan kanssa tehostetun tuen päätöksen purkamisesta (mikäli sitä ei enää tarvita) on kohdassa asiakirjojen laatiminen oppimissuunnitelman tarkistaminen OPPILAAN OSALLISUUS TEHOSTETUN TUEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTTAMISESSA JA ARVIOINNISSA huomioidaan oppilaan oma mielipide tukimuodoista oppilas suunnittelee ikänsä edellyttämällä tavalla tukimuotoja yhdessä opettajan kanssa oppilaan kanssa käydään suunnitteluvaiheessa läpi tukimuotojen tarkistuslista suunnitellaan yhdessä mahdolliset erityisjärjestelyt koetilanteissa ja tavat osoittaa osaamistaan tuetaan oppilaan omaa aktiivisuutta opiskelunsa suunnittelussa ja toteuttamisessa: häntä ohjataan oman oppimisensa asiantuntijaksi tarpeelliseksi SÄILYTETTÄVIÄ ASIAKIRJOJA pedagoginen arvio, jossa on tehostetun tuen päätös oppimissuunnitelma annetun tuen merkinnät erilaiset luvat huoltajilta pedagogiset palaveriyhteenvedot mahdollinen oppilashuoltokertomus (oppilashuoltorekisterissä) mahdolliset tuen toimivuuden arvioinnin selvitykset (opettajien tai erityisopettajien tekemiä) mahdollinen psykologin tutkimus mahdollinen hallintopäätös 129

131 Tehostetun tuen vaiheeseen siirtyminen, siinä jatkaminen tai mahdollisesti siirtyminen erityiseen tukeen: Yleinen tuki ei riitä Pedagoginen arvio Moniammatillinen yhteistyö päätöksen tukena Rehtorin tekemä tehostetun tuen päätös (ei ole hallintopäätös) kirjataan pedagogiseen arvioon. HUOM! Oppilaan tarvitsemista tulkitsemis- ja avustajapalveluista ja erityisistä apuvälineistä rehtorin on kuitenkin tehtävä aina hallintopäätös sekä yleisen että tehostetun tuen vaiheessa (kts ) Rehtorin päätös tehostetun tuen lopettamisesta ja paluusta yleiseen tukeen kirjataan pedagogiseen arvioon Pedagoginen arvio rehtorin päätöksen tueksi Laaditaan oppimissuunnitelma Oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti Aina, jos oppilaan tilanne muuttuu, tarkistetaan oppimissuunnitelma. Moniammatillinen yhteistyö päätöksen tukena Mikäli tehostettua tukea ei tarvita, palataan yleiseen tukeen Oppimissuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa Oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti Jatketaan tehostettuna tukena, jos tuki riittää Mikäli tehostettu tuki ei riitä, siirrytään erityiseen tukeen 130

132 7.6.9 Erityinen tuki ERITYISEEN TUKEEN SIIRTYMISEN TARPEEN ARVIOIMINEN tehostettu tuki ei riitä oppilas on saanut tukea säännöllisesti tai samanaikaisesti on ollut käytössä useita tukimuotoja; tuki on vahvempaa, jatkuvaa ja käsittää useita tukitoimia annettu tuki on tehostetun tuen vaiheessa kirjattu oppimissuunnitelmaan, josta selviää tuen laajuus, kohdentuminen ja tuloksellisuus erityiseen tukeen siirryttäessä usein yksilöllistetään oppimääriä, jos jonkun aineen opiskelu ei ole onnistunut, vaikka oppilas olisi opiskellut oppiaineen keskeisiä sisältöjä eli erityisiä painoalueita tehdään tarvittaessa psykologin tutkimukset ja saadaan hänen suosituksensa tuen järjestämisestä ja mahdollisesta oppimäärien yksilöllistämisestä erityiseen tukeen siirtyminen voi mahdollistaa myös siirtymisen Rauman kaupungin järjestämään pienryhmäopetukseen, mutta päätöksen siitä tekee Rauman kaupungin perusopetusjohtaja. Moniammatillisessa ryhmässä pohditaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa kaikki oppilaan koulunkäynnin onnistumisen kannalta tärkeät asiat ennen pienryhmäopetukseen hakeutumista. Johtava rehtori kokoaa tarvittavat asiakirjat ja esittää oppilaan siirtämistä pienryhmäopetukseen Rauman kaupungin perusopetusjohtajalle, joka tekee päätöksen, mikäli opetusryhmässä on tilaa. poikkeus: erityisen tuen päätös voidaan tehdä ilman tehostetun tuen antamista ja sen tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin (esim. onnettomuuden tai vakavan sairauden takia) TOIMENPITEET SIIRTYMISESSÄ ERITYISEEN TUKEEN Erityisen tuen päätöksen valmistelu: huoltajille on tehostetun tuen aikana muodostunut selkeä kuva lapsensa oppimisesta ja kehittymisestä ja koulunkäyntiä edelleen haittaavista ongelmista huoltajille on kerrottu tuen tasoista ja selvitetty erityiseen tukeen siirtymisen käytännöt järjestetään oppilashuoltohenkilöstön kanssa moniammatillinen yhteispalaveri, jossa erityisen tuen tarpeesta keskustellaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa ja heitä kuullaan erityisen tuen päätöstä varten luokanopettaja/aineenopettaja hankkii yhteistyössä erityisopettajan kanssa ja toimittaa johtavalle rehtorille: 1. oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppimisen etenemisestä kaikissa oppiaineissa 2. oppilashuoltohenkilöstön kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta Näiden kahden selvityksen perusteella johtava rehtori tekee kirjallisen arvioin oppilaan erityisen tuen tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvioin muodostama kokonaisuus on pedagoginen selvitys. 3. tarvittaessa muita lausuntoja, kuten psykologin lausunto tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava sosiaalinen selvitys 4. mahdollinen kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia voidaan hyödyntää huoltajan luvalla ERITYISEN TUEN PÄÄTÖKSEN TEKEMINEN ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa johtava rehtori tekee hallintopäätöksen, joka on perusteltava. Perustelut sisältyvät pedagogiseen selvitykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut ja apuvälineet sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen ja yksilöllistetyt oppimäärät. 131

133 päätökseen liitetään valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea siihen muutosta valittamalla erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan aina toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä tehdään uusi pedagoginen selvitys mikäli tarve jatkuu, erityisestä tuesta tehdään uusi hallintopäätös mikäli tarve ei jatku, tehdään hallintopäätös tuen lopettamisesta ja oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea ja hänelle laaditaan oppimissuunnitelma (kts myös kohta 7.6.6) päätös tulee tarkastaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä (toimitaan, kuten edellä) TUEN TOTEUTTAMINEN, SEURANTA JA ARVIOINTI Erityinen tuki YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA ERITYISEN TUEN ASIAKIRJOJEN LAATIMINEN tuen tavoista ja toteuttamisesta on huoltajalla selkeä kuva HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan huoltaja ymmärtää oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisen vaikutuksen jatko-opiskeluun huoltajan, opettajan/opettajien ja mahdollisten yhteys huoltajaan on tiivistä asiantuntijoiden kanssa Vastuullinen HOJKS:n laatija on vuosiluokilla 1-6 huoltajan kanssa tehtävä yhteistyö on monipuolista ja oppilaan oppimista laajasti tukevaa luokanopettaja (erityisopettaja tukee asiakirjan laadinnassa) Vastuullinen HOJKS:n laatija on vuosiluokilla 7-9 huoltaja voi seurata tietoa oppimisesta Wilman tukimerkintöjen kautta erityisopettaja (muiden opettajien kanssa yhteistyössä) HOJKS perustuu pedagogisen selvityksen tietoihin ja tuen merkinnöissä Wilmaan noudatetaan samoja periaatteita kuin muissakin tuen vaiheissa erityisen tuen päätöksen sisältöön tuen päätöksen mukaan oppimääriä on voitu yksilöllistää yhteyttä huoltajiin voivat pitää kaikki oppilasta tukevat henkilöt aina, kun tarvetta ilmenee HOJKS:n tekemisessä hyödynnetään aikaisemmat asiakirjat esim. aikaisempi pedagoginen selvitys ja HOJKS erityisopettaja tai opettajat ovat yhteydessä huoltajaan myös kotona annettavan tuen toteuttamistavoista HOJKS:n laadinnassa hyödynnetään huoltajan luvalla mahdollista kuntoutussuunnitelmaa tai muuta suunnitelmaa keskustellaan huoltajan kanssa mahdollisista lisäselvityksien tarpeista; esim. psykologin tekemät tutkimukset, YHTEISTYÖ OPPILASHUOLLON HENKILÖSTÖN JA MUIDEN ASIANTUNTIJOIDEN KANSSA tarvittaessa tehdään psykologin tutkimukset tarvittaessa kartoitetaan huolikartoituksen avulla laajempi oppilashuollollisen tuen tarve yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa, mikäli sitä ei vielä ole yleisen tuen kohdalla tehty ohjataan tarpeen mukaan oppilashuoltohenkilöstön tuen piiriin sovitaan yksilöllisesti oppilasta koskevissa asioissa yhteistyöstä oppilaan, huoltajan, opettajien ja oppilashuoltohenkilöstön 132

134 HOJKS sisältää (tarkemmin perusteissa) oppilaskohtaiset tavoitteet pedagogiset ratkaisut opetuksen järjestäminen tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut tuen seuranta ja arviointi HOJKS -asiakirja laaditaan Wilmaan HOJKS:iin ei saa kirjata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia HOJKS:iin voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat HOJKS tarkistetaan kerran lukuvuodessa (ja tarvittaessa) ERITYISEN TUEN SEURANTA JA ARVIOINTI Oppilaiden oppimisen seuranta opetustilanteissa Seulonnat syksyllä ja keväällä suunnitelman mukaan erityisopettajat toteuttavat tässä luvussa esitetyt seulonnat Yksilölliset selvitykset oppimisen edistymisestä sovitaan HOJKS:ssa Keskustelut havainnoista oppilaan tukea toteuttavan henkilöstön keskustelut huoltajan havainnoista oppilaan oppimisessa opettajat keskustelevat oppilaan kanssa luokanopettaja vuosiluokilla 1-6 on päävastuussa HOJKS:iin kirjattujen tukien toteutumisen seurannassa ellei HOJKS:ssa toisin määrätä erityisopettaja ja aineenopettajat ovat yhdessä vuosiluokilla 7-9 vastuussa HOJKS:iin kirjattujen tukien toteutumisen seurannassa ellei HOJKS:ssa toisin määrätä pedagoginen arvio sovitusti (kts. kaavio) HOJKS:n tarkastamisessa on mukana mahdollisesti oppilashuoltohenkilöstöä ja muita tukevia tahoja lastenpsykiatrin tuki tai muu tutkimus tai selvitys järjestetään yhteisiä palavereja oppimisen edistymisen seuraamiseksi (huoltaja, oppilas ja tukea toteuttavat henkilöt) HOJKS tarkistetaan kerran vuodessa ja mukana on mahdollisuuksien mukaan oppilaan tukemiseen osallistuvia oppilashuollon henkilöitä tai muuta tukea antavia henkilöitä ja asiasta sovitaan huoltajan kanssa OPPILAAN OSALLISUUS ERITYISEN TUEN SUUNNITTELUSSA, TOTEUTTAMISESSA JA ARVIOINNISSA oppilaan oma mielipide tuesta on tärkeä oppilas ymmärtää ikänsä edellyttämällä tavalla oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisen vaikutuksen jatko-opiskeluun oppilaan omat kiinnostuksen kohteet huomioidaan mahdollisuuksien mukaan oppilaan kanssa käydään keskusteluja ja suunnataan tukea myös hänen itse haluamaansa suuntaan ohjataan oppilasta itsearviointiin suunnitellaan yhdessä mahdolliset erityisjärjestelyt koetilanteissa ja tavat osoittaa osaamistaan tuetaan oppilaan omaa aktiivisuutta opiskelunsa suunnittelussa ja toteuttamisessa: häntä ohjataan oman oppimisensa asiantuntijaksi kanssa järjestetään tarvittaessa moniammatillisia palavereja, johon voi osallistua oppilaan ja huoltajan luvalla myös koulun ulkopuolisia asiantuntijoita, jos heidän tukensa katsotaan tarpeelliseksi SÄILYTETTÄVIÄ ASIAKIRJOJA pedagoginen selvitys hallintopäätökset HOJKS annetun tuen merkinnät erilaiset luvat huoltajilta pedagogiset palaveriyhteenvedot mahdollinen oppilashuoltokertomus mahdolliset tuen toimivuuden arvioinnin selvitykset (opettajien tai erityisopettajien tekemiä) mahdollinen psykologin tutkimus mahdolliset muut lausunnot ja selvitykset 133

135 Erityisen tuen vaiheeseen siirtyminen ja tuen tarkistaminen: Tehostettu tuki ei riitä Oppilaan ja huoltajan kuuleminen Pedagoginen selvitys moniammatillisena yhteistyönä Edetään tehostetun tuen toimintamallin mukaan oppimista seurataan ja arvioidaan oppimissuunnitelma tarkistetaan kerran vuodessa Rehtorin tekemä erityisen tuen päätös, joka on hallintopäätös Myös oppiaineiden yksilöllistäminen ja tulkitsemis- ja avustajapalvellut sekä erityiset apuvälineet kirjataan hallintopäätökseen. Mikäli niiden tarve tulee myöhemmin, niin niistä tehdään uusi hallintopäätös. (kts. tuen tarpeen tarkistus tässä kaaviossa) Laaditaan oppimissuunnitelma Laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) Siirtyminen tehostettuun tukeen Erityinen tuki ei ole enää tarpeen ja rehtori tekee hallintopäätöksen erityisen tuen lopettamisesta Oppimista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti HOJKS tarkistetaan kerran vuodessa Tuen tarve tarkistetaan tarvittaessa ja aina, jos tuen tarve muuttuu asioissa, josta on päätetty erityisen tuen päätöksessä. Pakollinen erityisen tuen tarpeen tarkistus 2. vuosiluokan jälkeen (pedagoginen selvitys ja uusi hallintopäätös) Pakollinen erityisen tuen tarpeen tarkistus ennen 7. vuosiluokalle siirtymistä (pedagogisen selvitys ja uusi hallintopäätös) Pedagoginen selvitys moniammatillisena yhteistyönä Erityinen tuki jatkuu ja rehtori tekee uuden hallintopäätöksen 134

136 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen Oppilasta tuetaan eri oppiaineiden opiskelussa ensisijaisesti eriyttämisen keinoilla ja tukiopetuksen ja osaaikaisen erityisopetuksen avulla. Oppilaalle voidaan määritellä oppiaineessa erityiset painoalueet (keskeiset sisällöt), joihin keskitytään ja suoritukset arvioidaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole mahdollista, voidaan oppiaineen oppimäärä yksilöllistää erityisen tuen vaiheessa. Yksilöllistämisen perusteluna on oltava oppimisvaikeudet ja tavoitteet on määriteltävä oppilaan edellytysten mukaan. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa ja hallintopäätös tehdään sen mukaan. Jos yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää myöhemmin lisätään tai vähennetään, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi hallintopäätös. Katso kohta ja erityisen tuen osuus Yksilöllistettyjen oppimäärien tavoitteet ja sisällöt kuvataan selkeästi ja yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKS:ssa. ja tämän kuvauksen tekee oppiaineen opettaja. Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa näihin asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaalle ja huoltajalle on selvitettävä oppiaineen yksilöllistämisen vaikutus jatko-opintoihin. Yksilöllistetyn oppimäärän merkitseminen todistukseen Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskeltu oppiaine merkitään todistukseen tähdellä (*) sekä sanallisen että numeroarvioinnin kohdalla, myös päättöarvioinnissa. Lisätietoja -kohtaan tulee maininta: *Oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan. Oppilaan kohdalla voidaan käyttää sanallista arviointia numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättötodistuksessa. Opetuksesta vapauttaminen Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta on oltava erityisen painavat syyt ja se perustuu yksilölliseen harkintaan. Rehtori tekee hallintopäätöksen vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta erityisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan oppiaineiden opiskelusta vapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä (Valtioneuvoston asetus (422/2012) 9 2 mom.). Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa (Perusopetusasetus 5 1 mom.). Oppilaalle ja huoltajalle on selvitettävä oppiaineesta vapauttamisen vaikutus jatko-opintoihin. 135

137 Pidennetyn oppivelvollisuuden järjestäminen Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset, kuten näkö- ja kuulovammaiset, ruumiillisesti tai henkisesti vaikeavammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään ennen oppivelvollisuuden alkamista ja tällöin tehdään myös päätös erityisestä tuesta. Esiopetuksen aikana laaditaan HOJKS eli henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää kolmella eri tavalla: Esiopetukseen 5 -vuotiaana Pidennetyn oppivelvollisuuden vuosi esiopetuksessa Perusopetuksen aloittaminen 7-vuotiaana Pidennetyn oppivelvollisuuden vuosi esiopetuksessa 6-vuotiaana Perusopetuksen aloittaminen 7-vuotiaana Pidennetyn oppivelvollisuuden vuosi esiopetuksessa 6-vuotiaana Pidennetyn oppivelvollisuuden toinen vuosi esiopetuksessa Perusopetuksen aloittaminen 8-vuotiaana Rauman normaalikouluun oppilaat tulevat Rauman kaupungin järjestämästä esiopetuksesta, jossa tehdään oppilasta koskeva pidennetyn oppivelvollisuuden päätös, erityisen tuen päätös ja laaditaan HOJKS Rauman kaupungin ohjeistuksen mukaan. Rauman normaalikouluun tulevan pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan kohdalla yhteistyö huoltajien kanssa aloitetaan yleensä jo esikoulussa, mikäli vanhempien päätös kouluvalinnasta on jo varma. Yhteistyön järjestää esikoulun opettaja ja koulussa siitä vastaa tuleva luokanopettaja, mutta jos opettajapäätöstä ei ole tehty, yhteyden hoitaa erityisopettaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen kouluopetusta suunnitellaan etukäteen yhteistyössä esiopetuksen, huoltajien ja koulun kanssa. Tuleva opettaja ja/tai erityisopettaja osallistuu lapsen palavereihin esikoulussa. Tarvittava oppilashuoltohenkilöstö (psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) on mukana tiedonsiirtopalaverissa tai jo aikaisemmissa yhteydenpitomuodoissa. Tiedonsiirtopalaverin järjestää esikoulun opettaja. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaan opetus jatkuu ensimmäiseltä luokalta erityisen tuen piirissä. Tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhteydessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin, rehtori tekee hallintopäätöksen pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvittaessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea. 136

138 Erityisen tuen päättäminen ja tuen jatkuminen tehostettuna tukena Erityinen tuki voidaan päättää (lopettaa) pedagogiseen selvitykseen perustuen, mikäli sen mukaan oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea. Rehtori tekee hallintopäätöksen erityisen tuen lakkauttamisesta. Oppilaalla voi silti jäädä voimaan joitakin tukimuotoja, jotka on kirjattava hallintopäätökseen (kts. kaavio Erityisen tuen vaiheeseen siirtyminen ja tuen tarkistaminen ja kohta 7.6.6). Oppilas siirtyy tehostetun tuen piiriin ja hänelle tehdään sen mukaisesti oppimissuunnitelma. Erityisen tuen päätöksen lopettamista on harkittava tarkkaan ja ennen päätöstä on oppilaan selviytymistä seurattava ja arvioitava tiiviisti ja monipuolisesti. Mahdollisesti tehtävä psykologin tutkimus antaa opettajien tekemien selvitysten lisäksi vahvemman tuen päätökselle lopettaa erityinen tuki, joten sitä usein suositellaan tehtäväksi. Oppimissuunnitelmassa määritellään oppilaan tarvitsema tuki ja seuranta. Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on varsinkin alussa tiivistä. Myöhemmin toimitaan tehostetusta tuesta määriteltyjen toimintatapojen mukaan ja mahdollisesti siirrytään seuraavaksi yleiseen tukeen. 137

139 138

140 LUKU 8 OPPILASHUOLTO Normaalikoulun paikallinen sisältö 139

141 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 8 OPPILASHUOLTO 8.5 Oppilashuolto Rauman normaalikoulussa Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

142 LUKU 8 OPPILASHUOLTO 8.5 Oppilashuolto Rauman normaalikoulussa Oppilashuolto on fyysisestä, psyykkisestä, terveydellisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista ja ympäristön turvallisuudesta huolehtimista oppilaan hyvän oppimisen lisäksi. Pääpaino oppilashuollossa on ennaltaehkäisevässä yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä sekä nopeassa puuttumisessa yksittäisen oppilaan kohdalla nouseviin huolenaiheisiin. Koulun toimintakulttuurissa oppilashuolto on hyvinvoinnin ja turvallisen arjen keskeinen sisältöalue. Sinisellä värjätyt osiot on kuvattu luvussa 5, jossa on paljon keskeisiä oppilashuoltoon kuuluvia sisältöjä ja kuvattu yhteyttä turvallisuuteen liittyviin suunnitelmiin, oppaisiin, ohjeisiin tai sääntöihin. Ote Toimintakulttuuri kuvasta: Jokainen opettaja ja koulun henkilöstöön kuuluva tekee omalta osaltaan oppilashuoltotyötä huomioimalla oppilaiden erilaiset tarpeet ja tilanteet sekä huolehtimalla turvallisesta ja myönteisestä ilmapiiristä. Myös opiskelijat suorittaessaan harjoittelua osallistuvat oppilashuoltotyöhön. Oppilaan on tunnettava, että hänestä välitetään ja huolehditaan. Yhteisöllisessä oppilashuollossa kehitetään, seurataan ja arvioidaan koko kouluyhteisön sekä yksittäisten luokkien ja ryhmien hyvinvointia. Tästä luvusta erillisessä oppilashuoltosuunnitelmassa on oppilashuollon toteuttamisesta aihealueittain ja niiden toteutumista voi seurata arviointiraporteista. Oppilaan yksilölliseen kasvuun ja kehitykseen sekä terveyteen liittyvien tarpeiden huomioiminen ja hoitaminen edellyttää yhteistyötä oppilaan, huoltajien, opettaja- ja oppilashuoltohenkilöstön sekä tarvittaessa koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden ja muiden tahojen kanssa Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Oppilashuollon kokonaistarve Oppilashuollon kokonaistarvetta tarkastellaan lukuvuosittain, kun oppilashuoltosuunnitelmaa päivitetään oppilashuoltoryhmässä. Saatu tieto erilaisista aikaisemmin tehdyistä kartoituksista ja selvityksistä hyödynnetään. Yleisesti lasten ja nuorten keskuudessa esiin nousseisiin ilmiöihin pyritään vastaamaan 141

143 oppilashuollollisina tukitoimina mahdollisimman nopeasti esim. huoli päihdekäyttäytymisestä, tieto huolestuttavista nuorten normaalia kehitystä vahingoittavista ilmiöistä sekä mahdollisista rikollisuuteen houkuttavista toimista jne. Koulun ulkopuolella tapahtuvilla asioilla on merkittävä vaikutus koulussa käymiseen, oppilaiden yleiseen hyvinvointiin ja terveyteen sekä elämänhallintaan. Syrjäytymisen ehkäiseminen on keskeinen oppilashuollollinen tavoite. Oppilashuoltohenkilöstö Oppilashuoltohenkilöstöön Rauman normaalikoulussa kuuluvat Rauman kaupungin organisaation palveluksessa toimivat kouluterveydenhoitaja, kaksi kuraattoria ja psykologi. Kouluterveydenhoitaja on paikalla lähes joka päivä, joka toinen viikko hän on poissa yhden päivän. Vuosiluokkien 1-6 kuraattori ja vuosiluokkien 7-9 kuraattori ovat kumpikin paikalla yhden päivän viikossa. Psykologi on koulussa 4 päivää kuukaudessa. Oppilashuoltohenkilöstön mitoituksesta vastaa Rauman kaupunki. Oppilashuoltosuunnitelmaan kirjataan lukuvuosittainen palvelutilanne ja sen riittävyyttä tarkastellaan oppilashuollon ohjausryhmässä. Lukuvuosikohtainen tieto palveluista ja tavoitettavuudesta on oppilaiden saatavilla kaikissa luokissa ja siitä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille jokaisen syyslukukauden alussa oppilashuollon ohjausryhmän määräämällä tavalla. Kouluterveydenhoitaja tekee oppilaille laajoja terveystarkastuksia Rauman kaupungin kouluterveydenhuollon toimintamallin mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen antamien ohjeistusten mukaisesti tehdään kartoituksia, joissa on keskeisellä sijalla oppilaan selviytyminen ja hyvinvointi koulussa oppilaan, huoltajan ja opettajan tuntemusten ja havaintojen pohjalta. Muita kartoituksia toteutetaan Rauman kaupungin suunnitelmien mukaan sekä osallistutaan valtakunnallisiin lasten ja nuorten hyvinvoinnin selvityksiin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemään TEA -viisari - kartoitukseen osallistutaan säännöllisesti joka toinen vuosi. Kartoitusten tuloksia hyödynnetään oppilashuollon kehittämisessä Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Rauman normaalikoulun oppilashuollon ohjausryhmä Rauman normaalikoulun oppilashuollon ohjausryhmään kuuluvat johtava rehtori puheenjohtajana, perusasteen rehtori, vararehtori, oppilashuoltohenkilöstö sekä erityisopettajat. Tarvittaessa ohjausryhmään voidaan lisätä muita henkilöitä. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Ohjausryhmän tehtävänä on kartoittaa oppilashuollon henkilöstöresurssien riittävyys ja tehdä siltä pohjalta esityksiä koordinoida oppilashuollon toimintaa ja toimintatapoja mahdollisimman joustavasti koulun arkeen sijoittuvaksi tarkastaa oppilashuollon toimintaa esittelevän tiedon oikeellisuus ja vastata tiedon jakamisesta vastata valtakunnallisiin, alueellisiin tai koulukohtaisiin oppilashuoltoa koskeviin kartoituksiin tai kyselyihin osallistumisesta ja koordinoida oman koulun tilannekartoituksia arvioida oman koulun oppilashuollon tilannetta em. kyselyjen pohjalta ja tehdä siltä pohjalta kehittämissuunnitelmia 142

144 tehdä käsitellyistä asioista, sopimuksista ja päätöksistä kokousmuistio, jonka arkistoinnista vastaa perusasteen rehtori tarkastaa lukuvuoden lopussa oppilashuoltosuunnitelman toteutuminen ja kuulla oppilashuoltohenkilöstön ehdotuksia seuraavan lukuvuoden suunnitelmaan laatia oppilaille, vanhemmille ja muille yhteistyötahoille yhteenveto lukuvuoden aikana toteutuneesta tuesta ja kehittämistarpeista Seurata kasvatuskeskustelujen, annettujen rangaistusten ja kurinpitotoimien määrää ja kehitystä ja esittää parannusehdotuksia yhteisöllisyyden tukemiseksi uudistaa ja viedä eteenpäin hyväksyttäväksi opetussuunnitelmaan tulevat muutokset oppilashuollon osalta ja vastaa siihen liittyvien eri tahojen mahdollisuudesta osallistua suunnitelmien tekemiseen opetussuunnitelman perusteiden, oppilas- ja opiskelijahuoltolain ja perusopetuslain tarkoittamalla tavalla Rauman normaalikoulun oppilashuoltoryhmä Rauman normaalikoulussa toimii kerran kuukaudessa kokoontuva oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat perusasteen rehtori puheenjohtajana, oppilashuoltohenkilöstö sekä erityisopettajat, oppilaanohjaaja, 1-2 muuta koulun opettajaa, vanhempien edustaja (Vanhempainyhdistyksestä) ja oppilasjäsen (oppilaskunnan puheenjohtaja). Ryhmään voidaan kutsua myös sidosryhmien edustajia joko pysyvästi koko lukuvuodeksi tai vain joihinkin kokoontumisiin. Johtava rehtori ja vararehtori osallistuvat tarvittaessa ryhmän toimintaan. Oppilashuoltoryhmän tehtävänä on arvioida oppilashuollon henkilöresurssien riittävyyttä ja välittää tarve johtavalle rehtorille ja oppilashuollon johtoryhmälle suunnitella ja ehdottaa turvallisuutta ja hyvinvointia tukevaa lisähenkilöresurssia oppilashuollon johtoryhmälle esim. sidosryhmätyöskentelyn tai eri hankkeiden kautta sekä laatia niihin liittyvät tarvittavat anomukset suunnitella, kehittää ja toteuttaa tai esittää ennaltaehkäiseviä toimintatapoja turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi erilaisia työ- ja tukitapoja tai ohjelmia hyödyntäen valmistella ja esitellä oppilashuollon ohjausryhmälle sen tarvitsemat tiedot ja toteuttaa oppilashuollon ohjausryhmän sille asettamat tehtävät toteuttaa koulukohtaisia tiedonkeruu- ja tilannekartoituksia oppilashuollon suunnitelman tekemiseksi oppilashuollon ohjausryhmän ohjeiden mukaisesti tehdä oppilashuollon suunnitelma arvioitujen tarpeiden mukaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi valmistella oppilashuollon suunnitelman arviointiin liittyvät asiat oppilashuollon ohjausryhmälle arvioida ja seurata koko koulun tasolla kouluyhteisön hyvinvoinnin hyväksi tehtävän toiminnan ja yhteistyön toimivuutta laatia oppilashuollon palveluista tiedote oppilaille ja huoltajille sekä muille tahoille tehdä käsitellyistä asioista, sopimuksista ja päätöksistä kokousmuistio, jonka arkistoinnista vastaa perusasteen rehtori Keskeiset oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat ovat: Turvaopas, jossa on ohjeistus myös toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Turvallisuushavaintoilmoitus/läheltä piti -ilmoitus 83e3-55f6-473c-a293-62f072f169bb&dy=

145 Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä Järjestyssäännöt ja muita ohjeita: sisältää välituntiohjeet, hygieniaan liittyvät WCkäyttäytymisen ohjeet, ruokala- ja välipalakäyttäytymisen ohjeet sekä turvallisuusohjeet liikenteessä Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Rauman normaalikoulussa Turvallisuusohje koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista Mielenterveystaidot suunnitelma Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa Koulun työrauhapaketti Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa (oppilashuollon osuudessa) Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä (terveystiedon osuudessa) Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Oppilashuoltohenkilöstön ja muun koulun henkilöstön yhteistyötä on kuvattu näiden suunnitelmien sisällöissä. Yhteisöllinen oppilashuoltosuunnitelma Oppilashuoltosuunnitelma tarkistetaan syksyllä ja sen toteutumisesta laaditaan raportti lukuvuoden päätteeksi. Oppilashuoltosuunnitelman perusrunkosisältö on erillisenä tarkistettavana suunnitelmana, johon lisätään lukuvuosittaisen tarpeen mukaan oppilashuollollisia tukitoimia Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Oppilashuollollisen tuen aloittaminen Oppilashuoltohenkilöstön työntekijän tukea voi oppilas pyytää itse ja silloin on kunnioitettava hänen mahdollisesti haluamaansa oikeutta pitää asia omana tietonaan. Tapaamiset ovat mahdollisia ennakkoon ilmoitettujen työaikojen puitteissa. Erittäin kiireelliset tapaukset yritetään järjestää tapauskohtaisesti oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan. Rauman normaalikoulussa on käytössä tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren huolikartoitukseen malli, jossa huolen aiheet sisältöalueittain on nopeasti hahmotettavissa. Samassa kuvassa näkyvät myös kehällä olevat auttavat tahot. Rauman kaupungin lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on kuvattu myös muita tahoja, joita oppilaan kohdalla saatetaan tarvita. Tiedot yhteistyötahoista on erillisessä suunnitelmassa ja muita uusia tukimuotoja päivitetään oppilashuoltohenkilöstön kautta koko ajan. Oppilashuollollisen tuen havaitsemisessa ovat tärkeässä asemassa luokanopettajat, luokanohjaajat ja kaikki muut opettajat. Huolikartoituksen avulla keskusteluissa oppilaan ja huoltajan kanssa havaitaan tuen tarve ja voidaan keskustella oppilashuollollisten palvelujen piiriin ohjaamisesta. 144

146 Tukea tarvitsevan lapsen ja nuoren huolikartoituksessa on ympyrän kehällä nähtävissä koulussa ja koulun ulkopuolella olevia palveluja. Niiden nimet voivat muuttua tai voi tulla uusia yhteistyötahoja. Yksilökohtainen asiantuntijaryhmä Yksittäisen oppilaan tarvitseman tuen suunnittelemiseksi kootaan tarvittaessa asiantuntijaryhmä, jonka kokoonpanon huoltaja/oppilas hyväksyvät. Kokoonkutsujana toimii asian vireille pannut työntekijä tai joku muu joka on käsitellyt kyseistä asiaa yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Asiasta sovitaan yhdessä. Kutsu palaverista välitetään aina kirjallisessa muodossa ja siinä ilmoitetaan osallistujien nimet ammattinimikkeineen. Huoltajan vastaus on aina oltava todennettavissa. Jos kokoonpanoon osallistuu yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä, tarvitaan yksilöity kirjallinen suostumus huoltajalta ja oppilaalta. Yksilökohtaisen asiantuntijaryhmän tavoitteena on suunnitella ja sopia yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa tukitoimet oppilaan auttamiseksi. Oppilaan osallisuus omien asioidensa hoitamisessa on tärkeää ja hän osallistuu ikänsä ja käsityskykynsä mukaan. Ryhmän jäsenillä on oikeus pyytää neuvoa tarpeelliseksi katsomiltaan asiantuntijoilta. Heillä on oikeus saada ja välittää toisilleen oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädetysti välttämättömät tiedot. Yhteistyöstä koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppanien kanssa yksittäisen oppilaan asioissa sovitaan ennen yhteydenottoa oppilaan ja huoltajan kanssa. Tarvittavaan tahoon on yhteydessä se henkilö, jolla on jo työnkuvansa puolesta yhteyksiä: erikoissairaanhoitoon on yhteydessä terveydenhoitaja tai psykologi sekä lastensuojeluun, nuorisotoimeen ja poliisiin kuraattorit. Palveluverkosto Rauman kaupungissa kehittyy ja tietoa on koko ajan päivitettävä ajantasaiseksii. 145

147 Yhteistyöstä sairauden vaatimassa hoidossa, erityisruokavalion ja lääkityksen järjestämisestä koulussa on luvussa 5. Yhteistyöstä sairaalaopetuksen yhteydessä on myös luvussa 5. Yhteistyöstä tehostetun ja erityisen tuen yhteydessä on luvussa 7. Oppilashuollon tuesta kurinpitorangaistusten tai opetuksen epäämisen yhteydessä on työrauhapaketissa, joka on järjestyssääntöjen kanssa yhteinen asiakirja. Yksilökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Tarkempi suunnitelma on erillisenä ja siinä on määritelty vastuut ja toimintatavat erilaisissa yksilöllisissä tapauksissa. Suunnitelmaa voidaan tarkentaa tarpeen mukaan, mikäli se todetaan tarkoituksenmukaiseksi. Oppilashuoltorekisteri Yksilökohtaisesti kootun asiantuntijaryhmän kokoontumisen päätöksistä tehdään oppilas- ja opiskelijahuoltolain edellyttämä kirjaus oppilashuoltorekisteriin oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa annettujen ohjeiden mukaan. Kirjaaja sovitaan kokoontumisen alussa huoltajan ja oppilaan hyväksymänä. Oppilashuoltokertomuksen kirjaukset hyväksytetään ennen rekisteriin viemistä huoltajalla ja oppilaalla. Samalla hyväksytetään niiden henkilöiden nimet, jotka saavat lukea oppilaan oppilashuoltorekisterissä olevia papereita. Normaalikoulussa oppilashuoltorekisterin paperit säilytetään lukitussa arkistokaapissa. Arkistosta vastaa perusasteen rehtori. Myös hän tarvitsee huoltajan ja oppilaan luvan saadakseen oikeuden tutustua salassa pidettäviin tietoihin. Normaalikoulussa perusasteen rehtori vastaa oppilasasioista, joten suositeltavaa on antaa lupa myös hänelle Yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisen tuen tarpeesta keskustellaan oppilaan ja huoltajan kanssa ja määrittelyssä käytetään tukea tarvitsevan lapsen tai nuoren huolenaiheiden arviointiympyrää. Oppilashuoltosuunnitelmassa on yksityiskohtaisemmin vastuista. Tilanteessa, jossa oppilas, huoltaja tai molemmat yhdessä kieltäytyvät suositellusta tai tarjotusta tuesta lapselle, on mietittävä vaarantaako avun vastaanottamisen jättäminen lapsen kehityksen ja kasvun. Tilanteissa, joissa oppilas kieltää asioidensa käsittelyn ja huoltajien, opettajien tai muiden henkilöiden tiedonsaannin tai läsnäolon, on oppilashuoltohenkilöstön edustajan selvitettävä kiellon perusteet oppilaan kanssa, mikäli aikuiset arvioivat kiellon olevan haitallista oppilaan auttamiseksi. Arvioinnin tekee joku oppilashuoltohenkilöstöön kuuluvista ja selvityksen tekijä sovitaan aina tapauskohtaisesti. Lastensuojelulain perusteella näissä kahdessa edellä kuvatussa tilanteessa on arvioitava vaarantuuko lapsen terveellinen ja turvallinen kehitys ja niin todettaessa, voidaan oppilaasta tehdä lastensuojeluilmoitus. 146

148 8.5.5 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Rauman normaalikoulun oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa on huomioitu Rauman kaupungin Lasten ja nuorten hyvinvoinnin suunnitelma ja muut Rauman kaupungissa tehdyt linjaukset. Koulukohtainen suunnitelma tarkistetaan ja siihen tehdään lisäykset lukuvuodeksi kerrallaan, syyslukukauden alussa. Oppilaat ja vanhemmat saavat tiedon Wilman kautta koulun tarjoamista oppilashuollollisista palveluista ja koulun sopimista yhteisöllisistä oppilashuoltoa tukevista ohjelmista ja toimintatavoista, jotka ovat opetussuunnitelman mukaisia tai joita on muuten suunniteltu toteutettavaksi lukuvuoden aikana. Lisäyksistä oppilashuoltosuunnitelmaan ilmoitetaan erikseen sen mukaan koskevatko ne jotakin ryhmää vai koko koulua. Koulun oppilashuoltohenkilöstön yhteystiedot, tapaamismahdollisuudet ja toimintakuvaukset ovat nähtävissä myös luokissa. Oppilashuollon tarpeen voi ilmoittaa oppilashuoltohenkilöstölle, opettajille tai rehtoreille kuka tahansa, joka tietää, havaitsee tai arvioi tietojensa perusteella, että oppilas tai oppilasryhmä on tuen tarpeessa. Oppilashuollon ohjausryhmä seuraa ja arvioi oppilashuollon suunnitelman toteutumista kaksi kertaa lukuvuodessa. Seuraavan lukuvuoden suunnitelma käsitellään alustavasti keväällä ja tarkennetaan syksyllä. Oppilashuoltosuunnitelman valmisteluvaiheissa kuullaan myös oppilaskuntaa. Oppilashuoltosuunnitelmassa on oppilashuollollisten resurssien kuvaus, oppilashuollollisen tarpeen arviointi ja suunnitelman toteutumisen seuranta sekä yhteisöllisten tukitoimien liittyminen kuhunkin oppilashuollolliseen tarpeeseen. Suunnitelmasta ilmenevät kaikki muut sen tekemisen pohjana olevat tiedot, niiden kerääminen ja muu lukuvuoden aikana toteutettu oppilashuollollinen toiminta. Erillisinä sisältökuvauksina oppilashuollollisesti tärkeitä suunnitelmia: Rauman normaalikoulun yhteisöllisen oppilashuollon suunnitelma Rauman normaalikoulun yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma Tuen tarpeessa oleva lapsi ja nuori-huolikartoitus Turvaopas, jossa on ohjeistus myös toiminnasta äkillisissä kriiseissä, uhka- ja vaaratilanteissa Turvallisuushavaintoilmoitus/läheltä piti -ilmoitus Yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin tarkastuksissa Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi kiusaamiselta, väkivallalta ja häirinnältä Järjestyssäännöt ja muita ohjeita: sisältää välituntiohjeet, hygieniaan liittyvät WCkäyttäytymisen ohjeet, ruokala- ja välipalakäyttäytymisen ohjeet sekä turvallisuusohjeet liikenteessä Koulun työrauhapaketti (myös yhdessä järjestyssääntöjen kanssa) Tapaturmien ehkäiseminen, ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus Rauman normaalikoulussa Turvallisuusohje koulukuljetusten ja kerhojen odotusajoista Mielenterveystaidot suunnitelma Yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa Yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa ja jatko-opintojen suunnittelussa (oppilashuollon osuudessa) Yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä 147

149 Poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen Tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen Rauman normaalikoulun ohjaussuunnitelma Lisäksi joistakin suunnitelmista voi vielä olla yksittäisiä osia erillisinä, jotta ohjeistus löytyisi nopeasti. ERILLISENÄ ESITETTÄVÄT ASIAKIRJAT: Yhteisöllisen oppilashuollon suunnitelma (muokataan ja tarkistetaan lukuvuosittain), joten kannattaa tarkastella lukuvuosikohtaista versiota yhteis llisen_oppilas_ca1eea102321a4?e= / Yksilöllisen oppilashuollon suunnitelma llisen_oppilash bd9adc4ecffa58?e= /

150 LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSYMYKSIÄ Normaalikoulun paikallinen sisältö 149

151 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSKYMYKSIÄ 9.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen Rauman normaalikoulussa Oppilaiden kielitaustan huomioiminen Oppilaiden kulttuuritaustan huomioiminen

152 LUKU 9 KIELEEN JA KULTTUURIIN LIITTYVIÄ ERITYISKYSKYMYKSIÄ 9.5 Eri kieli- ja kulttuuritaustan huomioiminen Rauman normaalikoulussa Oppilaiden kielitaustan huomioiminen Kielelliset valmiudet ja valmistava opetus Rauma on kaupunkina suomenkielinen ja kaupungin alueella ei ole suuria vähemmistökieliryhmiä ja muuttoliikettä on vaihtelevasti. Rauman kaupunki järjestää valmistavaa opetusta, johon maahan muuttaneet vieraskieliset oppilaat ensisijaisesti ohjataan. Valmistavan opetuksen jälkeen oppilaat sijoittuvat kaupungin alueella eri kouluihin asuinpaikan mukaan. Oppilaan siirtyessä normaalikouluun tehdään yhteistyötä valmistavan opetuksen opettajan ja oppilaan huoltajien kanssa. Valmistavassa opetuksessa kartoitetun kielitaidon mukaan suunnitellaan oppilaan opetus ja tarvittavat tukitoimet. Valmistavaan opetukseen eivät mene ne oppilaat, joiden kielitaito on jo pitempiaikaisen Suomessa oleskelun takia alle kouluikäisenä kehittynyt riittävän hyväksi. He ovat yleensä käyneet esikoulun ja tällöin on arvioitu oppilaan kielitaitoa ja on pohdittu eri kouluvaihtoehdot sekä mahdollinen tarve jatkaa esiopetuksessa toinen vuosi. Kielipainotteiselle luokalle sijoittuvat vieraskieliset oppilaat Normaalikouluun voi sijoittua myös sellaisia oppilaita, joilla on oman äidinkielensä lisäksi hyvä tai kohtalainen englannin kielen taito. He voivat opiskella englantipainotteisella luokalla, mikäli luokan oppilasmäärä sen sallii. Kunkin oppilaan kohdalla tehdään kuitenkin yksilöllinen tilannearviointi. Oppimissuunnitelma Oppilaalle, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, voidaan tarvittaessa tehdä oppimissuunnitelma, mikäli hän tarvitsee oppimisessaan tehostettua tukea. Luokanopettaja/luokanohjaaja päättää oppimissuunnitelman tarpeesta yhdessä huoltajien ja tarvittaessa muiden opettajien kanssa. Oppilaan tuen arviointi ja tukimuodot ovat pääosin samoja kuin muillakin tehostetun tuen oppilailla. Lisäksi oppilas saa S2 (suomi toisena kielenä) opetusta. Keskeistä oppimisen suunnittelussa on kunkin luokka-asteen tavoitteiden mukaan varmistaa oppilaan osaamisen kehittyminen. Opiskelun suunnittelussa kiinnitetään huomio erityisesti seuraaviin asioihin, jotka kirjataan myös oppimissuunnitelmaan: lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen saavuttaminen ja varmentaminen suomen kielellä lukeminen ja kirjoittaminen omalla äidinkielellä oppimisen tukena, jos kyseessä on jo kotimaassaan koulua käynyt lapsi eri oppiaineiden käsitteistön ja sanaston oppiminen suomeksi käsitteistön varmistaminen omalla äidinkielellä sanavaraston kartuttaminen suomen kielellä mahdollisesti omankielinen opiskelu oppimisen tueksi vanhempien kanssa tai sähköisen materiaalin avulla eri opettajien kielitaidon hyödyntäminen opiskelun järjestämisessä 151

153 avustajien käyttäminen opiskelun tukena mahdollinen vertaistuki omalla luokalla kaverisuhteiden luominen suomenkielisten lasten kanssa kielitaidon tason selvitykset Oppilaiden kulttuuritaustan huomioiminen Kieli- ja kulttuuri-identiteetin tukeminen Koulussa huomioidaan oppilaan kieli- ja kulttuuritausta eri opetustilanteissa, joissa käsitellään kulttuuriin liittyviä sisältöjä. Keskeistä on huomioida arjessa erilaiset tavat ja perinteet ja opettaa koko luokka- ja kouluyhteisö hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisen taustan omaavia oppilaita yhteisen keskustelun avulla. Tavoitteet sisältyvät laaja-alaisen osaamisen osa-alueeseen L2: Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu ja toimintakulttuurin osioon: Kulttuurin moninaisuus ja kielitietoisuus. Ote Toimintakulttuuri -kuvasta Toimintakulttuuri-kuva luvussa 4. sisältää monikielisyyden ja kotikansainvälisyyden, kulttuuriperinnön ja kulttuuritraditiot. Erilaiset kulttuurit ja kielet huomioidaan esim. yhteisissä tilaisuuksissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja erityisesti arjen opiskelutilanteissa. Oppilaita itseään kannustetaan aktiivisesti tuomaan esiin kulttuurinsa erityispiirteitä, jolloin sen arvostaminen vahvistuu ja erilaisuuden ymmärtäminen ja kunnioittaminen toteutuu. Yhteistyö huoltajien kanssa Huoltajilla on keskeinen rooli lapsen koulunkäynnin onnistumisessa ja yhteistyöhön kiinnitetään erityistä huomiota. Heille selvitetään suomalaisen koulun toimintatapoja ja keskustellaan sellaisista perheen kulttuuriin kuuluvista asioista, jotka mahdollisesti rajoittavat koulussa osallistumista jollakin tavalla. Mikäli yhteistä kieltä ei ole, käytetään tulkkipalvelua. 152